Kuntotutkimus. Kalmarin Kyläkoulu Kalmarintie Kalmari. Hanke nro: 9124 / A-rakennus. B-rakennus

Transkriptio

1 A-rakennus B-rakennus Kalmarintie Kalmari Hanke nro: 9124 / Inspecta Puh Y-tunnus: Sörnäistenkatu 2 Fax Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com

2 1 (18) Sisällysluettelo: 1. Yleistä Yleistiedot kohteesta Lähtötiedot Tutkimuksen tarkoitus Tutkimukset Suoritetut tutkimukset Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimustulokset Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana Käyttäjähaastattelu Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot A-rakennus B-rakennus Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot A-rakennus B-rakennus Mikrobianalyysin tulokset PAH-analyysi Yhteenveto ja Johtopäätökset A-rakennus B-rakennus Toimenpide-ehdotukset LIITTEET Liite 1, Pohjapiirros Liite 2, Mikrobianalyysin tulos Liite 3, PAH-analyysitulos

3 2 (18) 1. YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kohteesta Kohde Tilaaja / yhteyshenkilö Tarkastusajankohta: Tutkimuksen tekijät: Inspecta Oy 1.2 Lähtötiedot, Kalmarintie 116, Kalmari Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen Henri Käyrä Myyntimiehenkuja 4 Jaakko Niskanen OULU puh puh henri.kayra@inspecta.com jaakko.niskanen@inspecta.com Tutkimuksen kohteena on, joka käsittää kaksi rakennusta. A-rakennus on rakennettu vuonna 1956 ja se käsittää kellaritilojen lisäksi kaksi kerrosta sekä käyttöullakon. Rakennuksessa on betonianturaperustus ja maanvaraiset alapohjarakenteet. Rakennusrunko on puurankarakenteinen ja lämmöneristeenä on pääasiassa purueristeet. Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä. B-rakennus on valmistunut 1900-luvun alussa ja siinä on tiloja yhdessä tasossa. Rakennuksessa on luonnonkiviperustus ja ryömintätilallinen puualapohja. Rakennusrunko muodostuu hirsikehikosta ja lämmöneristeinä on pääasiassa puru- ja turve/sammaleristeet. Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys ja koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä (koulun tiloissa). Molemmissa rakennuksissa rakenteet ovat pääosin alkuperäiskunnossa ja kunnostuksia on tehty lähinnä pintarakenteiden osalle. Kohteista oli käytettävissä lähtötietoina Vahanen Oy:n vuonna 2014 tekemä kuntoarvio- ja kuntotutkimusraportti. 1.3 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena on saada riittävät tiedot rakenteiden kunnosta ja niihin sisältyvistä riskeistä korjaus- ja hankesuunnittelun lähtötiedoiksi. Tämän kuntotutkimusraportin yhteydessä laaditaan myös kuntoarvioraportti, jossa esitetään tässä tutkimusselostuksessa havaittujen korjaustarpeiden lisäksi myös normaalit kiinteistön kunnossapitoon liittyvät kunnostustarpeet. 2. TUTKIMUKSET 2.1 Suoritetut tutkimukset Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma ja avaukset tehtiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset kohteessa suoritettiin klo välillä. Ensimmäisenä kohteessa haastateltiin tilojen käyttäjiä, minkä jälkeen suoritettiin aistinvarainen yleistarkastus. Yleistarkastuksen yhteydessä suoritettiin pintakosteuskartoitus, mitattiin sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä. Yleistarkastuksen jälkeen suoritettiin varsinaiset rakenteelliset tutkimukset. Rakenneavauksia kohteeseen oli tehty tilaajan toimesta yhteensä 17 kappaletta ja niiden lisäksi tehtiin rakenteiden tarkastelua porareikien kautta. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten sekä lisäksi näyte PAH-analyysiä varten. Avaus- ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen.

4 3 (18) 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa: Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2, mittapää M18 Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42 Paine-eromittari: TSI VelociCalc Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008 menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2. Pah-näyte tutkittiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa, tarkemmat tiedot liitteessä TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana Olosuhteet: A-rak (liik.sali) B-rak(veisto) sisälämpötila: 19,3 ºC 18,6 sisäilman suhteellinen kosteus: 24 % 28 % ulkolämpötila: +3 ºC (noin klo 13.00) ulkoilman suhteellinen kosteus: 74 % säätila: aurinkoinen 3.2 Käyttäjähaastattelu Ohessa käyttäjiltä satuja tietoja kohteesta: B-rakennuksessa epäillään olevan sisäilmaongelmia. Henkilökunnalla ollut mm. ääniongelmia tiloissa sekä osa kokee väsähtävänsä tiloissa ollessa. B-rakennuksessa on vanhan rakennuksen hajua. B-rakennuksen päiväkodin puolella homeen hajua ja raskas sisäilma. Ilmanvaihto rakennuksissa on ajoin riittämättömän tuntuinen. A-rakennuksen ullakkotila haisee. Maanantaiaamuisin lämmityskaudella tilat ovat monesti kylmiä. Tyttöjen pukutilassa on ollut poikkeavaa hajua. 3.3 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Ohessa on läpikäynti kiinteistötarkastuksessa tehtyjä olennaisimpia havaintoja liittyen rakenteiden mahdollisiin kosteus- ja mikrobivaurioihin ja niiden korjattavuuteen. Tarkemmat havainnot on esitetty kuntoarvioraportissa A-rakennus Tarkastushetkellä rakennuksen kellaritiloissa ja kellarin portaikon lähettyvillä oli aistittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Lisäksi mikrobivaurioon viittaavaa hajua oli aistittavissa ullakolle vievän portaikon kohdalla. Rakenteiden ilmatiiveys on heikko. Ilmavuotoja oli havaittavissa rakennusvaipassa lähes kauttaaltaan ja selkeimmät ilmavuotokohdat ovat seinien/lattioiden liittymäkohdissa. Rakenteiden liitoskohdista oli paikoin aistittavissa selkeää purueristeiden hajua sekä paikoin hajut tulivat sisälle selkeästi ulkoilmasta (rakennuksen ulkopuolella haisi voimakkaasti lannoitteet). Ullakkotilassa seinien yläosissa on paikoin havaittavissa kosteusrasitukseen viittaavia jälkiä seinien yläosissa. Vesikaton aluslaudoituksessa on paikoin vesivuotojälkiä. Kellaritilassa havaittiin paikoin koholla olevia pintakosteusarvoja. Lisäksi seinien alaosissa on havaittavissa kosteusrasitukseen viittaavaa kalkkihärmettä.

5 4 (18) Tarkastuksen aikana mitattiin paine-eroa eripuolilta tiloja (ilmanvaihdon ollessa päällä). Mittauksia tehtiin liikuntasalissa, käytävällä sekä 2. kerroksen luokkatilassa. Mittauksien perusteella rakennuksessa oli tarkastushetkellä noin -2-4 Pascalia alipainetta. Kuva 1. Kellarin seinissä on havaittavissa kosteusrasitukseen viittaavia vauriojälkiä ja pintakosteusarvot ovat paikoin koholla. Kuva 2. Kosteusjälkiä kellarissa. Lattialla on puukuitulevyjä ja niistä on havaittavissa selkeitä vauriojälkiä ja hajua. Kuva 3. Vuotokohta yläpohjassa antenninläpiviennin kohdalla. Kuva 4. Yläpohjassa/ulkoseinustalla on havaittavissa kosteusjälkiä B-rakennus Puutyöluokan kohdalla eteis-/aulatilassa oli aistittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Ullakolla on havaittavissa selkeitä kosteusvauriojälkiä ja näkyvää mikrobikasvustoa sisänurkan jiirissä. Ryömintätilallisessa alapohjassa on paikoin runsaasti orgaanista jätettä perusmaata vasten ja hiekkatila oli tarkastushetkellä paikoin märkää. Alapohjan puurakenteissa on paikoin havaittavissa kosteus- ja mikrobivaurioita, lahoa ja sienikasvustoja. Alapohjatilassa on paikoin matalia kohtia ja rakenteen tuulettuvuus on puutteellinen. Päiväkodin puolella sisäilma oli tunkkainen ja siellä oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Pistokeluontoisen tarkastuksen perusteella rakenteiden liittymäkohdat eivät ole tiiviit ja ilmavuotoja tulee rakenteiden kautta sisäilmaan. Tarkastuksen aikana mitattiin paine-eroa eripuolilta tiloja (ilmanvaihdon ollessa päällä). Painesuhteet vaihtelivat, puutyöluokan sivustalla tiloissa oli Pascalia ylipainetta ja vastakkaisella sivustalla tiloista mitattiin -1-5 Pascalin alipaine. Mittauksen aikana ollut puuskittainen tuuli todennäköisesti vaikutti mittaustuloksiin.

6 5 (18) Kuva 5. B-talon ulkonurkassa selkeitä kosteusvauriojälkiä. Kuva 6. Ryömintätilassa hiekka on paikoin märkää ja orgaanisia eristemateriaaleja sitä vasten.. Kuva 7. Sienikasvustoa rossipohjan rakenteissa (keskiosa). Kuva 8. Ryömintätila on paikoin ahdas ja tuulettuvuus on heikko. Kuva 9. Ryömintätilassa on paikoin runsaasti puunsälettä ja orgaanista ainesta. Kuva 10. Ryömintätilassa on paikoin vanhoja muurinpohjia.

7 6 (18) 3.4 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa A-rakennus Kellarin alapohja, väliseinä ja ulkoseinärakenteet (RA1, RA13-RA15) Kellaritilassa alapohjarakenteet muodostuvat noin mm vahvuisesta betonilaatasta, jonka alla havaittiin RA1 ja RA14 perusteella savinen hiekka. Rakenteessa ei ole kapilaarisen kosteudennousun katkaisevaa kerrosta tai lämmöneristettä. Hiekkatila oli tarkastetuilta osin selkeästi märkää. Kellarin väliseinät lähtevät osin alapohjalaatan alapuolelta omalta anturalta. Seinän ja alapohjan liitoskohdilla on näillä osin rakoja. Kellarin seinien alaosissa ei ole kapilaarisen kosteidennousun katkaisevaa kerrosta, joten kosteus nousee paikoin seinärakenteita pitkin. Kellariin seinään tehtyjen porareikien (RA14 ja RA15) perusteella seinärakenne koostuu betonisesta perusmuurista, eristetilasta ja sisäpuolen kuorimuurauksesta. Eristetila vaikutti oleva porareikien perustella noin 100 mm vahvuinen ja molempien reikien kautta tuli sahanpurua (toinen tehtiin lattian rajaan ja toinen noin 70 cm korkeuteen). Purueristeet olivat tummuneet ja niistä oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Mikrobianalyysin perusteella eristeestä otetussa näytteessä (M16) oli vahva viite vauriosta. Betonimuurin sisäpinnassa ei avauskohdilla ollut havaittavissa bitumieristettä tai muuta kosteuseristettä. Kuva 11. RA1 Alapohja ja kellarin seinäliittymä. Kuva 12. Kellarin kuorimuurauksen takana on puueristeitä.

8 7 (18) Ulkoseinät, alapohja- ja ulkoseinäliittymät (1.krs) (RA3, RA4, RA6, RA8 ja RA15) Kuva 13. Havainnepiirros rakenteesta ja kuva RA3 kohdalta. Havainnot: Alapohjarakennetta tutkittiin RA3 ja RA4 kohdilta. Avauskohdilla rakenne muodostuu hiekan/perusmaan päälle valetusta betonilaatasta, bitumisivelystä ja puukoolatusta lattiarakenteesta. o Käytävä kohdalla eristeenä ovat alkuperäiset purueristeet ja liikuntasalin avauskohdalla on selluvillaeristys (eristeitä uusittu). o Avauskohdilla betonilaatan pinta oli pintakosteusmittarilla tarkasteltuna kuiva ja puunkosteuspiikillä mitattuna betonia vasten olevat kantavat rakenteet olivat myös kuivat (kosteudet RA3 alaohjauspuu 12 p% ja RA4 kohdalla 13 p%). Hiekkatila liikuntasalin kohdalla (RA4) oli kuivaa (RH 85 %, T 16,6 C) o Eristemateriaaleissa ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa värimuutoksia, mutta RA3 kohdalla ulkoseinän alaosan puupalkissa havaittiin tummumaa. o Betonilaatan päältä otetussa purueristeessä (näyte M2) on laboratorioanalyysin perusteella vahva viite mikrobivauriosta. o Rakenteen liittymät eivät ole tiiviit ja epäpuhtauksilla on mahdollisuus kulkeutua sisäilmaan. Ulkoseinärakenteita tutkittiin RA3, RA6, RA8 ja RA15 kohdilta. Seinät ovat puurankarakenteisia, joissa on lämmöneristeenä puru. Ulkoseinärakenteet avauskohdilla olivat vastaavat kuin kuvassa 13 on esitetty poislukien RA8, jossa sisäpintaan on asennettu lisäeristys (ks. kuva 19). Avauskohdilta tehtiin seuraavia havaintoja: o Ulkoseinien ulkopuolisessa vinolaudoituksessa sekä osin vinolaudoitusta vasten olevassa paperissa oli kaikissa avauskohdissa havaittavissa värimuutoksia. Paperista/vinolaudoituksesta otetut näytteet M3, M4, M12 ovat kaikki laboratorioanalyysin perusteella tulokseltaan poikkeavia ja viittasivat mikrobivaurioon. o Avauskohdilta ei tarkastuksen aikana ollut aistittavissa mikrobivaurioon viittaavia hajupoikkeamia ja purussa ei havaittu värimuutoksia. Ulkoseinän purueristeistä otetuissa näytteissä M5, M7 ja M10 oli kuitenkin heikko viite mikrobivauriosta.

9 8 (18) o o o Ulkoseinässä on vinolaudoituksen takana (lämmöneristeen kylmällä puolella) bitumihuopa. Huovan vuoksi ranteeseen muodostuu kosteuden tiivistymisriski ulkopintaan, sillä lämmöneristeen ulkopinnassa on tiivis materiaali. Mikrobianalyysin sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella vauriot rakenteessa ovat etenkin näillä kohdilla. Huopa haisi voimakkaasti kreosootille ja PAH-analyysin perusteella se on luokiteltavissa ongelmajätteeksi (ks. kohta 3.6 PAH-analyysi). Ulkoseinien liittymät alapohjiin/välipohjiin eivät ole tiiviit ja vanha ulkoseinärakenne ei ole itsessään tiivis. Mikrobeilla ja PAH-yhdisteillä on mahdollisuus kulkeutua rakenteista sisäilmaan. Kuva 14. RA4, liikuntasalin alapohja. Kuva 15. RA6, vinolaudoituksessa on tummumaa ja sen takana on huopa. Purueristeet ovat kirkkaat. Kuva 16. RA7. Vinolaudoituksessa on hieman värimuutoksia, purueristeet ovat kirkkaat. Kuva 17. RA15. Vinolaudoituksessa ja runkopuissa värimuutoksia.

10 9 (18) Välipohjarakenteet (RA2 ja RA7) Kuva 18. Havainnepiirros rakenteesta RA2 kohdalla (kellarin vp) ja kuva avauskohdalta. Kuva 19. Havainnepiirros rakenteesta RA8 kohdalta sekä kuvia avauksista RA8 (ylempi kuva) ja RA15 (alempi kuva) Havainnot: Kellarin ja pohjakerroksen välipohja (RA2) muodostuu betonirakenteisesta ylälaattapalkistosta, jonka päälle on rakennettu koolattu puulattia. Betonilaatan pinnassa on bitumisively ja lämmöneristeenä on pääasiassa sahanpuru. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen välipohja on puurakenteinen ja eristeenä on puru. Rakenne on esitetty kuvassa tarkemmin 19. Välipohjarakenteissa ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa näkyviä vaurioita tai aistittu poikkeavia hajuhavaintoja. 1. krs välipohjasta tyttöjen pukuhuoneen kohdalta otetussa purueristenäytteessä (M1) sekä 2. kerroksen opettajanhuoneen välipohjaeristeestä otettu näytte (M6) olivat laboratorioanalyysin perusteella tulokseltaan tavanomaisia. 2. Kerroksen luokkatilasta ulkoseinän vierustalta otetussa näytteessä (M11) oli kuitenkin heikko viite mikrobivauriosta. Välipohjarakenteet itsessään tai niiden liittymäkohdat seinärakenteisiin eivät ole tiiviit, joten epäpuhtauksilla ja hajuilla on mahdollisuus kulkeutua huoneilmaan.

11 10 (18) Yläpohja (RA9-RA12) RA10 RA9 RA12 Kuva 20. Periaatepiirros yläpohjarakenteesta ja kuvia rakenneavauskohdilta. Havainnot: Yläpohjat ovat puurakenteisia ja lämmöneristeenä on sahanpuru. Rakenne on esitetty kuvassa 20. Yläpohjan/seinän liittymissä on paikoin havaittavissa kosteusjälkiä (ks. kuva 4) ja vesikaton aluslaudoituksesta on havaittavissa vanhoja kattovuotojälkiä. Avauskohdilla yläpohjan purueristeistä ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa näkyviä vaurioita. Eristeistä otettiin kolme näytteet kolmesta kohdasta. o Näyte M8 otettiin keskikohdalta rakennusta ja avauskohdalla ei ollut viitteitä vauriosta. Laboratorioanalyysin perusteella tulos on tavanomainen. o Näyte M9 otettiin ulkoseinän vierustalta liikuntasalin kohdalta. Purueristeissä ei ollut havaittavissa näkyviä vaurioita, mutta laboratorioanalyysin perusteella eristeessä on viite vauriosta. o Näyte M10 otettiin yläpohjaeristeestä/ulkoseinän yläosasta. Laboratorioanalyysin perusteella näytteessä on heikko viite mikrobivauriosta.

12 11 (18) B-rakennus Alapohja ja ulkoseinärakenteet (RA16-RA18) RA16 RA17 Kuva 21. Havainnepiirros rakenteesta ja kuvia rakenneavauksista. Havainnot: Avauskohdilla rakenne vastaa kuvassa 21 esitettyä. Eristeenä ovat alkuperäiset puru- ja sammaleristeet. Kaikissa avauskohdissa oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Haju oli voimakkaimmin havaittavissa avauskohdalla RA18 ja tällä kohdalla hirsiseinän alaosassa on havaittavissa myös lahoa. Alapohjaeristeistä otetut materiaalinäytteissä M13 ja M14 oli laboratorioanalyysin perusteella viitteitä vauriosta. Seinien ja alapohjien liittymäkohdat eivät ole tiiviit ja lattiarakenne itsessään ei ole myöskään tiivis. Rakenteista tulee ilmavirtauksia sisälle ja niiden mukana mahdollisesti myös epäpuhtauksia rakenteista ja ryömintätilasta. Yläpohja (RA19-RA20) Havainnot: RA18 Avauskohdilla rakenne on alkuperäiskunnossa. Rakenne on seuraava: lämmöneriste mm (pinnassa hiekka/sahanpuru, pohjalla sammal), laudoitus, mahdollinen ilmansulku ja sisäverhous. Yläpohjatilassa on paikoin havaittavissa viitteitä vanhoista kattovuodoista. Yläpohjaeristeestä otettiin näyte rakennuksen keskiosalta. Avauskohdalla ei ollut havaittavissa viitteitä kattovuodoista. Sammaleristeestä eristetilan alapinnasta otettu näyte M15 oli laboratorioanalyysin perusteella tulokseltaan poikkeava ja viittaa mikrobivaurioon. Yläpohjarakenne ei ole tiivis ja ilmavirtauksilla on mahdollisuus kulkeutua huoneilmaan.

13 12 (18) Kuva 22. RA19, rakennuksen keskiosa. Kuva 23. RA20, ulkoseinän vierusta. 3.5 Mikrobianalyysin tulokset

14 13 (18) Taulukko 1. Mikrobianalyysin yhteenveto. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä PAH-analyysi Analyysitulos kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 3. Tulokset: Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti (tuorepaino) eli mg/kg. Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli seuraava: Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus PAH 1. Huopakaistale, ulkoseinä, vinolaudoituksen takaa mg/kg Yhteenveto: Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylittää vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon (200 mg/kg), joten kyseinen materiaali on PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Inspecta KiraLab Mikko Kivelä, laboratorioanalyytikko, AMK

15 14 (18) 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 A-rakennus Yhteenveto Rakennuksen pintarakenteita on kellaria lukuun ottamatta uusittu, mutta rakennusosat (alapohja, ulkoseinät, välipohja ja yläpohja) ovat pääosin alkuperäisiä. Rakenteet ovat lähes 60 vuotta vanhoja ja ne alkavat olla niiden teknisen käyttöikänsä lopussa. Vanhat rakenteet ovat toteutustavaltaan riskialttiita rakenneratkaisuja ja kohteeseen tehtyjen tutkimuksien perusteella niissä on paikoin mikrobivaurioita. Rakenteet eivät ole tiiviit, joten mikrobit ja epäpuhtaudet pääsevät kulkeutuvat rakenteista paikoin sisälle ja saattavat heikentää sisäilman laatua. Käyttäjähaastattelujen ja paikalla tehtyjen havaintojen perusteella kohteessa ei ole tällä hetkellä merkittäviä sisäilmaongelmia (poislukien kellari). Tilojen pintarakenteet alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella ja korjaustoimenpiteisiin on lähivuosina syytä varautua. Rakenteiden toteutustavasta johtuen kevyemmillä, tiivistyskorjausluontoisilla toimenpiteillä tai pelkällä pintarakenteiden uusimisella ei saada poistettua rakenteellisia riskejä ja saada varmuudella hyvää lopputulosta. Mikäli kiinteistö halutaan peruskorjata siten, että sisäilmariskit saadaan hallintaan ja kiinteistölle tavoitellaan vuoden elinkaarta, on laaja peruskorjaus välttämätön. Kellari Kellaritiloissa havaittiin selkeitä viitteitä ulkopuolisesta kosteusrasituksesta ja tiloissa olevat orgaaniset materiaalit sekä perusmuurin eristeet ovat selkeästi vaurioituneet. Vauriot johtuvat rakenteiden heikosta kosteusteknisestä toimivuudesta ja ulkopuolisesta kosteusrasituksesta. Kellaritilat eivät ole tiiviit, joten epäpuhtaudet kulkeutuvat ilmavirtojen mukana myös ylempiin tiloihin. Maanvarainen alapohjarakenne (käytävä, liikuntasali) Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenne on lämmöneristämättömän betonilaatan päälle koolattu puualapohja. Käytävällä lämmöneristeenä ovat alkuperäiset purueristeet ja liikuntasalin puolella purueristeitä on uusittu ekovillaksi. Betonilaatan pinnassa oleva pikisively vaikuttaisi olevan kuitenkin alkuperäinen. Rakenne on nykytietämyksen perusteella luokiteltavissa riskirakenteeksi johtuen sen heikosta kosteusteknisestä toimivuudesta ja vastaavan rakenteen tekninen käyttöikä on noin vuotta, joten rakenne on teknisen käyttöikänsä lopussa. Käytävältä eristetilan pohjalta otettu mikrobinäyte oli tulokseltaan poikkeava ja vastaavia vaurioita saattaa olla myös muualla. Rakenne ei ole toteutustavaltaan tiivis ja epäpuhtauksilla on mahdollisuus kulkeutua myös sisäilmaan. Mikäli kohteeseen tehdään laajempi peruskorjaus, on rakenne syytä uusia kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivammalla ja tiiviimmällä rakenteella. Välipohjat 1. krs ja 2. krs Ensimmäisessä kerroksessa välipohjat muodostuvat betonirakenteisesta alalaattapalkistosta, purueristä ja puukoolatusta lattiarakenteesta. Välipohjaan tehtyjen avauksien perusteella vaurioita ei avauskohdilla havaittu. Lähtötietojen mukaan pesu- ja pukutilojen kohdilla on ollut kuitenkin vuotoja ja niiden vaurioalue ei ole tiedossa. Tilojen osalla on tällä hetkellä tiiviit lattiapinnoitteet, joten mahdollisten vaurioiden aiheuttama sisäilmahaitta on todennäköisesti vähäinen. Vanhojen purueristä voidaan pitää kuitenkin selkeänä riskinä ja niiden uusimista seuraavassa laajemmassa peruskorjauksessa on syytä harkita. Toisen kerroksen osalla rakennuksessa on puurakenteiset välipohjat. Ulkoseinän vierestä otetussa näytteessä (M12) oli viite vauriosta ja kosteusteknisesti selkeimmät riskit kohdistuvat rakenteessa sen reuna-osille. Ulkoseinien korjauksien yhteydessä välipohjarakenteita joudutaan aukomaan ja eristeiden uusimista kokonaan tässä yhteydessä on syytä harkita.

16 15 (18) Ulkoseinät Ulkoseinät ovat alkuperäisiä purueristeisiä seiniä. Seinärakenne on toteutustavaltaan riskialtis, sillä julkisivuverhouksen takana ei ole tuulettuvaa ilmarakoa ja seinän eristeen ulkopintaan on asennettu huopa. Huopakaistaleen vuoksi rakenteessa on kosteuden tiivistymisriski eristekerroksen ulkopinnassa. Seinistä otettujen näytteiden ja aistinvaraisten havaintojen perusteella ulkopinnan eristeissä ja vinolaudoituksessa on kosteus- ja mikrobivaurioita. Lisäksi eristehuopa itsessään haisi voimakkaasti kreosootille ja sen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylitti selkeästi ongelmajätteelle asetetut raja-arvot. Huopa on todennäköisesti kyllästetty kreosoottisivelyllä ja kreosootti luokitellaan terveydelle vaaralliseksi siitä haihtuvien PAH-yhdisteiden takia. Seinärakenteet tai niiden liittymät eivät ole tiiviitä ja epäpuhtaudet rakenteista saattavat ajoittain kulkeutua myös sisälle. Ilmavuodot saattavat lisäksi aiheuttaa lämpöviihtyvyysongelmia kylmällä ajanjaksolla. Tiivistyskorjauksilla seinärakenteista tulevia ilmavirtauksia voidaan vähentää, mutta sillä ei saada poistettu rakenteissa olevia riskejä ja vaurioita. Mikäli kohteeseen tehdään laajempi peruskorjaus, on rakenne syytä uusia kokonaan kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella. Yläpohja Rakennuksen yläpohjarakenne on alkuperäinen purueristeinen rakenne. Yläpohjan eristeissä on paikoin vaurioita ulkoseinien vierustoilla sekä keskiosilla, johtuen vanhoista kattovuodoista sekä rakenteiden heikosta kosteusteknisestä toiminnasta (ilmavuodot ja kosteuden tiivistyminen). Vaurioalueiden tarkka rajaaminen on haasteellista, ellei mahdotonta. Rakenne ei ole toteutustavaltaan tiivis ja epäpuhtauksien kulkeutuminen sisätiloihin on mahdollista. Yläpohjan purueristeitä voidaan pitää riskinä sisäilman kannalta ja tulevassa peruskorjauksessa olisi suositeltavinta uusia rakenne kokonaisuudessaan. 4.2 B-rakennus Yhteenveto Rakennuksen sisä- ja ulkopuolen pintarakenteita on osin uusittu, mutta ulkoseinien hirsirunko, pääosa alapohjarakenteista sekä todennäköisesti yläpohjarakenteet ovat alkuperäisiä yli 115 vuotta vanhoja rakenteita. Rakenteissa on paikoin havaittavissa vanhoja vesivuotovaurioita ja etenkin alapohjien osalta rakenteen kosteustekninen toiminta on osin heikkoa. Alapohjarakenteissa oli havaittavissa selkeitä vaurioita. Rakennuksen sisäilmassa oli havaittavissa myös paikoin selkeä, mikrobiperäinen hajupoikkeama ja eristeenä käytetyistä luonnonmateriaaleissa (sammal, puru) on usein jo lähtökohtaisesti mikrobeja ja niistä erittyy niille tyypillistä ominaishajua. Ala- ja yläpohjarakenteet ovat selkeästi uusimisen tarpeessa. Lisäksi haju on osin saattanut tarttua huokoisiin materiaaleihin, vaikka materiaali itsessään ei olisikaan vaurioitunut. Rakenteet ovat monilta osin elinkaarensa lopussa ja kiinteistö on laajan peruskorjauksen tarpeessa, mikä tarkoittaa käytännössä purkutöitä siten, että jäljelle jää vain hirsirunko ja osa kantavista rakenteista. Alapohja Rakennuksessa on pääosin alkuperäiskunnossa oleva, yli 115 vuotta vanha ryömintätilallinen puualapohja. Puualapohjien tavoitteellinen käyttöikä on vuotta, joten rakenne on selkeästi teknisen käyttöikänsä lopussa. Ryömintätilasta tarkasteltuna rakenteen tuulettuvuus ja kosteustekninen toiminta on paikoin heikkoa ja etenkin keskiosilla on havaittavissa selkeitä laho-, mikrobi- ja sienikasvustoja. Lisäksi alapohjassa on runsaasti orgaanista materiaalia maata vasten, jotka maatuessaan aiheuttavat hajua. Alapohjarakenteet eivät ole ilmatiiviit, joten epäpuhtaudet ja hajut pääsevät kulkeutumaan myös sisätiloihin. Aistinvaraisten havaintojen perusteella alapohja on todennäköisin sisällä havaitun mikrobivaurioon viittaavan hajun aiheuttaja ja korjaustarve on akuutti.

17 16 (18) Ulkoseinät Ulkoseinät ovat hirsirunkoiset. Seinien sisäpinnassa on levytys sekä osin lisälämmöneristys. Ulkopinnassa on paneeliverhous. Julkisivuverhouksen takana ei ole tuulettuvaa ilmarakoa, joten viistosateen aiheuttamat vauriot etenkin koristelistojen ja rakenteiden liittymäkohtien kohdilla ovat mahdollisia. Sisäpuolisilla osilla havaittiin seinän alaosissa (alapohjan eristeitä vasten) paikoin lahovikoja ja yläpohjassa ainakin sisäjiirissä oli selkeät kosteus- ja lahovauriot havaittavissa. Koska kohteeseen joudutaan tekemään laaja peruskorjaus, on sisä- ja julkisivujen verhousmateriaalit syytä poistaa ja hirsirungon kunto varmistaa. Runkorakenteissa mahdolliset olevat vauriot tulee korjata ja rakenne suunnitella kosteusteknisesti toimivaksi ja tiiviiksi, jotta hirsirungossa mahdollisesti olevat epäpuhtaudet eivät pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Yläpohja Rakennuksen yläpohjassa on todennäköisesti alkuperäiset yli 115 vuotta vanhat eristeet. Yläpohjassa on havaittavissa paikoin vanhoja vuotojälkiä ja otettujen materiaalinäytteiden ja aistinvaraisten havaintojen perusteella rakenteissa on paikoin vaurioita. Yläpohjarakenne ei ole tiivis, joten vanhat eristemateriaalit ovat selkeä sisäilmariski. Rakenne olisi suositeltavinta uusia tulevassa peruskorjauksessa kokonaisuudessaan. 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET A-rakennus Heti tehtävät toimenpiteet: Kellarin poisto käytöstä/alipaineistus, jotta estetään epäpuhtauksien kulkeutuminen yläpuolisiin tiloihin. Seuraava peruskorjaus (viimeistään 3-5 vuoden kuluessa): Kellaritilojen peruskorjaus. Korjaaminen tarkoittaa käytännössä alapohjarakenteiden uusimista kokonaisuudessaan ja seinärakenteiden kuorimuurauksien/eristeiden purkua ja rakenteen toteutusta kosteusteknisesti toimivaksi. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita korjausta siten, että tilat poistetaan käytöstä ja estetään epäpuhtauksien kulkeutuminen kellarista yläpuolisiin tiloihin. 1. kerroksen maanvaraisen alapohjarakenteen uusiminen kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella. Välipohjien purueristeiden uusiminen ja rakenteiden toteutus siten, että mahdolliset rakenteisiin jääneet epäpuhtaudet ja hajut eivät pääse kulkeutumaan huoneilmaan. Ulkoseinärakenteiden korjaus. Käytännössä seinät joudutaan purkamaan rungolleen ja ne rakenteet, joita ei voida purkaa, on syytä puhdistaa mekaanisesti / harkinnan mukaan desinfioida. Uudet rakenteet tulee toteuttaa siten, että ne ovat ilmatiiviit ja kosteusteknisesti toimivat. Yläpohjaeristeiden ja sisäverhousmateriaalien uusiminen. Rakenteen korjaaminen kosteusteknisesti toimivaksi ja tiiviiksi. Korjaussuunnittelussa on syytä kiinnittää huomiota ulkopuoliseen vedenpoistoon, etenkin jos kellaritilat halutaan kunnostaa käyttötiloiksi. Korjaustyöt ovat laajoja ja käytännössä niiden vuoksi kaikki pintarakenteet sekä LVIS - tekniset järjestelmät joudutaan purkamaan / uusimaan.

18 17 (18) B-rakennus Rakennus on laajan peruskorjauksen tarpeessa, mikä käytännössä tarkoittaa käytännössä seuraavaa: o Alapohjarakenteen uusiminen kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella. Korjaussuunnittelussa tulee huomioida maaperän puhdistus orgaanisesta jätteestä ja ulkopuolisen vedenpoiston parantaminen. Tarvittaessa alapohjaan asennetaan koneellinen ilmanvaihto. o Yläpohjarakenteen uusiminen kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella. Mikäli kantavia rakenteita säilytetään, tulee ne puhdistaa mekaanisesti ja harkinnan mukaan myös desinfioida. o Puretaan ulkoseinät hirsirungolle, korjataan runkorakenteissa olevat lahovauriot ja uusitaan hirsirungon ulko- ja sisäpuoliset rakenteet kosteusteknisesti toimivilla ja tiiviillä rakenteilla. o Korjaustyön laajuudesta johtuen kohteesta joudutaan käytännössä purkamaan/uusimaan kaikki sisäpuolen väliseinät ja tilapinnat. o Irtaimiston osalta on riskinä hajun tarttuminen, joten mikäli niitä halutaan säilyttää myös korjauksen jälkeen, tulee huomioida hajunpoisto. o Korjaustyön laajuudesta johtuen LVIS -järjestelmät joudutaan uusimaan käytännössä kokonaisuudessaan. Lisäksi myös vesikatto on uusimisen tarpeessa. Lisätutkimustarve: Asbesti- ja haitta-aine kartoitukset rakennuksiin ennen korjaus tai purkutöitä. Mikäli B-rakennuksen korjaamista harkitaan, on hankesuunnitellunvaiheessa hirsirungon kunto syytä varmistaa avaamalla rakenteita laajemmin. Muuta korjauksissa huomioitavaa Tulevat korjaukset ovat erittäin haastavia. Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulussa Henri Käyrä, RI Tekninen asiantuntija, rakennusten ja rakenteiden tarkastukset