2.2.3 Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2.2.3 Investointien toteutuminen... 162 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 170 2.2.4.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset)... 170 2.2.4."

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Hämeenlinnakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen TILAAJA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA KONSERNIPALVELUT PALVELUTUOTANTO PALVELUTUOTANNON HALLINTO VARHAISKASVATUSPALVELUT OPETUSPALVELUT LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT IKÄIHMISTEN KOTI- JA ASUMISPALVELUT IKÄIHMISTEN PITKÄAIKAISHOIVA MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ YHDYSKUNTARAKENNE KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Tuloslaskelmaosan toteutuminen Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) Liikelaitokset Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset)

2 Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) Liikelaitokset Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Ulkoinen tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) Ulkoinen tuloslaskelma Tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) Tuloslaskelma (sisäiset erät mukana) Rahoituslaskelma (ml. Liikelaitokset) Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot TASEYKSIKÖT ELINKEINORAHASTO Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Liite 1: Luottamushenkilöt Liite 2: Kokonaistulot ja -menot Liite 3: Käyttötalousosan toteutumistarkastelua Liite 4: Strategisten yhtiöiden konserniraporttilomakkeet

3 3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Hämeenlinnan kaupunki on vahvistanut asemaansa vetovoimaisten, edistyksellisten keskuskaupunkien joukossa. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere akselilla kasvumme on ollut maltillista ja asumiskaupunkimme kasvustrategian mukaista. Pyrimme edelleen luomaan asukkaille arkielämää tukevia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Työpaikkojen omavaraisuutta lisätäksemme elinkeinostrategian toteuttaminen on koettu erittäin tärkeäksi ja uusien yritysten syntymistä on tuettu päämäärätietoisten päätösten avulla. Työttömyysaste Hämeenlinnassa onkin säilynyt maan keskimääräisellä tasolla. Vuoden 2011 aikana kaupungin länsireunalla aloitettiin moottoritien kattamistyö. Liikenteelliset järjestelyt uuden kauppakeskuksen rakentamisen mahdollistamiseksi käynnistettiin. Rakennustyö häiritsee joitakin vuosia kaupunkimme asukkaiden liikkumista, mutta toivottavasti maltillinen suhtautuminen aiheutettuun haittaan jatkuu ja saamme rakentamisen päätyttyä nauttia uusista palveluista Hämeenlinnassa. Länsireunan rakentamisen rinnalla on käynnistynyt myös kaupungin keskustan eteläosan suunnittelutyö. Hämeenlinnan Eteläranta Oy on aloittanut konseptin laadinnan alueelle, joka tulevaisuudessa toimii porttina Hämeenlinnaan. Kaupunkilaisten viihtyminen on tärkeää ja sen lisäämiseksi on panostettu Ahveniston alueen kehittämiseen. Ahvenisto-visio valmistui, kaupunkilaisilla oli mahdollisuus kommentoida sitä ja tuottaa asukaslähtöisiä ehdotuksia vision täydentämiseksi. Ulkoilu ja urheilu on terveyden edistämisen kannalta tärkeää ja kaupunkistrategiassammekin esiin nostettu asia. Hämeenlinnan kaupunkikonserni on hyvin laaja ja tasapainoisen talouden turvaamiseksi laadittiin omistajapoliittiset linjaukset. Strategisille yhtiöille määritettiin tavoitteita ja linjattiin yhteisiä käytänteitä koskien kaupungin yhtiöitä. Oman tuotannon liikelaitoksille laadittiin myös ohjeistusta. Nämä olivat merkittäviä linjauksia operatiiviselle toiminnalle ja antavat sille ja jatkokehittämiselle selkeän suunnan Tuottavuuden lisääminen on kaupunkikonsernissa edelleen haastavaa. Tilausbudjetti vuodelle 2011 muodostui alijäämäiseksi ja myös toteutui sellaisena. Talouden uhkakuvat eivät ole poistuneet, Suomessa ja Euroopassakin julkisen talouden vaje on todellista. Velkaantuminen hidastaa edelleen talouskehitystä ja tulee vaikuttamaan kuntienkin toimintaan tulevina vuosina. Kaupungin tuottavuusohjelman tarkastelussa voitiin kuitenkin todeta asetettujen säästöjen toteutuneen tarkalla talouden seuralla ja onnistuneella johtamisella. Henkilöstön sitoutuminen toiminnan kehittämiseen ja muutosten läpiviemiseen on ollut esimerkillistä kaikilla vastuualueilla. Kiitos koko henkilöstölle vahvasta panoksesta kaupunkilaistemme hyvinvoinnin edistämisessä. Vuoden aikana on pyritty omassa palvelutuotannossa jatkamaan ikäihmisten palvelujen rakennemuutosta. Ikäihmisten palvelut koottiin yhden organisaation alle yhdistäen pitkäaikaishoivan ja kotihoidon palvelut. Lasten ja nuorten palvelujen organisoinnin kehitystyö käynnistyi. Ammattikorkeakoulun kampusalueen vahvistamiseksi allekirjoitettiin yhteistyösopimus kaupungin, Teknologiakeskus Innopark Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun kesken. Sopimusohjaus on vakiintunut kaupungin toimintatavaksi, palveluja tuotetaan monipuolisella palvelurakenteella. Asiakastyytyväisyyttä on järjestelmällisesti mitattu, ensimmäinen asukaskysely on toteutettu ja palautetta kaupungin toiminnoista on voinut antaa uuden palautejärjestelmän kautta. Vuoden 2011 tilausbudjetti laadittiin pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti. Kyseessä oli taloudellisesti raskain vuosi ja budjetti oli alijäämäinen -8,9 M. Verotuloennuste osui melko hyvin kohdalleen ja verotulot ylittyivät 1,2 M. Myös valtionosuuksia saatiin ennakoitua enemmän. Maailmantalous kehittyi odotettua heikommin ja sijoitustuotot jäivät alle ennusteen. Toimintakatteen kasvu tulisi tulevina vuosina saada alle kahden prosentin. Kokonaisuutena tilinpäätös on alijäämäinen -12,2 M. Tulevaisuudessa haasteissa menestyminen vaatii monipuolisia kehittämistoimenpiteitä ja valintojen tekemistä kaikilla tasoilla. Onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä sidosryhmien välillä. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja sidosryhmiä toimintavuodesta Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén

4 4 YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA Kuntamuoto kaupunki Perustamisvuosi 1639 Kalleusluokka I Kunnallisveroprosentti 19,00 Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskus Hovioikeus Kihlakunta Verovirasto Sairaanhoitopiiri Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeen ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Ympäristö ja luonnonvarat Uudenmaan ELY keskus Liikenne ja infrastruktuuritehtävät Turun hovioikeuspiiri Hämeenlinnan kihlakunta Sisä-Suomen verovirasto Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Maakunta Maakuntaliitto Maanmittaustoimisto Kanta-Häme Hämeen liitto Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Maapinta-ala 1785,76 km 2 Vesipinta-ala 245,79 km 2 Yhteensä 2031,55 km 2 Väkiluku Väkiluku Väkiluku asukasta asukasta asukasta Asukastiheys 38 asukasta / maa-km 2 Väkiluku vuoden lopussa oli asukasta. Kaupungin asukasluku kasvoi vuoden 2011 aikana 443 asukkaalla. Työttömiä oli vuonna 2011 keskimäärin henkilöä, eli 8,9 % työvoimasta. Koko maassa työttömyysaste oli keskimäärin 9 %.

5 Johtokunnat Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohto Konsernipalvelut Sopimusohjaus Asukkaat ja palvelujen käyttäjät Asukasraadit ja palautejärjestelmä Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hämeenlinnan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 59 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Iisakki Kiemunki (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Harri Lintumäki (KOK), toisena varapuheenjohtajana Reijo Saksa (Kok.) ja kolmantena varapuheenjohtajana Päivi Sieppi (Vihr.). Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta, kaupungin omaisuudesta ja omistajapolitiikasta, kaupunkikonsernista, toiminnoista, palveluista ja palvelutuotannosta, elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä sekä niiden strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Kaupunginhallitukseen kuuluu 13 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Tapio Vekka (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tarja Filatov (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Aarne Kauranen (SDP). Vuonna 2011 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, lasten ja nuorten lautakunta, elämänlaatulautakunta, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, ikäihmisten lautakunta, yhdyskuntalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä maakunnallinen pelastuslautakunta. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, kehittämisjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, tilaajajohtajat, tilaajapäälliköt, palvelutuotantojohtaja, palvelujohtajat, pelastusjohtaja ja liikelaitosten toimitusjohtajat. Kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoonpanot sekä kaupungin edustajat kuntayhtymissä on esitetty liitteessä 1. Hämeenlinnan kaupungin uusi organisaatio on kuvattuna seuraavaan kaavioon. Rahoitusvastuu Strategia Omistajapolitiikka Vaikuttavuus Järjestämisvastuu Hankinnat Tilaukset Lasten ja nuorten lautakunta Elämänlaatulautakunta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Palvelujen tuottamisen vastuu Palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Toimintakykyä edistävät palvelut Ikäihmisten lautakunta Koti- ja asumispalvelut Asiakas Ympäristö- ja rakennuslautakunta Vanhusten hoivapalvelut Maankäyttö ja ympäristö Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntarakenne Maakunnallinen pelastuslautakunta Palo- ja pelastustoimi Keskusvaalilautak. Tarkastuslautak. Hämeenlinnan Terveyspalvelut - -liikelatios Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Aluetoimikunnat. Ulkoinen palvelutuotanto

6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden 2011 yleistä tunnelmaa leimasi epävarmuus. Monet talouden tunnusluvut jatkoivat edelleen hidasta elpymistä vuoden 2009 taantuman jäljiltä. Tulevaisuus Euroopan finanssi- ja velkakriisin varjossa on kuitenkin hämärän peitossa. Kreikan ja muiden eteläisen Euroopan maiden ongelmien pelätään laajenevan ja syöksevän euroalueen ja koko Euroopan uuteen lamaan. Parhaidenkin asiantuntijoiden näkemykset kriisin ratkaisusta ja seurauksista ovat erilaisia ja ristiriitaisiakin. Yleinen luottamus Suomen talouteen on toistaiseksi säilynyt kohtuullisen vahvana. Vaihtotaseen kääntyminen negatiiviseksi, teollisuuden irtisanomiset ja julkisen sektorin velkaantuminen herättävät epätietoisuutta tulevaisuudesta. Hämeen liiton mukaan Kanta-Hämeessä jatkui taantumasta toipuminen. Yleinen mieliala maakunnassa on varovaisen toiveikas epävarmuudesta huolimatta. Maakunnassa investoidaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla asuntoihin, kauppaan, tuotantoon ja infraan. Maakunnan asukasluku kasvoi edelleen yli 700 asukkaalla. Työttömyysaste on parantunut edelleen ja on nyt vuosien tasolla Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hämeenlinnan tilausbudjetin vuodelle Yleismaailmallinen taloustilanne näytti syksyllä melko normaalilta ja mm. Kuntaliitto ennusti ( ) kunnille tilitettävän verotulon kasvuksi +3,4 %. Kaupungin veroprosentteihin ei tehty muutoksia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkennetun Hämeenlinnan kaupungin strategian. Strategiassa on kolme vaikuttavuuspäämäärää ja kolme keinopäämäärää. Päämäärien saavuttamiseksi on nimetty kriittisiä menestystekijöitä, jotka on saavutettava. Vuoden 2011 tärkeiksi hankkeiksi nimettiin mm. asiakasneuvonnan ja palveluohjauksen kehittämistyö, sähköisten palvelujen lisääminen, tuotteistaminen, erilaiset vastuualueiden rakennemuutosselvitykset sekä monituottajuuden edistäminen palveluissa. Tilausbudjetti oli alijäämäinen -8,984 M. Kokonaisuutena verotuloja saatiin 225,386 M ja verotulojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta +2,1 %. Tilausbudjetissa ennustettiin veroja saatavan 224,450 M, joten ennuste ylittyi 0,9 M. Kunnallisveroja saatiin 195,019 M ja kasvua edelliseen vuoteen oli 1,1 % (koko maa 2,9 %), yhteisöveroja saatiin 17,170 M ja kasvu oli 16,2 % (18,1 %) ja kiinteistöveroja kertyi 13,196 M ja kasvu oli 1,5 % (2,6 %). Kaupungin verotulojen kasvu kaikissa veroissa (kunnallisvero, yhteisövero, kiinteistövero) jäi alemmaksi kuin maassa keskimäärin. Käyttötalouden valtionosuuksia saatiin 91,820 M. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jonka mukaan Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle siirrettiin mm. rakennukset ja uutena asiana lautakunnilta aletaan vuokrassa periä korjausvastiketta ja korkoa pääomalle. Samassa yhteydessä myönnettiin lautakunnille lisää määrärahaa vuokria varten. Toisaalta kaupunki perii liikelaitokselta korvausta peruspääomasta ja korkoa antolainasta. Tämä rakennemuutos vaikeuttaa vertailua edellisen vuoden menoihin. Lomapalkkojen varaus tehdään virka- ja työehtosopimusten vuosilomamääräysten mukaisesti. Kuntasektorin sopimukset muuttuivat lukien mm. vuosiloman korvaamista koskevilta osin. Vanhoissa sopimuksissa annettava vuosiloma määräytyi pidemmän ajan A-taulukon mukaan ja lomakorvaus lyhemmän ajan B- taulukon mukaan. Vuosilomapäivinä annettava aika oli pidempi kuin lomakorvauksena maksettava aika. Uusissa sopimuksissa ero poistui ja lomakorvauksen perusteena käytetään samaa päivien lukumäärää kuin vuosilomaa annettaessa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston on antanut asiasta lausunnon, jonka mukaan lomapalkka- ja lomarahavelka kirjataan jo 2011 tilinpäätöksestä alkaen kuluksi ja siirtovelaksi uusien sopimusten lomamääräysten mukaisesti. Lomapalkkajaksotus sivukuluineen oli kokonaisuudessaan 1,165 milj. euroa ja laskentatavan muutoksesta aiheutunut muutos oli 1,1 M. Tilausbudjeteissa ei tähän ollut voitu varautua. Varauksen näin suuri muutos on sopimusmuutokseen liittyen kertaluonteinen. Jatkossa sopimuskaudella varauksen muutokseen vaikuttavat palkkasummien ja pitämättömien vuosilomien määrän muutokset

7 7 Lautakunnille, liikelaitoksille, konsernipalveluille, taseyksikölle ja palvelutuotannolle on vuoden aikana myönnetty nettomäärärahaa (toimintakate) 313,760 M. Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on 312,242 M ja siinä on kasvua edellisestä vuodesta 5,0 %. Bruttomenot ylittyivät 5,7 M mutta tulot ja valmistus omaan käyttöön ylittyivät 7,2 M, joten kokonaisuutena toimintakate toteutui ennakoitua pienempänä. Energialaitoksen myyntitulosta tehtyjen sijoitusten laskennallinen arvo oli 79,828 M. Vuoden aikana nostettiin sijoitusten tuottoja kassaan 2,0 M. Yleinen taloustilanne oli huono ja sijoituksista jouduttiin tekemään laskennallinen alas kirjaus nettona 1,567 M ja se huononsi vuoden tulosta. Myös tuotto jäi ennakoitua pienemmäksi. Valtio maksoi kuntaliitoksen johdosta yhdistymisavustusta kolmantena yhdistymisvuonna 3,67 M ja tämän jälkeen avustus loppuu. Lisäksi valtio maksoi kuntaliitoksen johdosta tapahtuneen valtionosuuden vähentymisen takia 4,2 M. Tämä korvaus saadaan vuosina Ko. tulot kirjataan käyttötalouden tuloksi. Vuoden aikana kirjattiin satunnaisia kuluja Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Tullikamarin purkamisen johdosta 1,412 M ja Teknologiakeskus Innopark Oy:n talousjärjestelyjen johdosta 5,396 M. Yleisestä vahinkorahastosta otettiin satunnaisten kulujen katteeksi 4,196 M. Nettomenoksi jäi yhteensä 2,611 M. Investointeihin käytettiin nettona 51,707 M. Lainakanta oli 175,551 M, joka on /asukas. Konsernitilillä oli vuoden vaihteessa 22,954 M ja se on mukana em. lainakannassa. Tuloslaskelman mukainen tilikauden alijäämä on -12,210 M ja se esitetään kirjattavaksi taseen kohtaan tilikauden ali-/ylijäämä. Taseessa on sen jälkeen alijäämää yhteensä -16,774 M. Vuoden 2011 aikana kaupunginvaltuustossa päätettiin mm. seuraavat asiat: - sopimus Uudenmaan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston kanssa moottoritien kattamista koskevan hankkeen toteuttamisesta, yhteistyöstä ja kunnossapidosta - toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla - Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön perustaminen - maa-alueen ostaminen Siirin alueelta - Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n toimialueen ja omistuspohjan laajentuminen - Teknologiakeskus Innopark Oy:n takaus- ja yritysjärjestelyt - Hämeenlinna-mitalin käyttöönotto - moottoritien kattamishankkeeseen liittyvien sopimusten hyväksyminen - Kanta-Hämeen alueen pelastustoimen yhteistyösopimus - Vanajavesisäätiön perustaminen - hyväksyttiin useita asemakaavoja Sijoitusten tilanne Energialaitoksen kauppahinta on sijoitettu kaupunginvaltuuston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Kauppahintana saatiin 84,935 M. Sijoitettu pääoma on 77,37 M. Sijoitusten markkina-arvo on 79,828 M. Vuosien aikana on sijoitusten tuottoja käytetty 35,312 M käyttömenojen katteeksi.

8 8 Vakuutusyhtiöt Kuntarahoitus Oyj Sijoitukset yhteensä Sijoitukset yhteensä Omaisuudenhoitoyhtiöt Osakesijoitukset Korkosijoitukset Omaisuudenhoitoyhtiöt yhteensä Osakesijoitukset Korkosijoitukset Vakuutusyhtiöt yhteensä Osakesijoitukset Korkosijoitukset Pääomasijoitus Markkina-arvo %-osuus sijoitetusta arvosta Arvonmuutos Arvonmuutos % % , , , , ,1 0, , , , ,2 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2012 tilausbudjettiin ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupunginhallituksessa oli käsittelyssä Oy Audiapro Ab:n raportti kaupungin talouden tasapainottamisesta. Hallitus päätti, että kaupungin omat tuottavuustoimet ja raportissa esille tulleet uudet asiat otetaan huomioon vuoden 2012 tilausbudjettia valmisteltaessa. Vuoden 2012 tilausbudjetti laadittiin pitkän aikavälin taloussuunnitelman mukaisesti. Budjetti on ylijäämäinen 0,093 M eli alijäämä ei enää kasva, jos budjetissa pysytään. Kunnallisvero ja kiinteistöverot korotettiin vuodelle Vuosien taloussuunnitelman mukaiset luvut ovat sellaiset, että kummankin tilikauden tulos on ylijäämäinen. Vuoden 2012 talouden toteutumista seurataan kuukausittain ja vakava tavoite on, että budjetti pystytään toteuttamaan. Lautakuntien vuoden 2012 budjetin ylitysuhat on selvitetty jo helmikuussa 2012 ja näin ehditään ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin Kaupungin henkilöstö Vuosi 2011 on ollut uudistuneen Hämeenlinnan palvelu- ja hallinto-organisaation kolmas toimintavuosi. Vuoden aikana organisaation toimivuutta on varmennettu ja edelleen kehitetty. Vuonna 2010 hyväksytyn Palvelu- ja hankintastrategian mukaisia hankkeita on käynnistetty asteittain. Henkilöstölle organisaatiomuutosten jatkuva vireilläolo on haasteellista, mutta se on luonut myös uudenlaisia mahdollisuuksia työtehtävien uudelleenjärjestelyihin ja omaan ammatilliseen kehittymiseen. Kaupunkistrategian henkilöstöjohtamista ohjaava linjaus onkin osaava, motivoitunut ja kehityshaluinen henkilöstö. Henkilöstötuottavuutta on ohjannut vuosille asetettu tuottavuusohjelma. Ohjelman mukaan palveluprosessien ja -rakenteiden uudistamisen pysyvien kustannussäästöjen tulee olla 12 M vuoteen 2012 mennessä. Jos tuottavuustavoite muutetaan henkilötyövuosiksi, kyse on noin 300 henkilötyövuoden suuruisesta tuottavuuden parantamistavoitteesta. Marraskuussa 2011 laaditun selvityksen mukaan asetettu tavoite on saavutettu, sillä vuosina tuottavuushyöty oli nettona 14,057 M. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa henkilöä, joka on 177 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakituiseen henkilöstömäärään vaikuttaneita muutoksia olivat mm. Linnan Aterian -liikelaitoksen yhtiöittäminen lähtien, varastointi- ja logistiikkatoimintojen siirto Seutukeskus Oy Hämeelle lähtien, Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen toiminta-alueen laajentuminen, toimintakykyä edistävien palvelujen mielenterveyspalveluiden laajentuminen, hoito- ja hoivapuolen vakituisen varahenkilöstön määrän vahvistaminen sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoidon määräaikaisen henkilöstön vakinaistaminen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen hyväksymisen myötä.

9 9 Hämeenlinnassa on panostettu johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen. Pohjan työlle on antanut palvelu ja hankintastrategia, jossa nostettiin johtamisen kehittäminen yhdeksi keskeiseksi hankkeeksi. Lisäksi useat muut strategian linjaukset edellyttävät toteutuakseen hyvää johtamista. Keväällä 2011 kehitystyö painottui johtamisen keskeisten osaamisalueiden määrittelyyn eli Hämeenlinnan hyvän johtamisen periaatteiden ja sisällön määrittelyyn. Kaupungin johtoryhmässä on lisäksi sovittu johtamisen kehittämisen peruslinjauksista, joihin liittyy mm. vastuunjako kaupungin sisäisten esimieskoulutusten organisoinnista. Työhyvinvoinnin tukemisen välineenä on toiminut aktiivisen tuen malli, jonka mukaisesti työkykyä vaarantaviin ilmiöihin reagoidaan sekä työyhteisöissä että työterveyshuollossa. Esimiesten apuvälineeksi varhaiseen puuttumiseen otettiin käyttöön poissaolohälytystoiminto. Hälytystoiminto ilmoittaa automaattisesti esimiehelle kun alaisen aktiivisen tuen mallin mukaiset poissaolorajat täyttyvät ja keskustelu on paikallaan. Aktiivisella uudelleensijoitustoiminnalla sekä aktiivisen tuen mallin mukaisella toiminnalla Hämeenlinnan kaupungin varhaiseläkemaksujen kertymään on pystytty vaikuttamaan positiivisella tavalla. Vuoden 2011 varhaiseläkemaksut ovat noin euroa alhaisemmat kuin vuonna Hämeenlinnan kaupungin yhtenä henkilöstöpoliittisena linjauksena oli sairauspoissaolojen vähentäminen 5 prosentilla. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät kokonaisuudessaan 4,9 %. Henkilöstöhallinnon järjestelmän antaman tiedon mukaan vähennystä tapahtui erityisesti päivän sairauspoissaoloissa, mutta myös lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen määrä laski hienoisesti edellisen vuoden tapaan. Henkilöstön kokonaistyöajasta varsinaiseen työhön on käytetty 76,8 %, sairaudesta ja tapaturmista aiheutuneisiin poissaoloihin 4,8 %, lomiin 9,9 % ja muihin poissaoloihin 8,5 %. Henkilöstökulut vuonna 2011 olivat 152,8 M. Vuokratyövoimaa on ostettu ostopalveluna 3,3 M :lla. Virka- ja työehtosopimusten mukaisia palkan tarkistuksia tehtiin lukien yleiskorotuksella, paikallisella järjestelyerällä sekä erillisellä kertaerällä. Kannustavan palkkauksen periaatteet uudistettiin mm. henkilökohtaisen lisän myöntämisperiaatteiden osalta sekä ottamalla käyttöön vuoden 2012 alusta tuloksellisuuspalkkio sekä välittömään henkilöstön palkitsemiseen tarkoitettu pikapalkkio. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt henkilöstöraportin Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Arvio merkittävistä riskeistä sisältyy jäljempänä olevaan kappaleeseen 1.2 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Ympäristötekijät Pilaantuneiden maiden selvityshanke eli Piuha-hanke jatkui vuonna 2011 BeCoSi-hankkeena. Elykeskuksen kanssa yhteistyönä tehtiin Kahtoilammen vanhan kaatopaikan tutkimukset. Vesihuollon kehittämissuunnitelman ja toiminta-alueiden tarkistukset olivat kaupungin yhdyskuntarakenteen valmistelussa. Kanta-Hämeenlinnan ilmanlaatua tarkkailtiin edelleen, mutta mittausaseman paikkaa vaihdettiin Kaivoparkin rakentamisen myötä Kaivokadulta Niittykadulle. Saapuneiden ehdotusten perusteella ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kesäkuussa, että Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalkinnon 2011 saa Armijärven suojeluyhdistys / Seppo Kopra. Hämeenlinnan hulevesitulvariskien alustava arviointi valmistui vuonna 2011 ja sen tulokset julkaistiin julkaisusarjassa. Tuuloksen vesistöjen tila -hankkeessa tutkittiin veden laatua järvi- ja virtavesipisteillä sekä hankittiin automaattinen vedenlaadun mittauslaite. Lisäksi Tuuloksen kaupunginosan alueella tehtiin kosteikkoyleissuunnittelua ja toteutettiin vesikasvien niittoja kolmella järvellä. Hämeenlinnan kaupunki osallistui edelleen Vanajavesikeskuksen rahoitukseen ja toimintaan. Hämeen liiton suojissa toimiva keskus tähtää alueen järvien ja jokien kuntoon saamiseen ja koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden vahvistamiseen.

10 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Toimintakertomuksessa on selvitettävä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kaupungin ja konsernin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat käytännössä sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäinen tarkastus arvioi työohjelman mukaisesti sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä ja tilintarkastaja sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuutta. Selonteon lainsäädännöllinen perusta on siinä, että tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessaan annettava lausunto sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta. Selonteon perusta ja tiivistelmä kannanotoista Asian valmistelu vastuutettiin eri tehtävä- ja palvelualueille siten, että tilaajajohtajat, palvelutuotantojohtaja sekä liikelaitosten toimitusjohtajat ja konsernivalvonnasta vastaavat valmistelevat ja organisoivat selonteon valmistelun. Selonteko perustuu em. henkilöiden valmistelemista aineistoista muodostettuun katsaukseen merkittävimmistä havainnoista, olennaisimmista poikkeamista, riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sen laadinta perustuu soveltuvin osin kansainväliseen sisäisen valvonnan viitekehikkoon COSO:oon. Selonteon laadinnan yhdenmukaistamiseksi toimeksiantoon sisältyivät alla mainitut sisäisen valvonnan keskeisimmät kohdealueet. 1) Kuvaus siitä, miten konsernipalvelujen, tilaajan ja palvelutuottajan, liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on käytännössä järjestetty - perustuu hallintosääntöön, liikelaitoksen johtosääntöön ja omaan toimintasääntöön ja sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen - sisäistä valvontaa toteutetaan ensisijaisesti palvelusopimusneuvotteluissa ja sopimusten seurantakokouksissa - riskien kartoitus ja tarvittavien toimenpiteiden määrittely tapahtuu osittain tavoiteasetannan yhteydessä - sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa valvontavastuussa olevien toimielinten ja viranhaltijoiden normaalia, jokapäiväistä työtä - asiakaspalautteella, yhteydenotoilla sekä oikaisuvaatimusten, kanteluiden ja valitusten seurannalla on merkittävä osuus sisäisen valvonnan toteutuksessa 2) Millaisia merkittäviä puutteita / haasteita on havaittu sisäisen valvonnan osa-alueilla (kohdat 4-8) kuluneella tilikaudella päätösten valmistelussa ei aina ole tehty riittäviä laskelmia ja analyysejä vaikutuksista ja kustannusmuutoksista - investointihankkeiden kustannusarvioissa ja toteumissa merkittäviä muutoksia, samoin toteutusaikatauluissa - kustannusten seurannassa tehostamistarvetta - seurantamittarien puutteet - talousseurantaan liittyy edelleen epävarmuutta ja sopimuksiin perustuvien laskujen oikeellisuuden tarkastus on haasteellista

11 11 3) Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää vuonna 2012 ja taloussuunnittelukaudella strategisten yhtiöiden seurantaa ja valvontaa tehostetaan kohdistaen sinne aiempaa enemmän talousosaamista ja controllertyöpanosta - tehostetaan konserniohjausta mm. omistajapoliittisin linjauksin ja ohjein - tilaajan ja tuottajan roolien sekä tehtävä- ja vastuunjakojen täsmennykset - merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden laadinnan ja seurannan sekä prosessihallinnan kehittäminen - ennakointimenetelmien kehittäminen ja sisäisen valvontasuunnitelman laadinta ja aikataulutus - ostolaskujen tarkastusprosessia selkiytetään ja tarkistetaan työnjakoa - määritellään riskirajoja, seurataan niitä ja raportoidaan niistä eteenpäin 4) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen - konsernipalvelujen ohjeistuksen selkeämpi kytkentä vuosikelloon ja sisällön selkiytys - kaikkia lastensuojeluvelvoitteita ei kyetty hoitamaan lakisääteisessä ajassa (työvoiman puute) - merkittävien asioiden valmisteluprosesseille, kuten talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnalle on määritelty täsmälliset aikataulut - otettiin käyttöön uudistetut talonrakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamisohjeet - uusia ohje- ja toimintasääntöjä on valmistunut useita ja niiden sisäistäminen ja täytäntöönpano on tehtävä huolellisesti 5) Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi - hankaluutena on taloudellinen varautuminen voimakkaista tulva- ja lumitilanteista aiheutuviin ylimääräisiin kunnossapidon tehtäviin - tavoitteiden toteutumista ja taloutta arvioidaan johtotiimin kokouksissa (palvelujohtajat ja palvelupäälliköt) sekä seurataan myös tilaajan kanssa sovittujen indikaattorien avulla - kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä seurataan talous- ja suoritetietoja, kukin esimies seuraa yksikkönsä tavoitteiden ja varojen käyttöä BP-ohjelmistolla - muilta osin viitataan tilinpäätöksessä kuvattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisselvityksiin - luotettavien indikaattoreiden puute vaikeuttaa tavoitteiden toteutumisen seurantaa, erityisesti koti- ja asumispalvelujen tehtäväalueella 6) Riskienhallinnan järjestäminen - pohjautuu uudistettuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeisiin - on tärkeä osa sisäisen valvonnan järjestämisessä - prosessikuvausten kehittäminen on edesauttanut riskien tunnistamista mm. kiinteistönmuodostusprosessissa - joihinkin työyksiköihin tehtiin työsuojelun ja työterveyshuollon käynnit, joiden perusteella on tehty riskien kartoituksia ja korjaavia toimenpiteitä - painopistealueena kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittäminen siten, että merkittävät strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit tulevat arvioiduksi - olennaista riskienhallinnan järjestämisessä on resurssoinnin seurannan selkeä vastuutus ja aikataulutus - viimesijaisena, taloudellisena riskienhallinnan varmistuksena on yleinen vahinkorahasto - palvelujen kilpailutuksissa kustannusten ennakoituvuus on haasteellista, koska ne eivät noudata normaalia kustannuskehitystä 7) Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta - suurimmat hankinnat kohdistuvat kunnossapitoon ja investointeihin, joilla kartutetaan kaupungin infra-omaisuutta - urakoinnit, hankinnat ja luovutukset tulee tehdä normaalin kilpailutuksen ja hankintalainsäädännön mukaisesti - yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden tilaajayksikön osalta omaisuuden pääoman hallintaa ja hoitoa on selkiytettävä; samoin tilaajan ja tuotannon tehtävien ja vastuiden täsmennykset ovat perusteltuja - kiinteistöjen lisääntyneet home- ja ilmaongelmat sekä katujen ja yleisten alueiden kunnon heikkeneminen kuvaavat korjausvelan kasvua

12 12 8) Sopimusten hallinta - keskeinen riski liittyy kuntayhtymien omistajaohjauksen ja sopimusohjauksen määrittelyihin Hämeenlinnan sopimusohjausmallissa - toiminnan sisällön, volyymin ja kustannusten sovittaminen kaupungin palvelu- ja rahoituskokonaisuuteen edellyttää muutosta kuntayhtymien sopimus- ja omistajaohjauksessa - kaupungin sisäisten (tilaajan ja tuottajan välisten) palvelusopimusten seuranta- ja muutoskäytännöt ovat olleet ilman ohjeistusta ja puutteellisesti säädeltyjä. Vuoden 2011 loppupuolella laadittiin ja hyväksyttiin palvelusopimusten seuranta- ja muutoskäytäntöjen ohjeistus ja tammikuussa 2012 täydennettiin myös toimintasääntöjä - kaupungin sopimusten kirjaaminen KuntaToimisto -ohjelmaan vuoden 2011 aikana ei edennyt suunnitellulla tavalla. Ohjelmaa testattiin loppuvuoteen saakka ja se saatiin käyttöön 2012 alussa. Tavoitteena on saada sopimukset järjestelmään 2012 aikana. Järjestelmä helpottaa merkittävästi sopimusten hallintaa 9) Arvio merkittävistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä - henkilöstöön liittyvät riskitekijät, erityisesti henkilöstön riittävyys, saatavuus ja jaksaminen, aktiivisen tuen mallin toimiminen - riskinä on organisaation esimiesten ja henkilöstön osaaminen sekä sitoutuminen yhteisten pelisääntöjen, ohjeiden ja säädösten noudattamiseen - epävarmuutta luo tilaajan, palveluntuottajan (ja konsernipalveluiden) palvelusopimus- ja neuvottelumenettelyn selkiintymättömyys - ikääntyvä henkilöstö, hiljaisen tiedon siirtäminen, henkilöstön vähentämistavoitteet ja muut tuottavuusvaatimukset - tulevien vuosien tilausbudjettien laatiminen tuotteistamisen kautta määriteltyjen hintojen pohjalta sisältää epävarmuustekijöitä - asiakirjahallinnassa on puutteita, joita voidaan ratkaista siirtymällä sähköiseen järjestelmään, jolloin alkuperäiset hakemusasiakirjat eivät kierrä eri esittelijöillä (esim. kaava- ja lupa-asiat) - kiinteistöomaisuuden kunnossapitoon osoitetut määrärahat ovat pienet suhteessa kulutuksen ja ikääntymisen tuomiin tarpeisiin ja käyttöriskeihin - projektitoiminnan riskinä on se, ettei hanke luo lisäarvoa tuottavaa, pysyvää käytäntöä tai osaamista - kaupungin palvelutarpeista ja -velvoitteista sekä tarvittavista investoinneista aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina ja kasvavat edelleen nopeammin kuin kaupungin saamat vero-, valtionosuus- ym. tulot. Tämä johtaa kaupungin taloudellisen liikkumavaran kaventumiseen ja lainamäärän kasvuun. Em. edellyttää kaupungilta yhä tiukempaa asioiden priorisointia, tuottavuuden tehostamista ja myös konkreettisia säästötoimenpiteitä. - kaupungilla oli takausvastuita 173,1 M (vuonna ,6 M ). Takauksia myönnettäessä edut ja riskit arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen. Kokonaan ei voida välttyä siltä, että takauksen saaneen lainanmaksukyky syystä tai toisesta muuttuu ja siten aiheuttaa takausvastuun siirtymisen kaupungille - saastuneiden maiden puhdistustarve muodostaa epävarmuustekijän ja riskin, johon on vaikea varautua - toiminnallisena riskinä ovat mahdolliset lainsäädännön muutokset ja ikäihmisten laatusuosituksen tason nostaminen nykytasoa korkeammalle. Esim. hoitohenkilöstön mitoitusvaatimuksen korotus 0,1:llä nostaa kaupungin kustannuksia noin 2 milj. euroa Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut jatkotoimenpiteet Sisäisen valvonnan selonteoissa viitattiin edellisvuonna uudistettuihin ja ajantasaistettuihin sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen, riskienhallinta- ja konserniohjeeseen sekä irtaimen omaisuuden hallintaohjeeseen. Em. säännöksissä on määritelty sisäisen valvonnan tehtävät, vastuut ja toimintaperiaatteet. Selonteoissa tunnistettiin lukuisia kehittämiskohteita. Kohteina mainittiin mm. vastuiden ja tehtävien täsmentäminen sisäisen valvonnan osalta, toimenpiteiden määrittely palveluyksiköissä riskien minimoimiseksi sekä vaikuttavuuden ja asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen. Kehittämistoimenpiteinä mainittiin investointihankkeiden kustannusseurannan ongelmien korjaus ja hankkeiden kohdekohtaisten lisä- ja muutostöiden seuranta reaaliaikaisesti. Niin ikään riskienhallinnan näkökulmasta kaupungin ja konsernin maksuvalmiudesta huolehtiminen on merkittävä asia.

13 13 Muita sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteita kuluvalle taloussuunnittelukaudelle ovat arkistonmuodostussuunnitelman päivitys / arkistotoimen järjestelmäkokonaisuuden ajantasaistus, tilaajatuottaja -toimintatavan täsmennykset ja muutokset, ennakkomenetelmien kehittäminen tietotuotantoa parantamalla ja laatimalla selkeä valvontasuunnitelma palvelujen toteuttamiseksi. Tietoturvapolitiikan uudistus ja sitä tukevien käytännön ohjeiden laadinta on myös perusteltua. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja asiantuntijatoimintaa, joka tuottaa lisäarvoa organisaatiolle ja päätöksenteolle. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen. Toiminnan perustana on kaupunginhallituksen hyväksymä Hämeenlinnan kaupungin sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Toimintaohjeessa on määritelty sisäisen tarkastuksen asema, tehtävät, valtuudet ja vastuu. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Kuluneelle tilikaudelle laadittiin sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma, jonka kaupunginjohtaja hyväksyi. Sisäisen tarkastuksen toimet kohdistuivat vahvistetun tarkastussuunnitelman mukaisille alueille. Keskeisimpinä alueina olivat toiminnan tuloksellisuuden arviointi, tilojen käytön tehokkuus sekä kopiokone- ja monitoimilaitteiden hankinnat ja vuokraukset.

14 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitokset) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 20,3 20,7 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintakate (1.000 ): Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista.

15 15 Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) ,3 20,7 Vuosikate (1.000 ): Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate /asukas: Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli antoja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella.

16 16 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 8,2 41,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 9,5 28,5 Lainanhoitokate 0,4 0,9 Kassan riittävyys, pv Asukasluku INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno ,2 41,4 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä.

17 17 Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) ,5 28,5 Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) ,4 0,9 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta on enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)

18 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoitusasemaa koskevia asioita on käsitelty edellä kohdassa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Tietokoneohjelmistot Muut omat rahastot Muut pitkävaik.menot Ed. tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAA Maa-ja vesialueet EHTOISET VARAUKSET Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken- Eläkevaraukset eräiset hankinnat Muut pakolliset varaukset Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen Pitkäaikainen erityiskatteet Lainat rahoitus- ja Muut toimeksiantojen varat 3 vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot Vaihto-omaisuus Liittymismaksut ja muut velat Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja Saamiset vakuutuslaitoksilta Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainat muilta luotonantajilta Lainasaamiset Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkina- TASEEN TUNNUSLUVUT instrumentteihin Omavaraisuusaste, % 63,8 65,0 Joukkovelkakirjalainasaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55,2 51,3 Muut arvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Rahat ja pankkisaamiset Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

19 19 TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) ,8 65,0 Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot ,2 51,3 Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/alijäämä (1.000 ): = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa kunnan asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista asukasmäärää. Lainakanta (1.000 ): = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

20 20 Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainat /asukas: Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset (1000 ): = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1.5 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. TULOT MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön -797 Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot Muut rahoituskulut Muut rahoitustuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten lis. (+), väh (-) -314 Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappio 419 Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 25.3.2013

Tilinpäätösinfo 25.3.2013 Tilinpäätösinfo 25.3.2013 TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän j uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin. Vuoden aikana

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. sivu

SISÄLLYSLUETTELO. sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 1.2 YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA 4 1.3 KAUPUNGIN HALLINTO 5 1.4 TALOUDELLINEN KEHITYS 6 1.4.1 Yleinen taloudellinen kehitys 6 1.4.2 Hämeenlinnan toiminnan

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA Helsinki 2006 Painetun julkaisun ISBN 952-213-163-6 Verkkojulkaisun ISBN

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös

Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös Sisällysluettelo Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen 2. Henkilöstö 3. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä TASEKIRJA 31.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Muut

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Kauppa- ja teollisuusministeriö Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta ISBN 951-755-923-2 Suomen Kuntaliitto 2004 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot