Elintavat kuntoon. Ryhmässä tai yksin. Vauvamyönteisyys sairaaloihin. Toini Nousiainen muistoissamme n Ammatissa kriisityöntekijä. Myytit työelämässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintavat kuntoon. Ryhmässä tai yksin. Vauvamyönteisyys sairaaloihin. Toini Nousiainen muistoissamme n Ammatissa kriisityöntekijä. Myytit työelämässä"

Transkriptio

1 Vauvamyönteisyys sairaaloihin Myytit työelämässä Ryhmässä tai yksin Elintavat kuntoon Tehy Toini Nousiainen muistoissamme n Ammatissa kriisityöntekijä

2 2 Tehy th14 sivuilmot.indd :14:19

3 6 K-25: Johtajien kouluttaja Elina Viitanen ottaisi uusia johtajia kasvamaan hyvissä ajoin, kun entiset eläköityvät. Tässä numerossa 14/10 9 Suositukset käytäntöön 14 Kilot kuriin näytellen Kaikki keinot ovat sallittuja, jotta kasvava diabeteksen uhka saadaan hallintaan. 20 Ammatissa: Rinnalla kulkija 24 Hyvä alku elämälle Vauvamyönteisyys eli imetyksen edistäminen toteutuu Helsingin Kätilöopiston sairaalassa. 30 Aistien hienosäätöä 33 Koulutus suojaa itsemurhalta 34 Esianalyysit bioanalyytikkojen käsissä Tyksin kliinisen neurologian hoitajat saivat lisävastuusta toivotun palkankorotuksen. TULOKSEN TEKIJÄT 38 Vetovoimaa hoitotyöhön Tehyläiset kuntapäättäjät etsivät vastausta kysymykseen, miten sosiaali- ja terveydenhuolto jatkossa toimii? 40 Opiskelusta työelämään 44 Tehyn tekijä Toini Nousiainen kuoli syyskuussa Jäsenmatka Kroatian kevääseen 56 Me kaksi: Yritetään yhdessä 58 Vaikuttajana työpaikalla 61 Kunnon työtä 62 Tarinoita Grönlannista 66 Myytit ohjaavat tiedostamatta 80 Tieni tähän: Elämänkoulu opettaa 82 Ihana arki Kriisityöntekijä on läsnä 20 Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 42 Tehy-uutiset 43 Puheenjohtajalta 48 Tiedotukset 54 Hyötysivut 60 Ystäväni 78 Tutkimus 79 Sana on vapaa Tehy palvelee 82 Teresa KANSI: JARI LIFLÄNDER 66 Oppia myyteistä Tehy th14 3 sisus.indd :24:31

4 JÄSENKALENTERI VAIN TILAAMALLA Tee kalenteritilaus netissä, tekstiviestinä tai puhelimitse ja varmista jäsenetusi! OLETKO TILANNUT OMASI? Käytä E-alkuista tilaajatunnustasi Tilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin tapa alla olevista vaihtoehdoista. Tilauksen tekemiseen tarvitset oman henkilökohtaisen E-alkuisen tilaajatunnuksesi, jonka löydät tämän lehden takakannen yläreunasta osoitekentästä nimesi jälkeen. Tee tilauksesi mennessä ja saat kalenterin jo joulukuun puolessavälissä. Nettitilaus Tee tilaus nettisivuilla Tekstiviestitilaus Lähetä tekstiviesti: TH (välilyönti) tilaajatunnuksesi palvelunumeroon Viestin lähetys maksaa 0,50 euroa. Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä (Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti, TeleFinland, Kolumbus). Soittamalla tilaaminen Voit tilata kalenterin myös soittamalla. Katso tämän lehden takakannesta E-alkuinen tilaajatunnuksesi ja soita numeroon (03) Ilmoita tilaajatunnus tilauspalvelun henkilölle. Palvelu toimii sekä suomeksi että ruotsiksi. Puhelintilauspalvelu on auki arkisin (ma-pe) klo Voit tarkistaa tilauksesi Extra soitto-aika! Voit tarkistaa tilauksesi netissä syöttämällä oman tilaajatunnuksesi sille varattuun kohtaan osoitteessa E-tunnus löytyy nyt myös Tehyn jäsensivuilta. Löydät sen omia tietoja sisältävän tietoruudun sisältä. Lisätietoja: 4 Tehy Huom! Uusi jäsen saa kalenterin automaattisesti vain kerran. Jos olet jo saanut vuoden 2010 kalenterin ja haluat saada myös vuoden 2011 kalenterin, on sinun tilattava se näillä ohjeilla. th14 sivuilmot.indd :14:33

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Vesa Turunen Sinikka Sajama (ma) Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tukea maitotaloudelle Siitä ei saisi puhua, sillä joku voi tuntea syyllisyyttä. Siitä pitää puhua, sillä tietoa tarvitaan. Siitä puhutaan liikaa, joku voi stressaantua Imetys on ihmisnisäkkään perustoiminto, joka on luonnollista ja varsin yksinkertaista tässä monimutkaistuneessa maailmassa. Se on kuitenkin hidasta. Se vaatii aikaa, pysähtymistä, kärsivällisyyttä. Imettäjän mielen on hyvä olla tyyni, sillä levottomuus tarttuu vauvaan. Rintaruokinnan onnistuminen tai epäonnistuminen voi olla pelon ja stressin aihe, ja stressi voi estää koko imetyksen. Mitä enemmän asiasta tiedetään, sitä vaikeammaksi se tuntuu muuttuvan. Kuten syöminen ja hengittäminenkin. Imetys herättää kummallisen paljon fanaattisia reaktioita ollakseen yksi kehon luonnollinen toiminto. Tässäkin lehdessä julkaistujen juttujen jälkeen on tullut kiukkuista palautetta eri suuntauksilta. Intiimi asia tuntuu henkilökohtaiselta ja siitä puhuminen voi nostaa pintaan omia tunteita. Silloin asiantuntijoiden antama tieto voi tuntua väärältä tai kohtuuttomalta. Tässä lehdessä haastateltu imetyskoordinaattori toteaa, että imetyskulttuuri on aina osa ympäröivää yhteiskuntaa. Sitä se nimenomaan on. Imetys on paitsi intiimiä, myös poliittista. Kun tasa-arvon nimissä vaaditaan naisia pitämään yhä lyhyempiä äitiyslomia ja tarjoamaan isälle mahdollisuus olla vauvan kanssa, imetys jätetään sivuseikaksi. Muuta maidontuotantoa maassamme kyllä suojellaan, mutta ihmisen maidon arvoa ei ymmärretä, voisi vääräleuka sanoa. Pidetään huoli siitä, että isät ovat mukana lastenhoidossa, mutta ei sen hinnalla, että imetys vähenee. Töihin ajetut vauvojen äidit voivat pian olla loppuun ajettuja äitejä. Suomessa vauvoja imetetään liian vähän. WHO ja Unicef ovat kehottaneet suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä. Tämä olisi hyvä ottaa vakavasti meilläkin. Synnytyssairaaloiden rooli on tässä keskeinen, ja niissä onneksi asialle myös tehdään jotain, kuten tämän lehden juttu Kätilöopiston sairaalasta kertoo. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy th14 5 paakkari.indd :12:54

6 84 Tehy th14 sivuilmot.indd :15:08

7 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Johtajien kouluttaja Uusia johtajia pitäisi ottaa kasvamaan, sanoo professori Elina Viitanen. Varsinkin ylihoitajat eläköityvät kiihtyvää tahtia. Terhi Mäkinen n Kuvat Jari Lifländer Mitkä ovat hyvän johtajan tuntomerkit? 1 Johtajan pitää uskoa itseensä johtajana ja sitoutua johtamaan, eikä haikailla enää liikaa oman erikoisalansa perään. Hänen on uskottava tulevaisuuteen ja luotava toivoa, sillä kyynisyys tarttuu. Mitä lähempänä henkilöstöä työskentelee, sitä parempi henkilöjohtaja on oltava. Millainen on hyvä alainen? 2 Saneleva johtaja ja nyökyttelevä alainen eivät ole tätä päivää. Johtamistyö on vuorovaikutuksellista ja alaisen on hoidettava oma osansa. Hyvä alainen on sitoutunut työhönsä, työyhteisöönsä ja on valmis kehittämään niitä. Hän vaatii esimieheltä aikaa ja palautetta. Millaisia johtajia sosiaali- ja 3 terveydenhuollossa työskentelee? Koulutettuja ja motivoituneita. Nuoria uraraketteja joukossa on vähän, koska yleensä ennen johtajuutta takana on vuotta työtä omalla alalla. Johtamisosaaminen on aika samanlaista, vaikka johtajat ovat eri ammattikunnista. 6 Tehy Millainen koulutus heillä on johtamiseen? 4 Se vaihtelee. Ennen erikoistuvan lääkärin koulutukseen kuului johtamisoppia vain muutama tunti. Täydennyskoulutus tasaa eroja. Sanoisin, että 2000-luvun alusta lähtien johtajilta on vaadittu koulutusta. Millaista oppia laitoksenne tarjoaa? 5 Moniammatillista johtamiskoulutusta. Maisteriohjelmiin sisältyy opetusta, joka on yhteinen seitsemän eri laitoksen opiskelijoille. Siellä tapaavat esimerkiksi hoitotiedettä, kansanterveystiedettä ja sosiaalityötä opiskelevat. Vastaamme myös erikoislääkärikoulutuksen johtajaopinnoista. Lisäksi meillä on erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen täydennyskoulutusohjelmia, joiden kesto on kolmisen vuotta. Millaisia haasteita täydennyskoulutukseen tulevilla on arjessaan? 6 Viime vuodet ovat olleet jatkuvaa muutosta. Kuntarakenneuudistus, tilaaja-tuottajamallit, tehokkuus ja tuottavuus ovat isoja, pohdituttavia asioita. Henkilöstön jaksamista pitäisi muutosten keskellä tukea, koska työtä tehdään asiakkaiden vuoksi. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? 7 Pitkä ja moninainen. Opetan, ohjaan väitöskirjoja ja muita opinnäytetöitä. Johtamista kuuluu työhöni paljon. Tutkimustyö tahtoo jäädä vapaa-aikaan, samoin kuin erilaiset pakolliset ja vapaaehtoiset lukutehtävät. Miten aikoinaan valitsit fysioterapeutin 8 ammatin? En enää muista luvulla se ehkä kuulosti maalaistytöstä hienolta ja trendikkäältä ammatilta. Milloin olet viimeksi tehnyt käytännön 9 hoitotyötä? Fysioterapeutin työtä tein vain pari vuotta ja lähdin opettajakoulutukseen. Toimin pitkään kuntoutuksen ja fysioterapian opettajana nykyisissä ammattikorkeakouluissa. Identiteettini tulee enemmän opettamisesta kuin ensimmäisestä ammatistani. Yliopistolla olen ollut 16 vuotta. th K25.indd :37:41

8 Seuraavassa numerossa JUHA TANHUA Hyötyä hiljaisesta raportista n Tehy-lehti 15 ilmestyy LUKIJAKILPAILU Kerro meille mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Palautetta voit antaa Tehyn jäsensivuilla jasensivut/tehyn_toiminta/tehy-lehti/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon Vastanneiden kesken arvomme Tehy-repun. Lukijoiden mielestä lehden 13/10 paras juttu oli Elämisen arvoista elämää. Palkinnon voitti Veera Einola Porista. Tehy-lehti Aikataulu ja aineistopäivä Nro Aineistot Ilmestymispäivä Tehy th14 83 seuraavassa.indd :23:35

9 Elina Viitanen, 57 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen terveydenhuollon johtamisen professori Terveystieteen tohtori, fysioterapeutti Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta Harrastaa sulkapalloa, toimintaa Naisten Pankissa, lukemista Tehy th K25.indd :37:49

10 K-25 Dekkarit ovat vaihtelua tieteelliselle lukemiselle. Elina Viitanen harrastaa sulkapalloa. Työpöydän ikkunalla olevan kipsiveistoksen hän sai väitöslahjaksi kurssitovereiltaan. Mikä on innostanut sinua 10 opiskelemaan aina vain lisää? Utelias mieli ja haasteita hakeva elämäntapa. Millaista koulutusta johtamiseen 11 kaivataan? Johtaja tarvitsee laajaa näkemystä siitä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Hänen on oltava selvillä Suomen ja maailman trendeistä. Eri tieteenalat kuten tuotantotalous, talous- hallinto- ja kasvatustiede antavat ajattelun välineitä. Visiomme on moniammatillinen koulutus. En kannata hoitaja- ja lääkäritaustaisille erilaista koulutusta. Mitkä ovat terveydenhuollon 12 johtamisen vahvuuksia? Johtajat tuntevat alansa erinomaisesti. He ovat sitoutuneita ja eettisesti suoraselkäisiä. Korruptiosta ei terveydenhuollon kohdalla juuri puhuta. Entä heikkouksia? 13 Moni on liikaa kiinni oman ammattikuntansa perinnössä ja edunvalvonnassa, vaikka näkökulman pitäisi olla kokonaisvaltaisempi. Sairaalamaailman ongelma on erikoisalojen kuppikuntaisuus. Mikä ismi on tällä hetkellä vallalla 14 terveydenhuollon johtamisessa? Julkisessa hallinnossa on vahva byrokratian perimä. Uusia ismejä tulee, mutta vanhat eivät silti poistu. Erityisesti sairaalat ovat hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia. Tällä hetkellä kehitetään prosessi- ja matriisiorganisaatiota. Myös innovaatiojohtamisesta puhutaan paljon. 8 Tehy Mitä sellaista osaat mitä muut 15 eivät osaa? Osaan tehdä montaa asiaa samaan aikaan kuten laittaa ruokaa ja lukea tutkimusraporttia. Tämähän on naisille tyypillistä. Kuinka nopeaa terveydenhuollon 16 johtajien eläköityminen on? Nopeampaa kuin rivihoitajien. Varsinkin ylihoitajat poistuvat kiihtyvää tahtia. Mistä alalle löytyy uusia johtajia? 17 Se on vaikea kysymys, jota ei mielestäni ole otettu vakavasti. Uusia johtajia pitäisi ottaa kasvamaan. Syntyy aikamoinen tyhjiö, kun paljon hiljaista tietoa katoaa. Johtamistyöstä pitäisi tehdä nykyistä houkuttelevampaa. Miten hierarkiaa terveydenhuollossa 18 madallettaisiin? En tiedä, voiko siitä kokonaan päästä muuten kuin uusimalla rakenteet täysin. Pieniä askelia voi ottaa kohtelemalla asiantuntijatyötä tekeviä yksilöinä, lisäämällä jaettua johtamista ja yhteisöllisyyttä. Jos antaa lisää vastuuta, pitää antaa myös lisää valtaa. Millaista tukea lähiesimiehet 19 kaipaavat? Päivittäinen henkilöstöjohtaminen vaikeine tilanteineen on lähiesimiesten kontolla. He kaipaavat arvostusta ja palautetta. Surullista on, että he saavat vain vähän tukea omilta esimiehiltään. Tutkimuksissamme tärkeimmiksi tukijoiksi mainitaan perhe ja työkaverit. Omasta johtajuudesta keskustellaan työpaikoilla vähän, ja harva saa työnohjausta. Lääkärijohtaja, hoitajajohtaja vai 20 molemmat? En ajattele enää noin. Keskiössä on hyvä johtajuus, ei pohjakoulutus. Toisten työtä, sen kieltä, kulttuuria ja etiikkaa, voi oppia tuntemaan, vaikkei itse olisi saanut siihen ammattiin koulutusta. Missä olet onnistunut? 21 Olen ollut luomassa laitoksellemme omat ja toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutusrakenteet. Miten selviät pettymyksistä? 22 Aluksi suren. Liikunta auttaa asioiden käsittelyssä, ja lopulta ne järkiperäistyvät ja poistuvat mielestä. Mistä olet kotoisin? 23 Ylivieskasta. 24 Lempilukemistasi? Salapoliisiromaanit antavat vastapainoa tieteelliselle lukemiselle. Miten rentoudut? 25 Olen aktiiviliikkuja. Pelaan muun muassa sulkapalloa. Teen vapaaehtoistyötä Naisten Pankissa. Ystävien kanssa rentoudun vaikka metsäretkellä. Lapseni ovat nuoria aikuista ja heidän kanssaan pidän illanistujaisia. On mukavaa ja voimaannuttavaa kuunnella ihmisiä, joilla on koko tulevaisuus edessään. th K25.indd :38:27

11 Ajankohtaista Suositukset käytäntöön Uusi yhteistyökeskus tuo näyttöön perustuvaa tietoa suomalaiseen terveydenhuoltoon. Riitta Hankonen Yhtenäiset ja näyttöön perustuvat käytännöt parantavat potilaan saamaa hoitoa ja auttavat kohdentamaan resurssit oikein. Suomalaisessa terveydenhuollossa on esimerkiksi Käypä hoito suosituksista huolimatta edelleen käytäntöjä, jotka perustuvat yksinomaan traditioon. Käytäntöjen vaikuttavuutta ei ole tutkimuksilla todistettu, joten aikaa ja resursseja voi tuhlaantua toimiin, jotka eivät vaikuta hoidon tulokseen. Käytäntöjen vaihtelu voi johtaa siihen, että hoito on eritasoista jopa saman sairaalan eri yksiköissä. Tämä on eettisesti väärin ja tuhlaa jo ennestään niukkoja resursseja, sanoo Suomessa vastikään perustetun Joanna Briggs -yhteistyökeskuksen johtaja Arja Holopainen. Keskuksen julkistamistilaisuus oli Helsingissä syyskuun lopulla. Yhteistyökeskus on usean eri toimijan verkosto ja ensimmäinen Pohjoismaissa. Kansainvälinen 1996 perustettu The Joanna Briggs Institute sijaitsee Australiassa. Instituutin tehtävä on edistää ja tukea näyttöön perustuvaa toimintaa väestön terveyden parantamiseksi. Tukea käyttöönottoon Yhteistyökeskuksia sijaitsee ympäri maailmaa, mikä yhdistää voimavaroja ja helpottaa suositusten leviämistä. Suomen keskuksen isäntäorganisaationa toimii Hoitotyön Tutkimussäätiö ja sen muita yhteistyöjäseniä ovat Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopion yliopistollinen sairaala, Mikkelin ammattikorkeakoulun Terveysalan yksiköt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Hoitokäytäntöjen yhtenäistämiseksi terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat tutkittuun tietoon perustuvia hoitosuosituksia. Näyttöön perustuvat käytännöt ovat saamassa tukea myös lainsäädännöstä, sillä ne mainitaan terveydenhuoltolakiesityksessä ja asetuksessa neuvolatoiminnasta. Instituutti ja yhteistyökeskukset tuovat käytännön terveydenhuoltoon tietoa näyttöön perustuvista hoitokäytännöistä. Suomessa on paljon tietoa ja suosituksia, mutta työpaikkoja ei tueta suositusten käyttöönotossa, Hoitotyön tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja Marjaana Pelkonen sanoo. Kaatumisen ehkäisy Esimerkkinä käytäntöjen yhtenäistämisen tarpeesta on potilaiden kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisy. Suomessa ei ole tähän asti ollut yhtenäistä käytäntöä siitä, miten potilaan kaatumisriski arvioidaan sairaalassa ja miten kaatumisia ehkäistään. JBI:n julkaisema suositus kaatumisriskin arvioinnista ja kaatumisten ehkäisystä vastaa tähän tarpeeseen. Kaatumiset aiheuttavat ylimääräisiä hoitotoimenpiteitä ja lisäävät terveydenhuollon kustannuksia. Kun vanhus kaatuu ja hänen lonkkansa murtuu, voi käydä niin, että hän joutuu laitokseen loppuelämäkseen. Lonkkamurtumasta voi tulla henkilökohtainen tragedia, Arja Holopainen sanoo. Ylijohtaja Erkki Vartiainen THL:stä painottaa, että tiedon on oltava entistä parempaa ja perustellumpaa. Perusta kunnossa, sillä lääketieteellistä tietoa on hyvin saatavilla. Joudumme pohtimaan sitä, milloin todistusaineistoa on riittävästi suosituksen antamiseksi tai toiminnan tai politiikan käynnistämiseksi. Esimerkkejä riittävän tiedon perusteella tehdyistä toiminnan muutoksista ovat Pohjois-Karjala -projekti ja uusi allergia- ja astmaohjelma, jossa on siirrytty välttämisestä altistamiseen. Vartiainen ei väheksy käytännön työssä kertyvän tiedon merkitystä. Tarvitsemme sekä tietoon perustuvia käytäntöjä että käytäntöihin perustuvaa tietoa. Suomessa on paljon tietoa ja suosituksia, mutta työpaikkoja ei tueta suositusten käyttöönotossa. Tehy th14 9 näyttöönperustuva.indd :33:04

12 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, Vakuutus hoivan rahoittajaksi n Julkinen valta vastaa suomalaisen yhteiskunnan hoito- ja hoivapalvelujen rahoituksesta ja järjestämisestä, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula. Ministeri puhui hoivapalveluiden rahoitusmalleja kartoittavien tutkimusten julkistamistilaisuudessa Helsingissä lokakuun alussa. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee vaihtoehtoisia ajatuksia siitä, miten maa kykenee nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden jo tiedossa oleviin ja ennustettuihin muutospaineisiin. Julkisen palvelun tuottavuuden kohottaminen ja uudenlaiset toimintamallit palvelujen organisoinnissa ovat välttämättömyys. Jos onnistumme järjestämään julkisen palvelutuotannon ja rahoituksen nykyistä rationaalisemmin, se ei ole keneltäkään pois, vaan parhaassa tapauksessa kaikille lisää. Selvitys pohtii, voitaisiinko kansalaisille annettua hoivalupausta vahvistaa järjestämällä hoivan rahoitus muulla tavoin kuin verorahoilla. Vaihtoehtona voisi olla sosiaalivakuutus. Vakuutusmaksut kerättäisiin rahastoon, josta ne jaettaisiin hoivan järjestäjille tai tuottajille. Varat voitaisiin ohjata palvelujen järjestämiseen kunnille alueellisia eroja tasaavan mallin kautta eli nykyisen valtionosuusjärjestelmän tapaan. Palveluiden tasapuoliselle saatavuudelle olisi kuitenkin parempi, jos varojen jaon perustana olisi koko maassa samalla tavalla mitattu hoivaa tarvitsevien yksilöiden hoivatarve. (VT) Työturvallisuuden puolesta n Lokakuun puolivälissä 33 loukkoon jäänyttä San Josén kaivosturman chileläistä kaivosmiestä saatiin onnellisesti maan pinnalle. Tv-kamerat ovat kääntyneet muualle, ja keskustelu Chilen kaivosten turvattomuudesta jatkuu enää alan ammattiliitoissa. Voit vedota Chilen kaivosministeriin Laurence Golborneen, jotta Chile aloittaisi mitä pikimmin toimet ratifioidakseen ILO:n konvention numero 176. Konventio käsittelee turvallisuutta ja terveyttä kaivoksissa. 24 valtiota on ratifioinut sen eli saattanut osaksi kansallista lainsäädäntöään, niiden joukossa Suomi. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kerää allekirjoitukset ja lähettää ne kirjepostilla ministerille. Vetoomus osoitteessa sask.fi/?x101252= Pohjoismaiden viidestä tasa-arvoministeristä kolme on miehiä: Audun Bjørlo Lysbakken Norjasta, Stefan Wallin Suomesta ja Árni Páll Árnason Islannista. Palkkatasa-arvo etenee verkkaisesti n Suomen hallitus on vuodesta 2006 toteuttanut yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa samapalkkaisuusohjelmaa. Sen tarkoituksena on kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa vuoteen 2015 mennessä niin, että ero on enintään 15 prosenttia. Tavoite on kunnianhimoinen. Työryhmän työskentelymoraali on korkea, ja se kokoontuu säännöllisesti. Yksikään osapuoli ei ole ainakaan vielä irtisanoutunut siitä, kertoi tasa-arvoasioista vastaava ministeri Stefan Wallin valtioneuvoston hyväksymän tasa-arvoselonteon tiedotustilaisuudessa. Palkkatasa-arvo on edennyt työryhmän toimintakaudella hitaasti, minkä myös selonteko myöntää naiset ansaitsivat keskimäärin 82 prosenttia miesten palkoista. Eron kaventumiseen on vaikuttanut selonteon mukaan muun muassa se, että kuntasektorin sopimukset syksyllä 2007 sisälsivät ns. samapalkkaisuuserän, jossa korotukset kohdentuivat erityisesti naisvaltaisille koulutetuille ammattiryhmille jonkin verran muita suurempina. Rahaa suunnattiin alojen palkkauksen parantamiseen neljän vuoden aikana 150 miljoonaa euroa. Myös viime vuosien talousvaikeuksilla on ollut vaikutusta. On edetty kohti tavoitetta, mutta heikko taloudellinen tilanne on hidastanut vauhtia. Selonteko käsittelee laajasti tasa-arvopolitiikan eri alueita kuten päätöksentekoa, koulutusta ja tutkimusta, työelämää sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Siinä esitetään tulevaisuuden linjauksia useilla eri alueilla politiikan vaikuttavuuden parantamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi selonteon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 20. lokakuuta ja seuraavaksi sitä käsittelee eduskunta. Tasa-arvoselonteko on ensimmäinen laatuaan Suomessa.(VT) SILJE BERGUM KINSTEN/ NORDEN.ORG 10 Tehy th lyhyet.indd :08:56

13 Työikäisille terapiaa n Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian kaikille sitä tarvitseville ja korvausehdot täyttäville työikäisille ensi vuoden alusta. Tällä hetkellä psykoterapia on harkinnanvaraista, eikä sitä pystytä järjestämään määrärahojen niukkuuden vuoksi kuin osalle siihen oikeutetuista. Uuden lain myötä korvauspäätökseen tulee myös muutoksenhakuoikeus. Nykyisin harkinnanvaraisista kuntoutuspäätöksistä ei voi valittaa. Kuntoutuspsykoterapian korvausehdot pysyvät ennallaan: korvaus maksetaan vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista hoitosuhdetta sekä psykiatrin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Terapiaa korvataan yhdellä päätöksellä enintään 80 kertaa vuodessa ja 200 kertaa kolmessa vuodessa. Diagnosoidut mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet runsaasti parin viime vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi masennuksen vuoksi myönnettyjen sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. (SS) Nopeinta palkkasumman kasvu oli yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (6,5 %) kesä-elokuussa Tilastokeskus Tähystys Löydöksiä mediasta n Työyhteisössä niin sanottu luottavainen keveys on hyve. Silloin voi olla varma siitä, että yhteistyön avulla hankalatkin asiat ratkaistaan, eivätkä ongelmat paisu yli äyräiden. Filosofi Maija-Riitta Ollila, TTT 7/10 Klovneille palkinto n Ensimmäinen Terveyttä taiteesta -palkinto on luovutettu Sairaalaklovnit ry:lle tunnustuksena työstä lapsipotilaiden hyväksi. Palkinnonsaajan valitsi arkkiatri Risto Pelkonen yli 40 hakemuksen joukosta. Sairaalaklovnien toiminnassa yhdistyvät ilo, taide ja potilaan emotionaalinen tukeminen. Lastenkulttuuri tuodaan haastavaan ympäristöön, missä taiteen vaikutus on suurimmillaan. Työ perustuu ammattitaitoon ja yhteistyöhön terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Terveysmessuilla jaettiin myös kaksi Terveyttä taiteesta -kunniamainintaa. Toisen sai Lapin kuvataideseura Palas ja Rovaniemen kaupunki Taide hoitaa -näyttelytoiminnasta vuodeosastoilla. Kunniamaininnan sai myös tanssitaiteilija Anniina Aunola Kuopiosta toiminnastaan erityisnuorisotyössä ja ikäihmisten aktivoijana. Terveyttä taiteesta -palkinto on Suomen Messusäätiön perustama tunnustus, joka jaetaan vuosittain. (TM) n Tuntuu välillä siltä, että varallaolosta lähtevät työntekijät syyllistetään, kun he eivät lähde liikkeelle järjestelmän puutteista johtuen välittömästi, vaan joskus 15 minuutin sisällä. Ilkka Korhonen, Ensihoitajalehti 3/2010 n Terveyspalvelumarkkinat ovat siinä määrin komplisoidut, ettei Suomeen voi syntyä kattavia markkinoita, vaikka kuntatilaajat kilpailuttaisivat kaikki terveyspalvelut. Pääkirjoitus, Sairaalaviesti 3/2010 n Rahaa pitäisi osoittaa kaikkien saatavilla oleviin palveluihin, eikä tukea laajenevaa yksityistä terveydenhoito- ja hoivabisnestä verovaroilla. Sosiaaliasiamies Lilli Autti, Promo 4/2010 TAM LAAMANEN Vanhukset virtuaalipuutarhassa n Helsingissä sijaitsevassa Pakilakodissa vietettiin Vanhusten viikolla lokakuun alussa lämminhenkiset juhlat. Vanhukset käväisivät retkellä virtuaalipuutarhassa, joka on Helsingin Seniorisäätiölle tehty dvd-multimedia, joka sisältää valokuvia luonnosta ja kaupungista sekä niihin liittyviä äänimaisemia. Se toteutettiin yhdessä Amiedun lähihoitaja- ja media-assistenttiopiskelijoiden sekä vanhusten kanssa. Keväällä alkaneen projektin tavoitteena oli luoda tunnelmaa ja mielekkyyttä ikäihmisten arkeen. Ehkä tärkeämpää kuitenkin oli erilaisissa elämäntilanteissa ja ammateissa olevien ihmisten kohtaaminen ja uudenlaisten toimintamallien tuominen opiskeluun sekä vanhustyöhön. n En ole koskaan tullut pahoilla mielin pois metsästä. Sienestäjä Sirkka-Liisa Peteri Radio Suomi n Jos työttömien osaamista ei onnistuta päivittämään työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita vastaavaksi, Suomessa saattaa jo muutaman vuoden kuluttua olla samaan aikaan työvoimapula ja korkea työttömyysaste. Työmarkkinaneuvos Matti Sihto STTK-lehti 7/2010 Tehy th lyhyet.indd :09:01

14 Lyhyesti Parannusta määräaikaisille n Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työryhmä on saanut valmiiksi esityksen työsopimuslain muuttamisesta. Esitys parantaa määräaikaisten työntekijöiden asemaa, koska se tarkentaa toistuvien määräaikaisten työsopimusten edellytyksiä. Lain mukaan työsuhteet solmitaan ensisijassa toistaiseksi. Jokaiselle määräaikaiselle työsuhteelle, myös ensimmäiselle, on oltava laissa tarkoitettu perusteltu syy. Jatkuva määräaikaisuuksien tarve viittaa siihen, että lisätyövoiman tarve on pysyvää. Esityksen mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos työnantajan työvoiman tarve on pysyvää joko määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella. Pysyvä työvoiman tarve määräaikaisuuksien käytön esteenä on jo ollut lain perusteluissa, mutta viimeaikaisen ratkaisukäytännön valossa nähtiin tarpeelliseksi korostaa sitä myös lakitekstissä, sanoo STTK:ta työryhmässä edustanut lakimies Heli Ahokas. Työryhmä ei pitänyt mahdollisena säätää laissa tarkkoja rajoja sille, montako peräkkäistä määräaikaista sopimusta tai kuinka pitkää määräaikaisten sopimusten ketjua pidetään sallittuna. Tilanteet vaihtelevat suuresti lyhyistä sairauslomista pitkiin perhevapaisiin. Kiusaus ja helppous kiertää määrällisiä rajoituksia saattaisi aiheuttaa vain uusia ongelmia. (VT) Kalliit infektiot n Hoitoon liittyvät infektiot ovat osasyynä yli ihmisen kuolemaan vuosittain. Kaikkiaan noin joka kymmenes potilas saa hoitoon liittyvän infektion. Niiden kustannukset ovat Suomessa miljoonaa euroa, ja ne heikentävät terveydenhuollon tuottavuutta selvästi. Vähintään viidennes infektioista on ehkäistävissä, jos hoidossa toteutuvat tutkimuksin vaikuttaviksi osoitetut torjuntakeinot. Tärkeimmät niistä ovat sairaalarakennusten saneeraaminen tartuntoja ehkäiseviksi sekä hoitohenkilökunnan ajantasainen hygieniaosaaminen. Suomen luvuilta peräisin olevat sairaalarakennukset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon vaatimuksia infektioiden torjunnan näkökulmasta. Sairaaloihin pitää saada nykyistä huomattavasti enemmän wc- ja suihkutiloilla varustettuja yhden hengen huoneita. Koulutettu, motivoitunut ja käytännön ohjeita toteuttava henkilökunta torjuu infektioiden leviämistä tehokkaasti. Henkilökunnan alimiehitys ja osaamisvajeet johtavat helposti esimerkiksi käsihygienian laiminlyöntiin. Kuntaliitto on päivittänyt Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjan. Kotimaiset asiantuntijat ovat kansainvälisistä tutkimus- ja taustatiedoista kiteyttäneet Suomeen sopivia käytäntöjä. (RH) Vanha hyvä keino torjua infektioita käsien huolellinen peseminen. Työvoimakustannukset olivat keskimäärin euroa henkilötyövuotta kohden Kalenteri Eläketietouden jäsenilta Hotelli Victoria Tampere n Koonnut Minna Sassi, Valtakunnallinen bioanalyytikko -opintopäivä Allergiatalo Helsinki Tilastokeskus Suomen Fysioterapeuttien Syysopintopäivät Varalan Urheiluopisto Tampere Varjoaineet kuvantamisessa koulutus Järjestötalo/ Tehyn kokoustilat Pasila ANNIKA RAUHALA SSNs konferanse om kvalitetsindikatorer och terminology Stockholm Parhaissakin perheissä näytelmä Teatteritalo Kajaani 12 Tehy th lyhyet.indd :09:05

15 ELÄMÄ ELÄMÄ Luonnon omia antioksidantteja Superba TM - krilliöljyä D-vitamiinia On tärkeää pysyä terveenä, jotta voin elää juuri sellaista elämää kuin haluan. Hyvä ja energinen olo todella näkyy ulospäin. Siksi syön VitaeProta joka päivä. Marion Rung Krilliöljy sisältää elintärkeitä omega-3-rasvahappoja, jotka elimistö pystyy käyttämään hyväksi erityisen tehokkaasti. Vastustuskyky VitaePron tehokkaat antioksidantit suojaavat kehosi soluja luonnollisesti hapetusstressiltä ja suojaavat siten myös vastustuskykyä. VitaePro sisältää myös D-vitamiinia, joka on tärkeä vastustuskyvyn toiminnalle. Lihakset ja nivelet VitaePron luonnolliset antioksidantit hillitsevät hapetusstressiä ja voivat siten vähentää erilaisia vaivoja, varsinkin lihaksissa ja nivelissä, sekä parantaa liikkuvuutta. D-vitamiini vaikuttaa myös positiivisesti lihasten toimintaan. Lue lisää Voita matkalahjakortti! Kaikki asiakkaat osallistuvat automaattisesti matkalahjakortin arvontaan. Voit osallistua pelkkään arvontaan nettisivuillamme tai lähettämällä yhteystietosi postikortilla viimeistään mennessä osoitteeseen VitaeLab, PL 4860, Helsinki. Siksi nautin jokaisesta päivästä! T la l tt m l ks es TERVEYS 75 numeroon Viesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin terveys 75 numeroon Tutustumistarjous kk Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 14,95, norm. 29,90. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita ja on voimassa asti. Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Tilaajalahjaksi omega-3-rasvahappoja! Saat tilaajalahjaksi toisessa lähetyksessä kuukauden omega-3-kapselit. Kapselit toimitetaan sinulle toisessa lähetyksessä. Sinulle 0,- TERVEYS TERVEYS VitaeLab maksaa postimaksun ELÄMÄ ELÄMÄ NIMI: ELÄMÄ TERVEYS TERVEYS Toimi nopeasti! Soita Ma pe Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu LÄHIOSOITE: POSTINRO: PUHELIN: POSTITOIMIPAIKKA: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLab Oy:n tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 75 Tunnus VASTAUSLÄHETYS Tehy th14 sivuilmot.indd :14:48 VitaePro_Tehy_nr14_pd0911_217x280+3_bg.indd 1 10/22/ :43:53 PM

16 Kilot kuriin Draamaryhmäläiset siirtyvät leikin ja luovuuden maailmaan harjoitusten avulla. Raija Laaksonen (edessä vas.) on saanut parikseen Terttu Ohman, taustalla Anja Jokela (vas.) ja Anne Nyrhilä. 14 Tehy th diabetes.indd :11:39

17 näytellen Diabeteksen ehkäisytyössä kaikki keinot ovat luvallisia. Valkeakoskella luotetaan teatteri-improvisaatioon. Sinikka Sajama n Kuvat Jari Lifländer Valkeakosken terveyskeskuksen toiminnalliset painonhallintaryhmät ovat osoittaneet, että liikakilojen kanssa painiminen voi olla paitsi tuloksellista myös hauskaa. Diabeteshoitaja Terttu Ohman vetämissä ryhmissä leikitään ja pelataan, tehdään mielikuva-, voimavara- ja rentoutusharjoituksia, mutta ennen kaikkea näytellään. Ryhmän työmenetelmä on teatterin keinoja käyttävä prosessidraama. Sen päähenkilö on ryhmän yhdessä luoma fiktiivinen ylipainoinen ihminen, jonka persoonaan jokainen tuo jotain itsestään. Tyypillinen tapaus on viisissäkymmenissä oleva Doris, elämäniloinen mutta ylipainostaan ahdistunut ikuinen laihduttaja. Jokaisessa kokoontumisessa ryhmä käy läpi Doriksen elämää teatteri-improvisaation avulla yhdessä tai pienryhminä. Ryhmän ohjaaja on johdattelija, joka nostaa esiin painonhallinnan kannalta tärkeitä aiheita, mutta tarinan kuljettamisesta vastaavat ryhmän jäsenet. Doriksen elämää Kaikki ovat vapaaehtoisesti vuorotellen näyttelijöitä ja katsojia hyvin arkisissa tilan- Tehy th diabetes.indd :11:45

18 Kolmenkymmenen vuoden työrupeama sairaanhoitajana ja kymmenen vuotta diabeteshoitajana sai terveydenhoitaja Terttu Ohman etsimään uutta näkökulmaa arkityöhön. Sitä löytyi psykiatrisen sairaanhoidon syventävistä opinnoista ja erityisesti toiminnallisista menetelmistä, kuten prosessidraamasta. 16 Tehy teissa: vesi kielellä joulupöydässä, tuskanhiki otsalla vaatekaupan sovituskopissa, kotisohvalla suruunsa ahmien. Roolihenkilön kautta ihmiset uskaltavat käsitellä hyvin henkilökohtaisia ja arkojakin asioita, Terttu Ohma kertoo. Vaikka draamaryhmässä sukelletaan ylipainoisen, elämäniloisen, ikuisesti laihduttavan Doriksen nahkoihin riemulla ja huumorilla, ei kipeitäkään asioita väistellä. Ryhmän kokoontumiset päättyvät aina fiktion purkamiseen ja yhteiseen keskusteluun, jossa jokainen voi peilata Doriksen kokemuksia omaan elämäänsä ja tuntemuksiinsa. Palautteessa ryhmäläiset ihmettelevät itsekin, mihin kaikkeen ovat uskaltautuneet ja miten paljon oivaltaneet. Doriksen elämään eläytyminen on usein tuottanut tunnetta ja tietoa ja synnyttänyt itseymmärrystä yli odotusten. Draamaryhmässä ei mitata vyötärönympärystä eikä tutkita kaloritaulukoita. Toiminnan pohjavire on myönteinen ja katseen suunta kohti tulevaa. Menneisyydestäkin etsitään onnistumisen kokemuksia, jotka kantavat yli tulevien pelkojen ja vaikeuksien. Kun ihminen tuntee ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, hänellä on voimia etsiä omaa muutoksen tietään. Omat rajat rikkoen Terttu Ohma kertoo, että ryhmään osallistuneet ovat itse määritelleet, ettei draamaryhmä ole painonhallintaryhmä vaan painonhallintaan valmentavaa toimintaa. Monet ovat löytäneet ryhmän jälkeen oman tapansa muuttaa elintapojaan ja onnistuneet laihduttamisessa ja pysyvässä painonhallinnassa. Eivät tietenkään kaikki. Draamatyöskentely on yksi menetelmä muiden joukossa, eikä se sovi kaikille. Teatteri-improvisaatioon heittäytyminen vaatii rohkeutta rikkoa omat rajansa ja tutustua uusiin puoliin itsessään, Terttu Ohma kuvailee. Ryhmän vetäjälle prosessidraama on selkeä ja helppo menetelmä, mutta se edellyttää mielenkiintoa ja koulutusta teatterin keinoihin sekä joustavaa ja sosiaalista persoonallisuutta. Eikä kohtuullisen pitkästä elämän- ja työkokemuksestakaan haittaa ole, Terttu Ohma sanoo. th diabetes.indd :12:02

19 Muutos vaatii sitoutumista Elintapaohjaus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, joka edellyttää erityisosaamista ja selkeitä työtapoja. n Kymmenisen vuotta Suomea elintapaohjauksen kouluttajana ja tutkijana kiertänyt psykologi Riikka Turku on pannut merkille suomalaisten asenteiden muuttumisen. Tavalliset kansalaiset ovat entistä valmiimpia ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Ihmiset ymmärtävät, ettei helppoja keinoja ole, taikadieetit ja huuhaahoidot eivät toimi. He ovat halukkaita sitoutumaan elintapamuutoksiin ja itsehoitoon, mutta tarvitsevat myös ympäristön tukea. Jos ihmiset ovat vuosikymmeniä syöneet ja liikkuneet epäterveellisesti, he tarvitsevat tuekseen suunnitelmallista ja tavoitteellista muutosohjausta. Kestäviä tuloksia ei saavuteta pikakursseilla tai monisteita jakamalla. Monta hyvää mallia Sydänohjelman ja D2D-hankkeen kokemukset ovat todistaneet, että riskien seulontaa ja elintapaohjausta voidaan tehdä hyvin monella tavalla. Isoilla resursseilla voidaan kehittää laajoja ja perusteellisia ohjelmia. Esimerkiksi Helsingin Kundit kondikseen -ohjelmassa miesikäluokka kerrallaan kutsuttiin terveystarkastukseen ja riskiryhmä ohjattiin monipuolisesti tuettuun elintaparemonttiin. Toisaalta pienimuotoiset interventiotkin voivat olla tuloksellisia. Sokerirasitusarvojen mittaaminen ja riskitestilomakkeiden täyttö terveyskeskuksen pihalla osoittautuivat tulokselliseksi toiminnaksi Nivalassa. Tilaisuuksissa on löydetty joka kerta uusia diabetesta tai sen esiastetta tietämättään sairastavia. Riikka Turku kannustaa kuntapäättäjiä, terveydenhuollon johtoa ja työntekijöitä tutustumaan muiden toimintamalleihin ja ottamaan niistä oppia. Mutta pätevintäkään työmuotoa ei voi siirtää sellaisenaan toiseen toimintaympäristöön. Se pitää aina muokata paikallisten tarpeiden, resurssien ja toimijoiden mukaan. Realistisesti, selkeästi Riikka Turku suosittelee valitsemaan interventiomallin, joka perustuu valtakunnallisiin suosituksiin, tutkittuun tietoon ja hyviin käytännön kokemuksiin. Hyvä malli on konkreettinen ja helppo käyttää. Sen tavoitteiden pitää olla realistisia ja toimintatapojen sekä työnjaon selkeitä. Jos intervention kuvauksessa puhutaan muutosvalmiuden arvioinnista, pitää kuvauksesta selvitä, kuka arvioi, miten arvioi ja miksi arvio tehdään. Toimiva interventio on aina asiakaslähtöinen ja oikein ajoitettu. Se ottaa huomioon eri ikäryh- mien ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien tarpeet, mahdollisuudet ja motivaation elintapamuutoksiin. Elintapainterventio on aina ohjaajan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen perustuva prosessi, ei yksisuuntaista tiedonjakoa tai käskytystä. Ryhmässä ja yksin Sydänohjelman ja D2D-hankkeen elintapaneuvonnan mallit perustuvat pääsääntöisesti ryhmäohjaukseen. Käytännössä suomalaiset etenkään miehet eivät innostu ryhmätoiminnasta vaan haluaisivat yksilöohjausta. Meillä ei ole tutkimusnäyttöä, kumpi tapa on vaikuttavampi. Ryhmäohjaus on kuitenkin kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen, joten sitä suositellaan muun muassa lihavuuden käypä hoito -malliksi, Riikka Turku kertoo. Itse hän uskoo asiakaslähtöisyyteen tässäkin valinnassa. Jos asiakas suhtautuu kielteisesti ryhmätoimintaan, ohjaus on tehotonta. Usein parhaat tulokset saavutetaan, kun interventio yhdistää järkevästi yksilö- ja ryhmätapaamisia. Toisinaan ohjaajat kokevat itsekin yksilöohjauksen turvallisimmaksi työtavaksi, sillä ryhmäohjaus vaatii erityistaitoja ja kouluttautumista. Ei riitä, että perustaa ryhmän, jossa kertoo terveistä elämäntavoista. Tarvitaan myös ohjaustaitoja ja ryhmädynamiikan hallintaa. Riikka Turku korostaa, että elintapaohjaus on oma erityisosaamisen alue, joka ei onnistu mutu-tuntumalla muiden töiden lomassa. Sen tulee olla osa terveydenhuollon perustyötä, jolle on varattu riittävät resurssit ja jonka toteutumista ja vaikuttavuutta myös seurataan. Elintapaohjaus toimii n Tuoreiden tutkimustulosten mukaan elintapaohjaus on toimiva tapa ehkäistä diabetesta ja muita valtimosairauksia. Eri puolilla Suomea kehitettyjä toimintamalleja on satoja. Nyt niiden parhaimmisto on koottu Valtimoterveydeksi! -käsikirjaan. Mallit ovat laajuudeltaan ja sisällöltään hyvin erilaisia. Osa kehittää palvelurakenteita, johtamista, toimijoiden ammattitaitoa sekä hoitopolkuja ja palveluketjuja. Interventiomallit esittelevät konkreettisia tapoja järjestää riskien seulontaa, painonhallintaa ja liikuntaa eri kohderyhmille. Valtimoterveydeksi! -käsikirjan julkaisijat Sosiaali- ja terveysministeriö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto toivovat mallien leviävän ja juurtuvan käyttöön koko maahan. Tarkempia tietoja mm. Diabetesliiton sivustolta Tehy th diabetes.indd :12:07

20 Vyötärönympärys kannattaa mitata, vaikka ylipainoa ei suuremmin olisikaan. Mitä enemmän mitat ylittyvät, naisilla 90 ja miehillä 100 cm, sitä enemmän sairauksien vaara suurenee. Hoitajat etsivät riskipotilaita Diabeteksen räjähtävää kasvua ei pääse piiloon, vaan pommi pitää purkaa. Työhön on tartuttu terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Diabetesrintamalta kantautuu hyviä ja huonoja uutisia. Huono on se, että diabeetikoiden määrä ja hoidon kokonaiskustannukset kasvavat huimaa vauhtia. Hyvä uutinen kertoo, että diabeteksen esiintyvyyden kasvusta huolimatta sen aiheuttamat lisäsairaudet ja potilaskohtaiset hoitokustannukset ovat vähentyneet. Tuoreen tutkimustiedon mukaan perusterveydenhuollon elintapaohjaus tuot- 18 Tehy th diabetes.indd :12:15

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mitä ja miten PALKO tekee?

Mitä ja miten PALKO tekee? Mitä ja miten PALKO tekee? 22.9.2015 Sidonnaisuudet päätoimi: Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri, STM (1.2.2014 alkaen) aiempi päätoimi: ylilääkäri, THL (31.1.2014 asti) aikaisemmat

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot