Kotitilalta2/2012. Harkitulla investoinnilla tuottavuus nousuun. Eroon porsasruuhkista. Kumi sopii sonnien alle s s s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta2/2012. Harkitulla investoinnilla tuottavuus nousuun. Eroon porsasruuhkista. Kumi sopii sonnien alle s. 10 12. s. 6 7. s."

Transkriptio

1 Kotitilalta2/2012 Eroon porsasruuhkista s. 6 7 Kumi sopii sonnien alle s Harkitulla investoinnilla tuottavuus nousuun s. 4 5

2 pääkirjoitus Vauhdilla kevään kasvukauteen Viime vuonna kuluttajan käsi kävi edellisvuotta tiuhemmin lihatiskillä. Elintarvikkeiden kysyntää heiluttavat mm. sesongit ja uutisointi. Karppaus, luomu ja lähiruoka ovat lähes päivittäin tiedotusvälineissä. Puhuminen ruoasta lisää ihmisten tietoisuutta ja vaikuttaa ostopäätöksiin. Ennen joulua loppui voi, pääsiäisenä kananmunat. Viime vuonna kuluttajan käsi kävi myös edellisvuotta tiuhemmin lihatiskillä. Sianlihankulutus nousi peräti viisi prosenttia, ja nousu on jatkunut edelleen. Sikaketjun markkinakelpoisuutta alettiin toden teolla hioa viime kesänä. Uusi pitkäjänteisempi sopimuspolitiikka parantaa ketjun ohjattavuutta ja turvaa toiminnan jatkuvuutta. Tavoitteena on tasapainottaa kysyntä ja tarjonta sekä ketjun sisällä että kuluttajamarkkinoilla. Lähitulevaisuuden haaste ketjun sisäiselle tasapainolle on myös vuoden lopussa päättyvä siirtymäaika, joka asettaa uudet mittavaatimukset joutilasemakoiden pitopaikoille. Kananmunatuotannossa samankaltainen muutos vähensi suomalaisten tuottajien määrää osan Euroopasta jatkaessa tuotantoaan kielletyillä häkeillä. Sama toteutunee myös sikaketjussa, mikä edellyttää meitä keksimään uusia keinoja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. On aika teroittaa kynnet ja valmistautua uuteen nousuun. Sian- ja broilerinlihantuotanto on siitä hyvässä asemassa, että molempien tuotantomäärään voimme 2 3 vuoden aikavälillä vaikuttaa itse, kun taas naudanlihasta 85 prosenttia perustuu maidontuotantoon. Olemme onnistuneet säilyttämään tuotannossa meille tärkeät asiat tuotantoeläinten hyvinvoinnista elintarviketuotannon salmonellavapauteen. Nyt on aika taas kaivaa käyttöön suomalainen luovuus ja rakentaa ketjuistamme tehokkaat ja markkinoita vastaavat. Hyvää kevättä ja kasvukautta! Veli-Matti Jäppilä SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Älä unohda päivittää tuotantoasi 4 Sopimusuudistus lisää kannustinporkkanoita sikatiloille Välikasvatusolot kuntoon kertatäyttöisillä osastoilla Nautatiloilla onnistuneita kehityshankkeita Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , Taitto Päivi Liikamaa, puh , phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Lännestä ja etelästä lehmät Paimioon 13 Olosuhteet hallintaan kylmäpihatossa 14 HK Agri päivitti broilerikasvattamon konseptin 16 HK Agri mukaan etelän viljakauppaan 18 Viljelijöiden toimeentulo turvattava 19 Toimiva porsasverkosto antaa aikaa myös urakoinnille 20 Uuttako keuhkokalvontulehduksesta? 23 Varrasruokaa grillikauteen 24 Omistajien tahto kompassina 26 Anne Mere HKScanin johtoryhmään 27 Ajankohtaista 28 Kotilalla tapahtuu 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Pasi Leino 2 Kotitilalta 2/2012

3 MARKKINAKATSAUS Myönteinen vire sikamarkkinoilla jatkuu Viime vuoden lopulla alkanut myönteinen kehitys sikamarkkinoilla on jatkunut alkuvuoden aikana. Sianlihan hyvä kysyntä ja markkinoiden tasapainottuminen ovat mahdollistaneet sekä kuluttaja- että tuottajahintojen nousun. Kehityksen uskotaan jatkuvan myönteisenä mentäessä kohti kesän grillikautta. Rypsiporsaasta monine grillausuutuuksineen odotetaan kesän hittituotetta. Hyvää markkinatilannetta uhkaavat vain pelko Venäjän elävien sikojen vientikiellon laajenemisesta koskemaan EU:n ruhovientiä Venäjälle sekä voimakkaasti kohoavat tuotantopanosten hinnat maailmanmarkkinoilla. Venäjä on merkittävä vientikohde eurooppalaiselle sianlihalle. Sopimusuudistuksen onnistuminen mitataan kesän porsasmarkkinoiden sujuvuudella. HK Agrin sopimusuudistus on edennyt toteuttamisvaiheeseen. Keskeinen tavoite on tasapainottaa tuotanto sekä sitouttaa toimijat koko sianlihan tuotantoketjun tehokkuuden kehittämiseen. Sopimusuudistus on tarkoitus saada valmiiksi kesän aikana. Onnistuminen mitataan kesän jälkeen porsasmarkkinoiden sujuvuudella. Myönteisin odotuksin kohti kesää ja tiriseviä grillejä! Olli Paakkala Kotimainen naudanliha maistuu Isompia sonnieriä ei kannata työntää liian pitkälle syksyyn. Hyvä kysyntä on leimannut naudanlihamarkkinaa vuoden alkukuukausina. Kevään edetessä ja tarjonnan vähetessä teurastus on jäänyt jälkeen suunnitelluista määristä. Tässä tilanteessa nuoren naudan myynnit kannattaa suunnitella hyvin. Isompia sonnieriä ei kannata työntää liian pitkälle syksyyn, jolloin nautojen tarjonta on vilkkainta. Rotukarjasonneilla on kuluvana vuonna portaittainen Tammisen rotusopimuslisä, joka ohjaa eläinten tarjontaa myös kesäkuukausille. Hintaero syksyyn on huomattava, joten kannattaa nähdä vaivaa teuraskypsien rotukarjaeläinten keräämiseen kasvattamosta. Erikoislihan osalta on tärkeää, että sitä on saatavilla läpi vuoden tasaisesti. Kevään mittaan myös vasikkatilanne muuttui kysyntävoittoisemmaksi. HK Agrin sopimuskasvattajat tarvitsevat aiempaa enemmän vasikoita, joten ternivasikat lähtevät maitotiloilta nopeasti eteenpäin. Parantuneen teurastuskapasiteetin myötä pystymme noutamaan myös poistolehmät ripeästi. Sami-Jussi Talpila Broileriketju valmiina kevääseen Broilerin alkuvuoden markkina on toiminut odotetulla tavalla. Tuotantomäärä olisi saanut olla hiukan suurempi, mutta emoparvien vaihtuminen ja valmistautuminen tulevan kesän huippuun aiheutti pientä muna- ja untuvikkopulaa. Huhtikuusta eteenpäin alkutuotanto pystyy vastaamaan kysyntään varsin hyvin. Vuoden ensimmäiset kuukaudet olivat kasvatuksen kannalta haasteellisia. Helmikuussa kasvut jäivät kovien pakkasten vuoksi tammikuuta alhaisemmiksi. Maaliskuussa tavoiteteuraspaino on toteutunut varsin hyvin. Broileriketjussa toimitusvarmuuden toteutumisen seuraaminen on jokapäiväistä työtä. Kevät on edistynyt vauhdilla ja kevätkuukaudet ovat perinteisesti hyvää kasvatusaikaa. Markkinoilta tulevat viestit antavat jo viitteitä tulevasta grillisesongista. Kesäjakso on toimitusketjulle haastetta täynnä. Teurasmäärien ollessa yli lintua päivässä koko ketjun on toimittava ennalta suunnitellun ohjelman mukaisesti. Keväisin ajatuksin toivotan kaikille hyvää alkavaa grillikautta! Jarmo Seikola Kuva: Pasi Leino Kotitilalta 2/2012 3

4 Älä unohda Eteläsuomalaiset kotieläintilat ovat investoineet melko vähän viime vuosina. Niitäkin tiloja edelleen on, joilla tehdään tai suunnitellaan suuria investointeja. päivittää tuotantoasi Kalle Leino Kehityspäällikkö Satafood Kehittämisyhdistys ry V uoden 2007 rehuviljasadon hintapiikki veti investointisuunnitelmissa jarrun päälle varsinkin sika- ja siipikarjatiloilla, eikä liikkeelle ole oikein lähdetty vieläkään. Pitkällä tähtäimellä investoinnit ovat tietysti aivan välttämättömiä, koska tilojen tuotantokapasiteetti vanhenee ja poistuu käytöstä. Tilanteessa on joitakin hyviäkin puolia. Ensinnäkin nykyinen kapasiteetti on tehokkaammassa käytössä kuin neljä vuot- Motiivina parempi kannattavuus Laajennusinvestoinnissa on, tuotannonta sitten: sikapaikoilla tuotetaan prosenttia enemmän lihakiloja vuodessa kuin vuonna Vastaava tuotannonlisäys uusilla sikapaikoilla maksaisi tuotantoketjulle miljoonia. Varovaisuus viime vuosina on varmasti myös pelastanut monta kehityskelpoista tilaa. Rehun raju hintavaihtelu ja esim. Saksan dioksiiniskandaalin aiheuttama sianlihan hinnan lasku olisivat todennäköisesti vieneet monen investoijan kriisiin. Kolmanneksi, investoinnin jälkeen tilan tuotantotulosten on oltava erinomaisella tasolla, jotta takaisinmaksuaika muodostuu kohtuulliseksi. Kaikki tilat eivät tällaista tuotantotasoa saavuta. Lisäksi laajennukset ovat nykyisin sen verran suuria, että kovin monta uudisrakennusta ei tarvita korvaamaan useita pieniä poistuvia. 4 Kotitilalta 2/2012

5 Naudantuotannon laajennusten pullonkaulaksi muodostuu usein säilörehun ja heinän saatavuus. Piirros: Kati Kelo alasta riippumatta, kysymys käyttöpääomineen useimmiten yli puolen miljoonan euron rahanmenosta. Investointi tehdään kuitenkin sitä varten, että myöhemmin saataisiin takaisin enemmän rahaa kuin mitä investoinnin ja käyttöpääoman lisäykseen kuluu. Investointi on toimenpide, jolla tähdätään tilan omaisuuden arvon kasvattamiseen. Jos investointeja ei tehdä, tilan on mahdollista jatkaa tuotantoa muutamia vuosia kuihtua kannattavasti. Tämä tarkoittaa yleensä tuloksen pysymistä hyvänä poistojen pienenemisen myötä, mutta toisaalta omaisuuden arvon putoamista. Yksikään maatila ei voi loputtomiin jatkaa vanhoilla rakennuksilla tai koneilla. Vaikka kivinavetan seinät kestäisivät sata vuotta, tekninen kehitys vanhentaa ainakin koneet ja laitteet parissa vuosikymmenessä. Lisäksi tuotantotehokkuus on kasvanut niin, että yksikkö, joka 80-luvulla riitti hyvin elättämään perheen, on nykymaailmassa auttamatta liian pieni tulonlähde. On siis tehtävä investointi, usein sellainen, joka nostaa tilan tuotannon moninkertaiseksi. Fiksu investoija miettii näitäkin Tuotannon kasvaessa on huomioitava etukäteen ja ratkaistava monia muitakin seikkoja kuin rakentaminen ja rahoitus. Isot emakkosikalat on usein viisaasti sijoitettu paikkaan, jossa ne eivät muuta omistajien kotia työsuhdeasunnoksi. Nykyaikainen kotieläinrakennus on muutenkin hyvä sijoittaa siten, että se voidaan myydä ilman että koko maatila vaihtaa omistajaa. Rakennuksella on jälleenmyyntiarvoa, kun se sijaitsee sopivassa paikassa mahdollisen ostajan kannalta. Päärakennuksen pihapiirissä se todennäköisesti pudottaa päärakennuksen arvoa. Iso kotieläintuotanto herättää naapurustossa useimmiten intohimoja, jotka voivat pahimmassa tapauksessa purkautua valitusprosesseina ja johtaa ikäviin välirikkoihin. Joka tapauksessa laajentavasta tilasta tulee vähäksi aikaa paikallinen puheenaihe. Tämä on hyvä tiedostaa ja valmistautua vastaamaan ikäviinkin kysymyksiin provosoitumatta. Yleensä Suomessa on enemmän peltoja ilman lantaa kuin lantaa ilman peltoja. Lannanlevityksen peltoalaa voi kuitenkin olla hankala järjestää tiheillä sika- ja kana-alueilla. Ongelma tulee vastaan viimeistään luvanhakuvaiheessa. Naudantuotannon laajennukset tehdään yleensä alueilla, joilla lanta ei ole ensisijainen ongelma, vaan pullonkaulaksi muodostuu säilörehun ja heinän saatavuus. Ennen laajennuspäätöstä pitää olla selvä ajatus siitä, mistä rehu hankitaan. Vilja voidaan tuoda kaukaa, mutta säilörehun on käytännössä tultava joko omilta pelloilta tai lähinaapurista. Rahaa myös käyttöpääomaan Työvoiman saatavuuskaan ei ole itsestäänselvyys. Suomalaisia työntekijöitä ei joka paikasta löydy ainakaan pitkäksi aikaa. Ulkomaalainen työntekijä tarvitsee asunnon ja hyvän työnohjauksen eli sen, että oma väki työskentelee mukana ja jonkinlainen yhteinen kieli löytyy. Laajennuksesta seuraa monesti jatkoinvestointitarpeita, kun lannanlevityskalusto, lämpökeskus, viljasiilot, rehumyllyt ym. jäävät pieniksi. Eläinaineksen riittävyys tulee vastaan ennen kaikkea lypsykarjapuolella. Parin lypsyrobotin navettaan ei niin vain löydy hyvätuottoisia ja robottiin tottuneita eläimiä. Laajennuksen jälkeen tarvitaan myös käyttöpääomaa porsaiden, vasikoiden, untuvikkojen, rehujen ja turpeen ostoon. Tämä käyttöpääoma on sitoutuneena parhaassa tapauksessa toista vuotta ennen kuin rahaa alkaa taas virrata sisään. Laajennus pähkinänkuoressa Laajennus on strateginen ratkaisu, joka määrittelee tilan tulevaisuuden vuosiksi eteenpäin. Laajennus tehdään tilan taloudellisen aseman parantamiseksi. Ylihintainen investointi on tyhmää, se vahingoittaa tilaa sitomalla pääoman kiinni huonosti tuottavaan omaisuuteen. Laajennukselle on myös vaihtoehtoja, kuten yhteiskoneiden käyttö tai hevosvoimien hankkiminen urakoitsijalta konekauppiaan sijaan. Leasingin mahdollisuutta on käytetty kotieläintilojen laitteiden rahoittamisessa. Kotitilalta 2/2012 5

6 Kuva: Pasi Leino Sopimusuudistus lisää kannustinporkkanoita sikatiloille HK Agri uudistaa sianlihantuotannon sopimustoimintansa kesän aikana. Uudistus tuo rahalliset kannusteet toimiin, joilla parannetaan koko ketjun kilpailukykyä. Tavoitteena on myös päästä eroon viime vuosien porsasruuhkista. Olli Paakkala Johtaja, sian hankinta Uudistus tapahtuu kaksivaiheisesti. Uusi porsas- ja lihasikaluokitus otetaan käyttöön toukokuun alussa Samanaikaisesti astuvat voimaan uudet porsassopimukset ja porsaan hinnoittelu. Lihasikauudistus seuraa pienellä viiveellä perässä. HK Agri alkoi uudistaa sopimustoimintaansa viime kesänä, sillä pitkään jatkuneelle porsasruuhkalle haluttiin saada päätös. Vaikka tuotantokapasiteetti porsaspuolella oli teoriassa tasapainossa lihasikojen kasvatuksen kanssa, käytännössä toiminnan sujuvuus kompasteli. Porsaiden haun lykkääntyminen aiheutti ketjulle suuret lisäkustannukset. Tiloille aiheutui turhia kustannuksia laadun menetyksinä ja lisätöinä. Niistä ja lisääntyneistä kuljetuskustannuksista kärsi myös HK Agri. Sopimusuudistuksessa tavoitellaan parempaa tasapainotusta ketjussa kannustamalla porsas- ja lihasikatilat keskenään yhteistyöhön sekä ohjaamalla lihasikaloita kapasiteetin täyskäyttöön paremman kiertonopeuden avulla. Verkostoitumisesta ja tuotannon tehostamisesta tulee nyt tiloille entistä kannattavampaa. Ennustettavuus paranee Tuotannon ennustettavuus ja suunnitelmallisuus ovat lihaketjun keskeisiä menestystekijöitä. Mitä paremmin pystymme ennustamaan eläinvirtoja HK Agrin ketjussa, sitä paremmin voimme hallita kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Uudistuksessa porsastiloja kannustetaan lähettämään HK Agrille tuotantoraporttinsa säännöllisesti. Raporteista käy ilmi mm. siemennykset, syntyneet ja vieroitetut porsasmäärät. Näiden pe- 6 Kotitilalta 2/2012

7 Optipossu-kehitysohjelma saa rinnalleen kevyemmän Possupaketin. rusteella pystytään porsastarjonta tarkemmin ennakoimaan ja suunnittelemaan lihasikaloiden täytöt tarkemmin etukäteen. Määrälisien merkitys vähenee Hinnoittelussa on viime vuosina pyritty määrälisien avulla kannustamaan sikatiloja tuotantorakenteen kehittämiseen. Se on ollut ymmärrettävää, koska juuri pieni tilakoko todettiin yhdeksi sikatalouden pullonkaulaksi Suomen liittyessä EU:hun. Tuotantorakenne onkin kehittynyt voimakkaasti ja tätä kautta kilpailukyky parantunut. Vaikka edelleen rakenteen tulee kehittyä varsinkin lihasikatuotannossa, tulevassa sopimusuudistuksessa painopistettä siirretään enemmän toiminnan ja laadun kehittämisen tukemiseen. HK Agri on aina panostanut tuotannon kehittämiseen ja neuvontaan. Erilaisten kehitysohjelmien kautta tuottajille on tarjottu viimeisintä, ammattitaitoista neuvontaa tuotannon kehittämiseen. Tulokset kehitysohjelmista ovat olleet erinomaisia. Kehitysohjelmiin osallistuminen tehdään nyt vieläkin houkuttelevammaksi, jotta tilat saavat kunnon kannusteen tuotantonsa kehittämiseen. Porsastuotannon Optipossu-ohjelman lisäksi tarjolla on jatkossa myös pienemmille tiloille sopiva Possupaketti. Yhtenäiseen eläinainekseen Uudistuksen yhtenä päätavoitteena on saada käyttöön yhtenäinen genetiikka koko sikaketjussa. Vain eläinainesta yhtenäistämällä voimme tavoitella pienempää hajontaa porsaslaadussa ja optimaalista teurassikaa teuraslinjaan. HK Agri teki noin kymmenen vuotta sitten päätöksen tuontigenetiikan käyttämisestä lihasikatuotannossa. Tulokset osoittavat, että valinnat ovat onnistuneet. Erityisesti porsastuotannon tehokkuus on noussut HK Agrin aktiivisessa seurannassa olevilla tiloilla 22:sta 27 porsaaseen emakkoa ja vuotta kohti. Tuleva sopimusuudistus ohjaa eläinainesvalintoja tiloilla entistä tiukemmin. Vuoden siirtymäajan jälkeen aktiivitilojen tulee käyttää Finnpigin genetiikkaa. Mm. näistä palkitaan tilojen välinen verkostoituminen tuotantokapasiteetin käytön tehostaminen tuotannon kehittäminen ja laadun parantaminen tuotantotietojen lähettäminen toimenpiteet logistiikkakustannusten säästämiseen sitoutuminen koko ketjun kilpailukyvyn kehittämiseen Säästöä logistiikan kustannuksiin Sopimusuudistus kannustaa tuottajia ajattelemaan myös logistiikan kustannussäästöjä. Lastauksen sujuvuudesta palkitaan, samoin sähköisestä ilmoittamisesta ja tuotannon suunnitelmallisuudesta. Yli puolet HK Agrin kustannuksista muodostuu kuljetuskustannuksista. Kaikki toimenpiteet, joilla ketjun logistiikan kustannuksia voidaan alentaa, pitää käyttää. Tarkempia tietoja sopimusuudistuksesta, hinnoittelusta ja luokituksesta saat omalta kenttäedustajaltasi. Ota aktiivisesti yhteyttä ja ole rakentamassa toimivaa lihaketjua kanssamme! Sian alkutuotantoketju Genetiikka Puhdasjalostuseläinkasvatus Ensikkokasvatus Porsastuotanto Lihasikatuotanto Maahantuonti Norjasta, Finnpig 2 3 ensikkotuottajaa 3 4 hybridiensikkotuottajaa n.400 tilaa n.400 tilaa 1 karjutuottaja Emakon tiineysaika 4 kk Porsaan alkukasvatus alle 1 kk Porsaan välikasvatus 2 kk 11 kk + 11 kk + 7 kk + 3 kk = 2 v 8 kk Kotitilalta 2/2012 7

8 Lisäilmapaneeli on keskellä hoitokäytävää 30 senttiä välikatosta alaspäin ja 10 senttiä villan yläpuolelle. Kaksi-ilmastokarsinassa on porsaille lämmin makuupaikka katoksen alla. Välikasvatusolot kuntoon kertatäyttöisillä osastoilla Pertti ja Sofia Rantanen Pöytyältä ovat kehittäneet sikatilaansa määrätietoisesti 15 vuoden ajan. Keväällä 2011 valmistuneen laajennuksen jälkeen sikalassa on lähes 600 emakkoa ja lihasikaa kasvamassa. V iimeisin investointi muodostui kahdesta osasta. Lähellä vanhoja porsitus- ja joutilasosastoja ovat uudet porsitusosastot ja uusi joutilaspihatto. Toinen kokonaisuus on kahdeksan välikasvatusosastoa. Vanhoja välikasvatustiloja käytetään nyt puskuriosastoina. Laajennuksen jälkeen tilalla porsii joka viikko noin 27 emakkoa. Porsaiden kasvatusjakso on seitsemän viikkoa ja lisäksi tarvitaan vajaa viikko osaston pesemiseen ja kuivaukseen. Osastot ovat omana rakennuksena lähellä lihasikaosastoja. Välikasvatusrakennuksen pitkittäiseltä hoitokäytävältä on yhdyskäytävä lihasikalaan sekä yhteys porsitusosastojen huoltokäytävälle. Jokaisella välikasvatusosastolla on 24 kasvatuskarsinaa. Pahnuekohtaisten karsinoiden ansiosta porsaiden sekoittelun ja yhdistämisen tarve on pieni, joten tautipaine pysyy mahdollisimman matalana, kertoo Pertti Rantanen. Kaikki syövät yhtaikaa Välikasvattamon karsinoiden leveys on 1,6 ja pituus 3,4 metriä. Kun Kaksi-ilmastokarsinassa on 12 vieroitettavaa porsasta, jokaiselle on 0,45 neliömetriä tilaa. Hoitokäytävä on osaston keskellä. Käytävän molemmin puolin ovat karsinoiden lantakourut. 1,4 metriä pitkä lantaritilä on valurautaa. Seinän vieressä on betoninen makuualue, jonka päällä on metrin levyinen nostettava katos. Kaikki porsaat mahtuvat syömään yhtä aikaa 2,8-metrisen ruokintakaukalon ääreen. Rehu tarjotaan kaukaloon liemenä, lähes vapaaruokintana. Liemiruokintakone seuraa rehun syöntiaikaa ja annostelee automaattisesti lisää. Rehukaukalon kanssa samassa väliaidassa on kaksi vesinippaa, jotka sijaitsevat lantakourun päällä. Riittävästi raitista ilmaa Ilmanvaihdossa tärkeintä on varmistaa porsaille riittävästi raitista ilmaa. Karsinassa ei saa kuitenkaan vetää. Päädyin kombi-diffuusioilmanvaihtoon, jossa ilma tulee tasaisesti sisään koko osastolle, Rantanen kertoo. Karsinat ovat pysyneet puhtaina talvella ja kesällä. Isännän mukaan porsaat syövät ja kasvavat hyvin. 8 Kotitilalta 2/2012

9 Pertti Rantasen sikalassa pahnueet pysyvät yhdessä välikasvatuksen aikana. Myös myyntiin menevät porsaat pysyvät lihasikalassa yhdessä. Näin tautipaine pysyy pienenä. Kuva: Ulla Ketola Liemiruokintakone seuraa syöntiaikaa ja annostelee automaattisesti lisää. Kaksi vesinippaa varmistavat veden saannin isoille ja pienille porsaille. Kombi-diffuusiojärjestelmässä raitisilma tulee sisään välikaton läpi, jossa alimmaisena on rei itetty polyesterilevy. Tämän päällä on kaksi kerrosta tähän tarkoitukseen valmistettua erikoislasivillaa yhteensä 12 senttimetriä. Välikatto on umpinainen seinien vierestä 70 sentin leveydeltä sekä metrin verran poistopuhaltimen ympäriltä. Umpinaisella osalla on eristettä vähintään 25 senttiä. Kesäaikana avataan 20 milliä leveä lisäilmapaneeli, josta pääsee raitista ilmaa suoraan hoitokäytävälle. Lisäilmapaneeli suljetaan syksyllä alapuolelta U-profiililla. Poistopuhallin on keskellä osastoa lantakourun päällä. Poistokoneessa tarvitaan moottorikäyttöinen säätöläppä tai kuristin, jotta osastolla pystytään pitämään aina riittävä alipaine, mutta talvella ei mene liikaa ilmaa ulos. Minimi-ilmanvaihtoteho on vierotuksen jälkeen 2,5 kuutiota tunnissa por- sasta kohti. Maksimipoistotehoa tarvitaan isoille porsaille vastaavasti 35 kuutiota per eläin. Käsisäätöinen lattialämmitys Porsaiden makuualueella on lattialämmitys, jonka ansiosta lattia kuivuu nopeasti pesun jälkeen. Käsisäätöinen lattialämmitys pidetään päällä 2 3 viikkoa porsaiden saapumisen jälkeen. Pienille porsaille sopiva lattian pintalämpötila on astetta. Osaston oikea ja tasainen lämpötila ylläpidetään huonelämpöpatterien avulla. Niitä ohjaa ilmanvaihdon ohjauskone. Rantasen mukaan kolme delta-lämpöpatteria makuualueen päällä varmistavat riittävän lämmitystehon myös kovilla talvipakkasilla. Teksti ja kuvat Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja Kotitilalta 2/2012 9

10 Teksti Harri Jalli Team leader Nautatiloilla onnistuneita kehityshankkeita Investoinnit tuotannon kehittämiseksi vaihtelevat nautatiloilla kooltaan ja kestoltaan. Pienikin muutos kannattaa suunnitella hyvin. Ratkaisevan tärkeä merkitys asiantuntevalla suunnittelulla on, kun tuotanto aloitetaan tyhjästä. Kumipäällyste pehmensi ritilän Ritiläpohjaisen sonnikarsinan olosuhteitten parantaminen onnistuu ritilän päälle laitettavan ritiläkuvioidun kumimaton avulla. Joutsassa Harri ja Karolina Jokisen tilalla matoista on hyviä kokemuksia. Koivurinteen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2006 ja seuraavana vuonna valmistui 120-paikkainen sonnikasvattamo. Vanhaan navettaan tehtiin juottamo ja teiniosasto yhteensä 40 vasikalle. Sonninavetta on uudenaikainen ja yksinkertainen: kolme syvää karsinaa leveän ruokintapöydän molemmin puolin ja kussakin karsinassa 20 sonnia. Parannuksia olosuhteisiin Hyvinvointituen mukana sairaskarsinoihin tuli hankittavaksi matot. Rakennuksen suunnitellut Marko Lappalainen suositteli laittamaan matot karsinoitten takaosaan molemmin puolin kahteen ensimmäiseen karsinaan. Sitten selvisi, että matolla ei ole valmistajan asettamaa painorajaa. Kuva: Taru Wahlroos Sonnit mieltyivät oitis kumimattoihin. Matot päätettiin laittaa myös isoille sonneille. Tässä kohdin keskusteluun tulivat mukaan eläinlääkärit Heidi Härtel ja Laura Hänninen. Päätettiin laittaa pystyyn koe, jossa toiselle puolelle laitetaan matot ja toinen puoli jätetään ilman. Matot propuilla palkkeihin Matot asennettiin 3,5 metrin leveydelle etummaisen ritiläpalkin puolelle. Matto ei pääty kannakseen ja tämän takia maton etureunassa on muovinen lista. Matot kiinnitettiin poraamalla ja naulattavilla propuilla, 16 naulaa yhden ritiläkasetin levyiseen mattoon. Matot ovat nyt olleet paikoillaan reilun vuoden. Mitään kulumaa ei ole havaittavissa. Isojen sonnien karsinassa on muutamasta naulasta irronnut kanta. Joko naula on ollut viallinen tai sitä ei ole lyöty mattoon aivan tiiviisti. Sonnien makuukäyttäytyminen on muuttunut. Heti kun matot oli asennettu, sonnit menivät niille makaamaan. Nyt karsinassa makuu- ja syöntialueet erottuvat selkeästi. Sonnit pääsevät paremmin ylös ja makuulle eikä ns. pattipolvia enää ole. Harrin tyytyväisyydestä kertoo parhaiten se, että haastattelua edeltävänä päivänä hän oli tilannut matot myös toiselle puolelle. Sinne mattoa tulee 4,2 metriä. Vielä silloinkin sonnien jalat ovat betonilla, kun ne syövät. 10 Kotitilalta 2/2012

11 Kuva: Harri Jalli Joni Heikkilä aloitti emälehmätuotannon syksyllä Karjaa on lisätty vuosittain omista ja ostovasikoista. Suunnitelmallisuus piti kustannukset kurissa Kotieläintuotannon käynnistäminen on hidasta ja sitoo pääomia, etenkin emolehmätuotannossa. Humppilalainen Joni Heikkilä aloitti emolehmätuotannon suunnitelmallisesti ja on onnistunut siinä hienosti. Heikkilän tilalla naudat olivat vaihtuneet kanoihin 1980-luvulla. Joni otti tilan haltuun 2003 ja vuonna 2008 hän päätti aloittaa emolehmätuotannon. Jonin mielestä karja kannattaa perustaa huolellisesti. Ensimmäiset 30 pihvilehmävasikkaa tulivat tilalle Juhani Nummisen valitsemista karjoista. Vanhasta kylmäilmakuivurista tehtiin vasikoille makuukatos, jossa uudistushiehot edelleen kasvatetaan. Tuotanto käynnistyi sujuvasti Emolehmähallit tulivat noin kilometrin päähän talouskeskuksesta. Ensimmäinen 30 emolehmän kasvattamo valmistui syksyllä 2009, ja sonnin kanssa kesän laitumella viettäneet hiehot pääsivät suoraan uuteen rakennukseen. Kesällä 2010 rakennettiin lantala, jonka kapasiteetti riittää suunnitellulle sadalle emolehmälle. Syksyllä myytiin ensimmäiset sonnivasikat välitykseen. Lehmävasikat jäivät kotiin ja lisää lehmävasikoita ostettiin HK Agrin välityksellä muilta tiloilta. Seuraavana kesänä rakennettiin toinen kasvattamo samoilla piirustuksilla kuin ensimmäinenkin. Syksyllä kantavat hiehot majoitettiin uuteen rakennukseen ja vanhat emot vanhaan. Ja taas syksyllä sonnivasikat lähtivät välitykseen ja omien lehmävasikoitten lisäksi ostettiin uusia vasikoita. Kolmas kasvattamo nousee Tulevana kesänä rakennetaan viimeinen kasvattamo, sekin tutulla tyylillä. Makuualue on 10 metriä syvä ja tehdään pulpettikattoisesta konekatoksesta. Viisimetriä leveä lantakäytävä katetaan itse tehdyillä rautaisilla kattotuoleilla. Kaikkien rakennusten investointituki haettiin yhdellä kerralla. Nyt valmiusaste on 60 prosenttia. Kesällä kaikki rakennukset maalataan ja pihat tehdään valmiiksi. Tuotannon käynnistäminen ja laajentaminen on Heikkilän tilalla tehty harvinaisen suunnitelmallisesti. Paitsi eläimet ja rakennukset, myös rehuntuotanto on pitänyt miettiä tarkkaan. Ja siinä on onnistuttu. Kotitilalta 2/

12 Vanhat rakennukset uuteen käyttöön Olemassa olevista rakennuksista saadaan usein toimivia tiloja tuotantosuunnan vaihtuessakin. Vanhasta sikalasta saatiin hyvät vasikoitten alkukasvatustilat Pöytyällä Toni ja Elisa Jälkön tilalla. Kivisuon tilalla rakennettiin emakkosikala vuonna 1982, vanhaan navettaan saneerattiin porsitusosasto. Vuonna 1995 rakennettiin lisäksi emakoitten joutilaspihatto. Porsastuotanto jatkui 50 emakolla vuoteen Jälköt ottivat tilan sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2004 ja toiminta jatkui kasvinviljelytilana. Toni Jälkö oli pitkään ProAgriassa neuvojana, mutta mieli teki päätoimiseksi viljelijäksi. Olen aina tehnyt mieluummin töitä käsillä kuin tietokoneella. Elisa on tilan ulkopuolella töissä. Perheen tilanteeseen sopi hyvin, että toinen vanhemmista on kotona vastassa koulusta tulevia lapsia ja hakemassa nuorinta päivähoidosta. Muutosta suunniteltaessa tavoitteena oli, että tila työllistää ja antaa elannon yhdelle. Suunnitelmissa oli niin lihasikala kuin metalliverstaskin. Ystäväperheellä on naudanlihantuotantoa ja vasikkakasvattamo saneerattu vanhaan kanalaan. Heidän vinkistään aloitettiin vasikkakasvattamon suunnittelu. Kolmen osaston malli Sikalan kolmesta osastosta pienimpään saatiin kätevästi juotto-osasto kahdelle 25 vasikan ryhmälle. Vanha joutilaspihatto muutettiin hyvin kevyellä remontilla pikkuteineille ja suurimpaan osastoon tulevat isommat teinit. Näin vanhan rakennuksen 550 neliömetriä saadaan hyötykäyttöön. Aina kun vasikat siirtyvät uuteen osastoon, edellinen osasto pestään ja kuivataan valmiiksi seuraavaa vasikkaerää varten. Jälköjen yksi tavoite oli päästä kotieläintilaksi. Tätä varten rakennettiin kylmäkasvattamo 50 sonnille. Vanhoihin tiloihin rakennettujen vasikkatilojen eläinpaikan hinnaksi tuli 400 euroa ja uuden sonnipaikan euroa, ilman omaa työtä. Hyväksytty kustannusarvio ylittyi noin 30 prosentilla. Toiminta on lähtenyt käyntiin mukavasti. Vasikkakuolleisuus on pysynyt alle kolmessa prosentissa. Vasikoille tehtiin toimivat tilat vanhaan sikalaan. Eläinpaikan hinnaksi tuli 400 euroa. Kevään parhaat KIVENNÄISTARJOUKSET Tilaa kivennäiset vaivattomasti ja edullisesti! Komponenttiruokintaan suunnitellut HK Agrin kivennäiset soveltuvat parhaiten aperuokintaan. Jouheva käytettävyys ja hyvä sekoittuvuus helpottavat ja nopeuttavat ruokintaerän valmistusta. Suuret suuntakuormat sekä jakelu samalla alueella usealle tilalle alentavat rahtikustannuksia. Molemmat apekivennäisemme ovat fosforivapaita ja lisäksi olemme nostaneet niiden magnesiumpitoisuuksia. Apekivennäisistä on nyt saatavana myös korkeammalla e-vitamiinipitoisuudella varustettu Apekivennäinen +. Kysy lisää ja tilaa! Jukka Kinnunen Puh Pirjo Leva Puh HK Agri Oy PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), Turku Vaihde Apekivennäinen 235 /tn Mullikivennäinen 325 /tn Rahtikustannukset kivennäisille Apekivennäinen+ 265 /tn Emokivennäinen 400 /tn 1000 kg 60 /tn 2000 kg 55 /tn 3000 kg 50 /tn 4000 kg 35 /tn 5000 kg 30 /tn Minimitilaus 1000 kg: Suuremmat toimituserät sovitaan tapauskohtaisesti: Tilaukset toimitetaan tilauspäivästä 3 viikon sisällä. Hintoihin lisätään alv.

13 Lännestä ja etelästä lehmät Paimioon Paimion uusittu teuraslinja otettiin käyttöön vuodenvaihteen jälkeen. HK Agri ohjaa Paimioon etupäässä lehmiä sekä rotukarjaa. Kuvat: Katja Toivanen Sami-Jussi Talpila Johtaja, naudan hankinta Paimion teurastamo on erikoistunut nautojen teurastukseen. Siellä ei teurasteta muita eläimiä eikä myöskään leikata lihaa. Laitos pystyy käsittelemään noin 150 eläintä päivässä ja tarpeen mukaan teurastusvauhtia voidaan tästäkin vielä nostaa. Teurastuslinja sekä eläinten vastaanottotilat on rakennettu uudelleen kesällä 2011 tapahtuneen tulipalon jälkeen. Remontin yhteydessä on pystytty huomiomaan erilaisten eläinten tarpeet entistä paremmin. Rotukarjaeläimille on aikaisempaa leveämmät karsinat, mikä varmistaa isoille eläimille riittävästi tilaa. Uudessa navetassa on tilaa reilulle 100 eläimelle. Rotukarjaa on Länsi-Suomen alueella runsaasti, joten kuljetusmatka puoltaa Paimiota niiden teurastuspaikkana. Lehmien osalta myös etäisyys sanelee pitkälti, kuljetetaanko eläimet Paimioon vai Outokumpuun. Kahden teurastuspaikan ansiosta eläinten kuljetusmatkat jäävät lyhyemmiksi kuin yhden laitoksen mallissa. Kapasiteetti joustaa Koska Paimio on keskittynyt pelkästään teurastukseen, sen teurastusmäärä on helpommin sopeutettavissa naudan tarjonnan muutoksiin. Tämä on tärkeää, kun etenkin syksyllä käsittelykapasiteetti on asettanut rajat nautojen vastaanotolle. Rotukarjan ja lehmien lisäksi Paimioon ajetaan myös maitorotuisia nuoria nauto- Tulipalon jälkeinen rakentamisen sujui aikataulussa. Nyt navetassa riittää tilaa ja valoa. Teurastamo rakennettiin käytännössä maan tasalta takaisin toimintaan puolessa vuodessa, kertoo Paimion teurastamon hankintapäällikkö Matti Mäkelä. ja. Osa Länsi-Suomen nuorista naudoista kuljetetaan edelleen teurastettavaksi Outokumpuun. Eläinten määränpää riippuu paljolti Paimion ja Outokummun laitosten teurastusohjelmista ja nautojen tarjontatilanteesta eri alueilla. Ilmoitukset entiseen tapaan Uusitun laitoksen käyttöönotto ei mutkista nautojen ilmoituskäytäntöä. Tuottajat ilmoittavat eläimet Sinetti-järjestelmän kautta aivan kuten ennenkin, ja ilmoituksen yhteydessä täytetty ketjuinformaatiotieto välittyy Paimion tarkastuseläinlääkärille. Eläinten teurastiedot siirtyvät normaalin tapaan Sinetti-järjestelmään sekä Paimiosta että Outokummusta. Teurastuspaikka selviää kirjaintunnuksesta, joka on joko P tai O. Rakennustyöt Paimiossa jatkuvat. Kuluvana keväänä laitokseen rakennetaan uusi autopesula palvelemaan paremmin kasvaneen kuljetuskaluston tarpeita. Kotitilalta 2/

14 Hyvä suunnittelu, riittävä kuivitus ja oikeat työtavat pitävät kylmäpihaton olosuhteet kunnossa. Sään lauhtuminen pitkän pakkasjakson jälkeen lisää kuivitustarvetta. Olosuhteet hallintaan kylmäpihatossa Pelkkä kylmäpihatto ei riitä tekemään nautaa onnelliseksi. Sille on taattava myös kuiva ja mukava makuualue läpi talven, niin kovilla pakkasilla kuin sateen jatkuessa viikkokausia. Olosuhteisiin voidaan osin vaikuttaa jo rakennusvaiheessa. Marko Lappalainen, Rakennussuunnittelija Kerran vuodessa toistuva -30 asteen pakkaslukema kuuluu Suomen oloissa tavanomaisiin häiriötilanteisiin. Siihen täytyy ja voidaankin varautua. Pakkaseen varautuminen on lisäksi tavattoman paljon halvempaa ja helpompaa kuin marraskuun tauottomiin sateisiin. Moniin asioihin voidaan vaikuttaa rakennusten oikealla mitoituksella ja täyttöasteella. Eläinten käytössä olevan pinta-alan merkitys on todella suuri. Pykä- lät, jotka määrittelevät suurimman sallitun eläintiheyden, eivät ota huomioon kuivitustarpeen kasvua. Pari ylimääräistä eläintä väljässä karsinassa saattaa tuplata kuivikkeen kulutuksen. Oikea kuivike oikealla säällä Kunnon talvien palattua on nautakasvattamoiden kuivitusta täytynyt kehittää luvun alussa koettiin useita talvia, jolloin pelkällä turpeella pärjäsi hyvin ja talvien vastapainona kesäisin saatiin nostettua hyvälaatuista kuiviketurvetta. Turvetta oli helppo käyttää kuivikkeena kylmäkasvattamossa ympäri vuoden. Talveen ei kuitenkaan kannata lähteä pelkän turpeen varassa. Jäätyminen kuuluu turpeen ominaisuuksiin, joten turvekuivitusta käytettäessä on aina muistettava varautua myös pakkasjaksoihin. Käytännössä tilalla on oltava varastossa kolmeksi kuukaudeksi olkea tai ruokohelpiä. Oljen käyttö on syytä aloittaa pakkasen laskiessa alle -10 asteeseen. Kuivitusta täytyy myös ennakoida, sillä sään lauhtuminen pitkän pakkasjakson jälkeen lisää kuivituksen tarvetta. Pelkällä oljella kuivitettaessa märistä syksyistä selviää helpommalla pienellä turvelisällä. Kantavan olkipohjan saa pysymään hyvänä vielä kolmasosan turvelisällä. 14 Kotitilalta 2/2012

15 Kuva: Harri Jalli Tutkimus osoitti kumimaton hyödyt Opinnäytetyössä tutkittiin kumimaton vaikutusta sonnien jalkaterveyteen, makuukäyttäytymiseen ja liikeratoihin lämpimässä nautakasvattamossa. Kannattavuuden selvittämiseksi laskettiin investoinnin takaisinmaksuaika. Ilmanvaihto tarpeen pakkasellakin Teoriassa kasvattamon pohjan jäätymistä voisi vähentää rajoittamalla ilmanvaihtoa tai eristämällä yläpohja. Ilmanvaihdon rajoittamisessa on kuitenkin käytettävä malttia. Lämpötilaero ulkoilman ja eristämättömän navetan välillä ei saisi nousta paljoa yli neljän asteen, jotta ilman laatu ei kärsi. Kasvattamon yläpohjan eristämisellä voidaan lämpötilaeroa sisä- ja ulkoilman välillä kasvattaa 10 asteeseen. Tätä suuremmilla eroilla seurauksena on huonolaatuinen ilma kasvattamossa ja rakenteiden huurtuminen. Alapohjan eristäminen on puolestaan haitallista, koska silloin rajoitetaan maalämmön sulattavaa vaikutusta. Routasuojauksena routimaton täyttö on olosuhteiden kannalta suositeltavin. Kuva: Taru Wahlroos Kumimatto parantaa sonnien hyvinvointia. Tutkimus toteutettiin lihakarjakasvattamossa, jossa oli 120 sonnia kuudessa rakopalkkilattiakarsinassa. Karsinat olivat ruokintapöydän molemmin puolin, ja kumimattoa oli asennettu toisen puolen karsinoihin makuualueelle. Jalkaterveyttä havainnoitiin kahden kuukauden välein ja jalat luokiteltiin erilaisten vaurioiden mukaan asteikolla 0 3. Samalla kellotettiin sonnien makuullemenoaikoja ja niiden käyttämät liikeradat kirjattiin muistiin. Havaintoja makuukäyttäytymisestä tehtiin kerran viikossa, jolloin kirjattiin sonnien sijainnit karsinoissa. Tulokseksi saatiin, että kumimatolla eläneillä sonneilla oli huomattavasti lievempiä vaurioita jaloissa kuin verrokkiryhmällä. Betonipalkeilla eläneillä sonneilla oli enemmän epänormaaleja liikeratoja (istuen makuulle tai ylösnousu), ja niillä kului enemmän aikaa liikkeiden suorittamiseen. Sonnien havaittiin myös hakeutuvan makaamaan kumimatolle, jos niillä oli siihen mahdollisuus. Jalkaterveysluokitusten, liikeratojen ja makuukäyttäytymisen perusteella kumimatot näyttivät selkeästi parantavan sonnien hyvinvointia. Sonnit pysyivät puhtaina molemmilla lattiatyypeillä koko kasvatusajan. Investointi maksoi itsensä takaisin vajaassa kolmessa vuodessa ilman investointiavustusta. Avustuksen (75 %) kera maksuaika lyheni laskelman mukaan noin puoleen vuoteen. Investointi oli taloudellisesti kannattava, sillä takaisinmaksuaika oli lyhyempi kuin tavoiteaikana pidetty viiden vuoden takuuaika. Tutkimustulos puoltaa kumimattojen käyttöä myös imagollisesti. Kumimatoissa ei havaittu muutoksia ja ne pysyivät hyvin paikoillaan, vain kahdesti reunimmaisesta matosta katkesi muutamia nauloja. Tutkimus tehtiin yhteistyössä HK Agri Oy:n ja Helsingin yliopiston kanssa vuosina Opinnäytetyö on tutkimuksen väliraportti ja siten otanta oli vielä suppea. Taru Wahlroos Agrologi, AMK Kotitilalta 2/

16 Broilerin kysynnän kasvu puoltaa investointeja kasvattamoihin. Jarmo Seikola Johtaja, broilerin sopimustuotanto V uosien rakentamisrupeama toi HK:n broileriketjuun kolmanneksen lisää kasvattamopinta-alaa. Konseptikasvattamoissa otettiin käyttöön monta uudenlaista ratkaisua. Suurimmat muutokset parihalleissa olivat kasvattamon suuri koko, tuloilman tuominen vesikaton yläpuolelta ja yleensäkin ilmastointitehojen mitoitus. Uutta olivat myös teräsrunkoiset kasvattamot, jossa neliön kasvattamo on yhtä tilaa. Tässä kasvattamotyypissä on ensimmäisenä tunneli-ilmastointi. Rakentamiseen tarvittava aika on neljä kuukautta, jolloin tehdään maansiirtotyöt, perustukset ja varsinainen rakennus laitteistoineen. Tärkeää on muistaa varata aikaa rakentamisen aikaisen kosteuden pois saamiseen. Varsinkin talvisaikaan rakenteiden lämpiäminen kestää, ja tähän tarvitaan noin kuukausi. Konseptimallia monistettaessa rakentamisen aikataulutukseen toi haastetta myös palomääräysten suuri vaihtelu kuntien välillä. Uutta tilaa ja korjausinvestointeja HK:n kasvattamokonseptia on päivitetty vuoden vaihteessa. Kuluvan vuoden aikana tullaan rakentamaan neliötä uutta tuotantokapasiteettia ja toivottavasti saadaan alkuun muutama kor- Kuva: Pasi Leino HK Agri päivitti HK loi viisi vuotta sitten broilerikasvattamoille kaksi konseptia. Kolmessa vuodessa rakennettiin reilu parikymmentä konseptikasvattamoa, joista saadut kasvatustulokset ja muut käyttökokemukset ovat olleet varsin hyvät. broilerikasvattamon Ko 16 Kotitilalta 2/2012

17 Kasvattamorakennus tehdään aina pohjois eteläsuuntaan, jolloin aurinko lämmittää sitä tasaisesti. vaava investointi, joilla vanhoja 60- ja 70-luvuilla rakennettuja kasvattamoita korvataan nykyaikaisilla rakennuksilla. Broilerinkasvattamoita on kaksi mallia. Ns. parihallissa on kaksi neliön kasvatusosastoa ja hallin puhtaassa päädyssä tekninen/huoltotila. Tämä malli tehdään betonielementeistä ja kattorakenteet puuristikoilla. Toinen malli on teräsrunkoinen, peltieriste-elementeillä vuorattu kasvattamo, jossa kasvatustila on neliötä ja huoltotila hallin sivussa. Näin suurten rakennusten ollessa kyseessä myös rakennuspaikalta edellytetään tiettyjä asioita. Parihallin tonttikoko tulisi olla 140 x 60 metriä ja teräsrunkohallin 175 x 45 metriä. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset tulevat laajennukset. Kasvattamorakennus tehdään aina pohjois eteläsuuntaan, jolloin aurinko lämmittää sitä tasaisesti koko päivän ja pohjoisen kylmät ilmavirtaukset eivät kohdistu rakennuksen pitkille sivuille. Lastausovet tehdään pohjoispäätyyn, jotta auringonvalo ei haittaa lintujen lastausta. Rakentamisesta sovitaan aina HK Agrin kanssa. Päätöksenteossa painottuvat tuottajan nykyiset tuotantotulokset ja kasvattamon etäisyys teurastamolta. Merkitystä on myös sillä, mitä tuotantoeläimiä sijaitsee kolmen kilometrin sä- teellä kasvattamosta. Lisäksi HK Agrilla katsotaan tilan peltopinta-alaa, yhteistyön toimivuutta ja sitä, onko tuotannolle jatkajaa. Emorakennuksillekin konsepti Broileriketjun rakennemuutoksessa on vielä tehtävää jäljellä. Alan kehittyessä munittamoiden koko on jäänyt jälkeen teuraskasvattamoiden kokovaatimuksesta. Nykyisiin kasvatusosastoihin kerralla vietävät noin untuvikkoa tulisi pystyä toimittamaan 1 2 emoerästä, jotta parvi säilyisi mahdollisimman tasaisena heti alusta teurastukseen asti. Mallikonseptin päivityskohteet Tiet, piha-alueet ja tontin koko Paloturvallisuuteen liittyvät asiat Kasvattamon kulkureittien määrittely Ilmanvaihto- ja lämmitystehojen määrittely Muut laitteet: korkeapainesumutus, hälytys ja varajärjestelmät Jatkossa munittamon koko pyritään nostamaan emokanaan. Työn alla olevassa munittamon mallikonseptissa määritellään rakennuksen mitat ja erilaiset kapasiteettia koskevat asiat. Tavoitteena on kustannustehokas malli, jota voidaan helposti muunnella ja sovittaa eri tuotantotiloille siten, että se täyttää HK Agrin tuotantoketjun vaatimukset. Kotieläintuotannon investointituet ovat katkolla 2013 jälkeen. Broilerituotannossa kuitenkin tulevaisuus näyttää lupaavalta ja alalle ennustetaan 2 3 prosentin kulutuksen vuosittaista kasvua. Näillä positiivisilla näkymillä voi ja uskaltaa investoida turvallisin mielin. Broilerituotannon nykyisen kasvuvauhdin hallinta on helpompaa kuin takavuosien prosentin kasvu, joka toi myös kasvukipuja ja suuria haasteita ketjun hallintaan. Ketjun toimitusvarmuus ja laadulliset asiat tulee kuitenkin jatkuvasti pitää korkealla tasolla, jotta Kariniemen tuotteet ja tuotantotapa HK:n broileriketjussa vastaavat kuluttajan odotuksia. HK Agri on päivittänyt broilerihallikonseptinsa. Kasvattamon voi tehdä betoni- tai peltieristeelementeistä. nseptin Kuva: Kimmo Haapanen Kuva: Kimmo Haapanen Kotitilalta 2/

18 HK Agri mukaan etelän viljakauppaan HK Agri on kustannustehokas ja luotettava kanava viljan ostajana ja myyjänä. Tänä vuonna viljakauppa laajenee eteläiseen Suomeen. Jouni Saarinen Myyntipäällikkö Kotoinen vilja saadaan hyödynnettyä tuottavimmin komponenttiruokinnan avulla. Tilakokojen kasvaessa viljojen kulutus on noussut tiloilla nopeasti, ja yhä useampi joutuu ostamaan vuosittain merkittävän osan rehuviljastaan. HK Agri aloittaa kevään aikana viljakaupan myös eteläisessä Suomessa. Itä- Suomessa, Pohjanmaalla ja pohjoisessa yrityksellä on jo entuudestaan merkittävä rooli viljanvälittäjänä. Viljakauppa keskittyy etelässä pääasiassa laadukkaan vehnän ja ohran välittämiseen suoraan viljantuottajalta kotieläintilalle. Tällöin ylimääräiset varastointi- ja rahtikulut jäävät pois. Viljan toimitus tapahtuu rekkakuormittain, puhallus- tai kippiautolla kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Suorilla tilatoimituksilla pystytään viljan tuottajalle maksamaan laadukkaasta tavarasta hyvä hinta ja vastaavasti välityskulujen ollessa minimissä pystyy lihantuottaja saamaan viljansa edullisesti. Vehnäkauppa piristyy HK Agrin broilerintuottajat tarvitsevat laadukasta vehnää, jonka valkuaispitoisuus on yli 14 prosenttia. Broilereiden ruokinnassa vehnän osuus on jo neljännes, joten vehnän on oltava valkuaispitoista, painavaa ja homeetonta. Viime syksynä vehnäsadot olivat melko hyviä, joten tilojen varastoissa tuntuu vehnää olevan edelleen runsaasti. Korkeamman hinnan saamisen toiveet ovat vielä jarruttaneet vehnän markkinoille tuloa. Kevään edetessä paineet saada vilja markkinoille kasvaa ja vehnäkauppa tulee piristymään kevään aikana. Ohrasato jäi viime syksynä läntisessä Suomessa huonoksi niin määrältään kuin laadultaankin. Sikatilojen on ollut todella hankala saada ostettua ohraa, joka täyttäisi edes kauppakelpoisuuden minimivaatimukset. Ruokinnassa onkin talven aikana käytetty runsaammin vehnää ja kauraa niiden helpomman saatavuuden takia. Vehnän ja kauran käyttö sikojen ruokinnassa on muutenkin suositeltavaa, sillä ne monipuolistavat rehuannosta ja rehuseoksen sulavuus paranee käytettäessä useampaa viljaa. Laatutakuu viljalle HK Agri antaa välittämälleen viljalle laatutakuun. Erän kosteus on aina alle 14 prosenttia, hehtolitrapaino ohralla vähin- Etelän viljakauppa keskittyy laadukkaan vehnän ja ohran välittämiseen suoraan viljantuottajalta kotieläintilalle. tään 62 ja vehnällä 76 kiloa. Rehuvehnän valkuaisen minimiarvo on 14 prosenttia. Viljan on oltava homeetonta. Laadun varmistamiseksi kaikista välitettävistä viljaeristä otetaan näytteet, jotka analysoidaan ulkopuolisessa laboratoriossa. Viljat hinnoitellaan markkinaehtoisesti laadun ja kaupantekohetken mukaan. Ohran ja vehnän ostamisesta ja myynnistä voi kysyä Etelä-Suomen osalta Mirva Heikkilältä, p ja Jouni Saariselta, p Edullista kasvua komponenttiruokinnalla HK Agri on komponenttiruokinnan edelläkävijä kotimaassa ja suurin toimija nestemäisten rehujen jakelussa. Rehuliiketoiminnan tavoitteena on tukea alkutuotannon tuottavuutta suunnittelemalla ja tarjoamalla edullisempia ruokintaratkaisuja. Nestemäisiä rehujakeita saadaan mm. elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja biopolttoaineiden valmistuksesta. Näissä merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Altia, Valio, Arla Ingman ja ST1. Komponenttiruokintaan kullekin rehulajille suunnitellut täydennysrehut täydentävät ruokintaseoksia optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. 18 Kotitilalta 2/2012

19 Päättäjän puheenvuoro Viljelijöiden toimeentulo on turvattava Suomalainen ruoka on nyt muodissa. Etenkin lähi- ja luomuruoasta puhutaan paljon ja kotimaiselle ruoalle povataan loistavaa tulevaisuutta. Kaikki kannustus on tervetullutta, mutta pelkillä kehuilla ei tiloilla laskuja makseta. Keskeisin tulevaisuuden turva kotimaiselle elintarviketuotannolle on kannattavuuden paraneminen. Etenkin lihatiloilla kehitys on ollut kestämätöntä. Kannattavuuden parantamisen paketti on koottava useista palasista. Tulevassa CAP-uudistuksessa hallituksen on kyettävä turvaamaan tukien säilyminen sekä estämään tuotantokustannuksia nostavat uudet velvoitteet. Neuvotteluita ei saa jättää vain ministeri Jari Koskisen huoleksi. Koko hallituksen on sitouduttava taisteluun vähintään nykyisen tasoisten tuotantotukien säilymiseksi, ovathan maataloustuet myös paras keino saada mahdollisimman suuri osa Suomen maksamista jäsenmaksuista takaisin Suomen kansantalouteen. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet maa- ja metsätalouden osalta on toteutettava. Valtiontalouden haasteita ei saa missään olosuhteissa kaataa kotimaisten elinkeinojen niskaan. Hallituksen talousarvioehdotuksessa maa- ja metsätalouteen kohdistettiin enemmän säästöjä kuin muille valtion sektoreille. Pahinta on se, että maatalousleikkausten lisäksi viljelijöihin iskevät vielä kaikille muillekin sektoreille tehdyt leikkaukset. Pitää ymmärtää, että leikatessa maaja metsätaloudelta leikataan samalla kansantalouden tasapainottamisen mahdollisuuksia. Omaan osaamiseemme, työhön ja yrittäjyyteen, ja omiin luonnonvaroihimme nojaavat tuotannonalat ovat osa Suomen taloushaasteiden ratkaisua, eivät kansantalouden ongelma. Valtion talouden kannalta ratkaisevaa on alhaisen korkotason säilyttäminen ja maamme luottoluokituksen säilyminen parhaalla AAA-tasolla. Samalla kun pelastamme vaihtotasetta, mahdollistamme maaseudulle uusia toimeentulon lähteitä. Luottoluokituksen suurin uhka on vaihtotaseen kääntyminen negatiiviseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen tuodaan tuotteita suuremmalla summalla kuin mitä täältä viedään ulkomaille. Maa- ja metsätaloustuotannolla on merkittävä rooli Suomen vaihtotaseen vahvistamisessa. Kotimaisen tuotannon edellytyksiä parantamalla voimme vähentää mm. Suomeen tuotavan ruoan ja energian määrää. Samalla kun pelastamme vaihtotasetta, mahdollistamme maaseudulle uusia työn, yrittäjyyden ja toimeentulon lähteitä. Terveillä ja oikeudenmukaisilla markkinoilla tuottajahintojen on vähintäänkin seurattava tuotantokustannusten nousua. Selvitykset keskittyneen ruokakaupan ylikorostuneesta voimasta ovat nyt olemassa. Hallituksen on nyt tuotava eduskuntaan esityksiä, joilla elintarvikeketjuun saadaan normaali markkinatilanne. Tulevaisuutemme ei kuitenkaan ole pelkästään hallituksen käsissä. Meidän tuottajien on syytä terästäytyä yritystemme hallinnossa. Uskon, että osuustoiminnallisten yritysten paremmalla yhteistyöllä tuotteidemme asema markkinoilla vahvistuu, ja siten tuottajilla on mahdollisuus saada oikeudenmukainen osuus kuluttajien maksamasta ruoan hinnasta. Arjen raskaiden töiden ja aikapulan keskellä meidän pitää myös huolehtia työssä jaksamisestamme sekä ammattitaitomme pitämisestä ajan tasalla. Tiedän, että tämä yhtälö ei ole helppo, mutta oman kokemukseni perusteella uskallan sanoa, että kehittämiseen uhrattu aika ja rahat ovat kannattavin investointimme. Jari Leppä Kansanedustaja (kesk.) Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kotitilalta 2/

20 20 Kotitilalta 2/2012 Sirkku ja Matti Isolauri ovat tyytyväisiä vuosi sitten valmistuneeseen lihasikalaansa.

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa

Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 8 9 Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Terhi Torikka, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Kimmo Haimi Puhtailla oljilla on hyvä olla. Tämä

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta

Lisätiedot

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja 2008. Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

Toimivat lannanpoistojärjestelmät Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Kysely maatalousyrittäjille Sarkamessuilla

Kysely maatalousyrittäjille Sarkamessuilla Kysely maatalousyrittäjille Sarkamessuilla 2012 1. JOHDANTO Tutkimus toteutettiin Palvelevat puuyritykset hankkeessa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus ja SeAMK Liiketoiminta.

Lisätiedot

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Asiana Pihvi seminaari 11.10.2012 Tampere Johan Åberg/MTK 12.10.2012 Maatalouspolitiikan muutosvoimat CAP 2020 uudistus Maaseudun kehittämisohjelma Kansallisten tukien

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

LUOMUKOTIELÄINTUOTANNOSSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT MITEN NE PALVELEVAT TILAA? Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois Savo

LUOMUKOTIELÄINTUOTANNOSSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT MITEN NE PALVELEVAT TILAA? Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois Savo LUOMUKOTIELÄINTUOTANNOSSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT MITEN NE PALVELEVAT TILAA? Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois Savo Dokumentit luomukotieläintuotannossa Kokonaan uudet tilat: Jo alusta alkaen oikeat toimintatavat

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Jo isoisä Benjam Eerola opetti tekemään asioita toisin,valitsemaan oman polun

Jo isoisä Benjam Eerola opetti tekemään asioita toisin,valitsemaan oman polun Maakuntien Parhaat 1995 Jo isoisä Benjam Eerola opetti tekemään asioita toisin,valitsemaan oman polun Suomen Paras Lihaosasto-kilpailu Kunniamaininta1999 Suomen Paras Lihaosasto-kilpailu Voitto 2001 Suomen

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Tutkimuksesta Osa kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteensovittaminen -hanketta Viljelijäkysely huhtikuussa 2014 Vastaajia 411 Yleiskuva

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Eläinten hyvinvoinnin tuki Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Miten maatiloja rahoitetaan tulevaisuudessa

Miten maatiloja rahoitetaan tulevaisuudessa Miten maatiloja rahoitetaan tulevaisuudessa Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta loppuseminaari 10.4.2013 Timo Jaakkola, Nordea Pankki Suomi Oyj Maatalouden rahoituksen haasteet pankkisäätelyn lisääntyessä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Lastujenkäsittelyn kehittäminen Ponssella. Lastujen briketöinti

Lastujenkäsittelyn kehittäminen Ponssella. Lastujen briketöinti Lastujenkäsittelyn kehittäminen Ponssella Lastujen briketöinti www.ponsse.com 28.10.2010 Koneistamon laajennus Tarve ilmeni silloin entinen lastupaikka jäi laajennuksen alle 28.10.2010 2 www.ponsse.com

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot