Elintavat kuntoon. Ryhmässä tai yksin. Vauvamyönteisyys sairaaloihin. Toini Nousiainen muistoissamme n Ammatissa kriisityöntekijä. Myytit työelämässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintavat kuntoon. Ryhmässä tai yksin. Vauvamyönteisyys sairaaloihin. Toini Nousiainen muistoissamme n Ammatissa kriisityöntekijä. Myytit työelämässä"

Transkriptio

1 Vauvamyönteisyys sairaaloihin Myytit työelämässä Ryhmässä tai yksin Elintavat kuntoon Tehy Toini Nousiainen muistoissamme n Ammatissa kriisityöntekijä

2 2 Tehy th14 sivuilmot.indd :14:19

3 6 K-25: Johtajien kouluttaja Elina Viitanen ottaisi uusia johtajia kasvamaan hyvissä ajoin, kun entiset eläköityvät. Tässä numerossa 14/10 9 Suositukset käytäntöön 14 Kilot kuriin näytellen Kaikki keinot ovat sallittuja, jotta kasvava diabeteksen uhka saadaan hallintaan. 20 Ammatissa: Rinnalla kulkija 24 Hyvä alku elämälle Vauvamyönteisyys eli imetyksen edistäminen toteutuu Helsingin Kätilöopiston sairaalassa. 30 Aistien hienosäätöä 33 Koulutus suojaa itsemurhalta 34 Esianalyysit bioanalyytikkojen käsissä Tyksin kliinisen neurologian hoitajat saivat lisävastuusta toivotun palkankorotuksen. TULOKSEN TEKIJÄT 38 Vetovoimaa hoitotyöhön Tehyläiset kuntapäättäjät etsivät vastausta kysymykseen, miten sosiaali- ja terveydenhuolto jatkossa toimii? 40 Opiskelusta työelämään 44 Tehyn tekijä Toini Nousiainen kuoli syyskuussa Jäsenmatka Kroatian kevääseen 56 Me kaksi: Yritetään yhdessä 58 Vaikuttajana työpaikalla 61 Kunnon työtä 62 Tarinoita Grönlannista 66 Myytit ohjaavat tiedostamatta 80 Tieni tähän: Elämänkoulu opettaa 82 Ihana arki Kriisityöntekijä on läsnä 20 Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 42 Tehy-uutiset 43 Puheenjohtajalta 48 Tiedotukset 54 Hyötysivut 60 Ystäväni 78 Tutkimus 79 Sana on vapaa Tehy palvelee 82 Teresa KANSI: JARI LIFLÄNDER 66 Oppia myyteistä Tehy th14 3 sisus.indd :24:31

4 JÄSENKALENTERI VAIN TILAAMALLA Tee kalenteritilaus netissä, tekstiviestinä tai puhelimitse ja varmista jäsenetusi! OLETKO TILANNUT OMASI? Käytä E-alkuista tilaajatunnustasi Tilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin tapa alla olevista vaihtoehdoista. Tilauksen tekemiseen tarvitset oman henkilökohtaisen E-alkuisen tilaajatunnuksesi, jonka löydät tämän lehden takakannen yläreunasta osoitekentästä nimesi jälkeen. Tee tilauksesi mennessä ja saat kalenterin jo joulukuun puolessavälissä. Nettitilaus Tee tilaus nettisivuilla Tekstiviestitilaus Lähetä tekstiviesti: TH (välilyönti) tilaajatunnuksesi palvelunumeroon Viestin lähetys maksaa 0,50 euroa. Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä (Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti, TeleFinland, Kolumbus). Soittamalla tilaaminen Voit tilata kalenterin myös soittamalla. Katso tämän lehden takakannesta E-alkuinen tilaajatunnuksesi ja soita numeroon (03) Ilmoita tilaajatunnus tilauspalvelun henkilölle. Palvelu toimii sekä suomeksi että ruotsiksi. Puhelintilauspalvelu on auki arkisin (ma-pe) klo Voit tarkistaa tilauksesi Extra soitto-aika! Voit tarkistaa tilauksesi netissä syöttämällä oman tilaajatunnuksesi sille varattuun kohtaan osoitteessa E-tunnus löytyy nyt myös Tehyn jäsensivuilta. Löydät sen omia tietoja sisältävän tietoruudun sisältä. Lisätietoja: 4 Tehy Huom! Uusi jäsen saa kalenterin automaattisesti vain kerran. Jos olet jo saanut vuoden 2010 kalenterin ja haluat saada myös vuoden 2011 kalenterin, on sinun tilattava se näillä ohjeilla. th14 sivuilmot.indd :14:33

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Vesa Turunen Sinikka Sajama (ma) Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tukea maitotaloudelle Siitä ei saisi puhua, sillä joku voi tuntea syyllisyyttä. Siitä pitää puhua, sillä tietoa tarvitaan. Siitä puhutaan liikaa, joku voi stressaantua Imetys on ihmisnisäkkään perustoiminto, joka on luonnollista ja varsin yksinkertaista tässä monimutkaistuneessa maailmassa. Se on kuitenkin hidasta. Se vaatii aikaa, pysähtymistä, kärsivällisyyttä. Imettäjän mielen on hyvä olla tyyni, sillä levottomuus tarttuu vauvaan. Rintaruokinnan onnistuminen tai epäonnistuminen voi olla pelon ja stressin aihe, ja stressi voi estää koko imetyksen. Mitä enemmän asiasta tiedetään, sitä vaikeammaksi se tuntuu muuttuvan. Kuten syöminen ja hengittäminenkin. Imetys herättää kummallisen paljon fanaattisia reaktioita ollakseen yksi kehon luonnollinen toiminto. Tässäkin lehdessä julkaistujen juttujen jälkeen on tullut kiukkuista palautetta eri suuntauksilta. Intiimi asia tuntuu henkilökohtaiselta ja siitä puhuminen voi nostaa pintaan omia tunteita. Silloin asiantuntijoiden antama tieto voi tuntua väärältä tai kohtuuttomalta. Tässä lehdessä haastateltu imetyskoordinaattori toteaa, että imetyskulttuuri on aina osa ympäröivää yhteiskuntaa. Sitä se nimenomaan on. Imetys on paitsi intiimiä, myös poliittista. Kun tasa-arvon nimissä vaaditaan naisia pitämään yhä lyhyempiä äitiyslomia ja tarjoamaan isälle mahdollisuus olla vauvan kanssa, imetys jätetään sivuseikaksi. Muuta maidontuotantoa maassamme kyllä suojellaan, mutta ihmisen maidon arvoa ei ymmärretä, voisi vääräleuka sanoa. Pidetään huoli siitä, että isät ovat mukana lastenhoidossa, mutta ei sen hinnalla, että imetys vähenee. Töihin ajetut vauvojen äidit voivat pian olla loppuun ajettuja äitejä. Suomessa vauvoja imetetään liian vähän. WHO ja Unicef ovat kehottaneet suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä. Tämä olisi hyvä ottaa vakavasti meilläkin. Synnytyssairaaloiden rooli on tässä keskeinen, ja niissä onneksi asialle myös tehdään jotain, kuten tämän lehden juttu Kätilöopiston sairaalasta kertoo. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy th14 5 paakkari.indd :12:54

6 84 Tehy th14 sivuilmot.indd :15:08

7 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Johtajien kouluttaja Uusia johtajia pitäisi ottaa kasvamaan, sanoo professori Elina Viitanen. Varsinkin ylihoitajat eläköityvät kiihtyvää tahtia. Terhi Mäkinen n Kuvat Jari Lifländer Mitkä ovat hyvän johtajan tuntomerkit? 1 Johtajan pitää uskoa itseensä johtajana ja sitoutua johtamaan, eikä haikailla enää liikaa oman erikoisalansa perään. Hänen on uskottava tulevaisuuteen ja luotava toivoa, sillä kyynisyys tarttuu. Mitä lähempänä henkilöstöä työskentelee, sitä parempi henkilöjohtaja on oltava. Millainen on hyvä alainen? 2 Saneleva johtaja ja nyökyttelevä alainen eivät ole tätä päivää. Johtamistyö on vuorovaikutuksellista ja alaisen on hoidettava oma osansa. Hyvä alainen on sitoutunut työhönsä, työyhteisöönsä ja on valmis kehittämään niitä. Hän vaatii esimieheltä aikaa ja palautetta. Millaisia johtajia sosiaali- ja 3 terveydenhuollossa työskentelee? Koulutettuja ja motivoituneita. Nuoria uraraketteja joukossa on vähän, koska yleensä ennen johtajuutta takana on vuotta työtä omalla alalla. Johtamisosaaminen on aika samanlaista, vaikka johtajat ovat eri ammattikunnista. 6 Tehy Millainen koulutus heillä on johtamiseen? 4 Se vaihtelee. Ennen erikoistuvan lääkärin koulutukseen kuului johtamisoppia vain muutama tunti. Täydennyskoulutus tasaa eroja. Sanoisin, että 2000-luvun alusta lähtien johtajilta on vaadittu koulutusta. Millaista oppia laitoksenne tarjoaa? 5 Moniammatillista johtamiskoulutusta. Maisteriohjelmiin sisältyy opetusta, joka on yhteinen seitsemän eri laitoksen opiskelijoille. Siellä tapaavat esimerkiksi hoitotiedettä, kansanterveystiedettä ja sosiaalityötä opiskelevat. Vastaamme myös erikoislääkärikoulutuksen johtajaopinnoista. Lisäksi meillä on erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen täydennyskoulutusohjelmia, joiden kesto on kolmisen vuotta. Millaisia haasteita täydennyskoulutukseen tulevilla on arjessaan? 6 Viime vuodet ovat olleet jatkuvaa muutosta. Kuntarakenneuudistus, tilaaja-tuottajamallit, tehokkuus ja tuottavuus ovat isoja, pohdituttavia asioita. Henkilöstön jaksamista pitäisi muutosten keskellä tukea, koska työtä tehdään asiakkaiden vuoksi. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? 7 Pitkä ja moninainen. Opetan, ohjaan väitöskirjoja ja muita opinnäytetöitä. Johtamista kuuluu työhöni paljon. Tutkimustyö tahtoo jäädä vapaa-aikaan, samoin kuin erilaiset pakolliset ja vapaaehtoiset lukutehtävät. Miten aikoinaan valitsit fysioterapeutin 8 ammatin? En enää muista luvulla se ehkä kuulosti maalaistytöstä hienolta ja trendikkäältä ammatilta. Milloin olet viimeksi tehnyt käytännön 9 hoitotyötä? Fysioterapeutin työtä tein vain pari vuotta ja lähdin opettajakoulutukseen. Toimin pitkään kuntoutuksen ja fysioterapian opettajana nykyisissä ammattikorkeakouluissa. Identiteettini tulee enemmän opettamisesta kuin ensimmäisestä ammatistani. Yliopistolla olen ollut 16 vuotta. th K25.indd :37:41

8 Seuraavassa numerossa JUHA TANHUA Hyötyä hiljaisesta raportista n Tehy-lehti 15 ilmestyy LUKIJAKILPAILU Kerro meille mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Palautetta voit antaa Tehyn jäsensivuilla jasensivut/tehyn_toiminta/tehy-lehti/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon Vastanneiden kesken arvomme Tehy-repun. Lukijoiden mielestä lehden 13/10 paras juttu oli Elämisen arvoista elämää. Palkinnon voitti Veera Einola Porista. Tehy-lehti Aikataulu ja aineistopäivä Nro Aineistot Ilmestymispäivä Tehy th14 83 seuraavassa.indd :23:35

9 Elina Viitanen, 57 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen terveydenhuollon johtamisen professori Terveystieteen tohtori, fysioterapeutti Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta Harrastaa sulkapalloa, toimintaa Naisten Pankissa, lukemista Tehy th K25.indd :37:49

10 K-25 Dekkarit ovat vaihtelua tieteelliselle lukemiselle. Elina Viitanen harrastaa sulkapalloa. Työpöydän ikkunalla olevan kipsiveistoksen hän sai väitöslahjaksi kurssitovereiltaan. Mikä on innostanut sinua 10 opiskelemaan aina vain lisää? Utelias mieli ja haasteita hakeva elämäntapa. Millaista koulutusta johtamiseen 11 kaivataan? Johtaja tarvitsee laajaa näkemystä siitä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Hänen on oltava selvillä Suomen ja maailman trendeistä. Eri tieteenalat kuten tuotantotalous, talous- hallinto- ja kasvatustiede antavat ajattelun välineitä. Visiomme on moniammatillinen koulutus. En kannata hoitaja- ja lääkäritaustaisille erilaista koulutusta. Mitkä ovat terveydenhuollon 12 johtamisen vahvuuksia? Johtajat tuntevat alansa erinomaisesti. He ovat sitoutuneita ja eettisesti suoraselkäisiä. Korruptiosta ei terveydenhuollon kohdalla juuri puhuta. Entä heikkouksia? 13 Moni on liikaa kiinni oman ammattikuntansa perinnössä ja edunvalvonnassa, vaikka näkökulman pitäisi olla kokonaisvaltaisempi. Sairaalamaailman ongelma on erikoisalojen kuppikuntaisuus. Mikä ismi on tällä hetkellä vallalla 14 terveydenhuollon johtamisessa? Julkisessa hallinnossa on vahva byrokratian perimä. Uusia ismejä tulee, mutta vanhat eivät silti poistu. Erityisesti sairaalat ovat hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia. Tällä hetkellä kehitetään prosessi- ja matriisiorganisaatiota. Myös innovaatiojohtamisesta puhutaan paljon. 8 Tehy Mitä sellaista osaat mitä muut 15 eivät osaa? Osaan tehdä montaa asiaa samaan aikaan kuten laittaa ruokaa ja lukea tutkimusraporttia. Tämähän on naisille tyypillistä. Kuinka nopeaa terveydenhuollon 16 johtajien eläköityminen on? Nopeampaa kuin rivihoitajien. Varsinkin ylihoitajat poistuvat kiihtyvää tahtia. Mistä alalle löytyy uusia johtajia? 17 Se on vaikea kysymys, jota ei mielestäni ole otettu vakavasti. Uusia johtajia pitäisi ottaa kasvamaan. Syntyy aikamoinen tyhjiö, kun paljon hiljaista tietoa katoaa. Johtamistyöstä pitäisi tehdä nykyistä houkuttelevampaa. Miten hierarkiaa terveydenhuollossa 18 madallettaisiin? En tiedä, voiko siitä kokonaan päästä muuten kuin uusimalla rakenteet täysin. Pieniä askelia voi ottaa kohtelemalla asiantuntijatyötä tekeviä yksilöinä, lisäämällä jaettua johtamista ja yhteisöllisyyttä. Jos antaa lisää vastuuta, pitää antaa myös lisää valtaa. Millaista tukea lähiesimiehet 19 kaipaavat? Päivittäinen henkilöstöjohtaminen vaikeine tilanteineen on lähiesimiesten kontolla. He kaipaavat arvostusta ja palautetta. Surullista on, että he saavat vain vähän tukea omilta esimiehiltään. Tutkimuksissamme tärkeimmiksi tukijoiksi mainitaan perhe ja työkaverit. Omasta johtajuudesta keskustellaan työpaikoilla vähän, ja harva saa työnohjausta. Lääkärijohtaja, hoitajajohtaja vai 20 molemmat? En ajattele enää noin. Keskiössä on hyvä johtajuus, ei pohjakoulutus. Toisten työtä, sen kieltä, kulttuuria ja etiikkaa, voi oppia tuntemaan, vaikkei itse olisi saanut siihen ammattiin koulutusta. Missä olet onnistunut? 21 Olen ollut luomassa laitoksellemme omat ja toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutusrakenteet. Miten selviät pettymyksistä? 22 Aluksi suren. Liikunta auttaa asioiden käsittelyssä, ja lopulta ne järkiperäistyvät ja poistuvat mielestä. Mistä olet kotoisin? 23 Ylivieskasta. 24 Lempilukemistasi? Salapoliisiromaanit antavat vastapainoa tieteelliselle lukemiselle. Miten rentoudut? 25 Olen aktiiviliikkuja. Pelaan muun muassa sulkapalloa. Teen vapaaehtoistyötä Naisten Pankissa. Ystävien kanssa rentoudun vaikka metsäretkellä. Lapseni ovat nuoria aikuista ja heidän kanssaan pidän illanistujaisia. On mukavaa ja voimaannuttavaa kuunnella ihmisiä, joilla on koko tulevaisuus edessään. th K25.indd :38:27

11 Ajankohtaista Suositukset käytäntöön Uusi yhteistyökeskus tuo näyttöön perustuvaa tietoa suomalaiseen terveydenhuoltoon. Riitta Hankonen Yhtenäiset ja näyttöön perustuvat käytännöt parantavat potilaan saamaa hoitoa ja auttavat kohdentamaan resurssit oikein. Suomalaisessa terveydenhuollossa on esimerkiksi Käypä hoito suosituksista huolimatta edelleen käytäntöjä, jotka perustuvat yksinomaan traditioon. Käytäntöjen vaikuttavuutta ei ole tutkimuksilla todistettu, joten aikaa ja resursseja voi tuhlaantua toimiin, jotka eivät vaikuta hoidon tulokseen. Käytäntöjen vaihtelu voi johtaa siihen, että hoito on eritasoista jopa saman sairaalan eri yksiköissä. Tämä on eettisesti väärin ja tuhlaa jo ennestään niukkoja resursseja, sanoo Suomessa vastikään perustetun Joanna Briggs -yhteistyökeskuksen johtaja Arja Holopainen. Keskuksen julkistamistilaisuus oli Helsingissä syyskuun lopulla. Yhteistyökeskus on usean eri toimijan verkosto ja ensimmäinen Pohjoismaissa. Kansainvälinen 1996 perustettu The Joanna Briggs Institute sijaitsee Australiassa. Instituutin tehtävä on edistää ja tukea näyttöön perustuvaa toimintaa väestön terveyden parantamiseksi. Tukea käyttöönottoon Yhteistyökeskuksia sijaitsee ympäri maailmaa, mikä yhdistää voimavaroja ja helpottaa suositusten leviämistä. Suomen keskuksen isäntäorganisaationa toimii Hoitotyön Tutkimussäätiö ja sen muita yhteistyöjäseniä ovat Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopion yliopistollinen sairaala, Mikkelin ammattikorkeakoulun Terveysalan yksiköt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Hoitokäytäntöjen yhtenäistämiseksi terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat tutkittuun tietoon perustuvia hoitosuosituksia. Näyttöön perustuvat käytännöt ovat saamassa tukea myös lainsäädännöstä, sillä ne mainitaan terveydenhuoltolakiesityksessä ja asetuksessa neuvolatoiminnasta. Instituutti ja yhteistyökeskukset tuovat käytännön terveydenhuoltoon tietoa näyttöön perustuvista hoitokäytännöistä. Suomessa on paljon tietoa ja suosituksia, mutta työpaikkoja ei tueta suositusten käyttöönotossa, Hoitotyön tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja Marjaana Pelkonen sanoo. Kaatumisen ehkäisy Esimerkkinä käytäntöjen yhtenäistämisen tarpeesta on potilaiden kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisy. Suomessa ei ole tähän asti ollut yhtenäistä käytäntöä siitä, miten potilaan kaatumisriski arvioidaan sairaalassa ja miten kaatumisia ehkäistään. JBI:n julkaisema suositus kaatumisriskin arvioinnista ja kaatumisten ehkäisystä vastaa tähän tarpeeseen. Kaatumiset aiheuttavat ylimääräisiä hoitotoimenpiteitä ja lisäävät terveydenhuollon kustannuksia. Kun vanhus kaatuu ja hänen lonkkansa murtuu, voi käydä niin, että hän joutuu laitokseen loppuelämäkseen. Lonkkamurtumasta voi tulla henkilökohtainen tragedia, Arja Holopainen sanoo. Ylijohtaja Erkki Vartiainen THL:stä painottaa, että tiedon on oltava entistä parempaa ja perustellumpaa. Perusta kunnossa, sillä lääketieteellistä tietoa on hyvin saatavilla. Joudumme pohtimaan sitä, milloin todistusaineistoa on riittävästi suosituksen antamiseksi tai toiminnan tai politiikan käynnistämiseksi. Esimerkkejä riittävän tiedon perusteella tehdyistä toiminnan muutoksista ovat Pohjois-Karjala -projekti ja uusi allergia- ja astmaohjelma, jossa on siirrytty välttämisestä altistamiseen. Vartiainen ei väheksy käytännön työssä kertyvän tiedon merkitystä. Tarvitsemme sekä tietoon perustuvia käytäntöjä että käytäntöihin perustuvaa tietoa. Suomessa on paljon tietoa ja suosituksia, mutta työpaikkoja ei tueta suositusten käyttöönotossa. Tehy th14 9 näyttöönperustuva.indd :33:04

12 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, Vakuutus hoivan rahoittajaksi n Julkinen valta vastaa suomalaisen yhteiskunnan hoito- ja hoivapalvelujen rahoituksesta ja järjestämisestä, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula. Ministeri puhui hoivapalveluiden rahoitusmalleja kartoittavien tutkimusten julkistamistilaisuudessa Helsingissä lokakuun alussa. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee vaihtoehtoisia ajatuksia siitä, miten maa kykenee nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden jo tiedossa oleviin ja ennustettuihin muutospaineisiin. Julkisen palvelun tuottavuuden kohottaminen ja uudenlaiset toimintamallit palvelujen organisoinnissa ovat välttämättömyys. Jos onnistumme järjestämään julkisen palvelutuotannon ja rahoituksen nykyistä rationaalisemmin, se ei ole keneltäkään pois, vaan parhaassa tapauksessa kaikille lisää. Selvitys pohtii, voitaisiinko kansalaisille annettua hoivalupausta vahvistaa järjestämällä hoivan rahoitus muulla tavoin kuin verorahoilla. Vaihtoehtona voisi olla sosiaalivakuutus. Vakuutusmaksut kerättäisiin rahastoon, josta ne jaettaisiin hoivan järjestäjille tai tuottajille. Varat voitaisiin ohjata palvelujen järjestämiseen kunnille alueellisia eroja tasaavan mallin kautta eli nykyisen valtionosuusjärjestelmän tapaan. Palveluiden tasapuoliselle saatavuudelle olisi kuitenkin parempi, jos varojen jaon perustana olisi koko maassa samalla tavalla mitattu hoivaa tarvitsevien yksilöiden hoivatarve. (VT) Työturvallisuuden puolesta n Lokakuun puolivälissä 33 loukkoon jäänyttä San Josén kaivosturman chileläistä kaivosmiestä saatiin onnellisesti maan pinnalle. Tv-kamerat ovat kääntyneet muualle, ja keskustelu Chilen kaivosten turvattomuudesta jatkuu enää alan ammattiliitoissa. Voit vedota Chilen kaivosministeriin Laurence Golborneen, jotta Chile aloittaisi mitä pikimmin toimet ratifioidakseen ILO:n konvention numero 176. Konventio käsittelee turvallisuutta ja terveyttä kaivoksissa. 24 valtiota on ratifioinut sen eli saattanut osaksi kansallista lainsäädäntöään, niiden joukossa Suomi. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kerää allekirjoitukset ja lähettää ne kirjepostilla ministerille. Vetoomus osoitteessa sask.fi/?x101252= Pohjoismaiden viidestä tasa-arvoministeristä kolme on miehiä: Audun Bjørlo Lysbakken Norjasta, Stefan Wallin Suomesta ja Árni Páll Árnason Islannista. Palkkatasa-arvo etenee verkkaisesti n Suomen hallitus on vuodesta 2006 toteuttanut yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa samapalkkaisuusohjelmaa. Sen tarkoituksena on kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa vuoteen 2015 mennessä niin, että ero on enintään 15 prosenttia. Tavoite on kunnianhimoinen. Työryhmän työskentelymoraali on korkea, ja se kokoontuu säännöllisesti. Yksikään osapuoli ei ole ainakaan vielä irtisanoutunut siitä, kertoi tasa-arvoasioista vastaava ministeri Stefan Wallin valtioneuvoston hyväksymän tasa-arvoselonteon tiedotustilaisuudessa. Palkkatasa-arvo on edennyt työryhmän toimintakaudella hitaasti, minkä myös selonteko myöntää naiset ansaitsivat keskimäärin 82 prosenttia miesten palkoista. Eron kaventumiseen on vaikuttanut selonteon mukaan muun muassa se, että kuntasektorin sopimukset syksyllä 2007 sisälsivät ns. samapalkkaisuuserän, jossa korotukset kohdentuivat erityisesti naisvaltaisille koulutetuille ammattiryhmille jonkin verran muita suurempina. Rahaa suunnattiin alojen palkkauksen parantamiseen neljän vuoden aikana 150 miljoonaa euroa. Myös viime vuosien talousvaikeuksilla on ollut vaikutusta. On edetty kohti tavoitetta, mutta heikko taloudellinen tilanne on hidastanut vauhtia. Selonteko käsittelee laajasti tasa-arvopolitiikan eri alueita kuten päätöksentekoa, koulutusta ja tutkimusta, työelämää sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Siinä esitetään tulevaisuuden linjauksia useilla eri alueilla politiikan vaikuttavuuden parantamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi selonteon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 20. lokakuuta ja seuraavaksi sitä käsittelee eduskunta. Tasa-arvoselonteko on ensimmäinen laatuaan Suomessa.(VT) SILJE BERGUM KINSTEN/ NORDEN.ORG 10 Tehy th lyhyet.indd :08:56

13 Työikäisille terapiaa n Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian kaikille sitä tarvitseville ja korvausehdot täyttäville työikäisille ensi vuoden alusta. Tällä hetkellä psykoterapia on harkinnanvaraista, eikä sitä pystytä järjestämään määrärahojen niukkuuden vuoksi kuin osalle siihen oikeutetuista. Uuden lain myötä korvauspäätökseen tulee myös muutoksenhakuoikeus. Nykyisin harkinnanvaraisista kuntoutuspäätöksistä ei voi valittaa. Kuntoutuspsykoterapian korvausehdot pysyvät ennallaan: korvaus maksetaan vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista hoitosuhdetta sekä psykiatrin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Terapiaa korvataan yhdellä päätöksellä enintään 80 kertaa vuodessa ja 200 kertaa kolmessa vuodessa. Diagnosoidut mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet runsaasti parin viime vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi masennuksen vuoksi myönnettyjen sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. (SS) Nopeinta palkkasumman kasvu oli yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (6,5 %) kesä-elokuussa Tilastokeskus Tähystys Löydöksiä mediasta n Työyhteisössä niin sanottu luottavainen keveys on hyve. Silloin voi olla varma siitä, että yhteistyön avulla hankalatkin asiat ratkaistaan, eivätkä ongelmat paisu yli äyräiden. Filosofi Maija-Riitta Ollila, TTT 7/10 Klovneille palkinto n Ensimmäinen Terveyttä taiteesta -palkinto on luovutettu Sairaalaklovnit ry:lle tunnustuksena työstä lapsipotilaiden hyväksi. Palkinnonsaajan valitsi arkkiatri Risto Pelkonen yli 40 hakemuksen joukosta. Sairaalaklovnien toiminnassa yhdistyvät ilo, taide ja potilaan emotionaalinen tukeminen. Lastenkulttuuri tuodaan haastavaan ympäristöön, missä taiteen vaikutus on suurimmillaan. Työ perustuu ammattitaitoon ja yhteistyöhön terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Terveysmessuilla jaettiin myös kaksi Terveyttä taiteesta -kunniamainintaa. Toisen sai Lapin kuvataideseura Palas ja Rovaniemen kaupunki Taide hoitaa -näyttelytoiminnasta vuodeosastoilla. Kunniamaininnan sai myös tanssitaiteilija Anniina Aunola Kuopiosta toiminnastaan erityisnuorisotyössä ja ikäihmisten aktivoijana. Terveyttä taiteesta -palkinto on Suomen Messusäätiön perustama tunnustus, joka jaetaan vuosittain. (TM) n Tuntuu välillä siltä, että varallaolosta lähtevät työntekijät syyllistetään, kun he eivät lähde liikkeelle järjestelmän puutteista johtuen välittömästi, vaan joskus 15 minuutin sisällä. Ilkka Korhonen, Ensihoitajalehti 3/2010 n Terveyspalvelumarkkinat ovat siinä määrin komplisoidut, ettei Suomeen voi syntyä kattavia markkinoita, vaikka kuntatilaajat kilpailuttaisivat kaikki terveyspalvelut. Pääkirjoitus, Sairaalaviesti 3/2010 n Rahaa pitäisi osoittaa kaikkien saatavilla oleviin palveluihin, eikä tukea laajenevaa yksityistä terveydenhoito- ja hoivabisnestä verovaroilla. Sosiaaliasiamies Lilli Autti, Promo 4/2010 TAM LAAMANEN Vanhukset virtuaalipuutarhassa n Helsingissä sijaitsevassa Pakilakodissa vietettiin Vanhusten viikolla lokakuun alussa lämminhenkiset juhlat. Vanhukset käväisivät retkellä virtuaalipuutarhassa, joka on Helsingin Seniorisäätiölle tehty dvd-multimedia, joka sisältää valokuvia luonnosta ja kaupungista sekä niihin liittyviä äänimaisemia. Se toteutettiin yhdessä Amiedun lähihoitaja- ja media-assistenttiopiskelijoiden sekä vanhusten kanssa. Keväällä alkaneen projektin tavoitteena oli luoda tunnelmaa ja mielekkyyttä ikäihmisten arkeen. Ehkä tärkeämpää kuitenkin oli erilaisissa elämäntilanteissa ja ammateissa olevien ihmisten kohtaaminen ja uudenlaisten toimintamallien tuominen opiskeluun sekä vanhustyöhön. n En ole koskaan tullut pahoilla mielin pois metsästä. Sienestäjä Sirkka-Liisa Peteri Radio Suomi n Jos työttömien osaamista ei onnistuta päivittämään työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita vastaavaksi, Suomessa saattaa jo muutaman vuoden kuluttua olla samaan aikaan työvoimapula ja korkea työttömyysaste. Työmarkkinaneuvos Matti Sihto STTK-lehti 7/2010 Tehy th lyhyet.indd :09:01

14 Lyhyesti Parannusta määräaikaisille n Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työryhmä on saanut valmiiksi esityksen työsopimuslain muuttamisesta. Esitys parantaa määräaikaisten työntekijöiden asemaa, koska se tarkentaa toistuvien määräaikaisten työsopimusten edellytyksiä. Lain mukaan työsuhteet solmitaan ensisijassa toistaiseksi. Jokaiselle määräaikaiselle työsuhteelle, myös ensimmäiselle, on oltava laissa tarkoitettu perusteltu syy. Jatkuva määräaikaisuuksien tarve viittaa siihen, että lisätyövoiman tarve on pysyvää. Esityksen mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos työnantajan työvoiman tarve on pysyvää joko määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella. Pysyvä työvoiman tarve määräaikaisuuksien käytön esteenä on jo ollut lain perusteluissa, mutta viimeaikaisen ratkaisukäytännön valossa nähtiin tarpeelliseksi korostaa sitä myös lakitekstissä, sanoo STTK:ta työryhmässä edustanut lakimies Heli Ahokas. Työryhmä ei pitänyt mahdollisena säätää laissa tarkkoja rajoja sille, montako peräkkäistä määräaikaista sopimusta tai kuinka pitkää määräaikaisten sopimusten ketjua pidetään sallittuna. Tilanteet vaihtelevat suuresti lyhyistä sairauslomista pitkiin perhevapaisiin. Kiusaus ja helppous kiertää määrällisiä rajoituksia saattaisi aiheuttaa vain uusia ongelmia. (VT) Kalliit infektiot n Hoitoon liittyvät infektiot ovat osasyynä yli ihmisen kuolemaan vuosittain. Kaikkiaan noin joka kymmenes potilas saa hoitoon liittyvän infektion. Niiden kustannukset ovat Suomessa miljoonaa euroa, ja ne heikentävät terveydenhuollon tuottavuutta selvästi. Vähintään viidennes infektioista on ehkäistävissä, jos hoidossa toteutuvat tutkimuksin vaikuttaviksi osoitetut torjuntakeinot. Tärkeimmät niistä ovat sairaalarakennusten saneeraaminen tartuntoja ehkäiseviksi sekä hoitohenkilökunnan ajantasainen hygieniaosaaminen. Suomen luvuilta peräisin olevat sairaalarakennukset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon vaatimuksia infektioiden torjunnan näkökulmasta. Sairaaloihin pitää saada nykyistä huomattavasti enemmän wc- ja suihkutiloilla varustettuja yhden hengen huoneita. Koulutettu, motivoitunut ja käytännön ohjeita toteuttava henkilökunta torjuu infektioiden leviämistä tehokkaasti. Henkilökunnan alimiehitys ja osaamisvajeet johtavat helposti esimerkiksi käsihygienian laiminlyöntiin. Kuntaliitto on päivittänyt Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjan. Kotimaiset asiantuntijat ovat kansainvälisistä tutkimus- ja taustatiedoista kiteyttäneet Suomeen sopivia käytäntöjä. (RH) Vanha hyvä keino torjua infektioita käsien huolellinen peseminen. Työvoimakustannukset olivat keskimäärin euroa henkilötyövuotta kohden Kalenteri Eläketietouden jäsenilta Hotelli Victoria Tampere n Koonnut Minna Sassi, Valtakunnallinen bioanalyytikko -opintopäivä Allergiatalo Helsinki Tilastokeskus Suomen Fysioterapeuttien Syysopintopäivät Varalan Urheiluopisto Tampere Varjoaineet kuvantamisessa koulutus Järjestötalo/ Tehyn kokoustilat Pasila ANNIKA RAUHALA SSNs konferanse om kvalitetsindikatorer och terminology Stockholm Parhaissakin perheissä näytelmä Teatteritalo Kajaani 12 Tehy th lyhyet.indd :09:05

15 ELÄMÄ ELÄMÄ Luonnon omia antioksidantteja Superba TM - krilliöljyä D-vitamiinia On tärkeää pysyä terveenä, jotta voin elää juuri sellaista elämää kuin haluan. Hyvä ja energinen olo todella näkyy ulospäin. Siksi syön VitaeProta joka päivä. Marion Rung Krilliöljy sisältää elintärkeitä omega-3-rasvahappoja, jotka elimistö pystyy käyttämään hyväksi erityisen tehokkaasti. Vastustuskyky VitaePron tehokkaat antioksidantit suojaavat kehosi soluja luonnollisesti hapetusstressiltä ja suojaavat siten myös vastustuskykyä. VitaePro sisältää myös D-vitamiinia, joka on tärkeä vastustuskyvyn toiminnalle. Lihakset ja nivelet VitaePron luonnolliset antioksidantit hillitsevät hapetusstressiä ja voivat siten vähentää erilaisia vaivoja, varsinkin lihaksissa ja nivelissä, sekä parantaa liikkuvuutta. D-vitamiini vaikuttaa myös positiivisesti lihasten toimintaan. Lue lisää Voita matkalahjakortti! Kaikki asiakkaat osallistuvat automaattisesti matkalahjakortin arvontaan. Voit osallistua pelkkään arvontaan nettisivuillamme tai lähettämällä yhteystietosi postikortilla viimeistään mennessä osoitteeseen VitaeLab, PL 4860, Helsinki. Siksi nautin jokaisesta päivästä! T la l tt m l ks es TERVEYS 75 numeroon Viesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin terveys 75 numeroon Tutustumistarjous kk Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 14,95, norm. 29,90. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita ja on voimassa asti. Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Tilaajalahjaksi omega-3-rasvahappoja! Saat tilaajalahjaksi toisessa lähetyksessä kuukauden omega-3-kapselit. Kapselit toimitetaan sinulle toisessa lähetyksessä. Sinulle 0,- TERVEYS TERVEYS VitaeLab maksaa postimaksun ELÄMÄ ELÄMÄ NIMI: ELÄMÄ TERVEYS TERVEYS Toimi nopeasti! Soita Ma pe Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu LÄHIOSOITE: POSTINRO: PUHELIN: POSTITOIMIPAIKKA: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLab Oy:n tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 75 Tunnus VASTAUSLÄHETYS Tehy th14 sivuilmot.indd :14:48 VitaePro_Tehy_nr14_pd0911_217x280+3_bg.indd 1 10/22/ :43:53 PM

16 Kilot kuriin Draamaryhmäläiset siirtyvät leikin ja luovuuden maailmaan harjoitusten avulla. Raija Laaksonen (edessä vas.) on saanut parikseen Terttu Ohman, taustalla Anja Jokela (vas.) ja Anne Nyrhilä. 14 Tehy th diabetes.indd :11:39

17 näytellen Diabeteksen ehkäisytyössä kaikki keinot ovat luvallisia. Valkeakoskella luotetaan teatteri-improvisaatioon. Sinikka Sajama n Kuvat Jari Lifländer Valkeakosken terveyskeskuksen toiminnalliset painonhallintaryhmät ovat osoittaneet, että liikakilojen kanssa painiminen voi olla paitsi tuloksellista myös hauskaa. Diabeteshoitaja Terttu Ohman vetämissä ryhmissä leikitään ja pelataan, tehdään mielikuva-, voimavara- ja rentoutusharjoituksia, mutta ennen kaikkea näytellään. Ryhmän työmenetelmä on teatterin keinoja käyttävä prosessidraama. Sen päähenkilö on ryhmän yhdessä luoma fiktiivinen ylipainoinen ihminen, jonka persoonaan jokainen tuo jotain itsestään. Tyypillinen tapaus on viisissäkymmenissä oleva Doris, elämäniloinen mutta ylipainostaan ahdistunut ikuinen laihduttaja. Jokaisessa kokoontumisessa ryhmä käy läpi Doriksen elämää teatteri-improvisaation avulla yhdessä tai pienryhminä. Ryhmän ohjaaja on johdattelija, joka nostaa esiin painonhallinnan kannalta tärkeitä aiheita, mutta tarinan kuljettamisesta vastaavat ryhmän jäsenet. Doriksen elämää Kaikki ovat vapaaehtoisesti vuorotellen näyttelijöitä ja katsojia hyvin arkisissa tilan- Tehy th diabetes.indd :11:45

18 Kolmenkymmenen vuoden työrupeama sairaanhoitajana ja kymmenen vuotta diabeteshoitajana sai terveydenhoitaja Terttu Ohman etsimään uutta näkökulmaa arkityöhön. Sitä löytyi psykiatrisen sairaanhoidon syventävistä opinnoista ja erityisesti toiminnallisista menetelmistä, kuten prosessidraamasta. 16 Tehy teissa: vesi kielellä joulupöydässä, tuskanhiki otsalla vaatekaupan sovituskopissa, kotisohvalla suruunsa ahmien. Roolihenkilön kautta ihmiset uskaltavat käsitellä hyvin henkilökohtaisia ja arkojakin asioita, Terttu Ohma kertoo. Vaikka draamaryhmässä sukelletaan ylipainoisen, elämäniloisen, ikuisesti laihduttavan Doriksen nahkoihin riemulla ja huumorilla, ei kipeitäkään asioita väistellä. Ryhmän kokoontumiset päättyvät aina fiktion purkamiseen ja yhteiseen keskusteluun, jossa jokainen voi peilata Doriksen kokemuksia omaan elämäänsä ja tuntemuksiinsa. Palautteessa ryhmäläiset ihmettelevät itsekin, mihin kaikkeen ovat uskaltautuneet ja miten paljon oivaltaneet. Doriksen elämään eläytyminen on usein tuottanut tunnetta ja tietoa ja synnyttänyt itseymmärrystä yli odotusten. Draamaryhmässä ei mitata vyötärönympärystä eikä tutkita kaloritaulukoita. Toiminnan pohjavire on myönteinen ja katseen suunta kohti tulevaa. Menneisyydestäkin etsitään onnistumisen kokemuksia, jotka kantavat yli tulevien pelkojen ja vaikeuksien. Kun ihminen tuntee ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, hänellä on voimia etsiä omaa muutoksen tietään. Omat rajat rikkoen Terttu Ohma kertoo, että ryhmään osallistuneet ovat itse määritelleet, ettei draamaryhmä ole painonhallintaryhmä vaan painonhallintaan valmentavaa toimintaa. Monet ovat löytäneet ryhmän jälkeen oman tapansa muuttaa elintapojaan ja onnistuneet laihduttamisessa ja pysyvässä painonhallinnassa. Eivät tietenkään kaikki. Draamatyöskentely on yksi menetelmä muiden joukossa, eikä se sovi kaikille. Teatteri-improvisaatioon heittäytyminen vaatii rohkeutta rikkoa omat rajansa ja tutustua uusiin puoliin itsessään, Terttu Ohma kuvailee. Ryhmän vetäjälle prosessidraama on selkeä ja helppo menetelmä, mutta se edellyttää mielenkiintoa ja koulutusta teatterin keinoihin sekä joustavaa ja sosiaalista persoonallisuutta. Eikä kohtuullisen pitkästä elämän- ja työkokemuksestakaan haittaa ole, Terttu Ohma sanoo. th diabetes.indd :12:02

19 Muutos vaatii sitoutumista Elintapaohjaus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka edellyttää erityisosaamista ja selkeitä työtapoja. n Kymmenisen vuotta Suomea elintapaohjauksen kouluttajana ja tutkijana kiertänyt psykologi Riikka Turku on pannut merkille suomalaisten asenteiden muuttumisen. Tavalliset kansalaiset ovat entistä valmiimpia ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Ihmiset ymmärtävät, ettei helppoja keinoja ole, taikadieetit ja huuhaahoidot eivät toimi. He ovat halukkaita sitoutumaan elintapamuutoksiin ja itsehoitoon, mutta tarvitsevat myös ympäristön tukea. Jos ihmiset ovat vuosikymmeniä syöneet ja liikkuneet epäterveellisesti, he tarvitsevat tuekseen suunnitelmallista ja tavoitteellista muutosohjausta. Kestäviä tuloksia ei saavuteta pikakursseilla tai monisteita jakamalla. Monta hyvää mallia Sydänohjelman ja D2D-hankkeen kokemukset ovat todistaneet, että riskien seulontaa ja elintapaohjausta voidaan tehdä hyvin monella tavalla. Isoilla resursseilla voidaan kehittää laajoja ja perusteellisia ohjelmia. Esimerkiksi Helsingin Kundit kondikseen -ohjelmassa miesikäluokka kerrallaan kutsuttiin terveystarkastukseen ja riskiryhmä ohjattiin monipuolisesti tuettuun elintaparemonttiin. Toisaalta pienimuotoiset interventiotkin voivat olla tuloksellisia. Sokerirasitusarvojen mittaaminen ja riskitestilomakkeiden täyttö terveyskeskuksen pihalla osoittautuivat tulokselliseksi toiminnaksi Nivalassa. Tilaisuuksissa on löydetty joka kerta uusia diabetesta tai sen esiastetta tietämättään sairastavia. Riikka Turku kannustaa kuntapäättäjiä, terveydenhuollon johtoa ja työntekijöitä tutustumaan muiden toimintamalleihin ja ottamaan niistä oppia. Mutta pätevintäkään työmuotoa ei voi siirtää sellaisenaan toiseen toimintaympäristöön. Se pitää aina muokata paikallisten tarpeiden, resurssien ja toimijoiden mukaan. Realistisesti, selkeästi Riikka Turku suosittelee valitsemaan interventiomallin, joka perustuu valtakunnallisiin suosituksiin, tutkittuun tietoon ja hyviin käytännön kokemuksiin. Hyvä malli on konkreettinen ja helppo käyttää. Sen tavoitteiden pitää olla realistisia ja toimintatapojen sekä työnjaon selkeitä. Jos intervention kuvauksessa puhutaan muutosvalmiuden arvioinnista, pitää kuvauksesta selvitä, kuka arvioi, miten arvioi ja miksi arvio tehdään. Toimiva interventio on aina asiakaslähtöinen ja oikein ajoitettu. Se ottaa huomioon eri ikäryh- mien ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien tarpeet, mahdollisuudet ja motivaation elintapamuutoksiin. Elintapainterventio on aina ohjaajan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen perustuva prosessi, ei yksisuuntaista tiedonjakoa tai käskytystä. Ryhmässä ja yksin Sydänohjelman ja D2D-hankkeen elintapaneuvonnan mallit perustuvat pääsääntöisesti ryhmäohjaukseen. Käytännössä suomalaiset etenkään miehet eivät innostu ryhmätoiminnasta vaan haluaisivat yksilöohjausta. Meillä ei ole tutkimusnäyttöä, kumpi tapa on vaikuttavampi. Ryhmäohjaus on kuitenkin kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen, joten sitä suositellaan muun muassa lihavuuden käypä hoito -malliksi, Riikka Turku kertoo. Itse hän uskoo asiakaslähtöisyyteen tässäkin valinnassa. Jos asiakas suhtautuu kielteisesti ryhmätoimintaan, ohjaus on tehotonta. Usein parhaat tulokset saavutetaan, kun interventio yhdistää järkevästi yksilö- ja ryhmätapaamisia. Toisinaan ohjaajat kokevat itsekin yksilöohjauksen turvallisimmaksi työtavaksi, sillä ryhmäohjaus vaatii erityistaitoja ja kouluttautumista. Ei riitä, että perustaa ryhmän, jossa kertoo terveistä elämäntavoista. Tarvitaan myös ohjaustaitoja ja ryhmädynamiikan hallintaa. Riikka Turku korostaa, että elintapaohjaus on oma erityisosaamisen alue, joka ei onnistu mutu-tuntumalla muiden töiden lomassa. Sen tulee olla osa terveydenhuollon perustyötä, jolle on varattu riittävät resurssit ja jonka toteutumista ja vaikuttavuutta myös seurataan. Elintapaohjaus toimii n Tuoreiden tutkimustulosten mukaan elintapaohjaus on toimiva tapa ehkäistä diabetesta ja muita valtimosairauksia. Eri puolilla Suomea kehitettyjä toimintamalleja on satoja. Nyt niiden parhaimmisto on koottu Valtimoterveydeksi! -käsikirjaan. Mallit ovat laajuudeltaan ja sisällöltään hyvin erilaisia. Osa kehittää palvelurakenteita, johtamista, toimijoiden ammattitaitoa sekä hoitopolkuja ja palveluketjuja. Interventiomallit esittelevät konkreettisia tapoja järjestää riskien seulontaa, painonhallintaa ja liikuntaa eri kohderyhmille. Valtimoterveydeksi! -käsikirjan julkaisijat Sosiaali- ja terveysministeriö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto toivovat mallien leviävän ja juurtuvan käyttöön koko maahan. Tarkempia tietoja mm. Diabetesliiton sivustolta Tehy th diabetes.indd :12:07

20 Vyötärönympärys kannattaa mitata, vaikka ylipainoa ei suuremmin olisikaan. Mitä enemmän mitat ylittyvät, naisilla 90 ja miehillä 100 cm, sitä enemmän sairauksien vaara suurenee. Hoitajat etsivät riskipotilaita Diabeteksen räjähtävää kasvua ei pääse piiloon, vaan pommi pitää purkaa. Työhön on tartuttu terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Diabetesrintamalta kantautuu hyviä ja huonoja uutisia. Huono on se, että diabeetikoiden määrä ja hoidon kokonaiskustannukset kasvavat huimaa vauhtia. Hyvä uutinen kertoo, että diabeteksen esiintyvyyden kasvusta huolimatta sen aiheuttamat lisäsairaudet ja potilaskohtaiset hoitokustannukset ovat vähentyneet. Tuoreen tutkimustiedon mukaan perusterveydenhuollon elintapaohjaus tuot- 18 Tehy th diabetes.indd :12:15

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot