Kustaa Eemilistä. Rinne
|
|
- Jarmo Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kustaa Eemilistä Rinne 1906
2
3 Nykyään jokaisella on ja kuuluu olla sukunimi. Tämä käytäntö on kuitenkin ollut käytössä vasta vuodesta Sitä ennen tavallinen suomalainen tunnettiin ja tunnistettiin kulloisenkin asuinpaikkasa mukaan. Kun Antti syntyi Jaakkolan talossa, ja isännöi sitä, oli hän Jaakkolan Antti, mutta kun hän vanhuudenpäivinään muutti Ruskin sukulaistalon Hirvelän torppaan oli hän Hirvelän Antti. Todennäköisesti tämä siksi, että pappien oli helpointa pitää kirjaa alati muuttuvasta seurakunnasta, sen jäsenistä, jotka lapsuuden jälkeen siirtyivät rengeiksi sinne ja piioiksi tänne, vaihtoivat paikkaa tarpeen tullen, avioituivat ja ryhtyivät torppareiksi tai talon pitäjiksi, jne. Ihmisten tilane eli ja muuttui koko ajan, mutta talot ja torpat pysyivät sijoillaan. Tässä lehtisessä sukunimenmuutosasiaa olen tuonut esille Sirkka Paikkalan sanoin, hän kun on kertonut tämän niin hyvin, etten itse voi paremmin sanoa. Jottei asiat menisi sekaisin, tai etten tulisi lisänneeksi tekstiin mitään virheellistä tai poistaneeksi siitä mitään oleellista, olen jättänyt Paikkalan asian hänen alkuperäisen tekstinsä muuttamatta sitä juurikaan. Samoin salpietarista kertova teksti on suora lainaus. Kirjoittaja on julkaissut tekstinsä Oulun yliopistolla nimellä Koivu. Auli Rinne,
4 Kustaa Eemil oli mukana rakentamassa tätä serkkunsa Fiinun torppaa. Torppa on Vermuntilassa Kustaan ja Fiinun eli Josefiinan isoisän, seppä Samuelin pihapiirissä. Sepän susiovinen talo oli Fiinun aikaan jo asuinkelvoton, siksi hänelle rakennettin tämä. Fiinu oli Samuelin pojan, Josefin, tytär. Josef oli myös seppä. 4
5 YLEISTÄ SUKUNIMESTÄ Suomen lain mukaan meillä jokaisella kuuluu olla sukunimi, se on itsestäänselvyys. Niin ei ole kuitenkaan aina ollut. Mm. keskiaikaisessa Länsi-Suomessa, joka eli voimakkaammin Ruotsin ja Keski-Euroopan vaikutuspiirissä ja jossa asutus oli paikalleen vakiintunut ja oli siirrytty jo varhain peltoviljelyyn, ei käytetty sukunimiä. Pakolliseksi sukunimi tuli kaikille vasta ensimmäisessä sukunimilaissa v Sukunimen pääkriteeri on sen periytyvyys. 5
6 LISÄNIMI * TALONNIMI * LIIKANIMI Se, että kirkonkirjoissa on pitkään etunimen jälkeen merkitty talonnimi, ei todista, että tuota talonnimeä olisi käytetty sukunimenä. Jos nimi vaihtuu talosta muuton myötä, kyseessä ei ole vielä sukunimi vaan lisänimi. Tavallisin talonnimen tuntomerkki on la-loppuisuus. Talonpojilla ja kaupunkien väestöllä saattoi toisaalta olla erilaisia periytymättömiä liikanimiä. 6
7 SUKUNIMI KANSALLISENA SYMBOLINA Suomi sai autonomisen aseman kansakuntana, suomalaisuus alkoi herätä, suomen kieli tunnustettiin viralliseksi ruotsin kielen rinnalle, maata mullistivat suuret taloudelliset uudistukset, yhteiskunnalliseen ajatteluun tuli uusia tuulia, kansansivistystyö laajeni, armeija organisoitiin uudelleen, jne. Suomi alkoi itsenäistyä kansalliseksi valtioksi, ja haki tähän suureen uudistukseensa aktiivisesti rakennustarpeita Euroopasta. Se heijastui myös nimistöön. Sukunimistä puhuttiin mm. kansallisina symboleina. Julkinen keskustelu sukunimistä johti 1870-luvulla myös sivistyneistön piirissä julkisiin tekoihin nimien suomalaistamiseksi. Joskus sukunimien käyttöä perusteltiin esimerkiksi sillä, että kantakirjalehmilläkin on sukutaustan ilmaiseva nimi, miksei siis itse kullakin kansalaisella. 7
8 NIMEN SUOMALAISTAMINEN OTETTU NIMI Jo 1800-luvun 1800 lopulla, mutta ennen kaikkea 1900 alussa ei suomalaisia nimiä suomalaistettiin runsaasti. Myös vanhat, ruotsin kielen omaksuneet mutta kotikielekseen suomen ottaneet sivistyneistö-, virkamies- ja porvarissuvut vaihtoivat nimensä suomalaisiksi. Tämä haluttiin tehdä mahdollisimman näyttävästi, ja näin kapinoitiin paitsi vanhaa ruotsalaista yläluokkaa ja sen juurruttamaa kulttuuria vastaan, myös venäläistä pakkovaltaa vastaan suomalaisten valtiollisten, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien puolustamiseksi. Syntyneitä nimiä Paikkala kutsuu ns. otetuiksi nimiksi. Ne syntyivät 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella vierasnimien tai patronyymien (isännimien) sijaan. Näistä nimenvaihdoksista julkaistiin yleensä ilmoitus Suomalaisessa Virallisessa Lehdessä tai jossakin muussa sanomalehdessä. Uusia nimiä otettiin eniten vuonna 1906 Snellmanin 100-vuotispäivien yhteydessä järjestetyssä nimien suomalaistamiskampanjassa.. 8
9 SNELLMANIN 100-VUOTISPÄIVÄ JA SUKUNIMIEN SUOMALAISTAMINEN Sukunimien suomalaistamiskampanja maaliskuussa 1906 sillä ajatuksella, että nimenmuutokset julkaistaisiin kahdestoista toukokuuta, Snellmanin satavuotispäivänä. Tämä kampanja oli jatkoa aiemmille sukunimenmuutoille, joihin suomenmieliset ylioppilaat olivat kehottaneet vuosisadan alusta Vapun päiviksi. Vuosien 1905 ja 1908 välinen murroskausi oli voimakkaan kansallisuuspolitiikan jakso. Monien mielestä suomalaisuuspolitiikka oli siihen mennessä jo saavuttanut tavoitteensa, kun suomenkieliset koulut olivat yleistyneet, sivistyneistö ja virkamiehet suomenkielistyneet, suomenkielisiä sanomalehtiä oli runsaasti, ja myös talouden alueella suomalaiset yritykset olivat menestyneet. Jotain oli silti jäänyt tekemättä. Suomen säätyläistöltä oli jäänyt astumatta viimeinen askel, ja nyt siihen tuli tilaisuus. 9
10 SNELLMANIN PÄIVÄN SUURNIMENMUUTTO Elettiin yhteiskunnallisesti hyvin aktiivista aikaa. Syksyn 1905 suurlakkoa seurasivat suurmielenosoitukset yleisen äänioikeuden ja yksikamarisen eduskunnan puolesta. Snellmanin päivän suurnimenmuutto oli osa poliittista kuohuntaa, jossa Suomen yhteiskunnallinen elämä mullistui ja eri kansanluokat hakivat voimaa demokratian toteuttamiseksi, sääty-yhteiskunnan murtamiseksi ja tsaarin Venäjän sorron lieventämiseksi. Protesti kohdistui myös ruotsalaisuuden vanhaa historiallista painolastia vastaan. 10
11 JOUKOSSA EI ARINKAAN LIIKAA EROTTUISI Suomenmielistä, ruotsinkielisyydestä irtautumaan tahtovaa sivistyneistöä oli 1840-luvulta alkaen sykähdyttänyt kansallinen mieli, mutta se ei ollut vielä rohjennut laajemmin suomalaistaa omia nimiään. Siihen tarvittiin suurta yhteistä mielenilmausta, joukkovoimaa, josta oli saatu kokemusta suuren adressin keruussa, kutsunnoista kieltäytymisissä ja suurlakossa. Joukossa ei arinkaan liikaa erottuisi. Suurnimenmuutto oli samalla säätyläisten kädenojennus tavallisen kansan suuntaan. Olemme omaksuneet kansan kielen, olemme mieleltämme ja nyt myös nimiltämme suomalaisia. Näin sivistyneistö halusi osoittaa olevansa valmis eheän, ei-säätyläisen suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Snellmanin 100-vuotispäivän kunniaksi vuosina 1906 ja 1907 suomalaistui kaikkiaan noin henkilön nimi luvun alussa Suomalaisia oli yli 2,5 miljoonaa. 11
12 Rinne Kustaa Eemil Panelius (s Vermuntilassa) vaihtoi sukunimekseen nimen Rinne vuonna Tästä oli ilmoitus Suomen virallisessa lehdessä Nimeä vaihtaessaan perheensä kuopus, Kustaa Eemil, oli näin vasta kuusitoistavuotias.. 12
13 Panelius Kustaa Eemelin isä Juho Juhonpoika (Johan Johansson s Panelia) muutti Paneliasta Vermuntilaan Pappi antoi hänelle tuliaislahjaksi liikanimen Panelius. 13
14 Hirvelä Juhon isä oli samoin nimeltään Juho Juhonpoika (Johannes Johansson s ). Hän syntyi Paneliassa sukulaisten isännöimän Ruskin talon Hirvelän torpassa. Tämä torpan nimi oli hänen lisänimenään hänen koko pitkän elämänsä aikana, sillä hän sekä syntyi, eli aikuiselämänsä, ja myös kuoli tässä torpassa kahdeksankymmentä vuotta elettyään. 14
15 Lund Juho Hirvelän isä oli Juho Jaakonpoika (Johan Jacobsson s Panelia). Hän syntyi ja eli Ruskin talon Hirvelän torpassa Paneliassa. Tämä Juho oli ammattimiehiä, hän oli salpietarinkeittäjä, ja vieläpä paikallisten salpietarinkeittäjien käskynajaja. Tästä syystä hän sai lisänimekseen nimen Lund. 15
16 Jaakkola Juho Lundin isä oli Jaakko Antinpoika (Jacob Andersson s ) Hän muutti myöhemmin vanhempiensa ja vaimonsa kanssa sukulaisten isännöimään Ruskin talon Hirvelän torppaan (katso: Lund). Jaakon isä Antti Tuomaksenpoika (Anders Thomasson s Paneliassa) oli Jaakkolan talon isäntänä. Häntä ennen taloa isännöi hänen isänsä Tuomas Knuutinpoika (Thomas Knutson k ). 16
17 Liukko (Liukkoj) Tuomaksen isä oli Knuutti Pietarinpoika (k Paneliassa) Knuutin isä oli talollinen Pietari Klemetinpoika Paneliasta. Pietarin isä oli talollinen Klemetti Mikonpoika Liukko (Clement Liukoj) Paneliasta. Klemetin isä Mikko syntyi Paneliassa 1400-luvulla. 17
18 NIMI KÄYTÖSSÄ Liukko 1500-luvulta Jaakkola luvulla Lund luvulla Hirvelä 1800-luvulla Panelius l. Rinne
19 SALPIETARISTA Salpietari (kalisalpietariksi edelleen kutsuttu salpietarityyppi) oli erityisen tärkeässä asemassa ennen kaikkea valmistettaessa ruutia, jossa on 10% rikkiä, 15% hiiltä ja 75% salpietaria. Salpietarin valmistusmenetelmä vaati paljon tarkkuutta ja polttoainetta. Tavallisesti käytettiin navetoista ja talleilta peräisin olevaa maata, joka oli eläinten virtsan ja ulosteiden kyllästämää. Tässä typpipitoisessa, emäksisessä maa-aineksessa tapahtui mikrobien aiheuttamaa käymistä, jonka tuloksena syntyi salpietaria. Sen talteensaamiseksi oli maasta uutettua nestettä keitettävä, kunnes salpietari saostui. 19
20 Viikkoja kestävässä avotulella keittämisessä käytettiin suuria avonaisia kuparikattiloita. Tähän kului valtavia määriä puuta. Ruudin sotilaallisen merkityksen vuoksi useimmat maat pyrkivät omavaraisuuteen salpietarin suhteen. Valmistusta ympäröivät siten tiukat valtiolliset määräykset. Ruotsissa navettojen salpietaripitoinen maa kuului pitkään periaatteessa kruunulle luvulla, jolloin salpietarinvalmistus alistettiin sotakollegiolle, matkustivat valtiolliset salpietarinkeittäjät ympäri maata ja kaivoivat tallien ja navetoiden lattiat ylös! Maa kerättiin talteen, uutettiin ja parhaassa tapauksessa - asetettiin takaisin paikalleen. Salpietarinkeittäjät palasivat 4-6 vuoden välein keräämään maan talteen sen ollessa jälleen salpietaripitoista. 20
21 Lähteet: Sirkka Paikkala, Sukunimet sukututkimuksessa; Sirkka Paikkala; Koivu; 21
22 Vermuntilan Rinnen sukuseuran julkaisu no 1
Kustaa Eemilistä. Rinne
Kustaa Eemilistä Rinne 1906 Nykyään jokaisella on ja kuuluu olla sukunimi. Tämä käytäntö on kuitenkin ollut käytössä vasta vuodesta 1920. Sitä ennen tavallinen suomalainen tunnettiin ja tunnistettiin
LisätiedotSUVUN TILALLISET KULKKILA
SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna
LisätiedotKalle Kallenpoika Sorri
1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotSUOMALAISTEN SUKUNIMET
SUOMALAISTEN SUKUNIMET Esityksen päälähteenä on käytetty Sirkka Paikkalan väitöskirjaa Se tavallinen Virtanen (2004). Lisäksi apuna on käytetty Paikkalan ja Pirjo Mikkosen asiaa käsitteleviä artikkeleita.
Lisätiedot1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella
Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotKyläkeskiviikko Elsa Hietala
Kyläkeskiviikko 12.3.2014 Elsa Hietala www.karttaikkuna.fi Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Seppä (Heikki Kipsä) Polo (Luukas Polo) Jaettiin 1562 Tuomo ja Heikki
Lisätiedot3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1
1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.
LisätiedotHumppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä
Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,
Lisätiedot1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt
1793 Henkikirjat Savonkylä Lt 167-169, Es 2505-6, Lt 1526-27 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä 3/8 vero Isäntä Herman Antinpoika, emäntä Saara, Juho ja Antti veljenpojat Kaisa ja
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotEsipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen
Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................
LisätiedotRuokolahti Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1
Ruokolahti 0 5.11.2014 Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tuomas Laakko, s. 25.08.1849 Savitaipale. Tauluun 2. Matti Laakkonen. Tauluun 3. Johannes Laakkonen.
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotJälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 Matti Matinpoika Store
Jälkipolviraportti: Sivu 1 / 5 1. (#1) s. 1580 - k. 1663 vih.äiti Store [Riska] (#2) s. 1585 2. Margareta Matintytär Store (#444) s. 1618 - k. 22 Huhtikuuta 1695 2. Lauri Matinpoika Store (#440) s. 1621
LisätiedotMika Vaihekoski. Esipolvitaulut. Taustaksi. Viimeksi päivitetty 10.10.2009. mika.vaihekoski(at)tse.fi
Mika Vaihekoski Esipolvitaulut Taustaksi Viimeksi päivitetty 10.10.2009 Mika Vaihekoski mika.vaihekoski(at)tse.fi Johdanto Nimistä ja paikkakunnista Nykyihmisille itsestään selvä käytäntö omata sukunimi
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotNimilain uudistamistyöryhmän mietintö. Yleisiä huomioita. 1 luku. Etunimi. Kotimaisten kielten keskus. Lausunto
Kotimaisten kielten keskus Lausunto 15.06.2017 101/03/17 Asia: OM 24/41/2015 Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö Yleisiä huomioita Lausuntonne: Mahdolliset kommenttinne: 1 luku. Etunimi Etunimien enimmäismäärää
LisätiedotASUIN- SYNTYMÄ- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU SIVU
Vanhempien Juuret lehtien henkilöluettelot asuinpaikan mukainen järjestys Valitse näppäimet Ctrl+F niin saat etsintäruudun näkyviin ASUIN- SYNTYMÄ- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU
Lisätiedot5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1
1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva
LisätiedotTorppari Pietari Juhonp. Saara vaimo 2 h, sav 1
1796 Henkikirjat Savonkylä filmit Lt 1532 Lt 175-178 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä 3/8 vero Isäntä Herman Antinpoika, emäntä Saara, Juho veljenpoika, Juho ja Taavi rengit, Kaisa
LisätiedotRautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29
Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki
LisätiedotKun isoisän isä sukunimen otti
Artikkeli on julkaistu Hiidenkivi -lehden numerossa 4/2005. Otavan Opisto on saanut luvan julkaista artikkelin oman verkko-oppimateriaalinsa osana. Kun isoisän isä sukunimen otti Sirkku Paikkala Suomen
LisätiedotRuokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen
Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen
LisätiedotOtto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki
Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten
LisätiedotPerunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862
Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin
LisätiedotMarttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus
Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware
LisätiedotKAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1
KAAVIN RETUSEN KOSUSET Taulu 1 Paavo Kosunen, talollinen Kaavin Retusessa, * 1666/1669 (1673 Kuopio, Tuusniemi?) 9.6.1751 Kaavi, Retunen Kaisa Voutilainen, * 1678 22.5.1759 Kaavi, Retunen 1. Heikki, *
LisätiedotSYNTYMÄ- ASUIN- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU SIVU
Vanhempien Juuret lehtien henkilöluettelot aakkosellinen järjestys Valitse näppäimet Ctrl+F niin saat etsintäruudun näkyviin SYNTYMÄ- ASUIN- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU
LisätiedotSYNTYMÄ- ASUIN- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU SIVU
Vanhempien Juuret lehtien henkilöluettelot alkuperäinen järjestys Valitse näppäimet Ctrl+F niin saat etsintäruudun näkyviin SYNTYMÄ- ASUIN- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA JULKAISU
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
Lisätiedot1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h.
Matti Kiiski (1570-) Matti Matinpoika Kiiski (1600-) Yrjö Matinpoika Kiiski (1632-1673) 1. Tuomas Yrjönpoika Kiiski (1650-1721) 1.1. Marketta Tuomaantytär Kiiski, Nakari (1683-1740) 1.1.1. Eerik Martinpoika
LisätiedotGreta Liisa (Margaretha Elisabeth) Juusentytär s Hietanen, Ahoi, Teisko k Hietanen, Saarlahti, Teisko
Helmi Matilda Rekola o.s.myllylä, s. 1.8.1904 Järvenpään torppa, Sorri, Kiimajoki,, k. 18.12.1997 Esipolvikaavio: 1 / 12 I II III IV V Simon Lundgren, räätäli s. 15.8.1778 Lempäälä, Lumiala > 2 k. 23.10.1855
LisätiedotHilja-mummin matkassa
Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä
LisätiedotKUORTANEEN KANSANSOITTAJAT
KUORTANEEN KANSANSOITTAJAT MINIMATRIKKELI 2009 YRJÄNÄ SEPPÄLÄ (1779-1853) Yrjänä Seppälä eli tarkemmin Yrjänä Juhonpoika Yli-Seppälä. Hän käytti myös sukunimeä Seijari. Hän toimi viulunsoittajana vasulaisten
Lisätiedot1773 Henkikirjat filmi Lt 1729
1773 Henkikirjat filmi Lt 1729 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa
LisätiedotÄitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen.
Esipolvitutkimuksen tuloksia Tässä kirjoittaa Karkisen Katri (s. 1960). Laadin MyHeritage-nimiseen sukututkimusohjelmaan noin 250 henkilön taulukon esivanhemmistani. Tärkein mutta nuorin osa sitä ovat
LisätiedotEsipolvet henkilölle Johannes Kuusisto
Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Johannes........ Kuusiston......... esipolvet.................................................................................
LisätiedotVaalilippu Waasan läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuonna 1907 toimitettavaa edustajavaalia varten.
1 Vaalilippu Waasan läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuonna 1907 toimitettavaa edustajavaalia varten. Valsedel för landtdagsmannavalet år 1907 i Wasa läns norra valkrets. A. Vaaliliitto 1. Kauhava Oikeutta
LisätiedotSukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014
Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218
Lisätiedot1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218
1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotAnders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3
Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.
LisätiedotKalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) Kivennapa
Kalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) KIVENNAVAN (kirkonkylän) VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin,
LisätiedotIDENTIFIOINNISTA IDENTITEETTIIN
IDENTIFIOINNISTA IDENTITEETTIIN SIRKKA PAIKKALA VÄITÖKSENALKAJAISESITELMÄ HELSINGIN YLIOPISTOSSA 15. TOUKOKUUTA 2004 Hugo Adolf Bernatzik, saksalainen etnologi, kertoo kirjassaan Die Geister der gelben
LisätiedotKankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola
Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat
LisätiedotPERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Ahlfors Taavetti Nikolai Lamminmäki
PERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s. Ahlfors, s. 20.5.1904 Kela, Kittilä, Suodenniemi, k. 25.6.1975 Tampere, kuolinsyy Keuhkokuume. Kummit: Talollinen Antti Kela ja vaimonsa Eeva sekä
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotTaulu 1 1. Juho Matinpoika Laakkonen Liisa Erkintytär Laakkonen Erkki Laakkonen Matti Laakkonen Heikki Laakkonen Olavi Laakkonen Liisa Laakkonen
Taulu 1 1. Juho Matinpoika Laakkonen, Talollinen Nivalan Keskitalo nro 14:sta., s. 1706, k. 31.12.1779 Nivala (Sirkka Korteniemi). Puoliso: Liisa Erkintytär Laakkonen, s. 1706, k. Nivala Erkki Laakkonen,
LisätiedotAatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla
Aatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla 29.7.2011 HEINOLAN IMJÄRVEN RIEVELINMUTKASSA Niemiset Niemiskylässä ERIKA JA AATAMI NIEMISEN LAPSET Väinö Robert Pentti Olavi Nieminen s. 5.2.1899 Heinolan
LisätiedotPuutiojärvi 16.1.2014
Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotJos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään
Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-
LisätiedotLiperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1
Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotKaukosten suvun synty ja alkuvaiheet
15.3.2016 Joroisten Kaukosten suvun synty ja alkuvaiheet Nissisestä Kaukoseksi Ari Kolehmainen FM, SUKUTUTKIJA 1 Tutkimuksen lähtötilanne Lähdin selvittämään Joroisten Kaukosten alkujuuria sukuseuralta
LisätiedotSukuselvityksen kohde. Hanna Kustaantytär Rekola. s Rekola tölli, Iso-Kulkkila, Teisko. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu:
Sukuselvityksen kohde Hanna Kustaantytär Rekola s. 13.2.1872 Rekola tölli, Iso-Kulkkila, Teisko ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 23.03.2018 Tekijä: Jukka Lamminmäki jukkalamminmaki.suntuubi.com SUKUJUTUT
Lisätiedot1714 Napuen taistelun yhteydessä kuolleet tai kadonneet vähäkyröläiset
1714 Napuen taistelun yhteydessä kuolleet tai kadonneet vähäkyröläiset Luettelo on säilynyt Vaasan maakunta-arkistossa. Suomennos Anita Korpela (Maakunta-arkisto). Kuuttila Kuono (Loppela) talollinen Matts
Lisätiedot23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)
92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.
LisätiedotTAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)
TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)
LisätiedotSUKUSEURA TUO YHTEEN
SUKUSEURA TUO YHTEEN Heikkisten perinnepäivä keräsi sukulaisia lähes 400 vuotta suvussa olleelle tilalle. Heikkisten Sukuseuran Kainuun osasto kokoontui 4. elokuuta Moisiovaaran Seppälässä perinnepäivää
Lisätiedotmeni Villen kanssa navettaan ensimmäisenä autosta noustua ja heillä kului aikaa navetassa.
KUOTILA Kuotilan kylä sijaitsee lähellä Kyröskosken kylää, eli se on Hämeenkyrön vanhinta asutusta. Sepän tila sijaitsi Kuotilassa ja sen alkuperäinen nimikin oli Kuotila, joten se oli kylän ensimmäinen
LisätiedotTorppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja
Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Matti Erikinpoika Peltoniemi syntyi 1.7.1784 Hämeenkyrössä. Häntä ei löydy Hämeenkyrön kastetuista ja ensimmäisessä rippikirjassa syntymäaika on muodossa
LisätiedotMiten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä
Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin
LisätiedotSINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta
SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen
LisätiedotMarcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies
Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-
LisätiedotAnna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø
Sivistyneistön i i tö kielenvaihto iht ruotsista suomeen 1850 1920 Anna-Riitta Lindgren Universitetet i Tromsø Aiheet: Kielitilanne Suomessa ennen kielenvaihtoa Kielenvaihto iht makrotasolla Kielenvaihto
LisätiedotOMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA
OULUNKYLÄN OMAISRYHMÄ JOKA TOINEN tiistai KLO 13.30-15.00 Oulunkylän Kirkko, Teinintie 10 Takkahuone 2 krs. OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA Syksy
Lisätiedot5/16 - Juho Söderkärnä. emäntä Maria, Laurint.tytär Saara 3 1
1767 Henkikirjat filmi Lt 1123-1124 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär.poika Taavi ja vaimo Susanna, poika Herman (Antinpojat)
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotSivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k.
Sivu 1 / 8 1. (#143) s. 15 Tammikuuta 1795 - k. 25 Lokakuuta 1860 vih.anna Juhontytär Salmela (#23) s. 20 Kesäkuuta 1797 - k. 1 Lokakuuta 1815 vih.priita Kaisa Juhontytär Salmela [Haapala] (#43) s. 1797
LisätiedotPerunkirja Liisa Juhontytär Nykänen (os.söderkärnä) s k
Perunkirja Liisa Juhontytär Nykänen (os.söderkärnä) s.01.02.1742 k 16.05.1807 Vuonna 1807 30 päivänä Joulukuuta toimitti allekirjoittanut pyynnöstä Lappajärven Kirkonkylässä Nykälän talossa perunkirjoituksen
LisätiedotHartikaisten sukuseura ry. Perustamiskokous pidetty Kuopiossa ja rekisteröity 1974 Jäseniä henkilöä
Hartikaisten sukuseura ry Perustamiskokous pidetty Kuopiossa 4.11.1973 ja rekisteröity 1974 Jäseniä 31.12.2015 198 henkilöä Seuran tarkoitus selvittää suvun ja Hartikainen-sukunimen muiden muunnosten mukaisten
Lisätiedot25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)
111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut
LisätiedotAikuislinjan lukuvuosikalenteri
Aikuislinjan lukuvuosikalenteri 2017 2018 1. jakso 21.8. 8.10. Ti 15.8. Uusien opiskelijoiden yleisinfo klo 17 Ke 16.8. Opinto-ohjaaja ohjaa uusia opiskelijoita klo 12-18 To 17.8. Opinto-ohjaaja ohjaa
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotEsipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika
Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Erik.... Johan...... Tuomaanpojan............. esipolvet...........................................................................
LisätiedotTeema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät
UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.
Lisätiedotvero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa 6 1
1774 Henkikirjat filmi Es 2503 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotKURIKAN HISTORIA I: esihistoriasta Suomen sotaan
1 / 52 KURIKAN HISTORIA I: esihistoriasta Suomen sotaan Valitse näppäimet Ctrl+F niin saat etsintäruudun näkyviin SYNTYMÄ- ASUIN- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA SIVU Ilmajoki Peldan
LisätiedotNimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella
Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella PAIKANIMET OVAT OSA HISTORIAA Ennen maatalousvaltainen kuntamme on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä enemmän kuin sitä ennen vuosisadassa. MIHIN KAAVANIMIÄ
LisätiedotPuolison sukunimi ja lapsen sukunimi
1 Tammikuu 2019 Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Tässä esitteessä kerrotaan, millä tavalla sukunimi voi muuttua avioliiton solmimisen yhteydessä. Esitteessä kerrotaan myös lapsen sukunimestä ja sen
LisätiedotNiilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena.
Taulu 31 Pekka Niilonpoika Käyhkö (taulusta 12), synt. 7.8.1762 Alakuonassa, kuoli 27.1.1828 Sairalanmäellä Kuokkalassa 66-vuotiaana tilan isäntänä ja leskenä kuumeeseen. Vihittiin 29.5.1793, puoliso Kuokkalasta
LisätiedotSiilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.
Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733
LisätiedotJurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ
SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla
Lisätiedot1797 Henkikirjat Savonkylä filmit Lt Lt
1797 Henkikirjat Savonkylä filmit Lt 178-181. Lt 1532-33-34. talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökrja
Lisätiedot21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)
49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen
LisätiedotEteläpohjalaiset Juuret Tietoa ja tarinoita 1/5
Eteläpohjalaiset Juuret Tietoa ja tarinoita 1/5 Jacob, Jaakko vai Jaska? Matti Lehtiö Esivanhempiemme nimien kirjoitusasu on puhuttanut tämän vuoden aikana sukututkimuslehdissä, mutta aivan erityisesti
LisätiedotTAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders
Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,
LisätiedotRAUTALAMMIN KORHOSET
N= 1 Puheenjohtajalla RAUTALAMMIN KORHOSET Vuoteeen 1770 asti syntyneet Rautalammin kirkonkirjojen, Suomen asutuksen yleisluettelon ja peruluetteloiden mukaan laatinut Veijo A. Saloheimo 2/9-55 Tämä dokumentti
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotKalevi Hyytiä Kurkela 1600-luvulla 1 (6) Kurkela
Kalevi Hyytiä Kurkela 1600-luvulla 1 (6) KURKELAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi
LisätiedotHapposia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä
1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12
LisätiedotEloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012
Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset
Lisätiedot