LAUSUNTO KOSKIEN LAPPI SOPIMUKSEN LUONNOSTA 1.1. MTT:n näkemykset maakuntaohjelmasta

Transkriptio

1 LAUSUNTO KOSKIEN LAPPI SOPIMUKSEN LUONNOSTA 1.1 MTT:n näkemykset maakuntaohjelmasta Lappisopimuksen vahvuutena ovat osallistava ote ja sektoreita yhdistävät yleistavoitteet. Mielestämme mahdollisuuksien ja toimintaperiaatteiden kuvaukset jäävät kuitenkin pääosin liian yleiselle tasolle, koska niitä on avattu toimialoittain vähän. Siksi toimialojen on vaikea tunnistaa oma roolinsa Lappi-sopimuksessa. Se heijastuu myös kommenteissamme, jotka koskevat lähinnä tutkimiamme aloja. Esitämme tarkemmat kommentit sivujärjestyksessä. Sivu 2: Esitämme, että sisällysluetteloon Lapin kehittämisen strategiset valinnat ja toimenpiteet otsikon alle lisätään alaotsikko Lapin elintarviketuotannosta arvoketjuineen, sillä elintarvikealalla on hyvät kasvunäkymät. Niitä konkretisoimme myöhemmissä kommenteissa. Sivu 3: Toinen sarake kappale kaksi (johdantoluku): Viittaus luonnonvarojen jalostamisessa teolliseen toimintaan antaa ymmärtää, että kyseessä on ainoastaan kaivannais- ja metsä-teollisuus. Kuitenkin juuri uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva maaseutuyrittäjyys (sis. maa- ja puutarhatalous, luonnontuote- ja elintarvikealat) antaa lappilaisille mahdollisuuden työllistää itse itsensä esim. pienissä raaka-aineita jatkojalostavissa yrityksissä. Tällainen yrittäjyyden muoto on keino pitää kylät asuttuina ja rakennuskanta elinkeinollisessa käytössä. Esitetään, että kappale muotoillaan toisin. Toinen sarake kappale kolme: Kemijärvi, Sodankylä, Ivalo ja Kittilä ovat palveluiltaan monipuolisia aluekeskuksia. Muiden kuntien keskustaajamissa säilyvät elämiseen ja yrittämiseen liittyvät peruspalvelut. Viitaten edelliseen kohtaan Lapissa on n. 300 kylää, osa on erittäin vahvoja ja elinvoimaisia. Niistä voi tulevaisuudessa muodostua mainittujen neljän aluekeskuksen kaltaisia. Siksi kehittämispanoksia tulee ohjata myös muihin kuin nykyisiin aluekeskuksiin. Dikotomia voi toimia kehityksen jarruna. Esitetään, että asia muotoillaan toisin. Sivu 4 Lapissa kulutettavat elintarvikkeet ovat pääosin tuontitavaraa. On arvioitu, että tästä syystä vähintään 70 miljoonaa euroa vuosittain (ilman kerrannaisvaikutuksia) valuu maakunnan ulkopuolelle. Lappi on maailman suurin sertifioitu luomukeruualue ja Euroopan puhtain tuotantoalue. Mutta lappilaisista puhtaista, terveellisistä, laadukkaista ja aromikkaista raaka-aineista valmistettu ruoka ja sen taustalla lappilainen ruokaketju on monen raaka-aineen kohdalla alihyödynnetty business. Elintarvikkeiden omavaraisuusastetta voitaisiin nostaa nykyisestä tun- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Jokioinen Latokartanonkaari Helsinki Silmäjärventie Kannus Lönnrotinkatu Mikkeli Toivonlinnantie Piikkiö Tutkimusasemantie Ruukki Antinniementie Vihtavuori Alapääntie Ylistaro Vaihde Tervamäentie Hyvinkää Halolantie 31 A Maaninka PL 413 (Rakentajantie 3) Oulun yliopisto Eteläranta Rovaniemi Kipinäntie Sotkamo Vakolantie Vihti Opistontie 10 A Ypäjä

2 tuvasti. Esitetään, että Lappi-sopimuksen tiivistelmään lisätään: Lappi voi hyvin / ruokitaan lappilaisilla elintarvikkeilla. Sivu 5: Strategiset valinnat: Edellisiin kommentteihin liittyen täydennys kohtaan neljä: Lapin aluerakenne kehittyy hajakeskittyneesti kylien elinvoimaisuus turvaten lisäys viidenneksi kohdaksi: Lappi on lähiruokamaakunta Sivu 7: Toisen kappaleen metsäteollisuus-sana kannattaa muuttaa muotoon metsäala (myös s. 9). Otsikko: Metsä, matkailu, kaivokset ja Lapin alkuperäiset elinkeinot toimeentulon lähteinä Porotalous ja maatalous luokitellaan tässä ns. alkuperäisiksi elinkeinoiksi. Alkuperäisyys mielletään usein taantumukseksi. Kuitenkin toimialat ovat modernisoineet tuotantojärjestelmiään siinä missä metsätalous. Esitetään, että otsikko muutetaan muotoon metsät, pellot, kaivokset ja matkailualueet maaseudun toimeentulon lähteinä. Ensimmäisen sarakkeen viimeinen kappale ja toisen sarakkeen ensimmäinen kappale jakaa virheellistä informaatiota lappilaisen maatalouden tulevaisuuden näkymistä. Lappilaisen maatalouden kasvuodotus on tosiasiassa sen historian huonoin. Toisaalta lappilaisessa alkutuotannossa on paljon toistaiseksi hyödyntämätöntä potentiaalia. Esitetään uudelleen muotoilua: Matkailun ja kulutustrendien myötä lappilaisen ruokaketjun kasvunäkymät ovat valoisat. Esitetään, että ensimmäisen sarakkeen viimeisen kappaleen alku muutetaan muotoon: Luonnontuotteita hyödyntävät toimialat, jotka nojaavat Lapin puhtaisiin metsiin ja niiden marja- ja sienisatoihin sekä puuperäisiin raaka-aineisiin, ovat vahvasti kehittyviä elinkeinoja Sivu 8: Ensimmäisen sarakkeen kolmas kappale: Luonnonläheisyys on Lapin valttikortti. Sen tulisi olla läsnä myös tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla. Suomessa on hyviä kokemuksia sekä viherkaavoista että kansallisista kaupunkipuistoista. Puistot ovat toisiinsa kytkeytyneiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden muodostamia laajoja ja aluekokonaisuuksia, joille annetaan kansallinen status. Statuksesta syntyvä imagoetu on tuotteistettavissa mm. matkailussa. Viherkaavoilla puolestaan ohjataan rakentamista tavalla, joka turvaa monipuolisten viher- ja luontoalueiden saavutettavuuden ja läheisyyden kasvavissa yhdyskunnissa. Lähiviher- ja luontoalueet ovat lasten ja vanhusväestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta oleellisia mutta myös matkailijoiden kaipaamien luontoelämysten näkökulmasta tärkeitä. Esitetään: Kaupunkien ja matkailukeskusten maankäytössä tavoitellaan viher- ja luontoalueiden katkeamatonta verkostoa. Toisen sarakkeen ensimmäisen kappaleen loppuun esitetään lisättäväksi lauseet: Monipuolinen maaseutuyrittäminen edellyttää sitä, että elinkeinoja ja asumista tukevia alueita 2

3 kaavoitetaan ja infrastruktuuria rakennetaan myös asutuskeskusten ulkopuolelle ja lappilaisia tuotteita tarjotaan ja kulutetaan nykyistä enemmän maakunnan alueella. Sivu 9: Esitetään seuraavia lisäyksiä ja täydennyksiä listaan Strategisen valinnan toteutumiseksi Lapissa kehitetään lappilaista elintarviketuotantoa koko arvoketjussa ja edistetään lähiruokaketjuja luonnonvaroja hyödynnetään monipuolisesti ja kestävästi tunnistetaan kasvun vaikutukset ekosysteemipalveluihin, yhteisöihin ja aluetalouteen sovitetaan yhteen erilaisia maankäyttötapoja ja kehitetään vuorovaikutteisia toimintatapoja sovelletaan uusia toimintatapoja yritysten tarvitsemien palveluiden tuottamiseen edistetään lähidemokratiaa kylissä Esitetään seuraavia täydennyksiä kärkihankelistaan: monialayrittäjyyden ja monipaikkaisuuden tukeminen yrityshautomot biotalous- ja agroforestrykylät pienimuotoisen elintarvikejalostuksen kehittäminen energiaomavarainen maaseutuyritys luomustrategiat yritysverkostojen logistiikkaratkaisut arktinen maa- ja puutarhatalous ja pohjoinen laatu hyvinvointimatkailu Sivu 10: Esitys vastuut ja mittarit luetteloon: ryhmiin yksi ja kaksi lisätään ProAgria ja Luonnonvarakeskus ja ryhmään kolme Luonnonvarakeskus. Sivu 11: Esitys lisäykseksi toiseen sarakkeeseen, ensimmäiseen kappaleeseen: Monimuoto opetus, teoriaa demonstroivat laboratoriot ja muut kokeelliset oppimisympäristöt ja virtuaalipalveluiden kehittäminen ovat laatutyön keskiössä. Sivu 12: Toinen sarake, ensimmäinen kappale: Lapin matkailun kansainvälisyys madaltaa ulkomaalaisten työllistymistä. 3

4 Sivu 14: Osaaminen ja innovaatioympäristössä olisi hyvä mainita myös Luonnonvarakeskus. Sen infrastruktuuri toimii myös innovaatioympäristöinä, joita yhteistyökumppanit hyödyntävät. Sivu 16: Toinen sarake, toinen kappale: Matkailun, kaivosteollisuuden, metsä ja suurteollisuuden sekä kaupan erityisvaateet yhteyksien osalta sekä lappilaisten arjen sujuvuus ja turvallisuus, ovat kehittämisen keskiössä. Lisäksi: Sähkön ja polttoaineiden jakeluverkostoa on kehitettävä hajautettujen energiaratkaisujen näkökulmasta. Sivu 19: Toisen sarakkeen toisen kappaleen lopussa on lause Myös maaseudun elävät kylät ovat olennainen osa aluerakennetta ja vahvimmat tulevat säilymään nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsilla sekä matkailukeskusten ja kaivosten lähettyvillä. Tämä maantieteellinen määrittely on ristiriidassa Lapille tärkeiden luonnonvarojen ja niitä hyödyntävien alojen, kuten kyliin tukeutuvien luonnontuote- ja elintarvikealojen näkökulmasta. Kylien eriarvoinen asema ei ole Euroopan Unionin kehittämispolitiikan mukaista. Esitetään, että näkökulmaa muutetaan ja kappale muotoillaan toisin: Lapin maaseudun kylät sijaitsevat keskellä asutus- ja matkailukeskusten verkostoa, jolle ne tuottavat monipuolisia tuotteita ja palveluja. Tuetaan kylien välistä sekä kylien ja keskusten välistä yhteistyötä arvoketjujen rakentamisessa. Sivu 21: Kartan kehittämisvyöhykkeitä on vaikea hahmottaa. Sivu 22: Puuttuu kuvaus kehittämisvyöhykkeiden väliin jäävistä vyöhykkeistä, joissa harjoitetaan metsä-, maa- ja elintarviketaloutta ja tuotetaan ja jalostetaan uusiutuvia luonnonvaroja ja ekosysteemipalveluja innovatiivisesti. Esitetään kappaleen lisäämistä. Sivu 24: Esitetään lisättäväksi ensimmäiseen sarakkeeseen, ensimmäiseen kappaleeseen: EU:n arktinen ohjelma ja arktinen informaatiokeskus Esitetään lisättäväksi toiseen sarakkeeseen: Suomen arktinen ohjelma 4

5 Sivu 30: Muut toimialat ja kehitysnäkymät kuvauksissa maa- ja metsätalouden potentiaalia ja kehitystä on kuvattu niukasti, vaikka biotalous on nostettu kansalliseksi painopisteeksi. Esitetään täydennystä: uusiutuvien luonnonvarojen sekä maa- ja metsätalouden kehitysnäkymien monipuolisempi tarkastelu Rovaniemellä asiakaspäällikkö Marja Uusitalo tutkija Antti Hannukkala tutkija Rainer Peltola elintarvikekoordinaattori Jussi Veijola projektipäällikkö Rauno Kuha MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 5