Perusturva Grundtrygghet 2/12

Transkriptio

1 Perusturva Grundtrygghet 2/12 kesäkuu juni

2 Sisältö Pääkirjoitus: Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uudistuvat 3 Ledare: Strukturerna inom social- och hälsovården förnyas 4 Perusturva/ Grundtrygghet 2/2012 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Futureimagebank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Tilaukset ja osoitteenmuutokset Perusturva-tiedote jaetaan jokaiseen kuntaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja eräille muille alan toimijoille maksutta. Seuraava tiedote Ilmestyy syyskuussa ISSN Lyhyesti 5 Ajankohtaista 5 Sosiaalitieto-lehti 100 vuotta 5 Työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun valittiin 23 hanketta 5 Omavalvonta yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa 6 Seitsemäs Suomen julkisen sektorin parhaiden käytäntöjen valintaprosessi käynnistyy 7 Kelan järjestelmillä kuntoutuskursseilla tilaa 8 Hyvinvoinnin haasteet muuttuvat Kunnassa tehtävä työ antaa hyvinvoinnille suunnan 8 Peruspalvelujen tila -raportti 2012 ilmestynyt 9 Terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuksia THL jakoi TERVE-SOS-palkinnot katveisiin jäävien väestöryhmien sosiaali- ja terveyspalveluille 19 Työkyky arvioitava 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen 11 Oman kasvissadon myynti on helpottunut 12 Tulevaa lainsäädäntöä 12 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus 12 Vanhuspalvelulain valmistelun tilanne 13 Kolumni: Tietojen tutkailua selityksin ja epäilevin arvioin 13 Talous 14 Kuntien taloustilanne heikkenee edelleen 14 CEME ei ole tyytyväinen julkisten hankintojen uudistuksiin 16 Tietohallinto 16 Terveydenhuollon Atk-päivät Asiantuntijaraportti eterveyden mahdollisuuksista 17 Sähkösen asioinnin edistäminen ympäristöterveydenhuollossa 17 Lapset ja nuoret 18 Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen ilmoitusvelvollisuus 18 Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot -raportti 20 Lastenneuvolatyö sai uuden sähköisen käsikirjan 21 Lastensuojelun vaikuttavuuden seurantamalli sopii kaikille kunnille 21 Päivähoitomaksujen uudistus kevensi pienituloisten maksutaakkaa 25 Perheen sosioekoniminen asema ja asuinalue eriarvoistavat lasten elämää 25 Sosiaalityö 26 Valtaistus Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus 26 Alaikäisten lasten ansiotulojen huomioiminen toimeentulotuessa 27 Toimeentulotuen alentaminen ei kannusta nuoria koulutukseen 27 Vanhuus 28 Kansallinen muistiohjema tavoitteena muistiystävällinen Suomi 28 Tutkimus vanhuspalvelujen kilpailutuksesta 29 Vammaisuus 29 Astmaa sairastavan lapsen vammaistukeen muutoksia 29 Koulutusta vammaisten tulkkauspalvelun etätulkkaukseen liittyen 30 THL toteuttaa kehitysvammaisten asumisohjelmaan liittyvän kuntakyselyn 30 Terveys 30 Arkeen voimaa -ohjelma (ArVo) 30 Perusterveydenhuollon tuotteistusjärjestelmä (pdrg) Kuntaliiton haltuun 31 Mielenterveyskuntoutujien asumiseen oma kehittämishanke 32 Kansallinen muistiohjelma valmistui 33 Uusia julkaisuja 34 Tilaisuuksia ja koulutusta 34

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uudistuvat Edellisen Perusturva-lehden pääkirjoitus käsitteli kuntauudistusta. Kunnat laativat lehden ilmestymisen aikaan huhtikuussa vastauksiaan valtiovarainministeriön kysymyksiin mm. siitä, miten kunta näkee kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen tarpeen. Vastaukset ovat tulleet ja niitä on analysoitu ministeriössä sekä Kuntaliitossa. Valtiovarainministeriön lausuntoanalyysin mukaan noin 85 prosenttia kunnista näkee jonkinlaisen kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvän uudistuksen olevan tarpeellinen joko omalla alueellaan tai valtakunnallisesti. Noin puolella kunnista on valmiutta kuntajaon muutoksen selvittämiseen. Lausunnoissa nousivat esiin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erityisesti lähipalvelut ja niiden säilyttäminen. Kuntien vastauksissa käy ilmi, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneratkaisu liittyy keskeisesti kuntauudistukseen ja sen suhteen tehtävien linjausten tulee olla tiedossa ennen kuin kuntauudistuksen osalta tehdään päätöksiä. Myös Kuntaliitto analysoi kuntien lausuntoja omassa asiantuntija-analyysissään. Kuntaliitto painottaa alueellista näkökulmaa ja kuntien omia vaihtoehtoisia näkemyksiä. Kuntaliiton mukaan on välttämätöntä rakentaa silta Paras -hankkeessa jo toteutettujen ja uusien muutosten välille, koska kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen ohella on jo käynnistetty työ palveluprosessien kehittämiseksi. Jos jo tehtyä työtä ei oteta huomioon, tämä heikentää niin tuottavuutta kuin muutoksessa tarvittavaa motivaatiotakin. Maaliskuussa sosiaali- ja terveysministeriö asetti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän. Sen tehtäväksi annettiin arvioida, millainen palvelurakenne olisi toimivin uusissa, kuntauudistuksen myötä syntyvissä peruskunnissa. Työn lähtökohtana on kuntaperusteinen järjestelmä, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla. Työryhmän tehtävänä on laatia vähintään kolme erilaista mallia palvelurakenteeksi, jossa toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen ja rakenteellinen yhteys. Sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, THL:n, Valviran, KELA:n, Kuntaliiton sekä kuntien ja sairaanhoitopiirien edustajista koostuva työryhmä ja sen työtä tukenut asiantuntijaryhmä ovat tehneet työtään kovassa aikapaineessa. Työryhmä on laatinut erilaisia vaihtoehtoisia malleja, mutta jäsentänyt myös mm. lähi-, keskitettäviä sekä liikkuvia tai sähköisiä palveluja, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä eri malleissa, tutkimuksen ja kehittämisen rakenteita sekä ohjausta ja valvontaa. Syyskauden valmistelutyö keskittyy näihin. Ratkaisujen aika on kesäkuussa, jolloin hallitus linjaa koko uudistuspakettia. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä tarkasteli sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän laatimia vaihtoehtoisia malleja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaksi palvelurakenteeksi Ministeriryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa. Sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään jatkossa riittävän suurissa kokonaisuuksissa, jotta julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus pystyttäisiin turvaamaan. Tärkeää on myös koota sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen saman järjestäjän vastuulle. Perustettavien sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden määrä riippuu siitä, kuinka paljon vahvoja peruskuntia uudessa kuntarakenteessa tulee olemaan. Kuntasektorin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat viestittäneet mm. eri kuulemistilaisuuksissa, että muutosta tarvitaan. Varsin yksimielisiä ollaan siitä, että peruspalvelujen vahvistaminen on niin tärkeä tavoite, että sen vuoksi on uskallettava tehdä rohkeita ratkaisuja - se kuuluisa tiikerinloikka. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tila ei kohene yksin rakenteita muuttamalla. Muutosta tarvitaan palvelutuotantoon, -prosesseihin, työnjakoon, koulutukseen, johtamiseen sekä asenteisiin. Turvalliseksi tulevan muutoksen työntekijöiden kannalta tekee se, että työ säilyy. Kiehtovaksi tulevan muutoksen tekee se, että työn tekemisen tapa muuttuu ja on mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla ja oppia uutta. Muutos on mahdollisuus. Tarja Myllärinen Perusturva 2/2012 3

4 Strukturerna inom social- och hälsovården förnyas Ledaren i föregående nummer av tidningen Perusturva behandlade kommunreformen. Vid den tid då nerna ser på behovet av en reform av kommun- och servicestrukturen. Svaren har kommit in och de har analyserats både på ministeriet och på Kommunförbundet. någon form av förnyelse av kommun- och servicestrukturen antingen i den egna regionen eller riksomfattande. Ungefär hälften av kommunerna är beredda att utreda en ändring av kommunindelningen. I utlåtandena lyftes social- och hälsovårdstjänsterna fram och speciellt närservicen och bevarandet av den. Av kommunernas svar framgår att en servicestrukturlösning inom social- och hälsovården är nära anknuten till kommunreformen och att riktlinjerna för den bör vara kända innan beslut fattas om kommunreformen. Även Kommunförbundet analyserar kommunernas utlåtanden i sin egen sakkunniganalys. Kommunförbundet betonar det regionala perspektivet och kommunernas egna alternativa synsätt. Enligt Kommunförbundet är det nödvändigt att bygga en bro mellan de nya omställningarna och de som redan gjorts inom kommun- och servicestrukturreformen, eftersom arbetet med att utveckla serviceprocesserna redan har inletts vid sidan av förnyandet av kommun- och servicestrukturerna. Om det redan utförda arbetet inte beaktas försvagar det såväl produktiviteten som den motivation som behövs i förändringen. I mars tillsatte social- och hälsovårdsministeriet en arbetsgrupp för servicestrukturen inom social- och de nya primärkommuner som uppstår genom kommunreformen. sieringen och tillhandahållandet av social- och hälsovård. Arbetsgruppens uppgift är att utarbeta minst tre olika modeller för en servicestruktur där det funktionella och strukturella sambandet inom social- och hälsovården kommer till uttryck. THL, Valvira, FPA, Kommunförbundet, kommunerna och sjukvårdsdistrikten, och den expertrgrupp som stött arbetsgruppens arbete har arbetat under hård tidspress. Arbetsgruppen har utarbetat olika alternativa modeller men också strukturerat bland annat närservice, tjänster som bör centraliseras samt rörliga eller elektroniska tjänster, främjande av välfärd och hälsa i olika modeller, strukturer inom forskning och utveckling samt styrning och tillsyn. Beredningsarbetet under hösten koncentrerar sig på dessa. Tiden för avgöranden infaller i juni då regeringen skisserar hela reformpaketet. En social- och hälsopolitisk ministergrupp granskade de alternativa modeller som social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp hade utarbetat som förslag till en kommande servicestruktur Ministergruppen valde som grund för det fortsatta arbetet en modell där kommunerna eller social- och hälsovårdsområdena ansvarar för tillhandahållandet av tjänster i utvidgad omfattninmg på basnivå, inklusive en stor del av sjukhusvården. Social- och hälsovården tillhandahålls i fortsättningen i tillräckligt stora helheter för att den offentliga social- och hälsovårdens framtid ska kunna tryggas. Det är också viktigt att en och samma tillhandahållare ansvarar för hela social- och hälsovården. Antalet social- och hälsovårdsområden är beroende av hur många starka primärkommuner det kom- Proffs inom den kommunala social- och hälsovården har exempelvis vid olika samrådsmöten signalerat att det behövs en förändring. Det råder rätt stor enighet om att stärkt basservice är ett så viktigt mål att man därför måste våga genomföra modiga lösningar - det ryktbara tigersprånget. Situationen för social- och hälsovårdstjänsterna förbättras inte enbart genom en ändring av strukturerna. En förändring behövs i serviceproduktionen, serviceprocesserna, arbetsfördelningen, utbildningen, ledarskapet och attityderna. Det som gör den kommande förändringen trygg ur arbetstagarnas synvinkel är att de får behålla sitt arbete. Fascinerande blir förändringen av att arbetssättet förändras och det är möjligt att göra saker på nya sätt och att lära sig nytt. Förändring öppnar möjligheter. Tarja Myllärinen 4 Perusturva 2/2012

5 LYHYESTI OLE MUKANA TEKEMÄSSÄ PAREMPAA PERUSTURVA -TIEDOTETTA! Vastaa Perusturva -tiedotteen lukijakyselyyn osoitteessa Nettisivun oikeassa alalaidassa on linkki lukijakyselyyn. Olemme kiitollisia kaikesta lukijapalautteesta! UUSI SIVUSTO: EU-AJANKOHTAISTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA EU:lla on lainsäädäntövaltaa alueilla, jotka vaikuttavat kansanterveyteen. Jokainen EU-maa päättää itse, kuinka se järjestää ja rahoittaa oman sosiaali- ja terveydenhuoltonsa. EU-asioiden seuraaminen on yhä tärkeämpää myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, kun kansainvälistä yhteistyötä kehitetään. Kuntaliitto tulee julkaisemaan uudella sivustollaan ajankohtaisia asioita EU:n sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sivustolle lisätään tietoja komission aloitteista EU:n sosiaali- ja terveydenhuollossa, julkisista kuulemisista ja muista ajankohtaisista asioista. Sivustoa päivitetään noin kaksi kertaa kuukaudessa. Sivut löytyvät osoitteesta ter/soster-eu/eu-ajankohtaista-sote Hannele Häkkinen, puh AJANKOHTAISTA TIETOA KUNTAVAALEISTA Kuntavaalit pidetään Kuntavaalit käydään historiallisessa tilanteessa. Kunta-asiat ovat nyt paljon esillä. Ehdokkaat ja äänestäjät haluavat tietää, mistä vaaleissa on kyse, mitä tulevat valtuustot päättävät ja miten päätökset vaikuttavat omaan elämään. AJANKOHTAISTA Sosiaalitieto-lehti 100 vuotta Sosiaalitiedon julkaisijapohja laajenee kesäkuun alusta, kun sosiaali- ja terveysalan järjestöjen uusi kattojärjestö SOSTE ry ja Huoltaja-säätiö alkavat yhdessä kehittää sitä. Sosiaalitieto muuttuu vähitellen syksyn kuluessa riippumattomaksi sosiaali- ja terveyspoliittiseksi aikakauslehdeksi. Sen sisältö laajenee terveydenhuoltoon, mutta myös muuhun toimintaan ja toimijoihin, jotka tukevat ihmisen hyvinvointia ja yhteiskuntaan osallistumista ja tekevät näistä asioista päätöksiä. Kuntien lisäksi keskeisiä toimijoita ovat järjestöt ja yritykset. Uusin numero on luettavissa sähköisesti Perusturpankit/tuotteet/kunta-tiedotteet/perusturva-tiedote Kuntaliitto onnittelee 100-vuotiasta lehteä. Työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun valittiin 23 hanketta Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun. Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen. Kokeilu kestää vuoden 2015 loppuun. Kokeiluun tuli yhteensä 61 hakemusta, joissa oli mukana 127 kuntaa. Hakemuksia tuli koko maasta ja erikokoisista kunnista. Hakijoina oli yksittäisiä kuntia, useampia kuntia yhdessä sekä kuntayhtymiä. Valinta tehtiin annettujen kriteerien mukaisesti ja kokeiluun hyväksyttiin 23 hanketta, joista 14:ssä on mukana enemmän kuin yksi kunta. Hyväksytyissä hankkeissa on mukana yhteensä 61 kuntaa. Kuntakokeiluun valittiin seuraavat kunnat: 1) Hamina, Kotka; 2) Hämeenlinna, Hattula, Janakkala; 3) Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala sekä Lappeenranta, Lemi, Savitaipale, Luumäki; 4) Joensuu, Outokumpu; 5) Jyväskylä, Jämsä, Muura- Perusturva 2/2012 5

6 me; 6) Kajaani, Kuhmo; 7) Kemi; 8) Keuruu; 9) Kokkola; 10) Kuopio, Maaninka, Nilsiä, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi; 11) Lahti, Hollola, Nastola, Heinola, Hartola, Sysmä, Orimattila; 12) Lieksa; 13) Mikkeli; 14) Oulu; 15) Pori, Merikarvia, Pomarkku, Ulvila; 16) Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Vihanti; 17) Rovaniemi, Ranua; 18) Savonlinna, Punkaharju, Kerimäki; 19) Seinäjoki; 20) Tampere; 21) Turku; 22) Valkeakoski, Akaa, Urjala; 23) Varkaus, Leppävirta. Kokeiluun valittiin kuntia, joissa työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on keskimääräistä korkeampi. Lisäksi valinnassa kiinnitettiin huomiota hankkeen sisältöön ja tavoitteisiin sekä yhteistyöverkoston monipuolisuuteen. Kokeiluun valituissa kunnissa asuu noin puolet koko maan pitkäaikaistyöttömistä. Ministeriö neuvottelee pääkaupunkiseudun kuntien Espoon, Helsingin ja Vantaan kanssa erikseen mukaantulosta kokeiluun. Kokeilukunnat koordinoivat pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja ovat keskeisesti mukana kokeilun kohderyhmään kuuluvien työttömien palvelutarpeiden arvioinnissa, palveluprosessien suunnittelussa sekä niiden etenemisen seurannassa. Kokeilussa vastuu vaikeimmin työllistyvien aktivoinnista siirretään kunnille. Kokeilulla testataan, vaikuttaako tämä järjestämismalli vaikeasti työllistyvien sijoittumiseen työelämään, hyvinvointiin ja työllistämistoimien kustannuksiin. Kokeilusta saatavia tuloksia hyödynnetään jatkossa, kun tehdään päätöksiä kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Erja Lindberg, puh Omavalvonta yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Yksityisiä sosiaalipalveluja koskevaa laki (922/2011) tuli voimaan Lakia sovelletaan kaikkiin sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 :ssä lueteltuihin sosiaalipalveluihin, joita on mahdollista tuottaa yksityisesti liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Lain soveltamisalaan kuuluvat myös sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n mukaiset kotipalvelun tukipalvelut. Palvelujen tuottajana voi olla yksityinen henkilö, yhteisö, säätiö tai julkisyhteisön perustama liikeyritys. Lain 6 :n mukaan yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan tulee laatia toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan tuottamat sosiaalipalvelut. Palvelujen tuottajalla on vastuu myös alihankkijalta ostamiensa palvelujen laadusta ja asiakasturvallisuudesta. Valviralla on valtuudet antaa määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Määräykset ovat olleet voimassa lukien. Toiminnassa olevilta palvelujen tuottajilta omavalvontasuunnitelma vaaditaan alkaen ja uuden, käynnistyvän toimijan tulee laatia omavalvontasuunnitelma puolen vuoden sisällä toiminnan käynnistymisestä. Vastaavat yksityistä terveydenhuoltoa koskevat Valviran määräykset tulevat voimaan Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) 6 :n mukaan niiden palvelujen tuottajien, jotka toimivat useammassa kuin yhdessä toimipaikassa on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki toimipaikat. Yksityisessä terveydenhuollossa, toisin kuin yksityisessä sosiaalihuollossa, omavalvontasuunnitelma liitetään lupahakemukseen. YKSITYISTÄ SOSIAALIHUOLTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Yksityisen sosiaalihuollon palveluntuottajan omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä. Siitä, millä tavoin esillä pitäminen tulee toteuttaa, ei ole säädetty yksityiskohtaisemmin. Palveluntuottaja voi ratkaista asian oman harkintansa mukaan. Julkaiseminen palvelee asiakkaita ja heidän omaisiaan. Käytännössä omavalvontasuunnitelman on hyvä olla sosiaalihuollon toimintayksikössä esillä siten, että asiakkaat ja muut asiasta kiinnostuneet voivat vaivattomasti siihen perehtyä. Kotipalvelun tukipalvelujen tuottajien on suositeltavaa antaa omavalvontasuunnitelma asiakkaille sopimuksen laatimisen yhteydessä. Omavalvontasuunnitelman julkaiseminen esimerkiksi yrityksen kotisivuilla on viesti toiminnan avoimuudesta ja tukee asiakkaiden valinnanmahdollisuutta. Myös kunnat ovat tarjonneet ilmoituksen tehneille tukipalvelujen tuottajille mahdollisuuden linkittää omavalvontasuunnitelmat kunnan kotisivujen kautta verkkoon. Valviran määräykset on annettu yleisellä tasolla. Ne on tarkoitettu sovellettavaksi lain soveltamisalaan kuuluvien palveluiden yhteydessä. Omavalvonnan sisältö määräytyy sen mukaan, mitä palvelua tuotetaan. Palveluntuottajien ei tarvitse oma-aloitteisesti toimittaa omavalvontasuunnitelmaa valvontaviranomaiselle. Lupaviranomaisella on oikeus pyynnöstä saada suunnitelma ja seuranta-asiakirjat käyttöönsä. 6 Perusturva 2/2012

7 Palvelujen tuottajilta saatujen tietojen mukaan kunnat ovat alkaneet pyytää omavalvontasuunnitelmia jo kesäkuussa ja jopa aikaisemminkin. Toivottavaa kuitenkin on, että suunnitelmat vaadittaisiin vasta syyskuun alun jälkeen. Omavalvonnan organisoinnissa ja toteutuksessa korostetaan johdon ja henkilöstön yhteistyötä. Isommissa yksiköissä omavalvonnan käyttöön ottaminen vaatii aikaa ja resursointia ja tarkoituksena on, että omavalvonnasta tulee työkalu toiminnan kehittämiseen käytännössä. Kiirehtimisellä voidaan aiheuttaa haittaa omavalvonnan tavoitteiden saavuttamiselle. Kotipalvelun lisäksi omavalvonta tulee ottaa käyttöön myös kotipalvelun tukipalveluissa, joista tehdään lain 11 :n mukainen ilmoitus siihen kuntaan, jossa toimintaa harjoitetaan. Sekä ilmoitus että omavalvontasuunnitelma ovat edellytyksenä sille, että palvelua voidaan myydä asiakkaalle arvonlisäverottomana. Eirekisteröitäviä kotipalvelun tukipalveluja ovat mm. ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus- ja saattajapalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Myös niistä on tehtävä ilmoitus kuntaan. Lain soveltamisalaan kuuluvat myös palvelujen järjestämiseen liittyvä sosiaalialan ammatillinen ohjaus ja neuvonta (esim. palveluohjaus) sekä turvapuhelinpalvelut silloin, kun ne ovat olennainen osa asiakkaan kotona selviytymistä. Kunta on aina velvollinen ottamaan ilmoituksen vastaan. Kunnan tulee arvioida onko ilmoituksessa kyse yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamisesta. Kunta on velvollinen tekemään asiassa päätöksen. Mikäli ilmoituksessa tarkoitettu palvelu ei kuulu lain soveltamisen piiriin, kunnan tulee tehdä asiassa kielteinen päätös. Omavalvonnan ydin on riskienhallinnassa. Ne kriittiset työvaiheet ja tilanteet, joissa toiminnalle asetetut vaatimukset ovat vaarassa jäädä toteutumatta, tulee arvioida ja tunnistaa. Omavalvonnan perusajatus on, että toiminta muutetaan vastaamaan sille asetettuja vaatimuksia mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. Vaikka omavalvonnalla ja laadunhallinnalla on paljon yhteistä, ei laatukäsikirjalla voida täysin korvata omavalvontasuunnitelmaa. Palvelujen tuottajan tulee seurata omavalvontasuunnitelman toteutumista. Jatkuvasti tapahtuva seuranta ja kirjaaminen ovat siten tärkeä osa omavalvontaa. Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa tai vuosittain. Samalla arvioidaan, onko toiminnassa tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttävät myös omavalvontasuunnitelman muuttamista. Riitta Husso, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Valvira Puh , Seitsemäs Suomen julkisen sektorin parhaiden käytäntöjen valintaprosessi käynnistyy Suomen julkisen sektorin parhaita käytäntöjä on valittu kahden vuoden välein vuodesta 2000 alkaen. Käytännöt on esitelty EU-jäsenvaltioiden julkisen sektorin laatukonferensseissa. Suomen parhaiden käytäntöjen valintaan on mahdollisuus osallistua tammikuun 2013 loppuun mennessä. Parhaat käytännöt julkistetaan ensi keväänä järjestettävässä tilaisuudessa. Hakuprosessiin voivat osallistua kaikki julkisen sektorin organisaatiot, osastot, yksiköt ja projektit kaikilta hallinnon aloilta ja tasoilta. Kaikki valintaprosessiin osallistuvat saavat myös palautetta hakemuksestaan oman kehittämistyönsä tueksi. Järjestäjät, valtiovarainministeriö ja Suomen Kuntaliitto eivät peri osallistumisesta maksua. Suomessa, samoin kuin useimmissa muissakin EU-maissa, hakemusten pohjana ja niiden arviointikriteeristönä käytetään EU-jäsenvaltioiden yhteistyönä kehittämää ja vuonna 2006 julkistettua Yhteisen arviointimallin versiota (CAF2006, The Common Assessment Framework). Osallistua voi toimittamalla ohjeiden mukaisen hakemuksen valtiovarainministeriöön 31. tammikuuta 2013 klo mennessä. Hakuprosessista kiinnostuneille järjestetään hakemuksen laatimisen tueksi tilaisuuksia eri puolella Suomea syyskuussa CAF -kriteeristö ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta tietoa myös syyskuun aluetilaisuuksista. Aihepiiriin liittyviä uutisia voi seurata tilaamalla Laatua yhteistyöllä -uutiskirjeen ja Visionääri -uutiskirjeestä. Valintaprosessi käynnistettiin Kuntatalolla järjestetyssä Laatua yhteistyössä -seminaarissa. Tilaisuudessa avattiin verkkopohjainen työtila, jonne on koottu aineistoja itsearviointityön tueksi. Neuvotteleva virkamies Johanna Nurmi, valtiovarainministeriö, Neuvotteleva virkamies Jukka Erkkilä, valtiovarainministeriö, Salme Sundquist, puh Maria Salenius, puh Perusturva 2/2012 7

8 Kelan järjestämilla kuntoutuskursseilla tilaa Tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutuskursseilla, sairausryhmäkohtaisilla kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla sekä mielenterveyden häiriöitä sairastavien kursseilla on vapaita paikkoja. Tuki- ja liikuntaelinsairaiden kursseilla on erityisesti tilaa niveloireisille ja selkäoireisille kuntoutujille. Myös niskaoireisten kursseilla on tilaa. Kursseja järjestetään kuntoutuslaitoksissa eri puolilla Suomea. Sairausryhmäkohtaisilla kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla on tarjolla paikkoja syöpään sairastuneille, hengityselinsairauksista kärsiville sekä sydänsairauksia ja aivoverenkiertohäiriöitä sairastaville. Kursseja järjestetään sekä aikuisille että lapsille. Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kurssit on suunniteltu eri kohderyhmille, kuten masennuksesta tai paniikki- ja ahdistushäiriöistä kärsiville tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville. Kursseja järjestetään myös pari- ja perhekursseina. Kelan järjestämiä kuntoutuskursseja voi katsoa kuntoutuskurssihaulla. Hakupalvelu näyttää reaaliaikaisesti vapaiden kurssipaikkojen määrän. Hyvinvoinnin haasteet muuttuvat Kunnassa tehtävä työ antaa hyvinvoinnille suunnan Sosiaali- ja terveysongelmien ennaltaehkäisy, vahvat valtion asiantuntijalaitokset, tutkimustietoon perustuvien toimien vieminen käytäntöön ja eriarvoistumisen kääntäminen laskuun, siinä pääjohtaja Pekka Puskan resepti, kuinka suomalaisten hyvinvointi voidaan turvata ja sitä vahvistaa jatkossakin. Puska puhui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuotuisessa päätapahtumassa TERVE-SOS:ssa Tampereella. Eurooppalaisen talouskriisin keskellä on Puskan mukaan hyvä muistaa, että juuri tällä hetkellä suomalaiset voivat paremmin ja ovat terveempiä kuin ehkä koskaan historiansa aikana. Pärjäämme kansainvälisissä onnellisuus- ja hyvinvointimittauksissa, eliniän odotteemme nousee ja bruttokansantuotteemme kasvaa, Puska perusteli. Kasvava hyvinvointi ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, Puska muistutti ja viittasi THL:n ennakointiraporttiin Terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuksia. Eriarvoisuus ja väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet pitkään. Tupakka ja alkoholi ovat merkittäviä terveyserojen aiheuttajia. Ylipainon yleistyminen, lapsiperheiden lisääntynyt köyhyys ja lasten ja nuorten ongelmat huolestuttavat. Saavutetusta hyvinvoinnista kiinni pitäminen ja sen vahvistaminen ei ole Puskan mukaan yksikertaista, sillä maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Teknologinen kehitys, globalisaatio, siihen liittyvä talouden epävarma kehitys sekä ilmastonmuutos tekevät ennakoinnin vaikeaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kehitys näkyy muun muassa uuden teknologian nopeana käyttöönottona ja palveluiden yksityistämisenä. Onkin tärkeää, että varmistamme myös palveluiden laadun ja huolehdimme, että palvelut vähentävät terveyseroja eivätkä vain vahvista maksukykyisten terveyttä. Tässä tilanteessa on ennalta ehkäisyn vahvistaminen erityisen tärkeää. On selvää, että eriarvoisuuden kasvun pysäyttäminen edellyttää erityisiä, mittavia toimia, joissa kunnat ovat ratkaisijan asemassa. Kunnissa tehtävät päätökset antavat suunnan suomalaisten hyvinvoinnin kehitykselle tulevina vuosina, Puska painotti. Puska viittasi THL:n julkaisemiin syksyn kuntavaalien teemoihin, joissa tuodaan esiin keskeiset kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat tekijät ja annetaan tietoa kunnallisen päätöksenteon tueksi. Pekka Puska, pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL puh Perusturva 2/2012

9 Peruspalvelujen tila -raportti 2012 ilmestynyt Peruspalvelujen tila -raportin tarkoituksena on antaa yleiskuva peruspalvelujen tilasta päätöksentekijöille hallinnon eri tasoilla. Raportissa käytetty arviointiaineisto on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja aluehallintovirastoista. Siinä on hyödynnetty Tilastokeskuksen tuottamia kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavaa tilastoaineistoja. Lisäksi raportissa on hyödynnetty hallinnonalojen raportointi- ja ohjausjärjestelmän tuottamaa aineistoa. Tarkasteltavat palvelut ovat laajemmat kuin edellisissä tila-raporteissa. Tässä raportissa uusina palveluina ovat toimeentulotuki, lastensuojelun palvelut sekä päihdepalvelut. Edellisiin raportteihin sisältyneet perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, nuoriso- ja liikuntapalvelut, perusterveydenhuollon lääkäripalvelut ja kiireettömän hoidon vastaanotto, perusterveydenhuollon neuvolapalvelut, suun terveydenhuolto, erikoissairaanhoidon palvelut, vanhusten kotiin annettavat palvelut, varhaiskasvatuspalvelut sekä mielenterveyspalvelut ovat edelleen tarkastelun kohteena. Kunkin palvelun osalta tarkastellaan palvelutavoitteiden toteutumista laadun, saatavuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden sekä vaikuttavuuden näkökulmista käytettävissä olevan aineiston pohjalta. Peruspalvelujen tilaa tarkastellaan sekä asiakkaiden että palvelujen järjestäjien näkökulmista. Tila-raportti on osa lakisääteistä peruspalveluohjelmaa. Se on laadittu kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan arviointijaostossa ja käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. Raportti koostuu kahdesta osasta: ensimmäiseen osaan eli varsinaiseen tila-raporttiin on koottu tiiviisti johtopäätökset ja toinen osa on taustamuistio. Ensimmäisen osan luvussa 5 arvioidaan peruspalvelujen valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutumista. Tässä arviossa otetaan panos tuotos-suhteen eli tuottavuusaineiston lisäksi huomioon myös palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. julkaisut nimellä Peruspalvelujen tila -raportti 2012, Valtiovarainministeriön julkaisuja 12/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuksia 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee ennakointityötä, jossa arvioidaan laitoksen toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia laitoksen strategiaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lakisääteisinä tehtävinä ovat väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujenkehittäminen. Tätä varten laitos tekee laajaa tutkimustyötä, seuraa väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa ja arvioi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisvaihtoehtoja. Terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuksia 2012 on ensimmäinen terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiin keskittyvä tulevaisuusraportti Suomessa. Tulevaisuusraportti on määrä julkaista jatkossa vuosittain. Kyseessä on ennakointiraportti, joka ei sisällä ennusteita vaan maalaa joukon eri näkökulmista nähtyjä tulevaisuudenkuvia terveyden ja hyvinvoinnin ilmiöistä. Raportti on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle päätöksentekijöistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin ja koko väestöön. Lisäksi raportti vahvistaa strategista ajattelua THL:ssä ja tuottaa aineksia työlle, kun laitoksen strategiaa päivitetään vuonna RAPORTIN TULEVAISUUDENKUVIA Raportti toteaa monella tavalla terveyden ja hyvinvoinnin pitkän aikavälin myönteisen kehityksen, joka on pääosin jatkumassa. Kaiken myönteisyyden keskellä on myös varjoja tulevaisuudessa. Varjoja ovat esimerkiksi väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu, talouden epävarma kehitys, elinympäristön muutokset ja erityisesti ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys hyvine ja huonoine hedelmineen, globalisaation eteneminen ja omien kansallisten toimien kapeneva merkitys, yhteisen arvopohjan muuttuminen kirjavammaksi sekä monien hallintorakenneuudistusten onnistumisen epävarmuus. Perusturva 2/2012 9

10 Erityisinä ennakointiaiheina raportissa on nostettu esiin yhtäältä ikääntymisen haasteet ja toisaalta lasten, nuorten ja perheiden terveys- ja hyvinvointinäkymät. Niissä tulevat esiin sosiaali- ja terveys-palvelujen tarve ja väestöryhmien yhä monimuotoisemmat vaatimukset. Raportti on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin Jouni Varanka, kehittämispäällikkö, THL THL jakoi TERVE-SOS-palkinnot katveisiin jäävien väestöryhmien sosiaali- ja terveyspalveluille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on myöntänyt vuoden 2012 TERVE-SOS-palkinnot saamelaisalueen päihdetyöhön, Aluekehityssäätiön pohjoissavolaisten maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin edistämiseen ja Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksen omaishoitajien tukeen ja kuntoutukseen. Arvioinnissa painotettiin muun muassa innovatiivisuutta ja hyödynnettävyyttä sekä Aktiivinen kansalainen vireä elämä -teemaa. TERVE-SOS tapahtumassa Tampereella jaetut palkinnot ovat euroa. Goikkanas-saamelaiset voimavarat päihdetyöhön Mettäterapia on yhteisöllinen toimintamenetelmä, joka perustuu voimavaralähtöisyyteen ja luonnon käyttämiseen systemaattisena osana varhaisvaiheen päihdetyötä. Toimintatapa lähtee paikallisyhteisöstä ja vastaa kohderyhmän tarpeita. Mallia on tuotteistettu saamelaiset voimavarat huomioivaksi leirijaksoksi luonnossa ja leirien väliseen tukeen sekä lyhytneuvonnaksi. Ne toteutetaan saamelais-kulttuurilähtöisesti, jolloin asiakas kokee turvallisuutta, ymmärtää neuvoja ja tulee itse ymmärretyksi sekä voi ottaa puheeksi myös vaikeita asioita. Mallissa etsitään ratkaisuja päihteettömään arkeen omassa elinympäristössä ja lähi- ja ystäväpiirissä, jolloin moniin arjen asioihin kiinnitetään huomiota eri tavoin kuin monen sadan kilometrin päässä olevilla kuntoutusjaksoilla. Asiakkaat ovat mukana kehittämässä toimintaa. Palkintoraadin mukaan toimintamalli on kehitetty siinä ympäristössä, jossa ongelmat ovat syntyneet. Mallin tulokset näkyvät jo, koska asiakkaat ja kunnan sosiaalitoimi ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Päihdekuntoutuskeskustelu on ollut positiivista ja saamelaisten alkoholin käytöstä uskalletaan keskustella nyt, vaikka saamenkielistä ja -kulttuurista päihdetyötä ei ole aiemmin tehty saamelaisten parissa. Toimintamalli on levitettävissä, ja kulttuurisensitiivinen lähestymistapa on sovellettavissa myös muihin kohderyhmiin ja palveluihin. Aluekehityssäätiön Kuntosavotta tarjoaa Pohjois- Savon maaseudun yrittäjille ja heidän puolisoilleen fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvoinnin tukea. Yrittäjät voivat erilaisilla toimilla ja palveluilla vahvistaa ja ylläpitää omaa jaksamistaan työssä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. He saavat arkeensa uusia kokemuksia sekä hyvän mahdollisuuden tutustua alueen muihin yrittäjiin. Toimintamalleina ovat hyvinvointisuunnitelmat, erilaiset ryhmätoiminnot, Voimavarariihipalvelu, Irti Arjesta -ryhmät, Arjen voimaa pientyöryhmät, luennot ja koulutuspäivät, Vertaisliikuttajakoulutus sekä Kuntoremonttikurssit. Toiminta on yhä enemmän painottunut fyysisen hyvinvoinnin edistämisestä henkisen hyvinvoinnin huolehtimiseen. Hankkeeseen on osallistunut jo yli henkilöä ja 655 yritystä, lisäksi yhdistyksiä ja organisaatioita noin 200. Kuntosavotta on saavuttanut innovatiivisuudellaan ison osan haastavasta kohderyhmästään, jonka työ on sitovaa ja aikaa vievää. Mahdollisuudet irrottautua työstä ovat rajalliset eikä lomittajien saaminen aina ole helppoa. Toiminta on motivoinut ihmisiä toimintaan, jolla voi ylläpitää työkykyä, parantaa elämänlaatuaan ja kokeilla jotakin aivan uutta. Ryhmissä on yhdistetty ennakkoluulottomasti eri alojen maaseudun yrittäjiä. On uskallettu tarttua myös vaikeisiin aiheisiin. Hanke on aidosti maaseutuyrittäjien asialla ja avartanut näkemään palvelujen tarpeen ja tarjonnan uudenlaisesta näkökulmasta. Yrittäjät itse ovat voineet osallistua näiden kehittämiseen. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset yhdistyksen Vertaisvoima-hankkeessa on vastattu omaishoitotilanteen päättäneiden sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen tarpeisiin. Siinä on luotu uudenlainen ElämäniloaTM -kursseista muodostuva toimintamalli, joka tukee voimaantumista ja löytää menneisyyden läpikäymisen jälkeen tulevaisuudenuskoa. Omaishoidon päättäneet henkilöt ovat myös melkoinen voimavara, jos he vain saavat riittävästi tukea käydäkseen oman tilanteensa ja surunsa läpi. Heille on kertynyt tietoa ja taitoa, jolla he voivat tukea myös muita omaishoitajia. Elämäniloa -kurssi. Voimaantumisen kautta vertaistuki- 10 Perusturva 2/2012

11 jaksi on ollut apuna vapaaehtoisten omaishoitajien rekrytoinneissa. Monet omaishoitajat haluavat jatkaa yhdistyksessä toimintaansa helpottaakseen yksinäisyyttään. Mukana olo on näkynyt entisten omaishoitajien parantuneena sosiaalisena toimintakykynä. Palkintoraati totesi, että omaishoitajat on ajankohtainen ja tavallaan uusi tuen tarpeessa oleva väestöryhmä. Heidän tilanteestaan on hyvin niukasti tutkittua tietoa, vaikka he ovat kasvava ryhmä. Hankkeessa on tuotettu uutta tietoa omaishoitajien tarpeista ja kehitelty heille sopivia tukimuotoja. Kyse on suuresta joukosta henkilöitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea uudessa elämäntilanteessa omaishoidon päätyttyä. Elämäniloa kurssin vaikutukset näkyvät osallistujien kasvoilla ja piristyneenä käytöksenä. Myös tulosten mukaan omaishoitajat saavat kurssilta voimia ja keinoja käsitellä surua. Omaishoitajien kanssa luotua osallistavaa toimintamallia voi levittää ja soveltaa myös muille toimijoille. TERVE-SOS-palkinto on THL:n tunnustus poikkeuksellisen onnistuneelle, esimerkilliselle tai valtakunnallisesti merkittävälle ja innovatiiviselle sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämis- tai kokeiluhankkeelle. Palkintoehdotuksia tuli tänä vuonna yhteensä 25, ja ne arvioi THL:n asiantuntijoista koostettu palkintotyöryhmä: Pekka Karjalainen, Vappu Karjalainen, Anna Keto-Tokoi, Outi Lyytikäinen, Merja Kovasin, Katri Vataja ja Ritva Salmi. Vuodesta 1990 vuosittain on jaettu 1 5 palkintoa ja mahdollisesti 1 3 kunniakirjaa. Goikkanas-saamelaiset voimavarat päihdetyöhön Mettäterapia Ristenrauna Magga, toiminnanjohtaja, SamiSoster ry Kuntosavotta Susanna Kähkönen, hankevetäjä, Aluekehityssäätiö puh , susanna.kahkonen@aluekehitys- Vertaisvoima Leena Welling, projektityöntekijä, Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry puh , , leena.welling@ Työkyky arvioitava 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakeihin tulee muutos alkaen. Tavoitteena on työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy. Työterveyslääkärin on kesäkuun alusta alkaen arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, kun työntekijän sairaus pitkittyy tai työkyky muuten heikkenee. Työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä on selvitettävä yhdessä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 90:ltäarkipäivältä, työntekijän on toimitettava Kansaneläkelaitokselle lausunto työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssään. Lakimuutoksen tavoitteena on parantaa riittävän varhain mahdollisuuksia puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Tarkoituksena on tukea työkyvyn palautumista ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä. 90:n päivän lausunto kuuluu työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan. Sairauspäivärahaa on haettava nykyisen neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta, jotta Kansaneläkelaitos saa ajoissa tiedon pitkittyvistä sairauspoissaoloista. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Kela ja Työterveyslaitos järjestävät Yhdessä työkyvyn tukena -koulutusta työterveyshuollon henkilöstölle touko kesäkuussa eri puolilla Suomea. Loppukesästä järjestetään koulutusta terveydenhuollon henkilöstölle. Lisäksi Työterveyslaitoksen internet-sivuille on koottu tiivis tietopaketti lakimuutosten käytännön vaikutuksista. Sivuilla kerrotaan, mitä muutos tarkoittaa työntekijälle, työnantajalle, työterveyshuollolle ja muulle terveydenhuollolle. Kuntatyönantajat on julkaissut yleiskirjeen kunnanhallituksille ja kuntayhtymille: Yleiskirje 4/2012 ( ) Työterveyshuoltolaki muuttuu : Työntekijän työkyky on arvioitava ja työssä jatkamismahdollisuudet selvitettävä riittävän varhain. Yleiskirje löytyy osoitteesta Kuntamarkkinoilla on seminaari aiheesta otsikolla Yhdessä työkyvyn tukena Kuntamarkkinoiden ohjelma on julkaistu sivuilla Hannele Häkkinen, puh Perusturva 2/

12 Oman kasvissadon myynti on helpottunut Elintarvikelainsäädännön muutokset helpottavat itse viljeltyjen kasvisten myyntiä. Kotitarveviljelijä voi myydä omia tuotteitaan esimerkiksi paikalliselle vähittäismyymälälle ilman viranomaisille tehtävää ilmoitusta. Myöskään maatilojen vähäisestä kasvisten, marjojen ja hedelmien suoramyynnistä ei enää tarvitse tehdä erillistä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Kotitarveviljelijä voi myydä itse tuottamiaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä kotona tai torilla. Tuotteita saa toimittaa myös paikalliseen vähittäismyyntiin. Esimerkiksi itse viljeltyjä uusia perunoita voi myydä paikalliselle vähittäiskaupalle. Myös oman omenasadon myyminen tai lahjoittaminen paikalliseen päivä- tai vanhainkotiin on mahdollista. Samat mahdollisuudet koskevat myös luonnonvaraisia marjoja ja sieniä. Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostusta lainsäädännön helpotukset eivät koske. Esimerkiksi hillojen tai mehujen valmistuksesta on ilmoitettava kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Maatilojen ei enää tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta, jos omia alkutuotannon tuotteita myydään pienimuotoisesti suoraan kuluttajille. Tuottaja voi myös itse myydä tuotteitaan torilla. Alkutuotantoon lasketaan kuuluvaksi alkutuotannon tuotteiden toimittaminen seuraavaan elintarvikehuoneistoon, joko jatkojalostukseen tai vähittäismyyntiin. Elintarvikelain muutoksen tarkoituksena on vähentää elintarvikealan toimintaan liittyvää byrokratiaa ja lisätä joustavuutta. Valtioneuvoston asetuksessa eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista (VNa 1258/2011) säädetään eräiden alkutuotannon ja elintarvikehuoneistojen toimintojen osalta, milloin toiminta on niin rajoitettua, että valvonnassa voidaan noudattaa kevyempää menettelyä. Lisätietoa alkutuotannon toimijoille: Elintarvikelain muutokset ja kasvikunnan tuotteiden alkutuotanto (Evira) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurval- lisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista (VNa 1258/2011) Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Pirjo Korpela, Evira, puh TULEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän työ on päättymässä. Työryhmän määräaika päättyy kesäkuun 2012 lopussa. Näillä näkymin työryhmämuistio luovutetaan ministerille elokuussa. Tämän jälkeen on vuorossa lausuntokierros. Uuden sosiaalihuollon yleislain voimaantuloajankohdaksi on kaavailtu vuotta Sosiaalihuollon yleislain uudistaminen muodostaa lainsäädäntöhankkeen ensimmäisen vaiheen. Toisessa vaiheessa läpikäydään sosiaalihuollon erityislait ja kolmannessa vaiheessa keskitytään rajapintakysymyksiin. Nämä vaiheet ovat osittain päällekkäisiä, joskin työryhmän työssä yleislain uudistaminen on näytellyt keskeisintä osaa. Sami Uotinen, puh Vastaa Perusturvan lukijakyselyyn osoitteessa: 12 Perusturva 2/2012

13 Vanhuspalvelulain valmistelun tilanne Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin asettama ohjausryhmä on valmistellut luonnoksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Ohjausryhmän muistio luovutettiin peruspalveluministerille Muistio sisältää lakiluonnoksen yksityiskohtaiset perustelut ja alustavan arvion lakiluonnoksen vaikutuksista. Lakiluonnos sisältää seuraavaa: Kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi, arvioitava palvelujen laatua ja riittävyyttä ja järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut alueellaan niin, että ne ovat yhdenvertaisesti saatavissa. Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä iäkkäiden sosiaalipalveluihin. Kunnan on asetettava vanhusneuvosto, järjestettävä ikääntyneelle väestölle neuvontapalveluja ja hankittava käyttöönsä palveluiden laadukkaan järjestämisen kannalta riittävä määrä erityisasiantuntemusta. Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittämiseen, päätöksen tekemiseen ja palvelujen toteuttamiseen säädetään määräajat. Paljon apua tarvitsevalle iäkkäälle henkilölle nimetään vastuutyöntekijä. Toimintayksikössä, joka tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja iäkkäille henkilöille, on oltava henkilöstö, jonka määrä, asiantuntemus ja tehtävärakenne vastaavat asiakkaiden lukumäärää ja palvelujen tarvetta. Lakiluonnoksessa on asetuksenantovaltuutus, jonka mukaan tarkempia säännöksiä toimintayksikön henkilöstöstä, johtamisesta, toimitiloista sekä omavalvonnan toteuttamisesta voidaan tarvittaessa antaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Työryhmän muistiossa on Kuntaliiton edustajan jättämä täydentävä lausuma, jossa pidetään luonnokseen sisältyvää asetuksenantovaltuutusta toimintayksikön henkilöstön määrän osalta tarpeettomana. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lakiluonnoksen lausuntokierrokselle. Kuntaliiton hallitus on käsitellyt asian kokouksessaan Kuntaliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että lakiluonnoksen toteuttamista varten on käytettävissä riittävät taloudelliset voimavarat. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuvat kustannukset on korvattava kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2012, ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana. Ohjausryhmän muistio ml. lakiluonnos, Kuntaliiton lausunto ja muuta vanhuspalvelulain valmisteluun liittyvää on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa > Vanhuspalvelulain valmistelu. Sami Uotinen, johtava lakimies, puh Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija, puh , KOLUMNI Tietojen tutkailua selityksin ja epäilevin arvioin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, julkisti tärkeän vuosittaisen raportin Terveydenhuollon menot ja rahoitus Se kertoo, että vuonna 2010 maamme terveydenhuollon menot olivat 16,0 miljardia euroa ja että terveydenhuollon menot reaalisesti laskivat 0,1 prosenttia vuodesta Terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2010 laskenut edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä ja oli 8,9 prosenttia. Perusturva 2/

14 Yli puolet terveydenhuollon menoista syntyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon menoista. Perusterveydenhuollon menot pienenivät 2,1 prosenttia vuonna 2010, mikä raportin mukaan johtui perusterveydenhuollon vuodeosastomenojen laskusta. Tämä selittynee rakenteellisilla muutoksilla. Terveyskeskusten kokonaisia sairaaloita tai vuodeosastoja on siirretty sosiaalitoimeen, missä niistä kehitetään erilaisia asumisen ja hoivan yksiköitä. Esimerkiksi Helsinki siirsi kolme pitkäaikaissairaalaa sosiaalitoimen käyttöön. Tilaston mukaan erikoissairaanhoidon menot kasvoivat reaalisesti 2,0 prosenttia. Erikoissairaanhoidon menojen muutoksia raportti arvioi näin: Kasvu johtui erityisesti somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitomenojen noususta. Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitomenot laskivat. Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon menot jatkoivat kasvuaan, ja olivat vuonna2010 yhteensä 2,7 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli reaalisesti 6,8 prosenttia huolimatta sekä hoitojaksojen (-0,8 %) että hoitopäivien määrän vähenemisestä (-1,9 %). Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoidon pitkään jatkunut menojen kasvu taittui. Avohoidon menot olivat yhteensä 1,7 miljardia euroa, laskien reaalisesti huomattavasti (-6,6 %), vaikka avokäyntien määrä lisääntyi samaan aikaan noin neljällä prosentilla. Päiväkirurgian menot olivat 190,3 miljoonaa euroa, jossa oli myös reaalista laskua edellisestä vuodesta (-4,9 %). Myös päiväkirurgian palvelualalla sekä potilaiden että hoitojaksojen määrän kehitys oli avohoidon kanssa samankaltaista. Edellä mainittua kustannusten kehitystä selittänee se, että vuodeosastolla hoidettavien potilaiden vaikeusaste on viime vuosina noussut, kun taas vastaavasti avohoidon ja päiväkirurgian potilailla kehitys on ollut päin vastaista. Sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden omat kysynnän ja tuotannon seurantatiedot kertovat samaa. Kysyntä on lisääntynyt. Avohoidon käyntien määrät ovat kasvaneet, mikä näkyy luonnollisesti voimavarojen lisääntyneenä käyttönä ja kasvaneina kustannuksina. Hoitojaksojen ja hoitopäivien määrät ovat jatkuvasti vähentyneet. Siksi tilaston kertoma avohoidon menojen yhtäkkinen suuri reaalinen lasku ei ole uskottava tieto. Kun hoitojaksot ja hoitopäivät ovat vähentyneet jo vuosia, vuodeosastohoidon suuri menojen kasvu ei vaikuta luotettavalta tiedolta. Poliklinikoilla tutkitaan ja hoidetaan nykyään myös vakavia ja vaativia sairauksia. Vaikeusaste ei ole keventynyt. Päiväkirurgisten leikkausten määrää ja osuutta on kasvatettu yli kymmenen vuoden ajan. Kunnallisten erikoissairaaloiden elektiivisistä leikkauksista 50,4 prosenttia tehtiin vuonna 2010 päiväkirurgisesti ja 51,1 prosenttia vuonna Tuotannontekijöiden kustannukset eivät ole romahtaneet eikä tuottavuus ole yhtäkkiä radikaalisti parantunut. Päiväkirurgisten potilaiden vaikeusaste ei ole keventynyt. Siksi päiväkirurgian menojen reaalinen lasku vaikuttaa lukijasta epäuskottavalta ja epäluotettavalta tiedolta. Klassinen jako avohoitoon ja vuodeosastohoitoon ei vastaa enää nykyaikaisen erikoissairaanhoidon toimintaa. Kun esimerkiksi aamulla sairaalaan tulleelle potilaalle tehdään narkoosissa elektiivinen leikkaus, hän pääsee saattajan kanssa ennen iltaa kotiin. Sameten sairaalan ensiavun tarkkailupaikat ovat vähentäneet siirtoja vuodeosastoille. Sairaalamaailma on muuttunut ja muuttuu. Jako avohoitoon ja vuodeosastohoitoon on vanhentunut. Muutos on tarpeen saada myös tilastoihin. Tilastoja tutkailtaessa on syytä mennä myös tietojen sisään tai taustoihin sekä etsiä selittäviä syitä muutoksiin. Tarvittaessa on toimittava epäilevän tuomaan tavoin ja kriittisesti arvioida myös tietojen oikeellisuutta. Heikki Punnonen TALOUS Kuntien taloustilanne heikkenee edelleen Viime vuoden toisella vuosipuoliskolla Euroopan valtioiden velkaongelmien myötä syntynyt rahoituskriisi vaikuttaa myös kuntien talouteen. Velkaantuminen, joka uhkaa kansantalouksia, pyritään saamaan kuriin Suomessakin osittain julkisia menoja leikkaamalla. Epävarmuuden jatkuessa myös viimeisimmät talousennusteet (mm. OECD 2012/05) ovat heikentyneet hieman. Valtionosuuksia leikkausten ja verotulojen kasvun hiipuessa on ilmeistä, että kuntatalous kiristyy tulevina vuosina merkittävästi. Lisäksi kuntien menoihin liittyy mm. väestörakenteen heikentymiseen ja tehtävien lisäykseen liittyviä kasvupaineita. 14 Perusturva 2/2012

15 Epävarmuus näkyy valtiontalouden kehyksessä vuosille Huomattavaa on, että valtaosa valtiontalouden sopeuttamiseksi esitetyistä leikkaustoimenpiteistä kohdistuu kuntatalouteen. Vuoden 2012 alusta toteutetun 631 miljoonan euron valtionosuusleikkauksen lisäksi tehdään uusi leikkaus, jossa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta leikataan lisää vuoden 2015 tasossa 500 miljoonaa euroa. Kuvio: Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen hallituskaudella vuosina Kehykseen mahtui myös kuntien kannalta positiivisia veroratkaisuja kehyskaudelle Kuntien korotettua yhteisövero-osuutta jatketaan vuoden 2013 jälkeen, mikä tarkoittaa vuositasolla noin 270 miljoonan euron lisää verotuloja kunnille muutoin toteutuvasta. Myös jäteveron tuotto pyritään siirtämään kunnille. Toteutuessaan tämä merkitsisi vuodessa noin 90 miljoonan lisäverotuloja kunnille ilman mahdollista jäteveron korotusta. ERITYISESTI SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMEEN LIITTYVÄT KEHYSPÄÄTÖKSET Kehyspäätöksestä käy ilmi, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alan kehittämistoimenpiteisiin, erityisesti vanhuspalvelulain toteuttamiseen tarkoitettuja varoja, 125 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasossa, on leikattu 25 miljoonalla eurolla siitä tasosta, jota maan hallitus syksyllä 2011 esitti. Kehyksessä mm. arvioidaan, että vanhuspalvelulaki tullessaan voimaan vuonna 2013 aiheuttaa 45 miljoonan euron menojen kasvun kuntasektorille, josta valtio korvaa hallitusohjelmassa mainitun periaatteen mukaisesti 22,5 miljoonaa euroa valtionosuuksina (valtio korvaa vähintään 50 % laajenevista tehtävistä). Vastaavasti vanhuspalvelulakiin perustuen vuoden 2014 valtionosuutta lisätään vuonna 50 %:lla arvioidusta menojen lisäyksestä 44,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 yhteensä 110,5 miljoonaa euroa. Jo ennen leikkausta määrä vaikutti vähäiseltä kehitettävien tehtävien määrään verrattuna. Kehyksessä 125 miljoonaa euroa kohdennetaan pääosin vanhuspalveluihin ja sen lisäksi oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen sekä itsemääräämisoikeuteen liittyvän lainsäädännön kehittämiseen. Muita kehyksessä mainittuja kehittämiskohteita ovat vammaispalvelut, perhehoito, lastensuojelu, lapsiperheiden kotipalvelu, palvelurakenteen kehittäminen sekä perusterveydenhuollon vahvistaminen. Näihin tehtäviin ei ole kuitenkaan varattu rahaa. Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille löytyy osoitteesta: Kuntaliiton lausunnot aiheeseen liittyen löytyvät osoitteesta --> Kuntatalous ja valtio Tero Tyni, puh Perusturva 2/

16 CEMR ei ole tyytyväinen julkisten hankintojen uudistuksiin Euroopan Kuntaliittojen kattojärjestö CEMR (Council of European Municipalities an Regions) ilmaisi tyytymättömyytensä komission esityksiin julkisten hankintojen uudistamisesta Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunnan järjestämässä kuulemistilaisuudessa Tilaisuudessa CEMRiä edusti edunvalvonnasta vastaava johtaja Angelika Poth- Mögele. Komission joulukuussa 2011 esittämät uudistustoimet ovat CEMRin näkemyksen mukaan paikoin liian yksityiskohtaisia ja lisäävät hallinnollista byrokratiaa. Julkisten hankintojen uudistamisen tavoitteena oli nimenomaan vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa hankintamenettelyä, mutta komission esitykset eivät riitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi CEMR vetoaakin parlamenttiin, jotta se veisi eteenpäin riittävän rohkeita muutoksia julkisten hankintojen uudistamisessa. CEMRin mielestä komission esitykset ovat osittain myös subsidiariteettiperiaatteen vastaisia, koska esitykset lisäävät hallinnollista työtä ja vaikuttavat paikallistason resurssivaatimuksiin. CEMR esittää lisäksi, että komission esittämiä kynnysarvoja nostetaan tai vaihtoehtoisesti otetaan käyttöön kokonaan kevyempi hankintamenettely. Kuntaliitto on ollut vahvasti mukana CEMRin kanssa valmistelemassa julkisten hankintojen uudistamisen kannanottoja ja vaikuttamassa uudistamisprosessiin. Kuntaliiton näkemykset ovat hyvin pitkälle yhteneviä CEMRin näkemyksen kanssa (Tiedote 4/2012). Kuntaliitto on myös painottanut, että sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta hankintamenettelyn tulee olla kevyempi ja kynnysarvon korkeampi. Lisäksi Kuntaliitto vastustaa komission esittämää rahoituspalveluiden määritelmän muutosta, joka toteutuessaan tarkoittaisi, että kuntien tulisi kilpailuttaa kaikki lainat julkisten hankintojen menettelysäännösten kautta. CEMR press release TIETOHALLLINTO Terveydenhuollon Atk-päivät 2012 Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikkö järjesti tämän vuoden Terveydenhuollon Atk-päivät Helsingin messukeskuksessa yhdessä HUSin kanssa Päivillä oli koko sen 38-vuotisen historian ennätysyleisö yli 1300 osallistujaa. Paikalla oli yli 80 näytteilleasettajaa, joten tapahtuma oli mitä parhain verkostoitumistilaisuus. Ohjelmassa oli yli 70 luentoa 14 eri sessiossa. Suurin kiinnostuksen kohde oli pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankinnassa, jonka päätöksiä odotetaan loppuvuodesta. Suomalaisia potilastietojärjestelmiä on viime aikoina kritisoitu, mutta saatu vertailutulos kertoi jotain muuta: tietohallintopäällikkö Ari Pätsi kertoi, että Itä-Savon sairaanhoitopiiri oli saavuttanut potilastietojärjestelmällään kansainvälisessä HIMMS arvioinnissa tason 6/7. Rinnakkaissessioissa käsiteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien hyödyntämistä käytännönläheisellä fokuksella. Näkökulmina oli esimerkiksi, kuinka tietojärjestelmien hyödyntäminen tukee ja tehostaa toimintaa sekä mahdollistaa kokonaan uusia 16 entistä joustavampia toimintatapoja. Sessioiden teemoja olivat muun muassa kansallisten terveyspalveluiden käyttökokemukset sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittäminen IT osana diagnostisia tutkimuksia potilastietojen tietovarastointi, laadunvalvonta, raportointi ja päätöksenteko integroidut terveydenhuollon ratkaisut anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon (ATEK) IT Ratkaisut tietoturvallinen terveydenhuolto hoitotyön sähköinen kirjaaminen sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen teknologiakokeilut ja kansainväliset teknologia trendit. Päivien alustuksia on koottu Atk-päivien verkkosivuille: Ensi vuonna päivät pidetään Turussa , jonne olette kaikki tervetulleita! Kauko Hartikainen, puh Perusturva 2/2012

17 Asiantuntijaraportti eterveyden mahdollisuuksista Eurooppalaiset voisivat hyötyä edullisemmasta ja henkilökohtaisemmasta terveydenhuollosta, mikäli unionissa päästäisiin yhteisymmärrykseen siitä, miten terveydenhuoltoon liittyvää dataa voitaisiin hyödyntää. Näin todetaan asiantuntijaryhmän raportissa, joka julkaistiin toukokuun alussa eterveys-viikon aikana Kööpenhaminassa Tanskassa. Raportin sisältöä on tarkoitus hyödyntää terveydenhuoltoon liittyvien EU-aloitteiden valmistelussa. Raportti kehottaa komissiota erityisesti: luomaan oikeudelliset puitteet ja mahdollisuudet hallita suuria määriä terveyteen liittyvää tietoa edistämään terveyteen liittyvää tiedonsaantia ja huolehtimaan tiedon ymmärrettävyydestä luomaan edelläkävijäryhmiä jäsenvaltioista ja alueista, jotka ovat kiinnostuneita ja sitoutuneita luomaan avoimeen dataan ja terveydenhuoltoon liittyviä sovelluksia hyödyntämään avoimen datan luomia mahdollisuuksia ja tukemaan luotettavien sovellusten kehittämistä suuntaamaan EU-rahoitusta erityisesti hyvien ideoiden ja prototyyppien kehittämiseen ja testaamiseen. Komissio käynnisti vuonna 2011 aktiivisena ja terveenä ikääntymisen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden, joka tuo yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita, tutkijoita sekä terveydenhuollon ammattilaisia. Innovaatiokumppanuuden tavoitteena on lisätä kansalaisten terveitä elinvuosia keskimäärin kahdella vuodella vuoteen 2020 mennessä. Komissio aikoo lisäksi tämän vuoden aikana julkaista eterveyteen liittyvän toimintaohjelman vuosille European Commission: ehealth Sähköisen asioinnin edistäminen ympäristöterveydenhuollossa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) tuottaa kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön sähköisiä palvelukokonaisuuksia, jotka vahvistavat julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua. Ohjelman toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun. SADe-ohjelmaan kuuluu useita hankkeita, joissa kaikissa painotetaan poikkihallinnollisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriössä on yrityksen perustajan palveluihin liittyvä hankekokonaisuus, joka on koottu Yritys-Suomi -verkkopalveluun. Yrittäjäksi aikovat saavat palvelusta neuvoa ja tietoa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yrityksen asiointitilin ja verkkotoimiston kautta yrityksen perustamiseen liittyvät asiat voidaan hoitaa sähköisesti. Sivustolle on avattu Yritys-Suomi -verkkopalvelussa julkaistaan Yrityksen luvat -kokonaisuus Kokonaisuuteen on koottu yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyitä toimialoittain. Kuvattuna on noin 120 lupamenettelyä. Eri viranomaisten lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyt on kuvattu yhdenmukaisesti. Lupakuvauksesta käy ilmi muun muassa luvan nimi, vastuuviranomainen, hakemisen määräaika, mahdolliset maksut, muut velvoitteet sekä lupaan liittyvät lait ja asetukset. Luvat on ryhmitelty toimialoittain. Lisäksi palvelusta löytyy tietoa toimialoista, jotka ovat usein luvanvaraisia muualla Euroopassa, mutta joihin ei Suomessa tarvita erillistä toimialakohtaista lupaa. Kehitystyö on tehty yhdessä lupaviranomaisten kanssa osana SADeohjelmaa. Palvelusta löytyy muun muassa Aluehallintovirastojen, ELY-keskusten, Eviran, Fimean, Kuluttaja Viestintäviraston lupia. Jatkossa kehittämisessä tullaan keskittymään viranomaisten lupien hakemisen sähköistämiseen. SADeohjelmassa käynnistyi toukokuussa 2012 Kuntaliiton aloitteesta esiselvityshanke, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia sähköistää ympäristöterveydenhuollon erityislakien (elintarvikelaki, terveydensuojelulaki, tupakkalaki ja kuluttajaturvallisuuslaki) ilmoitus- ja lupamenettelyä. Tavoitteena on luoda sivustolle sähköinen ilmoituslomake, jolla yrityksen perustaja voi tehdä ilmoituksen tai lupahakemuksen, joka automaattisesti ohjautuu oikean viranomaisen tietojärjestelmään. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa hankkeessa ovat mukana kaikki ympäristöterveydenhuollon Perusturva 2/

18 keskusvirastot (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira) sekä useita kuntia (Helsinki, Tampere ja Jyväskylä). Tutustu Yrityksen lupiin: Niina Alastalo, Kuluttajavirasto, puh Tarja Hartikainen, Suomen Kuntaliitto, puh , LAPSEST JA NUORET Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen ilmoitusvelvollisuus LAPSEEN KOHDISTUNEET SEKSUAALIRIKOKSET Ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä on muuttunut Kaikilla lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitetuilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos heillä on tehtävässään esille tulleiden tietojen perusteella syy epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Poliisille tehtävän ilmoituksen lisäksi heillä on velvollisuus tehdä myös lastensuojeluilmoitus. Ilmoitukset voidaan tehdä salassapitosäädösten estämättä. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä mutta seksuaalirikoksissa suojaikäraja on pääsääntöisesti 16 vuotta. Lapsiin kohdistuvia rikoslain 20 luvussa mainittuja seksuaalirikoksia ovat mm. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, raiskaus ja törkeä raiskaus. Rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva henkilö omien havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen tai uhri kertoo rikokseen viittaavista tapahtumista tai fyysiset jäljet tai vammat viittaavat seksuaalirikokseen. Huhuihin, kuulopuheisiin ja pitkälle vietyihin tulkintoihin tulee suhtautua varauksella. Rikoksena ei kuitenkaan pidetä tilannetta, johon ei sisälly alistamista tai pakottamista ja jonka osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa, vaikka toinen tai molemmat osapuolet olisivat alle 16 -vuotiaita. Ilmoitusvelvollisuus ei siis koske nuorten keskinäisiä tasavertaisia ja vapaaehtoisia seksisuhteita. Jos tilanteeseen on liittynyt alistamista, seksiin pakottamista tai esimerkiksi toisen osapuolen humalatilan hyväksikäyttöä, voivat rikoksen tunnusmerkit kuitenkin täyttyä ja ilmoitus pitää tehdä. MITEN TOIMITAAN, JOS EPÄILY LAPSEEN KOHDISTUNEESTA SEKSUAALIRIKOKSESTA HERÄÄ? Toiminta riippuu siitä, milloin epäillyn rikoksen arvellaan tapahtuneen. Mikäli epäillään lapsen joutuneen esimerkiksi ahdistelun tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi aivan äskettäin, ensivaiheen toiminnalla on kiire. Ilmoitus on tehtävä välittömästi, jotta poliisi pääsee käynnistämään tutkinnan. Mahdolliset fyysiset jäljet katoavat nopeasti ja tästä syystä tutkimusten käynnistämisessä ei saa viivytellä ja lapsen somaattinen tutkimus on tehtävä kiireellisesti. Poliisin on myös hyvä päästä keräämään mahdollista todistusaineistoa tapahtumapaikalta, jos se on tiedossa. On siis toimittava nopeasti, jos esimerkiksi nuori kertoo joutuneensa edellisenä iltana raiskatuksi kotibileissä tai lapsi on joutunut ahdistelun kohteeksi tullessaan kouluun. Jos kyse on paljon aikaisemmin sattuneista tapahtumista tai tilanteista, jossa lapsi ei ole välittömästi vaarassa, voidaan toimia rauhallisemmin mutta viivyttelyyn ei näissäkään tilanteissa ole syytä. Jos lapsi esimerkiksi kertoo useita kuukausia sitten tapahtuneista tapahtumista, joihin ei ole liittynyt fyysistä kontaktia tai ahdistavista nettiviesteistä, ei lapsen somaattiselle tutkimukselle ole ehkä lainkaan tarvetta eikä sitä ainakaan tarvitse tehdä kiireellisenä. Mikäli epäily perustuu havaintoihin lapsen käyttäytymisestä, havainnot tulee kirjata huolellisesti ja ilmoitus poliisille pitää tehdä heti kun mahdollista. Kaikissa tilanteissa lapsen kertomus tai muut epäilyn heräämiseen johtaneet havainnot, on kirjattava välittömästi ja mahdollisimman tarkasti. Myös työntekijän omat kysymykset ja kommentit pitää dokumentoida. KUKA ILMOITUKSEN TEKEE? Ilmoitusvelvollisuus koskee laajasti kaikkia lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia ja 18 Perusturva 2/2012

19 luottamustoimissa olevia henkilöitä riippumatta siitä ovatko he julkisen tai yksityisen työnantajan palveluksessa, toimivatko he itsenäisinä ammatinharjoittajina tai toimeksiantosuhteessa. Ilmoitusvelvollisuus on ensisijaisesti sillä henkilöllä, jonka tietoon seksuaalirikosepäily on tullut. On tärkeää, että poliisi saa tiedot henkilöltä, jolla on eniten ensikäden tietoa tapahtumista, joita ilmoitus koskee. Tästä syystä ilmoituksen tekemistä ei saa delegoida pelkästään hallinnollisen aseman tai työtehtävien perusteella. Mitä enemmän epäilyä koskevia tietoja joudutaan siirtämään tai käsittelemään ennen ilmoituksen tekemistä, sitä suurempi on riski ilmoituksen tekemisen viivästymiselle ja tietojen vääristymiselle tai katoamiselle. MITEN ILMOITUS TEHDÄÄN? Akuuteissa tilanteissa ilmoitus tehdään puhelimitse yleisen hätänumeron kautta tai paikallisesti erikseen sovitulla tavalla. Hätäkeskuksen päivystäjä välittää tiedon ja soittopyynnön asianomaiselle poliisille. Rikosten selvittämisen kannalta ajan kulumisella on tärkeä merkitys. Mitä nopeammin esitutkinta pääsee käynnistymään, sitä paremmat mahdollisuudet poliisilla on epäilyn selvittämiseen. Puhelimitse tehtävässä ilmoituksessa on varauduttava antamaan ilmoituslomakkeessa kysyttävät tiedot. Muissa tapauksissa ilmoitus poliisille voidaan tehdä kirjallisesti erillisellä lomakkeella. Ilmoitus tulee aina tehdä viipymättä. Jos työntekijä on epävarma siitä, onko tilanne sellainen, että ilmoitus pitää tehdä, hän voi konsultoida poliisia mainitsematta lapsen tai nuoren nimeä. Vastaava konsultointimahdollisuus on myös lastensuojeluilmoituksen osalta. ILMOITUS LASTENSUOJELULLE Jos lapsen epäillään joutuneen seksuaalirikoksen uhriksi, hänestä on tehtävä ilmoitus lastensuojeluun. Ilmoitus voidaan tehdä puhelimitse tai erillisellä lomakkeella. Lastensuojeluilmoitus tehdään salassapidon estämättä. MITÄ LAPSELLE JA HÄNEN HUOLTAJILLEEN KERROTAAN? Pääsääntöisesti lapsen huoltajille ilmoittamisesta on hyvä keskustella poliisin kanssa. Jos rikoksesta epäilty kuuluu lapsen lähipiiriin, perheeseen tai sukuun, poliisin ja lastensuojelun kanssa neuvottelu on erityisen tärkeää. Riskinä on lapsen joutuminen vaaraan rikosepäilyn paljastumisen vuoksi. Rikoksesta epäilty voi painostaa tai uhkailla lasta tai tuhota mahdollista todistusaineistoa. Mikäli lapsen huoltajille ei tutkinnallisista syistä voida heti kertoa rikosepäilyistä eikä ilmoituksen tekemisestä, on lastensuojelun yhteistyössä poliisin kanssa selvitettävä, miten lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehditaan. Lastensuojelulla on velvollisuus kertoa lapselle ja hänen huoltajilleen, jos lapsesta tulleen lastensuojeluilmoituksen perusteella ryhdytään johonkin toimenpiteisiin. Mikäli lastensuojeluilmoitus koskee lapseen kohdistunutta seksuaali- tai pahoinpitelyrikosepäilyä ja epäilty tekijä kuuluu lapsen lähipiiriin, lastensuojelun pitää neuvotella huoltajille ilmoittamisesta poliisin esitutkinnasta vastaavan tutkinnanjohtajan kanssa. Tällöin voidaan sopia milloin ja miten huoltajille kerrotaan tehdystä lastensuojeluilmoituksesta. Jos teosta epäilty on perheen ulkopuolinen, lapsen huoltajille voidaan yleensä kertoa heränneistä epäilyistä sekä työntekijän velvollisuudesta ilmoittaa asiasta poliisille ja lastensuojeluun. Epäillyn rikoksen uhriksi joutuneen lapsen kannalta vanhempien antama turva on ensiarvoisen tärkeää. Tästä syystä on tärkeä huolehtia siitä, että vanhemmat saavat tukea ja apua järkyttävässä tilanteessa selviytymiseen. Tärkeintä on huolehtia siitä, että lapsen olosuhteet ovat mahdollisimman turvalliset. Lapselle kerrotaan, että työntekijä kirjoittaa ylös lapsen kertomat asiat ja muut tärkeät tiedot. Jos mahdollista, lapselle kerrotaan iän ja kehitystason mukaisella tavalla, miten asia etenee ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Lapselle annettavan tiedon pitää olla todenmukaista ja luotettavaa. Työntekijä ei voi esimerkiksi luvata, että lapsen kertomat asiat jäävät vain hänen tietoonsa tai että niistä ei tarvitse enää myöhemmin puhua. Itse tapahtumien käsittelyä lapsen kanssa tulee välttää, sillä siitä käydyt keskustelut saattavat vaikeuttaa lapsen kertomuksen luotettavuuden arviointia myöhemmin. MITEN JA MIHIN RIKOSEPÄILYÄ KOSKEVAT TIEDOT KIRJATAAN? Tieto siitä, että lapseen kohdistuneesta seksuaalirikosepäilystä on tehty ilmoitus poliisille, kirjataan lasta koskeviin asiapapereihin. Terveydenhuollossa merkintä tehdään lapsen potilaskertomukseen ja lastensuojelussa lapsen asiakaskertomukseen. Koulussa merkintä tehdään joko oppilaskohtaisen oppilashuoltotyön rekisteriin tai tietyn oppilashuollon ammattihenkilön (terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori) ylläpitämään rekisteriin riippuen siitä, kuka ilmoituksen on tehnyt ja miten sitä on käsitelty. Työskentely lapsen kanssa ja siihen liittyvät tiedot kirjataan normaalisti ja perustehtävän mukaisesti lapsen asiakirjoihin. Varsinainen ilmoitus epäillystä lapseen kohdistuneesta rikoksesta tallentuu poliisin rekisteriin. MITÄ TIETOJA POLIISILLE PITÄÄ JA SAA LUOVUTTAA? Poliisilla on oikeus saada epäillyn rikoksen selvittämisen kannalta olennaiset tiedot. Säädöksen mukaan Perusturva 2/

20 ilmoitus on tehtävä salassapitosäädösten estämättä. Ilmoitusvelvollisuuden säätämisen tarkoituksena on ollut tutkinnan mahdollisimman nopea ja tehokas käynnistyminen. Tästä syystä ilmoituksen tekemisen yhteydessä annettavien tietojen tulisi olla mahdollisimman kattavia. Tutkintavaiheessa lasten oikeuspsykiatrisilla yksiköillä on laaja tietojen saantioikeus. VOIKO TUTKINTAPYYNNÖN TEKEMISESTÄ OLLA SEURAAMUKSIA, JOS EPÄILY OSOITTAUTUU AIHEETTOMAKSI? Aiheettomasta seksuaalirikosepäilystä ja sen perusteella tehdystä tutkintapyynnöstä ja mahdollisesti käynnistyvästä esitutkinnasta voi olla vakavia seurauksia aiheettomasti epäillylle henkilölle ja tutkinnan kohteeksi joutuvalle lapselle ja hänen lähipiirilleen. Tästä syystä epäily lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta on tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä perusteltava eli ilmoittajalla pitää olla jokin tai joitain selkeitä syitä ilmoituksen tekemiseen ja nämä on ilmoitettava poliisille. Ilmoittajalla ei kuitenkaan tarvitse olla varmaa näyttöä rikoksen tapahtumisesta tai sen tekijästä. Näiden selvittäminen on poliisin tehtävä. Jos ilmoittaja on epävarma perusteiden riittävyydestä, hänen on hyvä konsultoida poliisia ilman asianosaisten nimien mainitsemista. Yhteydenotto poliisiin on hyvä dokumentoida. Myös epäilyn syntymiseen johtaneet tekijät ja lapsen kanssa mahdollisesti käydyt keskustelut pitää dokumentoida. Mikäli epäilyn syntymiselle on riittävät perusteet, ilmoitus on lain velvoittamana tehtävä. Tällöin kunnianloukkaussyytteet tai muut vastaavat seuraamukset ovat epätodennäköisiä. Ilmoituksen tekemisen laiminlyöminen on teko, josta saattaa olla rikosoikeudellisia seuraamuksia. PAIKALLINEN YHTEISTYÖ Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosepäilyjen tutkinta edellyttää poliisin, lastensuojelun ja terveydenhuollon yhteistyötä. Lisäksi lasten arkisissa ympäristöissä, neuvolassa, päivähoidossa, koulussa, nuorisotoimessa ja vastaavissa paikoissa työskentelevien ammattilaisten on tunnettava vastuunsa ilmoitusten tekemisessä. Tästä syystä on paikallisesti luotava rakenteet ja yhteistyömallit, joiden pohjalta kaikki toimijat tietävät oman roolinsa ja siihen liittyvät tehtävät sekä muiden roolit ja niihin liittyvät tehtävät. Paikallisesti olisi sovittava ainakin siitä Miten ilmoitukset tehdään? Miten ilmoitusten vastaanotto ja käsittely on paikallisessa poliisissa järjestetty? Miten lapsiin kohdistuviin seksuaalirikosepäilyihin liittyvien lastensuojeluilmoitusten käsittely lastensuojelussa on järjestetty? Miten lastensuojelun ja poliisin yhteistyö on järjes- tetty? Miten mahdollisesti kiireellisesti tarvittavien somaattisten tutkimusten tekeminen on järjestetty? Erityisesti päivystysluonteisesti tehtävien tutkimusten osalta on varmistettava konsultaatiomahdollisuus. Ohje on saatavissa lastensuojelun käsikirjan sivuilta ja sen on on tuotettu yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Mikko Oranen, Kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot -raportti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina toteuttaman Lasten terveysseuranta -tutkimuksen (LATE) tulokset osoittavat, että neuvola- ja kouluikäisten suomalaislasten terveydentila on yleisesti hyvä ja lapsiperheet ovat pääosin hyvinvoivia. Haasteita riittää kuitenkin sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointi-erojen ja alueiden välisten erojen kaventamisessa. Tutkimuksesta ilmestyneessä raportissa pohditaan mahdollisuuksia, joita yhteiskunnalla olisi tämän rakenteellisen ongelman korjaamiseksi. Raportti täyttää lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia koskevaa väestöryhmittäisen tiedon puutetta ja antaa mahdollisuuden arvioida jatkotoimenpiteitä seurannan vakiinnuttamiseksi. Raportti on saatavissa terveyden- ja hyvinvoinnin konen, Päivi Mäki, Tuovi Hakulinen-Viitanen,Jaana Markkula, Katja Wikström, Marja-Leena Ovaskainen, Suvi Virtanen ja Tiina Laatikainen (toim.): Lasten ja lapsiperheidenterveys- ja hyvinvointierot, raportti 16/ Perusturva 2/2012