Perustieteiden korkeakoulu Tuotantotalouden koulutusohjelma DIPLOMITYÖN TEKEMISEN OHJE

Transkriptio

1 Perustieteiden korkeakoulu Tuotantotalouden koulutusohjelma DIPLOMITYÖN TEKEMISEN OHJE

2 SISÄLLYSLUETTELO Contents 1. JOHDANTO DIPLOMITYÖN TAVOITTEET Diplomityön sisällölliset tavoitteet Diplomityön opetukselliset tavoitteet Diplomityön teko- ja ohjausprosessi DIPLOMITYÖN RAJAAMINEN Tehtävän määrittely ja otsikointi Tutkimussuunnitelma KIRJOITTAMINEN Diplomityön ulkoasu ja muoto Lähdekirjallisuuden kokoaminen Kirjallinen esitys Nimilehti Tiivistelmä Alkusanat Sisällysluettelo Lyhenteiden, merkkien ja termien selitykset Diplomityön rakenne ja sisältö Lähdeluettelo Liitteet Diplomityön arvostelu TEKIJÄNOIKEUDET Diplomityön julkisuus ja tekijänoikeuskysymykset KIRJALLISUUTTA

3 1. JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu ohjeeksi ensisijaisesti tuotantotalouden koulutusohjelman diplomityön tekijälle, valvojalle ja ohjaajalle. Mikäli olet jonkin toisen koulutusohjelman opiskelija ja teet diplomityösi tuotantotalouden koulutusohjelman sivuaineeseen, ota selvää oman koulutusohjelmasi käytännöistä ja ohjeista. Diplomityöhön liittyvät hallinnolliset prosessit (HOPSn hyväksyttäminen, aiheen anominen, diplomityön hyväksyttäminen, valmistuminen) on kuvattu Inton sivulla 2. DIPLOMITYÖN TAVOITTEET 2.1 Diplomityön sisällölliset tavoitteet Diplomityö on luonteeltaan soveltava tieteellinen tutkimus. Diplomityön keskeisenä tavoitteena on relevantin ongelman ratkaiseminen olemassa olevaa tieteellistä tietoa hyväksikäyttäen ja hyvää tutkimustapaa noudattaen. Tavoitteena on myös uuden tieteellisen tiedon tuottaminen. Diplomityön tieteellistä luonnetta ei kuitenkaan tule korostaa liikaa, vaan uutta tieteellistä tietoa yleensä luodaan varsinaisesti vasta väitöskirjavaiheessa. Työn tuloksena aikaansaatu uuden tiedon muoto voi olla esimerkiksi uusi synteesi olemassa olevasta tiedosta, vastaus tähän mennessä vastaamattomaan kysymykseen, tai uuden mallin kehittäminen. Uuden tiedon muodostaminen voi myös liittyä soveltamiseen. Uusi tieto voi liittyä esimerkiksi seuraavanlaisiin tuloksiin: ilmiöiden tai niiden välisten riippuvuuksien tai yhteyksien selvittäminen uuden idean, väittämän, menetelmän tai mallin kehittäminen aikaisempien teorioiden varmentaminen ja niiden pätevyysalueen tarkentaminen uudesta havaintoaineistosta taloudellisten, toiminnallisten, teknisten ja rakenteellisten ratkaisujen kehittäminen Diplomityössä kehitettyjen ratkaisujen tulee olla toimeksiantajan/kohdeorganisaation hyödynnettävissä, mutta uusi diplomityössä syntynyt tieto on arvokasta myös akateemiselle tiedeyhteisölle. Diplomityön tekijä osoittaa kykynsä itsenäisen tutkimuksen toteuttamiseen. Työn tekemisessä luovuuden ja innovatiivisuuden käyttäminen on keskeisessä asemassa. Diplomityön onnistuneisuuden arvioimiseksi on aluksi syytä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin (katso myös kappale Diplomityön arvostelu ): merkittävän ja tärkeän tutkimusongelman löytäminen tutkimusongelman (tutkimuskysymyksen) ja tavoitteiden määrittely tieteellisen/teoreettisen perustan (body of knowledge) määrittely selvittämällä oleelliset lähteet tutkimusmenetelmien ja empiirisen aineiston määrittely tutkimusasetelman muodostaminen tutkimuksen tuottaman uuden tiedon luonteen määrittely, tutkimuksen merkittävyyden, ja ansioiden (contributions) tunnistaminen, tutkimuksen luotettavuuden arvointi tutkimuksen uutuus (novelty) ja innovatiiviset ratkaisut 3

4 2.2 Diplomityön opetukselliset tavoitteet Diplomityö on kypsyyden osoitus. Opiskelija osoittaa valmiutensa itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Hänen tulee pystyä muodostamaan tutkimusasetelma, vastaamaan esittämiinsä tutkimuskysymyksiin ja tuottamaan uutta tietoa, joka on myös sovellettavissa käytäntöön. Lisäksi on tärkeää oppia, miten tutkimus raportoidaan. Selkeän, hyvin jäsennellyn ja loogisesti etenevän raportin kirjoittaminen on yksi diplomityön keskeisiä haasteita. Diplomityön yhtenä tavoitteena on myös tutkimuksen itsenäisen, järjestelmällisen ja tehokkaan toteuttamisen oppiminen. Vaikka kyseessä on itsenäisesti tehtävä työ, on tekijän, valvojan ja ohjaajan välinen kanssakäyminen tärkeää. Koska diplomityön teko on tarkoitettu itsenäiseksi, työn ohjaajan tai valvojan asenne ei kuitenkaan saa muodostua liian holhoavaksi. 2.3 Diplomityön teko- ja ohjausprosessi Keneltä saat ohjausta diplomityötä varten? Diplomityöprosessissa on kolme virallista toimijaa. Nämä ovat työn tekijä, työn ohjaaja ja työn valvoja. Työn ohjaaja on tyypillisesti työn tilaaja jostain yrityksestä tai tutkija tai professori laitokselta. Hän on se henkilö, jonka kanssa määritellään työn tavoitteet ja käydään läpi työn edistymistä. Työn valvojana toimii professori. Hän vastaa siitä, että työ täyttää diplomityölle asetetut kriteerit. Erityisestä syystä valvojana voi toimia myös korkeakoulun muu päätoiminen professori tai lehtoriurajärjestelmään nimitetty yliopistonlehtori tai vanhempi yliopistonlehtori (Perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 12 ). Työn ohjaaja on usein työn käytännöllisen puolen asiantuntija ja voi auttaa sen toteutuksessa. Työn valvoja eli professori on teoreettinen asiantuntija ja auttaa sopivan teorian löytämisessä ja tukee työn kirjoittamisessa. Professori voi myös ohjata työn tekijän diplomityön aihealueen erikoisasiantuntijan, esimerkiksi aihetta tutkineen tutkijan opastukseen. Opiskelija hakee diplomityönsä aiheen yleensä itsenäisesti yrityksistä tai muista organisaatioista. Korkeakoulun toimeksiannosta tehtävät diplomityöt liittyvät yleensä laajempiin tutkimusprojekteihin. Diplomityöksi ei suositella irrallista pelkästään korkeakoululle tehtävää kirjallisuustutkimusta. Opiskelija voi myös ottaa yhteyttä laitoksen professoreihin tai tutkijoihin ja tiedustella heiltä yrityskontakteja, joihin kannattaisi olla yhteydessä. Professoreiden tutkimusalat löytyvät Kun mahdollinen diplomityön aihe on löytynyt, opiskelijan kannattaa tulla välittömästi keskustelemaan siitä työtä todennäköisesti valvovan professorin kanssa. Kun aihe on tulevan valvojankin mielestä diplomityöksi sopiva, ensimmäinen vaihe itse diplomityöprosessissa on tutkimussuunnitelman laatiminen. Tässä tiivis kommunikointi työn kohdeorganisaation ja erityisesti siellä työtä ohjaavan henkilön kanssa on tärkeää. Tutkimussuunnitelmassa kuvataan tutkimuksen tausta, esitetään työn tavoitteet ja tutkimuskysymykset, esitetään työn rajaukset, kuvataan tutkimuksen lähestymistapa, tutkimusaineisto ja menetelmät sekä työn etenemissuunnitelma ja aikataulu. Tutkimussuunnitelmassa on hyvä esittää myös joitakin välitavoitteita, kuten esimerkiksi kirjallisuusosan valmistuminen, 4

5 empiirisen osan valmistuminen, jne. Tutkimussuunnitelma käydään läpi yhdessä sekä valvovan professorin että työn ohjaajan kanssa, joko erikseen tai yhdessä. Samassa yhteydessä voi valvovan professorin kanssa käydä läpi tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Kun sekä valvoja että ohjaaja ovat hyväksyneet diplomityön tutkimussuunnitelman, alkaa itse työn toteutus, joka kestää yleensä noin 6 kuukautta. Työn alkuvaiheessa kannattaa paneutua tutkimusaihetta koskeviin aikaisempiin tutkimuksiin. Käytännössä tutkimuksen eri vaiheet ovat osittain päällekkäisiä ja eteneminen tapahtuu tavallisesti iteratiivisesti. Alkuperäistä tutkimussuunnitelmaa kannattaa päivittää ja tarkentaa työn edetessä. Yhteydenpito työtä valvovaan professoriin on yleensä intensiivistä tutkimuksen alku- ja loppuvaiheessa. Työn ohjaajan kanssa olisi hyvä pitää varsin tiivis yhteys koko diplomityöprosessin ajan. Valvojan tärkein tehtävä prosessin alkuvaiheessa on varmistaa, että diplomityön aihe on sopiva ja että tutkimussuunnitelma luo edellytykset tutkimuksen menestykselliselle toteutukselle. Diplomityöprosessin aikana opiskelija ja valvoja voivat käydä diplomityön tilanteen läpi sen eri vaiheissa. Lisäksi opiskelija voi ottaa yhteyttä valvovaan professoriin tarvittaessa. Valvova professori käy läpi diplomityön käsikirjoituksen ja antaa opiskelijalle palautetta ja ohjeita mahdollisten muutosten ja korjausten tekemiseen. Tässä vaiheessa voidaan myös keskustella työn arvostelusta ja mitä eri arvosanojen saavuttaminen edellyttää. Diplomityön kommentointiprosessiin kannattaa varata aikaa 2-3 viikkoa ja tarvittavien muutosten ja korjausten tekemiseen toiset 2-3 viikkoa. Myös työn ohjaajan tulisi käydä läpi työn käsikirjoitus ja kommentoida sitä. Kun opiskelija on tehnyt valvojan ja ohjaajan vaatimat korjaukset ja muutokset käsikirjoitukseen, se toimitetaan yleensä vielä valvojan tarkastettavaksi ennen työn kansittamista. Opiskelijan tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, että tämä olisi jo täysin valmis versio käsikirjoituksesta, eikä useita iterointikierroksia tarvittaisi. Kun valvoja on hyväksynyt korjaukset, työ kansitetaan. 3. DIPLOMITYÖN RAJAAMINEN 3.1 Tehtävän määrittely ja otsikointi Diplomityön tavoitteet ja rajaukset selvitetään riittävän tarkasti jo ennen työn aloittamista. Diplomityön otsikon tulee olla lyhyt, selkeä ja informatiivinen. Sen tulee selvästi ilmaista työn aihe eli mitä on tutkittu. Otsikon tulee keskittyä diplomityön olennaisimpaan sisältöön. Hyvän tavan ja tyylin mukaisesti opinnäytetyössä ei mainita yrityksen tai tuotteen nimeä eikä lyhenteitä. 3.2 Tutkimussuunnitelma Ennen varsinaisen työn aloittamista on hyvä laatia yhdessä valvovan professorin kanssa alustava tutkimussuunnitelma, jota tarkennetaan työn edetessä. Tutkimussuunnitelmassa määritellään mm. seuraavat seikat: selvitetään tutkimuksen tausta, motivaatio, teoriapohja ja tutkimusongelmat työn tavoite (päätavoite, osatavoitteet) 5

6 tutkimuksen lähestymistapa ja tutkimusmenetelmät työn rakenne: johdanto (tutkimuksen tausta), aikaisemmat tutkimukset, tutkimuskysymykset, tutkimusmenetelmät, tulokset, ja pohdinta. aikataulu ja mahdollinen budjetti 4. KIRJOITTAMINEN Työn suorittamisesta on neuvoteltava työn valvojan kanssa työsuunnitelman tultua laadituksi. Samalla voidaan keskustella myös lähdekirjallisuudesta. Tarpeen mukaan keskusteluja käydään myös työn muissa vaiheissa. Työn eri vaiheista käydyistä keskusteluista valvojan ja ohjaajan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa on syytä tehdä muistiinpanoja, samoin luetuista artikkeleista ja muista kirjallisuusviitteistä, koska niiden muistaminen tai käsiin saaminen saattaa myöhemmin olla hankalaa. Hyväksytyn työsuunnitelman mukaisten osatöiden tultua suoritetuiksi, seuraa tulosten ja niiden analysoinnin esittäminen valvojalle ja ohjaajalle. Tässä vaiheessa työtä tarkastellaan kokonaisuutena siten, että kaikki näkökohdat tulee huomioonotetuksi. 4.1 Diplomityön ulkoasu ja muoto Diplomityö tulisi olla tiivis, kirjallinen esitys. Työ voi olla monografia, jonka pituus on maksimissaan n. 100 liuskaa liitteineen. Diplomityön tulee olla ulkoasultaan siisti, huoliteltu ja edustava. Diplomityö tulostetaan vakiokokoiselle (A4) arkeille. Diplomityö kirjoitetaan käyttäen esimerkiksi seuraavaa sivun asettelua (marginaalit): ylä 25 mm, ala 30 mm, vasen 45 mm, oikea 20 mm. Oikean reunan tasaus, ylä- tai alatunnisteiden käyttö ja sivunumerointitapa ovat valinnaisia. Sidontaa varten on sivun vasempaan reunaan jätettävä riittävä marginaali. Mikäli piirustukset, kartat tai tietokoneliuskat muodostavat olennaisen osan työstä, ne tai niiden jäljennökset on taitettava erilliseen diplomityön kokoiseen kansioon. Diplomityön havainnollisuutta voidaan lisätä käyttämällä tekstin lisäksi sopivia kuvia ja taulukoita. Taulukointi on hyvä menetelmä silloin, kun halutaan antaa tarkkoja lukuarvoja. Tarkempia ohjeita kuvien ja taulukoiden hyödyntämisestä löytyy kirjoitusoppaista. Diplomityö tulee sidottaa mustiin kansiin. Etukanteen tulee teksti DIPLOMITYÖ ja oikeaan alareunaan tekijän nimi. Kirjan selässä tulee olla tekstinä työn tekijän nimi ja vuosiluku. Tekijän nimi painetaan alkaen 50 mm yläreunasta ja vuosiluku päättyen 15 mm alareunasta. Mallia ulkoasuun voi käydä katsomassa tuotantotalouden laitoksen kirjastossa olevista diplomitöistä. Kirjan voi painattaa missä tahansa kirjasitomossa. 4.2 Lähdekirjallisuuden kokoaminen Ennen diplomityön varsinaista aloittamista kootaan ja luetteloidaan tarvittava lähdekirjallisuus. Alussa on hyvä perehtyä lähdeaineistoon riittävästi, jotta tarvittavat aputiedot ja lainattavat kohdat löytyvät nopeasti. Kirjallisuusselvitys voidaan tehdä hakemalla tietoja kirjastojen lähdeteoksista ja hakemalla aihetta käsitteleviä kirjallisuusviitteitä kotimaisista ja kansainvälisistä tietokannoista. 6

7 4.3 Kirjallinen esitys Diplomityö kirjoitetaan yleensä suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai opiskelijan hakemuksesta koulutusohjelman koulutusneuvoston hyväksymällä muulla kielellä. Diplomityön kieli vahvistetaan aihetta haettaessa. Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan osoittaa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka vastaa kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Edellä tarkoitettu kielen täydellinen hallitseminen osoitetaan tekniikan kandidaatin tutkinnossa tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä (Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 15 ). Diplomityön kirjallisen osan on oltava selkeä ja järjestelmällinen. Yksityiskohtaisempia ohjeita saa erilaisista kirjoittamisoppaista (esim. Kauranen ja muut, 2007). 4.4 Nimilehti Ks. liite Tiivistelmä Tiivistelmä on lyhyt, informatiivinen kuvaus tutkimuksen tavoitteista, tutkimusmenetelmistä, saaduista tuloksista ja johtopäätöksistä. 4.6 Alkusanat Alkusanoissa esitetään työn tausta, valvojan ja ohjaajan osuus työssä sekä maininnat työn valmistumista edistäneistä henkilöistä, laitoksista, rahoittajista jne. näille osoitettavine kiitoksineen. Alkusanojen loppuun tulee tekijän nimi ja päiväys kuukauden tarkkuudella (esim. Espoo, syyskuu 2014). 4.7 Sisällysluettelo Sisällysluettelo tehdään viimeiseksi. Se laaditaan järjestelmälliseksi ja siihen kootaan kaikki kirjoituksen luvut väliotsikoineen ja sivunumeroineen. Sisällysluettelo laaditaan desimaalijaotuksen muotoon siten, että yli kolmiportaista jaottelua pyritään välttämään. Sen yhteydessä esitetään myös liiteluettelo sekä harkinnan mukaan luettelo tekstin yhteydessä olevista kuvista ja kartoista sekä taulukoista. 4.8 Lyhenteiden, merkkien ja termien selitykset Diplomityö voi sisältää merkkejä, symboleita, lyhenteitä ja termejä, jotka vaativat selitystä. Lyhenteiden yms. esitystapamalleja voi katsoa erilaisista kirjoitusoppaista. 4.9 Diplomityön rakenne ja sisältö Diplomityön rakenne on yleensä seuraava: johdanto teoriatausta, aikaisemmat tutkimukset tutkimusaineisto ja menetelmät, aineiston analysointi sekä tutkimuksen suorittaminen tulokset tulosten tarkastelu/pohdinta 7

8 Johdanto sisältää lyhyesti diplomityön lähtökohdat, motivaation tutkimuksen tekemiseen, ongelma-alueen, tutkimuksen rajauksen ja työn tarkoituksen selkeän määrityksen. Lyhyessä johdannossa voidaan tarkastella myös diplomityön aihetta koskevia aikaisempia tutkimuksia. Johdannossa ei kuvata itse tutkimusta eikä sen tuloksia, mutta siinä tai erillisessä luvussa voidaan selventää tutkimuksessa käytettäviä käsitteitä. Tarvittaessa johdanto voidaan jakaa alaotsikoilla sopiviin opinnäytteen sisältöä selventäviin lukuihin. Yhteenvedossa esitetään lyhyesti ja selvästi työn tarkoitus, pääsisältö, tulokset, päätelmät ja suositukset Lähdeluettelo Lähdeviittausta pitää käyttää muulloin paitsi esitettäessä omia tulkintoja ja päätelmiä tai ns. yleispätevää tietoutta. Lähdeviittauksia on siis käytettävä mm. esitettäessä jonkun muun tutkijan tuloksia, väitteitä tms. tai toisesta julkaisusta lainattu taulukko tai kuva. Suora lainaus merkitään lainausmerkkeihin. Lähdeviittaukset on pyrittävä kohdistamaan mahdollisimman alkuperäiseen lähteeseen eikä myöhempään julkaisuun, jossa ko. lähdettä on käytetty hyväksi. Lähdeviitteiden laatimisessa on apua standardista SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen. Tavallisimmat viittausjärjestelmät ovat nimi-vuosi-järjestelmä eli Harvardin järjestelmä, numerojärjestelmä ja alaviitejärjestelmä. Tarkempia ohjeita lähdeluettelon laatimisesta voi katsoa kirjoitusoppaista ja Aalto-yliopiston kirjaston www-sivuilta ( Liitteet Liitteet numeroidaan ja sijoitetaan diplomityön loppuun. On tarkoin harkittava, mitä liitteissä esitetään. Liitteenä voidaan esittää käytettyjen menetelmien kuvaukset, yksityiskohtaiset tulostiedot, hankalan kokoiset kuvat, kartat, kyselykaavakkeet ym. sellaiset Diplomityön arvostelu Diplomityö arvostellaan samoja arvosanoja käyttäen kuin muut opintosuoritukset. Työn arvostelu tapahtuu valvovan professorin toimesta ja eri tutkimusalueilla saatetaan painottaa hieman eri asioita. Keskeisiä arviointiperusteita lueteltiin jo kohdassa 2.1 Diplomityön sisällölliset tavoitteet. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin kriteereitä, jotka vaikuttavat työn arvosanaan. Tavoitearvosana olisi hyvä sopia ennen työn aloittamista. Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (voimassa alkaen) määrätään diplomityön tekemisestä. Tämä soveltamisohje on tarkoitettu diplomityön tekijälle, ohjaajalle, valvojalle ja hyväksyjälle. Kohdassa 2 on kuvattu yleisesti diplomityölle asetetut tavoitteet. Diplomityön arvioinnin ja arvostelupäätöksen tulee perustua kohdassa 3 annettuihin kriteereihin. Tämän arviointiohjeen liitteenä on taulukko, joka on tarkoitettu valvojalle apuvälineeksi diplomityön arviointiin. Diplomityö on opiskelijan tekemä itsenäinen opinnäyte. Valvoja arvioi tarkastettavaksi jätetyn valmiin diplomityön, sisältäen kaikki diplomityöhön kuuluvat osat kansilehti mukaan lukien. Arvioinnissa voidaan ottaa soveltuvin 8

9 osin huomioon diplomityöprosessiin liittyviä asioita kuten aikataulussa pysyminen ja itsenäisen työpanoksen osuus. Diplomityön laajuus on 30 opintopistettä, joka vastaa kuuden kuukauden täysipäiväistä työskentelyä. Aikaa diplomityön suorittamiseen on korkeintaan yksi vuosi. Suoritusajan venyminen huomattavasti yli valvojan ja opiskelijan sopiman tavoiteajan voi vaikuttaa arvosanaa alentavasti. Opiskelijasta riippumattomat viivästymiset otetaan kuitenkin huomioon lieventävinä tekijöinä. Työn valvoja antaa kirjallisen lausunnon työstä arvosanaehdotuksineen eli arvosanalausunnon koulutusneuvostolle. Arvosanalausuntoaan varten valvoja voi pyytää ohjaajan/ohjaajien lausuntoja. Jos valvoja esittää työn arvosanaksi "kiitettävä" (5), "tyydyttävä" (1) tai hylätty, on koulutusneuvoston työn arvostelua käsitellessään mahdollisuuksien mukaan kuultava arvosanasta myös toista alaa tuntevaa korkeakoulun professoria tai dosenttia. Koulutusneuvosto päättää työn hyväksymisestä ja siitä annettavasta arvosanasta tutustuttuaan työn valvojan lausuntoon sekä mahdollisiin muihin lausuntoihin. Diplomityön arviointiohje ja liite diplomityön arvioimiseen (Teknillinen korkeakoulu/hallinto-osasto, rehtorin päätös ) Hyväksyttävän diplomityön tunnusmerkistö Akateemisena opinnäytteenä hyväksyttävän diplomityön tulee täyttää vähintään välttävästi kaikki alla kuvaillut vaatimukset. Arvosanan ratkaisee se, miten hyvin vaatimukset täyttyvät. Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu Työn tehtäväalue on määritelty Työstä ilmenevät sen tavoitteet Työstä ilmenevät tehtävän ja tavoitteiden sisältämät tutkimuskysymykset ja olettamukset Perehtyneisyys aihealueeseen Työ osoittaa, että tutkimusaiheeseen on perehdytty ja tehtävä on oikein ymmärretty Työ osoittaa, että työlle merkittävä teoreettinen viitekehys on ymmärretty Työ osoittaa, että kirjallisuus ja muita tietolähteitä osataan käyttää Menetelmät, johtopäätökset Työstä ilmenee, että opiskelija on kyennyt valitsemaan perustellut menetelmät tavoitteidensa saavuttamiseksi Työ osoittaa kykyä käyttää valittuja menetelmiä Työssä on käytetty hyväksi kirjallisuuslähteitä Työssä esitetään saaduista tuloksista perusteltuja johtopäätöksiä Tulokset vastaavat esitettyihin tutkimuskysymyksiin Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta 9

10 Työllä on merkittävyyttä verrattuna asetettuun tavoitteeseen Työ muodostaa ryhmitellyn loogisen kokonaisuuden Työ on alkuperäinen kontribuutio eli tekijän itsensä tuottama Esitystapa ja kieliasu Työ on asultaan siisti Työ on kirjoitettu lauserakenteeltaan, kieliopiltaan ja oikeinkirjoitukseltaan ilman luettavuutta haittaavia virheitä Tyyli on yhtenäistä asiatyyliä. Työ on selkeästi jäsennelty, yhtenäinen kokonaisuus. Annettuja ohjeita on noudatettu Arviointikriteerit arvosanoittain Alla on esitetty luonnehdinnat siitä, miten hyvin diplomityölle asetetut vaatimukset on täytettävä kunkin arvosanan kohdalla. Yksittäinen työ voi sisältää piirteitä useasta eri arvosanakuvauksesta; kokonaisuus ratkaisee lopullisen arvosanan. Kiitettävä (5): Erityisen ansiokas työ, joka osoittaa merkittävää taitoa luoda tai soveltaa teknillistä tai tieteellistä tietoa. Työ on kaikilta osiltaan moitteeton. Laatu ilmenee lähinnä seuraavina asioina: Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu: Tavoitteet ovat selkeästi esitetty. Työllä on selkeä rajaus, joka osoittaa syvällistä tutkimusalueen ymmärtämystä. Tavoitteet ovat haastavia, mutta saavutettavissa. Perehtyneisyys aihealueeseen: Työssä käytetyt lähteet on valittu paitsi tarkoituksenmukaisesti myös kriittisesti arvioiden; työn kannalta keskeisiä lähdeviitteitä on kattava määrä, ne ovat pääasiassa tieteellisesti korkeatasoisia lähteitä (journaalit, referoidut foorumit). Työn tuloksia on myös peilattu työssä esitettyyn kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen ja teoriaan. Lisäksi työn aihepiiri on syvällisesti omaksuttu. Menetelmät ja johtopäätökset: Työssä on osoitettu aiheen kannalta relevanttien tutkimusmenetelmien hallinta, menetelmien valinta on tarkoituksenmukainen sekä perusteltu, tutkimusprosessi menetelmineen on tarkasti raportoitu ja tehdyt valinnat on perusteltu. Tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä on arvioitu perusteellisesti. Työn empiirinen materiaali voi olla erityisen laaja. Päättely on erityisen selkeää, osuvaa ja kriittistä ja osoittaa, että opiskelija on ymmärtänyt asiakokonaisuuden syvällisesti. Tulokset vastaavat kattavasti asetettuun tutkimuskysymykseen. Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta: Työn tulokset vastaavat alan kansainvälisten konferenssijulkaisujen tasoa, mutta työn ei tarvitse välttämättä sisältää uutta tieteellistä tietoa. Työn tuloksilla on tieteellistä, teollista tai muuta laajempaa ammatillista 10

11 mielenkiintoa. Opiskelija on tehnyt työn ansiokkaan itsenäisesti. Ohjaajan ja valvojan osuus työssä on pieni. Esitystapa ja kieliasu: Työ on ulkoasultaan, esitystavaltaan ja kieleltään moitteeton. Erittäin hyvä (4): Ansiokas työ, joka täyttää kaikki hyvän työn perusvaatimukset. Työllä on lisäksi tavanomaisesta poikkeavia, arvostelulausunnossa osoitettuja ansioita esimerkiksi seuraavilla alueilla: Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu: Tavoitteet on asetettu selkeästi ja rajaus on onnistunut sekä tarkoituksenmukainen. Perehtyneisyys aihealueeseen: Työssä on luotu johdonmukainen ja selkeä yhteys kirjallisuuden ja empiirisen materiaalin välille. Lähdeviitteet ovat pääosin tieteellisesti korkeatasoisia (lehdet, referoidut foorumit), niitä on sopiva määrä ja ne on tarkoituksenmukaisesti valittu. Työstä käy ilmi tekijän hyvä aihepiirin hallinta. Menetelmät ja johtopäätökset: Työssä käytetyt menetelmät ovat työhön soveltuvia ja niiden käyttö on perusteltu. Tutkimusprosessi menetelmineen on kuvattu ainakin yleisellä tasolla ja tulosten luotettavuutta on arvioitu. Työn empiirinen materiaali on esitelty hyvin ja tulosten ja empirian yhteys on selkeästi esitetty. Työn empiirinen aineisto on riittävän laaja työssä tehtyjen johtopäätösten tekemiseen. Johtopäätösten perustelut tulevat työstä hyvin esille. Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta: Työn tulokset ovat mielenkiintoisia teorian kannalta tai tuloksilla saadaan aikaan konkreettisia hyötyjä käytännössä. Tulokset vastaavat asetettuun tutkimus-kysymykseen. Esitystapa ja kieliasu: Työ on johdonmukainen kirjallinen esitys ja esimerkiksi viittauskäytännöt ovat oikeita ja johdonmukaisia. Työ muodostaa ehjän ja tasapainoisen kokonaisuuden. Hyvä (3): Työ on selkeä, itsenäisesti tehty diplomi-insinööritaidon näyte. Työssä on mukana kaikki oleellinen, se on hyvä kokonaisuus, mutta siinä ei ole erityisiä lisäansioita. Arvostelulausunnossa esitetään selkeitä parannuskohteita. Työ on hyvä ja täyttää perusvaatimukset ainakin seuraavilta osin: Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu: Tavoitteet on asetettu kohtalaisen selkeästi ja rajaus on pääosin tarkoituksenmukainen. Suunnitelma on selkeä. Perehtyneisyys aihealueeseen: Keskeinen kirjallisuus ja taustamateriaali ovat hallinnassa ja niitä on sovellettu oikein ja johdonmukaisesti. Työssä ei kuitenkaan välttämättä esitetä selkeää yhteyttä lähdemateriaalin ja empiirisen aineiston välillä. 11

12 Menetelmät ja johtopäätökset: Työssä käytetyt menetelmät ja koejärjestelyt ovat kelvollisia ja perusteltuja. Menetelmät on valittu vallitsevaa käytäntöä noudattaen, niitä on sovellettu oikein ja ne on raportoitu. Menetelmävalintojen kriittistä arviointia ei kuitenkaan edellytetä. Johtopäätökset on asiallisesti johdettu materiaalista. Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta: Työssä on saatu asiallisia tuloksia valittuja menetelmiä oikein soveltaen. Asetettuun kysymykseen on vastattu tai tehtävänanto on täytetty. Työn kontribuutio on tunnistettavissa ja se on jossain määrin kiinnostava tieteen tai teollisuudenalaansa nähden. Työ on edennyt pääosin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Esitystapa ja kieliasu: Työn rakenteessa ei ole merkittäviä heikkouksia, työ on selkeästi jäsennelty ja työ vastaa tehtävänasettelua. Työn kieliasu on hyvä, ja se on tyydyttävän huolellisesti viimeistelty. Erittäin tyydyttävä (2): Hyväksyttävä työ, jossa on kuitenkin merkittäviä, arvostelu-lausunnossa osoitettuja puutteita esimerkiksi aiheen käsittelyssä, tuloksissa, aika-taulussa, työn rakenteessa tai kieli tai ulkoasussa. Työn arvosanaa voi heikentää myös se, että suoritus on vaatinut suhteettoman paljon ohjaajan tai valvojan tukea. Työssä on havaittavissa seuraavia puutteita: Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu: Tehtäväalue on suppea ja epämääräisesti asetettu, sekä saattaa mennä asian vierestä. Tavoitteet ja suunnitelma ovat epätarkat. Perehtyneisyys aihealueeseen: Lähdeviitteitä on niukasti tai niiden tieteellinen laatu on heikko. Viittausten käytössä on selkeitä puutteita. Lähdekritiikki on olematonta ja lähdeluettelossa on virheitä. Menetelmät ja johtopäätökset: Empiirinen aineisto on hyvin pieni tai aineiston keräämisessä tai analyysissä on puutteita. Kriittinen analyysi puuttuu työstä tai se on vähäistä. Menetelmät on valittu ja niitä on käytetty epäjohdonmukaisesti. Johtopäätökset ovat suppeat ja saattavat sisältää myös virheitä. Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta: Työn tavoitteet ja tulokset ovat ristiriidassa keskenään. Työssä näkyy, että opiske-lijalla on ollut ongelmia työn tavoitteiden hahmottamisessa ja työn rajaamisessa tai kysymyksenasettelussa. Työ voi olla lähdesidonnainen, ts. tulokset eivät perustu omaan panokseen vaan lähdeviitteisiin. Työ ei ole kovin merkityksellinen tieteen tai teollisuudenalaansa nähden eikä työn kontribuutio ole selvästi havaittavissa. Esitystapa ja kieliasu: Työ ei muodosta yhtenäistä, jäsenneltyä kokonaisuutta ja työn eri osat voivat olla epätasapainossa tai työssä esiintyy rönsyjä. Päättely on 12

13 ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVIA NÄKÖKOHTIA epäjohdonmukaista tai työssä esitetään perustelemattomia päätelmiä tai jopa asiavirheitä. Tyydyttävä (1): Heikko työ, jossa on perusvaatimusten kohdalla vakavia puutteita; työ täyttää kuitenkin minimivaatimukset aiheen käsittelyn ja raportoinnin tason osalta. Suoritus on vaatinut runsaasti ohjaajan tai valvojan tukea. Työn puutteita ei ole kor-jattu kehotuksista huolimatta. Vakavia puutteita ovat muun muassa: Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu: Tavoitteet ovat epäselvät ja osoittavat, että opiskelija ei ole täysin ymmärtänyt työn tavoitteita. Perehtyneisyys aihealueeseen: Lähdeviitteitä on liian vähän, niiden laatu on heikko tai ne on epätarkoituksenmukaisesti valittu. Kirjallisuuteen ja aikaisempaan tutkimuk-seen perehtymisessä ja siihen viittaamisessa voidaan havaita selviä puutteita ja lähde-luettelossa on virheitä. Menetelmät ja johtopäätökset: Menetelmien ja materiaalin valinnassa on havaittavissa epätarkoituksenmukaisuutta tai puutteita. Työ sisältää virheitä menetelmän soveltamisessa. Työssä on hyvin pieni tai epätarkoituksenmukainen empiirinen aineisto. Johtopäätöksiä on kovin vähän ja ne ovat varsin pinnallisia. Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta: Työssä ei ole havaittavissa erityistä omaa tutkimuksellista panosta. Työ on lähdesidonnainen tai siinä esitettyjä tuloksia ei perustella. Työn kontribuutio ei ole havaittavissa, eikä se ole tieteen eikä teollisuudenalaansa nähden merkityksellinen. Työn valmiiksi saattaminen aiheen vaativuus huomioon ottaen on vienyt kohtuuttoman paljon aikaa. Esitystapa ja kieliasu: Työn jäsentelyssä ja esitystavassa on merkittäviä puutteita. Työtä on vaikea lukea ja päättelyn seuraaminen on vaikeaa. Työtä ei pidä hyväksyä, jos vakavia puutteita on runsaasti eikä työ siten täytä hyväksyttävän työn minimivaatimuksia. Diplomityön arvioinnissa huomioitavia näkökohtia Alla oleva työkalu on tehty ( /Teknillisen korkeakoulun hallinto-osasto) arvosanan ehdottamisen tueksi. Keskimmäisessä sarakkeessa on kuvattu hyvälle työlle tyypillisiä piirteitä. Vasemmassa sarakkeessa on kuvattu arvosanaa alentavia asioita ja oikeassa sarakkeessa tekijöitä, jotka vaikuttavat arvosanaa nostavasti. - + Arvioinnissa arvosanaa Hyvän työn tunnusmerkistö Arvioinnissa arvosanaa heikentävästi vaikuttavia nostavasti vaikuttavia tekijöitä tekijöitä Tehtäväalueen -Työn tehtäväalue on kuvattu - Tavoitteet on asetettu - Tehtäväalue on 13

14 määrittely ja tavoitteiden asettelu Perehtyneisyys aihealueeseen Menetelmät ja johtopäätökset Kontribuutio ja kokonaisuuden hallinta Esitystapa ja kieliasu Muuta liian suppeasti tai asian vierestä - Tavoitteet on asetettu heikosti - Tutkimuskysymykset on esitetty pinnallisesti - Tutkimusaiheeseen ja sen teoreettiseen viitekehykseen on perehdytty heikosti - Lähdeaineisto liittyy aiheeseen huonosti tai on puutteellista - Menetelmävalintojen perustelut ovat pinnallisia ja heikkoja - Menetelmien käytössä on puutteita - Johtopäätökset ovat puutteellisia tai pinnallisia - Lähteisiin ei ole osattu viitata - Lähdekritiikki on selvästi puutteellinen - Tulosten suhde tavoitteisiin nähden on heikko - Itsenäisten ratkaisujen osuus on vähäinen - Työn rakenteessa on epäjohdonmukaisuutta - Kieli on viimeistelemätöntä - Tekstiä ei ole jäsennelty selkeästi ja työn kieliasu ei tue ymmärtämistä (tyyli, sanasto, lauserakenteet, oikeinkirjoitus) - Työn ulkoasu on puutteellisesti viimeistelty - Opiskelija ei ole pystynyt saamaan diplomityötä valmiiksi aiheen vaativuuteen nähden kohtuullisessa ajassa selkeästi - Työ osoittaa selkeää suunnitelmallisuutta - Tutkimusaiheeseen ja sen teoreettiseen viitekehykseen on perehdytty hyvin - Opiskelija on löytänyt oleellisen aiheeseen liittyvän lähdeaineiston - Tutkimustehtävä on ratkaistu perustelluilla menetelmillä - Johtopäätökset on perustellusti johdettu materiaalista - Lähteitä on käytetty hyväksi kriittisesti - Työn tulokset ovat tavoitteenasettelun mukaisia - Työ on alkuperäinen kontribuutio - Kieli on asiallista - Teksti on ymmärrettävää ja rakenne on riittävän selkeä - Ulkoasu on huolellisesti viimeistelty - Opiskelija on edennyt Pääosin suunnitelmansa mukaisesti hahmotettu tarkasti ja rajaukset on perusteltu hyvin - Tavoitteiden ja tutkimuskysymysten asettelu osoittaa kypsää pohdintaa - Työstä käy ilmi laaja perehtyneisyys taustaaineistoon ja aiheeseen - Lähdeaineisto valaisee aihetta laajasti ja monipuolisesti - Menetelmävalinnat on perusteltu syvällisesti - Opiskelija osoittaa oivallista menetelmien hallintaa - Tuloksia on arvioitu kriittisesti - Tuloksia on tarkasteltu laajasti ja monipuolisesti - Teoriaa on sovellettu ansiokkaasti - Opiskelija käyttää tarkoituksenmukaista ja tieteellisesti korkeatasoista lähdeaineistoa huomioiden lähdekritiikin - Työllä on uusia tuloksia - Työn tuloksilla on tieteellistä, teollista tai muuta laajempaa ammatillista mielenkiintoa - Työ osoittaa ansiokasta itsenäisyyttä - Kieli on sujuvaa asiatyyliä - Kieliasu tukee sisällön hyvin ymmärtämistä: argumentaatio on kauttaaltaan johdonmukaista - Kuvat ja taulukot havainnollistavat tekstiä - Työ on yleisvaikutelmaltaan moitteeton ja johdonmukainen kokonaisuus Arvosana ja työn valvojan nimi merkitään tutkintotodistukseen. Tutkintosäännön mukaan tarkistettavaksi jätetty diplomityö on arvosteltava yhden kuukauden sisällä (Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 12 ). 14

15 5. TEKIJÄNOIKEUDET 5.1 Diplomityön julkisuus ja tekijänoikeuskysymykset Diplomityö on julkinen opinnäyte, jota on pidettävä nähtävissä koulutusohjelman kirjastossa ja Aalto-yliopiston Aaltodoc-tietokannassa. Diplomityön tekijänoikeutta koskevissa kysymyksissä noudatetaan yleistä tekijänoikeuslainsäädäntöä. Diplomityön yhteydessä tehdyn keksinnön patentoimiskysymyksessä noudatetaan yleisen patenttilainsäädännön määräyksiä. KIRJALLISUUTTA Kauranen, Ilkka, Mustakallio, Mikko & Palmgren, Virpi (2007) Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. 2. Korjattu painos. Teknillinen korkeakoulu, Espoo. ISBN: (electronic) Tirronen, Kerttu, Teknisen kirjoituksen laatiminen, 4. painos, Helsinki: Suomen Teknillinen Seura STS r.y. - Teknisten Tieteiden Akatemia, 1987, 89 s. ISBN Tirronen, Kerttu (1987) Teknisen kirjoituksen laatiminen, 4. painos, Helsinki: Suomen Teknillinen Seura STS ry. Teknisten Tieteiden Akatemia. ISBN Laakso, Timo, Miten kirjoitan diplomityön kirja (pdf) Standardi SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen. Tuotantotalouden koulutusohjelman diplomityötä koskeva www-sivu:

16 LIITE 1. Malli nimilehdestä AALTO-YLIOPISTO Perustieteiden korkeakoulu Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma AALTO UNIVERSITY SCHOOL OF SCIENCE Degree Programme in Industrial Engineering and Management AALTO-UNIVERSITETET Högskolan för teknikvetenskaper Produktionsekonomi Tekijä Writer Skribent DIPLOMITYÖN NIMI TOPIC OF MASTER S THESIS Diplomarbetets ämne Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Thesis submitted in partial fulfillment of the requirements for the degree of Master of Science (Technology) Diplomarbetet som har lämnats som kunskapsprov för diplomingengörsexamen Paikka, pv Place, date Plats, datum Työn valvoja: Työn ohjaaja: Supervisor: Instructor: Arbetets övervakare Arbetets handledare: