SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 2/2013 2/2004 1/2005 Syövän lääketutkimukset tehostavat hoitotuloksia Syövällä on edelleen pelottava kaiku, vaikka tänä päivänä sairautta voidaan hoitaa ja sen etenemistä hillitä pitkiäkin aikoja. Osasyynä kohentuneisiin tuloksiin ovat kliiniset syöpälääketutkimukset, jotka tuottavat herkeämättä uutta tietoa hoidon mahdollisuuksista. Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori, Tyksin syöpäklinikan vastuualuejohtaja Heikki Minnin mukaan syöpälääkkeiden tutkimus- ja kehitystyö on tällä hetkellä selkeä painopistealue lääketieteessä. Lääketutkimusten laaja-alaisuutta lisää syöpäsairauksien pilkkoutuminen yhä pienempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi rintasyövät ja pahanlaatuiset aivokasvaimet ovat ajautumassa erityyppisiin syöpämuotoihin ja alalajeihin, joita hoidetaan eri tavalla geenimuutoksista riippuen. Myös paksusuolen ja peräsuolen syövissä hoidot tulevat enenevästi eriytymään sen mukaan, minkä tyyppisestä syövästä on kyse. Minn työskentelee ylilääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäklinikalla, jossa tehdään tiiviisti töitä syövän nujertamiseksi. Tyksin T- sairaalassa sijaitseva syöpäklinikka vastaa syövän lääke- ja sädehoidosta sekä syöpätautien kliinisestä tutkimuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Syöpäklinikalla on tällä hetkellä käynnissä 15 kliinistä lääketutkimusta, joihin rekrytoidaan potilaita. Lisäksi jo seurantavaiheeseen edenneitä tutkimuksia on 25. Tutkimukset rahoittavat pääosin ulkopuoliset toimeksiantajat. Käynnissä olevissa tutkimuksissamme pureudutaan muun muassa melanoomaan sekä rinta-, eturauhas- ja suolistosyöpään sekä pään ja kaulan alueen syöpään. Tutkimusprojektien sisältö ja määrä vaihtelevat, sillä neuvottelemme uusista syöpälääketutkimuksista lääkeyritysten kanssa jatkuvasti, Minn kertoo. Uusia syöpälääkkeitä kehitetään useimmiten kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa, jotka mahdollistavat uuden syöpälääkkeen arvioinnin useissa maissa ja tutkijayhteisöissä. Yhteistyö on tiivistä myös kansallisesti eri yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa. Menestyksellinen tutkimustyö on monen eri alan osaajan ja tahon yhteistyötä. Tutkimuksissa noudatetaan aina hyvää kliinistä tutkimustapaa, ja tulosten uskottavuutta ja luotettavuutta vaalii sama kansainvälisesti sovittu laatustandardi, Good Clinical Practice. Ennen aloitusta suunnitelmat hyväksytään joko paikallisessa tai valtakunnallisessa eettisessä toimikunnassa. Myös lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo kliinisten lääketutkimusten suorittamista. Täsmälääkkeet hakeutuvat kohteeseen Tutkimukset mahdollistavat syövän diagnostiikan ja hoitojen tehostamisen. Niiden avulla pyritään ymmärtämään syöpätautien hoitoon vaikuttavia ennustekijöitä ja tunnistamaan potilaiden hoitovasteita. Uusien tutkimuslöydösten ansiosta lääkehoitoja voidaan suunnata entistä yksilöllisemmin ja tarkemmin. Syövän lääkehoidon aivan uusimmat innovaatiot ovatkin täsmälääkkeet, joiden vaikutus kohdistuu suoraan rajattujen, tietyllä ominaisuudella varustettujen syöpäsolujen tuhoamiseen. Ne sopivat tyypillisesti vain yhden tai muutaman syövän alatyypin hoitoon. Lääkekehitys on mennyt koko ajan yhä yksilöllisempään suuntaan. Ennen hoidettiin kaikkia syöpiä solunsalpaajilla, jotka toki ovat edelleen tärkeä osa hoitoa mutta jotka eivät sellaisenaan takaa aina toivottavaa tulosta tänä päivänä. Solunsalpaajiin saattaa olla tulossa uusia tehostettuja vaikutusmekanismeja tai täsmälääkkeiden yhdistelmiä, joilla helpotetaan lääkeaineiden hakeutumista kohteeseen. Rintasyövän HER 2 -nimiseen geenimuutokseen on tullut tällainen solunsalpaajan ja täsmälääkkeen yhdistelmä äskettäin, Minn lisää. Kaikkiin syöpiin ei ole toistaiseksi tarjolla täsmäasetta. Tällainen tilanne on esimerkiksi haimassa sijaitsevalla syövällä. Haimasyövässä muuntuneiden geenien toiminnan verkosto, jota kautta syöpä lähtee kehittymään, on liian laaja. Itse asiassa hyvin harvoissa syövissä on vain yksi alue, johon voidaan puuttua ja estää solujen hallitsemattomaan jakautumiseen johtavia monimutkaisia ketjuja. Minn uskoo, että syövän lääkehoidossa tarvitaan tulevaisuudessa geenimuutosten mallintamiseen perehtyneitä bioinformaatikkoja, jotka pystyvät arvioimaan yksilöllisiä taudinkuvia. Se ei ole aivan lähiaikoina toteutuva visio, Minn toppuuttelee. Tietotekniikan kehitys on ollut huimaa, ja ehkä jonakin päivänä tietokone osaa ratkaisevasti auttaa hoitopäätöksen ja lääkevalinnan teossa. Hitaasti mutta varmasti Kliinisellä syövän lääketutkimuksella on runsaasti etuja. Minn poimii niistä muutaman. Opimme käyttämään uusia lääkkeitä sekä ymmärtämään niiden tehoa ja sivuvaikutuksia oikeilla potilailla, joita seurataan tiiviisti uuden lääkehoidon toteuttamisen yhteydessä. Saamme tietoa myös Turun yliopiston syöpätautiopin professori Heikki Minn toimii ylilääkärinä Tyksin syöpäklinikalla. Syövän lääketutkimusten parissa ahertaa Tyksissä hänen lisäkseen joukko syöpälääketutkimukseen perehtyneitä asiantuntijalääkäreitä ja tutkimusjohtajia. tutkimuslääkkeiden annostelusta ja yhdistämisestä muihin lääkkeisiin. Voimme tuoda uuden lupaavan hoitomenetelmän aikaisemmin potilaskäyttöön, koska meillä ei ole lupaa käyttää sitä tutkimuksen ulkopuolella. Lisäksi osallistumalla kliiniseen tutkimukseen potilaan on mahdollista saada uutta syöpälääkettä, jota ei vielä ole markkinoilla ilman kustannuksia. Useat lääkkeet ovat valtavan kalliita, ja tyypillisesti toimeksiantaja, yleensä lääkeyritys, tarjoaa lääkevalmisteet tutkimuskäyttöön ilmaiseksi. Välitöntä terveydellistä hyötyä on kuitenkin mahdotonta luvata jokaiselle potilaalle, Minn muistuttaa. Kliinisten lääketutkimusten varjopuolena on niiden verrattain hidas eteneminen, sillä tutkimukset vaativat perusteelliset analyysit raportointeineen muun potilashoidon ohella. Lisäksi on vaikea arvioida ennakkoon, löytyykö tutkimuksiin tarpeeksi halukkaita ja niihin soveltuvia potilaita. Jotta uuden lääkkeen teho olisi riittävän todistusvoimainen, sitä täytyy tutkia sadoilla, jopa tuhansilla potilailla. Tutkimustulosten saaminen laajempaan potilaskäyttöön kestää syövästä riippuen kolmesta kymmeneen vuotta, mutta yksittäisiä tutkimuslöydöksiä kuitenkin tehdään kaiken aikaa. Hyvin tyypillistä on, että kesken tutkimuksen tulee jokin merkittävä tieto perustutkimuksen puolelta esimerkiksi jostakin geenistä, joka voisi vaikuttaa hoidon tehoon. Siinä vaiheessa joudumme tekemään uudet analyysit potilasvalinnoista, Minn jatkaa. Turvallisuus ennen kaikkea Jokaisen uuden syöpälääkkeen on käytävä läpi niin sanotut faasi I, II ja III -tutkimusvaiheet, joista jälkimmäisin muodostaa tutkimuksen selkärangan. Siinä kokeellista hoitoa verrataan standardihoitoon ja arvioidaan, mitä lisätehoa tutkittavalla lääkeaineella on aiempiin verrattuna ja missä tilanteissa sitä kannattaa käyttää Ẏlilääkäri Heikki Minnin mukaan uusien syöpälääkkeiden haittavaikutukset pystytään tunnistamaan tarkan seulan ansiosta jo ennen kolmatta vaihetta. Ikävät ja yllättävät sivuvaikutukset ovat kuitenkin mahdollisia. Tutkimusvaiheessa olevilla syöpälääkkeillä on yleensä samansuuntaisia sivuvaikutuksia kuin jo markkinoilla olevilla valmisteilla. Näitä voivat olla esimerkiksi pahoinvointi, ripuli, ihottuma, verimuutokset ja väsymys. Tietenkin jokin odottamaton sivuvaikutus voi tulla helpommin uudella lääkkeellä, jota ei vielä tunneta tarpeeksi hyvin. Minn huomauttaa, että kliinisiin lääketutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Niistä voi myös halutessaan kieltäytyä kesken tutkimuksen, jolloin potilas siirretään tavallisen hoidon pariin. Lääketutkimukset vaativat usein tiiviitä hoitokäyntejä, mutta potilas saa turvallisuuden tunnetta, kun hän huomaa olevansa hyvässä seurannassa. Suomessa osallistumisaste on korkea, mikä kertoo luottamuksesta hoitohenkilökuntaan, Minn kiittelee. Toistaiseksi potilaita ei Turussa rekrytoida julkisesti. Syöpäpotilaan soveltuvuus lääketutkimuksiin arvioidaan hänen hakeutuessaan syöpäklinikalle rutiinihoitoon. Potilas tekee päätöksen saatuaan ensin kirjalliset ohjeet ja keskusteltuaan asiasta tutkijalääkärin kanssa. Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

2 N:o 2 Seiskarinkatu Turku puhelin (02) telefax (02) Sähköposti: Päätoimittaja: Kari Ojala Varatuomari Pekka Soini Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s. Vicehäradshövding Pekka Soini Sydvästra Finlands Stiftelse för Horpicevård r.s. Hankintayksiköiden tulisi hyödyntää järjestöjen osaamista sosiaali- ja terveysalan julkisissa hankinnoissa Yhteensä 31 yhteisöä ja yksityishenkilöä perustivat Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård nimisen säätiön, jonka tarkoituksena on tarjota pitkälle edenneestä syövästä tai muusta etenevästä sairaudesta kärsiville potilaille oireita lievittävää hoitoa silloin, kun parantavaa hoitoa ei voida enää antaa. Toiminta sisältää oireenmukaisen perushoidon ja kaiken muun ihmisarvoa kunnioittavan huolenpidon lisäksi potilaalle läheisten henkilöiden henkisen tukemisen. Oikeusministeriö on antanut luvan Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård nimisen säätiön perustamiseen ja vahvistanut sille säännöt. Säätiö on vuokrannut Turun kaupungilta Kaistarniemen kaupunginosasta m²:n suuruisen määräalan, johon valmistui vuoden 1993 lopulla 20-paikkainen yksikerroksinen saattohoitokoti, jonka toiminta alkoi ja rouva Tellervo Koivisto vihki sen Karinakodiksi. Turun kaupunki järjesti kuluvan vuoden keväällä saattohoidon ostopalveluista hankintakilpailun ajalle Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on pitämässään kokouksessa tehnyt hankintapäätöksen, jonka mukaan se tulee solmimaan saattohoidon ostopalveluja koskevan puitesopimuksen Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön kanssa ajalle tarjouksen mukaisella hinnalla. Lisäksi kaupunki solmii puitesopimuksen Mainio Vire Oy:n kanssa. Tarjouskilpailuun osallistui kaikkiaan neljä palveluntarjoajaa. Näistä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön tarjoama vuorokausihinta oli toiseksi edullisin, edullisempi kuin tarjouskilpailun voittaneella Mainio Vire Oy:llä. Sen sijaan Mainio Vire Oy sai tarjouskilpailussa laadusta täydet pisteet (30) ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön Karinakoti 18 pistettä. Suomalaisten saattohoitokotien keskuudessa on herättänyt ihmetystä se, miten vasta valmistumassa oleva laitos voi saada laatukysymyksistä täydet pisteet, vaikka sillä ei käytännössä ole kokemusta tarjouspyynnössä mainitusta palvelutoiminnasta. Suomalaisten saattohoitokotien pitkään kokemukseen viitaten kannaksi on muodostunut, että saattohoidon laadun arvioiminen on paljon vaikeampaa kuin saattohoitoon käytettyjen eurojen arvioiminen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on pitkä kokemus oman kohderyhmänsä palveluista. Järjestöt toimivat lähellä ihmisiä ja tunnistavat hyvin käytännönläheisesti heidän tarpeensa. Järjestöt tarjoavat myös mahdollisuuden vertaistukeen ja verkostoitumiseen. Kaikki tämä osaaminen jää usein huomiotta tarjouskilpailujen hankintakriteereissä. Järjestöt eivät voita laadussa suuria valtakunnallisia toimijoita, joilla usein on hankintalakiin hyvin perehtynyt asiantuntijajoukko laatimassa tarjouksia. Upphandlingsenheterna borde utnyttja organisationernas kunnande vid offentlig upphandling inom socialoch hälsovårdssektorn Sammanlagt 31 samfund och privatpersoner grundade stiftelsen Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård vars syfte är att erbjuda patienter med långt framskriden cancer eller annan motsvarande sjukdom symptomlindrande vård när sjukdomen inte längre går att bota. I verksamheten ingår förutom palliativ behandling och övrig människovärdig omsorg även mentalt stöd för personer som står patienten nära. Justitieministeriet gav tillstånd att grunda stiftelsen Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård och fastställde dess stadgar. Stiftelsen har av Åbo stad arrenderat ett område på m² i stadsdelen Kaistarudden. Här byggdes i slutet av 1993 ett envåningshem för hospicevård med 20 platser. Verksamheten började och hemmet som fick namnet Karinakoti Karinahemmet invigdes av fru Tellervo Koivisto Våren 2013 arrangerade Åbo stad ett anbudsförfarande om upphandling av köpta tjänster för hospicevård för perioden Åbo stads social- och hälsovårdsnämnd fattade vid sitt möte ett upphandlingsbeslut enligt vilket nämnden kommer att ingå ett ramavtal om köpta tjänster för hospicevård med Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård för perioden till ett pris enligt anbudet. Dessutom ingår staden ett ramavtal med Mainio Vire Oy. I anbudsförfarandet deltog sammanlagt fyra tjänsteleverantörer. Av dessa var det Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård som erbjöd det näst billigaste priset per dygn. Det var billigare än det pris som erbjöds av Mainio Vire Oy som vann tävlingen. Vid anbudsförfarandet fick Mainio Vire Oy däremot fulla poäng (30) för kvaliteten och Karinahemmet fick 18 poäng. I finländska hem för hospicevård har det väckt förvåning hur en institution som inte ens är färdig kan få fulla poäng för kvalitet trots att den i praktiken inte har erfarenhet av den serviceverksamhet som nämns i anbudsinfordran. Med hänvisning till finländska vårdhems långa erfarenhet har uppfattningen blivit att det är mycket svårare att värdera hospicevårdens kvalitet än att värdera de pengar som används till hospicevård. Organisationerna inom social- och hälsovårdssektorn har lång erfarenhet av den egna målgruppens tjänster. Organisationerna fungerar nära människor och känner deras behov mycket väl i praktiken. Organisationerna erbjuder även en möjlighet till stöd till likställda och bildande av nätverk. Allt detta kunnande blir ofta utan uppmärksamhet i upphandlingskriterierna i anbudsförfaranden. När det gäller kvalitet vinner organisationerna inte över stora riksomfattande aktörer som ofta har ett stort antal experter på lagen om upphandling som gör anbud. Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2014 Atte Kivisaari, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, LT Eloni on turkulainen lääkäriasema, joka tarjoaa ennakoivaa ja asiantuntevaa hoitoa kaikenikäisille. Elonissa sinua ja perheesi terveyttä hoitaa 70 erikois- ja yleislääkäriä. Löydät meidät Turun parhaalta paikalta, Hansakorttelin kolmannesta kerroksesta. YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄRIPALVELUT TYÖTERVEYS RÖNTGEN LABORATORIO FYSIOTERAPIA TÄHYSTYKSET PIENKIRURGISET TOIMENPITEET LÄÄKÄRIASEMA ELONI YLIOPISTONK. 20, HANSAKORTTELIN 3. KRS MA-TO 7-20, PE 7-16 AJANVARAUS: P. (02) JAANAN - LÄÄKÄRI säästöpankki auttaa aina. Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä. Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi. Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin! Jaana Skants, Turkulainen opettaja Kaarina Lieto Loimaa Naantali Paimio Raisio Turku

3 N:o Keuhkosyövän selättänyt perheenisä: Elämä maistuu ilman tupakkaa Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien numerossa 2/2011 kerrottiin pitkään tupakoineen, keuhkosyöpään sittemmin sairastuneen Petri Tuutin toipumisesta ärhäkän taudin jälkeen. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, elämänmyönteinen 45-vuotias suurperheen isä edelleen porskuttaa eteenpäin määrätietoisesti. Syöpä muistuu mieleen lähinnä vain harventuneilla kontrollikäynneillä. Keuhkosyöpä yllätti rajamäkeläisen Tuutin vuonna Keuhkojen tähystystutkimuksissa havaittiin tuolloin alkavan syövän merkkejä, jotka taltutettiin pian rankalla sädehoidolla. Sitkeä tauti uusiutui vuoden 2008 lopulla, jolloin lääkärit päätyivät vasemman keuhkon poistamiseen. Onni onnettomuudessa, että uusiutuneen syövän merkit havaittiin ajoissa. Poistoleikkauksesta jäi Tuutille epämieluisaksi muistoksi hermosärkyä, johon lääkkeet toivat kaivattua helpotusta. Viime aikoina annostelua on pienennetty ja lääkärikäyntejä vähennetty. Kipu on nyt paremmin hallinnassa, vaikka lääkkeiden sivuvaikutukset tuovatkin ikävän lisänsä. En voi tietää, loppuuko kipu koskaan, muutoin kuin pienentämällä lääkeannoksia ja kokeilemalla. Juhannuksen alla neljä vuotta sitten tehdyn leikkauksen jälkeen keuhkot tähystettiin ja kuvattiin puolivuosittain. Nyt tähystyksiä ei enää ole, ainoastaan tietokonekuvat otetaan kerran vuodessa, Tuutti kertoo. Elämäntavat remonttiin Tuutti kertoi vuonna 2011 olevansa yksikeuhkoiseksi varsin hyvässä kunnossa. Sitä hän on tänäänkin ellei jopa paremmassa. Huomaan, että jaksamiseni on jonkin verran kohentunut. Kevyet kävelylenkit koiran kanssa ovat pidentyneet. Ilman muuta edelleen on syytä välttää vaativampaa fyysistä ponnistelua. Uskon, että kuntoni taantuisi hyvinkin nopeasti, jos en pitäisi siitä huolta. Lähes 20 vuotta tupakoineen, keskimäärin askin päivässä polttaneen tapasauhuttelijan oli vaikea luopua paheestaan. Tuutti muistelee, ettei lopettamispäätöstä ollut helppo tehdä, mutta pakon edessä välttämätöntä. Tupakanhimo unohtui vähitellen, saunaoluetkin jäivät samalla. Elämäntapojen muutoksilla pyrin estämään sen, ettei syöpää todettaisi jäljellä olevasta oikeasta keuhkopussista. Toki terveet elämäntavat ovat lääke yleiseenkin hyvinvointiin. Turha murehtia Tuutti kertoo, ettei keuhkosyöpään sairastuminen tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia päivittäiseen elämäänsä. Arki pyörii omalla painollaan. Olen pystynyt elämään iloistakin elämää ja saanut kaksi lasta vielä diagnoosin kuultuani. Perhe on ollut tukena alusta asti. Syöpään sairastuminen on vakava paikka, mutta murehtiminen ei auta. Syövän uusiutuminen ei kummittele Tuutin mielessä päivittäin, enää ainoastaan jälkitarkastusten yhteydessä. Neljä lasta tuo vipinää arkeen ja takaa isälle muuta ajateltavaa. Tulevaisuudesta ei voi tietää, mutta olen kiitollinen tämänhetkisestä terveydentilastani. Olen edelleen osatyökyvyttömyyseläkkeellä päivätöistäni, mutta puuhaa riittää yllin kyllin. Tänä kesänä olemme ajatelleet rakentaa uimaaltaan kotipihallemme, hän nauraa. Petri Tuutti osallistui toiminta- ja palvelukeskus Meri- Karinassa aikuisten syöpäpotilaiden perhekurssille vuonna Kokemus oli mieluisa, ja hän otti osaa vanhemmuutta tukevalle kurssille myös tänä kesänä. Tänne oli hyvä palata, lapsetkin viihtyvät mainiosti. Olen kokenut Raha-automaattiyhdistyksen kurssit antoisiksi. Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki Asioihin valoisasti suhtautuva Petri Tuutti ei lannistunut keuhkosyöpädiagnoosin kuultuaan. Leikkauksen jälkeen arki on rullannut päivä päivältä yhä mukavammin. Tilanne on ollut vakaa nyt usean vuoden. Hyvä peruskunto on auttanut toipumisessa, eikä sairaus ole uusiutunut. (Kuvassa Petri Tuutti poikansa Ninon kanssa vuonna 2011.)

4 N:o 2 SYÖVÄNTORJUNTATYÖN TEKIJÖITÄ JA TUKIJOITA Motoristit veivät syöpänuoret jäätelölle Meri-Karinaan kuuluu puolen kilometrin päästä moottorin vaimea murina. Naapurin taidekappelissa on juuri jumalanpalvelus käynnissä. Tällä kertaa virttä veisataan möreän basson kera. Viidenkymmentä viiden harrikan letka kaartaa pihaan. Harley Davidson Club Finland Chapter 2:n jengi vie syöpänuoret jätskille. Edessä on nuorille Meri-Karinassa järjestetyn Pärjää ilman vanhempia -kurssin loppuhuipennus. Jokainen saa päättää, minkä harrikan kyytiin hyppää. Komeat amerikanraudat kiiltelevät auringon valossa. Vieressä patsastelevat ylpeät pyörien omistajat. Mukana menossa on stereotyyppisellä motoristiparralla varustettuja harrastajia sekä muutama kauniimman sukupuolen edustaja. Kokonaisvaikutelma on kuitenkin, että harrikkakerho vetää jäseniä laidasta laitaan. Meri-Karinan pihan täyttää iloinen puheensorina. Asiantuntevimmat nuoret esittävät pyöriä koskevia kysymyksiä. Tämän jälkeen on aika laittaa kypärä päähän ja käydä matkaan. Pitkä ja äänekäs motoristijengi kerää ihailevia ja paheksuvia katseita pitkin Kakskerrantietä mutkittelevalla reitillä. Jotkut vilkuttavat ystävällisesti. Ensimmäistä kertaa pyörän kyydissä oleva toimittaja nauttii suuresti vauhdin hurmasta. Ei tällaista koe ikinä koppiauton kyydissä! Harrikoita näkyy pitkä letka eteen ja taaksepäin. Ajetaanpa välillä rinnakkainkin. Puolen tunnin hurjastelun jälkeen saavumme Harjattulan Kokouskartanon jäätelö- ja kahvikeitaalle. Taukoaan viettävät kurssille osallistuneet Jussi Nyman ja Miia Patrikainen. Nämä nuoret ovat todella onnekkaita. Heidän syöpänsä on jo lähes selätetty. Kaiken lisäksi he löysivät toisensa Porvoossa järjestetyn vastaavan kurssin kautta. - Kyllähän sillä on iso merkitys, että meillä on samanlaisia kokemuksia takana. Ymmärrämme toisiamme todella hyvin ja kemiat toimivat, Nyman juttelee. Patrikainen on samaa mieltä. Hänestä on myös tärkeää, että molemmat osaavat nauttia elämän pienistä asioista nyt, kun syöpä on lähes selätetty. Heistä on lisäksi mukavaa olla kurssilla jeesaamassa muita nuoria kurssin vanhimpina. - Ohjelma on hyvää täällä ja kurssi on aika sopivan mittainen. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin vertaistuki. Sen merkitystä ei voi korostaa liikaa, Patrikainen kertoo. Pian jätskitauko on ohi ja on aika jälleen käydä harrikoiden selkään. Luonnossa alfaurokset johtavat ryhmäänsä ja erottuvat koollaan muista. Niin meilläkin kärjessä tuulta halkova harrikka erottuu massivisuudellaan jo selkeästi muusta ryhmästä. Äänikin on sen mukainen. Kakskerran läpi mutkitteleva reitti paluumatkalla vaikuttaa edelleen mielettömän hienolta. Ilta-aurinko paijaa iloisia harrikkakyytiläisiä. Pieni tuulenvire tuo matkantekoon raikkautta. Kaunis varsinaissuomalinen panoraama piirtyy kyytiläisten verkkokalvoihin samalla kun saamme nauttia viimeiset hetket vauhdinhurmasta. Harrikkakärpänen lienee puraissut jo useaa kyytiläistä. Kun harrikat kaartavat jälleen Meri-Karinan pihaan, sekä kuskit että matkustajat ovat tyytyväisiä illan antiin. Klubiin ja tapahtuman järjestystiimiin kuuluva Jarkko Simola on myös samoilla linjoilla. - Tämä on jo 12. kerta, kun järjestämme tällaisen tapahtuman ja joka kerta on varmasti ollut hauskaa. On ilahduttavaa olla tarjoamassa ikimuistoisia kokemuksia nuorille. Lisäksi arvostan sitä, että nuorilta saa suoraa palautetta tapahtuman onnistumisesta, Simola kertoo. Eiköhän ensi vuonna mennä taas uudestaan. Teksti: Kuva: Joel Kanerva Anne Vähämäki Sykerö Beach XI keräsi ennätyksellisen joukkuemäärän! Yhdestoista Sykerö Beach järjestettiin Sorttamäen hiekkarannalla Biitsiä pelattiin niin sateessa kuin kauniissa auringonpaisteessakin. Joukkueita oli mukana ennätysmäärä - yli 190 pelaajaa osallistui syöpälasten hyväksi järjestettyyn hyväntekeväisyysturnaukseen. Sykerö Beach toivottaa joka vuosi tervetulleeksi kaikki biitsin ystävät. Nuorimmat pelaajat ovat vuotiaita ja kokeneimmat pelaavat yli 70 vuoden kokemuksella. Turnauksessa on tavoitteena pitää hauskaa, pelata hyviä pelejä ja tietenkin kerätä rahaa erittäin tärkeään kohteeseen. Sykerö Beachiä on vuosittain tukemassa myös joukko yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lähettipalvelu Turun Redline, Myllyn Intersport ja PerkinElmer ovat pitkäaikaisempia turnauksen tukijoita. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Turun kaupunki tarjoavat turnaukselle hienot puitteet. Sykerö Beach XII pelataan Tervetuloa mukaan! Teksti: Kuva: Pia Kakko Liisa Järvelä Sykerö Beach XII pelataan Sorttamäen hiekkarannalla Meri-Karinan toiminta syöpäpotilaiden hyväksi kannusti lahjoittamaan Tarja ja Pentti Kajala järjestivät 45-vuotishääpäivänsä ja Pentin 70-vuotisjuhlan Meri- Karinassa Toiveena oli, että sukulaiset, ystävät ja tuttavat osoittaisivat lahjojen sijaan tukensa hyväntekeväisyyteen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan. Meri-Karinan luonnonläheinen ympäristö viehätti ja monipuolinen toiminta syöpäpotilaiden auttamiseksi kannusti tukemaan. Syöpäyhdistys oli pariskunnalle yhdistyksenä jo ennestään tuttu. Syöpälehdessä Kaarina Hannulaa syöpä on koskettanut läheisesti, sillä puolisolla, äidillä ja sisaruksilla on ollut syöpäsairaus. Itsekin 8-vuotiaana, sotavuosina, vakavan sairauden kokenut Hannula on halunnut osallistua Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan tukemiseen järjestämällä konsertteja, joiden tuotto on ohjattu lapsisyöpäpotilasperheiden tukemiseen. -Lapsen sairastuminen syöpään koskettaa, lapsihan on vasta elämän alussa ja sairaus on kova paikka myös vanhemmille, toteaa Hannula. Kaikkiaan Elämälle kiitoskonsertteja on toteutettu kolme. Kaksi ensimmäinen konserttia olleet tarinat ovat koskettaneet ja antaneet motivaatiota osallistua toiminnan tukemiseen. -Olen ollut jäsen jo 30-vuotta, mutta itse en ole yhdistyksen palveluja tarvinnut. Sen sijaan työtoverini oli hoidettavana Karinakodissa ja sain nähdä, miten kaunis hänen elämänkaarensa päätösvaihe oli. Kokemus pysäytti ajattelemaan, miten tärkeää on, että elämän loppuvaihe on miellyttävä ja että on mahdollisuus rauhalliseen ympäristöön ja hoivaan, kertoo Tarja. järjestettiin vuosina 2003 ja 2008 Auran kirkossa, esiintyjänä oli Orippään kööri, johtajinaan Rita ja Hannu Ilola. Kolmas konsertti järjestettiin tämän vuoden elokuussa 25.8., Auran yhtenäiskoululla Hannulan 80-vuotispäivän merkeissä. Esiintyjinä olivat Kyrön viihdekuoro ja Päivien kimallus-kuoro, johtajinaan Heli ja Taisto Lehtonen. Elokuun konsertin tuotto, 2820, ohjataan myös syöpää sairastavien lasten hyväksi. Yhteensä vuosien varrella järjestettyjen konserttien tuotoksi on kertynyt Kaikissa kolmessa konsertissa on vapaaehtoisten esiintyjien tarjoaman musiikkiesityksen lisäksi ollut aina tarjolla Elämänkaaren loppuvaiheen lisäksi myös elämänkaaren alkuvaiheessa olevien lasten tukeminen on pariskunnan sydäntä lähellä oleva asia. Kertynyt lahjoitussumma 1300, ohjattiinkin molempiin; lapsisyöpäpotilaiden toimintaan sekä Karinakodin toimintaan. Erityisesti Kajalat toivovat että varoja ohjattaisiin potilaiden virkistystä ja hyvää oloa tukevaan toimintaan. Teksti: Kuva: Minna Vaininen Martti Laine Elämälle Kiitos - konsertteja lapsisyöpäpotilasperheiden hyväksi ruispuuroa, kakkukahvit, marenkia ja karjalanpiirakkaa, joka muistuttaa Hannulaa lapsuuden kotiseudusta: -Muistot ovat tärkeitä. Teen joka vuosi kotiseutumatkan Karjalaan, sinne kaipaan aina. Olen ollut läsnä monen läheisen rinnalla hänen viimeisinä hetkinään ja yhteiset kokemukset ja monet muistot palautuvat mieleen usein juuri musiikin tai jonkin arjen tapahtuman kautta. Muistot, surut ja ilotjokainen kokemus rikastuttaa ja olen kiitollinen että olen saanut olla terve ja nauttia elämän rikkauksista, sanoo Hannula. Teksti: Kuva: Minna Vaininen Leena Nordenberg

5 N:o Suomen suurimmat JOULUMYYJÄISET TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA Sunnuntaina klo Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja koristeita, hauskoja leluja melkein mitä tahansa. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla! Ravintola avoinna. L-S Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa asiakkaille ilmaisen pysäköinnin. Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy. Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset puhelin (ei kirpputoritavaraa) Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

6 N:o 2 Uusi biopankkilaki voimaan syksyllä 2013 Ihmisperäinen näytekokoelma on tutkijoiden aarreaitta Turkuun perustettu Suomen ensimmäinen kliininen biopankki aloittaa toimintansa uuden biopankkilain myötä tänä syksynä. Jatkossa esimerkiksi kudosnäytteitä on mahdollista hyödyntää terveyttä edistävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa aiempaa laajemmin ja avoimemmin. Näytteenantajalle toiminta on vapaaehtoista, vaivatonta ja maksutonta. Biopankki tarkoittaa lääketieteellistä kokoelmaa, joka sisältää ihmisperäisiä, biologisia näytteitä kuten kudos-, verija virtsanäytteitä sekä tietoja näytteenantajista. Biopankin koko ja sisältö voivat vaihdella muutamasta sadasta yhtä sairautta edustavasta näytteestä useiden tuhansien näytteiden valikoimaan. Sairaalabiopankkitoiminta alkaa Suomessa ensimmäisenä Turussa. Tyksin yhteydessä syksyllä toimintansa käynnistävä Auria Biopankki on Turun yliopiston sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhteishanke. Se tukee erityisesti syöpä-, diabetes- sekä sydän- ja verisuonitautien tutkimusta sairaanhoitopiirien erikoisalojen mukaisesti. Kasvaimista peräisin olevia kudosnäytteitä on kokoelmasta neljännes. Toiminnan alkuvaiheessa tutkimus keskittyy voimakkaasti syöpätauteihin. Jatkossa on tarkoitus kerätä myös muun muassa verinäytteitä, kertoo ylilääkäri, Turun yliopiston patologian professori Olli Carpén. Turussa toimintansa käynnistävä Auria Biopankki kerää, käsittelee ja säilyttää ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyvää terveystietoa tutkimuskäyttöä ja lääkekehitystä varten. Ylilääkäri, professori Olli Carpén uskoo biopankkitoiminnan kaventavan kuilua peruslääketieteen havaintojen ja potilashoidon välillä. Pyrimme entistä tarkemmin ymmärtämään yksilöllistä tautia ja löytämään kullekin potilaalle parhaiten sopivat hoitomenetelmät. Ainutlaatuinen tutkimusympäristö Auriasta avautuu laaja näytekirjo lääketieteelliseen tutkimukseen: kudosnäytettä potilaalta. Tällä hetkellä käytössä olevan rekisterin potilasnäytteet on kerätty lähes sadan vuoden ajalta Turussa, Porissa ja Vaasassa. Viimeisen 20 vuoden tiedot ovat valmiiksi elektronisessa muodossa. Syyskuun alussa voimaan tulleen biopankkilain myötä biopankin tietokanta kasvaa entisestään. Näytteiden hyödyntämisellä saavutettu tutkimustieto palautuu pankkiin muiden biopankkitutkimusta tekevien käytettäväksi. Uuden lain yksi onnistunut piirre on tuoreimpien tutkimusten rakentuminen vanhan tiedon päälle. Ikään kuin korkoa kasvavat hoitotulostiedot tuovat käytännön hoitoon entistä täsmällisempiä menetelmiä, kun voimme ymmärtää yksilöllisiä taudinkuvia. Tällä hetkellä ongelmana on, että esimerkiksi syöpäpotilaille on käytössä useita eri hoitovaihtoehtoja, eikä lääkäreillä aina ole työkaluja valita kullekin potilaalle sitä parhaiten tehoavaa, Carpén harmittelee. Joidenkin vuosien päästä biopankkitoiminnan hyödyt voivat näkyä konkreettisesti myös potilaan kukkarossa. Tarkoin eriteltyjen potilasaineistojen avulla on mahdollista järkiperäistää kliinisiä hoitokokeita ja siten saada edullisemmaksi kalleinta lääkekehityksen vaihetta. Ajatuksena on tehdä yhteistyötä lääkeyritysten kanssa näytteitä kuitenkaan myymättä. Uusi laki takaa toiminnan läpinäkyvyyden Biopankkilaki paitsi mahdollistaa näytteiden laajan hyödyntämisen myös turvaa yksilön oikeudet; näytteiden ja niihin liittyvien tietojen luovutus perustuu aina kirjalliseen suostumukseen. Lupaa näytteen tallentamisesta biopankkiin kysytään heti sairaalaan tultaessa. Toiminta on näytteenantajalle vapaaehtoista, eikä se tuo luovuttajalle kustannuksia. Näytteen antaminen ei Turku ehti ensin Auria Biopankki avaa ovensa ensimmäisenä kliinisenä biopankkina Suomessa. Lähivuosina perässä tulevat ainakin yliopistollisten keskussairaaloiden yhteyteen perustettavat biopankit Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Biopankin voi perustaa sekä yksityinen että julkinen toimija lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan luvalla. Turun yliopiston patologian professori Olli Carpénin mukaan oivat lähtökohdat biopankkitoiminnalle Turussa antavat alueen korkea teknologinen ja tutkimuksellinen osaaminen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Syöpätautien osalta Turussa on hyvä tutkimusta tukeva verkosto, jonka muodostavat PET-keskus ja Biotekniikan keskus yhdessä VTT:n syöpädiagnostiikkakehittelyn kanssa. Lisäksi meillä on lukuisia menestyksekkäitä syöpätutkimusryhmiä. Carpén arvioi, että suomalainen biopankkijärjestelmä antaa tutkimuksellisen etulyöntiaseman muiden maiden biopankkeihin nähden. Suomalaisten biopankkien tukena ovat muun muassa yhtenäinen terveydenhuoltojärjestelmä, huolellinen terveystietorekisteröinti ja tutkimustyöhön myönteisesti suhtautuvat kansalaiset. Lue lisää Auria Biopankin toiminnasta biopankin verkkosivuilta vaadi potilaalta minkäänlaisia erityistoimenpiteitä. Ylijäämä näytteestä kerätään talteen rutiinidiagnostiikan yhteydessä. Yksittäisen potilaan henkilöllisyys ei ole tunnistettavissa, sillä näytteet luovutetaan tutkimukseen koodattuina, Carpén alleviivaa. Lisäksi laki takaa henkilölle oikeuden saada tietää, mistä häntä koskevia tietoja on saatu ja mihin näytteitä on luovutettu. Yksilöityä tutkimustietoa näytteestä ei kuitenkaan ole mahdollista antaa. Auria Biopankkiin siirtyvät syksyllä myös vanhat, sairaanhoitopiireihin vuosikymmenten aikana kerätyt näytekokoelmat. Siirrosta tiedotetaan julkisesti potilaille, jotka voivat halutessaan kieltää näytteiden käytön jatkotutkimuksissa. Tämä on potilaan kannalta selkeä parannus, sillä aiemmin Valvira on antanut suostumuksen suurempien näyteaineistojen hyödyntämiseen näytteenantajan tietämättä. En usko, että kovin moni estää näytteidensä tutkimuskäytön, sillä kansalaiset ymmärtävät toiminnan edut. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Hannu Aaltonen / Turun yliopiston viestintä CCC /11 Lääkealan rohkea edelläkävijä. Kanssasi tulevaisuuteen täydellä sydämellä.

7 Suomen jääkiekkomaajoukkueen ja Phoenix Coyotesin hyökkääjä Lauri Korpikoski lahjoitti lätkäpelipaitoja syöpäsairaille lapsille heinäkuun lopulla. Paidat olivat Korpikosken kasvattiseura TPS:n, ja ne oli varustettu nimikirjoituksin. Vastalahjaksi toivon yhteen paitaan nimmarit myös teiltä lapsilta, Korpikoski hymyili. Leijonahyökkääjälle syöväntorjuntatyöhön osallistuminen ei ole ensimmäinen kerta, sillä hän osoitti taannoin Sykerölle lokakuun 2012 pelipalkkionsa. Sykerö on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho. Lisäksi hän on ollut mukana syöpälasten tempauksissa kuten pelaamassa pesäpalloa. Syöpää sairastavien lasten tukeminen jäi mieleen pesäpallomatsista muutamia vuosia sitten. Ajattelin, että kannan korteni kekoon toistekin sopivan tilaisuuden tullen. Vaatimaton Korpikoski on pitänyt matalaa profiilia hyväntekeväisyystyöstään, eikä hän nytkään halunnut sillä herkutella: Ei sitten tehdä tästä vierailusta turhan virallista, hän huikkasi heti Meri-Karinaan tullessaan. Pääasia, että kohde on tärkeä. Olen ollut onnekas, ettei syöpä ole osunut aivan lähipiiriin. Jenkeissä tulee käytyä jonkin verran lastensairaaloissa, joissa syövän sairastaminen konkretisoituu. Joukkueen puolesta vierailut on järjestetty hyvin. Korpikoski haastaa suomalaiset urheiluseurat löytämään paremmin hyväntekeväisyyden pariin. Rahasumman suuruudella ei ole merkitystä. Pienistäkin määristä kasvaa vähitellen suuria. Vuonna 1986 syntynyt TPS-kiekkokasvatti Lauri Korpikoski pistäytyi toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa 25. heinäkuuta. On mukavaa käydä tutustumassa, teillä on täällä hienot tilat, hän kehui. Viljami Ahtola (vas.) ja Samu Matintalo (oik.) olivat tyytyväisiä odotetun vieraan tapaamisesta. Jatkosopimus takataskussa Korpikosken kansainvälinen ura ammattilaisjääkiekkoilijana alkoi vuonna 2006, jolloin hän liittyi Pohjois-Amerikkaan AHL:n Hartford Wolf Packin vahvuuteen. Sittemmin hän siirtyi NHL-miehistöön New York Rangersin hyökkääjäksi. Vuodesta 2009 asti peliseurana on ollut Phoenix Coyotes, joka varasi kiekkotähden ensimmäisellä kierroksella jo vuonna Hyvänä alivoimapelaajana ja työteliäänä laitahyökkääjänä tunnettu Korpikoski teroitti luistimensa iskukuntoon alun perin TPS:n ja nuorten maajoukkueen riveissä. Turkulaisen SM-liigajoukkueen mustavalkoisen pelipaidan Korpikoski puki uudestaan ylleen kauden alussa NHL:n työsulun takia, ja MM-kisoihin hän riensi Leijonien avuksi Coyotesin jäätyä ulos pudotuspeleistä raskaan NHL-kauden jälkeen. Suomalaislaituri jatkaa tutuissa maisemissa Arizonassa solmiessaan nelivuotisen, 10 miljoonan dollarin jatkosopimuksen kojoottien kanssa. Rapakon toiselle puolelle Korpikoski suuntaa tyttöystävänsä, fitness-kilpailija ja personal trainer Janni Hussin kanssa jälleen syyskuun alussa. Pariskunta kertoo asettuneensa Yhdysvaltoihin ja yhteiseen kotiinsa loistavasti. Turkua Korpikoski ei unohda, vaikka asuukin Atlantin takana. Olen nauttinut lomailusta kesäisessä Turussa, ei ole edes tehnyt mieli mennä muualle. Kotini on aina ollut täällä, ja Turkuun on mieluisaa palata. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Jonny Holmén/ TS, Aleksi Rajamäki N:o Turkulainen NHL-kiekkotaituri ilahdutti lapsisyöpäpotilaita Lounais-Suomen Syöpäyhdistys muisti Lauri Korpikoskea ja hänen tyttöystäväänsä Janni Hussia Sykerö-paidalla. Hyödyt joka päivä Monipuolinen tuote- ja palvelutarjontamme on lähelläsi joka päivä. Rahanarvoisten etujen ja edullisten hintojen lisäksi saat Bonusta yli 2000 bonustoimipaikassa. Ostosten maksamisestakin saat etua, kun valitset S-ryhmän toimi paikoissa maksuvälineeksi S-Etukortin. Olivatpa ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa joka päivä. Ellet vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä osoitteessa S-kanava.fi.

8 N:o 2 Eturauhassyöpä on yleinen mutta usein hoidettavissa Kun virtsaamistarve lisääntyy, virtsasuihku heikkenee ja yleiskunto laskee, on syytä hakeutua lääkärin pakeille. Iäkkään miehen eturauhasessa saattaa silloin kyteä jo pitkälle edenneitä pahanlaatuisia solumuutoksia. Aina ei kuitenkaan ole syytä huoleen, sillä oireet voivat kertoa myös hyvänlaatuisesta eturauhasen liikakasvusta, muistuttaa Tyksin urologian ylilääkäri, dosentti Peter Boström. Eturauhanen on noin 20 grammaa painava, halkaisijaltaan muutaman senttimetrin kokoinen rauhanen, jonka tehtävänä on tuottaa osa siemennesteestä. Se sijaitsee virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä ja ympäröi virtsaputkea. Pienestä koostaan huolimatta eturauhanen saattaa aiheuttaa mittavaa harmia: syöpädiagnoosin, jonka saa vuosittain noin 4700 suomalaismiestä, pääasiassa yli 70-vuotiaat. Esiintyvyys on suurinta teollistuneissa länsimaissa ja vähäisintä Aasiassa. Eturauhassyövän aiheuttajia ei tunneta tarkkaan. Sairastumisriskiä lisännevät ravinnon huono laatu, lihavuus sekä rodulliset ja geneettiset tekijät. Myös tupakoinnilla on havaittu olevan hienoinen vaikutus syövän syntyyn, kertoo urologi Boström. Tutkimuksiin on syytä mennä, jos havaitsee eturauhasperäisiksi sopivia virtsan keräytymiseen tai rakon tyhjentämiseen liittyviä oireita tai verta virtsassa. Eturauhassyövästä voivat ilmoittaa lisäksi virtsatietulehdukset sekä alavatsa- ja selkäkivut. Aivan varhaisinta toteamista haittaa alkavan syövän oireettomuus. Toisaalta, jos oireita ilmaantuu, ne voivat viitata myös ikääntymisen myötä eturauhasissa tapahtuvaan hyvänlaatuiseen liikakasvuun. Joka tapauksessa virtsankulkuun liittyvät ongelmat on aina syytä selvittää. Syöpäriski näkyy PSA-arvosta Eturauhassyöpään sairastuneiden määrä on kaksinkertaistunut 80-luvun lopun lukemista mutta pysynyt lähes samana koko 2000-luvun. Syynä yleistymiselle on Boströmin mukaan PSA-testaus, joka löytää syöpiä varhaisemmassa vaiheessa. Suomessa ei toteuteta eturauhassyövän valtakunnallisia joukkotarkastuksia, mutta seu- Prostatae cancer miesten yleisin syöpä Eturauhassyöpä on pääasiallisesti iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden miesten tauti. Sen ilmaantuvuus suurenee 50 ikävuoden jälkeen. Uusia eturauhassyöpiä havaittiin 4726 vuonna Eturauhassyövän osuus oli noin 30 % kaikista miesten syöpätapauksista. Vuonna 2011 eturauhasen syöpään menehtyi noin viidennes taudin saaneista. Joka seitsemäs eturauhasen syöpä esiintyy suvuittain. Lisäksi arvioidaan, että 2 10 % eturauhassyövistä johtuu periytyvästä syöpäalttiudesta. Lähteet: Syöpäjärjestöt, Syöpärekisteri Lisää eturauhassyövästä: / eturauhassyöpä (Suomen Eturauhassyöpäyhdistys ry) lontaverikokeeseen on halutessaan mahdollista päästä. PSAtestaus ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä verestä mitattava PSA-merkkiaineen (prostataspesifinen antigeeni) korkea arvo ei automaattisesti viittaa syöpään. Siten virhearviointeja tulee aika ajoin. Yksittäistä mittaustulosta kannattaa uskoa varauksella, sillä poikkeava PSA-arvo johtaa harhaan keskimäärin yli puolessa tapauksista. Positiivisen verikoetuloksen jälkeen asia varmistetaan koepalanäytteestä. Tämä asettaa esteitä systemaattisten seulontojen järjestämiselle, eikä joukkotarkastuksia ole näköpiirissä aivan lähiaikoina. Parempia seulontatestejä kehitetään jatkuvasti. Hoidon valinta monen summa Eturauhassyövän hoidon kulmakiviä ovat aktiiviseuranta, leikkaus- ja sädehoidot sekä hormonihoito. Usein hoitomuotoja yhdistellään keskenään. Hyvin matalan riskin eturauhassyövässä ensisijaisena toimenpiteenä on seuranta, jossa kasvainta pidetään silmällä verikokein, tunnustelemalla ja ottamalla koepaloja. Seurantalinjalle päädytään etenkin, jos syöpä todetaan varhaisessa vaiheessa. Valtaosa potilaista kuitenkin leikataan tai sädehoidetaan. Hormonihoitoja sen sijaan käytetään yleensä levinneessä taudissa tai jos potilas on niin heikko tai iäkäs, ettei siedä muita hoitoja, Boström jatkaa. Hoito suunnitellaan potilaalle aina yksilöllisesti. Kuten muidenkin syöpäsairauksien kohdalla, hoidon valintaan vaikuttavat muun muassa kasvaimen koko ja tyyppi sekä potilaan muut sairaudet, yleiskunto, ikä ja lääkitykset. Eturauhassyöpä harvoin uhkaa välittömästi potilaan henkeä. Selkeä enemmistö Eturauhassyöpäpotilaiden ennuste on parantunut vuosien myötä. Mitä aiemmin syöpä löydetään, sitä paremmat ovat hoitomahdollisuudet. On vaarallista, että eturauhassyövät niputetaan helposti yhdeksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuuden sisällä on pahanlaatuisten kasvaimien lisäksi suuri joukko erittäin hyväennusteisia, täysin hoidettavissa olevia syöpälöydöksiä, ylilääkäri Peter Boström sanoo. Peter Boström (vas.) vastaanotti Crystal Matula -palkinnon EAU:n kokouksessa Palkinnon luovuttivat palkinnon tukija Ray Laborie ja Euroopan Urologiyhdistyksen puheenjohtaja Per-Anders Abrahamsson. syöpätapauksista ei tarvitse hoitoa lainkaan tai ne ovat parannettavissa. Tarkemmin, tehokkaammin Boström uskoo, että nykyiset hoidot säilyttävät pitkään asemansa paikallisen eturauhasen syövän hoidossa. Uusia hoitokeinoja on kuitenkin luvassa. Mahdollisesti lähitulevaisuudessa koko eturauhasta ei ole tarvetta poistaa tai sädettää, vaan ainoastaan kasvainalue tuhotaan esimerkiksi lämpökäsittelyllä tai muulla täsmäaluehoidolla. Tällaiselle niin sanotulle fokaaliterapialle (focal therapy) antaa mahdollisuuksia jatkuvasti kehittyvä kuvantamistutkimus, jonka ansiosta kasvain pystytään paikantamaan paremmin. Myös laajemmalle levinnyttä tautia on jatkossa mahdollista hillitä entistä purevimmin lääkkein. Uusia valmisteita on tullut viime vuosina markkinoille useita, vielä kymmenen vuotta sitten tilanne oli aivan toinen. Jatkuvasti tehostuvat uudet lääkkeet ovat suuri haaste yhteiskunnalle, sillä ne ovat kovin kalliita ja potilasryhmä on suuri. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteydessä toimii ETUSET-vertaistukiryhmä eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmä järjestää monipuolista toimintaa, muun muassa luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä virkistäytymistä, pitkin vuotta. Osallistuminen edellyttää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyyttä. Lisätietoja antaa ETUSET-ryhmän sihteeri, sairaanhoitaja Sanna Tölkkö, p (ti klo 18 19). Teksti: Aleksi Rajamäki

9 N:o Luonnonläheistä asumista Meri-Karinassa Helmikuussa 2013 Karinaranta 2:een muuttaneet Sinikka, Matti ja Pekka-kissa viihtyvät 48,5 neliön kaksion rauhassa ja palvelujen läheisyydessä. Asuntoon he pääsivät tutustumaan jo sen rakennusvaiheessa, keväällä Olimme Meri-Karinassa hematologisella parikurssilla, kun saimme tietää, että uudet Karinaranta 2 palveluasunnot valmistuisivat syksyllä. Pääsimmekin jo heti alkuvaiheessa tutustumaan asuntojen pohjapiirroksiin ja tykästyimme juuri tähän asuntoon, jossa nyt asumme. Asunto on hyvin toimivaksi suunniteltu ja kaikki tarvittava on käden ulottuvilla. Olemme asuneet aiemmin Porin suunnalla, mutta Turku oli ennestään tuttu jo opiskelu- ja nuoruusvuosilta ja kiinnostava kaupunki, toteavat Sinikka ja Matti. Sinikan, Matin ja varmasti myös Pekka-kissan mielestä Meri-Karinassa parasta on luonnonläheisyys ja rauha. Asunnosta aukeavat upeat, avarat näkymät ja ulkoilu lähimaastossa, merellisen raikkaassa ilmassa on pariskunnalle tärkeää. Pekka viihtyy asunnon parvekkeella lintuja ja luontoa tarkkaillen. Osa ajasta vietetään, varsinkin kesäaikaan mökillä, jossa riittää pihatöitä ja ennen kaikkea, entiedotteen siellä on ilmoittajat puulämmitteinen tatyötä sauna, yksi nautinnon lähteistä. Matti on rakentanut itse useita saunoja ja muitakin rakennuksia KAARINAN ja on innostunut SEUDUN erilaisista HAUTAUSTOIMISTO nikkarointitehtävistä, mikä näkyy Puntarikatu myös asunnon 1 monissa taitavissa Kaarina sisustusratkaisuissa. puh Kun muutimme, toimme tänne vain tärkeimpiä tavaroita ja muistoesineitä, kuten valokuvia, mukanamme. Haluamme että asunto on toimiva, sanoo Matti. Meri-Karinassa palveluja on saatavilla tarpeen mukaan. Jos haluaa järjestää tilaisuuksia, kaikki palvelut voi tilata talosta. -Käytämme ruokailupalveluja sekä jalkahoitajan palveluja. Palvelut ovat aivan lähettyvillä ja asuminen on turvallista ja huoletonta. Lisäksi on mahdollista käydä kuntosalilla ja uimassa sekä osallistua monenlaiseen toimintaan ja tapahtumatilaisuuksiin. Karinaranta 2 asukkaiden Ainot ja Reinot-kerho kokoontuu säännöllisesti erilaisen virkistys- ja asiantuntijaalustusten merkeissä ja niissä olemme mukana. Lisäksi on Meri-Karinassa asuvat Sinikka, Matti ja Pekka-kissa nauttivat luonnonläheisestä asumisesta. mahdollista osallistua läheisen kappelin tilaisuuksiin. Täällä myös vertaistukea saa suoraan, osana päivittäistä kanssakäyntiä ja keskustelua toisten asukkaiden kanssa. Lisäksi vapaaehtoistoimintaan tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia. Mihinkään ei ole pakko osallistua, vaan mukana voi toimia oman aikataulun ja jaksamisen puitteissa. Itse olen kiinnostunut erityisesti puutarhatyöstä ja teen sitä sekä itsenäisesti Meri-Karinan pihaalueella ja myös yhteisissä talkoissa, kertoo Sinikka. -Tämä asunto on meille kuin kesähuvila, joka on ympärivuotisessa käytössä, tuumivat Sinikka ja Matti tyytyväisinä. Teksti: Kuva: Minna Vaininen Ida Susilahti U ta Ky ISTO EN urku hanen.fi IN urku KA su Turun Hautakivipalvelu Ky Juha ja Birgitta Iljanka puh Uudenmaantie 78, Turku OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter Mynämäki puh Suomen Ortotiika & Protetiikka Kello- ja Kultaliike J. MÄKELÄ OY Puh. Turuntie Loimaa puh APUVÄLINEKLINIKKA Kiinteistötoimisto Hansa Oy LKV Kristiinankatu 6 B Ostan kuolinpesät Turku astiat, koriste-esineet, huonekalut, kirjat, Puh MAKSU. Osto- fax 02 ja Myyntiliike matot, lamput, ym. ym. NOUTO. KÄTEIS- Sauli Niemelä, Eerikinkatu 25 P LAITILAN YKKÖS APTEEKKI Keskuskatu 11, LAITILA (02) Prisma, Itäharju puh Parasta palvelua jo vuodesta 1954 Palvelemme: Ark sesonkina la 9-13 RENGAS JA TARVIKE OY tarvike.com ina.fi UTAUSTOIMISTO Kärsämäentie 47, Turku puh NKATU 9 TURKU HAUTAUSPALVELUA YLI 100 v. me päivystää ympäri vuorokauden AUTOHUOLTO SUVANTO 57 Puh AUTOKORJAAMO Lieto Pitopalvelu Kirsi Mattila Kaikki tilaisuudet mm. joulujuhlat! Liukolantie Rusko Tilaukset Kysy myös juhlatilaa! TAIVASSALON T.Janger Oy Orvontie Turku puh KULJETUS PERTTI J. LEINO Maatalousalan ajoja puh MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter Mynämäki puh. (02) SALORANTA Uudenkaupungintie 594, Taivassalo Puh. (02) Pirjo Antti , Matti Apteekki suurella sydämellä. Tuomiokirkkoapteekki Domkyrkoapoteket Eerikinkatu 5, Turku, puh Avoinna: ma-pe la Tullikatu 10, Naantali puh A K UULA TILITOIMISTO Kauppiaskatu 13 F (valopiha) Turku Puh Fax PUUTYÖ- ja SANEERAUSPALVELU Jari Siivonen (02) Keittiö- ja kiintokalusteet sekä liukuovikaapistot Tilaus puusepäntyöt Massiivipuukalusteiden valmistus Hyvien muotokuvien merkeissä www-studiobrahe.fi VEHMAAN KUNTA JOHANNA KAIHDIN Eerikinkatu Turku puh Avoinna: ma-pe 10-17, la Konepaja Laaksonen Oy Raision Ykkösapteekki Kerttulantie 4, Raisio Palvelemme ma-pe 9-20 la 9-16 su ja pyhinä Tel Fax Projektinjohto, rakennuttaminen, valvonta, kustannus- ja rakennussuunnittelu sekä kuntoarviot yli 30 v. kokemuksella A Suikkari Oy Niemeläntie 3 D Kaarina Puh Vesivisa Oy Puh Vintalantie Lieto

10 N:o 2 Erkki Alikosken muistokonsertti Taas kaikki kauniit muistot klo 19 Turun Tuomiokirkko Matti Salminen, laulu Markku Hietaharju, urut Reino Kotaviita, trumpetti Turku Ensemble, Juha-Pekka Vikman Turku Cathedral Youth Choir, johtajana Anu Åberg liput 30 ennakolta L-S Syöpäyhdistyksen toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30 ja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (02) ja tuntia ennen ovelta. Erkki Alikosken muistokonsertin järjestää: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Kuva: Jane Iltanen

11 N:o Käärinliinoissa ei ole taskuja, kuuluu vanha viisaus Käärinliinoissa ei ole taskuja, kuuluu vanha viisaus. Testamentin avulla voimme pitkälti määrätä, mihin omaisuutemme päätyy kuoltuamme. Jo eläessämme voimme tehdä lahjoituksia. Kun saajana on yleishyödyllinen taho esimerkiksi syöpäyhdistys -, lahjaveroa ei mene suurestakaan summasta. Testamentti eli jälkisäädös on niin vankka määräys, ettei sitä kaada käytännössä mikään. Niinpä muotosäännöt ovat ankarat. Asiapaperi vaatii kaksi todistaa, jotka ovat yhtä aikaa läsnä. Testamentin tekijän lähisukulaiset eivät kelpaa. Todistajien on tiedettävä, että he panevat puumerkkinsä nimenomaan testamenttiin. Jälkisäädöksen sisältöä ei todistajille tarvitse paljastaa. Varmimmin testamentistaan saa pätevän, kun turvautuu asiantuntija-apuun. Sitä on saatavissa niin asianajotoimistoista kuin pankeistakin. Turkulaisessa Asianajotoimisto Brander & Manner Oy:ssä työskentelevä asianajaja, varatuomari Martti Brander on pitkään opastanut muun muassa niitä, jotka haluavat testamentata tai lahjoittaa omaisuuttaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Useimmiten asialla on ihminen, jota syöpä on tavalla tai toisella koskettanut. - Hän on voinut sairastaa syövän itse ja parannuttuaan ikään kuin maksaa velkaansa. Tai sitten sairaus on tullut tutuksi omaisen kautta. Vaikka potilas olisi menehtynytkin, kamppailua läheltä seuranneen tuntosarvet ovat kenties herkistyneet siinä määrin, että herää halu auttaa tuntemattomiakin, Brander summaa. Begonioita haudalle Testamenttien ja lahjoitusten kautta syövän hoidon ja tutkimuksen tueksi kertyy vuosittain vaihtelevia summia silkkaa rahaa, lisäksi pörssiosakkeita, kiinteistöjä ja asuntoosakkeita. Useimmiten lahjoittaja jättää saajalle vapaat kädet. Toisaalta yksi korvamerkitsee rahansa lapsipotilaille, toinen haluaa testamenttaamansa yksiön asukkaaksi syöpää sairastavan opiskelijan. - Lahjoittajan tahtoa noudatetaan mahdollisimman tarkoin, vakuuttaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. - Pientenkin toiveiden toteuttamisesta on tullut meille suoranainen kunnia-asia. Muun muassa monet haudat ja hautajaiset on uskottu yhdistyksen hoidettaviksi. - Eräässä testamentissa kiellettiin kirkolliset menot ja toivottiin pienimuotoista, musiikkipitoista tilaisuutta. Polttohautauksen jälkeen tuhka piti siroteltaman muistolehtoon, Brander kertoo. Oiva esimerkki keskinäisestä huolenpidosta on kahden sisaruksen testamentti, jolla varmistettiin turvattu loppuelämä viimeiseksi lähtevälle. Syöpäyhdistys velvoitettiin järjestämään tarvittaessa kotisairaanhoito tai paikka Karinakodista. Kun molemmista sisaruksista olisi aika jättänyt, yhdistyksen tulisi hoitaa perhehautaa maksimiaika, 25 vuotta. Ja haudalle olisi tuotava valkoisia ja keltaisia begonioita. Paperit kuntoon hyvissä ajoin Yleishyödyllisiä, voittoa tuottamattomia yhteisöjä riittää yhdistysten luvatussa maassa avustuskohteiksi. Mutta kodittomille kissoille tai muille luontokappaleille omaisuuttaan ei Suomessa voi testamentata. Yksittäiset toiveet eläimen hyvästä kohtelusta ovat Branderin mukaan toki sallittuja. Niinpä eräs Lounais-Suomen Syöpäyhdistykslle rahansa jättänyt koiranomistaja antoi tarkat ohjeet siltä varalta, että lemmikki eläisi isäntäänsä kauemmin. Vanhaa koiraa ei saanut antaa lapsiperheeseen, mieluummin se oli vietävä piikille. Päättipä tehdä testamentin yleishyödyllisen yhteisön tai sukulaisensa tai ystävänsä hyväksi, Martti Branderilla on yksi neuvo ylitse muiden: kannattaa toimia vitkastelematta, vaikkei tekisikään kuolemaa. Liki jokaisen suvussa lienee tapauksia, joissa lapseton täti on luvannut jättää talonsa ja tiluksensa lempisukulaiselleen. Mutta kun sitä paperia ei ole tullut tehdyksi, ja jonain päivänä on myöhäistä Kun asiakas ottaa yhteyttä testamenttiaikeissa, Brander kuulostelee jo puhelinkeskustelussa soittajan ajatuksia. - Jotta olisi itsellä jonkinmoinen valmius, kun sitten sovittuna ajankohtana tavataan silmätysten, hän perustelee. Neuvonpidon tarkoituksena on tietenkin päästä mahdollisimman järkevään ratkaisuun, kuitenkin niin, että testamentin tekijän tahto toteutuu. Aviopuolisoiden esimerkiksi kannattanee tehdä keskenään omistusoikeustestamentin sijaan hallintaoikeustestamentti: leski saa hallita omaisuutta parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä leski joudu maksamaan perintöveroa. Perillistenkin maksamassa perintöverossa huomioidaan vähennyksenä lesken hallintaoikeuden arvo. Kuvion voivat rikkoa pariskunnan lapset vaatimalla lakiosaansa ensiksi kuolleen vanhemman jäämistöstä. Branderin kokemuksen mukaan sitkeimpiä vaatijoita ovat usein miniät ja vävyt. Totta kai vaadit sen mitä sinulle kuuluu. Lakiosavaatimusta voi hillitä paperi, jota Brander kutsuu leikillisesti kiristystestamentiksi. Jos kiristystestamentin tehneen pariskunnan kahdesta rintaperillisestä toinen vaatii lakiosaansa, joka on puolet perillisen perintöosasta, heti ensiksi kuolleen jälkeen, hän saa vain lakiosan leskenkin jälkeen. Jos hän taas malttaa odottaa, lesken kuoltua on luvassa lisää perintöä. Asiakkaan ottaessa yhteyttä testamenttiaikeissa varatuomari Matti Brander kuulostelee jo puhelinkeskustelussa soittajan ajatuksia, jotta olisi itsellä valmiutta silloin, kun sovittuna ajankohtana tavataan silmätysten. Toiveita ja suosituksia Omaisuuden taakasta vapautuu lahjoittamallakin. Perintö- ja lahjaverolain mukaan esimerkiksi ensimmäisessä veroluokassa, johon kuuluvat mm. lapset ja lastenlapset, saa lahjoittaa korkeintaan euroa verotta. Jo euron lahjoituksesta menee sadan euron vero. Seuraavan kerran verottoman lahjoituksen saa tehdä kolmen vuoden kuluttua. Esim. jos isovanhemmat lahjoittavat lapsenlapselleen vaikkapa rahaa, kumpikin voi lahjoittaa euroa verotta. Jos lahjoitus tapahtuu esim , seuraavan kerran euroa voidaan lahjoittaa verottomana Alle euron lahjoitus on veroton riippumatta siitä ovatko osapuolet sukulaisia vai eivät. Jos anteliaisuus yllättää välissä, lahjoitussummat ynnätään yhteen ja vero lasketaan koko potista. Veroprosentti kasvaa portaittain lahjasummien suuretessa. Näillä numeroilla on kuitenkin merkitystä vain silloin, kun lahjansaaja on verovelvollinen saamastaan lahjasta. Jos lahjoittaa yleishyödylliselle yhteisölle, lahjaverolta vältytään. Lahjoituksen sinetöi lahjakirja. Rintaperilliselle lahjoittaessaan voi määrätä, ettei lahja ole ennakkoperintöä. Muussa tapauksessa se katsotaan ennakkoperinnöksi ja vähenne-tään saajansa perintöosuudesta. Lainvoimaisten määräysten ohella ovat yleistymässä sentyyppiset epäviralliset toiveet ja suositukset, että ylenpalttisten hautajaiskukkien asemesta ohjattaisiin vastaava rahasumma apua todella tarvitseville vaikkapa syöpäpotilaille. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Ari Peuho Matkojesi turvaksi unohtumaton ja edullinen jatkuva vakuutus. Eurooppalaisen matkavakuutus turvaa matkasi kaikkialla maailmassa. Se on voimassa enintään kolme kuukautta kestävillä matkoilla. Ulkomailla on käytössäsi Eurooppalaisen laaja Euro-Center-verkosto, joka maksaa korvauksia jo paikan päällä. Euro-Centereissä sinua palvellaan myös suomen kielellä. Tällaista palvelua ei muilla matkavakuuttajilla ole. Lisää tietoa saat netistä tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme Voit myös tulla käymään Osuuspankissa, niin saat vakuutusratkaisun, jossa ei ole mittavirheitä, reikiä tai hukkapaloja. JUHLIMME 35v SYNTTÄREITÄ TERVETULOA UUDISTETTUUN LIIKKEESEEN kahvitarjoilu, paikalla kehysedustajia. Tarkemmat ajat Tuplapäivät OSTA 2 MAKSA 1 koko lokakuun! SILMÄAS LIEDON Kauppapiha, LIETO MA + Bonukset TUPLANA! puh. (02) , PTIIKKA Ma, Ke 10-18, Ti, To, Pe 9-17, La MURSKETTA MOTELLIN MÄELTÄ ENNEN SYKSYN KURAKELEJÄ, 6 ERI LAJIKETTA TOIMITETTUNA TAI NOUTAEN. TÄYTEMAATA KUORMATTUNA 10 /KUORMA Tiedustelut: Pertti Huuhka

12 N:o 2 Puhelu maksaa 0, ,07 /min tai matkapuhelimesta + 0,17 /min. (Hinta sisältää ALV:n.) sijoittamaan OP-Vuokratuottoon. OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahasto sijoittaa kotimaassa paitsi asuntoihin myös toimitiloihin ja asuntojen rakennuttamiseen. Tarjolla on siis vakaata vuokratuottoa ja arvonnousupotentiaalia vaivattomassa ja hyvin hajautetussa muodossa. Tervetuloa lähimpään konttoriimme kuulemaan rahastosta lisää. Varaa aika osoitteessa op.fi tai soita OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt ja rahastoesite ovat saatavissa OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoista, internetistä osoitteesta ja puh Minimimerkintäsumma euroa.

13 N:o Asiantunteva kuntoutus ohjaa potilasta läpi koko hoitopolun Tuija Vainio selvitti opinnäytetyössään, millaisia palveluita ja tukimuotoja syöpään sairastuneet ja heidän läheisensä kaipaavat. Hän laati tulevaisuuden syöpäkuntoutusmallin, jossa kuntoutus liittyy saumattomasti hoitoon ja jatkuu koko hoitopolun ajan. Siinä potilaslähtöistä moniammatillista kuntoutusta ohjaavat erityiset kuntoutusluotsit, jotka tekevät yhteistyötä muiden terveydenhuollon tahojen kanssa. Hyvin suunniteltu moniammatillinen kuntoutus on olennainen osa kokonaisvaltaista hoitoa ja toipumista. Kuitenkin vain harvat syöpäpotilaat saavat kuntoutusta Suomessa. Eniten palveluja käyttävät alle 65-vuotaat ja nuoret syöpäpotilaat. Vainio laati ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvassa opinnäytteessään aikuissyöpäpotilaan kuntoutusmallin, jota nyt hyödynnetään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palvelutoiminnan kehittämisessä. Malli tehtiin tutkimusten sekä potilaiden, heidän läheistensä ja syöpäkuntoutuksen asiantuntijoiden vastausten pohjalta. Syöpäkuntoutuksen ohjaava malli kuvaa syöpäkuntoutuksen nykyiset ja mahdolliset tulevaisuuden fyysiset, psykososiaaliset, tiedolliset ja hengelliset tukimuodot ja palvelut, jotka parantavat syöpää sairastavan selviytymistä hoitopolun eri kohdissa: diagnoosivaiheessa, hoito- ja toteutusvaiheessa, hoidon päättymisvaiheessa sekä kuntoutusvaiheessa. Asiakaslähtöinen kuntoutusmalli antaa tukea syöpäpotilaan voimaantumiseen ja arjessa pärjäämiseen sekä pyrkii auttamaan potilasta ymmärtämään oman asemansa kuntoutuksessa. Syöpäpotilaat ja heidän läheisensä jäävän nykyään kovin yksin sairautensa kanssa, Vainio pohtii. Kuntoutus mielletään helposti pelkkänä fyysisenä toimintana, vaikka se edistää itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Kuntoutus kattaa myös muun muassa tiedollisen, psyykkisen ja sosiaalisen puolen. Katse polun alkupäähän Vainion opinnäytetyön keskeisten havaintojen mukaan tulevaisuuden syöpäkuntoutuksessa tulee korostua kuntoutuksen oikea-aikaisuus, antajatahon asiantuntijuus, toiminnan koordinointi, eri tukimuotojen ja tiedon saatavuus sekä asiakaskeskeisyys. Vainio huomauttaa, ettei syöpäkuntoutus nykyisellään ajoitu eikä kohdennu oikein. Myöskään hoitoketjut eivät toimi sujuvasti yli organisaatiorajojen. Kuntoutus tulisikin liittää yhä tiiviimmin osaksi syöpäpotilaan hoitopolkua. Syöpäkuntoutus painottuu nykyisin liiaksi hoidon loppuvaiheeseen. Varhaisella kuntoutuksella heti sairastumisvaiheessa voitaisiin mahdollisesti säästää ylimääräisissä terveydenhuollon menoissa, Vainio huomauttaa. Jotta kuntoutus toteutuisi mahdollisimman ajoissa, tulevaisuuden syöpäkuntoutusmalliin on sijoitettu eri ammattihenkilöiden ja tukiryhmien palvelut tiettyihin vaiheisiin. Palvelut voivat toki toteutua myös muiden vaiheiden aikana. Kuntoutus on kasvu- ja oppimisprosessi, jossa on tärkeää kuntoutuksen jatkuvuus. Siinä tarvitaan usean eri tahon asiantuntemusta. Terveydenhuollon ammattilaisten joukkoon lukeutuvat muun muassa kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä, sairaalateologi, seksuaalineuvoja sekä toiminta-, ravitsemus-, fysio- ja psykoterapeutit. Luotsi suuntaamaan kuntoutusta Opinnäytetyöstä ilmeni, että syöpäpotilaat ja heidän läheisensä kaipaavat kasvokkain käytäviä keskusteluja eri asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutusmallissa on mahdollistettu oma käynti sekä lääkärillä että sairaanhoitajalla heti sairauden todentumisen aikana. Potilaat kokevat tarvitsevansa henkilökohtaista tiedollista tukea. Luotettava ja ajantasainen asiantuntijatieto sekä monimuotoiset keskustelumahdollisuudet lieventävät sairauteen liittyvää pelkoa, Vainio sanoo. Vainion mukaan potilaat kaipaavat kuntoutukseen myös erillisen yhteishenkilön tai ohjaajan, jolla on laaja-alainen tietämys syöpäkuntoutuksesta. Syöpäpotilaan kuntoutuksen koordinoijaksi on mallissa nimetty kuntoutusluotsi, joka voi olla koulutukseltaan esimerkiksi kuntoutusohjaaja, syöpäsairaanhoitaja tai fysioterapeutti. Vastaajat kokivat, että hoitohenkilökunnalla ei ole heille aikaa riittävästi. Luotsit ohjaisivat potilaan omaan kuntoutusprosessiinsa. Kuntoutusmalliin hahmoteltiin lisäksi ajatus niin sanotusta ensitietoryhmästä, jolla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni syöpäpotilas ja hänen läheisensä saa tarvittavan tiedon ja ohjauksen. Ensitietoryhmä voi riittää joillekin syöpäpotilaille ainoana kuntoutuksen muotona, toiset saattavat tarvita alusta alkaen enemmän tukea selviytymisessään, jolloin yksilöohjaus on tarpeen. Tukea vertaisilta Tuija Vainio (Master of Health Care, fysioterapeutti YAMK) luonnosteli asiakaslähtöisen syöpäkuntoutusmallin Turun AMK:n sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman päättötyössään, Malli huomioi laajasti syöpäpotilaan ja hänen läheistensä kuntoutus- ja tukitarpeet hoitopolun varrella. Työn ohjaajana toimi yliopettaja, TtT Raija Nurminen (kuvassa vasemmalla). Vainion työssä nousi esille myös vertaistuen merkitys. Tukea toivottiin tulevaisuudessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja sitä tulisi antaa potilaan ohella omaisille. Vertaistuki on merkittävin kuntoutuksen muodoista. Se auttaa ymmärtämään omaa suhdettaan sairauteen ja arjessa selviytymiseen. Vainion mukaan syöpään sairastuneen läheiset jäävät usein ilman minkäänlaista tukea, ja myös heidän tarpeensa tulisi tunnistaa paremmin koko syöpähoitopolun aikana. Syöpäkuntoutusmalliin on luotu tukimuotoja, joista omaiset saavat tietoa ja henkistä apua jaksamiselleen. Omaisille on kohdennettu omia tukiryhmiä. Lisäksi he voivat osallistua lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotoille. Vainio keräsi työnsä aineiston yksilö- ja ryhmähaastatteluin, joihin osallistui syöpäkuntoutuksen asiantuntijoita sekä syöpäpotilaita ja heidän läheisiään. Haastatteluiden lähtökohtina toimivat laaja syöpäkuntoutusta käsittelevä kirjallisuuskatsaus ja alustavat kuntoutusmallit. Kehittämisprojekti on osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -yhteishanketta, jonka tavoitteena on tehostaa syöpäkuntoutusta arvioimalla kuntoutuksen tuloksellisuutta. Yhteistyösopimus kestää vuoteen Syöpäkampus kokoaa palvelut saman katon alle Turkuun kohoaa ainutlaatuinen syöpäkuntoutuksen keskuspaikka, tosin toistaiseksi vasta suunnitelmissa. Tuija Vainion tulevaisuuden syöpäkuntoutusmalliin pohjautuva syöpäkampus tähtää syöpäkuntoutuksen kehittämiseen ja kuntoutuskäytäntöjen yhtenäistämiseen. Mistään varsinaisesta rakennushankkeesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan kuntoutustoiminnan tehostamisesta ja sujuvoittamisesta. Vainion syöpäkuntoutusmallia on tarkoitus viedä käytäntöön usean tahon voimin. Pyrimme saumattomaan ja monialaiseen yhteistyöhön erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin kanssa. Ammatillisen korkeakoulutuksen puolelta mukana ovat terveydenhuollon, sosiaalityön ja kuntoutuksen nykyiset ja tulevat ammattilaiset. Osaamiskeskittymän toimintaa koordinoi Lounais- Suomen Syöpäyhdistys (LS- SY), kertoo yliopettaja, TtT Raija Nurminen, joka toimii LSSY:n ja Turun AMK:n yhteisen Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -hankkeen projektipäällikkönä. Monialaiset taustatahot mahdollistaisivat osaamiskeskittymän muodostamisen ja kuntoutuspalveluiden tarjoamisen kokonaisuutena ilman toiminnallisia rajoja. Potilailla ja heidän läheisillään kuluu valtavasti aikaa ja energiaa, kun he joutuvat ottamaan selvää hoidon toteutukseen ja itse syöpään liittyvistä asioista. Heidän voimavarojaan pyritään säästämään järkevöittämällä tukipalveluja. Monet syöpäpotilaat eivät jostain syystä edes tiedä tarjolla olevista tuen muodoista. Tärkeää olisi saada potilaan itsensä tunnistamaan yksilöllisen tuen tarpeensa, Nurminen huomauttaa. Toteutus vasta hankerahoituksella Tuija Vainion kehittämistyössä ei otettu kantaa syöpäkuntoutusmallin toteuttamisen kustannuksiin, vaan sen lähtökohtana olivat asiakkaiden tarpeet. Syöpäkampuksen kehittämisen ja perustamisen rahareikiä arvioidaan syksyn 2013 aikana. Kartoitamme nyt mahdollisia rahoituslähteitä. Taloudellinen tuki mahdollistaisi hankkeistamisen ja syöpäkuntoutuksen mallin kehittämisen sellaiseen muotoon, että se pilotoitaisiin Varsinais-Suomessa. Sen jälkeen se voitaisiin ulottaa kattamaan koko Suomen. Uusi kuntoutuskeskus sijaitsisi fyysisesti yhdessä paikassa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen alaisuudessa. Toimintaa tukisi virtuaalinen portaali, jonka alustavan pohjan Tuija Vainio suunnitteli kuntoutuskeskusmallin ohella. Portaali tarjoaisi kaikille avoimen kohtaamispaikan vuorokaudenajasta riippumatta. Se mahdollistaa esimerkiksi harvinaista syöpää sairastavien yhteydenpidon ja kauempana asuvien osallistumisen asiantuntijan vetämiin vertaistukiryhmiin. Virtuaalimaailmassa voisi sijaita myös materiaalipankki ammattihenkilöstölle, Vainio hahmottelee. Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

14 N:o 2 Terveiden naisten rinnanpoistoleikkauksia on tehty viimeisen vuoden aikana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa muutama ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa kymmenkunta. Asiakkaat ovat tyypillisesti alle 50-vuotiaita, kertoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi Tyksistä. - Leikkausmäärä ei ole suuri, mutta tietoisuus mastektomiasta on lisääntynyt selvästi Suomessakin julkisuuden henkilöiden nostettua asiaa esille, Niemi toteaa. Yhdysvaltalainen Oscarpalkittu näyttelijätär Angelina Jolie kertoi tänä keväänä julkisuudessa avoimesti rinta- ja munasarjasyövän riskiä lisäävästä geenivirheestään ja rintojensa poistosta. Mastektomiastaan on kertonut faneilleen myös brittiläinen poptähtinäyttelijä Michelle Heaton. Geenivirheistä tunnetaan vain osa Rintasyövän arvellaan johtuvan periytyvästä alttiudesta 5-10 prosentissa tapauksista. Perinnölliseen rintasyöpään sairastutaan usein nuorella iällä. Yleisimmät tunnetut rintasyövälle altistavat geenivirheet ovat BRCA1 ja BRCA2, jotka lisäävät myös munasarjasyövän riskiä. Näitä harvinaisempia geenimutaatioita ovat TP53 ja PTEN. - Naisilla on normaalisti kymmenen prosentin riski sairastua rintasyöpään jossain elämänsä vaiheessa. BRCA1- geenin kantajalla rintasyövän riski on prosenttia ja munasarjasyövän prosenttia. BRCA2-geenivirheen kantajalla luvut ovat hieman pienemmät, prosenttia ja prosenttia, Niemi kertoo Ṁuutaman muunkin geenivirheen tiedetään lisäävän jonkin verran rintasyöpäriskiä. Tunnetut geenivirheet eivät kuitenkaan selitä kuin osan perinnöllisten rintasyöpien määrästä. Syöpäriski poistuu lähes kokonaan Geenivirheen kantajalta poistetaan ennaltaehkäisevässä mastektomiassa rintakudos molemmista rinnoista. BRCAgeenimutaation kantajille suositellaan myös munasarjojen poistoa. - Kun ei ole kohdekudosta, riski poistuu lähes kokonaan. Ennakoivalla mastektomialla ja munasarjojen poistolla on saatu eri tutkimuksissa yli 90 prosentin alenema sairastuvuusriskissä, Niemi kertoo. Julkkisten esiintulo lisäsi tietoisuutta perinnöllisestä rintasyövästä Ennakoiva mastektomia laskee syöpäriskiä huimasti Mastektomia eli kirurginen rinnanpoisto on yleinen rintasyövän hoitokeino. Sitä käytetään myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä terveillä naisilla, joilla on voimakas perinnöllinen alttius sairastua rintasyöpään. Plastikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi kertoo, että geenivirheen kantajalta poistetaan ennaltaehkäisevässä mastektomiassa rintakudos molemmista rinnoista. BRCA-geenimutaation kantajille suositellaan myös munasarjojen poistoa. Mastektomian yhteydessä tehtävissä rintojen korjausleikkauksissa saadaan nykyisin kosmeettisesti hyviä tuloksia. Implanttien sijaan rintoja korjataan Suomessa useammin potilaan omalla kudoksella, joka otetaan joko vatsasta, selästä tai reisistä. Tehoseuranta vaihtoehto leikkaukselle Jokainen tekee itse lopullisen päätöksen leikkaukseen menemisestä. Läheskään kaikki geenivirhettä kantavat eivät Niemen mukaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin halua. - Vaihtoehtona on tällöin tiivis seuranta, jotta mahdollisesti ilmenevä syöpä todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Seuranta tarkoittaa muun muassa rintojen omatutkimusta kerran kuussa ja lääkärintutkimusta puolen vuoden tai vuoden välein. Vuosittaista mammografiaa, rintojen magneettikuvausta sekä gynekologista tutkimusta suositellaan 25 vuoden iästä alkaen. Tehostettu tarkkailu on tarpeen silloinkin, kun geenivirhettä ei ole todettu, mutta rintasyövälle on selkeä sukurasitus Ṫällöin suositellaan vuosittaisen mammografian ja ultraäänitutkimuksen aloittamista viisi vuotta nuorempana kuin nuorin suvussa tautiin sairastunut sairastumishetkellään oli. Geenitestaus vaatii pohdintaa Kun terveellä ihmisellä epäillään periytyvää syöpäalttiutta, voi lääkäri lähettää hänet perinnöllisyysneuvontaan. Siellä arvioidaan tarkemmin sairastumisriski ja päätetään syöpäalttiuden geenitestauksen tarpeellisuudesta. - Arvio on hyvä tehdä, jos useammalla lähisukulaisella on todettu rinta-tai munasarjasyöpä, ainakin yksi heistä on sairastunut normaalia nuorempana tai sairastunut on mies, Niemi sanoo. Perinnöllisyysneuvontaa järjestävät perinnöllisyyslääketieteen laitoksen lisäksi syöpäjärjestöt ja tietyt yksityiset laitokset. Sairastumisriskiarvio tehdään ennen kallista testausta. Geenitesti on asiakkaalle yksinkertainen: Verinäytteen soluista tehdään DNA-analyysi, joka osoittaa, kantaako kyseinen henkilö geenivirhettä. Niemi muistuttaa, että henkisesti testaus voi kuitenkin olla paljon vaikeampi pala. - Neuvonta on hyvin tärkeä osa geenitestausta, koska asiakkaan on ymmärrettävä ennen testiin menoa tiedon mahdolliset seurannaisvaikutukset. - On esimerkiksi päätettävä, haluaako altistua jatkossa seurantaan ja mahdollisiin invasiivisiin toimenpiteisiin. Pohdittava on myös oman sairastumisen mahdollisuutta, lasten ja sisarusten sairastumisriskiä ja mahdollisen sairastumisen vaikutuksia esimerkiksi työ- ja vakuutusasioihin. Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen maailman ensimmäinen EKO-MONITOIMILAITE tulosta tai kopioi ja PYYHI PAPERI TYHJÄKSI käytä paperi uudelleen JOPA VIITEEN KERTAAN HÄÄT, JUHLAT VAI KOKOUS? Meri-Karina luo tilaisuudestasi elämyksen Upeat puitteet syntyvät merellisestä, luonnonläheisestä ympäristöstä muunneltavista, monikäyttöisistä tiloista ystävällisestä ja ammattitaitoisesta palvelusta Ota yhteyttä teemme juuri sinulle maistuvan tarjouksen Tervetuloa nauttimaan maittavan lounaspöytämme antimista arkisin klo sunnuntaisin klo juhlapyhinä klo Yhteystiedot ja tiedustelut tilavaraukset myyntipalvelu Toshiba TEC Nordic AB, Finland Joukahaisenkatu 6, TURKU Puh Pyydä esittely tai lisätietoja: MERI-KARINA, Seiskarinkatu 35, Turku,

15 N:o Kaiken kansan matkatoimisto Matkari räätälöi huolettomat retket Turkulaisella Helena Hietasella on hallussaan mainio ennätys: hän on käynyt Matkarin matkoilla useammin kuin kukaan muu, yli 150 kertaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy vie vuosittain yhteensä reissukärpäsen puremaa lähelle ja kauas. Matkalaisen ei tarvitse olla syöpäpotilas eikä edes yhdistyksen jäsen, jos kohta jäsenyys tietää alennusta matkan hintaan. Helena Hietanen hyppäsi Matkarin kyytiin jo pari vuosikymmentä sitten. - Pitää mitä lupaa. Hintalaatusuhde on aina kohdallaan, hän toteaa matkatoimiston meiningistä. Sisarukset Kristiina ja Matti Alola ovat hekin Matkarin kanta-asiakkaita. - En kyllä elä niin kauan, että yltäisin Helenan saavutukseen, Kristiina nauraa. Tuoreimmassa muistissa hänellä on vapun aikaan tehty Monacon reissu. - Oli luksusta asua viiden tähden hotellissa. Kuuluisa Monte Carlon kasinokin tuli nähtyä. En voittanut enkä hävinnyt. En pelannut, ja koska hotellillamme oli sama omistaja kuin kasinolla, pääsimme sisään ilmaiseksi. Upporikkaiden loisteliaat huvipurret, ruhtinaanpalatsi, kaunis arkkitehtuuri pikkuruinen ruhtinaskunta tarjosi suomalaisturistille runsain mitoin ihmeteltävää. Pidennettyyn viikonloppuun sisältyi myös päivä Cannes ssa ja Nizzassa, toinen Italiassa. Monacon-matkalle eivät mahtuneet läheskään kaikki halukkaat. Niinpä reissu pannaan uusiksi ensi vappuna. Matkarin väki vihjaa, että varaus kannattaa tehdä ensi tilassa, jos mielii ehtiä mukaan. Tämäkin matka on avoin kaikelle kansalle, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, syöpäyhdistyksen jäseniä suosimatta. Kulttuuria ja luontoa Ehkä seuraavalle Monaconreissulle lähtee Aloloilta vuorostaan Matti-veli. Sisarukset eivät matkaile yhdessä. - Asumme samassa torpassa; toisen pitää jäädä pitämään kotinurkista huolta, he perustelevat. Helena Hietanen tuskin lähtee Monacoon. Häneen nimittäin iski lentokammo syyskuun yhdennentoista iskujen jälkeen. Onneksi on Onni ja bussi. Onni Savimäki on yksi Matkari Oy:n käyttämän firman kokeneimmista kuljettajista. Onnin kyydissä linja-autossa on sekä turvaa että tunnelmaa. Kuskille itselleenkin bussimatkat ovat mieluisia kokemuksia. - Koskaan ei ole sattunut mukaan häiriköitä, eikä autoa ole tarvinnut siivota sotkuista, Onni perustelee. Niin ikään monet reissut körötellyt matkanjohtaja Telle Tuominen on tyytyväinen kaikkiin luotsaamiinsa katraisiin. - Matkamme ovat kulttuurija luontopainotteisia, lähtijät haluavat todella nähdä ja kokea, Telle valottaa örveltäjäpulaa. Matkaporukka on aina ollut selkeästi aikuista, keski-ikä useinkin kuudenkymmenen paremmalla puolella. Esimerkiksi Lontoo on kiehtonut lähinnä kolmi- ja nelikymppisiä. - Mittavin ikähaarukka oli varmaankin eräällä Lapin-reissulla. Vanhin matkalainen oli iältään 92, nuorin 12 vuotta, Telle kertoo. Huolenpitoa koko rahalla Matkarin vuosiohjelma käsittää 50 reissua kotimaan teatteripyrähdyksistä kaukomatkoihin. Maapallo on jo kierretty. Traditioksi ovat muodostuneet vuotuiset ruskaretket Lappiin ja oopperamatkat Savonlinnaan. - Porin jazzeilla emme vielä ole käyneet, mutta niistäkin on ollut jo puhetta. Kuuntelemme tarkoin asiakkaiden toiveita ja räätälöimme matkoja niiden suuntaan, Telle Tuominen selvittää. Varsinkin ulkomaanmatkoilla on ollut yleensä väkeä kaikkialta Suomesta, monet Hietasen ja Aloloiden kaltaisia vanhoja tuttuja. Mestarimatkailija Hietanen huomauttaa, että ennätyksen kaunistamista jarruttaa lentopelon lisäksi toinenkin pikkuseikka rahan rajallisuus. Matkarin matkoja on kieltämättä moitittu kalliiksi. Mutta niinpä hintaan sisältyy kaikki mahdollinen aterioista pääsylippuihin. - Periaatteessa pärjää avaamatta lompakkoaan kertaakaan, Matti Alola vakuuttaa. - Eräskin toisen toimiston kyydissä ollut tuttavani taivasteli, että mitenkäs teidän matka noin paljon maksoi. Vähän kun ynnäiltiin, huomattiin että hänen halpismatkansa oli tullut loppujen lopuksi kalliimmaksi. Sisarukset Kristiina ja Matti Alola ovat Matkatoimisto Matkarin kanta-asiakkaita. He arvostavat Matkarin järjestelyjä, jotka aina vastaavat mitä luvataan. Telle Tuominen muistuttaa huolehtimisvelvollisuudesta, jollainen on vähintään yhden yöpymisen ja vähintään yhden palvelun sisältävän matkan järjestäjällä. Pykälän hyödyllisyys näyttäytyi toden teolla, kun tuhkapilvi taannoin esti koneita nousemasta ilmaan Pariisissa. - Omatoimimatkailijat saivat hankkiutua kotiin miten parhaiten taisivat. Meikäläiset odottelivat kaikessa rauhassa noutajaa, Telle Tuominen kertoo Ṫelleä kehutaan erinomaiseksi matkanjohtajaksi varmaan siksikin, että hän usein venyttää huolenpitovelvollisuutta. - Yritän koota yksinäisiä matkalaisia vapaa-ajaksikin yhteen, jottei kukaan jäisi ilman seuraa, hän toteaa vaatimattomasti. Matkoista tukea tervehtymiseen Matkari voi röyhistellä olevansa suurin ja kaunein sarjassaan. Muutamat Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen sisaryhdistykset kylläkin tekevät matkoja mutta vähemmässä määrin. Pohdimme, istuuko matkanjärjestäjän rooli syöpäyhdistyksen kaltaiselle yhteisölle ylipäätään. Telle Tuomisen mukaan istuu hyvinkin. - Tosin matkamme on tarkoitettu suhteellisen hyväkuntoisille, esimerkiksi pyörätuolit eivät mahdu bussiin. Mutta mikä olisikaan vakavasta sairaudesta toipuvalle tervehdyttävämpää kuin matka? Ensin on kutkuttava odotus, sitten itse matka ja jälkeen päin mukavat muistelut. Parhaat muistot matkasta varmaankin jää, kun pitää mielessä Helena Hietasen pakkausvinkit: - Surut ja säryt jääkööt kotiin, mukaan kapsäkin täydeltä huumoria. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Martti Laine

16 N:o 2 N:o LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA Suurmusikaali tohtori Zivago Helsingin Kaupunginteatterissa lauantaina Tohtori Juri Zivagoa repivät voimat kahteen suuntaan toisaalta hän on omistautunut avio mies, isä ja lääkäri, toisaalta runoilija, haaveilija ja rakastaja. Kolmiodraamassa vaimonsa Tonjan ja rakastajattarensa Laran välillä heidän kohtalonsa kiinnittyvät dramaattiseen aika kauteen Venäjän historiassa. Tsaarinvallan kaatuminen ja vallankumous ajavat maan kaaok seen, tyrannia vaihtuu uuteen mielivaltaiseen poliittiseen johtoon. Kaikki kansankerrokset joutuvat uusiin asemiin ja säännöt, joiden mukaan on elettävä, voivat muuttua silmänrapäyk sessä. Tuona myrskyisänä mullistusten aikana kolme intohimoista miestä nuori tohtori Zi vago, kiivasluonteinen radikaali Pasha Antipov ja juonitteleva virkamies Viktor Komarovsky kil pailevat viettelevän ja arvoituksellisen Laran rakkaudesta. Eeppinen suurmusikaali kau niin, voimakkaan musiikin siivittämänä, taustanaan raakalaismaiset kansannousun tapahtu mat, kertoo näiden henkiöiden taistelusta unelmien, rakkauden ja ihmisyyden puolesta. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kau punginteatterin Suurella näyttämöllä seurataan klo Tohtori Zivago -esitystä. Rooleissa mm. Tuukka Leppänen, Marika Westerling, Anna-Maija Tuokko ja Tom Wentzel. Esityksen väli ajalla nautitaan suolaisesta ja makeasta kahvileivästä kahvin kera. Esityksen jälkeen ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 120 euroa ei-jäsenet 137 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan musikaalilippu väliajan kahvitarjoilu matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen Vielä ehtii komedia Helsingin Kaupunginteatterissa uuden vuo den aattona tiistaina Vielä ehtii, on Carin Mannheimerin kirjoittama hyvänmielen komedia sanavalmiista ystä vättäristä, jotka ovat vuosikausia lounastaneet ja pelanneet korttia yhdessä viiniä si len. He ovat jakaneet keskenään kaiken, miehenkin. Yksi daamikvartetista poistuu joukosta, mutta pelin täytyy surusta huolimatta jatkua. Paikkaajaksi korttiremmiin löytyy kaikkien iloksi muuan charmantti herrasmies. Vielä ehtii kertoo vuosien karttumisesta, rakkaiden menettämisestä, suhteesta lapsiin ja miehiin suorapuheisesti ja tunnistettavasti, oivaltavan ja railakkaan huumorin keinoin. Pertti Sveholmin ohjaaman, ikääntymistä raikkaan humoristi sesti käsittelevän komedian rooleissa nähdään Ulla Tapaninen, Leena Uotila, Riitta Havukai nen, Kaisa Torkkel, Jukka Rasila ja Vesa Vierikko. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa ennen teatteriesitystä nautitaan kolmen ruokalajin menu ravintola Mamma Rosassa. Klo seurataan Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä Vielä ehtii komediaa. Esityksen väliajalla kohotetaan malja Uudelle Vuodelle. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 131 euroa ei-jäsenet 148 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan kolmen ruokalajin menu teatterilippu kuohuviinilasillinen matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen Pokka pitää Uudenkaupungin teatterissa lauantaina Uudenkaupungin teatterin dramatisoidussa versiossa Hyacinth Bucket sukulaisineen ja naa pureineen valmistavat näytelmää, jossa brittirouvalla on hieman eri näkemys kuin näytelmää ohjaavalla Emmetillä. Esitys tarjoaa katsojille hersyvää komiikkaa, jossa joko pokka pitää tai sitten ei. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Uuteenkaupunkiin, jossa klo seurataan Pokka pitää esitystä. Pääosassa Minna Bergström. Esityksen väliajalla kah vitarjoilu. Paluu Turkuun noin klo Matkan hinta: jäsenet 48 euroa ei-jäsenet 65 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan teatterilippu väliajan kahvitarjoilu matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) Matkanjohtaja: Maija Parmanen LUKSUSTA JA GLAMOURIA MONACOSSA JA YMPÄRISTÖSSÄ VAPPUNA Matkailijoilla on tapana piipahtaa muutaman tunnin ajan Monte-Carlossa ja aika tun tuu loppuvan aina kesken. Tällä vappumatkalla vietetään kolme yötä Monte-Carlossa ja ret keil lään sekä Ranskan rivieralla että Italian vuoristoisissa maisemissa. Ranska on Monacon ainoa rajanaapuri mutta Italiankaan erilaiseen kulttuuriin ei ole pitkä matka. Pieni, vajaan kahden neliökilometrin kokoinen, ruhtinaskunta tarjoaa paljon matkailijalle: Condaminen sataman kalliit ja upeat huvipurret, Belle Époque -aikakauden viehättävä arkki tehtuuri, Rocher -kukkulan vanhakaupunki, jossa sijaitsevat Ruhtinaanpalatsi, Pyhän Niko lauksen katedraali ja merimuseo. Varakkaan ruhtinaskunnan kadut henkivät ajan patinoimaa glamouria ja luksuselämää, joka huipentuu Monte-Carlon kasinon aukiolla, jota reunustavat legendaarinen Hôtel de Paris ja Café de Paris. Sanotaankin, että kalleimmat ur heiluautot ja tyylikkäimmin pukeutuneet naiset löytyvät juuri kasinon edustalta. Monacon kuuluisimpia vuosittaisia tapahtumia ovat Formula -kisat, joiden valmistelut ovat jo nähtä vissä matkan aikana ja halutessaan voi vaikka kävellä F1 -kisojen ajoreitin. Tällä matkalla kokeillaan Monacon luksuselämää, sillä majoitushotellina on viiden tähden palvelut omaava huikea Hôtel de Paris. Matka on täynnä myös makuelämyksiä: illallinen Café de Paris ssa, Nizzan Negresco -hotellin ravintolassa, La Rotondessa, joka on saanut in noituksen vanhoista karuselleista sekä lounas pienessä italialaisessa kylässä, jossa kievarin pöytä täyttyy paikallisista herkuista. Majoittuisitko Sinä legendaariseen Hôtel de Paris iin ensi vappuna? Jos vastauksesi on myönteinen, ilmoit taudu heti matkalle! Perillä kohteessa opastukset hoituvat lukuisia vuosia retkiä Rivieralle opastaneen Pirjo Lehtovuoren toimesta. MATKAOHJELMA: Vapunaatto, keskiviikko Kokoontuminen klo Turun lentoasemalla. Klo lähtö Air Balticin lennolla BT 356 Rii kaan. Klo saavutaan Riikaan. Täältä jatketaan klo Air Balticin lennolla BT 695 Niz zaan, jonne saavutaan klo Lentokentältä kuljetus Monacoon, jossa kiertoajelulla tutuiksi tu levat Monacon eri osat mm. kukkulalla sijaitseva vanhakaupunki, Monaco Ville. Monacon nykyi senä keskustana pidetään Monte-Carloa, jossa sijaitsee ylellinen majoitushotelli, Hôtel de Paris. Kolmen ruokalajin illallinen ruokajuomineen Café de Paris ssa, Monte-Carlon tunnetuim man ra vintolan terassiosassa. Ennen illallista kohotetaan malja vapun kunniaksi. Vappupäivä, torstai Aamiainen Hôtel de Paris n Côté Jardin -ravintolassa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kokopäiväret kelle Italian puolelle. Heti rajanylityksen jälkeen huomaa saapuneensa erilaiseen kulttuuriin. Suun nataan Ligurian maakuntaan, joka on kuuluisa pienistä keskiaikaisista kylistään ja taggiasca -olii veistaan, joista valmistetaan alueen mainiota oliiviöljyä. Leppoisa Liguria on tunnettu slow food -ruokakulttuu rista. Molini di Trioran kylässä rauhoitutaan nauttimaan lounas, jonka kievarin emäntä on valmistanut paikallisista herkuista. Monacoon paluun jälkeen loppuilta on vapaata aikaa vaikkapa kokeilla pelionnea maailman kauneimmaksi kutsutun Monte-Carlon kasinon pelipöytien ää ressä. Perjantai Aamiainen Hôtel de Paris n Côté Jardin -ravintolassa. Aamupäivän aikana mahdollisuus tutustua Monacoon omien mieltymysten mu kaan: käydä vaikkapa Ruhtinaan palatsilla, vierailla japanilai sessa tai Jardin Exotiquen puutar hassa, kierrellä kauppoja tyylikkäässä Métropol -ostoskeskuksessa. Myöhemmin iltapäivällä lähdetään linja-au tolla kohti Nizzaa, jossa pysäh dytään paikallisia karamelleja, hilloja ja suklaita valmistavaan Floriane -herkkupuotiin. Mu kaan voi ostaa jopa kandeerattuja orvokkeja. Illallinen nautitaan kuuluisan ho telli Negrescon Mezzanine -ravinto lassa. Illallisen jälkeen paluu linja-autolla Monacoon. TUTUKSI RISTEILYLLÄ TULEE NIIN VÄLIMERI, ADRIANMERI KUIN AIGEIAN MERIKIN VENETSIA DUBROVNIK KUSADASI (EFESOS) SANTORINI KATAKOLON - VE NETSIA Lauantai Aamiainen Hôtel de Paris n Côté Jardin -ravintolassa. Aamiaisen jälkeen lähdetään matkatavaroiden kanssa Antibesiin ja Cannesiin. Rannikkoa seuraavalla reitillä meri ja vuoret kohtaavat toisensa unohtu matto malla tavalla. Rivieralle tyypillisen valon ja maisemien houkuttelemina monet taiteilijat ovat kautta aikojen saapuneet Etelä-Ranskaan luomaan siitä oman tulkintansa. Antibesissa vierail laan Picasso -museossa. Pysähdyksellä jää aikaa myös kierrellä vanhan Antibesin viehättäviä katuja tai istahtaa paikalliseen kahvilaan kupilliselle vahvaa espressoa. Antibesista jatketaan Cannesiin, jossa lounas. Lounaan jälkeen tehdään kävelyretki Cannesin rantabulevardilla. Cannesin keväinen elo kuvajuhla on maailman arvostetuimpia elokuvafestivaaleja ja tärkein palkinto on Kultainen palmu (Palme d or), joka annetaan parhaalle elokuvalle. Elokuvajuhlan pää näyttä mönä on Festi vaalipalatsi ja lähistön jalkakäytävien laattoihin elokuva-alan merkkihenkilöt ovat jättäneet käden jälkiään. Ajo Nizzan lentokentälle, josta Air Balticin lento BT 696 lähtee klo Riikaan. Klo saavutaan Riikaan. Täältä jatketaan Air Balticin lennolla BT 355 klo Turkuun, jonne tuloaika on klo (4.5.). Matkalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henki lökortti, josta ilmenevät myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyvät myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkava rauk sen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimas saolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja. Hôtel de Paris Monte-Carlo***** Place du Casino, Monaco puh Sijaitsee aivan Monte-Carlon sydämessä, kuuluisien Monte-Carlon kasinon ja Café de Paris n vie ressä. Hotellissa 3 ravintolaa, baari, kylpyläosasto, kuntosali, sisäuima-allas (uimapuku mukaan) ja kampaamo. 182 sa vutonta huonetta, joissa kylpy/suihku, ilmastointi, hiustenkuivaaja, tallelokero, TV, ADSLinternet ja minibaari. Matkan hinta: jäsenet 1580 euroa ei-jäsenet 1630 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 485 euroa. Hintaan sisältyy: lentomatkat Air Balticin lennoilla Turku-Riika-Nizza-Riika-Turku välipala lennolla Riika-Nizza linja-automatkat kohteessa ohjelman mukaan 3 yön majoitus viiden tähden hotellissa Hôtel de Paris ssa 2 hengen huoneessa 3 aamiaista, 2 lounasta ja 2 kolmen ruokalajin illallista viiden tähden ravintoloissa sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan laukunkantopalkkiot palvelupalkkiot paikallisoppaan Pirjo Lehtovuoren palvelut Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) Matkari Oy noudattaa Yleisiä valmismatkaehtoja sekä Matkari Oy:n lisä- ja erityiseh toja. Risteilyllä asutaan uivassa lomahotellissa, puretaan ja pakataan matkatavarat vain kerran ja silti saavutaan uuteen kohteeseen lähes joka päivä. Näistä aineksista syntyy täydellinen loma kokemus. Aluksen henkilökunta koostuu useista eri kansallisuuksista mikä mahdollistaa usei den kielien ymmärtämisen, ei kuitenkaan välttämättä oman kielemme. Tämän vuoksi ris tei lyllä on mukana matkanjohtajamme lisäksi suomalainen, kielitaitoinen opas Pirjo Lehtovuori, jonka opastuksella kohteiden retket toteutetaan. Risteily alkaa Venetsiasta ja päättyy Venet siaan. Päivää ennen risteilyä lento Venetsiaan, jossa majoitutaan yhdeksi yöksi neljän tähden NH Laguna Palace -hotelliin. Venetsia, italian kielellä Venezia, Adrianmeren rannikolla sijaitseva veden ympäröimä ja sa dalle saarelle levittäytynyt kaupunki, on yksi maailman tunnetuimmista ja kauneimmista kaupungeista. Mystinen kaupunki, joka ei ole muuttunut vuosisatojen kuluessa juurikaan. Kau punkia kutsutaan milloin kanavien, milloin taas siltojen kaupungiksi. Kanavat ja niiden rantoja reunustavat vanhat palatsit ja talot ovatkin olen naisessa osassa kaupungin viehätys voiman luojana. Venetsiassa on noin asukasta, jotka saavat elantonsa matkailualasta. Vaikka turisteja kaupungissa riittää Venetsia on nistu nut säilyttämään ainutlaatuisen luon teensa ja romanttisen viehätysvoimansa. Kroatian Dubrovnik, Adrianmeren helmi, on houkutellut matkailijoita ympäri maailman kymmenien vuosien ajan. Dubrovnikin Vanha kaupunki joutui pommitusten kohteeksi Bal kanin sodassa vuonna Tänä päivänä sodan aiheuttamat vauriot on suurelta osin kor jattu ja Vanhan kaupungin muurit, kirkot, museot ja historialliset rakennukset ovat ehdot tomia nähtävyyksiä matkailijalle. Aigeianmeren rannikko Turkin länsiosassa näyttää matkailijalle maan kauneimmat alueet. Rantoja ympäröivät kirkkaat vedet, oliivipuulehdot, kalliorinteet ja mäntymetsät. Kuuluisin nähtävyys on Efesos (Ephesos), yksi antiikin ajan merkittävimmistä kaupungeista. Antiikin aikana Efesos oli kreikkalainen kaupunki ja nykyisin se sijaitsee Turkin maaperällä. Täällä matkailijalle riittää ihmettelemistä antiikin ajoilta säilyneissä aar teissa. Kuvankaunis Santorini, on monien matkailijoiden mielestä Kreikan kaunein saari. Saaren upeat maisemat valkoisine taloineen sekä omaleimainen ja kaunis Oian kylä ovat matkailijalle pakolliset nähtävyydet. Olympia, jossa ensimmäiset olympialaiset saivat alkunsa, on retkikohteena Ka takolonissa. Kisat pidettiin elokuun tienoilla joka neljäs vuosi Olympiassa, Elis maakunnassa Pelepon nesoksen luoteisosassa. Vuoden 776 eaa. olympiakisat olivat ensimmäi set antiikin olympiaki soista, jonka voittaja on kirjattu muistiin. Antiikin aikana käytettiin ajan laskemiseen neljää vuotta käsittänyttä olympiadia. Perjantai , Venetsia, Italia Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lento asemalle, josta Lufthansan lento LH 849 lähtee klo Frankfurtiin. Klo saavutaan Frank furtiin, josta jatketaan Lufthansan lennolla LH 330 klo Venetsiaan. Klo saavutaan Ve netsiaan. Kuljetus Venetsian Mestressa si jaitsevaan NH Laguna Palace hotellin B-rakennukseen. Majoittuminen hotelliin yhdeksi yöksi. Illalli nen hotellissa. Venetaksit liikennöivät hotellin edestä San Marcon aukiolle ja tämä antaa illanvir kuille mahdollisuuden käydä keskustassa. Saattaapa mat kan ajankohtaan osua Venetsian filmifestivaalit, joille osallistuvia filmitähtiä voi bongata kaupun gilla. Lauantai , Venetsia, Italia Lämmin amerikkalainen buffet -aamiainen hotellissa. Puolen päivän aikaan kuljetus Venetsian sa tamaan, jossa satamamuodollisuuksien jälkeen siirrytään Splendour of the Seas -alukseen. Buffet -lounaan jäl keen majoittuminen seitsemäksi yöksi ikkunallisiin hytteihin. Pelastusharjoitus laivalla. Alus lähtee kohti Kroatian Dubrovnikia klo Yhteinen kokoontuminen aluksella ennen illal lista. Illallinen klo Sunnuntai , Dubrovnik, Kroatia Alus saapuu Dubrovnikiin klo Turkoosina kimmeltävää Adrianmerta ihaillaan retkellä, joka suuntautuu Cavtatin kaupunkiin, Dubrovnikin kupee seen. 15 kilometrin ajomatka Dubrovnikista Cavta tiin Dubrovnikin Rivieraa pitkin on hyvin kaunis. Matkan varrella pysähdytään näköalapai kalle, josta avautu vat upeat maisemat Dubrovnikiin. Cavtat oli antiikin Rooman aikana nimeltään Epidaurus. Vuo sien varrella Cavtatista on tullut suosittu turistikohde vehreän luonnon, kirkkaan sinisen Ad rianmeren ja kauniin huvipursisataman johdosta. Muuan muassa Edward VIII ja Wallis Simpson vierailivat Cavta tissa ja Dub rovnikissa häämatkallaan. Aikaa jää tutustua myös Dubrov nikin Vanhaan kau punkiin, joka on muurein ympäröity alue ja jossa on paljon nähtä vää. Dubrovni kin Vanhassa kau pungissa on mah dollisuus vierailla Vanhan kaupungin katedraalissa, jossa on yksi Euroopan hie noimmista kulta- ja hopeakokoelmista. Alus lähtee risteilemään Dubrov nikista klo Yhteinen kokoontu minen aluksella ennen illallista. Illallinen klo Maanantai , Merellä Tämä päivä vietetään merellä aluksen jatkaessa kohti Turkin Efesosta. Ennen illallista Kari Ojalan ja Helena Rannan esitykset. Illallinen klo Tiistai , Efesos (Kusadasi), Turkki Alus saapuu Kusadasiin klo Päivän aikana retkeillään Efesokseen, Turkin suosituimpaan ar keologiseen kohteeseen. Retki alkaa noin 30 minuutin ajomatkalla Kusadasista Efesokseen vehreän maaseudun halki. Retkellä pysähdytään Efesoksen porteilla, nähdään Neitsyt Marian patsas, amfi teatterin rauniot ja vieraillaan Artemiin temppelin raunioilla. Artemiin temppeli, yksi (antiikin) maailman seitsemästä ihmeestä, rakennettiin metsästyksen jumalatar Artemiille ensimmäisen kerran jo luultavasti 800 eaa. Temppeli jouduttiin uudelleenrakentamaan ainakin kolme kertaa ja viimeisin temppeli tuhoutui 400 -luvun alussa. Yhteinen kokoontuminen aluksella ennen illallista. Illallinen klo Alus lähtee risteilemään kohti Kreikan Santorinia klo Keskiviikko , Santorini, Kreikka Alus saapuu Santorinille klo Alus jää merelle ja satamaan siirrytään yhteysaluksilla (tender). Päivän retki vie 300 metrin korkeuteen Calderan huipulle viehättävien pikku kylien läpi Oian ky lään. Täältä avautuvat upeat näköalat valkoisten kivita lojen ja rantakallioiden yli merelle. Oian kylä on suosittu myös taiteilijoiden keskuudessa ja kylässä on paljon taidegallerioita, kahviloita, kaup poja ja kupolikirkkoja. Oiasta jatketaan paikalliselle viini tilalle, jossa maistellaan kreikkalaisia vii nejä ja meze -ruokia. Viininmaistelun jälkeen jatketaan Thiraan, jossa kauniiden mai semien ympä röimänä siirrytään köysirataan. Köysirata vie takaisin sa tamaan ja yhteysaluksille. Alus lähtee ris teilemään kohti Kreikan Katakolonia klo Yhteinen kokoontuminen ennen il lallista. Illallinen klo Torstai , Katakolon, Kreikka Alus saapuu Katakoloniin klo Päivän retki suuntautuu noin 40 minuutin ajomatkan päähän Olym piaan, olympialaisten syntypaikkaan. Ensimmäiset olympialaiset järjestettiin vuonna 776 ekr. ja ne pidet tiin tällä paikalla aina vuoteen 393 jkr. Tällöin keisari Theodosius kielsi pakanajuhlat ja määräsi, että kaikki temppelit on tuhottava. Olympiassa nähdään kreikka laisen mytologian yliju mala Zeuksen temppeli, jossa sijaitsi aikoinaan Zeuksen patsas, yksi antiikinajan seit semästä ih meestä. Muita nähtävyyksiä ovat Heran temppeli, Pelopsin hautapyhäkkö ja Bouleuterion, olympia laisten neuvoston paikka, jossa vannottiin olympiavala. Alkuperäisellä stadionilla on vielä paikal laan marmorisia lähtötelineitä. Arkeologisessa museossa nähdään monia veistoksia, yksi kuului simmista Praksiteleen Hermeksen kuvapatsas. Alus lähtee risteilemään klo Yhteinen ko koontuminen ennen illallista. Illallinen klo Perjantai , Merellä Tämä päivä vietetään merellä aluksen jatkaessa kohti Venetsiaa. Ennen illallista kommodori Jukka K. Pajalan ja Helena Rannan esitykset. Il lallinen klo Lauantai , Venetsia ja lento Suomeen Alus saapuu Venetsiaan klo Aamiainen aluksella. Kuljetus Venetsian lentoasemalle, josta Lufthansan lento EN 8203 lähtee Müncheniin klo Lennon operoi Lufthansan omistama ita lialainen lentoyhtiö Air Dolomiti. Müncheniin saavutaan klo Täältä jatketaan Helsinkiin Lufthan san lennolla LH 2464 klo Helsinkiin saavutaan klo Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo NH Laguna Palace**** Viale Ancona 2, Mestre Venezia puh , ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) avoinna maanantaisin klo , tiistaista perjantaihin klo LOISTORISTEILY ROYAL CARIBBEAN CRUISE LINEN HILJATTAIN UUSITULLA SPLENDOUR OF THE SEAS -ALUKSELLA RISTEILYN LUENNOITSIJAVIERAINA: Oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta: Rikokset ihmisyyttä vastaan kokemuksia kriisialueilta. Näihin runoihin palaan Kommodori Jukka K. Pajala: Suomen Joutsen vienninedistäjänä elämää ulkomailla Toimitusjohtaja, sosiaalineuvos Kari Ojala: Syöväntorjuntatyö tänään Matkaohjelma: Sijaitsee Venetsian Mestressä. Hotellissa kaksi erillistä rakennusta. Huoneet sisustettu modernisti luonnollisilla värillä. Huoneissa TV, tallelokero, minibaari, työtila ja Internetin käyttömahdollisuus. Verkkovirta 220 V. Huoneissa ilmastointi, WC, suihku, kah vin/vedenkeitin ja jääkaappi. Splendour of the Seas: Vision-luokka Pituus: 279 metriä Leveys: 32 metriä Syväys: 7,5 metriä Bruttorekisteritonnit: Matkustajia: 2435 Miehistöä: 765 Nopeus: 22,5 solmua (27,6 mph/44,4 km/h) Sähkövirta: 110/220 volttia Aluksella 11 kantta, joilla runsaasti toimintaa. Aluksella mm. pääruokasali, buffet -ruokasali, kah viloita, baareja, myymälöitä, kasino, kirjasto, tanssiravintola, kylpylä- ja kuntosali osasto sekä teat teri, jossa risteilyn aikana iltaisin loistavia esityksiä. Hyteissä WC, suihku, TV, il mastointi, tallelo kero. Laivalla on saatavana lisämaksusta lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut. Laivayhtiön järjestä mät ret ket lisämaksusta. Royal Caribbean Cruise Line: ja Huom! Sää saattaa aiheuttaa muutoksia risteilyohjelmaan ja joskus jopa estää pääsyn johon kin satamaan. Varustamo ja Matkari Oy pidättävät oikeuden muutoksiin. Risteilyn hinta Turusta/henkilö: jäsen 2380 euroa ei-jäsen 2430 euroa Risteilyn hinta Helsingistä/henkilö jäsenet 2350 euroa ei-jäsen 2400 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta ja hytistä 910 euroa. Hintaan sisältyy: kuljetus Helsinki-Vantaan lentoasemalle lennot Lufthansan/Air Dolomitin reittilennoilla Helsinki- Frankfurt-Venetsia ja Venetsia-München-Helsinki lentokenttäkuljetukset Venetsiassa linja-autokuljetukset perillä kohteissa ohjelman mukaan yhden yön majoitus Venetsiassa NH Laguna Palacessa 2 hengen huoneessa amerikkalainen buffet -aamiainen NH Laguna Palacessa seitsemän vuorokauden majoitus Splendour of the Seas -aluksella 2 hengen ikkunallisessa hytissä risteilyllä täysihoito (aamiainen, lounas, välipala, illallinen) ohjelmassa mainitut retket suomenkielisen oppaan johdolla laivayhtiön järjestämä monipuolinen ohjelma palvelurahat ja kantajamaksut risteilyllä lento- ja satamaverot sekä muut viranomaismaksut suomenkielisen oppaan Pirjo Lehtovuoren palvelut Matkarin matkanjohtajan palvelut Risteilylle mukaan tulee ottaa ehjä ulkomaanpassi, jonka on oltava voimassa vielä (6) kuu kautta risteilyn jälkeen. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairas tumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti risteilylle ilmoittautumisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Ennen risteilyä matkustajille lähetetään tarkempaa tietoa risteilystä ja siihen valmistautumi sesta , perjantai klo Kuljetus Helsinki-Vantaalle , perjantai klo Lento Venetsiaan, yöpyminen , lauantai klo Alus lähtee risteilemään Venetsiasta , sunnuntai klo Dubrovnik, Kroatia , maanantai... Merellä , tiistai klo Efesos (Kusadasi), Turkki , keskiviikko klo Santorini, Kreikka , torstai klo Katakolon, Kreikka , perjantai... Merellä , lauantai klo Alus saapuu Venetsiaan , lauantai klo Lento Helsinkiin

17 N:o 2 Oikeus hyvään kuolemaan tulee olla kaikkien ulottuvilla Varsinaissuomalaisessa saattohoidossa on erinomaista osaamista, mutta monissa paikoissa mukaan lukien Turun kaupunki elämän loppuvaiheen hoidossa on vielä paljon parantamisen varaa. Asiasta kiinnostuneita ammattilaisia, joilla on halua hoitaa asiat nykyistä paremmin, löytyy, nyt on vain saatava rakenteet kuntoon, haastaa alueellista saattohoitosuunnitelmaa laatinut työryhmä. Saattohoito on ihmisen hoitamista parhain mahdollisin tavoin silloin, kun mitään parantavia toimia ei ole enää käytettävissä. Päätös saattohoitoon siirtymisestä on lupaus antaa potilaalle oireiden hyvää hoitoa, kuten kivunhoitoa. Saattohoitovaiheen potilaalle tulee turvata mahdollisuus laitoshoitopaikkaan, kun oireiden hoito kotona ei enää onnistu. Kun mitään ei ole tehtävissä, on vielä paljon tehtävissä, kuuluu inhimillisen saattohoidon peruslupaus. Saattohoito mielletään usein vain syöpäpotilaiden hoidoksi, mutta Suomessa kuollaan tietenkin moniin muihinkin pitkäaikaissairauksiin. Kuolevia potilaita kohdataan monilla sairaaloiden osastoilla, terveyskeskusten vastaanotoilla ja vuodeosastoilla sekä vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Moni haluaisi viettää elämänsä loppuvaiheen omassa kodissaan ja mahdollisuuksien mukaan myös kuolla siellä. Jotta tähän päästäisiin, vaatii kuolevan potilaan hoitopolku selkeyttämistä ja kirkastamista. Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvä saattohoito Suomessa raportissa on linjattu inhimillisen saattohoidon periaatteita ja velvoitettu kaikkia sairaanhoitopiirejä laatimaan alueelliset saattohoitosuunnitelmat. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä suunnitelmaa on viimeisen vuoden aikana ollut laatimassa laaja työryhmä, jossa on edustus sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta. Ryhmän vetäjänä toimii hallinnollinen osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiö Tyksin syöpätautien klinikalta. - Varsinaissuomalaisessa saattohoidossa on paljon hyvää osaamista monissa terveyskeskuksissa, erinomaista pioneerityötä on tehty esimerkiksi Salossa ja Akseli-kuntayhtymässä eli Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa. Loimaalla saattohoidon kehittäminen on myös käynnistetty. Valitettavasti kuolevien ihmisten hoidon laatu ei ole kaikkialla yhtä hyvällä tasolla ja edessä on paljon kehittämistyötä. Syöpäpotilaiden osalta Tyksin ja Meri-Karinan saattohoidon akseli on toiminut periaatteessa hyvin, jos päätös saattohoitoon siirtymisestä on tehty oikeaan aikaan eli riittävän ajoissa. Erityistä turbulenssia on viime aikoina ollut Turun kaupungin kotisaattohoidossa, joka siirtyi kilpailutuksen jälkeen pois Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä Raha-automaattiyhdistyksen taloudellisen tuen päättyessä yhdistyksen kotisaattohoitotoiminnalle, toteaa Jyrkkiö. Asianmukaisen saattohoidon järjestäminen on lain mukaan kuntien vastuulla ja se on osa perusterveydenhuoltoa eli kuuluu terveyskeskuksen toimintaan. Saattohoidossa yliopistosairaala on vain poikkeustapauksissa paras paikka. Jos saattohoitovaiheen potilas tarvitsee sedaatiota eli erittäin vaikean kivun ja levottomuuden hoitoon tarkoitettua suoneen annettavaa lääkehoitoa, se toteutetaan yleensä Tyksissä. Tällä hetkellä Tyksissä toimii syöpäklinikalla palliatiivinen poliklinikka, jossa keskitytään syöpäpotilaiden asioihin, kun aktiivinen syövän hoito on päättynyt ja hoidossa keskitytään oireiden hoitoon. Vastaanottotoimintaa on tarjolla vain parina päivänä viikossa, koska vastuuhenkilönä toimiva lääkäri on sivutoiminen ja on muina aikoina kiinni yliopiston kliinisen opettajan työssä. Muille kuin syöpäpotilaille ei apua tilapäisjärjestelyin toimivasta palliatiivisen hoidon yksiköstä voida tarjota. Kokopäiväisesti toimiva yksikkö olisi ehdottomasti saatava aikaan. Saattaen vaihdettava Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin saattohoitosuunnitelmaa laatineessa työryhmässä oli hyvä henki ja halu järjestää asiat nykyistä paremmalle tolalle koko piirin alueella. Saattohoidon resursointi, osaaminen ja toteutus on nykyisin alueella kirjavaa. Tyksissä kuolee enemmän potilaita vuodessa kuin muissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa keskimäärin. Tämä kertoo siitä, että elämän loppuvaiheen hoitoa annetaan Varsinais-Suomessa liian usein yliopistosairaalassa eli Tyksissä, kun sen pitäisi tapahtua perusterveydenhuollossa eli alueen terveyskeskuksissa ja potilaan ja hänen läheistensä toivoessa kotioloissa. Sairaiden ihmisten hoitoon varatut resurssit eivät nyt ole aivan oikeassa käytössä. Saattohoitolinjauksen oikea-aikaisuus ja hoitovastuun Hallinnollisen osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiön mukaan hyvä saattohoito ei sinänsä ole monimutkaista. Kyse on kuolevan potilaan tarpeisiin vastaamisesta inhimillisesti kestävällä tavalla. siirto ajoissa perusterveydenhuoltoon vaatii sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa työskentelevien osaamisen lisäämistä ja saumattoman yhteistyöverkoston laatimista, todetaan suunnitelmassa. Myös potilaan henkisistä ja hengellisistä tuen tarpeista on huolehdittava ja tarjottava potilaalle ja hänen läheisilleen mahdollisuus saada myös keskusteluapua. Potilaan inhimilliseksi saattaen vaihtamiseksi suunnitelmassa on rakennettu yhteistyömalli, jonka turvin potilaan siirtäminen yliopistosairaalasta lähemmäksi kotia voi toteutua joustavasti ja niin, että potilas kokee hoidon turvallisena koko ajan. Potilaan ja hänen läheistensä hoitoon ja tukemiseen on nyt valmistumassa selkeä, valtakunnallisia suosituksia täydentävä ohjeistus, jossa jokainen asianosainen tietää miten hän saattohoidossa olevan potilaan kanssa toimii ja mihin hän tarvittaessa ottaa yhteyttä. Erikoissairaanhoidon vastuuhenkilö on suoraan yhteydessä perusterveydenhuollon hoitopaikkaan potilaan siirrosta. Erittäin tärkeää on, että potilas, hänen läheisensä ja hoitava henkilökunta tietävät joka tilanteessa mistä kysytään neuvoa tarvittaessa. Hyvä saattohoito ei ole kallista Hyvä saattohoito on kaikkien oikeus Peruspalveluministeri Paula Risikko Hyvä saattohoito Suomessa -hoitosuosituksessa: Saattohoidon lähtökohtana on ihminen, jolla on kuolemaan johtava sairaus ja jonka jäljellä oleva elinaika arvioidaan lyhyeksi. Saattohoito perustuu potilaan ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoitoon. Hyvä saattohoito on kaikkien ihmisten oikeus, johon kuuluu muun muassa kuolevan ihmisen kivun ja kärsimyksen lievittäminen. Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito - On potilaan aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun etenevää sairautta ei enää voi parantaa - Tavoitteena on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu - Ei ole vain saattohoitoa, mutta saattohoito on tärkeä osa palliatiivista hoitoa - Voi kestää kuukausia, jopa vuosia - Varsinais-Suomessa palliatiivista hoitoa elämän loppuvaiheessa tarvitsee noin potilasta vuosittain - Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe, joka päättyy kuolemaan - Tavoitteena on hoitaa ja tukea potilasta niin, että jäljellä olevan elämän laatu olisi mahdollisimman hyvää, kivutonta ja ilman muita haittaavia oireita - Saattohoitoon kuuluu omaisten tukeminen potilaan saattohoidon aikana ja kuoleman jälkeen - Jäljellä olevan elämän pituus saattohoitovaiheeseen siirryttäessä on yleensä viikkoja - Saattohoitoa tarvitsee noin varsinaissuomalaista vuosittain Käypä hoito -suositus kuolevan oireiden hoidosta Parantumattomasti sairaan hoidossa lievitetään oireita ja kärsimystä lääkkein ja henkisellä tuella. Oireenmukaista hoitoa tulee antaa kaikille vakavasti sairaille ja kuoleville. Arviolta kaksi kolmasosaa kuolevista syöpäpotilaista tarvitsee elämänsä 2-3 viimeisen kuukauden aikana erikoistunutta oireenmukaista kotihoitoa ja joka kolmas saattohoitoa viimeisten elinviikkojensa aikana. Kuolevan tavallisimpia oireita ovat uupumus, heikkous, laihtuminen, kipu, hengenahdistus, yskä, ummetus, ahdistuneisuus ja masennus. Oireita lievittävä lääkehoito on vain osa kuolevan hoitoa. Elämän loppuvaiheessa on tärkeää huolehtia myös psykologisista, sosiaalisista ja hengellisistä ongelmista. - Kuolevan potilaan oireenmukainen hoito. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Laatijoina Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen lääketieteen seuran asettama työryhmä. Lue lisää osoitteesta Nyt valmistuva Varsinais- Suomen alueellinen saattohoitosuunnitelma rakentaa raamit, joiden mukainen toiminta voidaan kohtalaisen edullisesti saattaa kuntoon, kunhan alueella löytyy riittävästi halua yhteistyöhön. Hyvä saattohoito ei sinänsä ole monimutkaista, kyse on kuolevan potilaan tarpeisiin vastaamisesta inhimillisesti kestävällä tavalla. - Rahaa ei välttämättä tarvita lisää, vaan tärkeintä on saada nykyiset resurssit tekemään oikeita asioita, tiivistää Sirkku Jyrkkiö työryhmän kannan. Hyvä saattohoito ei ole erityisen kallista, jos asiat suunnitellaan kunnolla ja hoitoa antavat henkilöt ovat saaneet tehtäviinsä asianmukaisen koulutuksen ja heille järjestetään mahdollisuus saada tukea työhönsä. - Saattohoidon tehtävä ei tietenkään ensisijaisesti ole säästää yhteiskunnan kustannuksia, tärkeintä on taata kuolemaa lähestyvälle potilaalle hoito yksikössä, jossa on oireenmukaiseen hoitoon parhaat valmiudet. Säästöjäkin syntyy, kun potilaalle rasittavia turhia tutkimuksia, ambulanssikuljetuksia ja päivystyskäyntejä voidaan vähentää. Viimeksi mainittuja ei tarvita, jos potilas ja hänen omaisensa tietävät mihin ottaa yhteyttä apua tarvittaessa. Saattohoito onnistuu myös kotona, jos potilas ja hänen läheisensä ovat siihen halukkaita ja heille pystytään tuomaan riittävää tukea kotiin, selvittää Sirkku Jyrkkiö Ẏhteistyöverkoston eli perusterveydenhuollossa työskentelevien ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten taitojen ylläpitäminen koulutuksella ja yhteisillä tapaamisilla on tärkeää. Saattohoidosta huolehtivien ammattilaisten yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen onkin yksi suunnitelman tärkeitä ehdotuksia. Osaavia ja saattohoidon kehittämiseen motivoituneita ihmisiä on jo nykyisinkin eri puolilla Varsinais-Suomea, mutta heidän mahdollisuuksiaan tehdä tätä arvokasta ja vaativaa hoitotyötä on vahvistettava. Arkkiatri Risto Pelkonen sanoo sen näin: Kuolevan potilaan kohtelu on lääkintätaidon humaanisuuden koetinkivi ja jokaisen hoitoyksikön laadun tärkein mittari. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Jouko Keski-Vähälä Täyden palvelun toimisto Avoinna: Arkisin Puh. (02) Puntarinkatu 1, Kaarina Meillä myös saatavana hautausjärjestely vihkosia! HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. 80 v. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh Myös liikeajan jälkeen

18 N:o Musiikkiterapeutin kokemuksia saattohoidosta Karinakoti on ottanut merkittävän ja ennakkoluulottoman askeleen palkatessaan minut vuosi sitten työskentelemään saattohoitopotilaiden kanssa kerran viikossa. Suomessa kokemusta musiikkiterapeuttien työskentelystä saattohoitopotilaiden kanssa on hyvin vähän, siitä huolimatta, että muualla maailmalla musiikkiterapeutit ovat tehneet tätä työtä jo useita vuosikymmeniä. Musiikkiterapia on aina ammatillisen koulutuksen saaneen musiikkiterapeutin toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista hoitoa. Saattohoidossa musiikkiterapeutti on osa moniammatillista työryhmää. Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Potilaalla ei tarvitse olla musiikillista taustaa. Lisäksi musiikkiterapia sopii hyvin kaiken ikäisille. Musiikkiterapeutin työlle saattohoitopotilaiden kanssa antaa erityisen merkityksen se tieto, että ihmisen aistitoiminnot katoavat elämänkaaren lopussa päinvastaisessa järjestyksessä kuin ne sikiökaudella alkoivat. Kuuloaisti on tässä keskeisessä asemassa. Meillä kaikilla ihmisillä on syvä suhde ääneen. Kuuloaistimme alkaa kehittyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa sikiöaikanamme ja se on viimeinen, joka lakkaa toimimasta ihmisen elämän päättyessä. Äänityöskentelyn avulla voidaan tavoittaa syvällä olevia tajunnan tasoja vielä silloinkin, kun potilas on hyvin lähellä kuolemaa eikä hän enää ulkoisesti reagoi ympäristöönsä. Saattohoidoissa tähdätään vain sen hetkiseen hyvinvointiin. Pyrkimys on, että annetut hoidot vaikuttavat välittömästi. Oman kokemukseni mukaan äänityöskentelyn avulla voidaan vastata tähän haasteeseen hyvin potilaan kaikissa prosessin eri vaiheissa, aina elämän loppuun asti. Musiikkiterapeutti käyttää ääntään siltana potilaan kohtaamiseen Oma ääni on yksi musiikkiterapeuttien käyttämistä työvälineistä. Musiikkiterapeutti käyttää ääntään siltana potilaan kohtaamiseen, tukemiseen ja lohduttamiseen. Oman kokemukseni mukaan äänityöskentely on soveltunut potilailleni parhaiten musiikkiterapian eri menetelmistä. Useimmiten potilaat ovat niin väsyneitä, että muunlainen työskentely olisi heille liian haastavaa. Äänityöskentelyllä tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että terapeutti laulaa pitkiä vokaaliäänteitä potilaan hengitysrytmin tahtiin sekä improvisoi sanattomia sävelkulkuja omalla äänellään. Potilaan ei tarvitse osallistua äänen tuottamiseen. Äänityöskentelyn lisäksi olen luonnollisesti keskustellut potilaiden kanssaan heidän esille ottamista asioistaan. Ihminen ei ota ääntään vastaan pelkillä korvillaan vaan koko kehollaan. Ääni on aalto. Kuuloaistimme lisäksi kykenemme myös tuntemaan äänen värähtelyn kehomme. Musiikkiterapeutti pyrkii saamaan äänellään mahdollisimman suuren värähtelyn aikaan omassa kehossaan. Pyrkimyksenä on se, että mitä voimakkaammin terapeutti tuntee värähtelyn omassa kehossaan, sitä voimakkaampana myös potilas mahdollisesti tuntee sen. Musiikkiterapeutin tuottama ääni resonoi potilaan kehossa lievittäen mahdollisesti fyysistä ja psyykkistä jännitystä. Useat potilaani ovatkin kertoneet siitä, kuinka he ovat kokeneet ääneni kulkeneen aivan kuin koko heidän kehonsa läpi. Musiikkiterapeutti pyrkii sovittamaan kaiken laulamansa potilaan hengitysrytmiin Omien potilaitteni kanssa olen työskennellyt pääasiassa siten, että olen laulanut pitkiä vokaaliäänteitä ja improvisoinut sanattomia sävelkulkuja. Olen laulanut myös tuutulauluja ja gregoriaanisia lauluja, mutta useimmiten olen jättänyt niistä sanat pois ja käyttänyt pelkkiä vokaaleja sanojen asemasta. Olen pyrkinyt sovittamaan kaiken laulamani potilaan hengitysrytmiin. Hänen uloshengityksensä alkaessa olen aloittanut äänen tai uuden fraasin, vaihtanut vokaalia tai äänen korkeutta. Hengityksen ollessa nopeaa olen sovittanut ääneni esimerkiksi potilaan joka toiselle uloshengitykselle. Pyrkimyksenä on vaikuttaa potilaan hengitysrytmiin tarvittaessa esimerkiksi pyrkien syventämään sitä tai helpottamaan potilaan hengitysvaikeuksia. Rauhoittavat kehtolaulut ja niihin liittyvät vokaalit ovat yksi ikiaikainen hoitavan äänen muoto. Useimmat meistä ovat saaneet lapsena lohtua oman äidin äänestä. Äidin ääni on rauhoittanut ja rentouttanut. Tuskainen aikuinen, kuten pieni lapsikin, kaipaa tätä samaa huolenpitoa. Kriiseissä, sairastuessa ja syvästi surressa moni meistä toivoo olevansa samalla tavalla halattavana ja siliteltävänä kuin lapsena. Terapeutti voi omalla äänellään yksinkertaisesti ja helposti rauhoittaa ja lohduttaa potilasta. Potilaani ovat nukahtaneet hyvin usein äänityöskentelyn aikana. Monesti minulla on ollut vahva tunne siitä, että potilas on uskaltanut hellittää hetkeksi. Aivan kuin olisi turvallisempaa nukahtaa jonkun valvoessa vierellä. Usein on käynyt myös niin, että vaikka potilas on nukahtanut laulaessani, hän on herännyt heti lopetettuani. Terapeutti voi käyttää ääntään moniin eri kliinisiin tarpeisiin esimerkiksi kivun ja ahdistuksen lievittämiseen. Useat potilaani ovat kokeneet äänityöskentelyn hyvin kokonaisvaltaisena kokemuksena. Oman kertomansa mukaan he ovat pystyneet hetkeksi unohtamaan oman sairautensa. Äänityöskentely on vähentänyt potilaiden kipua sekä vähentänyt levottomuutta. Potilaiden rentouduttua heidän on ollut helpompi keskustella heille tärkeistä aiheista. Usein potilaat käyvät keskusteluissa läpi elämänkaarensa vaiheita, omaa sairaushistoriaansa sekä suhdettaan kuolemaan. Ihminen pidättelee kipua usein hengittämällä pinnallisesti. Osa potilaan kivuista johtuukin juuri pinnallisesta tavasta hengittää eikä itse sairaudesta. Hengityksen syventyessä kipu helpottaa. Pyrin aina sovittamaan ääneni potilaan hengitysrytmiin ja tarvittaessa pyrin sen jälkeen tietoisesti muuttamaan hengitysrytmiä. Useimmiten potilaan hengitys on hidastunut, vaikka hän ei olisi ollut tietoinen pyrkimyksistäni eikä hän olisi kyennyt kommunikoimaan kanssani. Havaintojeni mukaan useat potilaat, joiden kanssa minulla on ollut mahdollisuus Musiikkiterapeutti voi sanoittaa asioita, joita omaisten voi olla vaikea sanoa. Näin hän voi pyrkiä lisäämään yhteyttä omaisten ja potilaan välillä. työskennellä useamman kerran, ovat oppineet antautumaan äänelle. Jo parin tapaamiskerran jälkeen hengityksen syveneminen on tapahtunut nopeammin aloittaessani äänityöskentelyn heidän kanssaan. Tämä on ollut havaittavissa silloinkin, kun potilas ei ole kyennyt enää näkyvästi kommunikoimaan. Omien havaintojeni mukaan kaikkein yksinkertaisin ääni tuntuu potilaista usein kaikkein miellyttävimmältä. Monen mielestä yhdellä äänenkorkeudella tuotettu ääni on ollut kaikkein paras. Potilaat ovat saattaneet myös itse valita vokaalin, joka on ollut heistä miellyttävin ja jota olen sitten laulanut heille. Musiikkiterapeutti voi pyrkiä tietoisesti muokkaamaan äänellään potilaan huoneessa vallitsevaa ilmapiiriä. Mikäli paikalla on omaisia, he ovat usein ahdistuneita ja hätääntyneitä. Olen huomannut, että tuottamani ääni rauhoittaa voimakkaasti myös omaisia. Kun omaiset rauhoittuvat, potilas rauhoittuu kuten myös päinvastoin, potilaan rauhoittuessa omaisetkin rauhoittuvat. Toisinaan olen laulanut myös potilaan ja huoneessa läsnä olevien henkilöiden nimiä. Mikäli se on ollut tarkoituksenmukaista olen lisännyt myös sanoja vokaali-improvisaatioiden joukkoon sanoittaen näin huoneessa vallitsevaa ilmapiiriä laulaen esimerkiksi kaikki on hyvin, voit lähteä kiitos jne. Musiikkiterapeutti voi sanoittaa näin asioita, joita omaisten voi olla vaikea sanoa. Näin hän voi pyrkiä lisäämään yhteyttä omaisten ja potilaan välille. Oi kuinka ihanaa, että saan tällaistakin vielä kokea Elämä on vahvasti läsnä Karinakodissa asuttaessa. Viimeistenkin päivien aikana potilaalla on mahdollisuus kohdata uusia asioita ja kasvaa ihmisenä. Potilaani ovat kommentoineet äänityöskentelyä mm. näin: Onpa tämä hyvä paikka, kun kaikkea hoitoa on tarjolla. Tällä on tarkoitus. En tiennytkään, että tällaista musiikkiterapiaa on olemassa. Onpa yllätys! On se (äänityöskentely) rentouttavaa ja virkistävää. Oi kuinka ihanaa, että saan tällaistakin vielä kokea. Teksti ja kuva: Virve Niemeläinen Meille on Meille on Meille on helppo helppo helppo Meille tulla tulla on tulla tullahelppo tulla Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Satakunnantie 19, Turku puh ja fax Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Invapaikka, Avoinna: pyörätuoliluiska arkisin ja automaattiovet 9-19 ja lauantaisin 9-15 Satakunnantie 19, Turku Avoinna: Ilmaiset arkisin parkkipaikat 9-19 ja lauantaisin oven edessä 9-15 puh ja fax Satakunnantie 19, Turku 60 puh Invapaikka, ja fax 020 pyörätuoliluiska ja automaattiovet Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Lääkärikeskus MEDISONAR Varaa aika: tai Naistentautien- ja synnytysten erikoislääkärit Ultraäänitutkimukset: -raskaus -rinnat -yleislääketiede -naistentaudit -eturauhanen Linnankatu 18 A, Turku

19 N:o 2 TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA toimii Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Neuvonta-asema palvelee sekä oireetonta väestönosaa että syöpäpotilaita ja heidän omaisiaan. Neuvonta-asema antaa oireita koskevaa neuvontaa ja terveyskasvatusta opastaa syöpäpotilasta ja hänen perhettään ja antaa henkistä tukea neuvoo ruokavalion suunnittelussa ja opastaa muissa ravintoon liittyvissä asioissa antaa yleistä syöpäneuvontaa välittää apuvälineitä: rintaproteesit, rintaliivit, peruukit ja uimapuvut hoitaa luomihuolipoliklinikkaa opastaa rintojen omatarkkailuun antaa perinnöllisyysneuvontaa neuvoa sosiaalipalveluissa, puhelin Annettavat palvelut ovat maksuttomia. Syöpäneuvonta-asema on avoinna maanantaista perjantaihin klo Huom! Ajanvaraus puhelimitse numerosta (ma-pe klo ja klo ). Syöpäneuvonta-aseman lakimiehen maksuton neuvontapalvelu: Asianajaja, varatuomari Martti Brander toimii Syöpäneuvonta-aseman lakimiehenä. Hänen toimistonsa, Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, sijaitsee osoitteessa Kristiinankatu 3, Turku, p TOIMINTAA ERI SYÖPÄPOTILASRYHMILLE Syöpäpotilaiden vesivoimistelut ja mattojumppa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, maanantaisin klo 9.00, 10.00, ja ja keskiviikkoisin klo 9.15 ja 10.00, (avannepotilaat) sekä ohjattua vesivoimistelua syöpäpotilaille. Lisäksi syöpäpotilailla on mahdollisuus osallistua maanantaisin ohjattuun mattojumppaan. Vesivoimistelun hinta on 20 euroa syyskaudelta. Lisätiedot p tai p (keskus). ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta sekä sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden tavata muita saman sairauden kokeneita sekä antaa mahdollisuuden virkistäytyä. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Liittyäksesi Etuset-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostitse ryhmän sihteerille Sanna Tölkölle: tai postitse Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, Seiskarinkatu 35, Turku. Luento-ja keskusteluryhmätoiminta: Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Vuoden aikana Etuset-ryhmä saattaa järjestää muutakin toimintaa eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jota ei mainita tässä tiedotteessa. Silloin toiminnasta ilmoitetaan Etusetryhmän jäsenille erikseen kirjeitse kotiin. Luento-, keskustelu-ja virkistystoimintaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa syksyn 2013 aikana: Keskiviikkona klo Yllättävät neurologiset sairaudet, ennaltaehkäisy ja hoito luento Keskiviikkona klo Oikean ravitsemuksen uudet tuulet-luento Keskiviikkona klo Joulujuhlat Meri-Karinassa Tarvittaessa lisätietoja ohjelmasta saa Etuset-ryhmän sihteeriltä. Liikuntakerho miehille ja naisille Etuset-ryhmän jäsenille: Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho Meri-Karinan toiminta-ja palvelukeskuksessa maanantaisin klo Jumppa kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna-ja allasosasto on varattuna jumppaajille kello asti. Ohjelmassa on mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua, jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppa- tai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 euroa tai kertamaksu 3,00 euroa. Maksu suoritetaan Meri-Karinan neuvontaan. Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kaudenkin. Lisätietoa Etuset-ryhmän sihteeri Sanna Tölköltä, LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO SYKERÖ Sykerö järjestää monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilasperheille. Vanhemmille tarjottujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille on järjestetty omaa ohjattua toimintaa. Sykeröllä on myös äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Vanhemmille on myös vertaistukea. Lisätietoa Sykerön toiminnasta p , SYKERÖNUORET (13-17-VUOTIAAT) Syöpää sairastavat tai sairastaneet kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tapaamiset ovat joko Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tai muualla aktiviteettien parissa. Nuorten toiminnan vetäjänä toimii Linda Lahdenperä. Nuoret kokoontuvat keskenään, joten on tärkeää että nuori tulee toimeen itsenäisesti. Meri-Karinan ulkopuolisessa toiminnassa ei ole huomioitu infektioeristystä, joten hoidossa olevat nuoret keskustelkaa lääkärinne kanssa osallistumisesta. Sykerönuorilla on myös oma facebook-yhteisö Snuggles. Mukaan pääsee ottamalla ensin yhteyttä Lindaan. Ohjelmassa on rentoa jutustelua, pelailua, hengailua ja napostelua yhdessä. Syksyn 2013 tapaamiset: Tiistaina Elokuva-ilta klo Tavataan klo Turun keskustassa Kop-kolmien edessä. Alkuun herkutellaan Kauppatorin läheisyydessä ja nautitaan elokuva Finnkinon elokuvateatterissa (Kauppiaskatu 11). Illan elokuva valitaan yhdessä paikan päällä. Leffatarjontaan voi tutustua etukäteen Sunnuntaina Meri-Karina klo Sunnuntaina Pikkujoulut klo Perinteinen Sykerönuorten pikkujouluruokailu ravintola Denniksessä. Tavataan ravintolassa klo Ilmoittaudu aina tekstiviestillä/ sähköpostilla/ Facebookissa viimeistään kolme päivää ennen tapaamista Lindalle, varauksia varten. Lisätietoa toiminnasta: Linda Lahdenperä, p , NUORET SYÖPÄPOTILAAT NUPIT(18-40-VUOTIAAT) Nuorten syöpäpotilaiden kerho Nupit järjestää keskustelutilaisuuksia ja muuta toimintaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Lisätietoa toiminnasta p RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIRYHMÄT Keskusteluryhmä uusille rintasyöpäpotilaille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, torstaisin klo Ryhmän tarkoituksena on auttaa ja tukea sopeutumisessa sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmän vetäjinä toimivat sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Christina Berger ja sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Kirsi Kivioja-Viitala. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien poliklinikan kanssa. Ryhmä on tarkoitettu rintasyöpäpotilaille, jotka haluavat tietoa, neuvoa ja henkistä tukea haluavat puhua aiheesta toisten kanssa haluavat kuulla toisten kokemuksia haluavat tavata muita rintasyöpäpotilaita RINTASYÖPÄPOTILAIDEN KESKUSTELURYHMÄT MARRAS-JOULUKUUSSA 2013: Nuorten rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä: Torstaisin: klo klo Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä (yli 45-vuotiaat): Torstaisin: klo klo ILOA JA ITSETUNTEMUSTA! Virkistysryhmä naissyöpäpotilaille Virkistys- ja rentoutusillat koostuvat henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista. Jokainen kerta on oma kokonaisuutensa ja mukaan voi tulla myös yksittäisille kerroille. Ryhmän ohjaajina toimivat sosiaali-ja terveysalan ammattilaiset ja vertaistukihenkilöt. Ilmoittautumiset lokakuussa alkavaan ryhmään puhelimitse (vapaaehtoistoiminta) tai jätä soittopyyntö koordinaattori Minna Vainiselle Meri- Karinan keskukseen, p VOIMAVARAA! Miessyöpäpotilaiden ryhmä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry käynnistää syksyllä 2013 miessyöpäpotilaiden ryhmän. Ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti muille kuin eturauhassyöpäpotilaille (ks. eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä). Ryhmässä saa tietoa sekä voi kuulla ja jakaa sairastumiseen liittyviä kokemuksia toisten saman kokeneiden kanssa. Ryhmän vetäjänä toimii yhdistyksen vertaistukihenkilö. Ilmoittautumiset mennessä puhelimitse (vapaaehtoistoiminta) tai jätä soittopyyntö koordinaattori Minna Vainiselle Meri-Karinan keskukseen, p SYÖPÄPOTILAIDEN LÄHEISTEN VERTAISTUKIRYHMÄ Sairastuneen ja hänen läheisensä henkiset voimavarat ovat koetuksella sairauden aikana. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää syöpäpotilaiden läheisille keskusteluryhmätoimintaa. Ryhmän ohjaajana toimii sosiaali- ja terveysalan ammattilainen/vertaistukihenkilö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset vapaaehtoistoiminta, p SAATTOHOITO-JA TUKIHENKILÖTOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry välittää tukihenkilöitä syöpäpotilaille sairauden eri vaiheissa. Läheisensä menettäneille järjestetään myös vertaistukiryhmiä. Tiedustelut, vapaaehtoistoiminta, p VERTAISTUKIHENKILÖVÄLITYS Vertaistukihenkilö kuuntelee ja auttaa oman kokemuksensa kautta. Toiminnan periaatteena on keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus. Vertaistukihenkilö on Lounais- Suomen Syöpäyhdistys ry:n kouluttama vapaaehtoinen. Vertaistukihenkilövälitys: koordinaattori Minna Vaininen, p Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastojen tukihenkilötoiminta: Kemiö p ja Forssa ma-pe klo p Loimaa p Parainen p Salo, perjantaisin klo p , Uusikaupunki: ma ja la klo ja tiistaista perjantaihin klo p LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY KAIPAA VERTAIS- TUKIHENKILÖITÄ: Erityisesti tarvetta on tällä hetkellä gynekologista, keuhkosyöpää ja haimasyöpää sekä harvinaisempia syöpäsairauksia sairastavien potilaiden vertaistukihenkilöille. Vertaistukihenkilöitä kaivataan myös potilaille, joilla syöpäsairaus on uusiutunut. Samoin syöpäpotilaiden läheiset kaipaavat vertaistukihenkilöitä. Lisäksi saattohoitoon tarvitaan tukihenkilöitä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää tukihenkilökoulutusta (syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tukihenkilöiksi aikoville) Koulutusta ennen järjestetään haastattelu. Lisätietoa haastattelusta ja koulutuksesta: vapaaehtoistoiminta p PAIKALLISOSASTOTOIMINTA TURKU Turun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Terttu Yli- Tolppa-Kerrola p Paikallisosaston toiminnan tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden yhteen saattaminen, virkistystoiminta ja vertaistukitoiminta. Paikallisosasto järjestää jäseniltoja, retkiä, myyjäisiä sekä tarpeen mukaan muitakin tapahtumia. Paikallisosasto lahjoittaa vuosittain varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankintoihin. JÄSENILLAT: Kokoontuminen Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, joka kuukauden toinen tiistai klo Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Paluukuljetus Kauppatorille klo Tiistaina klo Jalkojen verenkierto-ongelmat ja niiden hoito: Verisuonikirurgiaan erikoistuva lääkäri Jan-Erik Wikström. Lausuntataiteilija Riitta Vasenkari. Tiistaina klo Joulujuhla Joulumyyjäiset Turun messukeskuksessa RETKET: Keskiviikkona klo Linnateatteri: Henryn ja Alicen salaiset elämät. Hinta 23.Ilm. ja maksut Ullalle viim jäsenillassa. Lauantaina Tampereen Työväen Teatteri: Kellokosken prinsessa. Hinta 60 /potilasjäsenet ja 65 / jäsenet, sis. teatterilipun, lounaan ja kuljetuksen. Lähtö Hepokullasta klo 8.45 ja Aurak. 2 klo Ilm. ja maksut Ullalle viim jäsenillassa. Paluu noin klo 18. Perjantaina Retki Lehmirantaan Saloon. Hinta 35 / potilasjäsenet ja 40 / jäsenet, sis. tutustumisen Lehmirantaan, ohjelmallisen jouluaterian ja kuljetuksen. Lähtö Hepokullasta 10:45 ja Aurak.2 klo Ilm. ja maksut Ullalle viim jäsenillassa. Paluu noin klo Käsityöpiiri Ahkerat Kertut kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo , paitsi kuukauden toinen tiistai klo Käsityöpiirin vetäjinä toimivat Sirpa Teräs ja Seija Vesala. Paikallisosasto tiedottaa toiminnastaan: Turun Sanomien yhdistystoiminta-palsta. Turun Sanomien verkkolehden Menovinkit: Meri-Karinan tilaisuuksiin pääsee bussilla 54, pysäkki on Eerikinkadulla kauppahallia vastapäätä. LISÄTIETOA TOIMINNASTAMME ANTAVAT: Terttu Yli-Tolppa-Kerrola, puheenjohtaja, p Leila Leino, varapuheenjohtaja, p Anneli Suominen, sihteeri Ulla Ström, paikallisosaston matkat: ilmoittautumiset puhelimitse maanantaisin klo (ei kesäkuukausina) p tai sähköpostilla ulla Marja-Leena Louhi, putiikinhoitaja, p Sirpa Teräs, Ahkerat Kertut-toiminta, p SALO Salo-Karina, Helsingintie 52, Salo, sekä Facebook. Paikallisosaston tavoitteena on antaa tietoa ja tukea syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Paikallisosasto järjestää kaikille avoimia tapaamisiltoja, luentoja, retkiä ja virkistystä. Salo-Karinan toimisto on avoinna perjantaisin klo , p Palveluasemalta saa tietoa syöpäjärjestöstä, paikallisosastosta, sopeutumiskurssille hausta, jäsenyydestä ja korvauksista. Toimistolle voit tulla keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista (mielellään ajanvarauksella). Rintaproteesin haku: soita ensin kuntoutukseen p klo saadaksesi ostopalvelusopimuksen ja soita sitten Meri-Karinaan p ma-pe klo ja , josta saat ajan Salo-Karinaan. Somerolaiset ottavat ensin yhteyttä sosiaalityöntekijään p Voit myös varata ajan luomien tarkastukseen. Keskusteluryhmä rintasyöpään sairastuneille: Tiedustelut Siru Virpi, p Pilates: Fysioterapeutti Mia Oksasen vetämänä tiistai-iltaisin, alkaen 3.9. klo 16.45, ja Sitoutuminen koko syksyyn x12 ajalla (ei vko 41 ja 42). Hinta syöpään sairastuneille 96 ja muille 132. Vesivoimistelua muiden yhdistysten kanssa. Hartaushetket joka kk:n toisena maanantaina klo alkaen 14.10, ja Avoin tilaisuus kaikille. Kaikille avoimet ja maksuttomat TAPAAMISILLAT Salo- Karinassa. Kahvia tarjolla klo alkaen hintaan 2 ja arpoja 2.

20 TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN Lokakuu: Roosa-kuukausi. Maunu Ikosen taulunäyttely ja Ingen poppanoita; avajaiset ma 7.10 klo Näyttely avoinna ma-pe klo , päättyen la klo Marraskuu: Movember-eturauhasen syöpä. Torstaina klo Uutta tietoa eturauhassyövästä. Torstaina klo Haiman ja sappiteiden syövän hoidosta; Syöpätautien erikoislääkäri Eija Korkeila. Lauantaina klo Joulujuhla Marja Kankareen tiloissa Perniöntiellä. Jäsenhinta 20, muut joulupaketti mukaan. Ilmoittautuminen toimistoon mennessä. RETKET: Les Miserable Tampereen teatteri. Hinta 72, lähtö klo Lähdöt Salo-Karinan edestä. Ehdottoman sitovat ilmoittautumiset teattereista Kirsti (iltaisin) p tai Siru LISÄTIETOA TOIMINNASTAMME ANTAVAT: Juhani Ivanoff, puheenjohtaja, p , Onerva Achren, varapuheenjohtaja, p , Siru Virpi, sihteeri, p , siru. UUSIKAUPUNKI Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtajana toimii Esko Tähtinen, p Sihteerinä toimii Marjo Öhrnberg, p Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystäväntuvalle, joka sijaitsee osoitteessa Alinenkatu 26, Uusikaupunki. Ystäväntuvan puhelinnumero on (ma ja la klo ja ti-pe klo ). Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto on torstaisin klo Rintasyöpäpotilaiden ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa Ystäväntuvalla. Tukihenkilötoiminnan yhteyshenkilönä toimii Tarja-Liisa Kukkonen, p Joka kuukauden viimeinen torstai-ilta klo alkaen on varattu yhteislaululle. Tilaisuus on avoin kaikille. Kirjallisuuskerho 5 järkisyytä valita vedenkäsittely 1. Lisää putkiston käyttöikää 2. Suojaa putkistojärjestelmää 3. Vähentää energiankulutusta 4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun 5. Tuo merkittävää kustannussäästöä toimii Ystäväntuvalla kerran viikossa. Uudenkaupungin paikallisosaston 40-vuotisjuhla sunnuntaina klo kulttuurikeskus Crusellissa. Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! RANNIKKOSEUTU Paikallisosasto jakaa tietoa ja järjestää virkistystoimintaa. Lisätiedot puheenjohtaja Raimo Sulonen, p PARAINEN Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel KEMIÖ Kontaktpersonen i Kimitoön: Ulla Granroth, tel Ann-Katrin Andersson, tel FORSSA Forssan paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Salminen, p Paikallisosasto toimii potilaiden ja heidän läheistensä virkistys-, valistus- ja kuntoutustoiminnan hyväksi. Paikallisosaston toiminta keskittyy Solukkoon, Siurilankatu 28, Forssa, Syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella p Kirpputori Solukon (Kauppakatu 12) tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tukemiseen. LOIMAA Loimaan seudun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Hyvärinen, p Paikallisosasto tukee Loimaan aluesairaalan tiloissa tapahtuvaa neuvontaaseman toimintaa (Seppälänkatu 15-17, Loimaa. Puhelin Soittoaika ma klo 13-14, to ja pe klo 9-10). Perjantaisin klo avoin vastaanotto (ilman ajanvarausta) pienissä asioissa. Paikallisosasto järjestää erilaisia tapahtumia niin sairastuneille kuin heidän läheisille sekä aiheesta kiinnostuneille. Tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta myös sivuilta Katso videot / Lue tuloksista sivuiltamme HALUAISITKO SINÄ, YSTÄVÄSI TAI TUTTAVASI LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI? JULKAISUT: Syöpä-Cancer lehti viidesti vuodessa kahdesti vuodessa Jäsentiedote kerran vuodessa ALENNUKSET: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus-, majoitus- ja ruokailumaksuista Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista jäsenalennusliikkeistä lääkäriasemilta TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: hoitopäiväkorvaus (3 /vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 vuodessa). lymphahoidosta korvaus 3 käyntikerralta (enintään 30 vuodessa). Korvaus on haettava sen vuoden puolella, milloin lymphahoito on suoritettu. nuorille (16 40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa lapsisyöpäpotilasperheille 420 avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT: sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA: ajanvarauksella puh Oireita koskevaa neuvontaa ja terveyskasvatusta. Opastusta syöpäpotilaalle ja hänen perheelleen. Yleistä syöpäneuvontaa,. Neuvontaa ruokavalion suunnittelussa. Luomihuolipoliklinikka ja syövän perinnöllisyysneuvontaa, rintojen omatarkkailun opastusta sekä elämäntapaneuvontaa. Apuvälineiden välitys: Rintaproteesit, rintaliivit, peruukit ja uimapuvut. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA: terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Aluesairaalan tiloissa maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin (ajanvaraus ma klo 13-14, to pe klo 9-10, puhelin ). Perjantaisin syöpäsairaanhoitajan jonotusvastaanotto klo ilman ajanvarausta. SALO-KARINAN PALVELUASEMA: Salo-Karina, Helsingintie 52, Salo jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella, soita perjantaisin klo 10 12, puhelin (ajanvaraus). Tule yksin tai läheisesi kanssa keskustelemaan. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT FORSSASSA: Solukko, Siurilantie 28, Forssa, vertaistukihenkilövälitystä arkisin klo 10 18, puhelin syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella sopimuksen mukaan, puhelin UUDENKAUPUNGIN YSTÄVÄNTUPA Alinenkatu 26, Uusikaupunki, puhelin ma ja la klo , ti-pe klo keskusteluryhmätoimintaa ja terveyskasvatusta YHTEISTYÖSOPIMUKSET LÄÄKÄRIASEMIEN KANSSA: Edut jäsenkorttia näyttämällä LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Aurakatu 9/Kauppiaskatu 8, Turku: ei toimistomaksua lääkärikäynneistä mammografiatutkimukset 15 % laboratorio- ja röntgentutkimukset (paitsi EKG) 10 % LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Raisiontori 1 A, Raisio: ei toimistomaksua lääkärikäynneistä LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Vilhonkatu 8, Salo: mammografiatutkimukset 15% rinnan ultraäänitutkimus -15% LÄÄKÄRIASEMA PULSSI, Humalistonkatu 9-11, Turku: ei toimistomaksua lääkärikäynneistä mammografiatutkimukset 15 % luuntiheysmittaukset -15% TERVEYSTALO Aninkaistenkatu 13, Turku: mammografiatutkimukset 15 % luuntiheysmittaukset -15% VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku puhelimitse postittamalla liittymislomakkeen JÄSENMAKSU VUODESSA 17 - LIITY JO TÄNÄÄN! N:o Nimi: Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, Vantaa puh. (09) Lähiosoite: Postitoimipaikka: Tämä lomake palautetaan osoitteella: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Itäinen Pitkäkatu 30, TURKU

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 15.08.2014 ELOKUU 2014 Avoinna arkisin ti - pe klo 10-12, lisäksi ke 6.8. ja 20.8. klo 16-18 Aila Schwartzin valokuvanäyttely Ke 20.8. klo 13.00-15.00 Peli-iltapäivä,

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Suomalaiset biopankit, niiden erityispiirteet ja mahdollisuudet Auria-Taltioni yhteistyö Tiedosta terveyttä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.01.2014 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

KINGI ON TÄÄLLÄ! TERVETULOA HELSINGIN HAUSKIMPAAN KAUPUNGINOSAAN.

KINGI ON TÄÄLLÄ! TERVETULOA HELSINGIN HAUSKIMPAAN KAUPUNGINOSAAN. KINGI ON TÄÄLLÄ! TERVETULOA HELSINGIN HAUSKIMPAAN KAUPUNGINOSAAN. Pohjoismaiden laajin laitevalikoima on saanut uuden odotetun hurjimuksen. Uskallatko kokea kesän uutuuslaitteen KINGIn ja 75 metrin vapaapudotuksen?

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Käsiohjelma 1 2 Maksettu ilmoitus Auroran päivän tempauksen osanottajille Koivupirtin palvelukodin yhteisö on paljon asukkaitaan ja henkilökuntaansa

Lisätiedot

Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle

Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle Kaksitoista eri-ikäistä miestä asettui valokuvaaja Juha Törmälän kameran eteen kesällä 2015 ja kertoi, miltä tuntuu sairastua eturauhassyöpään.

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Biopankkitoiminta Suomessa. Dos. Heli Salminen

Biopankkitoiminta Suomessa. Dos. Heli Salminen Biopankkitoiminta Suomessa Dos. Heli Salminen Suomalaisten sairaalabiopankkien erityispiirteet ja mahdollisuudet Miten biopankit vastaavat terveydenhuollon haasteisiin Perustuslaki Biopankkilaki Henkilötietolaki

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 06.07.2015 HEINÄKUU 2015 Avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-13 Salla Harteelan taulunäyttely Ti 21.7. Päättyy ilmoittautuminen Pöytyän teatterin esitykseen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Lääkkeiden turvallisuus

Lääkkeiden turvallisuus Lääkkeiden turvallisuus Lääke tulee markkinoille Myyntiluvan saamiseksi turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava Haittavaikutusrekisteri Fimea ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä Ilmoituksia

Lisätiedot

HENKILÖTIETOLAIN (532/99) 10 :SSÄ TARKOITETTU REKISTERISELOSTE

HENKILÖTIETOLAIN (532/99) 10 :SSÄ TARKOITETTU REKISTERISELOSTE 1.10.2013 HENKILÖTIETOLAIN (532/99) 10 :SSÄ TARKOITETTU REKISTERISELOSTE Rekisterinpitäjä: Toimipaikat: Pirkanmaan Syöpäyhdistys r.y:n poliklinikka ja neuvonta-asema 1. Pirkanmaan Syöpäyhdistys r.y:n poliklinikka

Lisätiedot

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä!

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Vaaleanvihreä patalappu asuu nyt Kruununhaassa Meritullinkadulla, vanhan jugendtalon sisäpihalle antavan huoneiston keittiössä. Lappu roikkuu kavereineen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN 1 Potilaan kuoleman jälkeen Läheisillä on mahdollisuus hyvästellä vainaja kiireettömästi potilashuoneessa tai Hoitokodin kappelissa. Läheiset voivat

Lisätiedot

Toiminnanjohtajan terveiset

Toiminnanjohtajan terveiset Toiminnanjohtajan terveiset Hei, Kesäkausi on pyörähtänyt käyntiin ja nyt katsotaan, mitä kaikkea talvella on saatu aikaan. Peli-iloa ja mahtavia kokemuksia on epäilemättä luvassa. Kuukausitiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot