Semiregular. Kuvassa näkyvä vuonna 2009 valmistunut pieni tähtitorni on pyhitetty lähes kokonaan muuttujien havaitsemiseen.

Transkriptio

1 SEMIREGULAR Numero Semiregular Tässä numerossa Numero 7 - Vuosi 2009 Aktiivinen havaintovuosi on takanapäin Yhteenveto vuoden 2009 uutisista TT Arietis himmentyi Epsilon Aurigaen pimennys Vuoden 2009 supernovalöydöt Semiregular.com tilastot Tähtipakina Loppupläjäys Pääkirjoitus arviolta noin havaitsee aktiivisesti tai suhteellisen aktiivisesti. Aktiivinen havaintovuosi on takanapäin Määrällisesti emme toki ole lähelläkään kansainvälisen yhdistyksen AAVSOn havaintomassaa, joka vuonna 2009 ylitti 17 miljoonan mittauksen rajapyykin. Me muuttujahavaitsijat olemme olleet aktiivisia vuoden 2009 aikana. Olemme vaihtaneet varmaankin satoja viestejä niin postilistoilla kuin avaruus.fi- palvelun keskustelualueillakin. Lisäksi veteraanihavaitsijat ovat ahkerasti vastailleet heille lähetettyihin yksityisiin sähköpostiviesteihin, joissa on milloin kysytty apua, vinkkejä tai suosituksia mitä moninaisimmista harrastukseen liityvistä asioista. Ahkera toiminta näkyy myös siinä, että olemme osallistuneet sekä paikallisiin että kansainvälisiin havaintoprojekteihin. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Epsilon Aurigae, jonka havaitsemiseen Suomalaiset tähtiharrastajat ovat osallistuneet oikein kiitettävästi. Lienee aiheellista todeta, että hieno havaintovuosi on ollut ilahduttavasti täynnä toimintaa Semiregular-uutislehti Kuvassa näkyvä vuonna 2009 valmistunut pieni tähtitorni on pyhitetty lähes kokonaan muuttujien havaitsemiseen. Semiregular.com verkkopalvelun tilanne Semiregular.com palvelu on onnistunut keräämään muutaman uuden havaitsijan jäsenrekisteriinsä ja tietokantaan on tätä kirjoitettaessa kertynyt yli havaintoa. Palveluun on rekisteröitynyt 42 havaitsijaa, joista Mutta toisaalta, meidän suomalaisten tekemät havainnot ylittävät moninkertaisesti esimerkiksi naapurimaamme Ruotsin tai Norjan tekemät mittaukset. Itseasiassa, jos katsomme AAVSOn julkaisemia tilastoja, niin niistä selviää, että Suomi johtaa kaikkia muita pohjoismaita massiivisella marginaalilla. Muistetaan kuitenkin, että näin mitattuna tilastot eivät kerro koko totuutta. Eiväthän kaikki eri maissa asuvat harrastajat lähetä havaintojaan AAVSOn tietokantaan. AAVSOn tilastoja voidaan pitää kuitenkin suuntaa antavina. Kyllähän useimmat aktiiviset havaitsijat raportoivat havaintonsa eteenpäin. Maakohtaisista tilastoista näkee, että esimerkiksi vuonna 2008 Ruotsalaiset olivat raportoineet vain 1250 havaintoa (1 havaitsija) kun me Suomalaiset 1

2 Yhteenveto vuoden 2009 muuttujauutisista Tällä palstalla julkaisemme yhteenvetona menneen vuoden merkittävimmät muuttujauutiset R CrB historiallisen himmeä Kuuluisa muuttuja ja luokkansa pääedustaja R Coronae Borealis (R CrB) oli tammikuussa 2009 historiallisen himmeä. R CrB painui alle 14.5 magnitudin (M V). Tähti aloitti himmentymisen heinäkuussa Tähden on tiedetty painuneen lähes yhtä himmeäksi viimeksi vuonna 196. R CrB koordinaatit (J2000): RA 15h 48m 4.40s, DEC ʹ 24.0ʺ Supernovalöytö 2009bw Tämä löytö on esitelty takemmin tässä numerossa Kääpiönova WX Cet purkautui Harvoin purkautuvan kohteen kirkastuminen havaittiin etäohjattavalla GRAS-teleskoopilla. WX Cet on tyyppiä UGSU ja sen amplitudi on (p). Tähden havaittiin olevan magnitudissa heinäkuun 8 päivä (JD ). WX Cet koordinaatit (J2000): RA 01h 17m 04.20s, DEC ʹ 2.0ʺ Supernovalöytö 2009iy Tämä löytö on esitelty takemmin tässä numerossa Z Andromedae purkautui Kirkas symbioottinen tähti Z Andromedae purkautui syyskuun lopulla. Tähti nousi 9. magnitudiin 10. magnitudista noin 0 vuorokaudessa. Z And on lähekkäinen kaksoistähtijärjestelmä jossa materiaa vaihdetaan M-spektriluokan jättiläistähden ja valkoisen kääpiön välillä. Suurin osa siirtyneestä materiasta palaa valkoisen kääpiön pinnalla. Tähti on maksimissaan noin magnitudia. Maksimien väli on tyypillisesti 60 vuorokautta. Tavallisuudesta voimakkaampia purkauksia tähdellä esiintyy noin vuoden välein. Z And koordinaatit (J2000): RA: 2h m 40.00s DEC ʹ 06.0ʺ TT Ari himmentyi VY Sculptoris alaluokkaan kuuluva kataklysminen muuttuja TT Ari himmentyi ensimmäisen kerran sitten vuoden TT Ari on ns. "käänteinen" kataklysminen muuttuja. Se viettää suurimman osan ajastaan maksimissaan. Vuonna tähti himmentyi magnitudiin 15.5 (M V) jossa se pysyi noin.5 vuotta. Ensimmäiset vihjaukset himmentymisestä nähtiin jo syyskuun lopulla 2009 mutta vasta lokakuun kolmas päivä tähden havaittiin himmentyvän jyrkästi (JD kirkkaus oli magnitudia). Lokakuun 1 päivä tähti oli 14.2 magnitudia. TT Aries on arvaamaton. Se himmentyi hetkellisesti 14.5 magnitudiin vuonna Se ehti palautua melkein normaaliin kirkkauteensa, ennenkuin se himmentyi 15.5 magnitudiin vuonna TT Ari koordinaatit (J2000): RA: 02h 06m 5.10s DEC ʹ 42.0ʺ V1108 Her (Häly) Saksalainen havaitsija P. Schmeer raportoi mahdollisesta V1108 Her kääpiönovan purkautumisesta. Raportin mukaan V1108 Her olisi kirkastunut 11.5 magnitudiin. Koska kohdetta ei onnistuttu riittävästi havaitsemaan, jäi purkautuminen vahvistamatta. V1108 Her koordinaatit (J2000): RA: 18h 9m 26.20s DEC ʹ 10.0ʺ Nova N Sct 2009 (V496 Sct) Marraskuun alkupuolella leimahti nova Kilven tähdistössä. Novan löysi Japanilainen havaitsija H. Nishimura. Löytöhetkellä novan kirkkaus oli 8.8 magnitudia. Nova N Sct 2009 koordinaatit (J2000): RA 18h 4m 45.57s DEC -7 6ʹ 42.0ʺ Nova N Eri 2009 Joulukuun 9 leimahti Eridanuksen (Virta) tähdistössä nova N Eri Novan löysi Japanilainen havaitsiji Yamagat Itagaki. Novan tyyppi He/N. Löytöhetkellä nova kirkkaus oli 8.1 magnitudia. Nova N Eri 2009 koordinaatit (J2000): RA 04h 47m 54.21s DEC ʹ 4.1ʺ Nova N Aql 2009 Joulukuun puolivälissä Japanilaiset havaitsijat Koichi Nishiyama ja Fujio Kabashima raportoivat novasta Kotkan tähdistössä. Joulukuun puolivälissä novan kirkkaudeksi raportoitiin 10.9 M V. Nova N Aql 2009 koordinaatit (J2000): RA 19h 14m 09.7s DEC ʹ 4.7ʺ Semiregular-uutislehti 2

3 SEMIREGULAR (...jatkuu etusivulta). olimme lähettäneet yhteensä peräti havaintoa neljän havaitsijan voimin. Voimme olla iloisia siitä, että pieni maamme pitää keulaa tällä alueella muihin pohjoismaihin verrattuna. Tässä numerossa Vuoden hienoimmat leimahdukset, purkaukset ja pimennykset kerrataan tässä numerossa. Artikkelien yhteydessä julkaisemme myös Numero kotimaisten havaitsijoiden valokäyriä ja kuvia mainituista kohteista. häiritsevät tätä hienoa harrastusta ja sen parissa puuhastelua. TT Arietis, Epsilon Aurigae ja vieraassa galaksissa räjähtänyt supernova olivat havaintokauden huipputapahtumia. Toimitus toivottaa miellyttäviä lukuhetkiä sekä esittää reippaassa jälkijunassa menneen Joulun ja Uuden Vuoden tähtikirkkaat toivotukset Tähtipakina palstalla jatkamme viime vuonna aloitettua Galaktinen kuriiri tarinaa. Lue selviytyykö sankarimme mustan aukon hirmuisesta vetovoimasta. Mika Luostarinen Espoossa, huhtikuussa 2010 Tämäkin numero ilmestyy myöhässä. Syyksi ilmoitamme (taas) työasiat jotka harmittavasti *** Havaintoraportit TT Arietis himmentyi Historia Lokakuu 2009 Tiedot TT Ari joka tunnetaan myös nimillä BD+1441, ASAS J , X , Downes TT ARI sekä AAVSO on Oinaan tähdistössä sijaitseva epätavallinen muuttuja. Sijainti Tähden koordinaatit ovat RA 02h 07m 27s DEC ʹ 44ʺ. Amplitudi MV. Tähden huomattiin olevan muuttuja 1950-luvulla mutta sen luokittelu ei ole onnistunut. Tähden oletettiin kuuluvan R Coronae Borealis luokkaan mutta luokitus osoittautui myöhemmin virheelliseksi. Vuosikymmenien kuluessa tähteä on yritetty sovittaa kuuluvaksi mm kääpiönovien, novankaltaisten muuttujien sekä polaarien ryhmään. Yhteistä näille kaikille on kuitenkin se, että ne kuuluvat kataklysmisten muuttujien luokkaan. Nykyään tähden ilmoitetaan olevan NL/VY tyypin muuttuja jonka spektriluokka on pec(ug). Vuonna 1975 tehdyt spektroskooppiset tutkimukset paljastivat tähden olevan lähekkäinen kaksoistähti. Järjestelmän komponenttien keskinäinen kiertoaika yhteisen painopisteen ympäri on vain vuorokautta. Jatkotutkimukset paljastivat, että tähdellä on useita päällekkäisiä periodeja. Kohde on myös röntgensäteilijä. Normaalisti TT Ari viettää aikansa noin 10.5 MV magnitudissa mutta toisinaan tähti himmenee 14.5 magnitudiin (MV). Himmentyminen Lokakuun 1. (2009) Yhdysvaltalainen muuttuvien tähtien yhdistys AAVSO raportoi tähden äkisti himmentyneen. Tätä edellinen himmentyminen tapahtui vuosina jolloin tähti himmentyi 15.5 MV magnitudiin. AAVSO luokittelee kohteen kuuluvaksi VY Sculptoris luokkaan. Tähden valokäyrästä nähdään, että himmentyminen oli alkanut jo syyskuun lopulla. Lokakuun alussa Espanjalainen havaitsija T. Gomez (Madrid) havaitsi tähden kirkkauden painuvan äkisti alas. Koska kohde himmenee harvoin, ja sen luokitus on epävarma, pyydettiin havaitsijoita monitoroimaan kohdetta. Havaintoprojektille ei ole asetettu takarajaa koska minimin pituudesta ei ole varmaa tietoa. Semiregular-uutislehti

4 TT ARI :49 Vuorokausia : 0 Havaintoja : :09 JD TT Arietis valokäyrää Mika Luostarinen. TT ARI :00 Vuorokausia : 0 Havaintoja : JD :0 Hieno valokäyrä kohteen kirkkauden muuttumisesta yhden yön aikana Amplitudi magnitudia (M V). Semiregular-uutislehti 4

5 Havainnot Suomalaiset tähtiharrastajat aloittivat tämän erikoisen tähden havaitsemisen kun tieto himmentymisestä tuli. Havaintoja tehtiin yhteensä 2881 kappaletta useiden eri havaitsijoiden voimin. Eniten havaintoja teki Arto Oksanen 1995 kpl, seuraavaksi eniten Jyrki Keski-Jylhä 468 kappaletta, kolmanneksi Timo Kantola 210 havaintoa ja Mika Luostarinen 208 havaintoa. Myös Petri Kehusmaa teki mittauksia mutta lukumäärää ei tätä kirjoitettaessa ole tiedossa. Havaitsija Havaintoja Jyrki Keski-Jylhä 468 Timo Kantola 210 Mika Luostarinen 208 Arto Oksanen 1995 Petri Kehusmaa (Ei tiedossa) Yhteensä 2881 Tähden himmentyessä keskustelua havaitsijoiden kesken käytiin ahkerasti palvelun tähdet -foorumilla. Semiregular.com palveluun raportoitiin projektin aikana TT Ari tähdestä 6 erillistä havaintosessiota. Yksi kuva Arto Oksasen ottamasta TT ARI aikasarjasta. Kuva on otettu SBIG ST1001-E CCD-kameralla. Kaukoputkena on RC-Optical Systemsin 16 tuuman Ritchey Chretien peiliteleskooppi. Kuvat Oikealla olevat kuvat ovat kohteesta TT Ari. Ylempi kuva on Arto Oksasen ottama ( ). Alempi on Timo Kantolan ( ). Kuvien orientaatio ei ole sama. Arton kuvassa pohjoinen on alhaalla ja länsi vasemmalla. Timon kuvassa pohjoinen on ylhäällä. Valokäyrät Tapahtuman edetessä ja mittausten kertyessä kohteen valokäyrä alkoi muotoutumaan. Erityisen mielenkiintoista oli kohteen suuri amplitudi varsin lyhyen ajan sisällä. Yli kahden magnitudin kirkkaudenmuutokset yhden yön aikana eivät olleet epätavallisia useita viikkoja kestäneen havainnoinnin aikana. Kohteen valokäyriä eri aikoina on esitelty sivuilla 4-5. Yhteenveto Sääolosuhteet tunnetusti ovat Suomessa loppuvuodesta pilvisyyden takia vaikeat mutta tästä huolimatta TT Arietis havaintoprojekti oli oikein onnistunut. Timo Kantolan ottama kuva TT Arietis muuttujasta Mittauksia kerättiin riittävästi jotta valokäyristä saatiin tarpeeksi eheitä. Osallistumisaste projektiin oli kiitettävä. Semiregular-uutislehti 5

6 TT ARI :29 Vuorokausia : 0 Havaintoja : :00 JD TT Arietis valokäyrää Kohde on himmentynyt jo noin 16.5 magnitudiin. Yhdistetty valokäyrä jossa havaitsijoina Mika Luostarinen, Arto Oksanen ja Jani Virtanen. Yhdistetty valokäyrä jossa havaitsijoina Arto Oksanen ja Timo Kantola Tässä kohde on himmentynyt noin 16 magnitudiin mutta se on toisinaan kirkastunut äkisti peräti kaksi magnitudia aina 14.8 magnituiin asti. Semiregular-uutislehti 6

7 TT Arietis valokäyrää Timo Kantolan raportoimana (punainen viiva). Kohde himmentyi 2.5 magnitudia noin kolmessa tunnissa. Kuvassa Jyväskylän Nyrölän tähtitorni (2004). Ennenkuin Hankasalmen observatorio valmistui tämä toimi Jyväskylän Siriuksen päätornina jossa tehtiin havaintoja muuttuvista tähdistä, gammasädepurkauksista ja supernovista. Semiregular-uutislehti 7

8 SEMIREGULAR Numero Epsilon Aurigae BD , HR 1605, SAO 9955, HD 1964, HIP 2416, ADS 605A Tähdistö: Amplitudi: Periodi: Sijainti: Ajomies V 9892 vrk. RA 05h 01m 58.1s DEC Epsilon Aurigaen pimennys Epsilon Aurigae on ehkä taivaan oudoin tähti. Sitä on tutkittu yli sata vuotta mutta täyttä varmuutta tähden luonteesta ei ole saatu. Se on edelleenkin osittain arvoitus. Epsilon Aurigae pimentyy kerran 27 vuodessa. Tästä syystä loppukesästä 2009 alkanutta pimennystä oli hartaasti odotettu. Pystyykö tiede tällä kertaa varmuudella selvittämään mikä pimentää tähden? Tiedot Epsilon Aurigae on pimennysmuuttuja jonka kirkkaus on normaalisti noin 2.92 magnitudia (MV). Periodi 988 vuorokautta eli noin vuotta. Pimennyksen kesto on yleensä joko 640 tai 70 vuorokautta. Spektriluokaksi ilmoitetaan useimmiten F0 mutta kirjallisuudessa on käytetty myös luokkia A8 tai F2. Tähti on ylijättiläinen ja sen luminositeetti on kertainen aurinkoon verrattuna. Näkymättömän komponentin siirtyessä tähden eteen järjestelmän näennäinen kirkkaus putoaa.8 magnitudiin (MV). Sijainti Tähden koordinaatit (J2000) RA: 05h 01m 58.1s DEC +4 49ʹ 2.9ʺ. Epsilon Aurigae on yksi Ajomiehen tähdistön tähdistä ja se kuuluu ns. The kids asterismiin (suom. pennut). The Kids muodostuu kolmesta tähdestä jotka muodostavat teräväkulmaisen kolmion Ajomiehen tähdistön Capella-päätähden oikealla puolella. Epsilon on pohjoisin kolmion tähdistä. Kuvassa Epsilon on merkitty punaisella ympyrällä. EPS AUR :00 Historia Ensimmäinen joka kirjasi ylös Epsilon Aurigaen pimentymisen oli Saksalainen K. Fritsch vuonna 1821 (Fritsch oli muuten tähtiharrastaja). Seuraavan pimennyksen varmistivat Schmidt, Heis ja Argelander vuosina Schmidt jatkoi tähden havainnointia ja varmisti kolmannen pimentymisen vuosina Semiregular-uutislehti :00 JD Vuorokausia : 65 Havaintoja : 75 Epsilon Aurigaen valokäyrää kesäkuulta 2009 kesäkuulle Valokäyrä on muodostettu kymmenistä kiikarilla ja paljain silmin tehdyistä havainnoista. 8

9 Vasta vuonna 190 vahvistettiin periodi joka osoittautui 27.1 vuotta pitkäksi. Muutamaa vuotta myöhemmin (1912) Henry Norris Russel julkaisi raportin menetelmistä, miten kaksoistähtiä havaitaan analyyttisesti ja vuonna 1915 Harlow Shapley sovelsi Norrisin luomia moderneja menetelmiä Epsilon Aurigaehen. Shapleyn analyysin tulokset eivät tuntuneet järkeviltä. Niiden mukaan Epsilon Aurigaeta kiertävän seuralaistähden pitäisi olla vähintään yhtä massiivinen kuin F-luokan ylijättiläinen Epsilon Aurigae itse. Jos seuralainen on näin suurimassainen, niin miten on mahdollista, ettei siitä näy jälkeäkään fotometrisissä eikä spektroskooppisissa mittauksissa? Mysteeri on syntynyt Vuonna 1912 H. Ludendorff julkaisi tähdestä kertyneet havainnot raportissa, jossa tähti kuvattiin pimennysmuuttujaksi jolla on ilmeisesti näkymätön seuralainen ja jonka jakso on epäilyttävän pitkä. Ludendorffin oma teoria oli, että tähteä kiertää suuri ja tiheä meteoreista koostunut pilvi, joka aika ajoin peittää päätähden. Kuiperin, Struven ja Stromgrenin vuonna 197 kehittämä teoria vuorostaan johti siihen, että Epsilon Aurigaeta mainostettiin tuolloin jokaisessa kirjassa maailmankaikkeuden suurimmaksi tähdeksi. Heidän teoriassa päätähti on valtavan kokoinen infrapunan aallonpituudella voimakkaasti säteilevä läpinäkyvä () tähti, jonka ympärillä F- spektriluokan tähti kiertää. Pimennys syntyy kun F-luokan tähti siirtyy kiertoradallaan infrapunaisen tähden taakse. Tämän teorian romutti Kraft vuonna 1954 tarkoilla laskelmillaan. Vuonna 198 Schoenberg ja Jung esittivät ns. Yerkesin mallin jossa seuralaistähti olisi varsin kylmä tähti. Mallissa seuralaisen uloimmat kerrokset olisivat nestemäiset ja nesteen pudotessa takaisin syvemmälle tähden sisuksiin materia kuumenisi ja muuttuisi takaisin kaasuksi. Vaikka nestemäinen kaasu olomuotona voisi selittää joitakin ilmiössä havaittuja seikkoja, ei tämä malli saanut kannatusta ja sen suosio jäi kovin marginaaliseksi. Tähden vuosina ja tapahtuneita pimennyksiä seurattiin erityisen tarkoin mutta mysteeri säilyi. Vastaus kysymykseen mikä pimentää tähden jäi edelleen epäselväksi. Vuonna 1954 Kopal ehdotti ensimmäisenä materiakiekkoa pimennyksen aiheuttajaksi. Kopalin mallissa F-luokan tähden eteen liikkuu suuri osittain läpinäkyvä kiekko, jonka läpimitta olisi noin 0.8 AU. Kopalin mallissa kiekko koostuisi tomusta, pölystä ja osittain myös jäästä, mutta ei kaasusta. Kopalin malli osuu hämmästyttävän lähelle nykyistä käsitystä Epsilon Aurigaesta. Vuonna 1965 Huang teki ensimmäisen tarkan mallinnuksen jossa materiakiekko esitti pääroolia. Huang teoreettinen malli tuotti valokäyrän joka noudatti yllättävän tarkasti tähdestä mitattuja valokäyriä. Huangin mallissa kiekossa esiintyy myös kaasua, jolla hän selitti tiettyjä järjestelmän valokäyrässä havaittuja ilmiöitä. Koska Huangin malli täsmää niin hyvin havaintoihin on nykyinen yleisesti hyväksytty Epsilon Aurigaen malli hyvin pitkälti se, mitä Huang esitti vuonna Vuonna 1971 Cameron yritti täydentää Huangin mallia. Cameron yritti vastata kysymyksiin miten kiekko on syntynyt ja miksi se ei ole hajonnut. Cameronin mallissa kiekon keskellä olisi musta aukko joka pitää rotatoivan kiekon tasapainossa. Myöhemmissä havainnoissa mustaa aukkoa ei kuitenkaan ole havaittu. Samana vuonna (1971) Wilson esitti erinäisiä parannuksia Huangin malliin. Näissä Wilsonin ehdotuksissa oli jo käytetty tietokonesimulaatioita apuna. Wilsonin simulaatiossa kiekko olisi ohut mutta ei läpinäkyvä ja sen keskellä olisi aukko jolla tiettyjä valokäyrän ominaispiirteitä voitaisiin selittää. Huang oli aluksi erimieltä Wilsonin mallista mutta tuli myöhemmin puolitiehen vastaan mallin hyväksymisessä. Vuonna 1985 Eggleton ja Pringle yrittivät selittää miksi materiakiekko ei romahda. Heidän mallissaan musta aukko käytännössä vaihdettiin lähekkäiseen kaksoistähteen. Eggletonin/Pringlen mallissa Epsilon Aurigaeta ehdotettiin siis kolminkertaiseksi tähtijärjestelmäksi jossa yksi tiivis tähtipari kiertää toisiaan kiekon keskustassa samalla kun kiekko ja tähtipari kiertää F-luokan tähteä. Vuonna 1985 Schmidtke ehdotti valokäyrän keskellä näkyvää kirkastumista ns gravitaatiolinssin aiheuttamaksi. Keskellä pimennystä tapahtunut outo kirkastuminen oli jo pitkään aiheuttanut harmaita hiuksia ja romuttanut useita teorioita (joita tässä ei ole listattu). Vuonna 1986 Kemp teki järjestelmästä polarimetrisiä mittauksia. Lopputulos oli, että kiekko olisi hieman kallellaan ratatasoon nähden. Uudempi teoria vuodelta 1990 (Ferluga) esittää, että kiekko ei olisikaan yhtenäinen uniformisesti levittäytynyt materiakappale vaan että siinä esiintyisi railoja ja tyhjiä alueita hieman samaan tapaan kuin saturnuksen renkaissa. Kiekossa olevia sirkulaarisia aukkoja ei ole voitu pois sulkea mutta vanhat valokäyrät eivät täysin vastaa tätä mallia. Ferlugan rengasteoriaa ei kuitenkaan ole voitu täysin kumota. Nykyinen käsitys Nykyinen käsitys Epsilon Aurigaesta perustuu - kuten edellä todettiin - pitkälti Huangin vuonna 1965 esittämään teoriaan eli tähteen jota tosiaankin kiertää suuri materiakiekko. Yksityiskohdat kiekosta ja sen rakenteesta eivät ole tiedossa, mutta laskelmien mukaan sen keskellä olisi tähti, jota ei ole kuitenkaan voitu optisesti havaita. Materiakiekossa oleva sankka tomu ja pöly estää kiekon keskellä olevan tähden valon näkymisen. Kiekko on ohut ja tiivis ja se kulkee tähden editse meistä katsottuna melkein reuna edellä. Tämä kuva on tuotettu infrapunaisen valon aallonpituudella tehtyjen interferometrimittausten avulla. Kuva ei siis ole suora kuva Epsilon Aurigaesta sellaisena kuin sen näkyisi optisessa valossa vaan tietokoneen avulla luotu konstruktio joka perustuu korkearesoluutioisen interferometrin numeerisiin mittauksiin. Image copyright University of Denver. Tätä käsitystä tukee uusimmat huipputarkalla optisella interferometrilla tehdyt mittaukset. Interferometrin tuottamasta datasta on konstruktoitu tietokoneen avulla ensimmäistä kertaa kuva, jonka pitäisi vastata järjestelmän todellista rakennetta (kuva yllä). Semiregular-uutislehti 9

10 Historiallisia valokäyriä Epsilon Aurigaen pimennyksistä. (IBVS 597, Konkoly) photovisual mag photovisual mag photovisual mag HJD Schmidt HJD Schmidt HJD Plassmann 1902 Schwab 1902 photoelectric mag Huffer&Stebbins HJD V mag V mag V mag HJD Gyldenkerne 1956 Larsson-Leander HJD Ingvarsson 198 Hopkins HJD Hvar Obs Lehky 2010 Dubovsky 2010 Semiregular-uutislehti 10

11 Havainnot Joukko suomalaisia tähtiharrastajia on havainnut Epsilon Aurigaeta koko pimennyksen ajan. Suurin osa havainnoista on tehty kiikareilla tai paljain silmin. Epsilon Aurigae on toinen vuoden 2009 projektitähdistämme. Ohessa oleva taulukko ilmoittaa projektitähden havaitsijat ja raportoidut mittaukset. Havaitsija Havaintoja Tunnus Kim Pukero 1 PKU Jouni Sorvari 27 SOW Mika Luostarinen 1 LMJ Tässä valokäyrässä näkyy lähes kaikki suomalaisten tähtiharrastajien mittaukset Epsilon Aurigaesta. Käyrä alkaa ennen pimennystä. Lähde: ursa.fi, Veikko Mäkelä. Esa Eronen 2 - Jani Virtanen 2 VJA Yhteensä 75 Havaintoja tekivät myös Veikko Mäkelä (VMO), Sampsa Lahtinen (LSA), Kari Tikkanen (TKK) ja Mika Lähteenmäki (LMU) mutta koska näitä havaintoja ei ole raportoitu semiregular.com palveluun emme voi esittää tilastoja mittausten määrästä. Kaikkien havaitsijoiden mittaukset on yhdistetty tällä sivulla näkyvissä valokäyrissä (lähde: ursa.fi). Tämän sivun alempi valokäyrä käsittää ajanjakson pimentymisestä eteenpäin. Tässä valokäyrässä näkyy vain pimennyksen ajanjakso kohteesta. Lähde: ursa.fi, Veikko Mäkelä. Yhteenveto Suomalaisten tähtiharrastajien tekemät mittaukset Epsilon Aurigaen harvinaisesta ja tieteellisesti merkittävästä pimennyksestä osoittavat hienosti yhteistyön voiman ja merkityksen. Havaitsijat ovat raportoineet mittaukset eteenpäin yhdysvaltalaiseen muuttuvien tähtien yhdistykseen AAVSOon joka toimii harrastajien ja tiedeyhteisön yhteistyöelimenä. Koska Epsilon Aurigaen pimentyminen on edelleen menossa palaamme tähän projektitähteen seuraavassa Semiregular-uutislehdessä. Semiregular-uutislehti 11

12 SEMIREGULAR Numero Vuoden 2009 supernovalöydöt Taurus-Hill Observatory (THO) eli Härkämäen observatorion tehotiimi jatkaa uusien supernovien löytämistä tasaiseen tahtiin. Markku Nissinen, Esa Heikkinen ja Veli-Pekka Hentunen löysivät supernovan SN 2009bw:n Supernovan tarjoili isäntägalaksi UGC Vuonna 2009 THO löysi peräti kaksi uutta supernovaa vieraista galakseista. Ensimmäinen uusi löytö oli supernova SN 2009bw joka löytyi yönä otetuista kuvista. THO tiimille tämä oli heidän seitsemäs supernova. Löytöhetkellä supernovan kirkkaus oli noin 16.0R magnitudia. Supernovan isäntägalaksi oli UGC Supernova SN 2009iy löytyi elokuun puolivälissä galaksista UGC Löytöhetkellä supernovan kirkkaus oli 17.9R magnitudia. Varmistuskuvat supernovasta SN 2009iy otti Arto Oksanen (Hankasalmen observatorio). UGC 8520 on Scd tyypin spiraaligalaksi ja sen etäisyys on noin 50 miljoonaa valovuotta. Hieman yllättäen molemmat supernovat sijaitsevat Kirahvin-tähdistössä (Camelopardalis). Semiregular toivottaa THO:n havaintotiimille onnittelut eriomaisten löytöjen johdosta Markku Nissinen ja Veli-Pekka Hentunen löysivät supernovan SN 2009iy:n Isäntägalaksi UGC Semiregular-uutislehti 12

13 Galaksin UGC 2890 sijainti Kirahvin tähdistössä. Galaksin UGC 8520 sijainti Kirahvin tähdistössä. Semiregular-uutislehti 1

14 Semiregular.com tilastot Oheisissa käyrissä näkyy miten semiregular.com palvelu on kehittynyt vuosien aikana. Tilastoista näkee miten palveluun on tuotu havaintoja (kaksi ylintä käyrää) sekä miten palveluun on rekisteröitynyt käyttäjiä (kaksi alinta käyrää). On muistettava, etteivät kaikki havaintoja tekevät tuo palveluun kaikkia havaintoja vaan osa jää uupumaan palvelusta. Näin ollen voidaan todeta, että suomalaiset tähtiharrastajat tekevät enemmän muuttujista mittauksia kuin mitä näistä tilastoista voi päätellä. Tulemme jatkossa julkaisemaan joka vuosi palvelun numeerisen kehityksen tässä uutislehdessä. Huomaa, että semiregular.com palvelu avattiin Internetiin julkisesti vasta vuonna 200. Näin ollen tilaston alkupään numerot vuosilta eivät kerro koko kuvaa palvelun käytöstä. Havaintojen vuosittainen määrä,000 2,22 2,250 1,88 1,87 1,0 1, Havaintojen lukumäärän kasvu (kumulatiivinen) 9,84 10,000 7,500 6,171 7,501 5,000 2, ,05 1,102 1,409 2,796,72, Uusia havaitsijoita per vuosi Uusia havaitsijoita (kumulatiivinen) Semiregular-uutislehti 14

15 Tähtipakina Tällä palstalla intergalaktinen tähtimatkaajamme kertoo fantastisista matkoistaan Linnunratamme oudoissa ja huonosti tunnetuissa osissa. Tarinoilla on usein vankka todellisuuspohja, vaikkakin pieniä muutoksia on saatettu tehdä, jotta tarinassa mainittuja paikkoja tai avaruusolioita ei voitaisi tunnistaa. Viittaus Galaktiseen lakiin: Nielaisin. Tuntui kuin kylmä jääpala olisi teleporttautunut vatsaani. Miten tämä voi olla mahdollista? Tarkistin hallin ovet. Ne olivat ehjät. Pahat aavistukset alkoivat pyöriä päässäni. Ehkä hyppy mustan aukon läheisyyteen ei ollutkaan sattumaa tai teknisen virheen aiheuttama. Ehkä joku oli onnistunut sabotoimaan Monolithiumin ja hyppy mustan aukon läheisyyteen oli ennalta suunniteltu. Juoksin takaisin ohjaamoon ja komensin tietokonetta spektrianalysoimaan lähiavaruuden. Etsin jälkiä vieraasta aluksesta, joka olisi saattanut odottaa Monolithiumia ja käyttää hätätilannetta hyväkseen ryöstääkseen aluksen arvokkaan lastin. Mitä enemmän asiaa ajattelin, niin sitä todennäköisemmältä se tuntui. tutkimusaluksista voisi soveltua takaa-ajoon. Se ei ole järin nopea, mutta pystyy tekemään kymmeniä hyppyjä ennenkuin se pitää tankata. Komensin tietokonetta laittamaan tutkimusaluksen matkakuntoon. Ohjeistin myös, että polttoainetta pitäisi hieman terästää, jotta nopeutta saataisiin kasvatettua. Sivuutin tietokoneen antaman varoituksen mahdollisesta moottorivauriosta olankohautuksella. Jätin Monolithiumin ajelehtimaan ja pakkasin henkilökohtaiset tavarani pieneen alukseen. Laskin ionivanan jättämästä jäljestä todennäköisimmän päätepisteen ensimmäiselle hypylle. Laskelma osoitti 87 prosentin todennäköisyydellä kohti Monokliumin tähtijärjestelmässä olevaa Slervon ulkoplaneettaa. Galaktinen kuriiri Osa 2 Hiljaisuus tuntui ikuisuudelta. Avasin lopulta silmäni. Tärinä ja teräksen kirskuna oli ohi. Monolithium tuntui ajelehtivan rauhallisesti. Aluksen keinotekoinen gravitaatio toimi, mutta oli normaalia heikompi. Kesti hetken, ennenkuin nousin tuolista joka oli hiestä märkä. Kauanko olin mahtanut olla tajuttomana ja mitä oli tapahtunut. Rannekelloni vilkutti aikaa A8:98:29.2. Tajuttomuuteni oli kestänyt parhaimmillaan pienen torkun verran. Naksauttelin aluksen ohjauskonsoliin kysymyksen ajasta ja paikasta. Sekuntia myöhemmin konsoli ilmoitti järjestelmässä olevasta ylivuotovirheestä. Outoa. Ehkä järjestelmä on vaurioitunut. Pyysin tietokoneelta D hologrammia paikallisesta lähiavaruudesta. Tietokone totteli, mutta lähiavaruuden kartta oli ilmeisesti rikki, koska en tunnistanut ainuttakaan tähtijärjestelmää. Aluksen gravitaatiotutka näytti vaalean vihreää, joten musta aukko oli sen verran etäällä, ettei siitä tarvinnut huolehtia. Komensin aluksen keskustietokonetta suorittamaan täydellisen vikadiagnostiikan ja marssin sen jälkeen rahtiruumaan tarkistamaan Vor Ronomocilta saamani laatikon kuntoa. Monolithiumin kaltainen rahtialus sisältää satoja käytäviä ja kymmeniä rahtauksessa käytettyjä tiloja. Ennen matkaa Ronomoc oli sinetöinyt ja huolellisesti kiinnitän laatikon Monolithiumin ruumaan. Muutaman minuutin kuluttua löysin oikean ruuman. Rahtitilan suurten ovien liukuessa auki ruuman kuiva ja tunkkainen teräksen tuoksu osui sieraimiini. Valot syttyivät yksitellen suuressa hallissa. Siinä missä olisi pitänyt olla suuri parikymmentä metriä pitkä ja kymmenisen metriä korkea laatikko oli pelkkää tyhjyyttä. Rahtitila oli täysin tyhjä Jos lasti oli niin arvokas kuin Vor Ronomocin kiertoilmaisuista voisi päätellä, olisi mahdollista, että joku kolmas taho olisi valmis menemään äärimmäisyyksiin anastaakseen arvokkaan lastin. Spektrianalyysin tulos välähti ruutuun. Siinä se on Ei pelkästään yhden vieraan hypermoottorin jättämä ionivana vaan peräti neljän aluksen Eivät ilmeisesti halunneet riskeerata mitään, vaan varmistivat neljän aluksen voimin, että arvosaalis saadaan anastettua. Piraatit eivät olleet nähneet kovin paljon vaivaa peittääkseen jälkensä. Olivat siis varmoja, että en koskaan pääsisi pakenemaan mustan aukon vetovoimasta. Pyysin tietokonetta tekemään yksityiskohtaisen analyysin ionivanoista ja antamaan listan telakoista joissa kyseisiä alusmalleja oli rakennettu. Tästä voi tulla pitkä ja vaikea selvitystyö, mutta jostain on aloitettava. Hulauttaessani kolmatta kahvikuppia kurkusta alas tietokone antoi analyysinsä. Kolmella ionivanalla neljästä oli saman tyyppinen moottori mutta neljännen moottori oli poikkeuksellinen. Spektrianalyysi paljasti suuria ainemääriä kurdania jota yleensä käytetään huippuun viritetyissä kilpa-aluksissa. Aine on hyvin kallista ja sen pitkäaikainen käyttö syövyttää moottorin. Latkiessani haaleaa kahvia piraattien käyttämä strategia alkoi paljastua. Olivat käyttäneet neljää alusta. Kolmen aluksen oli tarkoitus varmistaa sieppaus ja neljännen aluksen oli tarkoitus kuljettaa varastettu tavara pois rikospaikalta niin nopeasti kuin mahdollista. Keskustietokoneen vikadiagnoosi keskeytti ajatukseni. Riitti, että vilkaisin muutamaa ensimmäistä riviä ja tiesin, että Monolithiumista ei ole enää alukseksi. Runko ei vuoda mutta elektroniikka ja muu aluksen sähköjärjestelmä on suurelta osin kärähtänyt. Tällä aluksella ei lähdetä takaa-ajoon. Napsautin ruudulle listan kaikista Monolithiumin kantamista pelastuskapseleista, luotaimista, huvialuksista ja tieteellisistä laitteista. Vor Ronomoc harrastaa asteroidien porailua joten yksi Monolithiumin sisällään kantamista pienemmistä Kartan mukaan kyseisellä Slervon planeetalla asustaa pieni kauppamiesten yhteisö. Ei aivan takapajuinen paikka mutta silti hieman syrjässä. Teknologinen taso on kuitenkin sen verran korkea, että tarvittaessa siellä voi huoltaa ja korjata aluksia. Yhteydet muihin planeettakuntiin ovat myös kohtalaisen suorat. Syötin Slervon koordinaatit ohjaustietokoneelle ja komensin aluksen hyppyyn. Tähtihyppy pienellä tutkimusaluksella on mahdollinen, mutta ei kovin miellyttävä kokemus. Tämän tyyppiset alukset on oikeastaan suunniteltu lyhyitä hyppyjä varten jotka tapahtuvat aurinkokunnan sisällä. Vaikka teknologia mahdollistaa pitkätkin hypyt ei hyppyjen tarkkuus välttämättä ole samaa tasoa kuin varsinaisissa tähtiristeilijöissä. Osuin kuitenkin kohtalaisen lähelle Slervon planeettaa mutta jouduin loppumatkan kulkemaan perinteisellä hitaammalla moottorilla. Spektrianalyysi paljasti, että piraattien alus on ollut tällä alueella. Ionivanan tunnusomainen jälki hehkui spektrograafissa heikkona, mutta tunnistettavana. Aluksen tietokone ei osannut sanoa luotettavasti, kuinka kauan vanan syntymisestä oli kulunut aikaa. Se ei ollut mikään ihme, koska aluksen laitteita ja ohjelmistoja ei oltu optimoitu ionivanojen analysoimiseen. Spektrograafi paljasti myös, että kyseistä ionivanaa hehkui Slervon ilmakehän yläpuolella. Sain varmuuden, että olin oikeilla jäljillä. Slervo Koska piraatit olivat hypänneet tänne, niin oli hyvin todennäköistä, että he olivat myös laskeutuneet planeetalle. Kuka tietää, ehkä alus johon Vor Ronomocin laatikko oli siirretty olisi edelleen planeetalla. Jos ryöstäjät olivat kuvitelleet, että Monolithium oli jäänyt mustan aukon vangiksi tai peräti sukeltanut suoraan aukkoon, eivät he välttämättä osanneet arvata, että olin Semiregular-uutislehti 15

16 aivan heidän kannoillaan. Päätin laskeutua Slervoon ja tutkia josko löytäisin seuraavan johtolangan. Slervo oli avaruudesta nähtynä pieni planeetta. Lähestyin planeettaa yöpuolelta ja huomasin, että pilviä ei tällä planeetalla ole kuin nimeksi. Slervo kuuluu kuivien planeettojen luokkaan, mutta ei se täysin vedetön ole. Saapuminen Slervon avaruussatamaan Slervon ainut avaruussatama antoi minulle laskeutumisluvan. Laskeuduin varhain aamuyöstä pienelle merkitylle alustalle ja suoritin viranomaisten vaatimat muodollisuudet. Aluksen lokikirjaan olin merkinnyt, että emoalus Monolithium oli vaurioitunut ja että olin lähtenyt keräämään varaosia naapurijärjestelmistä. Hetken pelkäsin, että joku paikallinen viranomainen kyselisi tarkemmin mitä Monolithiumille oli tapahtunut ja minkälaista apua tarvitsisin, mutta pelko osoittautui turhaksi. Heitä ei ilmeisesti voisi vähempää kiinnostaa muiden tekniset ongelmat. Tästä rohkaistuneena, kysyin, osaisivatko he suositella jotain Slervon alueen paikallista mekaanikkoa jolta voisin tiedustella varaosia. Kävi ilmi, että Slervossa on vain yksi avaruusalusten korjaamo ja se on aivan suuren telakka-alueen vieressä. Sain korjaamon osoitteen ja otin taksin avaruussataman virastorakennuksen ulkopuolelta. 'Tähän osoitteeseen.' sanoin taksia kuljettavalle nelikätiselle kuskille. Kuskin keskimmäinen silmä mulkaisi paperia jonka hänelle tyrkkäsin kahden muun silmän mulkoillessa minua epäluuloisesti päästä varpaisiin. 'Onksun tölkki rikkinä mennyt vai?' murahti pitkäkarvainen kuski. Galaktisessa yleiskielessä oli vahva paikallinen korostus. 'On. Tarvitsen varaosia. Tunnetko tuon osoitteen?' kuski murahti jotain ja lähti ajamaan pitkin kapeita kujia. Pimeät kujat vilahtivat ikkunan ohi kun kuski yllättäen sanoi 'Kaiksää tiedät, että korjaamot kiinniova tähä aikaan. Ooksävarma, ettet haluu ensin hotelliin mennä ja sit päivällä kierrellä varaosaa etsimässä?'. Mietin hetken ehdotusta joka ei kuullostanut hullumalta, mutta toisaalta pelkäsin, että hukkaan mahdollisen johtolangan jos lähden hotelliin lepäämään. Yritin hieman jututtaa kuskia 'Olen ensimmäistä kertaa Slervossa. Minkäslainen paikka tämä on? Käykö täällä paljonkin vieraita?' yritin kuullostaa viattomalta. 'Ai Slervo? Kuisnii? Täähä on tällane hiljanen tuppukylähän tää. Muutama kauppa-alus käy viikossa ja satunnaisia turisteja sillon tällön vaikkei me tuurismistä eletäkähän. Hoohoohoo..' kuski nauraa hohotti niin, että keskimmäisestä silmästä tirskahti naurun kyynel. Kuski jatkoi, Tosin, eenmä tiiä oonks nyt joku seesonki kun viimesen yhren päävän aakana on ollu noit vierait eenemmänki Ooho Meenasin aajaa päält Mookoma luurpilisko mee matkoihis Kuski teki yllättäen jyrkän kääntöliikkeen väistääkseen tielle loikannutta sinipunaoranssista liskoa. Kolautin ohimoni ikkunaan. Hoohoo.. issäntä ei kyl tykää jos taas hajootan tään taksin Hohotuksen loputtua kuski palasi kysymykseen 'miteso, oisko hotelli parempi ku tyhjä korjaamo?' 'Tehdäänkös niin, että kun nyt jo ollaan matkalla korjaamolle niin käydään ainakin katsomassa missä se sijaitsee. Tiedänpähän sitten päivällä jo etukäteen, että minkälaisesta paikasta on kyse' 'Soppiihan tuo mutta ajan haaskausta tää on.' Korjaamo oli muutaman kliksin päässä ja aamun heikosti kajastaessa taksi kaartoi korjaamon pihalle. Katsoin taksin likaisen ikkunan läpi aluetta. Valtavat ruosteiset hallit jotka levittäytyivät alueella olivat vanhuudestaan huolimatta vaikuttavia. 'Taidan jäädäkin tänne odottamaan korjaamon avautumista. Päivähän koittaa pian. Minua kun ei nukuta nyt kuitenkaan.' Kuski kääntyi etupenkillä ja mulkaisi minua ihmeissään. 'Meinaat jäädä tähä odottamaan vai? Ei se turvallista ole. Tähä aikaan täällä voi liikkua kaikenlaista porukkaa' kuski viimeisteli lauseensa pitkällä Hoohoohoo-naurulla. 'Tässä, toivottavasti tämä on tarpeeksi matkasta.' Iskin muutaman krediitin kuskin rahastuslaatikkoon. 'Säähä ootki hieeno miäs Jos sää tarvita kyyti takais kaupunkhiin niin täsä mun kortti o'. Kuski kaivoi rintataskustaan likaisen kortin ja tyrkkäsi sen käteeni. Siin kortis o sellane nappi näätkö? Klikkaa sit vaan nii mää tuun sut noutama. Misä sitte ootkin. Kato älykortti kertoo sun paikan ja mä sit nouda sut. Tuuristit näistä tykkää kun on niin helppoa Hoohoohoo. Näppärää, tuumailin. Otin kortin ja kiitin. Astuin ulos taksista joka kaarsi ja sihahti matkoihinsa. Taivas oli pilvetön ja galaksin valo kajasti heikosti yläpuolellani. Alue vaikutti täysin hiljaiselta. Ongelmana vain oli se, että olinko oikeassa paikassa. Katselin ympärilleni ja päätin varovasti hiipiä erään lähellä olevan hallin vierustalle. Paikka oli täysin autio ja hiljainen. Pistin merkille, että maassa näkyi tuoreita jälkiä aivan kuin jokin raskas kulkuneuvo olisi ajanut paikalle tai sieltä pois. Piraattien alus Kävelin valtavan hallin reunaa ja löysin rikkinäisen ikkunan. Vilkuilin ympärilleni ja rohkaisin mieleni. Pujottauduin ikkunasta sisään ja päädyin himmeästi valaistuun halliin. Kun silmäni olivat tottuneet hämärään näin miten edessäni kohosi alus. Mietin, voisinko tosiaan olla niin onnekas, että tämä olisi itse piraattien alus. Kävelin lähemmäksi aluksen runkoa ja tunnustelin sitä kädellä. Sen runko oli vielä lämmin. Sen on täytynyt laskeutua ilmakehän läpi aivan äskettäin. Yllättäen kuulin puhetta jostain kauempaa ja ponkaisin suurten tynnyreiden taakse piiloon. Askelet lähestyivät. Sitten pysähtyivät ja kuulin heikkoja piippauksia. Hetken päästä askelten ääni alkoi loitota. Odotin vielä hetken ja kohotin varovasti päätäni tynnyreiden takaa. Ehdin nähdä vain vilahduksen tummasta varjosta vasemmalla puolellani kun jotain raskasta jysähti päähäni. Juuri ennenkuin menetin tajuntani, kuulin lyhyen keskustelun kielellä, jonka tunnistin jotenkuten vanhaksi Morleyn murteeksi. Siihen verrattuna taksikuskin murre oli suorastaan hyvin artikuloitua. Sed on löydyt. Kudak mahdak on täd miäs? Ihaksamaks, sulada se sinihupold da hulehdi hyvd jäämidstöd. Kudak eid sad dietäd täsäd.. Seikkailu jatkuu seuraavassa numerossa. Mika Luostarinen Semiregular-uutislehti 16

17 SEMIREGULAR Numero Loppupläjäys rekisteröityä palveluun, ellei niin halua, mutta rekisteröityneille tähtiharrastajille kaikki palvelun työkalut ovat tarjolla. Semiregular uutislehti on Suomalaisille tähtiharrastajille suunnattu kerran vuodessa ilmestyvä julkaisu, joka käsittelee muuttuvia tähtiä ja niiden havainnointia. Uutislehti ilmestyy pelkästään elektronisesti PDF-muodossa. Havaintotoimintaamme ei ole mitenkään sidottu olemassa oleviin tähtiyhdistyksiin vaan toivotamme kaikki havaitsijat mukaan riippumatta siitä, mihin tähtiyhdistykseen (jos sitten mihinkään) harrastaja kuuluu. Julkaisussa käydään yleensä läpi menneen vuoden merkittävimmät havainnot sekä havaintoprojektit ja raportoidaan niiden tulokset. Lisäksi julkaistaan alaan liittyviä artikkeleita, kuvia, laitearvosteluja sekä havaintokertomuksia. Julkaisun tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää Suomessa tapahtuvaa muuttuvien tähtien harrastustoimintaa jakamalla alaan liittyvää tietoa ja tietämystä tähtiharrastajien kesken. Semiregular.com verkkopalvelu Tämän uutislehden vastinkappaleena toimii Semiregular.com-verkkopalvelu jonka Internet-osoite on Palvelu on kaikille avoin ja se toimii harrastajien havaintotietokantana. Palvelu tarjoaa ajankohtaisia uutisia muuttuvista tähdistä, artikkeleita, havainto-oppaita ja erilaisia havainnointia auttavia työkaluja. Semiregular.com ei ole yhdistys, yritys eikä muukaan rekisteröity organisaatio tai muu instanssi. Semiregular.com-palvelun toiminta rakentuu havaintotoiminnan ja siihen läheisesti liittyvien asioiden ympärille. Meillä ei ole jäsenmaksuja, kokouksia eikä budjetteja. Tähtiharrastajan ei ole pakko Vanha tähtitorni Lissabonissa, Portugalissa. Havainto-opas Semiregular.com palvelusta löytyy suomenkielinen muuttuvien tähtien havaitsijan opas. Opas on tarjolla osoitteessa: Yhteystiedot Mika Luostarinen. Tähtikissa Nema. Nemalla on usein tapana tarkailla kuuta ja tähtiä parvekkeelta käsin. Taivaalla vaeltavat satelliitit ovat aivan erityisen mielenkiinnon kohteena. Semiregular-uutislehti 17