SEMIREGULAR. Linnunradan reunalta. LSST kaukoputki. Kamera. Sisältö. Numero 9, Vuosi 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEMIREGULAR. Linnunradan reunalta. LSST kaukoputki. Kamera. Sisältö. Numero 9, Vuosi 2011"

Transkriptio

1 SEMIREGULAR Numero 9, Vuosi 2011 Linnunradan reunalta LSST kaukoputki Survey Telescope, tulee olemaan valmistuttuaan varsinainen peto kaukoputkeksi. LSST ahkeroi jokaisena selkeänä yönä korkealla Chilen vuoristossa, kuvaten supertarkalla optiikalla taivasta. LSST poikkeaa aikaisemmista vastaavista laitteista. Se ryöppää taivasta ennennäkemättömän nopeasti, syvältä ja väsymättä. Kuvat analysoidaan ja mitataan automaattisesti. Jos taivaalla jokin liikahtaa tai muuttuu, pystyy LSST kuvaamaan ilmiön. Kamera Kuva 1: LSST teleskoopin on määrä valmistua vuosikymmenen loppuun mennessä. Kuva: (C) LSST Kun luin ensimmäisen kerran LSST teleskoopista, taisin hieman huolestua. LSST, eli Large Synoptic LSST:n kamera on 3.2 gigapikselin CCD-kamera. Kamera pystyy lukemaan yhden kuvan 2 sekunnissa. Kamera on vain 16 bittinen ja siinä tulee olemaan käytössä uudemman standardin mukaiset ugritzy - suodattimet. Kun kamera kytketään tähän yli kahdeksan metrin peilillä varustettuun nopeaan f/1.234 kaukoputkeen, peittää se taivaasta hulppean 3.5 x 3.5 asteen kokoisen alueen. Yhden yön kuluessa LSST kuvaa yli 800 kartoi- Sisältö Linnunradan reunalta Uutisnurkka Käyttötilastot Vuoden 2011 havaintoprojekti Tähtipakina Yleiset asiat

2 Numero 9, Vuosi tuskuvaa. Valotusajat tulevat olemaan lyhyitä, vain sekuntia. Sama taivaan alue kuvataan kaikkien suodattimien läpi. Punaisessa valossa kaukoputki yltää 15 sekunnin valotusajalla jopa 24.5 magnitudiin. Näin lyhyet valotusajat saavat kiinni nopeasti liikkuvat NEO-asteroidit, jotka voivat olla paitsi hyvin himmeitä niin myös nopeita. LSST:n avulla syväluotaava galaksikuvaus nousee aivan uudelle tasolle. LSST aikoo kuvata miljardeja galakseja kyseisten suodattimen läpi aina punasiirtymään 3 asti. Kotigalaksimme tähtiä on tarkoitus kuvata ja luetteloida noin kymmenen miljardia. Määrä on 5-10 prosenttia galaksimme kaikista tähdistä. Galaksien kuvaaminen mahdollistaa aivan ennennäkemättömän tarkan 3D-mallin muodostamisen lähes koko tunnetusta maailmankaikkeudesta. Mielestäni tällä tarkalla maailmankaikkeutta kuvaavalla 3D-kartalla on potentiaalia jäädä historiaan yhtenä ihmiskunnan suurimmista saavutuksista atomin halkaisun ohella. Tiedonhallinta On arvioitu, että yhden havaintoyön aikana LSST:n kamera tuottaa 15 teratavua kuvainformaatiota. Vuositasolla puhtaan raakatiedon määrä on noin 6.8 petatavua. Levykapasiteettia on varattu 200 petatavua. Tietokoneet jotka tätä tietomäärää hallinnoivat, ovat laskentateholtaan vähintään 60 teraflopin koneita. Käytetyn tietoverkon siirtonopeus on 10 gigabittiä. LSST ei pelkästään kuvaa NEO-asteroideja ja galakseja ennennäkemättömällä tarkkuudella vaan myös muuttuvia tähtiä. Kuva 2: LSST teleskoopin peiliä hiotaan. Kuva: (C) LSST Onkin todennäköistä, että LSST löytää runsaasti uusia muuttujia kotigalaksistamme mutta ehkä myös paikallisesta galaksijoukostamme. LSST ei pelkästään löydä uusia muuttujia vaan tulee rutiininomaisesti mittaamaan jo tiedossa olevia muuttujia säännöllisesti, tarkasti ja nopeasti. Entä tekeekö LSST muuttujahavaitsijoista työttömiä? En usko. Nykytiedon valossa LSST:n on suunniteltu olevan toimintakelpoinen vain 10 vuotta. Tänä aikana nousee löydettyjen muuttujien määrä kymmenillä ellei peräti sadoilla tuhansilla tähdillä. Vastaavasti tunnettujen muuttujien toiminnasta tullaan saamaan aivan uutta tietoa.

3 Numero 9, Vuosi Mutta yksi asia tulee olemaan melko varmaa. Kun näin pitkälle päästään, niin jokainen itseään kunnioittava muuttujahavaitsija joutuu ostamaan itselleen ugrizy -standardin mukaiset fotometriset suodattimet. Vanha fotometrinen UBVRI-standardi kun ei ole yhteensopiva uuden standardin kanssa. Tässä numerossa Kuva 3: Kameran 3200 megapikselin CCD-kennon malli. Malliin on teipattu täysikuu, joka havainnollistaa minkä kokoisena kuu näkyisi valmiissa kuvassa. Kuva: (C) LSST Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että tähtiharrastajille jää tämän jälkeen tehtäväksi jatkaa niiden uusien kohteiden mittaamista jotka LSST on löytänyt. Muuttujahavaitsijalle LSST tulee olemaan siis eräänlainen galaktisen aarrearkun avaaja. Olemme edistyneet semiregular-uutislehden yhdeksänteen numeroon. Tämän numeron uutisnurkassa käymme läpi vuoden 2011 merkittävimmät havainnot ja yhteenvedot, Vuoden havaintokamppanja -artikkelissa päätämme virallisesti Epsilon Aurigae-projektimme, ja kerromme mitä tiede pystyi selvittämään tästä kohteesta, ja mitä jäi edelleen, sanoisinko peräti, pimentoon. Julkaisemme myös jo tuttuun tapaan Semiregular.com verkkopalvelun vuoden 2011 käyttötilastot. Tähtipakina-palstalla jatkotarinamme Galaktinen kuriiri on edennyt neljänteen osaan. Lue miten protagonistimme seuraa avaruuspiraattien röyhkeästi varastamaa vor Ronomockin arkkua galaksin kaikkein vaarallisimmille alueille. Antoisia lukuhetkiä. Mika Luostarinen Helmikuu 2012, Espoo * * * Kuva 4: LSST-tähtitorni ulkoa. Kuva: (C) LSST

4 Numero 9, Vuosi Uutisnurkka M. Luostarinen Tunnettu ns. käänteinen nova R Coronae Borealis (R CrB) osoitti viitteitä kirkastumisesta pitkän minimijakson jälkeen. Yhteenveto vuoden 2011 uutisista Tällä palstalla kertaamme lyhyesti kuluneen vuoden merkittävimmät uutiset ja havainnot. Vuosi 2011 oli leimahtaneiden supernovien suhteen kohtalaisen aktiivinen. Pitkin vuotta vieraissa galakseissa räjähti supernovia suhteellisen tiuhaan tahtiin. Vuoden kuluessa Suomalaiset havaitsijat pääsivät SDSS projektin yhteydessä avustamaan myös Hubble-avaruusteleskooppia CSS : aktiivisenä CSS : on Ajomiehen tähdistöstä vuonna 2008 löydetty syvästi pimentyvä polaari, jonka havaittiin purkautuvan ensimmäisen kerran vuoden 2009 alussa. Polaarit ovat kataklysmisiä muuttujia, joiden valkoisen kääpiön ympärillä on voimakas magneettikenttä. Magneettikenttä vaikuttaa merkittävästi materiakiekon muotoon ja kehitykseen. Polaareissa materia, joka normaalisti kertyisi kiekkoon, ajautuukin magneettikentän ohjaamana valkoisen kääpiön napa-alueille. Lyhennys CSS tähden nimessä viittaa Catalina Sky Survey-projektiin, jonka päätarkoituksena on löytää maalle vaarallisia NEO-asteroideja. Suomalaisista havaitsijoista Arto Oksanen on kuvannut kohteesta useita aikasarjoja, joista on ollut apua järjestelmän tyypin määrittelyssä. Tähden P orb on d ja amplitudi m V. Tyyppi AM+E. Havaitut pimennykset ovat 4 m V ja ne ovat syviä. Helmikuussa 2011 kohteen havaittiin olevan purkautumassa ja aikasarjan kohteesta kuvasi Jari Suomela. Valitettavasti Jari ei raportoinut havaintojaan Semiregular.com palveluun, joten valokäyrää aikasarjasta ei ole tarjolla. Tämä on hieno kohde niille CCD-kuvaajille, jotka haluavat osallistua uuden muuttujan persoonallisuuden ja ominaisuuksien selvittämiseen R CrB yritti kirkastua Kuva 1: R CrB tähden sijainti Pohjan kruunun tähdistössä. Normaalisti R CrB loistaa noin 6 m V paikkeilla, mutta ajoittain se himmenee noin magnitudiin. Tyypillisesti tähden minimit kestävät vain joitakin kuukausia. Tähti on kirkastunut vuosina 1866 ja 1946 jopa 2 m V asti. R CrB painui vuonna 2007 noin 14 magnitudiin ja on pysynyt siitä lähtien minimissä. Tämän kertaista minimiä voidaan hyvällä syyllä pitää epätavallisen pitkänä. Se onkin tähden tunnetun historian aikana pisimpään jatkunut yhtäjaksoinen minimi ja sen takia merkittävä. Vuoden 2010 lopulla R CrB kirkastui hieman, mutta ei kuitenkaan kyennyt nousemaan sille tyypilliseen kuuteen magnitudiin. Vuoden 2011 lopulle tultaessa R CrB oli vain noin 13 m V. R CrB on hyvin vanha keltainen ylijättiläinen ja CRB-tähtien prototyyppitähti. Tähden etäisyys on noin 6000 valovuotta. Spektriluokka G0. Massa noin 0.8 M. Luminositeetti vastaavasti 8000 L. Tähden säde ei ole tiedossa. Tähden uskotaan himmentyvän, koska sen atmosfääriin pääsee kumuloitumaan hiilipölyä. Yleensä R CrB toipuu minimistä kohtalaisen nopeasti, koska tähden säteilypaine kirjaimellisesti puhaltaa pölyn tähden ympäriltä pois. Tämä enigmaattinen tähti on erinomainen havaintokohde. Sitä on tutkittu intensiivisesti vuodesta 1795 lähtien, jolloin sen löysi Edward Pigott. CRB-luokan tähtiä on löydettu vasta 50 kappaletta ja syy on todennäköisesti se, että tähdet viettävät aikaansa tässä kyseisessä kehitysvaiheessa vain noin 1000 vuotta. R CrB on antoisa havaintokohde tähtiharrastajalle. Sitä voi havaita sen ollessa maksimissa tavallisil-

5 Numero 9, Vuosi la kiikareilla ja sen painuessa minimiin siihen yltää noin cm kaukoputkella SDSS Hubble-kamppanja Maaliskuussa 2011 Aavso organisoi muuttujahavaitsijoille havaintokamppanjan yhteistyössä Hubbleavaruusteleskoopin kanssa (STScI, Space Telescope Science Institute). Kamppanjan kohteena oli kataklysminen muuttuja SDSS J (jatkossa SDSS ). Jotta Hubble voisi onnistuneesti mitata tähden spektrin superherkällä COS-spektrometrillä, olisi muuttujan pysyttävä minimissään. Kuva 3: SDSS kuvattuna Komakalliolla, Kirkkonummen Komeetta ry:n havaintopaikalla. SDSS on tuore vuonna 2007 löydetty (P. Szkody) kataklysminen muuttuja, jota ei ole aikaisemmin havaittu purkautumassa. SDSS on minimissään hyvin himmeä, vain 19.1 m V. Tähti on tyypitetty UG+ZZ tähdeksi ja sen amplitudiksi on ilmoitettu m V. Spektriluokkaa ei ole määritetty mutta tähdelle on mitattu P orb = d. Kuva 2: Superherkkä COS-spektrometri. Kampanjassa tähtiharrastajia pyydettiin monitoroimaan SDSS muuttujaa, ja tekemään hälytys, jos muuttuja alkaisi kirkastumaan ennen annettua ajankohtaa. Kohde pysyttelikin toivottuna aikana säyseästi minimissä ja Hubblen onnistui kuvata tähden spektri COS-kameralla. Koska COS on niin herkkä spektrografi, että jos sillä kuvataan kirkkaana olevaa tähteä voi laite vaurioitua. Tästä syystä COS-spektrografilla voi kuvata vain himmeitä kohteita. Projektia johti astrofysiikan professori Paula Szkody (University of Washington, Astronomy Department), joka on erikoistunut kataklysmisiin muuttujiin. Kuva 4: Yksityiskohta SDSS alueesta.

6 Numero 9, Vuosi Kuva 6: Timo Kantolan ottama kuva kohteesta SDSS Kohde merkitty pienellä keltaisella nuolella. Kuva 5: Arto Oksasen kuva SDSS alueesta. Kuva otettu 16 tuuman RCOS teleskoopilla Hankasalmella. Kohdetta kuvasivat Timo Kantola, Mika Luostarinen ja Arto Oksanen. Kamppanjan jälkeen Paula muisti myös Suomalaisia havaitsijoita ystävällisellä kirjeellä: "David, Mike,Ian, Mike LMJ, Timo, Arto, George, Walter and Elizabeth, just wanted to show you what your observing allowed us to do. Last night I was able to download the new HST data and make a quick plot, which is attached as a pdf so hopefully you can be the first to see our succesful result. Its a bit of a puzzle as the strong pulsations are not apparent in the optical (it will take a while for us to analyze the UV for that) while the fluxes are a bit lower but the lines stronger. So don t know if we missed an outburst in the last year while the object was unabservable or what is going on. But it gives us something to work with for the next year. Thanks for your excellent coverage which allowed the observations to to forward! The next one in a few weeks is trickier (GW Lib) which is at dec of -25 and in the post midnight sky. Impressive that so many observers from Finland contributed to the SDSS0745 campaign." SDSS on hieno esimerkki siitä, miten tähtiharrastajat voivat tietyissä tilanteissa avustaa merkittävillä tieteellisillä instrumenteilla tehtävää tutkimusta. Tämä kampanja oli onnistunut esimerkki harrastajien ja ammattilaisten ns. Pro-Am yhteistyöstä NSV 1436 purkautui Harvoin purkautuva kataklysminen muuttuja NSV 1436 (Ross 4, 1RXS, J ) purkautui maaliskuussa Purkauksesta ilmoitti ensimmäisenä E. Muyllaert (Belgia). Edellinen varmistettu purkautuminen oli tapahtunut vuonna Kuva 7: NSV 1436 sijainti Perseuksen tähdistössä. NSV 1436 sijaitsee Perseuksen tähdistössä. Tähti on listattu ns. New Suspected Variable luetteloon (New Catalogue of Suspected Variable Stars). Sen löysi F. E. Ross vuonna 1925 (AJ 36,99). Sellaiset tähdet, joiden ei varmuudella tiedetä

7 Numero 9, Vuosi olevan muuttujia tai joiden tyyppi ei ole täysin varma, on listattu NSV-luetteloon. Kun tähden luokka on varmistettu se siirretään GCVS-luetteloon. NSV :00 Vuorokausia : Havaintoja : JD :00 Kuva 8: NSV 1436 valokäyrää ajalta Havainnot (C) 2011 Arto Oksanen, Mika Luostarinen. NSV 1436 tähden tiedetään olevan muuttuja, mutta sen luokka ja tyyppi on vielä varmentamatta. Tämä tekee kohteesta havaitsemisen arvoisen. Tähden uskotaan olevan U Geminorum-tyyppinen muuttuja. Normaalisti tähden kirkkaus on noin 19 m V paikkeilla (tai vähintäänkin alle 16 m V ), mutta maaliskuussa 2011 se kirkastui ensin noin 13.5 m V magnitudiin ( ) ja sitten magnitudiin 12.8 m V ( ). NSV 1436 on myös röntgensäteilijä. NSV :00 Vuorokausia : Havaintoja : JD :00 NSV :30 Vuorokausia : Havaintoja : JD Kuva 10: NSV 1436 valokäyrä :29 NSV 1436 tähden suosio nousi merkittävästi näiden kahden purkautumisen takia vuonna Erityisesti AAVSOn postituslistoilla tähdestä käytiin vilkasta keskustelua. Eräät kokeneet havaitsijat ovat ehdottaneet tähdelle UGZ-tyypitystä, mutta havaintoja on edelleen aivan liian vähän, jotta tähden luokka ja tyyppi olisi luotettavasti määriteltävissä. Tämä on ehdottomasti havaitsemisen arvoinen CCD-kohde ja kaipaa jatkossakin silmälläpitoa Supernova SN2011by galaksissa NGC 3972 Helmikuun 26. päivä leimahti Ison Karhun galaksissa NGC 3972 supernova SN2011by. Kuva 9: NSV 1436 valokäyrä Tähden purkautumista havaitsivat maalishuhtikuussa Arto Oksanen, Mika Luostarinen ja Jari Suomela. NSV 1436 purkautui uudestaan Tuolloin se kirkastui magnitudiin 12.4 m V. Tätä lokakuussa tapahtunutta purkautumista ei pilvisyyden takia voitu havaita Suomessa. Kuva 11: Supernova SN2011by sijainti Ison Karhun tähdistössä. Isäntägalaksi on tyypin SA(s)bc tyyppinen spiraaligalaksi, jonka kirkkaus on 13.0 m V. Galaksin etäisyys on noin 13.6 Mpc eli noin miljoonaa valovuotta. Havaintoja supernovasta tehtiin useiden suomalaisten havaitsijoiden avustuksella. Supernovasta kuvattiin kaksi lyhyttä aikasarjaa Komakalliolla Kirkkonummella.

8 Numero 9, Vuosi SN 2011BY :00 Vuorokausia : Havaintoja : JD :00 Kuva 12: Komakalliolla Kirkkonummella kahtena eri yönä kuvatut aikasarjat supernovasta SN 2011BY. Supernova oli noin magnitudia. Kuva: (C) Mika Luostarinen. Kuva 15: Supernova SN2011by galaksissa NGC Kuva: (C) Mika Luostarinen. SN 2011BY :59 Vuorokausia : Havaintoja : :30 JD Supernovan maksimikirkkaus nousi noin 12.5 m V arviolta kymmenen vuorokautta löydön jälkeen. Tämän jälkeen se alkoi Ia-tyypin supernoville tyypillisen himmentymisen. Supernovaa kuvattiin useiden suomalaisten harrastajien toimesta. Kuva 13: Ensimmäinen Komakalliolla kuvattu aikasarja supernovasta SN 2011BY. Kuva: (C) Mika Luostarinen. SN 2011BY :30 Vuorokausia : Havaintoja : :59 JD Kuva 16: Yksityiskohtaisempi kuva supernovasta SN2011by ja galaksista NGC Kuva: (C) Mika Luostarinen. Alla suomalaisten tähtiharrastajien ottamia kuvia supernovasta SN2011by. Kuva 14: Toinen Komakalliolla kuvattu aikasarja supernovasta SN 2011BY. Tässä supernova oli jo kirkastunut noin 13.8 magnitudiin. Kuva: (C) Mika Luostarinen. Supernova sijaitsi noin 5,3 itään ja 19,1 pohjoiseen galaksin NGC 3972 keskuksesta. Spektrianalyysi paljasti kyseessä olevan tyypin Ia-supernova. Kuva 17: Rauno Päivisen ottama kuva supernovasta SN2011BY. Kuva: (C) Rauno Päivinen.

9 Numero 9, Vuosi Supernova SN 2011BY oli yksi kevään 2011 mielenkiintoisimmista taivaallisista tapahtumista. Se aktivoi niin kotimaisia kuin ulkomaaalaisia havaitsijoita ympäri maailman. Nekin havaitsijat, jotka tyypillisesti eivät seuraa muuttuvia tähtiä, osallistuivat tämän kohteen kuvaamiseen. Ursan tähdetfoorumilla tästä supernovasta käytiin useita viikkoja kiitettävän ahkerasti vilkasta keskustelua Supernova SN 2011dh galaksissa M51 Kuva 18: Iiro Sairasen piirtämä kuva supernovasta SN2011BY. Kuva: (C) Iiro Sairanen. Kesäkuun alussa leimahti supernova tutussa kaksoisgalaksissa M51 (CBET 2736). Supernova leimahti suoraan M51 spiraalihaaran keskellä. Valoisasta kesätaivaasta johtuen, ei tätä supernovaa havaittu Suomessa. Kuva 19: Jorma Mantylän ottama kuva supernovasta SN2011BY. Kuva: (C) Jorma Mäntylä. Kuva 21: Supernova SN 2011dh galaksissa M51. Kuva: (C) Soulier. Supernovan löysi A. Riou ja se oli löytöhetkellä noin 13.5 m V. Keck teleskoopin ottaman spektrin perusteella kyseessä oli tyypin II-supernova Supernova SN 2011fe galaksissa M101 Kuva 20: Jari Suomelan ottama kuva supernovasta SN2011BY. Kuva: (C) Jari Suomela. Elokuun loppupuolella ( ) leimahti supernova tutussa Ison Karhun galaksissa M101. Löytöhetkellä supernova oli vain 17.2 m V, mutta se kirkastui nopeasti. Supernova kohosi maksimissaan jopa magnitudiin 10 m V asti. Löydöstä ilmoitti ensimmäisenä Palomar Transient Factory (PTF) ja supernova sai aluksi nimen PTF11kly. Myöhemmin supernova sai järjestysnumeron SN 2011fe. Spektri paljasti kohteen olevan tyypin Iasupernova, joka havaittiin purkauksen ollessa vasta

10 Numero 9, Vuosi aluillaan. Ensimmäisen vuorokauden aikana supernova kirkastui magnitudiin 14.8 m V. Varhaisimmat kuvat joista supernovan voi erottaa ovat elokuun 23. päivältä. Tämä on yksi harvoista supernovista, jotka on onnistuttu kuvaamaan lähes kokonaan räjähdyksen alusta loppuun asti. Isäntägalaksi M101 on noin 21 miljoonan valovuoden päässä ja yksi Linnunrataamme lähimpiä galakseja. Tyypin Ia-supernovilta kuluu keskimäärin 18 vuorokautta kunnes ne ovat saavuttaneet maksimikirkkauden. Supernovaa SN 2011fe kuvattiin runsaasti niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Alla kotimaisten kuvaajien kuvia. Kuva 23: Piirros supernovasta SN 2011fe galaksissa M101. Kuva: (C) Allar Saviauk. Kuva 22: Supernova SN 2011fe galaksissa M101. Kuva: (C) Lauri Kangas. Kohde oli maksimissaan niin kirkas, että se sai kokeneen tähtikuvaajan, Lauri Kankaan, kommentoimaan avaruus.fi-foorumilla seuraavasti: Supernovalla diffraktiopiikit. Kaikkea sitä pitääkin nähdä.. Kuva 24: Jari Suomelan koostama hieno kuvasarja supernovasta SN 2011fe galaksissa M101. Kuva: (C) Jari Suomela.

11 Numero 9, Vuosi Nimi RA DEC Tyyppi SN 2011fe 14:03: :16:25.4. Ia SN 2011fe sijainti ja tyyppi Yhteenveto Muuttujahavaitsijoille vuosi 2011 oli varsin aktiivinen. Monet supernova-leimahdukset aktivoivat sellaisiakin tähtiharrastajia, jotka eivät yleensä havaitse muuttuvia tähtiä. Muutama AAVSOn mielenkiintoinen havaintokampanja sekä muut oivalliset taivaalliset tapahtumat pitivät huolen siitä, ettei tähtikirkkaina öinä ollut tekemisen puutetta. * * * Kuva 25: Supernovasta SN 2011fe galaksissa M101. Kuva: (C) Petri Kehusmaa. Kuva 26: Tässä kuvassa näkyy muut galaksissa M101 räjähtäneet supernovat vuosina Kuva: (C) Jari Suomela.

12 Numero 9, Vuosi Käyttötilastot 2011 M. Luostarinen Julkaisemme tässä osiossa vuosittaiset käyttötilastot semiregular.com palvelun käyttäjistä ja raportoiduista havainnoista Kaikki havainnot (kumulatiivinen) per vuosi Kaikki havainnot KPL Vuosi Kuva 1: Vuoden 2011 lopulla semiregular.com palvelun tietokannassa oli yhteensä muuttujamittausta Raportoituja havaintoja per vuosi Raportoituja per vuosi KPL Vuosi Kuva 2: Vuonna 2011 semiregular.com palveluun raportoitiin 2993 uutta muuttujahavaintoa.

13 Numero 9, Vuosi Uusia havaitsijoita per vuosi Uusia havaitsijoita 15 KPL Vuosi Kuva 3: Vuonna 2011 semiregular.com palveluun liittyi 3 uutta havaitsijaa Havaitsijoiden kumulatiivinen kasvu per vuosi Havaitsijat KPL Vuosi Kuva 4: Vuoden 2011 lopulla palveluun oli rekisteröitynyt yhteensä 51 käyttäjää.

14 Numero 9, Vuosi Vuoden 2011 havaintoprojekti M. Luostarinen Vuonna 2011 ainoana projektitähtenä oli edelleen Epsilon Aurigae. Suomalaiset havaitsijat saivat yli kaksi vuotta kestäneen kunniakkaan havaintoprojektin päätökseen syksyllä EPS AUR : JD Vuorokausia : Havaintoja : :23 Kuva 1: Epsilon Aurigaen valokäyrää suomalaisten tähtiharrastajien mittaamana vuoden 2008 lopulta vuoden 2011 puoliväliin. Valoisat kesäkuukaudet keskeyttivät mittaukset kirkastumisen alkaessa. Epsilon Aurigaen mysteeri on ratkaistu Epsilon Aurigaen tarina on pitkä ja monivaiheinen. Se on pitänyt otteessaan tähtitieteen suurimpia nimiä kautta vuosikymmenien. Erilaisia teorioita, malleja ja selityksiä on tarjottu vuosien kuluessa runsaasti. Jokaisen näistä on aikoinaan toivottu selittävän tähdestä tehdyt havainnot. Jokainen tarjotuista selityksistä on kuitenkin romahtanut yksi toisensa jälkeen ja Epsilon Aurigae on aina onnistunut säilyttämään salaisuutensa tuleville sukupolville. Mutta nyt vahdissa oleva sukupolvi näyttää vihdoin lopulta ratkaisseen tämän tähden mysteerin lopullisesti. Tätä yli sata vuotta kestänyttä pähkinää on ratkottu tietokonesimulaatioiden, interferometrien, fotometrien ja tietysti tuhansien sitkeiden havaitsijoiden avulla. Kuinka mysteeri syntyi? Olemme kertoneet melko tarkasti, miten Epsilon Aurigaen mysteeri syntyi Semiregular-uutislehden numerossa 7 (2009). Tästä huolimatta kertaamme tässä lyhyesti tarinan pääpiirteet. Johann Fritsch oli ensimmäinen joka huomasi Epsilon Aurigaen himmentyvän. Vuosi oli tuolloin 1821 ja Fritsch todennäköisesti pani merkille tähden himmentymisen pimennyksen ollessa jo puolivälissä. Fritschin havainnon innoittamina sen aikaiset tähtitieteen suurmiehet, kuten Argelander ja Heis, aloittivat molemmat tähden säännöllisen havaitsemisen. Nämä miehet havaitsivat tähteä vuosikausia, kunnes lopulta 27 vuotta kestänyt sitkeä puurtaminen palkittiin. Epsilon Aurigae alkoi jälleen pimentyä vuonna Tästä eteenpäin tähteä havaittiin säännöllisesti useiden havaitsijoiden voimin ja seuraavat pimennykset vuosina ja mitattiin huolellisesti ja kirjattiin säntillisesti talteen. Mutta entä se varsinainen mysteeri? Tuon aikaiset tähtitieteilijät eivät tienneet, että he olivat mitanneet erittäin pitkäjaksoisen pimennysmuuttujan pimennyksen. Harley Shapley vuonna 1928 päätteli, että tähtiä olisi oltava kaksi ja näillä molemmilla olisi oltava suurinpiirtein sama massa. Mysteeriksi käytännössä muodostui se, että mikä ihme tähteä oikein pimentää, koska pimentävästä

15 Numero 9, Vuosi osapuolesta ei näkynyt jälkeäkään! Kiertolaista ei näkynyt edes tähden spektrissä, jonka yleensä pitäisi paljastaa kaksoistähden molemmat komponentit (kts. spektroskooppiset kaksoistähdet). Mutta tarjoaako Epsilon Aurigae meille jo uutta mysteeriä? Nykyään teoreetikot ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että Epsilon Aurigaeta kiertää suuri ja tiivis materiakiekko, jonka keskellä on aukko. Noin 9892 vuorokauden välein tämä kiekko vaeltaa Epsilon Aurigaen edestä osittain pimentäen (siis varjostaen) sen. Kiekon keskellä olevalla aukolla voidaan järkevästi selittää pimennyksen keskivaiheilla tapahtuva lievä kirkastuminen. Kiekon kulkiessa tähden edestä tähden valo pääsee loistamaan aukon läpi nostaen siten järjestelmän kirkkautta. Kuva 2: Epsilon Aurigaen valokäyriä eri pimennysten aikana. Pimennykset ovat kaikki hieman erilaisia. Tutkimalla historiallisia Epsilon Aurigaen valokäyriä, voidaan todeta, että pimennykset eivät ole suinkaan identtisiä, vaan jokainen niistä on ollut varsin yksilöllinen. Vuoden pimennyksen aikana keskivaiheen kirkastuminen oli suurin, pimennys kesti ajallisesti pisimpään ja himmentyminen ja kirkastuminen olivat nopeampia kuin kertaakaan aikaisemmin tai sen jälkeen. Vuosien 1901 ja 1983 välillä järjestelmän minimin kesto on kasvanut 313 vuorokaudesta 445 vuorokauteen, mutta samalla koko pimennyksen kesto on supistunut 727 vuorokaudesta 640 vuorokauteen. Mistä tämä voisi johtua? Todennäköisin syy löytyy kiekon muodon ja geometrian muutoksista. Emme tosin tiedä tällä hetkellä varmuudella mitään niistä voimista, jotka muokkaavat tähteä kiertävää materiakiekkoa. Entä mitä nykyään tiedämme kiekon keskellä olevasta kappaleesta tai kappaleista? Erään mallin mukaan kyseessä voisi olla kaksi B-spektriluokan tähteä, jotka kiertävät toisiaan hyvin lähellä. Amplitudi Periodi Spektriluokka Pimennys vrk F vrk Epsilon Aurigaen perustiedot Tällainen kahden tähden malli selittäisi paremmin kiekon pienen luminositeetin kuin yksi suuri tähti. Vastaavasti kaksi toisiaan kiertävää tähteä pitäisivät kiekon keskiosan tomusta vapaana mitä yksi tähti ei kykenisi tekemään. Emme myöskään tiedä mitään siitä, onko kiekon sisällä tai lähituntumassa niin sanottuja kuumia proto-jupitereja. Jos on, niin nämä saattaisivat liikkua kiekon tasossa kohti kiekon keskustaa muokaten kiekon geometriaa ja dynamiikka. Yhteenveto havainnoista Alla olevasta taulukosta selviää miten suomalaiset tähtiharrastajat havaitsivat Epsilon Aurigaeta projektin kuluessa. Havaitsija Yhteensä. Veikko Mäkelä Jouni Sorvari Kim Pukero Esa Mangeloja Mika Luostarinen Jani Virtanen Samuli Vuorinen Esa Eronen Kari Tikkanen NA NA NA 30 Sampsa Lahtinen NA NA NA 3 Mika Lähteenmäki NA NA NA 2 Yhteensä (+35) Epsilon Aurigaesta tehdyt havainnot.

16 Numero 9, Vuosi On tiedossa, että aivan kaikki havaitsijat eivät ole raportoineet havaintojaan yhteiseen semiregular.com tietokantaan, joten ilmoitetut lukumäärät ovat hieman pienempiä kuin mitä ne oikeasti ovat. Ne havaitsijat joiden vuosisarakkeen kohdalla on merkintä NA, ovat raportoineet havainnot joko suoraan Aavsoon tai Ursaan. Vastaavasti Veikko Mäkelä teki vuonna 2011 enemmän havaintoja kuin mitä on taulukkoon merkitty. Epsilon Aurigaen pimennys päättyi Suomessa harmillisesti valoisaan vuoden aikaan. Tästä johtuen pimennyksen loppuvaiheen kirkastumisesta saatiin tehtyä valitettavan vähän mittauksia. Kuva 3: Konseptikuva joka havainnollistaa Epsilon Aurigaen mittasuhteita verrattuna omaan aurinkokuntaamme ja sen etäisyyksiin. Mitä tieteen onnistui selvittää Tämän kertaisen pimennyksen aikana pystyttiin selvittämään vähintään alla listatut kahdeksan kohtaa. Epsilon Aurigaeta pimentävä kappale on keskimäärin noin 700 ± 30K lämpötilassa oleva materiakiekko. Kiekon lämpötila voi vaihdella suuresti eri kohdissa kiekkoa. Spektrianalyysi pystyi paljastamaan kiekosta yksityiskohtia. Kiekko on spektroskooppisesti rosoinen joka tarkoittaa, että sillä todennäköisesti on yksi tai useampi rengas. Hiilimonoksidia alkaa esiintyä järjestelmässä heti pimennyksen keskivaiheen jälkeen. Heliumin absorbtio voimistuu pimennyksen keskivaiheen jälkeen. Kiekon se puoli, joka on kallellaan F- spektriluokan tähteä (Eps Aur) vasten, kuumenee noin 1100K lämpötilaan. Kiekossa ei esiinny ns. 10-mikronin silikaatteja (piin ja hapen kemiallinen yhdiste) eli kiekon on koostuttava suuremmista kuin 1 mikronin kokoisista pölyhiukkasista. Valokäyrässä on havaittavissa noin 0.1 magnitudin aaltoilua. Tämän tulkitaan johtuvan F- tähden oskillaatioista ja tähtituulesta. Järjestelmä pimenee vain hiukan ultravioletissa. Oletus: Levyn keskellä saattaa olla B5V luokan tähti. Oletus: B-tähti saattaa olla F-tähteä massiivisempi. Mitä ei onnistuttu selvittämään Ainakin seuraavat asiat ovat edelleen selvittämättä: Kiekon keskellä olevien kappaleiden tai kappaleen ominaisuudet. Kiekkoa muokkaavat voimat sekä kiekon yksityiskohtainen dynamiikka ja geometria. Mikä estää materiakiekkoa hajoamasta. Loppumietelmä Epsilon Aurigaen tämän kertainen pimennys on ohi. Järjestelmän alkuperäinen mysteeri, mikä pimentää Epsilon Aurigaeta, voidaan katsoa ratkaistuksi. Tulevien pimennysten aikana yritetään todennäköisesti selvittää tähteä kiertävän materiakiekon ominaisuuksia. * * *

17 Numero 9, Vuosi Tähtipakina Tällä palstalla intergalaktinen tähtimatkaajamme kertoo fantastisista matkoistaan Linnunratamme oudoissa ja huonosti tunnetuissa osissa. Tarinoilla on usein vankka todellisuuspohja, vaikkakin pieniä muutoksia on saatettu tehdä, jotta tarinassa mainittuja paikkoja tai avaruusolioita ei voitaisi tunnistaa. Viittaus Galaktiseen lakiin: M. Luostarinen Galaktinen kuriiri, osa 4 Katsoin hätääntyneenä taksikuskia ja hän varmaan luki ajatukseni sanoessaan Koorjaatut aalukset on haallis kahreksan. Niit eei toosin oo viirallisest hyyvääksyt mut kaait nee toomii. Tuo tiedonjyvä riitti mainiosti minulle. Tein siltä seisomalta vaikean päätöksen ja päätin lainata nopeampaa alusta kuin se, jolla laskeuduin Slervoon. Halli kahdeksan? Mihin suuntaan? Toost nooin eensin ookeaan ja sit suoraan muutama saata diirksii. See on vaalkonen. Kiitos paljon! Olet ollut suureksi avuksi! Jätin taksikuskin hieman hölmistyneenä taakseni ja pinkaisin ripeään juoksuun ja juoksin läpi sotkuisten kujien ja hallien kompuroiden ja kompastellen kaikenlaiseen romuun. Korkealla aamutaivaalla näin vielä jotenkuten vanan, jonka piraattien alus oli jättänyt noustessaan Slervosta. Laskelmoin, että ehdin nopeammin korjaamon halliin kahdeksaan kuin takaisin Monolithiumin tutkimusalukselle. Kaiken lisäksi tutkimusalus ei ole läheskään niin nopea kuin oikea tähtiristeilijä. Tiesin pelaavani riskiä peliä. Jos sopivaa alusta ei löytyisi voisin saman tien nilkuttaa lyötynä kotiin ja selostaa vor Ronomockille miten olen en pelkästään tuhonnut hänen Monolithiuminsa mutta myös täydellisesti hukannut hänen arkkunsa. Totta vieköön, tämä tehtävä ei tosiaankaan ole sujunut kovin mallikkaasti! Rukoilin galaksin hengeltä, että sopiva alus olisi tarjolla ja hyvässä kunnossa ja vieläpä valmiiksi varusteltuna. Puuskutin jo kovin mutta onneksi halli kahdeksan oli nyt lähellä. Vihdoin saavutin suuren valkoisen kaarevakattoisen hallin. Hallilla oli kokoa kuin pienellä kaupungilla ja pujahdin sisään huolimattomasti lukitusta sivuovesta. Ryntäsin suureen halliin ja minulta meni vain pari minuuttia löytää alue jossa valmiiksi huolletut alukset odottivat lopputarkastusta. Hallissa oli aluksia rivi rivin jälkeen. Monet aluksista olivat kohtalaisen pieniä risteilijöitä. Joukossa oli myös asteroidien louhintaan tarkoitettuja aluksia kuin myös kaikilla mukavuuksilla varustettuja kalliita ja ylellisen näköisiä huvipursia. Mietin kuumeisesti minkälaisella aluksella olisi parasta lähteä takaa-ajoon. Tiputin kalliin huvipurren heti pois listalta, koska se varmasti herättäisi kaikki galaksin rosvot niskaani välittömästi. Tarvitsin aluksen joka olisi melko huomaamaton mutta silti tarpeeksi nopea. Jonkinlainen aseistuskaan ei olisi pahitteeksi. Juoksentelin alusten välissä ja aika kului. Lopulta hien virratessa ohimoilta löysin hallin keskivaiheilta aluksen joka herätti huomioni. Se oli vanhaa mallia oleva planetaarinen partioalus, jonka joku oli ilmeisesti ostanut käytöstä poistettuna ja muuttanut sen avaruuspurreksi. Mitenkään kaunis se ei tosiaan ollut mutta näissä aluksissa on yleensä hyvä varustelu ja ne ovat kestäviä. Lisäksi nämä ovat melko huomaamattomia ja niitä voi luulla jopa kartografien aluksiksi jos ei katso liian pitkään. Lähestyin alusta ja pistin merkille sen telakan numeron. Kipaisin hakemassa aluksen starttiavaimet läheisestä toimistosta ja avasin aluksen ilmalukon. Alus ei ollut suuren suuri, vain vaivaiset 20 metriä, mutta se riittäisi minulle. Ja voisihan pienestä koosta olla vielä arvaamatonta hyötyä. Juoksin suoraan ohjaamoon ja laitoin virrat päälle. Aluksen tietokone ilmoitti järjestelmän olevan kunnossa ja aluksen olevan tankattu. Pyysin tietokonetta ajamaan automaattiset järjestelmätestit. Hetkeä myöhemmin kaikki testit vilkuttivat konsolissa vihreää valoa paitsi yksi. Aluksen ilmalukon testi vilkutti punaista merkiksi siitä, että ilmalukko olisi hajalla. Kurtistin otsaani. Se tarkoittaisi, että en voisi poistua aluksesta sen ollessa avaruudessa, ilman että koko aluksen sisätila menettäisi kaiken hapen. Päätin tästä huolimatta lainata juuri tämän aluksen. Istuin kapteenin tuolille, kiinnitin turvavyöt ja käynnistin moottorit. Pyysin tietokonetta avaamaan hallin katon ja annoin käskyn navigaatiokoneelle nostaa aluksen kiertoradalle. Aluksen planetaariset moottorit ulvahtivat käyntiin ja alus kohosi suuren pölypilven saattamana ripeästi ylöspäin. Likistyin tuolia vasten. Kaikki vaikutti normaalilta. Katsoin monitorista miten suuri valkoinen halli kutistui allani ja eikä aikaakaan kun koko Slervo avautui kaarevana alapuolellani. Slervon ilmakehä virtasi aluksen metallista ulkopintaa pitkin luoden ohjaamoon hiljaisen taustakohinan.

18 Numero 9, Vuosi Jonkin ajan kuluttua taustakohina vaimeni ja sitten loppui kokonaan. Konsoliin syttyi merkkivalo ilmoittamaan, että alus oli nyt Slervon kiertoradalla. Syötin taksikuskilta saamani galaktiset koordinaatit aluksen navigaatiotietokoneeseen ja komensin aluksen tähtihyppyyn. Tähtihyppy on periaatteessa aina samanlainen, mutta koska erilaisten alusten hyppymoottorit ovat kaikki yksilöitä, pystyy ihminen yleensä tuntemaan kehossaan lieviä värähdyksiä tai vihlaisuja. Kaikkein halvimmat hyppymoottorit voivat saada matkustajat kokemaan päänsärkyä tai jopa voimakasta pahoinvointia. Keskinkertaiset hyppylaitteet yleensä aiheuttavat pienen vihlaisun kun taas huippuluokan laitteet eivät aiheuta minkäänlaisia tuntemuksia. Alus hyppäsi, enkä kyennyt tuntemaan yhtään mitään. Tämähän on laadukas alus, tuumin. Hyppy onnistui eikä aikaakaan kun navigaatiokonsoliin ilmestyi oikeat numerot. Ruutuun piirtyvä 3D-kartta varmisti sijainnin myös oikeaksi. Paria sekuntia myöhemmin tutkan näyttö välähti itsestään päälle ja se suorastaan kuhisi vieraita aluksia, asteroideja ja pienempiä kappaleita, jotka todennäköisesti olivat avaruusromua tai alusten kappaleita. Hmm, aika ruuhkainen aurinkokunta. Niin tietysti! Rosvot ovat tällä alueella varmasti jauhaneet tomuksi yhden jos toisenkin varomattoman aluksen ja ryöstelleet hylkyjä mielin määrin kenenkään häiritsemättä. Virkavaltaa on turha näillä seuduilla odottaa. Käynnistin aluksen automaattiohjauksen, joka osaa väistellä liian lähelle tulevia kappaleita. Tässä vaiheessa olen varmaan kaikkien alueella olevien rosvoalusten tutkanäytöllä. Nyt ei saa herättää huomiota, joten säädin nopeuden suurin piirtein samaksi kuin muiden alusten. Yritin huomaamattomasti sulautua massaan. Tutkin otsa kurtussa tutkan näyttöä, joka muistutti villiksi yltynyttä videopeliä. Miten erottaisin piraattien aluksen kaiken tämän sekamelskan keskeltä? Kuva 1: Tutkassani näkyi kymmeniä kohteita. Olin hypännyt keskelle rosvolauman hallinoimaa ruuhkaista aurinkokuntaa. Pyysin tietokonetta analysoimaan tutkassa näkyvien alusten reitit ja kone ilmoitti suurimman osan aluksista vain pyörivän edes takaisin alueella. Asteroidit oli merkitty omilla symboleillaan ja ne liikkuivatkin kohtalaisen loogisesti omilla radoillaan. Samoin teki avaruusromu. Parin minuutin kuluttua tietokone merkitsi ympyrällä erään ruudulla näkyvän verkkaista nopeutta kulkevan aluksen. Kone ehdotti tätä alusta, koska sen kurssi poikkesi muiden alusten liikevektoreista ja nopeuksista. Kyseinen alus oli noin astromailin päässä. Pyysin tietokonetta ottamaan optisen kuvan aluksesta. Kuva tuli parissa sekunnissa. Ruudussa näkyi hieman epäselvästi alus, mutta pystyin tunnistamaan sen samaksi alukseksi, joka oli noin tuntia aikaisemmin noussut Slervosta. Päätin lähteä huomaamattomaan takaa-ajoon, joten asetin kurssin hieman sivuun piraattialuksesta. Silla aikaa kun autopilotti piti aluksen oikeassa kurssissa, päätin tutustua paremmin lainaamaani alukseen. Aluksen oikea omistaja oli selvästikin pitänyt tästä vanhasta partioaluksesta hyvää huolta. Alukseen oli asennettu uusia hallintalaitteita, sisustusta oli modernisoitu ja aluksessa oli jopa pieni keittiö. Huomasin vasta nyt, että vatsani kurisi näläs-

19 Numero 9, Vuosi tä. Keittiöstä tosin löysin vain paketin keksejä, jotka rouskutin alas kahvin voimalla. Vihdoin minulla oli hetki aikaa miettiä. Mikä vor Ronomockin minulle uskoma arkku oikein on, ja miksi muut haluavat sen niin kipeästi käsiinsä. Pitäisikö minun ottaa yhteyttä Ronomockiin, ja kertoa kaikki mikä oli jo tapahtunut, että arkku oli varastettu ja jahtaan nyt varkaita läpi galaksin takaperoisten alueiden. Pyörittelin ajatusta mielessäni ja päätin, että kyllä olisi asianmukaista tiedottaa tapahtuneesta. Otin kahvikupin keittiön pöydältä mukaani ja marssin komentosillalle navigaatiopöydän ääreen, jossa aliavaruusradiot olivat. Aliavaruusradio oli minulle täysin tuntematonta mallia, ja minulta kului tuokio löytää oikea virtanappula. Lopulta sain radion päälle ja se alkoi automaattisesti kalibroida itseään. Hörpin odotellessani kahvia. Vihdoin parin minuutin kuluttua radio räsähti eloon. Olin aikaisessa säätää alitajuudet vor Ronomockin aurinkokuntaan, kun yllättäen radiosta kuului kutsusignaalin muodossa karhea miehen ääni:... kutsuprotokollaa kolme D4, Avaruuskoira kaksi kutsuu Komapölyä. Vastatkaa. Kuuntelen. En vastannut mitään, mutta jäin ihmettelemään missä olin kuullut nimen Komapöly aikaisemmin. Sitten muistin. Kohotin katseeni radiosta kohti ohjaamon tuolin selkänojaa. Tuolin niskatukeen oli kohokirjaimin ommeltu tyylikkäällä tekstillä Komapöly. Radio jatkoi hetken tauon jälkeen: Avaruuskoira kaksi kutsuu Komapölyä. Käyttäkää kutsuprotokollaa kolme D4. Avaruuskoira kaksi kutsuu Komapölyä. Vastatkaa. Kuuntelen. Tutkan näyttö ilmaisi, että radiokutsua lähetettiin aluksesta joka oli noin avaruusmailin päässä lähes suoraan edessäni. Ja edessäni ei ollut muita aluksia kuin avaruuspiraattien alus. * * * Tarina jatkuu seuraavassa numerossa.

20 Numero 9, Vuosi Yleiset asiat M. Luostarinen on suomalaisille tähtiharrastajille suunnattu, suurin piirtein kerran vuodessa ilmestyvä julkaisu. Semiregular käsittelee muuttuvia tähtiä ja niiden havainnointia. Uutislehti ilmestyy pelkästään elektronisesti PDF-muodossa. Julkaisussa käydään yleensä läpi aikaisemman vuoden merkittävimmät havainnot sekä havaintoprojektit ja selostetaan niiden tulokset. Lisäksi julkaistaan alaan liittyviä artikkeleita, kuvia, laitearvosteluja sekä havaintokertomuksia. Julkaisun tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää Suomessa tapahtuvaa muuttuvien tähtien harrastustoimintaa ja havaitsemiseen liittyvää havaintokulttuuria levittämällä toimintaan liittyvää tietämystä tähtiharrastajien kesken. Semiregular.com Tämän uutislehden vastinkappaleena toimii Semiregular.com-verkkopalvelu, jonka Internetosoite on Palvelu on kaikille avoin ja se toimii harrastajien havaintotietokantana. Palvelu tarjoaa ajankohtaisia uutisia muuttuvista tähdistä, artikkeleita, havaintooppaita ja erilaisia havainnointia auttavia työkaluja. Toimintamuodoltaan Semiregular.com ei ole yhdistys, yritys eikä muukaan rekisteröity organisaatio. Semiregular.com-palvelun toiminta rakentuu havaintotoiminnan ja siihen läheisesti liittyvien asioiden ympärille. Meillä ei ole jäsenmaksuja, kokouksia eikä budjetteja. Tähtiharrastajan ei ole pakko rekisteröityä palveluun, ellei niin halua, mutta rekisteröityneille havaitsijoille kaikki palvelut ovat tarjolla. Havaintotoimintaamme ei ole sidottu olemassa oleviin tähtiyhdistyksiin, vaan toivotamme kaikki havaitsijat mukaan riippumatta siitä, mihin tähtiyhdistykseen (jos sitten mihinkään) harrastaja kuuluu. Nema Observatorio on Kirkkonummen Komakalliolla sijaitseva vain muuttujien havaitsemiseen erikoistunut pieni tähtitorni. Observatorio on semiautomaattinen ja havaintotoiminnan tuloksia on nähtävissä mm. osoitteessa: Muuttujien havaitseminen on pitkäjänteistä työtä. Tarkoituksena on kerätä mittauksia muuttujista mahdollisimman pitkien ajanjaksojen kuluessa. Kuvat, valokäyrät ja diagrammit Toimituksella on tapana pyytää sellaisista kuvista ja valokäyristä julkaisuluvat, jotka ovat muiden kuin toimituksen tai toimituksen lähellä olevien tahojen tekemiä. Erityisesti ulkomaisten harrastajien kuvallisen materiaalin julkaisemiseen pyydämme aina luvan. Poikkeuksen saatamme tehdä sellaisissa tapauksissa, että alkuperäinen kuvan tekijä on kuollut tai kuvan haltijaa on muuten mahdoton selvittää. Yhteystiedot ja palaute Mika Luostarinen ( mika@semiregular.com ) Web Havainto-opas Semiregular.com palvelusta löytyy suomenkielinen muuttuvien tähtien visuaalihavaitsijan opas. Opas on tarjolla osoitteessa: Nema-observatorio

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin

Lisätiedot

Supernova. Joona ja Camilla

Supernova. Joona ja Camilla Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo

Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo 28.7.2012 Ursan Syvä taivas jaosto on ollut toiminnassa vuodesta 1985 lähtien. Alkuvuonna 2012 jaosto sai uudeksi vetäjäkseen Toni Veikkolaisen Järvenpäästä.

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Semiregular. Kuvassa näkyvä vuonna 2009 valmistunut pieni tähtitorni on pyhitetty lähes kokonaan muuttujien havaitsemiseen.

Semiregular. Kuvassa näkyvä vuonna 2009 valmistunut pieni tähtitorni on pyhitetty lähes kokonaan muuttujien havaitsemiseen. SEMIREGULAR Numero 7-2009 Semiregular Tässä numerossa Numero 7 - Vuosi 2009 Aktiivinen havaintovuosi on takanapäin Yhteenveto vuoden 2009 uutisista TT Arietis himmentyi Epsilon Aurigaen pimennys Vuoden

Lisätiedot

Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia. Veikko Mäkelä Cygnus

Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia. Veikko Mäkelä Cygnus Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia Veikko Mäkelä Cygnus 2017 28.7.2017 Kolme komeettaa Keväällä 2017 piti olla näkyvissä kolme kiikaritason komeettaa 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak 5,5 mag 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:

Lisätiedot

Tabbyn tähti - KIC Mysteeritähden havainnot. Arto Oksanen

Tabbyn tähti - KIC Mysteeritähden havainnot. Arto Oksanen Tabbyn tähti - KIC 8462852 Mysteeritähden havainnot Arto Oksanen Kepler NASAn eksoplaneettojen etsimiseen erikoistunut avaruusteleskooppi. Havaitsi 150 tuhatta tähteä yhtäjaksoisesti 4 vuoden ajan. Löysi

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen

Lisätiedot

Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti

Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti Sisältö Miksi juuri planetaariset sumut Planetaarisen sumun syntymä Planetaariset kuvauskohteena Kalusto Suotimet Valotusajat Kartat HASH planetary

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan

Lisätiedot

Kesäyön kuunpimennys

Kesäyön kuunpimennys Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 by Matti Helin - Monday, July 02, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/07/02/kuunpimennys-27-28-7-2018/ Matti Helin: Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 -Vuosisadan

Lisätiedot

7.4 Fotometria CCD kameralla

7.4 Fotometria CCD kameralla 7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 12. Astrometria 1. 2. 3. 4. 5. Astrometria Meridiaanikone Suhteellinen astrometria Katalogit

Lisätiedot

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ 23 METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ Tässä metodissa on kyse perinteisestä. luettelomaisesta listaustyylistä, jossa meteorit kirjataan ylös. Tietoina meteorista riittää, kuuluuko

Lisätiedot

ASCII-taidetta. Intro: Python

ASCII-taidetta. Intro: Python Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät

Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät by Matti Helin - Thursday, February 15, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/02/15/tahdenpeitot-aldebaranin-ja-reguluksen-peittymisetpaattyvat/

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna

Lisätiedot

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja

Lisätiedot

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011 Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta

Lisätiedot

SEMIREGULAR. Linnunradan reunalta. Kehittyvä harrastus ja harrastuksessa. Sisältö. Numero 4, Vuosi 2005. M. Luostarinen

SEMIREGULAR. Linnunradan reunalta. Kehittyvä harrastus ja harrastuksessa. Sisältö. Numero 4, Vuosi 2005. M. Luostarinen SEMIREGULAR Numero 4, Vuosi 2005 Linnunradan reunalta M. Luostarinen Kehittyvä harrastus ja harrastuksessa kehittyminen Tervetuloa Semiregular-uutislehden neljänteen numeroon. Tämä numero on ollut hieman

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

CEM DT-3353 Pihtimittari

CEM DT-3353 Pihtimittari CEM DT-3353 Pihtimittari Sivu 1/5 CEM DT-3353 Pihtimittari Ongelma Mittarin ohjelmisto ilmoittaa NO DATA vaikka tiedonsiirtokaapeli on kytketty tietokoneen ja mittarin välille, mittarissa on virta päällä

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Potilasopas. Tämän oppaan omistaa:

Potilasopas. Tämän oppaan omistaa: Potilasopas Tämän oppaan omistaa: Icare HOME (Malli: TA022) POTILASOPAS TA022-035 FI-3.1 3 Johdanto Tämä opas sisältää Icare HOME -tonometrin käyttöohjeet. Lue ohjeet huolellisesti, ennen kuin alat käyttää

Lisätiedot

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin

Lisätiedot

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty)

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty) Toiminta Jaostot Kaikilla jaostoilla on ollut vuoden aikana aktiivista toimintaa. Kaikki eivät ole toiminnastaan kertomusta toimittaneet. Kevään aikana viimeisistäkin jaostoista kertomukset saadaan. Aurinko

Lisätiedot

INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura

INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

Muutos mahdollisuutena Tuusula Anssi Tuulenmäki

Muutos mahdollisuutena Tuusula Anssi Tuulenmäki Muutos mahdollisuutena Tuusula 12.9.2017 Anssi Tuulenmäki +358-50-3819772 anssi.tuulenmaki@mindustry.fi www.mindspace.fi Miksi olen Yli-innovaatioaktivisti? 1.Väite; jos et voi muuttaa arkeasi, jos et

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä horsealarm receiver only. Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran

Lisätiedot

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Mittalaite ja puhelin on laitettu toimimaan automaattisesti yhdessä, sinun tulee seurata puhelimen antamia ohjeita mittauksen suorittamiseen.

Mittalaite ja puhelin on laitettu toimimaan automaattisesti yhdessä, sinun tulee seurata puhelimen antamia ohjeita mittauksen suorittamiseen. TIETOA MITTAUKSESTA VERENPAINE Olet saanut käyttöösi Beurer-mittalaitteen ja puhelimen. Mittalaitteella mitataan verenpaine ja syke. Mittauksen jälkeen puhelin lähettää mitatut arvot hoitajalle. Käsittele

Lisätiedot

CERN-matka

CERN-matka CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO

IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO Ennemmin tai myöhemmin moni kuvaaja innostuu yötaivaan valopilkusta. Keräsimme vinkkejä, joiden avulla onnistut kuukuvauksessa. Mukana on myös tärkeitä päivämääriä.

Lisätiedot

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot 12. Aurinko Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot Tyypillinen pääsarjan tähti: Tähtitieteen perusteet, Luento 14, 26.04.2013

Lisätiedot

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 H3t1, Exercise 3.1. H3t2, Exercise 3.2. H3t3, Exercise 3.3. H3t4, Exercise 3.4. H3t5 (Exercise 3.1.) 1 3.1. Find the (a) standard form, (b) slack form of the

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento 23.4.2009, T. Hackman & J. Näränen 1. Yleisesti tärkeätä Peruskäsitteet Mitä havaintomenetelmää kannatta käyttää? Minkälaista teleskooppia millekin

Lisätiedot

5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman 5. Kaukoputket ja observatoriot Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 14.2.2008 Thomas Hackman 1 5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Oy Karltek Ltd internet-sivujen uusiminen. Eveliina Aaltonen

Oy Karltek Ltd internet-sivujen uusiminen. Eveliina Aaltonen Oy Karltek Ltd internet-sivujen uusiminen Eveliina Aaltonen Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto Eurajoen kristillinen opisto, 2015 1 ASIAKAS JA PROJEKTI... 3 1.1 Asiakas...3 1.2 Projektin kuvaus...3

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Tarina-tehtävän ratkaisu

Tarina-tehtävän ratkaisu - tämä on esimerkki siitä, kuinka Pähkinä-lehdessä julkaistavia Tarina-tehtäviä ratkaistaan - tarkoitus ei ole esittää kaikkein nokkelinta ratkaisua, vaan vain tapa, jolla tehtävä ratkeaa Tehtävä: Pääsiäiskortit

Lisätiedot

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

5. Kaukoputket ja observatoriot

5. Kaukoputket ja observatoriot 5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys 4. Fokus 5. Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä 6. Observatorion sijoituspaikka 5.1 Teleskooppia kuvaavat

Lisätiedot