ALKOHOLIOHJELMA LOPPUARVIOINTIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKOHOLIOHJELMA 2004-2007 LOPPUARVIOINTIRAPORTTI"

Transkriptio

1 ALKOHOLIOHJELMA LOPPUARVIOINTIRAPORTTI

2 1 Johdanto Ulkoinen arviointi Ulkoisen arvioinnin tavoitteet Ulkoisen arvioinnin arviointikysymykset ja arviointikriteerit Ulkoisen arvioinnin toteutus Ulkoisen arvioinnin aineisto Keskeiset Havainnot Alkoholiohjelman toimintaympäristö Poliittisen päätöksenteon vaikutukset alkoholiohjelman tavoitteiden toteutumiseen Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholiohjelman tavoitteiden osuvuus Alkoholiohjelman tavoitteiden selkeys Alkoholiohjelman tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteita edistävät tekijät Tavoitteita estävät tekijät Alkoholiohjelman toimenpiteet Alkoholiohjelman toimenpiteiden vastaavuus tavoitteisiin Alkoholiohjelman organisointi Organisoinnin suunnitelmallisuus Toimijoiden roolit ja vastuunjako valtakunnallisella tasolla Kumppanien roolit ja vastuunjako Lääninhallitusten roolit ja vastuunjako Alkoholiohjelman johtaminen Alkoholiohjelman rahoitus Toimeenpanomääräraha Rahoitus ja tavoitteiden toteutumisen tukeminen Alkoholiohjelman tulokset Toimijakentän jäsentyminen ja vaikutukset yhteistyöorganisaatioiden toimintaan Alkoholiohjelman vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon Johtopäätökset Yhteenveto Kehittämissuositukset...36 Liitteet...39

3 1 Johdanto Alkoholipolitiikassa tapahtui vuoden 2004 aikana kolme isoa muutosta: Alkoholijuomien tuonti vapautui EU-maista tammikuun alusta ja Viro liittyi EU:hun saman vuoden toukokuussa, mihin reaktiona Suomessa laskettiin alkoholin verotusta. Juuri ennen muutoksia hallitus teki vuonna 2003 periaatepäätöksen, jossa se määritteli alkoholipolitiikan keskeiset tavoitteet ja päätti koota valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinon toimijat yhteistyöhön haittojen vähentämiseksi. Alkoholiohjelma on valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuva sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama prosessi. Tavoitteena on ollut koota eri toimijoiden vaikuttaviksi todetut toimet jäsentyneeksi kokonaisuudeksi, jossa yhteistyö edistää yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Alkoholiohjelman keskeinen tarkoitus on jäsentää alkoholipolitiikan kenttää ja systematisoida alkoholipolitiikkaa. Ohjelmaa valmistellessa kiinnitettiin huomiota siihen, että tekijöitä kentällä on useitakin, mutta vastuuta alkoholihaittojen ehkäisy- ja vähentämistoimien yhteensovittamisesta ei kanna mikään taho. Ohjelman avulla haluttiin sekä edistää yhteisten tavoitteiden saavuttamista mutta myös vakiinnuttaa selkeä tavoitteenasettelu, toiminnan seuranta ja laadun parantaminen toiminnan ohjenuoraksi. Alkoholiohjelma tukeutuu olemassa oleviin organisaatioihin ja yhteistyön rakenteisiin. Sitä varten luotiin STM:n johdolla toimivat strategisen tason ohjausryhmä ja operatiivisen tason koordinaatioryhmä. Alkoholiohjelmassa painotettiin seuraavia toimintalinjoja: Toimintalinja Kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ehkäisy Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy Toimintalinjan tarkempi sisältö Vaikuttaminen valmisteilla olevaan EU:n alkoholistrategiaan siten, että siinä määritellään selvästi kansanterveyden edistämisen ja alkoholihaittojen vähentämisen asema yhteisön politiikoissa. Aktiivisen alkoholiveropolitiikan toimintamahdollisuuksien varmistaminen sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Alkoholilupahallinnon ja -valvonnan keinojen tehokkaampi käyttö alkoholin myynnistä ja anniskelusta aiheutuvien hyvinvointia ja elinympäristöä heikentävien haittojen ja häiriöiden vähentämiseksi. Alkoholinkäytön yhä useampiin arkielämän yhteyksiin leviämisen ehkäisy tukemalla terveellisiä elämäntapoja edistävää kansalaistoimintaa. Vanhemmuuden tukeminen Tiedotus haitoista ja avun saannin mahdollisuuksista Perheväkivallan ehkäisy Lastensuojelun toimintaedellytysten varmistaminen. Vanhempien, koulun, nuorisotoimen, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyö Alkoholijuomien saatavuuden rajoittaminen ja nuoria tukeva toi-

4 Yksittäisistä alkoholin käyttökerroista aiheutuvien haittojen ehkäisy Pitkäaikaisesta riskikäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy minta Alkoholimainonnan rajoittaminen Päihdekasvatus Häiriöiden ja väkivallan ehkäisy yleisillä paikoilla Päihtyneille myynnin ja anniskelun rajoitusten noudattaminen Alkoholin tarjoamisen vastuullisuuden lisääminen Liikennejuopumuksen ehkäisy Vapaa-ajan ja työturvallisuuteen liittyvien riskien vähentäminen Alkoholinkäytön riskien arviointi osana terveydentilan arviointia Riskiryhmiin kohdennettu neuvonta ja varhainen puuttuminen Päihdehoidon kattavuus, saatavuus ja laatu Riskikäyttöä, riskien arviointia ja alkoholinkäytön omaehtoista rajoittamista koskeva tiedotus. Yhteistyöhön halukkaat toimijat liittyvät alkoholiohjelmaan kumppaneina. Kumppanuus vahvistetaan kirjallisella sopimuksella. Kumppanuussopimuksen yhteydessä kukin toimija määrittelee oman toimintansa kannalta keskeiset alkoholihaittojen vähentämisen tavoitteet ja toimintatavat. Alkoholiohjelmaan on voinut liittyä koko ohjelmakauden ajan. Vuoden 2007 syyskuussa kumppaneita oli 200: 72 järjestöä Evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, Suomen vapaakristillinen neuvosto Sosiaali- ja terveysalan ammatillisia järjestöjä Alkoholielinkeinon ja alalla toimivien työntekijöiden järjestöjä Työmarkkinoiden keskusjärjestöt 101 kuntaa (osa liittynyt kuntaryhmänä). Valtionhallinto toimii alkoholihaittojen vähentämiseksi osana perustoimintaansa oman talousarvionsa puitteissa. Alkoholiohjelmaan liittyneet kumppanit toimivat alkoholihaittojen vähentämiseksi omilla aloillaan omien voimavarojensa mukaisesti. Alkoholiohjelmaan liittyvälle toiminnalle on myös mahdollista hakea hanketukea seuraavista määrärahoista: Kunnat - Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille Kunnat ja järjestöt - Terveyden edistämisen määrärahat Järjestöt - Raha-automaattiyhdistyksen voittovarat

5 2 Ulkoinen arviointi 2.1 Ulkoisen arvioinnin tavoitteet Alkoholiohjelman arvioinnissa on analysoitu ohjelman ja sen taustalla olevan periaatepäätösten tavoitteenasettelua sekä alkoholiohjelman ja sen toimenpiteiden, tuotosten ja vaikutusten välistä suhdetta eli ohjelman interventiologiikkaa. Näin on pyritty hahmottamaan ohjelman toimintamalli sekä sen oletettuja vaikutuksia Alkoholiohjelman arvioinnissa on korostettu erityisesti kahta ohjelma-arvioinnin kolmesta näkökulmasta: miten ohjelma vastaa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisiin tavoitteisiin sekä miten ohjelman toimeenpano on toteutettu. Tämän arvioinnin ulkopuolelle on jätetty ohjelman yksittäisten hankkeiden toimivuuden ja vaikutusten arviointi. Arvioinnin tavoitteet on havainnollistettu seuraavassa kuviossa. Kuvio 1 Ulkoisen arvioinnin tavoitteet ja lähestymistapa tutkimuksen kohteeseen

6 Tarkastellessa alkoholiohjelmaa politiikkatasolla voidaan kysyä, mikä on ollut ohjelman merkitys valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttajana ja minkälaisia vaatimuksia tämä on ohjelmalle asettanut. Toisaalta ohjelmatasolla on tarkasteltu, minkälaisista osista ja toimintamalleista ohjelma on muodostunut ja ovatko nämä osat luoneet kokonaisuuden, jolla on pystytty vastaamaan ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin. 2.2 Ulkoisen arvioinnin arviointikysymykset ja arviointikriteerit Ulkoisen arvioinnin painopistealueille määriteltiin yhdessä STM:n kanssa keskeiset arviointikysymykset ja -kriteerit. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiivistetysti ulkoiselle arvioinnille määritellyt arviointikysymykset ja -kriteerit. Luetteloituja arviointikysymyksiä vastaavat viereisessä sarakkeessa olevat arviointikriteerit. Kuvaileville arviointikysymyksille ei ole erikseen määritelty arviointikriteereitä. ARVIOINNIN KOHDE Alkoholiohjelman tavoitteenasettelu Taulukko 1: Arvioinnin kohteet, arviointikysymykset ja arviointikriteerit ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Ovatko valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset alkoholiohjelman tavoitteet olleet oikeaan osuneita? 2. Ovatko alkoholiohjelman tavoitteet määritelty selkeästi? 3. Ovatko tavoitteet saavutettu? 4. Mitkä tekijät ovat edistäneet ja mahdollisesti estäneet tavoitteiden toteutumista? Ohjelman toimintalinjat ovat vastanneet yhteiskunnallisiin tarpeisiin: Alkoholin lasten ja perheen hyvinvoinnille aiheuttamien haittojen ehkäisy Alkoholijuomien riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisy Alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteet on purettu osatavoitteisiin, jotka näkyvät ohjelman sisällössä Hankkeen toimintalinjoihin liittyvät tavoitteet on määritelty Hankkeen toimintalinjoihin liittyvien tavoitteiden toteutumista on mahdollista mitata Alkoholin aiheuttamat haitat lasten ja perheiden hyvinvoinnille ovat vähentyneet. Alkoholijuomien riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja on vähennetty merkittävästi. Alkoholijuomien kokonaiskulutus on käännetty laskuun. Kuvaileva arviointikysymys. 5. Mitkä ovat alkoholiohjel- Kuvaileva arviointikysymys (interventio-

7 man oletetut vaikutusmekanismit? logiikka). Alkoholiohjelman toimenpiteet Alkoholiohjelman organisointi Alkoholiohjelman rahoitus Alkoholiohjelman toimintaympäristö Alkoholiohjelman tulokset 6. Voidaanko toivotut vaikutukset saavuttaa ohjelman valitsemilla toimenpiteillä? 7. Miten ohjelman organisointi on edesauttanut alkoholiohjelman ja sen tavoitteiden toteutumista? 8. Miten rahoitus on edesauttanut alkoholiohjelman ja sen tavoitteiden toteutumista? 9. Miten poliittinen päätöksenteko on edesauttanut alkoholiohjelman ja sen tavoitteiden toteutumista? 10. Minkälaisia tuloksia alkoholiohjelma on saavuttanut alkoholipoliittisen kentän jäsentämisessä ja alkoholipolitiikan systematisoimisessa? Ohjelman toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia toivottujen vaikutusten aikaansaamiseksi. Ohjelman toimenpiteet ovat riittäviä toivottujen vaikutusten aikaansaamiseksi. Alkoholiohjelma on ollut suunniteltu kokonaisuus toimenpiteitä. Alkoholiohjelman eri toimijoiden roolit ja vastuunjako ovat olleet selkeitä. Alkoholiohjelma on johdettu ja ohjattu selkeästi ja suunnitelmallisesti. Alkoholiohjelman toimeenpanomäärärahaa on ollut riittävästi. Eri rahoituslähteistä myönnetyt avustukset ovat olleet linjassa alkoholiohjelman tavoitteiden kanssa Muu poliittinen päätöksenteko on tukenut alkoholiohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Alkoholiohjelma on jäsentänyt kansallista alkoholihaittojen vähentämisen parissa työskentelevää toimijakenttää siten, että: yhteistyö on laajentunut ja syventynyt toiminnan rakenteet ovat vahvistuneet haittojen ehkäisyn kokonaisuus on jäsentynyt Alkoholiohjelma on selkeyttänyt toimijoiden tavoitteita, tuloksellisuuden seurantaa ja pyrkimystä laadun jatkuvaan parantamiseen. Poliittisessa päätöksenteossa on otettu huomioon alkoholiohjelman tuottama tieto alkoholipolitiikan linjaamisessa.

8 2.3 Ulkoisen arvioinnin toteutus Ulkoisen arviointi on toteutettu lokakuu 2007 tammikuu 2008 välisenä aikana. Toteutusprosessin kuvaus löytyy tiivistettynä alla olevasta kuviosta, jossa on keskeisten vaiheiden rinnalle kuvattu niihin kuuluvat toiminnalliset osavaiheet sekä näiden osavaiheiden sisältämät keskeiset toimenpiteet ja tulokset. Kuvio 2 Ulkoisen arvioinnin toteutusprosessi 2.4 Ulkoisen arvioinnin aineisto Ulkoisen arvioinnin havaintoaineisto perustuu alkoholiohjelman avainhenkilöiden sekä eri yhteistyötahojen kuulemiselle sekä runsaslukuisen dokumenttiaineiston analyysiin. Avainhenkilöiden ja yhteistyötahojen osalta tiedonkeruuta toteutettiin pääasiassa henkilökohtaisten teemahaastattelujen sekä laajemman sähköisen kyselyn avulla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 30 kpl. Alkoholiohjelman ohjausryhmän jäseniä haastateltiin yhteensä 11 kpl, ohjelman koordinaatioryhmän jäseniä haasta-

9 teltiin yhteensä 11 kpl ja muita keskeisiä asiantuntijoita yhteensä 8 kpl. Haastateltujen henkilöiden ja heidän edustamiensa organisaatioiden lista löytyy tämän raportin liitteenä. Sähköinen kysely toteutettiin marras-joulukuussa 2007 ja se suunnattiin pääasiassa alkoholiohjelman kanssa kumppanuussopimuksen tehneille tahoille. Kyselyn saaneiden ja vastanneiden joukossa oli myös pieni osa toimijoita, jotka eivät kumppanuussopimusta olleet tehneet. Kysely lähetettiin yhteensä 169 henkilölle ja vastauksia saatiin määräaikaan mennessä 91 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 54 %. Haastattelujen ja sähköisen kyselyn tuottaman tietoaineiston lisäksi ulkoisella arvioitsijalla on ollut käytössään suuri määrä alkoholiohjelmaan suoraan tai välillisesti liittyvää dokumenttiaineistoa. Tämä aineisto on koostunut keskeisestä ohjelmadokumentaatiosta (suunnitelmat, kokousmuistiot, esitteet), sekä monipuolisesti aihealuetta käsittelevistä selvityksistä, tutkimuksista ja raporteista. Keskeisen dokumenttiaineiston toimittamisesta ulkoisen arvioitsijan käyttöön vastasi alkoholiohjelman ohjelmakoordinaattori. Lisäksi ulkoinen arvioitsija on saanut ja kerännyt relevanttia dokumenttiaineistoa alkoholiohjelman yhteistyökumppaneilta, haastatelluilta henkilöiltä sekä muista lähteistä.

10 3 Keskeiset Havainnot 3.1 Alkoholiohjelman toimintaympäristö Juuri päättynyt alkoholiohjelma on koko elinkaarensa aikana joutunut toimimaan erittäin haastavassa toimintaympäristössä. Valtioneuvosto teki lokakuussa 2003 periaatepäätöksen alkoholipolitiikan linjauksista ja vain puolitoista kuukautta aikaisemmin hallitus oli tehnyt eduskunnalle esityksen alkoholiverojen alentamisesta. 1 Päätös huomattavasta alkoholiveron alennuksesta hyväksyttiin Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että alkoholiohjelman tavoitteiden toteutumiselle asetettiin huomattava este kun veropäätöksellä luotiin edellytykset alkoholin kokonaiskulutuksen merkittävälle nousulle. Lisääntyvä kokonaiskulutus merkitsi vastaavasti alkoholihaittojen määrän kasvua. Oheisessa kuviossa on kuvattu alkoholin kulutusta kuvaava trendikäyrä ajanjaksolla Alkoholin kulutus Suomessa ,3 10,5 10,3 10,0 8,8 9,0 9,3 9,4 8,0 8,2 8,2 8,4 7,0 7,3 7,6 7,7 6,0 Tilastoitu kulutus Tilastoimaton kulutus Kokonaiskulutus 4,0 2,0 1,8 1,7 1,7 1,7 2,1 2,3 1,9 0, Kuvio 3 Alkoholikulutus Suomessa Periaatepäätöksen tarkoituksena oli viitoittaa Suomen alkoholipolitiikan tulevaisuutta tilanteessa, jossa alkoholinkulutus oli kasvamassa jo ennen veropäätöstä ja alkoholiin liittyvät sosiaaliset ja terveydelliset haitat olivat lisääntymässä, Alkoholiolot EU-Suomessa: Kulutus, haitat ja politiikan kehys , s. 28, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:19 2 Lähde: STTV ja Tilastokeskus

11 Kuvio vuotiaiden miesten ja naisten kuolleisuus alkoholisyihin Poliittisen päätöksenteon vaikutukset alkoholiohjelman tavoitteiden toteutumiseen Vuoden 2004 veropäätöstä pidetään yhtenä merkittävimpänä esteenä alkoholiohjelman tavoitteiden toteutumiselle. Veropäätöksellä käytännössä estettiin alkoholiohjelman ja sen tuottamien toimenpiteiden mahdollisuus saavuttaa sen kokonaisvaltainen päämäärä eli alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisy ja väheneminen. Veronalennus johti huomattavaan alkoholinkulutuksen kasvuun, mikä taas johti vastaavanlaiseen haittojen määrän lisääntymiseen. Asiantuntijahaastatteluista käy selkeästi myös ilmi kritiikki alkoholipoliittisen päätöksenteon rakenteisiin ja prosessiin. Suurin kritiikki kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtionvarainministeriön väliseen työnjakoon alkoholipoliittisissa kysymyksissä. Suuri osa haastateltavista kuvaa nykyistä tilannetta kaksiraiteiseksi järjestelmäksi, jossa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo alkoholipoliittisia asioita hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta sekä niiden vähentymisestä yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten näkökulmasta. Valtionvarainministeriön taas katsotaan tarkastelevan alkoholia pääasiassa normaalina hyödykkeenä ja veropoliittisin keinoin muunneltavana valtion tulonlähteenä. Strategisen tason yhteistyön puuttuminen kahden alkoholipolitiikan kannalta merkittävän ministeriön välillä on nähty erittäin haitallisena kansallisen alkoholipolitiikan keskeiselle päämäärälle eli alkoholihaittojen ehkäisylle ja vähentämiselle. Käytännössä tämä on tarkoittanut eräiden näkemysten mukaan sitä, että alkoholiohjelmaa ei ole voitu poliittisen päätöksenteon ristiriitaisuudesta johtuen pitää lähtökohdiltaan vahvana ja tavoitteellisena ohjelmana. Ohjelmalta on puuttunut hallituksen kokonaisvaltainen periaatteellinen tuki. 3 Lähde: Tilastokeskus

12 3.2 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholiohjelman tavoitteet ovat olleet varsin laaja-alaisia ja kunnianhimoisia. Alla olevaan alkoholiohjelman tavoiteasetantaa kuvaavaan kuvioon on sisällytetty arvioinnin havaintojen pohjalta laadittu tavoitteita jaotteleva jäsennys. Ulkoisen arvioinnin havaintojen perusteella voidaan todeta, että alkoholiohjelman tavoitteet voidaan kategorisoida kolmeen erilliseen jaotteluun. Ensinnäkin alkoholiohjelman päämääränä tai päämäärätavoitteena voidaan pitää yleistä alkoholipolitiikan tavoitetta eli alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Toiseksi valtioneuvoston periaatepäätöksen keskeiset tavoitteet nähdään alkoholiohjelman strategisina tavoitteina eli pitkän aikavälin tulostavoitteina, joihin ei pelkästään yhden alkoholiohjelman sisältämillä toimenpiteillä tai ylipäätänsä yhden alkoholiohjelman toimintajakson aikana pystytä vastaamaan. Kolmantena jäsennyksenä nähdään taas alkoholiohjelman operatiiviset tavoitteet eli käytännössä ne toimenpiteelliset tavoitteet, joissa yksittäisen alkoholiohjelman sisältämillä toimenpiteillä on mahdollista saavuttaa ohjelman elinkaaren aikana muutoksia. Tämä ulkoisen arvioinnin havaintoihin pohjautuva jäsennys toimii johdantona tähän alkoholiohjelman tavoitteita koskevaan havaintolukuun, sillä esitettyä jäsentelyä käytetään seuraavissa alaluvuissa.

13 Alkoholiohjelman päämäärätavoite Alkoholiohjelman strategiset tavoitteet Alkoholiohjelman operatiiviset tavoitteet Kuvio 5 Alkoholiohjelman tavoitteet jäsenneltynä

14 3.2.1 Alkoholiohjelman tavoitteiden osuvuus Alkoholiohjelman tavoitteita pidetään pääsääntöisesti hyvin määriteltyinä ja oikeaan osuneina suhteessa yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Alkoholiohjelman päämäärätavoitetta pidetään asiantuntijahaastatteluiden perusteella itsestään selvänä päämääränä, jota kohti kansallisen alkoholipolitiikan ja sen sisältämien toimien tulee pyrkiä. Alkoholiohjelman strategisia tavoitteita pidetään myös osuvina. Strategiset tavoitteet muodostavat asiantuntijoiden näkemysten mukaan kolme keskeistä tukipilaria, jotka ovat hyvin kattavia. Laajaalaisuus nähdäänkin erityisesti positiivisena asiana, sillä tavoitteiden nähdään kattavan lähes koko toimintakentän ja mahdollistavan kunkin toimijan löytävän itselleen soveltuvia liittymäpintoja. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset alkoholiohjelman strategiset tavoitteet ovat haastateltujen henkilöiden näkemysten mukaan hyviä kivijalkoja, joiden varaan pitkän tähtäimen toimintaa on hyvä rakentaa. Strategisten tavoitteiden osalta ei nähdä tarvetta painopisteiden muutoksiin, vaan nykyisten tavoitteiden ylläpitämisen ja niihin sitoutumisen nähdään toimivan erinomaisena pohjana myös alkoholiohjelman jatkolle. Alkoholiohjelman operatiivisten tavoitteiden eli eri toimijoiden sitouttamisen, yhteistyön laajentamisen ja syventämisen sekä alkoholihaittojen ehkäisyn kokonaisuuden jäsentämisen nähdään myös haastattelujen perusteella osuneen oikeaan. Tätä näkemystä perustellaan lähinnä sillä, että tavoitteena on ollut toimenpiteellisesti pyrkiä suuntaamaan mahdollisimman suuren toimijajoukon toimenpiteitä kohti valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia alkoholiohjelman strategisia tavoitteita. Valtionhallinnon tasolla eri ministeriöiden sitoutuminen valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisiin tavoitteisiin ei ole ollut haastattelujen perusteella itsestäänselvyys, vaan sen edellytyksenä on juuri ollut koordinoivien tavoitteiden ja toimenpiteiden laatiminen. Muiden, autonomisten toimijoiden (kunnat, järjestöt, kirkot, jne) osalta tavoitteiden nähdään haastattelujen perusteella osuneen myös oikeaan Alkoholiohjelman tavoitteiden selkeys Yleisesti ottaen alkoholiohjelman päämäärätavoitetta ja strategisia tavoitteita pidetään johdonmukaisesti osuvuuden lisäksi myös selkeinä. Ainoana kritiikinomaisena havaintona asiantuntijahaastatteluista nousee esiin se, että päätavoitteet (erityisesti kulutuksen lasku ja siihen liittyvät osatavoitteet) ovat kuitenkin niin voimakkaasti poliittiseen päätöksentekoon sidoksissa olevia, että onko niiden mukaan ottaminen ollut ohjelmateorian näkökulmasta järkevää. Operatiivisten tavoitteiden selkeyttä kohtaan esiintyy sen sijaan kritiikkiä erityisesti lääninhallitusten asiantuntijahaastatteluiden perusteella. Tavoitteita pidetään näkemysten perusteella liian ylimalkaisina toimiakseen toimintaa jäsentävinä ja ohjaavina lyhyen aikavälin tavoitteina. Operatiivisia tavoitteita ei ole näiden näkemysten mukaan määritelty tarpeeksi yksityiskohtaisella ja konkreettisella tasolla ja niiltä ovat puuttuneet myös selkeät toiminnan tuloksellisuutta todentavat indikaattorit. Operatiivisia tavoitteita pidetään kylläkin perusteltuina eli yhteistyötä laajentamalla ja syventämällä päästään haastateltujen mukaan kyllä eteenpäin. Operatiiviset tavoitteet olisi kuitenkin pitänyt pystyä määrittelemään tarkemmin erityisesti alueelliselta kannalta ja samalla tuomaan esiin, millaisilla toimintamalleilla alueellista työtä tulisi tehdä. Nyt tuo yhteistoiminnan järjestäminen heitettiin lääninhallitusten asiantuntijoiden näkemysten mukaan liiaksi pelkästään alueellisten toimijoiden harteille. Esimerkiksi kaikille kunnille ei näkemysten mukaan ole jäänyt riittävän selkeää kuvaa siitä, millaisia

15 toimenpiteitä kumppanuussopimusten perusteella olisi pitänyt tehdä, jotta alkoholiohjelman mukaisiin tavoitteisiin olisi sitouduttu Alkoholiohjelman tavoitteiden saavuttaminen Alkoholiohjelman kokonaisvaltaisena päämäärätavoitteena on ollut alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Strategisiksi tavoitteiksi puettuna päämäärään johtavat polut voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin: Lasten, nuorten ja perheiden kokemien haittojen vähentäminen Riskikäytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen Tässä luvussa tarkastellaan alkoholiohjelman strategisten tavoitteiden toteutumista. Operatiivisten tavoitteiden toteutumista tarkastellaan tarkemmin erillisessä luvussa 3.6. Vuonna 2006 julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön selvitys, Alkoholiolot EU-Suomessa Kulutus, haitat ja politiikan kehitys , on toiminut kansallisen alkoholiohjelman välitilinpäätöksenä. Selvityksessä on otettu yhdeksi tarkastelun kohteeksi yllä esitetyt alkoholiohjelman strategiset tavoitteet ja arvioitu niiden saavuttamista eri tutkimus- ja kyselytutkimusten tietoaineistoon perustuen. Selvityksessä todetaan, että tilastot ja yksittäiset selvitykset viittaavat siihen, että alkoholinkäytön aiheuttamat haitat lapsille, nuorille ja perheille eivät ole vähentyneet, vaan pikemminkin päinvastoin. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että osa nuorista on ottanut etäisyyttä runsaasta alkoholin kulutuksesta tai alkoholin juomisesta ylipäätänsä. Toisaalta samaan aikaan tietyissä ikäluokissa runsaasti juovien nuorten osuus on lisääntynyt. 4 Tampereen yliopiston vuonna 2007 tekemän Nuorten Terveystapatutkimuksen mukaan raittius on lisääntynyt vuotiailla nuorilla koko 2000-luvun ajan. Vastaavana aikana sekä tyttöjen että poikien humalajuominen on vähentynyt. Myönteinen kehitys nuorempien keskuudessa ei ole kuitenkaan heijastunut nuorten osalta vanhemmissa ikäryhmissä, vaan se on merkinnyt lähinnä alkoholin käytön aloittamien siirtymistä myöhemmälle iälle. 18-vuotiaista pojista 41 prosenttia ja tytöistä 30 prosenttia juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2004 toteutettu alkoholijuomien veronalennus ja tuonnin vapautuminen lisäsivät erityisesti 18-vuotiaiden poikien humalajuomista. 5 Arvioinnin asiantuntijahaastatteluissa nuorten alkoholinkäytön osalta tuotiin selkeästi esiin näkemykset nuorten alkoholinkäytön polarisoitumisesta. Viimeaikaiset kyselytutkimukset ja selvitykset näyttävät viittaavan siihen, että yhä suurempi osa nuorista pidättäytyy kokonaan alkoholin käytöstä, mutta toisaalta yhä suurempi osa tietyissä ikäryhmissä on lisännyt humalajuomistaan merkittävästi. Erityisen huolestuttavana trendissä nähtiin 18-vuotiaiden humalajuomisen lisääntyminen, mikä mer- 4 Alkoholiolot EU-Suomessa Kulutus, haitat ja politiikan kehitys , s. 29, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:19 5 Nuorten Terveystapatutkimus 2007, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:63

16 kitsee haastateltavien mukaan käytännössä alkoholin aiheuttamien sosiaali- ja terveyshaittojen lisääntymistä varttuneempien nuorten keskuudessa. Alkoholiolot EU-Suomessa raportin mukaan alkoholin riski- ja humalajuominen ei lisääntynyt valtaväestössä vuonna 2004 edelliseen vuoteen verrattuna. Eräiden tutkimushavaintojen mukaan miesten humalajuominen osoitti päinvastoin vähentymistä. Yksittäisiin käyttökertoihin liittyviä vastaajien raportoimia haittoja esiintyi kutakuinkin yhtä paljon kumpanakin vuonna. Tiedetään kuitenkin, että kyselytutkimukset eivät tavoita suurkuluttajia tehokkaasti, koska useat haittaindikaattorit kertovat karua kieltä erityyppisten riskialttiiden juomistapojen lisääntymisestä. Tämä koskee muun muassa liikennejuopumusta, päihtyneiden säilöönottoja, päihdepalvelujen käyttöä eikä vähiten alkoholisairauksia ja -myrkytyksiä. 6 Viimeisimpien tilastojen mukaan vuonna 2004 saavutettu haittaindikaattorien piikki on tietyiltä osin kääntynyt laskuun. Vuoden 2005 tilastojen osalta laskua oli havaittavissa rattijuopumustapausten määrässä sekä päihtyneiden säilöönottoa kuvaavissa tilastoissa. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on pysynyt vuosina samana, mutta alkoholikuolleisuus on jatkanut merkittävää nousuaan. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 5,4 5,2 5 4,8 4,6 4,4 4,2 4 5,2 4,9 4,7 4,4 4,4 4, Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapauks et / 1000 asukasta Kuvio 6 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset Alkoholiolot EU-Suomessa Kulutus, haitat ja politiikan kehitys , s. 29, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:19 7

17 Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta 20, ,5 20, , ,7 18,5 18,4 18,3 19,4 Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta 17, Kuvio 7 Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 5 4,8 4,6 4,4 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3, ,9 3,9 3, Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Kuvio 8 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta

18 Alkoholikuolleisuus vuotiailla / vastaavanikäistä ,2 73,4 55,9 55,6 53, Alkoholikuolleisuus vuotiailla / vastaavanikäistä Kuvio 9 Alkoholikuolleisuus vuotiailla / vastaavanikäistä Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas ,1 17,2 18, ,4 22,6 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Kuvio 10 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Alkoholin kokonaiskulutuksen osalta kasvu on viime vuosina ollut merkittävää. Vielä vuonna 2003 kulutus oli 9,4 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohden, mutta nousi vuonna ,3 litraan. Vuonna 2005 kulutuksen kasvu jatkui tosin kasvuvauhti hidastui merkittävästi jääden vain 0,2 litraan asukasta kohden. Vuonna 2006 kokonaiskulutus laski vuoden 2004 tasolla eli 10,3 litraan asukasta kohden. Syy laskuun löytyy tilastoimattoman kulutuksen laskusta tilastoitu kulutus jatkoi sen sijaan nousuaan

19 Oheiseen taulukkoon on tiivistetysti koottu NAT:n (Nordisk alkohol- narkotikatidskrift) julkaisussa esitetyt tutkimustulokset alkoholin kokonaiskulutuksen ja keskeisten haittojen pitkän aikavälin kehityksestä eri Pohjoismaissa. Taulukossa esitetyt värikoodit ovat ulkoisen arvioitsijan asettamia. TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI KOKONAISKULUTUS Tasainen Ensin laskeva, sitten nouseva Nouseva Nouseva Tasainen, nouseva viime vuosina, erityisesti etelässä KUOLLEISUUS Tasainen Ensin tasainen, sitten nouseva Tasainen Laskeva Tasainen, nouseva etelässä SAIRAALAHOIDOT Hieman nouseva Nouseva Laskeva Nouseva Tasainen, nouseva viime vuosina POLIISIAINEISTO Sekalainen Ensin laskeva, sitten hieman nouseva Laskeva Nouseva Sekalainen Kuvio 11 Alkoholin aiheuttamien haittojen kehitys Pohjoismaissa Yleinen yhteenveto vuosilta Tavoitteita edistävät tekijät Alkoholiohjelman tavoitteiden saavuttamista edistävät tekijät voidaan jakaa kahden eri tavoitekategorian mukaisesti strategisia tavoitteita edistäviin tekijöihin sekä operatiivisia tavoitteita edistäviin tekijöihin. Strategisen tason edistävät tekijät ovat havaintojen perusteella pääasiassa yleistä, yhteiskunnallista asenneilmapiiriä kuvaavia tekijöitä, joiden pohjalta tavoitteita on legitimoitu ja pidetty yllä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vaikka tavoitteita kuvaavat tilastot ja indikaattorit selkeästi osoittavat, ettei edistystä strategisten tavoitteiden osalta ole saavutettu, ei edistävien tekijöiden panosta kuitenkaan ole syytä väheksyä. Vuoden 2004 veropäätöksellä katsotaan asiantuntijahaastatteluissa olleen siinä mielessä kaksisuuntainen seuraus, että se on selkeästi myötävaikuttanut alkoholin kokonaiskulutuksen sekä haittojen kasvuun, mutta toisaalta juuri näiden ilmiöiden kautta lisännyt väestön alkoholitietoisuutta ja myönteisempää asennetta aktiivisempaa alkoholipolitiikka kohtaan. Alkoholiohjelman strategisia tavoitteita edistäviä tekijöitä on lisäksi ollut yleistä keskustelua ja asennemuutosta tukeva Nordisk alkohol- narkotikatidskrift NAT (engl. Nordic Studies on Alcohol and Drugs NAT) on julkaissut englanninkielisessä lisänumerossaan (http://nat.stakes.fi/en/nordicstudies.htm) artikkelisarjan, jossa on tarkasteltu alkoholin aiheuttamien haittojen kehitystä eri Pohjoismaissa. Kirjoittajien johtopäätös alkoholin kulutuksen ja haittojen kehityksestä Pohjoismaissa on seuraava: Vaikka yksittäisissä tapauksissa muut haittojen kehitykseen vaikuttavat syyt kuin kulutetun alkoholin kokonaismäärä saattavat väliaikaisesti rikkoa kokonaiskulutuksen ja alkoholin aiheuttamien haittojen yhteyden, ei tämä päästä meitä pälkähästä emme voi päästää alkoholinkulutuksen tasoa nousemaan ilman, että voisimme pelätä alkoholihaittojen lisääntyvän vastaavasti.

20 kasvanut tietopääoma: alkoholiohjelman aikana on pystytty havaintojen perusteella kokoamaan vakuuttavaa kansainvälistä ja kansallista tietopohjaa erityisesti haittatilastoista sekä haittoja vähentävien keinojen tehokkuudesta. Tällä tiedolla pystytään näkemysten mukaan varsin hyvin vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon sekä valtionhallinnon tasolla että alueellisella tasolla ja samalla myös perustelemaan alkoholihaittoja ehkäisevien ja vähentävien toimien hyväksyttävyyttä. Lääninhallitusten kohdalla operatiivisten tavoitteiden edistämistä tukeneet tekijät voidaan jakaa asiantuntijahaastatteluiden perusteella kahteen osaan: informaatio-ohjaukseen ja -tukeen sekä substanssi- ja resurssitukeen. Operatiivisen tason tavoitteita edistäviä tekijöitä ovat lääninhallitusten edustajien näkemysten mukaan olleet erityisesti alkoholiohjelman ja sen sihteeristön tuottaman monipuolinen informaatio- ja tietoaineisto sekä sen tuottamat hyödyt. Myös lääninhallitusten tuottamalla omalla tiedolla on ollut operatiivisia tavoitteita edistäviä vaikutuksia. Lääninhallitusten päihdeindikaattorihankkeella saatiin näkemysten mukaan edistettyä kuntien osallistumista alkoholiohjelman mukaisiin toimenpiteisiin, kun pystyttiin osoittamaan konkreettisesti kunkin kunnan päihdetilanne ja käymään tämän tiedon pohjalta keskusteluja seutukuntien ja kuntien tilanteista. Substanssi- ja resurssipuolella operatiivisia tavoitteita ovat edistäneet sosiaali- ja terveysministeriön suositus lääninhallitusten poikkihallinnollisten työryhmien perustamisesta, lääninhallitusten saamat lisäresurssit päihdekoordinaattorin muodossa sekä Stakesin ja alkoholiohjelman sihteeristön toimittama koulutuksellinen substanssituki. Näiden tekijöiden lisäksi edistävinä tekijöinä ovat näkemysten mukaan toimineet myös valtionhallinnon ajamat muut kehityshankkeet. Erityisesti kuntatasolla alkoholiohjelman operatiivisia tavoitteita on tukenut PARAS-hanke ja sen mukanaan tuoma tarve tarkastella kunnallista palvelutuotantoa seutukunnallisella tasolla Tavoitteita estävät tekijät Ulkoisen arvioinnin yhteydessä kerättyjen alkoholiohjelman tavoitteita estäneiden tekijöiden havaintojen pohjalta voisi käytännössä kirjoittaa oman raporttinsa. Suurin osa näistä tekijöistä on esitetty tarkemmin tämän raportin muissa luvuissa. Tässä luvussa tuodaan esiin käytännössä ne merkittävimmät ja eniten havaintoja tuottaneet tekijät, joita erityisesti asiantuntijahaastatteluista nousi esiin. Alkoholiohjelman strategisia tavoitteita estäneiden tekijöiden kohdalta merkittävin havainto voidaan kiteyttää seuraavaan kysymykseen: Oliko käytännössä tai edes teoriassa mahdollista että vuonna 2004 toteutetun alkoholiveron laskun vaikutuksia olisi pystytty kompensoimaan jollain muilla toimenpiteillä? Vastaus tähän kysymykseen on asiantuntijahaastatteluiden näkökulmasta varsin yksiselitteinen: Tehty veropäätös vei käytännössä pohjan kaikilta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisilta alkoholiohjelman strategisilta tavoitteilta, joten veropäätöstä voidaan mitään merkittävimpänä tavoitteita estävänä tekijänä. Toinen merkittävä strategisen tavoitteita estänyt tekijä liittyy valtionhallinnon sekä kunnallishallinnon sektoroituneisuuteen. Asiantuntijahaastatteluiden näkemysten mukaan sektoroitunut valtionhallinto ei ole pystynyt riittävän tehokkaasti vastaamaan laaja-alaisiin, monimutkaisiin ja monia intressejä edustaviin kysymyksiin, joita alkoholipolitiikka edustaa. Alkoholipolitiikassa päätöksenteko on ollut

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Alkoholiohjelman toimintalinjat Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tuloksia julkisen sektorin uudistamista koskevasta kyselytutkimuksesta (COCOPS) Tutkimus ja tiedolla johtaminen valtionhallinnon kehittämisessä tutkijat ja

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

ALKOHOLIOHJELMA EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA

ALKOHOLIOHJELMA EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA ALKOHOLIOHJELMA EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA Ohjelman historian lyhyt oppimäärä Monesko Alkoholiohjelma meillä on nyt meneillään? Onks tietoo? vuosina 1996-1999. Eduskunnan päihdeja raittiusasian neuvottelukunnan

Lisätiedot

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 23.4. 2014 Joensuu Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 1 Esitys Hieman Alkoholiohjelmasta ja sen koordinaatiosta - työvälineitä

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot