Kotitilalta2/2012. Harkitulla investoinnilla tuottavuus nousuun. Eroon porsasruuhkista. Kumi sopii sonnien alle s s s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta2/2012. Harkitulla investoinnilla tuottavuus nousuun. Eroon porsasruuhkista. Kumi sopii sonnien alle s. 10 12. s. 6 7. s."

Transkriptio

1 Kotitilalta2/2012 Eroon porsasruuhkista s. 6 7 Kumi sopii sonnien alle s Harkitulla investoinnilla tuottavuus nousuun s. 4 5

2 pääkirjoitus Vauhdilla kevään kasvukauteen Viime vuonna kuluttajan käsi kävi edellisvuotta tiuhemmin lihatiskillä. Elintarvikkeiden kysyntää heiluttavat mm. sesongit ja uutisointi. Karppaus, luomu ja lähiruoka ovat lähes päivittäin tiedotusvälineissä. Puhuminen ruoasta lisää ihmisten tietoisuutta ja vaikuttaa ostopäätöksiin. Ennen joulua loppui voi, pääsiäisenä kananmunat. Viime vuonna kuluttajan käsi kävi myös edellisvuotta tiuhemmin lihatiskillä. Sianlihankulutus nousi peräti viisi prosenttia, ja nousu on jatkunut edelleen. Sikaketjun markkinakelpoisuutta alettiin toden teolla hioa viime kesänä. Uusi pitkäjänteisempi sopimuspolitiikka parantaa ketjun ohjattavuutta ja turvaa toiminnan jatkuvuutta. Tavoitteena on tasapainottaa kysyntä ja tarjonta sekä ketjun sisällä että kuluttajamarkkinoilla. Lähitulevaisuuden haaste ketjun sisäiselle tasapainolle on myös vuoden lopussa päättyvä siirtymäaika, joka asettaa uudet mittavaatimukset joutilasemakoiden pitopaikoille. Kananmunatuotannossa samankaltainen muutos vähensi suomalaisten tuottajien määrää osan Euroopasta jatkaessa tuotantoaan kielletyillä häkeillä. Sama toteutunee myös sikaketjussa, mikä edellyttää meitä keksimään uusia keinoja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. On aika teroittaa kynnet ja valmistautua uuteen nousuun. Sian- ja broilerinlihantuotanto on siitä hyvässä asemassa, että molempien tuotantomäärään voimme 2 3 vuoden aikavälillä vaikuttaa itse, kun taas naudanlihasta 85 prosenttia perustuu maidontuotantoon. Olemme onnistuneet säilyttämään tuotannossa meille tärkeät asiat tuotantoeläinten hyvinvoinnista elintarviketuotannon salmonellavapauteen. Nyt on aika taas kaivaa käyttöön suomalainen luovuus ja rakentaa ketjuistamme tehokkaat ja markkinoita vastaavat. Hyvää kevättä ja kasvukautta! Veli-Matti Jäppilä SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Älä unohda päivittää tuotantoasi 4 Sopimusuudistus lisää kannustinporkkanoita sikatiloille Välikasvatusolot kuntoon kertatäyttöisillä osastoilla Nautatiloilla onnistuneita kehityshankkeita Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Taitto Päivi Liikamaa, puh , phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Lännestä ja etelästä lehmät Paimioon 13 Olosuhteet hallintaan kylmäpihatossa 14 HK Agri päivitti broilerikasvattamon konseptin 16 HK Agri mukaan etelän viljakauppaan 18 Viljelijöiden toimeentulo turvattava 19 Toimiva porsasverkosto antaa aikaa myös urakoinnille 20 Uuttako keuhkokalvontulehduksesta? 23 Varrasruokaa grillikauteen 24 Omistajien tahto kompassina 26 Anne Mere HKScanin johtoryhmään 27 Ajankohtaista 28 Kotilalla tapahtuu 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Pasi Leino 2 Kotitilalta 2/2012

3 MARKKINAKATSAUS Myönteinen vire sikamarkkinoilla jatkuu Viime vuoden lopulla alkanut myönteinen kehitys sikamarkkinoilla on jatkunut alkuvuoden aikana. Sianlihan hyvä kysyntä ja markkinoiden tasapainottuminen ovat mahdollistaneet sekä kuluttaja- että tuottajahintojen nousun. Kehityksen uskotaan jatkuvan myönteisenä mentäessä kohti kesän grillikautta. Rypsiporsaasta monine grillausuutuuksineen odotetaan kesän hittituotetta. Hyvää markkinatilannetta uhkaavat vain pelko Venäjän elävien sikojen vientikiellon laajenemisesta koskemaan EU:n ruhovientiä Venäjälle sekä voimakkaasti kohoavat tuotantopanosten hinnat maailmanmarkkinoilla. Venäjä on merkittävä vientikohde eurooppalaiselle sianlihalle. Sopimusuudistuksen onnistuminen mitataan kesän porsasmarkkinoiden sujuvuudella. HK Agrin sopimusuudistus on edennyt toteuttamisvaiheeseen. Keskeinen tavoite on tasapainottaa tuotanto sekä sitouttaa toimijat koko sianlihan tuotantoketjun tehokkuuden kehittämiseen. Sopimusuudistus on tarkoitus saada valmiiksi kesän aikana. Onnistuminen mitataan kesän jälkeen porsasmarkkinoiden sujuvuudella. Myönteisin odotuksin kohti kesää ja tiriseviä grillejä! Olli Paakkala Kotimainen naudanliha maistuu Isompia sonnieriä ei kannata työntää liian pitkälle syksyyn. Hyvä kysyntä on leimannut naudanlihamarkkinaa vuoden alkukuukausina. Kevään edetessä ja tarjonnan vähetessä teurastus on jäänyt jälkeen suunnitelluista määristä. Tässä tilanteessa nuoren naudan myynnit kannattaa suunnitella hyvin. Isompia sonnieriä ei kannata työntää liian pitkälle syksyyn, jolloin nautojen tarjonta on vilkkainta. Rotukarjasonneilla on kuluvana vuonna portaittainen Tammisen rotusopimuslisä, joka ohjaa eläinten tarjontaa myös kesäkuukausille. Hintaero syksyyn on huomattava, joten kannattaa nähdä vaivaa teuraskypsien rotukarjaeläinten keräämiseen kasvattamosta. Erikoislihan osalta on tärkeää, että sitä on saatavilla läpi vuoden tasaisesti. Kevään mittaan myös vasikkatilanne muuttui kysyntävoittoisemmaksi. HK Agrin sopimuskasvattajat tarvitsevat aiempaa enemmän vasikoita, joten ternivasikat lähtevät maitotiloilta nopeasti eteenpäin. Parantuneen teurastuskapasiteetin myötä pystymme noutamaan myös poistolehmät ripeästi. Sami-Jussi Talpila Broileriketju valmiina kevääseen Broilerin alkuvuoden markkina on toiminut odotetulla tavalla. Tuotantomäärä olisi saanut olla hiukan suurempi, mutta emoparvien vaihtuminen ja valmistautuminen tulevan kesän huippuun aiheutti pientä muna- ja untuvikkopulaa. Huhtikuusta eteenpäin alkutuotanto pystyy vastaamaan kysyntään varsin hyvin. Vuoden ensimmäiset kuukaudet olivat kasvatuksen kannalta haasteellisia. Helmikuussa kasvut jäivät kovien pakkasten vuoksi tammikuuta alhaisemmiksi. Maaliskuussa tavoiteteuraspaino on toteutunut varsin hyvin. Broileriketjussa toimitusvarmuuden toteutumisen seuraaminen on jokapäiväistä työtä. Kevät on edistynyt vauhdilla ja kevätkuukaudet ovat perinteisesti hyvää kasvatusaikaa. Markkinoilta tulevat viestit antavat jo viitteitä tulevasta grillisesongista. Kesäjakso on toimitusketjulle haastetta täynnä. Teurasmäärien ollessa yli lintua päivässä koko ketjun on toimittava ennalta suunnitellun ohjelman mukaisesti. Keväisin ajatuksin toivotan kaikille hyvää alkavaa grillikautta! Jarmo Seikola Kuva: Pasi Leino Kotitilalta 2/2012 3

4 Älä unohda Eteläsuomalaiset kotieläintilat ovat investoineet melko vähän viime vuosina. Niitäkin tiloja edelleen on, joilla tehdään tai suunnitellaan suuria investointeja. päivittää tuotantoasi Kalle Leino Kehityspäällikkö Satafood Kehittämisyhdistys ry V uoden 2007 rehuviljasadon hintapiikki veti investointisuunnitelmissa jarrun päälle varsinkin sika- ja siipikarjatiloilla, eikä liikkeelle ole oikein lähdetty vieläkään. Pitkällä tähtäimellä investoinnit ovat tietysti aivan välttämättömiä, koska tilojen tuotantokapasiteetti vanhenee ja poistuu käytöstä. Tilanteessa on joitakin hyviäkin puolia. Ensinnäkin nykyinen kapasiteetti on tehokkaammassa käytössä kuin neljä vuot- Motiivina parempi kannattavuus Laajennusinvestoinnissa on, tuotannonta sitten: sikapaikoilla tuotetaan prosenttia enemmän lihakiloja vuodessa kuin vuonna Vastaava tuotannonlisäys uusilla sikapaikoilla maksaisi tuotantoketjulle miljoonia. Varovaisuus viime vuosina on varmasti myös pelastanut monta kehityskelpoista tilaa. Rehun raju hintavaihtelu ja esim. Saksan dioksiiniskandaalin aiheuttama sianlihan hinnan lasku olisivat todennäköisesti vieneet monen investoijan kriisiin. Kolmanneksi, investoinnin jälkeen tilan tuotantotulosten on oltava erinomaisella tasolla, jotta takaisinmaksuaika muodostuu kohtuulliseksi. Kaikki tilat eivät tällaista tuotantotasoa saavuta. Lisäksi laajennukset ovat nykyisin sen verran suuria, että kovin monta uudisrakennusta ei tarvita korvaamaan useita pieniä poistuvia. 4 Kotitilalta 2/2012

5 Naudantuotannon laajennusten pullonkaulaksi muodostuu usein säilörehun ja heinän saatavuus. Piirros: Kati Kelo alasta riippumatta, kysymys käyttöpääomineen useimmiten yli puolen miljoonan euron rahanmenosta. Investointi tehdään kuitenkin sitä varten, että myöhemmin saataisiin takaisin enemmän rahaa kuin mitä investoinnin ja käyttöpääoman lisäykseen kuluu. Investointi on toimenpide, jolla tähdätään tilan omaisuuden arvon kasvattamiseen. Jos investointeja ei tehdä, tilan on mahdollista jatkaa tuotantoa muutamia vuosia kuihtua kannattavasti. Tämä tarkoittaa yleensä tuloksen pysymistä hyvänä poistojen pienenemisen myötä, mutta toisaalta omaisuuden arvon putoamista. Yksikään maatila ei voi loputtomiin jatkaa vanhoilla rakennuksilla tai koneilla. Vaikka kivinavetan seinät kestäisivät sata vuotta, tekninen kehitys vanhentaa ainakin koneet ja laitteet parissa vuosikymmenessä. Lisäksi tuotantotehokkuus on kasvanut niin, että yksikkö, joka 80-luvulla riitti hyvin elättämään perheen, on nykymaailmassa auttamatta liian pieni tulonlähde. On siis tehtävä investointi, usein sellainen, joka nostaa tilan tuotannon moninkertaiseksi. Fiksu investoija miettii näitäkin Tuotannon kasvaessa on huomioitava etukäteen ja ratkaistava monia muitakin seikkoja kuin rakentaminen ja rahoitus. Isot emakkosikalat on usein viisaasti sijoitettu paikkaan, jossa ne eivät muuta omistajien kotia työsuhdeasunnoksi. Nykyaikainen kotieläinrakennus on muutenkin hyvä sijoittaa siten, että se voidaan myydä ilman että koko maatila vaihtaa omistajaa. Rakennuksella on jälleenmyyntiarvoa, kun se sijaitsee sopivassa paikassa mahdollisen ostajan kannalta. Päärakennuksen pihapiirissä se todennäköisesti pudottaa päärakennuksen arvoa. Iso kotieläintuotanto herättää naapurustossa useimmiten intohimoja, jotka voivat pahimmassa tapauksessa purkautua valitusprosesseina ja johtaa ikäviin välirikkoihin. Joka tapauksessa laajentavasta tilasta tulee vähäksi aikaa paikallinen puheenaihe. Tämä on hyvä tiedostaa ja valmistautua vastaamaan ikäviinkin kysymyksiin provosoitumatta. Yleensä Suomessa on enemmän peltoja ilman lantaa kuin lantaa ilman peltoja. Lannanlevityksen peltoalaa voi kuitenkin olla hankala järjestää tiheillä sika- ja kana-alueilla. Ongelma tulee vastaan viimeistään luvanhakuvaiheessa. Naudantuotannon laajennukset tehdään yleensä alueilla, joilla lanta ei ole ensisijainen ongelma, vaan pullonkaulaksi muodostuu säilörehun ja heinän saatavuus. Ennen laajennuspäätöstä pitää olla selvä ajatus siitä, mistä rehu hankitaan. Vilja voidaan tuoda kaukaa, mutta säilörehun on käytännössä tultava joko omilta pelloilta tai lähinaapurista. Rahaa myös käyttöpääomaan Työvoiman saatavuuskaan ei ole itsestäänselvyys. Suomalaisia työntekijöitä ei joka paikasta löydy ainakaan pitkäksi aikaa. Ulkomaalainen työntekijä tarvitsee asunnon ja hyvän työnohjauksen eli sen, että oma väki työskentelee mukana ja jonkinlainen yhteinen kieli löytyy. Laajennuksesta seuraa monesti jatkoinvestointitarpeita, kun lannanlevityskalusto, lämpökeskus, viljasiilot, rehumyllyt ym. jäävät pieniksi. Eläinaineksen riittävyys tulee vastaan ennen kaikkea lypsykarjapuolella. Parin lypsyrobotin navettaan ei niin vain löydy hyvätuottoisia ja robottiin tottuneita eläimiä. Laajennuksen jälkeen tarvitaan myös käyttöpääomaa porsaiden, vasikoiden, untuvikkojen, rehujen ja turpeen ostoon. Tämä käyttöpääoma on sitoutuneena parhaassa tapauksessa toista vuotta ennen kuin rahaa alkaa taas virrata sisään. Laajennus pähkinänkuoressa Laajennus on strateginen ratkaisu, joka määrittelee tilan tulevaisuuden vuosiksi eteenpäin. Laajennus tehdään tilan taloudellisen aseman parantamiseksi. Ylihintainen investointi on tyhmää, se vahingoittaa tilaa sitomalla pääoman kiinni huonosti tuottavaan omaisuuteen. Laajennukselle on myös vaihtoehtoja, kuten yhteiskoneiden käyttö tai hevosvoimien hankkiminen urakoitsijalta konekauppiaan sijaan. Leasingin mahdollisuutta on käytetty kotieläintilojen laitteiden rahoittamisessa. Kotitilalta 2/2012 5

6 Kuva: Pasi Leino Sopimusuudistus lisää kannustinporkkanoita sikatiloille HK Agri uudistaa sianlihantuotannon sopimustoimintansa kesän aikana. Uudistus tuo rahalliset kannusteet toimiin, joilla parannetaan koko ketjun kilpailukykyä. Tavoitteena on myös päästä eroon viime vuosien porsasruuhkista. Olli Paakkala Johtaja, sian hankinta Uudistus tapahtuu kaksivaiheisesti. Uusi porsas- ja lihasikaluokitus otetaan käyttöön toukokuun alussa Samanaikaisesti astuvat voimaan uudet porsassopimukset ja porsaan hinnoittelu. Lihasikauudistus seuraa pienellä viiveellä perässä. HK Agri alkoi uudistaa sopimustoimintaansa viime kesänä, sillä pitkään jatkuneelle porsasruuhkalle haluttiin saada päätös. Vaikka tuotantokapasiteetti porsaspuolella oli teoriassa tasapainossa lihasikojen kasvatuksen kanssa, käytännössä toiminnan sujuvuus kompasteli. Porsaiden haun lykkääntyminen aiheutti ketjulle suuret lisäkustannukset. Tiloille aiheutui turhia kustannuksia laadun menetyksinä ja lisätöinä. Niistä ja lisääntyneistä kuljetuskustannuksista kärsi myös HK Agri. Sopimusuudistuksessa tavoitellaan parempaa tasapainotusta ketjussa kannustamalla porsas- ja lihasikatilat keskenään yhteistyöhön sekä ohjaamalla lihasikaloita kapasiteetin täyskäyttöön paremman kiertonopeuden avulla. Verkostoitumisesta ja tuotannon tehostamisesta tulee nyt tiloille entistä kannattavampaa. Ennustettavuus paranee Tuotannon ennustettavuus ja suunnitelmallisuus ovat lihaketjun keskeisiä menestystekijöitä. Mitä paremmin pystymme ennustamaan eläinvirtoja HK Agrin ketjussa, sitä paremmin voimme hallita kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Uudistuksessa porsastiloja kannustetaan lähettämään HK Agrille tuotantoraporttinsa säännöllisesti. Raporteista käy ilmi mm. siemennykset, syntyneet ja vieroitetut porsasmäärät. Näiden pe- 6 Kotitilalta 2/2012

7 Optipossu-kehitysohjelma saa rinnalleen kevyemmän Possupaketin. rusteella pystytään porsastarjonta tarkemmin ennakoimaan ja suunnittelemaan lihasikaloiden täytöt tarkemmin etukäteen. Määrälisien merkitys vähenee Hinnoittelussa on viime vuosina pyritty määrälisien avulla kannustamaan sikatiloja tuotantorakenteen kehittämiseen. Se on ollut ymmärrettävää, koska juuri pieni tilakoko todettiin yhdeksi sikatalouden pullonkaulaksi Suomen liittyessä EU:hun. Tuotantorakenne onkin kehittynyt voimakkaasti ja tätä kautta kilpailukyky parantunut. Vaikka edelleen rakenteen tulee kehittyä varsinkin lihasikatuotannossa, tulevassa sopimusuudistuksessa painopistettä siirretään enemmän toiminnan ja laadun kehittämisen tukemiseen. HK Agri on aina panostanut tuotannon kehittämiseen ja neuvontaan. Erilaisten kehitysohjelmien kautta tuottajille on tarjottu viimeisintä, ammattitaitoista neuvontaa tuotannon kehittämiseen. Tulokset kehitysohjelmista ovat olleet erinomaisia. Kehitysohjelmiin osallistuminen tehdään nyt vieläkin houkuttelevammaksi, jotta tilat saavat kunnon kannusteen tuotantonsa kehittämiseen. Porsastuotannon Optipossu-ohjelman lisäksi tarjolla on jatkossa myös pienemmille tiloille sopiva Possupaketti. Yhtenäiseen eläinainekseen Uudistuksen yhtenä päätavoitteena on saada käyttöön yhtenäinen genetiikka koko sikaketjussa. Vain eläinainesta yhtenäistämällä voimme tavoitella pienempää hajontaa porsaslaadussa ja optimaalista teurassikaa teuraslinjaan. HK Agri teki noin kymmenen vuotta sitten päätöksen tuontigenetiikan käyttämisestä lihasikatuotannossa. Tulokset osoittavat, että valinnat ovat onnistuneet. Erityisesti porsastuotannon tehokkuus on noussut HK Agrin aktiivisessa seurannassa olevilla tiloilla 22:sta 27 porsaaseen emakkoa ja vuotta kohti. Tuleva sopimusuudistus ohjaa eläinainesvalintoja tiloilla entistä tiukemmin. Vuoden siirtymäajan jälkeen aktiivitilojen tulee käyttää Finnpigin genetiikkaa. Mm. näistä palkitaan tilojen välinen verkostoituminen tuotantokapasiteetin käytön tehostaminen tuotannon kehittäminen ja laadun parantaminen tuotantotietojen lähettäminen toimenpiteet logistiikkakustannusten säästämiseen sitoutuminen koko ketjun kilpailukyvyn kehittämiseen Säästöä logistiikan kustannuksiin Sopimusuudistus kannustaa tuottajia ajattelemaan myös logistiikan kustannussäästöjä. Lastauksen sujuvuudesta palkitaan, samoin sähköisestä ilmoittamisesta ja tuotannon suunnitelmallisuudesta. Yli puolet HK Agrin kustannuksista muodostuu kuljetuskustannuksista. Kaikki toimenpiteet, joilla ketjun logistiikan kustannuksia voidaan alentaa, pitää käyttää. Tarkempia tietoja sopimusuudistuksesta, hinnoittelusta ja luokituksesta saat omalta kenttäedustajaltasi. Ota aktiivisesti yhteyttä ja ole rakentamassa toimivaa lihaketjua kanssamme! Sian alkutuotantoketju Genetiikka Puhdasjalostuseläinkasvatus Ensikkokasvatus Porsastuotanto Lihasikatuotanto Maahantuonti Norjasta, Finnpig 2 3 ensikkotuottajaa 3 4 hybridiensikkotuottajaa n.400 tilaa n.400 tilaa 1 karjutuottaja Emakon tiineysaika 4 kk Porsaan alkukasvatus alle 1 kk Porsaan välikasvatus 2 kk 11 kk + 11 kk + 7 kk + 3 kk = 2 v 8 kk Kotitilalta 2/2012 7

8 Lisäilmapaneeli on keskellä hoitokäytävää 30 senttiä välikatosta alaspäin ja 10 senttiä villan yläpuolelle. Kaksi-ilmastokarsinassa on porsaille lämmin makuupaikka katoksen alla. Välikasvatusolot kuntoon kertatäyttöisillä osastoilla Pertti ja Sofia Rantanen Pöytyältä ovat kehittäneet sikatilaansa määrätietoisesti 15 vuoden ajan. Keväällä 2011 valmistuneen laajennuksen jälkeen sikalassa on lähes 600 emakkoa ja lihasikaa kasvamassa. V iimeisin investointi muodostui kahdesta osasta. Lähellä vanhoja porsitus- ja joutilasosastoja ovat uudet porsitusosastot ja uusi joutilaspihatto. Toinen kokonaisuus on kahdeksan välikasvatusosastoa. Vanhoja välikasvatustiloja käytetään nyt puskuriosastoina. Laajennuksen jälkeen tilalla porsii joka viikko noin 27 emakkoa. Porsaiden kasvatusjakso on seitsemän viikkoa ja lisäksi tarvitaan vajaa viikko osaston pesemiseen ja kuivaukseen. Osastot ovat omana rakennuksena lähellä lihasikaosastoja. Välikasvatusrakennuksen pitkittäiseltä hoitokäytävältä on yhdyskäytävä lihasikalaan sekä yhteys porsitusosastojen huoltokäytävälle. Jokaisella välikasvatusosastolla on 24 kasvatuskarsinaa. Pahnuekohtaisten karsinoiden ansiosta porsaiden sekoittelun ja yhdistämisen tarve on pieni, joten tautipaine pysyy mahdollisimman matalana, kertoo Pertti Rantanen. Kaikki syövät yhtaikaa Välikasvattamon karsinoiden leveys on 1,6 ja pituus 3,4 metriä. Kun Kaksi-ilmastokarsinassa on 12 vieroitettavaa porsasta, jokaiselle on 0,45 neliömetriä tilaa. Hoitokäytävä on osaston keskellä. Käytävän molemmin puolin ovat karsinoiden lantakourut. 1,4 metriä pitkä lantaritilä on valurautaa. Seinän vieressä on betoninen makuualue, jonka päällä on metrin levyinen nostettava katos. Kaikki porsaat mahtuvat syömään yhtä aikaa 2,8-metrisen ruokintakaukalon ääreen. Rehu tarjotaan kaukaloon liemenä, lähes vapaaruokintana. Liemiruokintakone seuraa rehun syöntiaikaa ja annostelee automaattisesti lisää. Rehukaukalon kanssa samassa väliaidassa on kaksi vesinippaa, jotka sijaitsevat lantakourun päällä. Riittävästi raitista ilmaa Ilmanvaihdossa tärkeintä on varmistaa porsaille riittävästi raitista ilmaa. Karsinassa ei saa kuitenkaan vetää. Päädyin kombi-diffuusioilmanvaihtoon, jossa ilma tulee tasaisesti sisään koko osastolle, Rantanen kertoo. Karsinat ovat pysyneet puhtaina talvella ja kesällä. Isännän mukaan porsaat syövät ja kasvavat hyvin. 8 Kotitilalta 2/2012

9 Pertti Rantasen sikalassa pahnueet pysyvät yhdessä välikasvatuksen aikana. Myös myyntiin menevät porsaat pysyvät lihasikalassa yhdessä. Näin tautipaine pysyy pienenä. Kuva: Ulla Ketola Liemiruokintakone seuraa syöntiaikaa ja annostelee automaattisesti lisää. Kaksi vesinippaa varmistavat veden saannin isoille ja pienille porsaille. Kombi-diffuusiojärjestelmässä raitisilma tulee sisään välikaton läpi, jossa alimmaisena on rei itetty polyesterilevy. Tämän päällä on kaksi kerrosta tähän tarkoitukseen valmistettua erikoislasivillaa yhteensä 12 senttimetriä. Välikatto on umpinainen seinien vierestä 70 sentin leveydeltä sekä metrin verran poistopuhaltimen ympäriltä. Umpinaisella osalla on eristettä vähintään 25 senttiä. Kesäaikana avataan 20 milliä leveä lisäilmapaneeli, josta pääsee raitista ilmaa suoraan hoitokäytävälle. Lisäilmapaneeli suljetaan syksyllä alapuolelta U-profiililla. Poistopuhallin on keskellä osastoa lantakourun päällä. Poistokoneessa tarvitaan moottorikäyttöinen säätöläppä tai kuristin, jotta osastolla pystytään pitämään aina riittävä alipaine, mutta talvella ei mene liikaa ilmaa ulos. Minimi-ilmanvaihtoteho on vierotuksen jälkeen 2,5 kuutiota tunnissa por- sasta kohti. Maksimipoistotehoa tarvitaan isoille porsaille vastaavasti 35 kuutiota per eläin. Käsisäätöinen lattialämmitys Porsaiden makuualueella on lattialämmitys, jonka ansiosta lattia kuivuu nopeasti pesun jälkeen. Käsisäätöinen lattialämmitys pidetään päällä 2 3 viikkoa porsaiden saapumisen jälkeen. Pienille porsaille sopiva lattian pintalämpötila on astetta. Osaston oikea ja tasainen lämpötila ylläpidetään huonelämpöpatterien avulla. Niitä ohjaa ilmanvaihdon ohjauskone. Rantasen mukaan kolme delta-lämpöpatteria makuualueen päällä varmistavat riittävän lämmitystehon myös kovilla talvipakkasilla. Teksti ja kuvat Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja Kotitilalta 2/2012 9

10 Teksti Harri Jalli Team leader Nautatiloilla onnistuneita kehityshankkeita Investoinnit tuotannon kehittämiseksi vaihtelevat nautatiloilla kooltaan ja kestoltaan. Pienikin muutos kannattaa suunnitella hyvin. Ratkaisevan tärkeä merkitys asiantuntevalla suunnittelulla on, kun tuotanto aloitetaan tyhjästä. Kumipäällyste pehmensi ritilän Ritiläpohjaisen sonnikarsinan olosuhteitten parantaminen onnistuu ritilän päälle laitettavan ritiläkuvioidun kumimaton avulla. Joutsassa Harri ja Karolina Jokisen tilalla matoista on hyviä kokemuksia. Koivurinteen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2006 ja seuraavana vuonna valmistui 120-paikkainen sonnikasvattamo. Vanhaan navettaan tehtiin juottamo ja teiniosasto yhteensä 40 vasikalle. Sonninavetta on uudenaikainen ja yksinkertainen: kolme syvää karsinaa leveän ruokintapöydän molemmin puolin ja kussakin karsinassa 20 sonnia. Parannuksia olosuhteisiin Hyvinvointituen mukana sairaskarsinoihin tuli hankittavaksi matot. Rakennuksen suunnitellut Marko Lappalainen suositteli laittamaan matot karsinoitten takaosaan molemmin puolin kahteen ensimmäiseen karsinaan. Sitten selvisi, että matolla ei ole valmistajan asettamaa painorajaa. Kuva: Taru Wahlroos Sonnit mieltyivät oitis kumimattoihin. Matot päätettiin laittaa myös isoille sonneille. Tässä kohdin keskusteluun tulivat mukaan eläinlääkärit Heidi Härtel ja Laura Hänninen. Päätettiin laittaa pystyyn koe, jossa toiselle puolelle laitetaan matot ja toinen puoli jätetään ilman. Matot propuilla palkkeihin Matot asennettiin 3,5 metrin leveydelle etummaisen ritiläpalkin puolelle. Matto ei pääty kannakseen ja tämän takia maton etureunassa on muovinen lista. Matot kiinnitettiin poraamalla ja naulattavilla propuilla, 16 naulaa yhden ritiläkasetin levyiseen mattoon. Matot ovat nyt olleet paikoillaan reilun vuoden. Mitään kulumaa ei ole havaittavissa. Isojen sonnien karsinassa on muutamasta naulasta irronnut kanta. Joko naula on ollut viallinen tai sitä ei ole lyöty mattoon aivan tiiviisti. Sonnien makuukäyttäytyminen on muuttunut. Heti kun matot oli asennettu, sonnit menivät niille makaamaan. Nyt karsinassa makuu- ja syöntialueet erottuvat selkeästi. Sonnit pääsevät paremmin ylös ja makuulle eikä ns. pattipolvia enää ole. Harrin tyytyväisyydestä kertoo parhaiten se, että haastattelua edeltävänä päivänä hän oli tilannut matot myös toiselle puolelle. Sinne mattoa tulee 4,2 metriä. Vielä silloinkin sonnien jalat ovat betonilla, kun ne syövät. 10 Kotitilalta 2/2012

11 Kuva: Harri Jalli Joni Heikkilä aloitti emälehmätuotannon syksyllä Karjaa on lisätty vuosittain omista ja ostovasikoista. Suunnitelmallisuus piti kustannukset kurissa Kotieläintuotannon käynnistäminen on hidasta ja sitoo pääomia, etenkin emolehmätuotannossa. Humppilalainen Joni Heikkilä aloitti emolehmätuotannon suunnitelmallisesti ja on onnistunut siinä hienosti. Heikkilän tilalla naudat olivat vaihtuneet kanoihin 1980-luvulla. Joni otti tilan haltuun 2003 ja vuonna 2008 hän päätti aloittaa emolehmätuotannon. Jonin mielestä karja kannattaa perustaa huolellisesti. Ensimmäiset 30 pihvilehmävasikkaa tulivat tilalle Juhani Nummisen valitsemista karjoista. Vanhasta kylmäilmakuivurista tehtiin vasikoille makuukatos, jossa uudistushiehot edelleen kasvatetaan. Tuotanto käynnistyi sujuvasti Emolehmähallit tulivat noin kilometrin päähän talouskeskuksesta. Ensimmäinen 30 emolehmän kasvattamo valmistui syksyllä 2009, ja sonnin kanssa kesän laitumella viettäneet hiehot pääsivät suoraan uuteen rakennukseen. Kesällä 2010 rakennettiin lantala, jonka kapasiteetti riittää suunnitellulle sadalle emolehmälle. Syksyllä myytiin ensimmäiset sonnivasikat välitykseen. Lehmävasikat jäivät kotiin ja lisää lehmävasikoita ostettiin HK Agrin välityksellä muilta tiloilta. Seuraavana kesänä rakennettiin toinen kasvattamo samoilla piirustuksilla kuin ensimmäinenkin. Syksyllä kantavat hiehot majoitettiin uuteen rakennukseen ja vanhat emot vanhaan. Ja taas syksyllä sonnivasikat lähtivät välitykseen ja omien lehmävasikoitten lisäksi ostettiin uusia vasikoita. Kolmas kasvattamo nousee Tulevana kesänä rakennetaan viimeinen kasvattamo, sekin tutulla tyylillä. Makuualue on 10 metriä syvä ja tehdään pulpettikattoisesta konekatoksesta. Viisimetriä leveä lantakäytävä katetaan itse tehdyillä rautaisilla kattotuoleilla. Kaikkien rakennusten investointituki haettiin yhdellä kerralla. Nyt valmiusaste on 60 prosenttia. Kesällä kaikki rakennukset maalataan ja pihat tehdään valmiiksi. Tuotannon käynnistäminen ja laajentaminen on Heikkilän tilalla tehty harvinaisen suunnitelmallisesti. Paitsi eläimet ja rakennukset, myös rehuntuotanto on pitänyt miettiä tarkkaan. Ja siinä on onnistuttu. Kotitilalta 2/

12 Vanhat rakennukset uuteen käyttöön Olemassa olevista rakennuksista saadaan usein toimivia tiloja tuotantosuunnan vaihtuessakin. Vanhasta sikalasta saatiin hyvät vasikoitten alkukasvatustilat Pöytyällä Toni ja Elisa Jälkön tilalla. Kivisuon tilalla rakennettiin emakkosikala vuonna 1982, vanhaan navettaan saneerattiin porsitusosasto. Vuonna 1995 rakennettiin lisäksi emakoitten joutilaspihatto. Porsastuotanto jatkui 50 emakolla vuoteen Jälköt ottivat tilan sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2004 ja toiminta jatkui kasvinviljelytilana. Toni Jälkö oli pitkään ProAgriassa neuvojana, mutta mieli teki päätoimiseksi viljelijäksi. Olen aina tehnyt mieluummin töitä käsillä kuin tietokoneella. Elisa on tilan ulkopuolella töissä. Perheen tilanteeseen sopi hyvin, että toinen vanhemmista on kotona vastassa koulusta tulevia lapsia ja hakemassa nuorinta päivähoidosta. Muutosta suunniteltaessa tavoitteena oli, että tila työllistää ja antaa elannon yhdelle. Suunnitelmissa oli niin lihasikala kuin metalliverstaskin. Ystäväperheellä on naudanlihantuotantoa ja vasikkakasvattamo saneerattu vanhaan kanalaan. Heidän vinkistään aloitettiin vasikkakasvattamon suunnittelu. Kolmen osaston malli Sikalan kolmesta osastosta pienimpään saatiin kätevästi juotto-osasto kahdelle 25 vasikan ryhmälle. Vanha joutilaspihatto muutettiin hyvin kevyellä remontilla pikkuteineille ja suurimpaan osastoon tulevat isommat teinit. Näin vanhan rakennuksen 550 neliömetriä saadaan hyötykäyttöön. Aina kun vasikat siirtyvät uuteen osastoon, edellinen osasto pestään ja kuivataan valmiiksi seuraavaa vasikkaerää varten. Jälköjen yksi tavoite oli päästä kotieläintilaksi. Tätä varten rakennettiin kylmäkasvattamo 50 sonnille. Vanhoihin tiloihin rakennettujen vasikkatilojen eläinpaikan hinnaksi tuli 400 euroa ja uuden sonnipaikan euroa, ilman omaa työtä. Hyväksytty kustannusarvio ylittyi noin 30 prosentilla. Toiminta on lähtenyt käyntiin mukavasti. Vasikkakuolleisuus on pysynyt alle kolmessa prosentissa. Vasikoille tehtiin toimivat tilat vanhaan sikalaan. Eläinpaikan hinnaksi tuli 400 euroa. Kevään parhaat KIVENNÄISTARJOUKSET Tilaa kivennäiset vaivattomasti ja edullisesti! Komponenttiruokintaan suunnitellut HK Agrin kivennäiset soveltuvat parhaiten aperuokintaan. Jouheva käytettävyys ja hyvä sekoittuvuus helpottavat ja nopeuttavat ruokintaerän valmistusta. Suuret suuntakuormat sekä jakelu samalla alueella usealle tilalle alentavat rahtikustannuksia. Molemmat apekivennäisemme ovat fosforivapaita ja lisäksi olemme nostaneet niiden magnesiumpitoisuuksia. Apekivennäisistä on nyt saatavana myös korkeammalla e-vitamiinipitoisuudella varustettu Apekivennäinen +. Kysy lisää ja tilaa! Jukka Kinnunen Puh Pirjo Leva Puh HK Agri Oy PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), Turku Vaihde Apekivennäinen 235 /tn Mullikivennäinen 325 /tn Rahtikustannukset kivennäisille Apekivennäinen+ 265 /tn Emokivennäinen 400 /tn 1000 kg 60 /tn 2000 kg 55 /tn 3000 kg 50 /tn 4000 kg 35 /tn 5000 kg 30 /tn Minimitilaus 1000 kg: Suuremmat toimituserät sovitaan tapauskohtaisesti: Tilaukset toimitetaan tilauspäivästä 3 viikon sisällä. Hintoihin lisätään alv.

13 Lännestä ja etelästä lehmät Paimioon Paimion uusittu teuraslinja otettiin käyttöön vuodenvaihteen jälkeen. HK Agri ohjaa Paimioon etupäässä lehmiä sekä rotukarjaa. Kuvat: Katja Toivanen Sami-Jussi Talpila Johtaja, naudan hankinta Paimion teurastamo on erikoistunut nautojen teurastukseen. Siellä ei teurasteta muita eläimiä eikä myöskään leikata lihaa. Laitos pystyy käsittelemään noin 150 eläintä päivässä ja tarpeen mukaan teurastusvauhtia voidaan tästäkin vielä nostaa. Teurastuslinja sekä eläinten vastaanottotilat on rakennettu uudelleen kesällä 2011 tapahtuneen tulipalon jälkeen. Remontin yhteydessä on pystytty huomiomaan erilaisten eläinten tarpeet entistä paremmin. Rotukarjaeläimille on aikaisempaa leveämmät karsinat, mikä varmistaa isoille eläimille riittävästi tilaa. Uudessa navetassa on tilaa reilulle 100 eläimelle. Rotukarjaa on Länsi-Suomen alueella runsaasti, joten kuljetusmatka puoltaa Paimiota niiden teurastuspaikkana. Lehmien osalta myös etäisyys sanelee pitkälti, kuljetetaanko eläimet Paimioon vai Outokumpuun. Kahden teurastuspaikan ansiosta eläinten kuljetusmatkat jäävät lyhyemmiksi kuin yhden laitoksen mallissa. Kapasiteetti joustaa Koska Paimio on keskittynyt pelkästään teurastukseen, sen teurastusmäärä on helpommin sopeutettavissa naudan tarjonnan muutoksiin. Tämä on tärkeää, kun etenkin syksyllä käsittelykapasiteetti on asettanut rajat nautojen vastaanotolle. Rotukarjan ja lehmien lisäksi Paimioon ajetaan myös maitorotuisia nuoria nauto- Tulipalon jälkeinen rakentamisen sujui aikataulussa. Nyt navetassa riittää tilaa ja valoa. Teurastamo rakennettiin käytännössä maan tasalta takaisin toimintaan puolessa vuodessa, kertoo Paimion teurastamon hankintapäällikkö Matti Mäkelä. ja. Osa Länsi-Suomen nuorista naudoista kuljetetaan edelleen teurastettavaksi Outokumpuun. Eläinten määränpää riippuu paljolti Paimion ja Outokummun laitosten teurastusohjelmista ja nautojen tarjontatilanteesta eri alueilla. Ilmoitukset entiseen tapaan Uusitun laitoksen käyttöönotto ei mutkista nautojen ilmoituskäytäntöä. Tuottajat ilmoittavat eläimet Sinetti-järjestelmän kautta aivan kuten ennenkin, ja ilmoituksen yhteydessä täytetty ketjuinformaatiotieto välittyy Paimion tarkastuseläinlääkärille. Eläinten teurastiedot siirtyvät normaalin tapaan Sinetti-järjestelmään sekä Paimiosta että Outokummusta. Teurastuspaikka selviää kirjaintunnuksesta, joka on joko P tai O. Rakennustyöt Paimiossa jatkuvat. Kuluvana keväänä laitokseen rakennetaan uusi autopesula palvelemaan paremmin kasvaneen kuljetuskaluston tarpeita. Kotitilalta 2/

14 Hyvä suunnittelu, riittävä kuivitus ja oikeat työtavat pitävät kylmäpihaton olosuhteet kunnossa. Sään lauhtuminen pitkän pakkasjakson jälkeen lisää kuivitustarvetta. Olosuhteet hallintaan kylmäpihatossa Pelkkä kylmäpihatto ei riitä tekemään nautaa onnelliseksi. Sille on taattava myös kuiva ja mukava makuualue läpi talven, niin kovilla pakkasilla kuin sateen jatkuessa viikkokausia. Olosuhteisiin voidaan osin vaikuttaa jo rakennusvaiheessa. Marko Lappalainen, Rakennussuunnittelija Kerran vuodessa toistuva -30 asteen pakkaslukema kuuluu Suomen oloissa tavanomaisiin häiriötilanteisiin. Siihen täytyy ja voidaankin varautua. Pakkaseen varautuminen on lisäksi tavattoman paljon halvempaa ja helpompaa kuin marraskuun tauottomiin sateisiin. Moniin asioihin voidaan vaikuttaa rakennusten oikealla mitoituksella ja täyttöasteella. Eläinten käytössä olevan pinta-alan merkitys on todella suuri. Pykä- lät, jotka määrittelevät suurimman sallitun eläintiheyden, eivät ota huomioon kuivitustarpeen kasvua. Pari ylimääräistä eläintä väljässä karsinassa saattaa tuplata kuivikkeen kulutuksen. Oikea kuivike oikealla säällä Kunnon talvien palattua on nautakasvattamoiden kuivitusta täytynyt kehittää luvun alussa koettiin useita talvia, jolloin pelkällä turpeella pärjäsi hyvin ja talvien vastapainona kesäisin saatiin nostettua hyvälaatuista kuiviketurvetta. Turvetta oli helppo käyttää kuivikkeena kylmäkasvattamossa ympäri vuoden. Talveen ei kuitenkaan kannata lähteä pelkän turpeen varassa. Jäätyminen kuuluu turpeen ominaisuuksiin, joten turvekuivitusta käytettäessä on aina muistettava varautua myös pakkasjaksoihin. Käytännössä tilalla on oltava varastossa kolmeksi kuukaudeksi olkea tai ruokohelpiä. Oljen käyttö on syytä aloittaa pakkasen laskiessa alle -10 asteeseen. Kuivitusta täytyy myös ennakoida, sillä sään lauhtuminen pitkän pakkasjakson jälkeen lisää kuivituksen tarvetta. Pelkällä oljella kuivitettaessa märistä syksyistä selviää helpommalla pienellä turvelisällä. Kantavan olkipohjan saa pysymään hyvänä vielä kolmasosan turvelisällä. 14 Kotitilalta 2/2012

15 Kuva: Harri Jalli Tutkimus osoitti kumimaton hyödyt Opinnäytetyössä tutkittiin kumimaton vaikutusta sonnien jalkaterveyteen, makuukäyttäytymiseen ja liikeratoihin lämpimässä nautakasvattamossa. Kannattavuuden selvittämiseksi laskettiin investoinnin takaisinmaksuaika. Ilmanvaihto tarpeen pakkasellakin Teoriassa kasvattamon pohjan jäätymistä voisi vähentää rajoittamalla ilmanvaihtoa tai eristämällä yläpohja. Ilmanvaihdon rajoittamisessa on kuitenkin käytettävä malttia. Lämpötilaero ulkoilman ja eristämättömän navetan välillä ei saisi nousta paljoa yli neljän asteen, jotta ilman laatu ei kärsi. Kasvattamon yläpohjan eristämisellä voidaan lämpötilaeroa sisä- ja ulkoilman välillä kasvattaa 10 asteeseen. Tätä suuremmilla eroilla seurauksena on huonolaatuinen ilma kasvattamossa ja rakenteiden huurtuminen. Alapohjan eristäminen on puolestaan haitallista, koska silloin rajoitetaan maalämmön sulattavaa vaikutusta. Routasuojauksena routimaton täyttö on olosuhteiden kannalta suositeltavin. Kuva: Taru Wahlroos Kumimatto parantaa sonnien hyvinvointia. Tutkimus toteutettiin lihakarjakasvattamossa, jossa oli 120 sonnia kuudessa rakopalkkilattiakarsinassa. Karsinat olivat ruokintapöydän molemmin puolin, ja kumimattoa oli asennettu toisen puolen karsinoihin makuualueelle. Jalkaterveyttä havainnoitiin kahden kuukauden välein ja jalat luokiteltiin erilaisten vaurioiden mukaan asteikolla 0 3. Samalla kellotettiin sonnien makuullemenoaikoja ja niiden käyttämät liikeradat kirjattiin muistiin. Havaintoja makuukäyttäytymisestä tehtiin kerran viikossa, jolloin kirjattiin sonnien sijainnit karsinoissa. Tulokseksi saatiin, että kumimatolla eläneillä sonneilla oli huomattavasti lievempiä vaurioita jaloissa kuin verrokkiryhmällä. Betonipalkeilla eläneillä sonneilla oli enemmän epänormaaleja liikeratoja (istuen makuulle tai ylösnousu), ja niillä kului enemmän aikaa liikkeiden suorittamiseen. Sonnien havaittiin myös hakeutuvan makaamaan kumimatolle, jos niillä oli siihen mahdollisuus. Jalkaterveysluokitusten, liikeratojen ja makuukäyttäytymisen perusteella kumimatot näyttivät selkeästi parantavan sonnien hyvinvointia. Sonnit pysyivät puhtaina molemmilla lattiatyypeillä koko kasvatusajan. Investointi maksoi itsensä takaisin vajaassa kolmessa vuodessa ilman investointiavustusta. Avustuksen (75 %) kera maksuaika lyheni laskelman mukaan noin puoleen vuoteen. Investointi oli taloudellisesti kannattava, sillä takaisinmaksuaika oli lyhyempi kuin tavoiteaikana pidetty viiden vuoden takuuaika. Tutkimustulos puoltaa kumimattojen käyttöä myös imagollisesti. Kumimatoissa ei havaittu muutoksia ja ne pysyivät hyvin paikoillaan, vain kahdesti reunimmaisesta matosta katkesi muutamia nauloja. Tutkimus tehtiin yhteistyössä HK Agri Oy:n ja Helsingin yliopiston kanssa vuosina Opinnäytetyö on tutkimuksen väliraportti ja siten otanta oli vielä suppea. Taru Wahlroos Agrologi, AMK Kotitilalta 2/

16 Broilerin kysynnän kasvu puoltaa investointeja kasvattamoihin. Jarmo Seikola Johtaja, broilerin sopimustuotanto V uosien rakentamisrupeama toi HK:n broileriketjuun kolmanneksen lisää kasvattamopinta-alaa. Konseptikasvattamoissa otettiin käyttöön monta uudenlaista ratkaisua. Suurimmat muutokset parihalleissa olivat kasvattamon suuri koko, tuloilman tuominen vesikaton yläpuolelta ja yleensäkin ilmastointitehojen mitoitus. Uutta olivat myös teräsrunkoiset kasvattamot, jossa neliön kasvattamo on yhtä tilaa. Tässä kasvattamotyypissä on ensimmäisenä tunneli-ilmastointi. Rakentamiseen tarvittava aika on neljä kuukautta, jolloin tehdään maansiirtotyöt, perustukset ja varsinainen rakennus laitteistoineen. Tärkeää on muistaa varata aikaa rakentamisen aikaisen kosteuden pois saamiseen. Varsinkin talvisaikaan rakenteiden lämpiäminen kestää, ja tähän tarvitaan noin kuukausi. Konseptimallia monistettaessa rakentamisen aikataulutukseen toi haastetta myös palomääräysten suuri vaihtelu kuntien välillä. Uutta tilaa ja korjausinvestointeja HK:n kasvattamokonseptia on päivitetty vuoden vaihteessa. Kuluvan vuoden aikana tullaan rakentamaan neliötä uutta tuotantokapasiteettia ja toivottavasti saadaan alkuun muutama kor- Kuva: Pasi Leino HK Agri päivitti HK loi viisi vuotta sitten broilerikasvattamoille kaksi konseptia. Kolmessa vuodessa rakennettiin reilu parikymmentä konseptikasvattamoa, joista saadut kasvatustulokset ja muut käyttökokemukset ovat olleet varsin hyvät. broilerikasvattamon Ko 16 Kotitilalta 2/2012

17 Kasvattamorakennus tehdään aina pohjois eteläsuuntaan, jolloin aurinko lämmittää sitä tasaisesti. vaava investointi, joilla vanhoja 60- ja 70-luvuilla rakennettuja kasvattamoita korvataan nykyaikaisilla rakennuksilla. Broilerinkasvattamoita on kaksi mallia. Ns. parihallissa on kaksi neliön kasvatusosastoa ja hallin puhtaassa päädyssä tekninen/huoltotila. Tämä malli tehdään betonielementeistä ja kattorakenteet puuristikoilla. Toinen malli on teräsrunkoinen, peltieriste-elementeillä vuorattu kasvattamo, jossa kasvatustila on neliötä ja huoltotila hallin sivussa. Näin suurten rakennusten ollessa kyseessä myös rakennuspaikalta edellytetään tiettyjä asioita. Parihallin tonttikoko tulisi olla 140 x 60 metriä ja teräsrunkohallin 175 x 45 metriä. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset tulevat laajennukset. Kasvattamorakennus tehdään aina pohjois eteläsuuntaan, jolloin aurinko lämmittää sitä tasaisesti koko päivän ja pohjoisen kylmät ilmavirtaukset eivät kohdistu rakennuksen pitkille sivuille. Lastausovet tehdään pohjoispäätyyn, jotta auringonvalo ei haittaa lintujen lastausta. Rakentamisesta sovitaan aina HK Agrin kanssa. Päätöksenteossa painottuvat tuottajan nykyiset tuotantotulokset ja kasvattamon etäisyys teurastamolta. Merkitystä on myös sillä, mitä tuotantoeläimiä sijaitsee kolmen kilometrin sä- teellä kasvattamosta. Lisäksi HK Agrilla katsotaan tilan peltopinta-alaa, yhteistyön toimivuutta ja sitä, onko tuotannolle jatkajaa. Emorakennuksillekin konsepti Broileriketjun rakennemuutoksessa on vielä tehtävää jäljellä. Alan kehittyessä munittamoiden koko on jäänyt jälkeen teuraskasvattamoiden kokovaatimuksesta. Nykyisiin kasvatusosastoihin kerralla vietävät noin untuvikkoa tulisi pystyä toimittamaan 1 2 emoerästä, jotta parvi säilyisi mahdollisimman tasaisena heti alusta teurastukseen asti. Mallikonseptin päivityskohteet Tiet, piha-alueet ja tontin koko Paloturvallisuuteen liittyvät asiat Kasvattamon kulkureittien määrittely Ilmanvaihto- ja lämmitystehojen määrittely Muut laitteet: korkeapainesumutus, hälytys ja varajärjestelmät Jatkossa munittamon koko pyritään nostamaan emokanaan. Työn alla olevassa munittamon mallikonseptissa määritellään rakennuksen mitat ja erilaiset kapasiteettia koskevat asiat. Tavoitteena on kustannustehokas malli, jota voidaan helposti muunnella ja sovittaa eri tuotantotiloille siten, että se täyttää HK Agrin tuotantoketjun vaatimukset. Kotieläintuotannon investointituet ovat katkolla 2013 jälkeen. Broilerituotannossa kuitenkin tulevaisuus näyttää lupaavalta ja alalle ennustetaan 2 3 prosentin kulutuksen vuosittaista kasvua. Näillä positiivisilla näkymillä voi ja uskaltaa investoida turvallisin mielin. Broilerituotannon nykyisen kasvuvauhdin hallinta on helpompaa kuin takavuosien prosentin kasvu, joka toi myös kasvukipuja ja suuria haasteita ketjun hallintaan. Ketjun toimitusvarmuus ja laadulliset asiat tulee kuitenkin jatkuvasti pitää korkealla tasolla, jotta Kariniemen tuotteet ja tuotantotapa HK:n broileriketjussa vastaavat kuluttajan odotuksia. HK Agri on päivittänyt broilerihallikonseptinsa. Kasvattamon voi tehdä betoni- tai peltieristeelementeistä. nseptin Kuva: Kimmo Haapanen Kuva: Kimmo Haapanen Kotitilalta 2/

18 HK Agri mukaan etelän viljakauppaan HK Agri on kustannustehokas ja luotettava kanava viljan ostajana ja myyjänä. Tänä vuonna viljakauppa laajenee eteläiseen Suomeen. Jouni Saarinen Myyntipäällikkö Kotoinen vilja saadaan hyödynnettyä tuottavimmin komponenttiruokinnan avulla. Tilakokojen kasvaessa viljojen kulutus on noussut tiloilla nopeasti, ja yhä useampi joutuu ostamaan vuosittain merkittävän osan rehuviljastaan. HK Agri aloittaa kevään aikana viljakaupan myös eteläisessä Suomessa. Itä- Suomessa, Pohjanmaalla ja pohjoisessa yrityksellä on jo entuudestaan merkittävä rooli viljanvälittäjänä. Viljakauppa keskittyy etelässä pääasiassa laadukkaan vehnän ja ohran välittämiseen suoraan viljantuottajalta kotieläintilalle. Tällöin ylimääräiset varastointi- ja rahtikulut jäävät pois. Viljan toimitus tapahtuu rekkakuormittain, puhallus- tai kippiautolla kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Suorilla tilatoimituksilla pystytään viljan tuottajalle maksamaan laadukkaasta tavarasta hyvä hinta ja vastaavasti välityskulujen ollessa minimissä pystyy lihantuottaja saamaan viljansa edullisesti. Vehnäkauppa piristyy HK Agrin broilerintuottajat tarvitsevat laadukasta vehnää, jonka valkuaispitoisuus on yli 14 prosenttia. Broilereiden ruokinnassa vehnän osuus on jo neljännes, joten vehnän on oltava valkuaispitoista, painavaa ja homeetonta. Viime syksynä vehnäsadot olivat melko hyviä, joten tilojen varastoissa tuntuu vehnää olevan edelleen runsaasti. Korkeamman hinnan saamisen toiveet ovat vielä jarruttaneet vehnän markkinoille tuloa. Kevään edetessä paineet saada vilja markkinoille kasvaa ja vehnäkauppa tulee piristymään kevään aikana. Ohrasato jäi viime syksynä läntisessä Suomessa huonoksi niin määrältään kuin laadultaankin. Sikatilojen on ollut todella hankala saada ostettua ohraa, joka täyttäisi edes kauppakelpoisuuden minimivaatimukset. Ruokinnassa onkin talven aikana käytetty runsaammin vehnää ja kauraa niiden helpomman saatavuuden takia. Vehnän ja kauran käyttö sikojen ruokinnassa on muutenkin suositeltavaa, sillä ne monipuolistavat rehuannosta ja rehuseoksen sulavuus paranee käytettäessä useampaa viljaa. Laatutakuu viljalle HK Agri antaa välittämälleen viljalle laatutakuun. Erän kosteus on aina alle 14 prosenttia, hehtolitrapaino ohralla vähin- Etelän viljakauppa keskittyy laadukkaan vehnän ja ohran välittämiseen suoraan viljantuottajalta kotieläintilalle. tään 62 ja vehnällä 76 kiloa. Rehuvehnän valkuaisen minimiarvo on 14 prosenttia. Viljan on oltava homeetonta. Laadun varmistamiseksi kaikista välitettävistä viljaeristä otetaan näytteet, jotka analysoidaan ulkopuolisessa laboratoriossa. Viljat hinnoitellaan markkinaehtoisesti laadun ja kaupantekohetken mukaan. Ohran ja vehnän ostamisesta ja myynnistä voi kysyä Etelä-Suomen osalta Mirva Heikkilältä, p ja Jouni Saariselta, p Edullista kasvua komponenttiruokinnalla HK Agri on komponenttiruokinnan edelläkävijä kotimaassa ja suurin toimija nestemäisten rehujen jakelussa. Rehuliiketoiminnan tavoitteena on tukea alkutuotannon tuottavuutta suunnittelemalla ja tarjoamalla edullisempia ruokintaratkaisuja. Nestemäisiä rehujakeita saadaan mm. elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja biopolttoaineiden valmistuksesta. Näissä merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Altia, Valio, Arla Ingman ja ST1. Komponenttiruokintaan kullekin rehulajille suunnitellut täydennysrehut täydentävät ruokintaseoksia optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. 18 Kotitilalta 2/2012

19 Päättäjän puheenvuoro Viljelijöiden toimeentulo on turvattava Suomalainen ruoka on nyt muodissa. Etenkin lähi- ja luomuruoasta puhutaan paljon ja kotimaiselle ruoalle povataan loistavaa tulevaisuutta. Kaikki kannustus on tervetullutta, mutta pelkillä kehuilla ei tiloilla laskuja makseta. Keskeisin tulevaisuuden turva kotimaiselle elintarviketuotannolle on kannattavuuden paraneminen. Etenkin lihatiloilla kehitys on ollut kestämätöntä. Kannattavuuden parantamisen paketti on koottava useista palasista. Tulevassa CAP-uudistuksessa hallituksen on kyettävä turvaamaan tukien säilyminen sekä estämään tuotantokustannuksia nostavat uudet velvoitteet. Neuvotteluita ei saa jättää vain ministeri Jari Koskisen huoleksi. Koko hallituksen on sitouduttava taisteluun vähintään nykyisen tasoisten tuotantotukien säilymiseksi, ovathan maataloustuet myös paras keino saada mahdollisimman suuri osa Suomen maksamista jäsenmaksuista takaisin Suomen kansantalouteen. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet maa- ja metsätalouden osalta on toteutettava. Valtiontalouden haasteita ei saa missään olosuhteissa kaataa kotimaisten elinkeinojen niskaan. Hallituksen talousarvioehdotuksessa maa- ja metsätalouteen kohdistettiin enemmän säästöjä kuin muille valtion sektoreille. Pahinta on se, että maatalousleikkausten lisäksi viljelijöihin iskevät vielä kaikille muillekin sektoreille tehdyt leikkaukset. Pitää ymmärtää, että leikatessa maaja metsätaloudelta leikataan samalla kansantalouden tasapainottamisen mahdollisuuksia. Omaan osaamiseemme, työhön ja yrittäjyyteen, ja omiin luonnonvaroihimme nojaavat tuotannonalat ovat osa Suomen taloushaasteiden ratkaisua, eivät kansantalouden ongelma. Valtion talouden kannalta ratkaisevaa on alhaisen korkotason säilyttäminen ja maamme luottoluokituksen säilyminen parhaalla AAA-tasolla. Samalla kun pelastamme vaihtotasetta, mahdollistamme maaseudulle uusia toimeentulon lähteitä. Luottoluokituksen suurin uhka on vaihtotaseen kääntyminen negatiiviseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen tuodaan tuotteita suuremmalla summalla kuin mitä täältä viedään ulkomaille. Maa- ja metsätaloustuotannolla on merkittävä rooli Suomen vaihtotaseen vahvistamisessa. Kotimaisen tuotannon edellytyksiä parantamalla voimme vähentää mm. Suomeen tuotavan ruoan ja energian määrää. Samalla kun pelastamme vaihtotasetta, mahdollistamme maaseudulle uusia työn, yrittäjyyden ja toimeentulon lähteitä. Terveillä ja oikeudenmukaisilla markkinoilla tuottajahintojen on vähintäänkin seurattava tuotantokustannusten nousua. Selvitykset keskittyneen ruokakaupan ylikorostuneesta voimasta ovat nyt olemassa. Hallituksen on nyt tuotava eduskuntaan esityksiä, joilla elintarvikeketjuun saadaan normaali markkinatilanne. Tulevaisuutemme ei kuitenkaan ole pelkästään hallituksen käsissä. Meidän tuottajien on syytä terästäytyä yritystemme hallinnossa. Uskon, että osuustoiminnallisten yritysten paremmalla yhteistyöllä tuotteidemme asema markkinoilla vahvistuu, ja siten tuottajilla on mahdollisuus saada oikeudenmukainen osuus kuluttajien maksamasta ruoan hinnasta. Arjen raskaiden töiden ja aikapulan keskellä meidän pitää myös huolehtia työssä jaksamisestamme sekä ammattitaitomme pitämisestä ajan tasalla. Tiedän, että tämä yhtälö ei ole helppo, mutta oman kokemukseni perusteella uskallan sanoa, että kehittämiseen uhrattu aika ja rahat ovat kannattavin investointimme. Jari Leppä Kansanedustaja (kesk.) Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kotitilalta 2/

20 20 Kotitilalta 2/2012 Sirkku ja Matti Isolauri ovat tyytyväisiä vuosi sitten valmistuneeseen lihasikalaansa.

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus siat Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Asiana Pihvi seminaari 11.10.2012 Tampere Johan Åberg/MTK 12.10.2012 Maatalouspolitiikan muutosvoimat CAP 2020 uudistus Maaseudun kehittämisohjelma Kansallisten tukien

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16, MAIDONTUOTANNON TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2015 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Tuotot / lehmä Maito (4,3%, netto) litraa 0,380 8100 3078 9600 3648 Kansallinen tuki

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK

Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus 2016 Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kokevatko alueen tallinpitäjät

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 5.8.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä edelleen vilkasta Vaneriteollisuuden markkinanäkymät heikentyneet viime kuukausien aikana. Hinnat laskussa ja tilauskannat

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset `Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela

REKITEC OY/Tero Savela REKITEC OY/Tero Savela 21.1.2016 Separointilaitteiden sekä lannankäsittelylaitteiden valmistusta ja myyntiä harjoittava yritys Tilakohtainen räätälöinti ja asennus on mahdollista Toimialue Skandinavia

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Broilerkasvatus prosessina Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Hanna Hamina Eura hannahamina@gmail.com 0505730773 1 Tärkeät periaatteet Broilerien hyvinvoinnista huolehtiminen kaikissa vaiheissa

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot