EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) LÄNSI-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMA

Transkriptio

1 1/74 EU:n ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) LÄNSI-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMA LUONNOS

2 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA /74 SISÄLTÖ 1. Johdanto Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset Ohjelman hyväksymiskäsittely 6 2. Länsi-Suomen ohjelma-alue ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Bruttokansantuotteen kehitys Työmarkkinat ja työelämä Väestön koulutustaso Länsi-Suomi osana koko maata Liikenteellinen saavutettavuus Ennakoidut muutokset toimintaympäristössä Länsi-Suomen kaupunkiulottuvuusalueet Rakennerahastokauden kokemukset Länsi-Suomen kehittämisstrategia ja sen perusta Alueen heikkoudet ja vahvuudet, uhat ja mahdollisuudet Länsi-Suomen visio 2015 ja strategiset tavoitteet Ohjelman päätavoitteet ja määrälliset mittarit Ennakkoarvioinnin tulosten huomioon ottaminen Toimintalinjat ja niiden erityistavoitteet (TL 1) Yritystoiminnan edistäminen (TL 2) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 3) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (TL 4) Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (TL 5) Rahoitusvarauma äkillisiä rakennemuutoksia varten Erityisteemat (TL 6) Tekninen apu Täydentävyys ESR:n sekä maaseuturahaston ja kalatalousrahaston toimenpiteiden kanssa Käytettävät tukijärjestelmät Rahoitussuunnitelma Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seuranta Ohjelman hallinto- ja toimeenpanojärjestelmä Tiedotus ja viestintä 65 LIITTEET

3 3/74 1. Johdanto Tämä ohjelma vastaa Euroopan unionin rakennerahastojen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen mukaista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpideohjelmaa vuosiksi Länsi-Suomen alueella. Ohjelmalla toteutetaan EU:n vuosien strategisten kasvua ja työllisyyttä edistävien suuntaviivojen mukaista koheesiopolitiikkaa. Hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti alue- ja rakennepolitiikassa tulee voimavaroja kohdistaa seuraavasti: 1. Tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla palvelujen riittävä laatu ja määrä sekä suojelemalla niiden ympäristöä. 2. Edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvan talouden kasvua tutkimus- ja innovointivalmiuksien, kuten uusien tieto- ja viestintätekniikoiden, avulla. 3. Luodaan uusia ja parempia työpaikkoja houkuttelemalla yhä useampia työelämään tai yrittäjyyteen, parantamalla työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä lisäämällä inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja. Nämä koheesiopolitiikan suuntaviivat ja uudistettu Lissabonin strategia yhdessä Suomen kansallisen Lissabonin strategian toteuttamisohjelman kanssa muodostavat sen yleisen viitekehyksen, jossa Länsi-Suomen alueellisen kehittämistyön painotukset nähdään. Ohjelma on valmisteltu ja toimeenpannaan EU:n rakennerahastoja koskevien yleisten säännösten (ns. yleisasetus 1083/2006) ja Euroopan aluekehitysrahastoa koskevan asetuksen (1080/2006) mukaisesti. Ohjelmaa valmisteltaessa on otettu huomioon myös Euroopan sosiaalirahastoa koskeva asetus (1081/06) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) koskeva asetus (1698/2005). Ohjelmaa toteutetaan mainittujen EU-asetusten ohella Suomen kansallisen alue- ja rakennepolitiikkaa koskevan lainsäädännön ja kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjelman valmistelu käynnistyi vuonna 2005 osana Länsi-Suomen Allianssin (West Finland Alliance, WFA) maakunnan liittojen tekemää maakuntaohjelmien valmistelutyötä, johon sisältyi ulkoinen arviointi maakuntaohjelmien toteutuksesta käynnissä olevalla ohjelmakaudella. Vuonna 2005 tehtiin laaja arviointi Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman toteutuksesta ja saavutetuista tuloksista. Väliarvioinnin tuloksia on hyödynnetty tämän ohjelman valmistelussa. Ohjelman valmistelussa on seurattu tiiviisti Suomen rakennerahastostrategian valmistelua ja toimitettu siihen maakunnallisia ja alueellisia kehittyneisyystietoja ja näkemyksiä. Maakunt i- en näkemyksiä on EU-rahoitteisten ohjelmien käytännön tason toteutuksesta ja hallinnoinnin yksinkertaistamisen tarpeesta niinikään jatkuvasti toimitettu valmisteltaessa kansallista rakennerahastolainsäädännön uudistusta.

4 4/74 Ohjelmatyö on organisoitu alueen maakunnan liittojen päätöksen mukaisesti Pirkanmaan liiton tehtäväksi. Työtä on ohjannut WFA:n rakennepolitiikkatyöryhmä, johon syksystä 2005 alkaen ovat kuuluneet liittojen edustajien lisäksi alueen TE-keskusten ja ympäristökeskusten sekä Länsi- Suomen lääninhallituksen edustajat. Keväästä 2006 alkaen mukana ovat olleet suurten kaupunkiseutujen ja ESR-ohjelman Länsi-Suomen alueosion valmistelijoiden edustajat. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti kuukausittain. Sen jäsenet ja eri viranomaisten edustajat ovat tuottaneet ohjelmasisältöä ja tausta-aineistoa jatkuvasti. Ohjelman valmistelu on edennyt prosessin omaisesti tammikuussa 2006 järjestetyn ohjelman va l- mistelutyön käynnistysseminaarin jälkeen. Työssä ovat kumppanuusperiaatteen mukaisesti olleet mukana maakuntien yhteistyöryhmissä (MYR) edustettuina olevien viranomaisten ja sosiaalipartnereiden edustajat alueen kaikista maakunnista. Ohjelman liitteessä x luetellaan sekä koko ohjelma-alueella yhteisesti järjestetyt että eri maakunnissa pidetyt ohjelman valmistelutilaisuudet. Ohjelman luonnosversiot ovat olleet WFA:n ja maakuntien liittojen internet-sivuilla yleisön kommentoitavana. Mahdollisuudesta kommenttien esittämiseen tiedotettiin laajasti alueen maakuntaliittojen kaikissa virallisissa ilmoituslehdissä julkaistulla kuulutuksella ohjelmatyön käynnistymisestä. Valmistelutyötä tehtiin kiinteässä yhteistyössä Euroopan sosiaalirahaston Länsi-Suomen alueosion valmistelun kanssa. Ohjelman tavoitteita ja sisältöä sekä erityisesti ohjelma-alueen tilaa ja kehitysnäkymiä käytiin lävitse kolmessa ESR-ohjelman valmisteluseminaareissa, joissa olivat alueen viranomaisten ohella edustettuina MYR:ien sosiaalipartnerit ja alueen oppilaitoksia. Toimintalinjan 4 (Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen) valmistelu toteutettiin Tampereen ja Vaasan kaupunkiseutujen yhteistyönä. Valmistelussa hyödynnettiin näiden kaupunkiseutujen kehittämisstrategioita ja EU-komission työasiakirjaa Koheesiopolitiikka ja kaupungit: kaupunkien osuus alueiden kasvussa ja työllisyydessä. Valmistelutyössä otettiin huomioon valtakunnallinen maaseudun kehittämisohjelman luonnos ja siitä alueen eri maakuntien kesäkuussa 2006 antamat lausunnot. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma luo perustaa kehittämistyölle myös Länsi-Suomessa, jossa on laajoja maaseutualueita. Kokonaisuudessaan ohjelman valmistelussa käytiin perusteellista keskustelua tasa-arvon ja kestävän kehityksen huomioon ottamisesta ohjelmassa. Nämä teemat ovat yhdessä edellä käsitellyn kumppanuusperiaatteen kanssa koko ohjelman läpäiseviä teemoja, jotka otetaan huomioon myös ohjelman toteutuksessa. Tasa-arvon teemaa käsitellään sukupuolten välisenä kysymyksenä erityisesti toimintalinjan 1 tavoitteissa. Alueellisena tasa-arvokysymyksenä valmisteluprosessissa oli esillä maaseutualueiden kehittämiseen liittyvät asiat, joihin ohjelmassa vastataan kohdentamalla toimintalinjojen 1-3 rahoitusta merkittävästi kehityksessään haasteellisille alueille. Kaupunkiulottuvuuden kohdalla käsitellään erityisesti yhteisöllisyyden ja nuorisotoiminnan edistämisen kautta sekä monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien integroinnin kysymyksenä. Kestävän kehityksen teema tulee esille erityisesti toimintalinjassa 3 alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantamisessa. Esillä ovat mm. rakennusperinnön vaalimiseen liittyvät asiat.

5 Hankekohtainen ympäristövaikutusten arviointi tulee sisällyttää kaikkiin niihin hankkeisiin, joilla on ympäristöllisiä vaikutuksia. Arvioinnissa tulee kestävän kehityksen periaate ottaa huomioon. Ennen luonnoksen hyväksymiskäsittelyä alueen ympäristökeskuksilla ja muilla osallisilla oli tilaisuus antaa lausuntonsa ja esittää kommenttinsa ohjelmasta ja sen sisältämästä ympäristöselostuksesta. Ohjelma oli nähtävänä WFA:n ja alueen maakuntien liittojen internet-sivuilla. Kirjallisia lausuntoja ja kommentteja saatiin yhteensä 14 kappaletta. Sisäasiainministeriöltä ja EU:n komissiolta (DG Regio) saatiin niin ikään alustavia kommentteja ohjelmaluonnoksesta. Lisäksi useiden aluehallintoviranomaisten kanssa käytiin puhelinkeskusteluja ohjelman valmisteluprosessin ja lausuntoajan kuluessa. Pääosin lausunnot ja kommentit sisälsivät tarkennuksia ohjelmassa esitettyihin perustietoihin. Niiden sisältämät asiat otettiin huomioon ohjelman viimeistelyssä siltä osin kuin se oli ajallisesti ja sisällöllisesti mahdollista. 5/ Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset Sisäasiainministeriön tilaaman ex-ante arvioijan (Aluekehityssäätiö / Suomen Aluetutkimus FAR) edustaja osallistui rakennepolitiikkatyöryhmän kokouksiin ja arvioijalle toimitettiin kaikki valmisteluaineisto. Arviointia on tehty sekä heinäkuun 2006 alussa valmistuneen luonnosasiakirjan että sitä täydentäneen elokuun alussa valmistuneen luonnoksen sekä kokouksissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Ennakkoarvioinnissa kaivataan tarkempaa analyysiä ohjelma-alueen tilasta ja ongelmista. Huomiota voidaan pitää oikeana ja se on ohjelmaluonnoksen jatkotyöstämisessä otettu huomioon soveltuvin osin ja siten kuin ajallisesti on ollut mahdollista. Pääosin on kuitenkin tukeuduttu maakuntasuunnitelmissa ja maakuntaohjelmissa esitettyihin analyyseihin. Niiden mukaisesti valitut ohjelman painopisteet ja niiden mukaiset toimenpiteet ovat perusteltuja. Ennakkoarvioinnissa suositellaan tavoitteiden asettamista kausaalisuhteeseen ja priorisointijärjestykseen sekä niiden vähentämistä. Jatkotyöstämisessä näitä suosituksia on noudatettu mm. tärkeysjärjestystä muuttamalla. Erillisen suosituksen mukaisten syrjäytymisen ehkäisyn ja osallisuuden edistämisen tueksi esitettävien strategisten perustelujen osalta viitataan kaupunkipoliittisissa toimenpiteissä oleviin perusteluihin samoin kuin ESR:n toimenpideohjelman Länsi-Suomen alueellisessa osiossa esitettyihin perusteluihin. Tähän ohjelmaan on myös lisätty mahdollisuus rahastojen välisiin joustoihin. Ohjelman käyttäjäystävällisyyttä on ennakkoarvioinnin suositusten mukaisesti lisätty mm. kirjoittamalla kokonaan uusi luku viestinnästä ja tiedotuksesta. Ennakkoarvioinnin mukaisesti on luonnoksen jatkostyöstämisessä lisätty pohdintaa valtakunnalliseen maaseutuohjelmaan ja -strategiaan. Samoin on täsmennetty yhteyttä alueellisten maaseutuo h- jelmien ja ESR-rahoitteisen kehittämistoiminnan kanssa. Yhteys osaamiskeskus- ja aluekeskustoimintoihin tulee esille mm. teemahankkeiden määrittelyssä. Ennakkoarvioinnissa kiinnitetään huomiota SOVA- lainsäädännön mukaiseen ympäristöselostukseen ja yleisön kuulemiseen. Ympäristöselostus on jatkotyöstämisessä uudistettu. Yleisön kuuleminen on tosiasiallisesti suoritettu asianmukaisesti, sillä ohjelmatyö kokonaisuudessaan on ollut prosessinomaista, jolloin ohjelmaluonnokset ovat olleet kesäkuun 2006 puolivälistä elokuun lopulle saakka yleisön nähtävillä liittojen ja WFA:n internetsivuilla. Lisäksi viimeinen luonnos oli yleisön nähtävillä alueen maakuntien liitoissa elokuussa. Tästä kuulutettiin toukokuussa kaikkien liittojen

6 virallisissa ilmoituslehdissä. Alueen ympäristökeskuksille varattiin mahdollisuus lausunnon antamiseen. Lausunnon antamisesta informoitiin ympäristökeskuksia heinäkuun alussa sähköpostilla ja lausunnon antoaika kesti saakka. Muilta osin ennakkoarvioinnissa esitetyt suositukset on analysoitu ja otettu soveltuvin osin huomioon ohjelmaluonnoksen jatkovalmistelussa. 6/74 2. Länsi-Suomen ohjelma-alue ja kehitysnäkymät Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan Länsi-Suomen toimenpideohjelman alue koostuu viidestä maakunnasta. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat ovat jo vuodesta 1995 alkaen harjoittaneet toiminnallista yhteistyötä. Maakunnallisten liittojen yhteistoiminnan organisaationa toimii Länsi-Suomen Allianssi (West Finland Alliance, WFA), jolla on yhteinen edunvalvontatoimisto Brysselissä. Kartta 1. Kartta 2. Länsi-Suomen ohjelma-alueen maakunnat ja seutukunnat Länsi-Suomen ohjelma-alue Länsi-Suomi toimii monessa suhteessa välittäjänä koko maan toiminnoille. Alueen maakunnat muodostuvat vahvojen kaupunkikeskusten ympärille. Kaupunkiseutujen vahvuuksina ovat ennen kaikkea perus- ja jalostusteollisuus, yrittäjäperinne ja hyvät yhteysverkot. Osassa kaupunkiseutuja korostuu myös kansainvälisesti merkittävä teknologiaosaaminen. Toisaalta Länsi-Suomella on merkittävä asema Suomen maataloustuotannossa. Pohjanlahden rannikkoseutu on koko Suomelle tärkeä etenkin meriyhteyksien kannalta.

7 Ohjelmakaudella yhteistoiminta-alueeseen kuuluivat lisäksi Keski-Pohjanmaan maakunta kokonaisuudessaan ja pääosa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Alueella toteutettiin yhteistä Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutettiin koko alueella. Osa alueesta kuului Pohjois-Suomen tavoite 1 ohjelman alueeseen. Kuluneella kaudella oli alueella myös EAKR-tavoiteohjelmien ulkopuolisia alueita. Näin ollen tämän Länsi-Suomen kilpailukyky ja työ l- lisyys ohjelman perustaksi ei suoraan voida ottaa edellisellä ohjelmakaudella saatuja kokemuksia ja tuloksia. Niitä on kuitenkin hyödynnetty tämän ohjelman valmistelussa. Länsi-Suomen ohjelma-alueen viidessä maakunnassa on 25 seutukuntaa ja 124 kuntaa. Koko alueen pinta-ala on neliökilometriä eli noin kaksi kertaa Belgian kokoinen. Ohjelma-alueen seutukunnista on kansallisessa päätöksenteossa määritelty haasteellisimmiksi alueiksi muut paitsi Tampereen, Vaasan, Pietarsaaren ja Seinäjoen seutukunnat. Erityisen haasteellinen on Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta, jonka tukitaso Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmassa on kansallisesti määritelty Pohjois-Suomen rahoitustasoa vastaavaksi. Tampereen ja Vaasan seutukunnat ovat haasteellisimpien alueiden ulkopuolisia suurina kaupunkiseutuina kehitettäviä alueita. Seuraavassa tarkastellaan Länsi-Suomen aluetta kokonaisuutena suhteessa koko maahan neljän alueellista kehittyneisyyttä kuvaavan kriteerin valossa. Alueen erilaisuuden ymmärtämiseksi eräitä muuttujia tarkastellaan myös seutukunnittain. Käytetyt kriteerit ovat seuraavat: 1. Väestökehitys 2. Bruttokansantuote asukasta kohti 3. Työttömyys- ja työllisyysaste 4. Väestön koulutustaso. Näiden tilastollisten kriteereiden ohella ohjelma-aluetta kuvataan yritystoiminnan, koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan, luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä liikenne- ja tietoliikennejärjestelmien avulla. Kaupunkiseutujen kehittämisalueiksi nimettyjä Tampereen ja Vaasan kaupunkiseutuja kuvataan myös erikseen. 7/ Väestökehitys ja muuttoliike Länsi-Suomen alueella asui vuoden 2005 lopussa 1,33 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes koko Suomen asukkaista. Vuoden 2000 jälkeen asukasmäärän kehitys koko alueella ja eri maakunnissa esitetään seuraavissa taulukoissa. Taulukko 1. LÄNSI-SUOMEN VÄKILUKU 1996 JA MAAKUNNITTAIN Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi

8 8/74 Etelä -Pohjanmaa Pohjanmaa Länsi-Suomi yhteensä KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus Taulukko 2. LÄNSI-SUOMEN MAAKUNTIEN VÄKILUVUN MUUTOS , absoluuttinen Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä -Pohjanmaa Pohjanmaa Länsi-Suomi yhteensä KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus Taulukko 3. LÄNSI-SUOMEN MAAKUNTIEN VÄKILUVUN MUUTOS , muutosprosentit keskim. vuodessa Satakunta -0,6-0,5-0,4-0,2-0,2-0,3 Pirkanmaa 0,6 0,8 0,7 0,7 0,9 0,9 Keski-Suomi 0,2 0,3 0,1 0,4 0,4 0,3 Etelä -Pohjanmaa -0,5-0,5-0,2-0,1 0,1-0,1 Pohjanmaa -0,2-0,1 0,0 0,1 0,2 0,1 Länsi-Suomi yhteensä 0,0 0,2 0,2 0,3 0,4 0,3 KOKO MAA 0,2 0,3 0,2 0,3 0,3 0,4 Lähde: Tilastokeskus Koko alueen väkiluku on vuodesta 2000 alkaen kasvanut hitaasti. Suurin kasvu on ollut Pirkanmaalla. Samanaikaisesti on Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan väkiluku hienoisesti laskenut, vaikkakin Etelä-Pohjanmaan väestö lisääntyi vuonna Väestön muuttoalttius on koko alueella sidoksissa muuttajien ikään ja koulutukseen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla vuosina muuttoliike oli tappiollista vuotiaiden ikäluokassa mutta positiivinen muissa ikäryhmissä. Yksi keskeinen syy väestön vähenemiseen onkin hakeut u- minen toisen ja kolmannen asteen koulutukseen.

9 9/74 Väestö on entistä enemmän keskittynyt maakuntakeskuksiin. Useissa seutukunnissa jatkuva muuttotappio, alhainen syntyvyys ja lisääntyvä eläkeläisten määrä näkyvät väestörakenteen epätasapainona. Suurten ikäluokkien eläköityminen heijastuu alueella voimallisesti 2010-luvun alkupuolelta alkaen. Työikäisen väestön osuuden väheneminen johtaa alueella työvoimapulaan, joka eräillä aloilla on jo alkanut. Aluekehitystyöllä tulee vaikuttaa väestömuutoksiin. Työllisyyden edistäminen, uusien yritysten synnyttäminen ja koulutuksen sisällön suuntaaminen tulevia työelämähaasteita vastaavaksi ovat tässä suhteessa kriittisiä tekijöitä. Myös työperusteiseen maahanmuuttoon on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota, vaikka esimerkiksi Pohjanmaan maakunnassa ulkomaalaisten osuus jo nykyisellään on suhteellisen suuri eli 1,92 prosenttia väestöstä koko maan keskiarvon ollessa vuoden 2005 lopussa 1,36 %. Ulkomaalaisten osuus väestöstä oli Pirkanmaalla 1,74 %, Keski-Suomessa 1,25 %, Satakunnassa 0,81 % ja Etelä- Pohjanmaalla 0,55 prosenttia. Keskeisellä sijalla ovat myös palveluiden saatavuus ja alueen vetovoimaisuuden lisääminen. Nimenomaan lisääntyvän ikääntyvän väestönosan palveluiden järjestäminen edellyttää monenlaisia toimenpiteitä. Nämä ikärakenteeltaan vaikeimmin vinoutuneet alueet ovat yleensä maakuntien ha r- vaanasutuimpia alueita. Ikäryhmittäin tarkastellen väestön ikärakenne ohjelma-alueen maakunnissa on varsin tasainen. Työikäisen väestön ( vuotiaat) osuus on koko alueella 66 prosenttia, suurimmillaan se on Pirkanmaalla ja alhaisimmillaan Etelä-Pohjanmaalla. Yli 65-vuotiaita on ohjelma-alueella 18 prosenttia väestöstä ja alle 15-vuotiaita hieman vähemmän. Taulukko 4 LÄNSI-SUOMEN VÄESTÖENNUSTE Satakunta / / Pirkanmaa / / Keski-Suomi / / Etelä -Pohjanmaa / / Pohjanmaa / / Länsi-Suomi / / KOKO MAA Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004, trendilaskelma / ao maakunnan liiton väestöennuste tai HEMAASUmallin mukainen väestöennuste Länsi-Suomen väestökehityksen ennakoidaan olevan positiivista vuoteen 2015 asti. Alueen sisällä maakunnat kasvattavat väestöään eri tahtiin. Väestön ikärakenteen muutosennuste vuoteen 2010 osoittaa yli 65-vuotiaiden osuuden olevan vo i- makkaassa kasvussa ja alle 15-vuotiaiden osuuden vähenemässä. Erityisen voimakasta tämä muutos on ennusteen mukaan Satakunnassa.

10 10/ Bruttokansantuotteen kehitys Länsi-Suomen ohjelma-alueella toimii n yritystä, joissa on yhteensä yli puoli miljoonaa työpaikkaa. Työpaikoista n. 33 % on tuotannollisessa toiminnassa, n. 60 % palvelusektorilla, n. 5 % alkutuotannossa ja loput 2 % muilla toimialoilla. Alueen bruttokansantuote nousee lähelle 26 % koko maan bkt-arvosta. Teollisuustuotannon arvo puolestaan yltää lähes kolmannekseen maan teollisen tuotannon arvosta. Yrityskenttä kattaa maailmanlaajuisesti toimivia yrityksiä, muutamat niistä jopa alallaan markkinajohtajia, pk-yrityksiä joko omin tuottein tai alihankkijoina sekä alle viiden hengen mikroyrityksiä, jotka ovat lähinnä palvelusektorilla toimivia. Eurostatin mukaan Länsi-Suomen bruttokansantuote asukasta kohti vuonna 2003 oli hieman alle EU:n 25 jäsenmaan keskimääräisen luvun. Kun EU25:n indeksi (pps) oli 100, oli Länsi-Suomen vastaava luku 99,3. Koko Suomen vastaava indeksi oli 112,9. Vuosien asukasta kohti lasketun arvonlisäyksen keskiarvo oli Lä nsi-suomessa 99,2 ve r- rattaessa sitä EU25:een. Jos vertailu tehdään EU15:n kanssa, oli Länsi-Suomen keskiarvoindeksi 91,1.

11 11/74 Taulukko 5. BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA KOHTI Bkt/asukas vuoden 2000 hinnoin, euroa Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä -Pohjanmaa Pohjanmaa Länsi-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito, Aluejako on vuoden 2003 mukainen. Bruttokansantuotteen kasvu on ollut nopeaa etenkin Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Taulukko 6. ARVONLISÄYS ASUKASTA KOHTI VUOSINA , indeksiluvut Arvonlisäys vuoden 2000 hinnoin Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä -Pohjanmaa Pohjanmaa LÄNSI-SUOMI KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito, Aluejako on vuoden 2003 mukainen. Luvut kertovat maakuntien arvonlisäyksen kehityksestä suhteessa koko maan kehitykseen. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan pääklustereita ovat elintarvike-, metalli-, puu- ja rakennusklusterit. Bruttokansantuote on koko maan alhaisimpia, mikä osaltaan johtuu siitä, että huomattava osa työllisistä on niillä aloilla, joilla työllistä kohden laskettu bkt on maan keskitason alapuolella. Toisena selittävänä tekijänä voidaan pitää sitä, että maakunnan yritykset ovat valtaosin pieniä. Maakunnan sisällä on bkt/asukas -mittarilla mitaten varsin suuria seutukuntakohtaisia eroja. Keski-Suomi Keski-Suomi on noin 15 prosenttia alle kansallisen keskiarvon asukasta kohti lasketussa arvonlisäyksessä. Vaikka maakunnan vahvat teollisuusseudut ovat perinteisesti olleet maamme kärkeä arvo n-

12 lisäyksen seutuvertailussa, ei viimeisimpien aluetilinpidon lukujen mukaan yhdenkään seutukunnan arvonlisäys yllä maan keskitasoon. Erityisesti Jämsän ja Äänekosken seutukuntien lukuja ovat he i- kentäneet viime vuosina niiden vahvojen teollisuusalojen (paperi- ja puuteollisuus) vientituotteiden heikko hintakehitys. Maakunnassa on jyrkkiä seutukuntakohtaisia eroja. Alkutuotantovaltaisilla seuduilla, kuten Joutsan ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnissa, arvonlisäys on lähes puolet vähemmän kuin Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seutukunnissa. Osaltaan korkea työttömyys on vaikuttanut asukasta kohti laskettuun arvonlisäykseen. 12/74 Pirkanmaa Pirkanmaan vahvat toimialat koneenrakennus ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, terveysteknologia, sähköteknisten tuotteiden valmistus, massa- ja paperiteollisuus, elintarviketeollisuus. Näistä keskeiset teollisuuden alat ovat perinteisesti vahvoja ja kyenneet selviytymään rakenteellisesta murroksesta. Erityisesti sähköteknisten tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat kansainvälisestikin hyvin kilpailukykyisiä. Maakunnan päätoimialojen myönteinen kehitys ja alueen tärkeimpien toimialojen kasvu on vaikuttanut kaupan ja muiden palvelujen sekä rakentamisen toimialojen myönteiseen tulokseen ja työllisyyden paranemiseen. Rakentamisen kasvuun on vaikuttanut myös väestön korkea nettomuutto maakuntakeskukseen. Pirkanmaan ominaispiirre suhteessa alueen muihin maakuntiin on myös tutkimuksen ja tuotekehitysaktiivisuuden suuri merkitys. Vuodesta 2000 vuoteen 2004 kehityspanosten määrällinen kasvu oli 44 prosenttia. Kasvua on ollut erityisesti isoissa yrityksissä, jotka näin entistä paremmin kiinnittyvät alueen innovaatioympäristöön. Pohjanmaa Pohjanmaan vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne. Maakunnan tärkeimmät teollisuuden toimialat ovat paperi- ja massateollisuus, koneiden ja laitteiden, sähköteknisten laitteiden sekä metallituotteiden valmistus. Muita kehityksen kannalta tärkeitä aloja ovat energia ja veneteollisuus. Valtakunnallisestikin tärkeää energiaklusteria on edistetty osana Länsi-Suomen osaamiskeskusohjelmaa. Pohjanmaa sijoittuu maakuntakohtaisessa bkt- vertailussa kuudenneksi koko maassa. Sen indeksiluku oli 89 vuonna 2003 koko maan keskiarvon ollessa 100. Verrattaessa Suomen maakuntien vuosien arvonlisäystä sijoittuu Pohjanmaa maakuntien keskikastiin. Taantuma on jatkunut maakunnassa koko 2000-luvun.

13 13/74 Satakunta Satakunnan elinkeinorakenne painottuu perinteisille vientiteollisuusaloille, teknologiateollisuuteen ja kemialliseen puunjalostukseen, joiden osuus koko elinkeinorakenteesta tulee säilymään suurena myös tulevina vuosina. Satakunnassa suurimpia teollisuuden alan työllistäjiä ovat koneiden ja laitteiden valmistus, metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus, massan, paperin ja paperituotteiden valmistus, kemikaalien, kumi- ja muovituotteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus. Näistä erityisesti metalli- ja metsäteollisuuden kehitys on ollut positiivista. Samoin palvelualoilla on kehitys ollut hyvää. Tuotannon kasvu on Satakunnassa hidastunut kuparin tuotannossa, elektroniikkateollisuudessa, paperinpakkaustuotannossa, kemian teollisuudessa ja sahateollisuudessa. Maakuntien erilaisista profiileista huolimatta ongelmat taloudellisen toimeliaisuuden kehittämisessä ovat samanlaiset. Yritystoiminnan toimintaedellytyksiä on kehitettävä, tuottavuutta kasvatettava ja yritysten vientitoimintaa lisättävä Työmarkkinat ja työelämä Työttömyysaste on ohjelma-alueella koko maan keskimääräisiä lukuja korkeampi. Maakunnista korkein työttömyysaste on Keski-Suomessa ja paras työllisyystilanne Pohjanmaalla, jossa työttömyys on jatkuvasti ollut maan alhaisimpia. Seutukunnittain työttömyysaste vaihtelee 15,6 prosentista (Äänekosken seutukunta) 5,1 prosenttiin (Suupohjan rannikkoseutu). Vuodesta 1997 alkaen naisten osuus työttömistä oli yli puolet, enimmillään vuonna 2000 (52,5 %), aina vuoteen 2003 saakka. Kokonaisuudessaan erot eivät ole olleet merkittävän suuria. Maakunnittain tarkasteltuna naisten osuus on suurin Etelä-Pohjanmaalla ja pienin Keski-Suomessa, jossa se on ollut koko tarkastelujakson ajan pienempi kuin miesten osuus. Vuonna 2005 naisten osuus työttömistä oli koko ohjelma-alueella 49,8 % ja miesten vastaavasti 50,2 %. Tiedot perustuvat työministeriön tilastoihin. Taulukko 7. TYÖTTÖMYYSASTE MAAKUNNITTAIN 1996 JA , vuosikeskiarvot Etelä -Pohjanmaa 14,8 10,4 9,1 8,9 7,8 7,7 6,5 Keski-Suomi 18,9 12,0 11,7 11,9 11,5 12,1 11,8 Pirkanmaa 16,5 10,4 9,3 9,6 10,1 8,8 8,9 Pohjanmaa 11,3 8,0 7,1 6,4 6,6 6,9 6,1 Satakunta 15,7 10,9 10,3 9,4 9,1 10,0 9,0 Länsi-Suomi 15,8 10,5 9,7 9,5 9,4 9,2 8,9 Koko maa 14,6 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 8,4 Lähde Tilastokeskus, StatFin -tietokanta, Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla työllisyys on viime vuosina kohonnut erityisesti palvelusektorilla, erityisesti kaupassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kokonaisuudessaan palveluissa on työttömyys vuodesta 1996 vuoteen 2005 laskenut maakunnassa 6,1 prosenttiyksikköä. Alan korkeasuhdanteen vuoksi myös metalliteollisuuden työllisten määrässä on tapahtunut huomattavaa kasvua. Teollisuu-

14 den työttömyys on alentunut vuodesta 1996 vuoteen 2005 yhteensä 9,7 prosenttiyksikköä. Maa- ja metsätaloudessa sen sijaan työllisyys on alentunut entisestään. Kokonaisuudessaan maakunnan työllisyysasteessa on tapahtunut tasaista nousua ja työttömyys on alimmillaan yli 10 vuoteen. Vaikka kuntien väliset työttömyysaste-erot ovat viime vuosina kaventuneet, ovat erot edelleen suuria. Esimerkiksi maaliskuussa 2006 pienin työttömyysaste oli 4,4 % (Ylihärmä) ja suurin 13.0 % (Soini). Rakenteellisesta työttömyydestä viestii se, että korkeimmat työttömyysasteet ovat jatkuvasti samoilla alueilla. Arvio on, että noin puolet maakunnan työttömistä työnhakijoista on rakenteellisen työttömyyden piirissä. Erityisesti naistyöpaikkojen puute on merkittävä - maaliskuussa 2006 koko maakunnassa työttömistä työnhakijoista puolet oli naisia. 14/74 Keski-Suomi Työttömyys on edelleen Keski-Suomen vaikeimpia ongelmia, vaikka työttömien työnhakijoiden määrä vuoden 1994 huippuvuodesta alkaen onkin ollut laskussa - tosin olennaista laskua ei ole tapahtunut vuoden 2000 jälkeen. Vuoden 2005 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan 11,8 prosenttia, mikä on yli kolme prosenttiyksikköä yli kansallisen keskiarvon. Keski-Suomessa on työttömyydessä selkeää hajontaa maakunnan sisällä. Eniten työttömyys koettelee maakunnan pohjois- ja länsiosia, mutta luvun alkuvuosina se on lisääntynyt myös maakunnan vahvoissa teollisuuskeskuksissa (Äänekoski, Jämsä). Työpaikkojen määrä on viime vuosina tasaisesti kasvanut ja kasvu on ollut hieman koko maan kehitystä nopeampaa. Kasvusta on 82 prosenttia kohdentunut Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan eli maakunnan keskusseudun kahteen kuntaan. Maakunnan työllisyysaste on koko ohjelma-alueen alhaisin eli 60 %. Alueen alhaisin seutukuntakohtainen luku on myös Keski-Suomessa - Joutsan seutukunnassa työllisyysaste on 58 prosenttia. Keski-Suomessa henkilöstön määrällinen lisäys tulee olemaan suurinta teknisten ja liikeelämäpalvelujen toimialalla. Merkittävää kasvua on myös koulutuksessa, hoidon ja hoivan alalla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisessa. Työllisyyden ennustetaan heikkenevän teollisuudessa, maa-, riista- ja kalataloudessa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Työvoiman rekrytointiongelmia on hoitoalalla sekä erityisosaajista mm. koneistajien ja hitsaajien ammateissa. Ongelmia koetaan myös maakunnan keskusseudun ulkopuolella. Yritysten mahdollisuuksiin saada uutta työvoimaa vaikuttaa väestön ikääntyminen etenkin maakunnan keskuskaupungin ulkopuolella, vaikka väestö toisaalta ikääntyykin suhteessa nopeimmin juuri maakunnan keskusseudulla, jossa väestö tällä hetkellä on kaikkein nuorinta. Pirkanmaa Pirkanmaan työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli vuonna 2005 puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Ero valtakunnan lukuihin selittyy pitkäaikaistyöttömyyden, alle 25-vuotiaiden työttömyyden ja naisten työttömyyden koko maan keksimääräisiä lukuja korkeammalla prosenttiasteella. Työttömyydestä huolimatta haasteena on kasvava tarve osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta.

15 Työllisyyden kehitys sinänsä on ollut myönteistä. Sen kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan vuoden 2010 jälkeen eikä näköpiirissä olevan talouskasvun turvin ole realistista odottaa, että työllisyysaste nousisi 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tampereen seutukuntaa lukuun ottamatta maakunnan muiden seutukuntien työpaikkaomavaraisuus on viime vuosien aikana ollut laskusuunnassa. Seutukuntarajat ylittävässä työssäkäynnissä maakunnan sisällä vain kuusi prosenttia kohdistuu johonkin muuhun kuin Tampereen seutukuntaan. Tämä kuvaa maakunnan keskusseudun keskeistä asemaa sekä työpaikkojen että työvoiman tarjoajana. 15/74 Pohjanmaa Pohjanmaan työllisyys on muuhun Manner-Suomeen verrattuna erittäin hyvä - maakunnan työllisyystilanne oli vuonna 2005 koko maan toiseksi paras. Vuoden 2005 vuosikeskiarvo oli 6,1 % Useissa maakunnan kunnissa työttömyysaste on alle viisi prosenttia. Vastaavasti Pohjanmaan työllisyysaste on kasvanut merkittävästi. Kun se vuonna 1995 oli 60 %, oli se vuonna ,5 % eli Lissabonin strategian tavoitteen mukainen. Pohjanmaan alueellisessa kehittämistyössä on selkeästi panostettu maakunnan avaintoimialojen rahoittamiseen. Esimerkiksi Pohjanmaan TE-keskuksen myöntämistä tuista yli 60 prosenttia on kohdistunut kemian- ja muoviteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen perusmaatalous mukaan luettuna. TEKESin aluerahoituksesta yli 90 % on kuluvalla ohjelmakaudella kohdistunut energia-, metalli-, IT- ja kemianteollisuuden hankkeisiin. Näillä panostuksilla on ollut myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Satakunta Työllisyys on Satakunnassa hitaasti parantunut. Vuosina 2002 ja 2005 maakunnan työllisyys koheni kuitenkin koko maan keskiarvoa nopeammin. Työllisyyden alueelliset erot ovat perinteisesti olleet erittäin suuret. Työllisyyden alue-eroissa heijastuu paikallisten työmarkkinoiden merkitys useimmilla toimialoilla. Maakunnan työttömyysaste on vuodesta 1999 alkaen ollut koko maan vastaavaa lukuarvoa noin prosenttiyksikön verran korkeampi. Taulukko 8 TYÖLLISYYSASTE MAAKUNNITTAIN 1996 JA , TYÖLLISTEN PROSENTTIOSUUS VUOTIAISTA Etelä -Pohjanmaa 61,3 64,2 64,8 65,1 65,8 66,1 66,8 Keski-Suomi 57,7 61,0 62,8 62,2 62,5 61,2 61,5 Pirkanmaa 60,4 67,5 68,0 67,8 66,1 67,9 68,1 Pohjanmaa 64,3 68,7 70,5 70,1 68,9 69,6 70,5 Satakunta 60,2 64,6 64,7 65,2 65,9 64,6 66,2 Länsi-Suomi 61,2 65,9 66,9 66,8 66,2 66,5 67,1 Koko maa 61,9 66,9 67,7 67,7 67,3 67,2 68,0 Lähde: Tilastokeskus, StatFin tietokanta,

16 Työllisyysaste vaihtelee maakunnittain 61,5 prosentista (Keski-Suomi) 70,5 prosenttiin (Pohjanmaa). Maakunnittaiset tiedot perustuvat työvoimatutkimukseen. Työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2004 ohjelma-alueen alhaisin työllisyysaste oli Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa (57,8 %) ja korkein Pietarsaaren seutukunnassa (70,7). Koko ohjelma-alueella uusien työpaikkojen luominen on jatkossakin keskeinen haaste. On huole h- dittava siitä, että alueelle syntyy riittävästi uusia työpaikkoja ja että niihin saadaan koulutettua työvoimaa. 16/ Väestön koulutustaso Vuonna 2004 perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli ohjelma-alueella 61,7 %. Koko maan osuus oli yhtä prosenttiyksikköä korkeampi. Etelä- Pohjanmaalla perusasteen jälkeisessä koulutuksessa suoritettuja tutkintoja oli 58,4 prosentilla ja Satakunnassa 58,9 prosentilla. Myös Pohjanmaan prosenttiluku (60,6) jäi alle maan keskiarvon. Sen sijaan Keski-Suomessa (62,5) ja Pirkanmaalla (64,3) tutkinnon suorittaneiden osuus oli koko maata suurempi. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Länsi-Suomessa alhaisempi (11,5 %) kuin koko maassa (13,3 %). Ohjelma-alueen väestön koulutustasoa kuvaa se, että korkeakoulututkinnon suorittaneita olisi vuonna 2004 pitänyt olla Satakunnassa 7200 henkeä ja Etelä-Pohjanmaalla 6800 henkeä enemmän, jotta tutkinnon suorittaneiden osuus olisi ollut samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Nämä luvut ovat koko maan suurimmat ja johtuvat ainakin osittain siitä, että ko. maakunnissa ei ole omaa yliopistoa tai tiedekorkeakoulua. Kahden tiedeyliopiston Pirkanmaalla on tutkinnon suorittaneiden osuus koko maata suurempi. Vastaavasti keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on sekä koko alueella että kaikissa muissa maakunnissa Pohjanmaata lukuun ottamatta koko maan osuutta suurempi. Myös tämän tunnusluvun mukainen vaihtelu on Länsi-Suomen alueella suuri tarkasteltaessa asiaa seutukunnittain. Alhaisin korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Suupohjan seutukunnalla (5,5 %) Etelä-Pohjanmaalla ja korkein Tampereen seutukunnassa (16,3 %) Pirkanmaalla. Taulukko 9. TUTKINNON SUORITTANEET vuosina , prosenttiosuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Satakunta 55,4 56,2 57,1 58,0 58,9 Pirkanmaa 60,6 61,6 62,5 63,4 64,3 Keski-Suomi 58,8 59,7 60,6 61,6 62,5 Etelä-Pohjanmaa 54,5 55,3 56,3 57,4 58,4 Pohjanmaa 57,0 57,8 58,8 59,6 60,6 WFA -alue yhteensä 57,9 58,8 59,8 60,7 61,7 Koko maa 59,4 60,2 61,0 61,9 62,7

17 17/74 Lähde: Tilastokeskus Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla väestön koulutustaso on kehittynyt nousujohtoisesti, mutta sen kohottaminen on eräs keskeisimpiä maakunnallisia tavoitteita. Tilanteen parantumiseen on vaikuttanut toisaalta monialaisen maakunnallisen ammattikorkeakoulun tutkintojen suorittaminen ja toisaalta meneillään olevalla rahastokaudella luotu Etelä-Pohjanmaan professoriverkosto (Epanet). Verkosto tukeutuu Seinäjoen yliopistokeskukseen, jossa on mukana viisi yliopistoa. Keski-Suomi Keski-Suomi on vahva koulutuksen maakunta, jossa koulutussektori on myös suuri työllistäjä. Jyväskylän yliopiston ohella maakunnassa toimii kaksi ammattikorkeakoulua, joilla on toimipisteet viidessä kunnassa. Maisteritasoista koulutusta annetaan myös Ilmasotakoulussa. Kouluttautuneiden sijoittumisessa maakunnan eri alueille on selkeää alueellista keskittymistä eli korkeasti koulutetut sijoittuvat erityisesti Jyväskylän seudulle ja maakunnan suurimmille kaupunk i- alueille. Väestöltään ikääntyneimmissä maaseutukunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus on huomattavasti alhaisempi. Pirkanmaa Pirkanmaa on korkeatasoisen koulutuksen, tasokkaan tutkimuksen ja korkean teknologian sovellusten maakunta. Väestön koulutustason nousu on ollut jatkuvaa. Korkeakoulututkintojen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista oli maakunnassa vuonna 2004 hivenen korkeampi kuin koko maassa. Tulevaisuuden keskeinen haaste on koulutuksen ja tutkimuksen määrän ja laadun sovittaminen maakunnan eri seutukuntien työelämän tarpeisiin. Pohjanmaa Pohjanmaa on vahva koulutusmaakunta ja väestön koulutustaso on ollut nousujohteista koko luvun ajan. Korkean asteen kaksikielinen koulutustarjonta on laajaa keskittyen maakuntakeskukseen Vaasaan. Maakunnan haasteena on toisaalta korkeasti koulutettujen pysyminen Pohjanmaan voimavarana, toisaalta ammatillisen koulutuksen suuntaaminen työvoimapulasta kärsiville aloille. Satakunta

18 Satakunnassa on korkeimmin koulutettujen osuus alhainen koko maan keskimääräiseen osuuteen verrattuna. Korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen suhteellinen vähyys onkin maakunnan eräs kehittyneisyyden ja tulevan ohjelmakauden haaste. Viime vuosina on korkeasti koulutettujen osuus maakunnassa noussut. Siihen on vaikuttanut Porin yliopistokeskuksen kasvu ja Satakunnan ammattikorkeakoulun alueellinen kattavuus. Myös maakunnan työmarkkinat ovat aiempaa paremmin vetäneet korkeakoulutettua työvoimaa. 18/74 Koulutustarjonnan määrän ja laadun kehittäminen ovat edellytyksiä alueen tulevaisuuden kasvulle Länsi-Suomi osana koko maata Länsi-Suomen suhteellinen asema on kaikilla edellä kuvatuilla tunnusluvuilla koko maata heikompi. Väestömäärä on vuosina lisääntynyt Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Bruttokansantuotteen ja arvonlisäyksen osalta alueen kaikki maakunnat ovat jääneet kehityksessään muuta maata heikommiksi, vaikkakin Pirkanmaa on vuonna 2004 yltänyt tasoihin koko maan arvonlisäyksessä. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste vuoden 2005 vuosikeskiarvolla mitaten oli koko maata pienempi. Muissa maakunnissa työttömyys oli korkeampi kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti työllisyysaste oli Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla koko maata korkeampi ja muissa maakunnissa alhaisempi. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista oli vuonna 2004 koko maata korkeampi Pirkanmaalla. Alhaisin prosenttiosuus oli Etelä-Pohjanmaalla. Kaikkien tutkinnon suorittane i- den osuus Länsi-Suomessa oli yhden prosenttiyksikön alhaisempi kuin koko maassa. Taulukko 10. KEHITTYNEISYYSVERTAILU LÄNSI-SUOMI vs. KOKO MAA LÄNSI-SUOMI Satakunta Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Väestönlisäys BKT/asukas Arvonlisäys 2003, indeksi Työttömyysaste 2005 vuosikeskiarvo Työllisyysaste Korkeakoulututkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet

19 19/ Ympäristön erityispiirteitä Länsi-Suomen kokonaispinta-ala on neliökilometriä. Suomen maisemamaakuntajaon mukaan alueella on hyvin erityyppisiä osia. Suomenselkä halkaisee koko läntisen Suomen alueen. Lounaismaan alue ulottuu Satakuntaan ja Pirkanmaalle, jossa puolestaan on lisäksi Hämeen viljelyja järvimaata sekä Suomenselän aluetta. Myös Keski-Suomi on runsasjärvinen, mutta samalla se on etelän keidassoiden ja pohjoisen aapasoiden vaihettumisaluetta. Pohjanmaalla on lakeutta ja rannikkoa, jossa tapahtuu maankohoamista. Etelä-Pohjanmaan alueeseen kuuluu lakeusvyöhykettä ja Suomenselän vedenjakaja-aluetta. Länsi-Suomen ympäristön nykytila on verrattain hyvä. Alue tarjoaa terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön, jossa on omaleimaista lajirikasta luontoa ja kulttuurimaisemia, yleisesti ottaen hyvä ilmanlaatu sekä monipuolisia käyttömahdollisuuksia tarjoavat vesialueet. Pintavesien tila on viime vuosikymmeninä heikentynyt rannikkoseutujen järvissä ja joissa, mutta parantunut erityisesti Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. YMPÄRISTÖÖN JA LUONTOON LIITTYVIÄ TUNNUSLUKUJA Etelä- Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Pinta-ala (ilman meriä) km km km km km 2 Vesipinta-ala 555 km km km km km 2 Metsän ala 0,9 milj. ha 1,4 milj. ha 0,9 milj. ha 0,5 milj. ha 0,5 milj. ha Metsän osuus (maapinta-alasta) 66 % 82 % 73 % 66 % 66 % Suota ha ha ha ha ha Suon osuus (maapinta-alasta) 51 % 21 % 16 % 20 % 23 % Kasvukauden pituus vrk 179 vrk vrk 179 vrk 181 vrk Tulevaisuudessa ympäristön kannalta vaikeimmat ongelmat liittyvät vesistöjen rehevöitymiskehityksen jatkumiseen, ilmastonmuutokseen sekä rakennusperinnön tuhoutumiseen. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ympäristön kemikalisoituminen sekä paikallinen maaperän ja pohjavesin pilaantuminen ovat esimerkkejä muista keskeisistä ympäristöongelmista. Ympäristöonnettomuudet ovat myös riski, johon on syytä varautua. Länsi-Suomen alueen menestyminen ja kilpailukyky edellyttävät myös hyvää ympäristöä. Valtioiden rajat ylittävät ympäristöriskit kohdistuvat myös ohjelma-alueelle. Niitä ei tässä ohjelmassa ja sen liitteenä olevassa Ympäristöselostuksessa laajasti käsitellä, koska ohjelman sisältämillä resursseilla niihin voidaan vaikuttaa hyvin rajallisesti. Ympäristön tilaa ja tulevaisuutta sekä Länsi-Suomen tutkimus- ja muita resursseja käsitellään tämän lisäksi ohjelman liitteenä olevassa Ympäristöselostuksessa Liikenteellinen saavutettavuus

20 20/74 Ohjelma-alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja sen sisäiset pääliikenneyhteydet toimivat kohtalaisen hyvin. Sekä valtakunnallista että alueen sisäistä liikennettä palvelevat valtatiet 2, 3, 4, 8, 9, 11, 12, 13, 16, 18, 19 ja 23. Rataverkon yhteydet ovat Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu, Tampere-Rauma, Tampere-Turku, Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki ja Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä. Maantieliikenteellä on hyvät yhteydet alueen omiin satamiin, jotka ovat koko maan vientiteollisuudelle tärkeitä. Alueen merkittävimmät satamat ovat Raumalla, Porissa, Kaskisissa ja Vaasassa. Myös rataverkko palvelee alueen kehittämistä hyvin. Maan päärata kulkee Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Ouluun ja edelleen Lappiin. Tältä radalta on yhteys myös Vaasaan. Tampereelta haarautuu ratayhteys sekä Jyväskylään että Poriin ja Raumalle. Vähemmän liikennöity poikittaisrata kulkee Jyväskylästä ja Tampereelta (Orivedeltä) Haapamäen kautta Seinäjoelle. Sekä päätiestössä että rataverkossa on merkittäviä peruskorjaustarpeita. Suuri uhkatekijä sekä elinkeinoelämän kehittymiselle että maaseutualueiden asutukselle on alemmanasteisen tiestön heikko kunto ja pelättävissä oleva rapautuminen. Päätieverkolle kohdistuu lisääntyvää liikennettä väestön keskittyessä kasvukeskuksiin. Teiden kunto nykyisellään lisää ongelmia mm. liikenteen sujuvuudessa ja liikenneturvallisuudessa. Päätiestö vaatii nopeaa parantamista voidakseen vastata kasvavan liikenteen tarpeita. Alueen lentoliikennettä palvelevat Tampere-Pirkkalan, Vaasan, Jyväskylän, Seinäjoen ja Porin le n- tokentät. Näistä Tampere-Pirkkalan lentoasema on viime vuosina kansainvälisten lentojen matkustajamäärässä kasvanut voimakkaasti ja toimii halpalentokenttänä. Matkustajia oli vuonna 2005 lähes Vaasan lentoasema on kokonaisrahdilla mitaten maamme neljänneksi suurin lentoasema. Myös Seinäjoen lentoaseman matkustajamäärät ovat kasvaneet. Tietoliikenteessä suppeasti määritelty laajakaistayhteys on periaatteessa saatavissa koko ohjelmaalueella varsin pieniä katvealueita lukuun ottamatta. Laajakaistan nopeuksien kasvattaminen sen sijaan on tarpeen varsinkin maaseutu- ja haja-asutusalueilla Ennakoidut muutokset toimintaympäristössä Elinkeino- ja yritystoiminta Länsi-Suomen elinkeinotoiminnan monialainen osaaminen on tulosta globaalisti toimivien yritysten ja alihankintaverkostojen sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, teknologia- ja osaamiskeskusten yhteistyöstä. Yritystoiminnan tukemiseen julkinen sektori on panostanut kehittämällä yrityspalveluja, yrityskummitoimintaa, teknologiakeskuksia, osaamiskeskusohjelmia ja rahoitusjärjestelmiä. Yritystoiminnan tukemiskonsepteja on vietävissä ja sovellettavissa myös ulkomaisiin kohteisiin. Vaikka ohjelma-alueella on koettu voimakas rakennemuutos perinteisestä teollisuudesta tietoteollisuuteen ja maataloudesta palveluelinkeinoihin, pääosa kansalaisista saa toimeentulonsa perinteisestä teollisuudesta, kaupan sektorilta ja palvelujen tarjonnasta. Rakennemuutos luvulla on kuitenkin aiheuttanut edelleen korkean työttömyyden. Päinvastainen uhka lähimpien vuosien aikana tulee olemaan työvoimapula väestön ikääntymisen seurauksena.

21 21/74 Matkailullisesti alue tarjoaa kotimaisille ja kansainvälisille vieraille monipuolisia mahdollisuuksia niin kaupunki- kuin maatila- ja luontomatkailuunkin. Eräretkeily, vesillä liikkuminen ja kesämökkeily täydentävät alueen tarjontaa sekä matkailullisesti että asukkaiden virkistyksessä. Matkailuun on ohjelmakaudella panostettu merkittävästi niin ylimaakunnallisissa kuin paikallisissakin kehittämishankkeissa. Entistä selkeämmin matkailu on alettu nähdä nopeasti kehittyvänä elinkeinotoimintana. Vuonna 2000 alueen matkailutulo oli lähes miljardi euroa ja työllisyysvaikutus noin 9000 henkilötyövuotta. Työllistävyys oli ohjelma-alueella runsaat 17 prosenttia koko maan matkailualan henkilötyövuosista. Matkailua tukee alueella merkittävä käsityöläisyys ja laaja kulttuuritarjonta niin kansainvälisinä tapahtumina kuin paikallisten harrastajien toimintanakin. Ohjelmakaudella arvioidaan koko ohjelma-alueen teollisten työpaikkojen vähenevän nykyisestään. Väheneminen on jo alkanut esimerkiksi paperiteollisuudessa, jolla on suuria toimipaikkoja alueella. Osaamisintensiivisten alojen merkityksen arvioidaan puolestaan kasvavan. Koko ohjelma-alueella yritystoiminnan ja yrittäjyyden merkitys kasvaa. Tavoitteena on myös tuottavuuden kasvu. Väestö ikääntyy koko ohjelma-alueella, mikä on sekä haaste että mahdollisuus. Työvoiman saatavuus, kohtaanto ja osaamistaso ovat erityisiä haasteita, joihin voidaan vastata mm. koulutusta ja oppimisympäristöjä kehittämällä. Työuran pidentyessä ikääntyneet voivat työskennellä kauemmin Ikääntyminen tuottaa entistä enemmän tarvetta sukupolvenvaihdoksiin yrityksissä. Samoin syntyy tarvetta peruspalvelujen tuotannon lisäämiseen. Koko Suomen tendenssinä olevan alueellisen keskittymisen ei Länsi-Suomessa arvioida olevan yhtä voimakasta kuin koko maassa. Kuitenkin keskittymistä tapahtuu myös tällä ohjelma-alueella maakuntakeskuksiin ja muihin asutuskeskuksiin. Tämä merkitsee harvaan asutun ja ydinmaaseudun ongelmien lisääntymistä erityisesti niiden alueiden vanhenevan väestön palvelujen järjestämisessä. Kunnallistalouden ongelmat heijastuvat kuntien mahdollisuuksiin osallistua aluekehitykseen. Kuntarakenteessa tulee alueella tapahtumaan ohjelmakauden aikana muutoksia. Niillä pyritään taloudellisesti entistä vahvempiin yksiköihin, joilla on myös paremmat mahdollisuudet osallistua oman alueensa ja seutukuntansa kehittämistyöhön. Alueella laaditut maakuntakohtaiset kulttuuristrategiat korostavat kulttuurin kehittämisen olevan lähtökohtaisesti osa maakunnan kokonaiskehitystä. Yhteys alueelliseen kehittämiseen on selkeä ja kulttuurille on asetettu erityisiä tavoitteita maakunnan vetovoimaisuuden, kulttuuritoimijoiden verkostoitumisen, kulttuurimatkailun ja kulttuuripalveluiden tuotteistamisen, kulttuuriyrittäjyyden kehittämisen ja kulttuurin työllistävien vaikutusten lisäämiseksi. Mikäli aluekehitystyössä onnistutaan näiden tavoitteiden toteuttamisessa, tuottaa se merkittäviä muutoksia alueen koko toimintaympäristöön. Ohjelma-alueen maakuntakohtaisessa tarkastelussa on nähtävissä erilaisia tulevaisuuskuvia. Vaikka Pirkanmaan talouden ja työllisyyden lähiajan tulevaisuuden näkymät ovatkin tällä hetkellä 2000-luvun alun valoisimpia, on nähtävä myös työvoiman kysynnän pulmiksi muodostuvia kapeikkoja. Erityisesti metallialalla on jo nyt työvoimapulaa. Teollisuuden korkea osuus työpaikoista voi merkitä tulevaisuudessa rakennemuutoksia ja työpaikkojen menetyksiä. Etelä-Pohjanmaan maakunnan tulevaisuus on yleiskuvaltaan myönteinen. Elintarvikeklusterin osalta on tapahtunut alkutuotannon kilpailukykyä parantavia laajennusinvestointeja. Elintarvikkeiden

22 22/74 jalostus onkin kasvu-uralla ja vienti on vahvistunut. Haasteena elintarvikejalostuksessa on pkyritysten kasvuhaluttomuus. Metalliklusteri on Etelä-Pohjanmaalla kehittynyt ripeästi muutaman viime vuoden ajan sekä tuotannon että työpaikkojen määrällä mitaten. Myös lähitulevaisuuden kehitys näyttäisi jatkuvan samansuuntaisena. Puuklusterin puolella sen sijaan suhdannenäkymät vaihtelevat alatoimialoittain. Puutavaran valmistuksen kannattavuutta syö sahatavaran hintaan nähden korkea raaka-aineen hinta. Ovien, ikkunoiden ja muiden puutuotteiden liikevaihto sen sijaan on ollut kasvussa. Huonekaluala l- la liikevaihto on ollut laskussa. Alalla on tapahtumassa rakennemuutos, jossa yritysten ja työpaikkojen määrä laskee, mutta jäljellejäävät yritykset ovat myös kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyisiä. Rakentamisen liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat Etelä-Pohjanmaalla olleet viime aikoina suhteellisen voimakkaassa kasvussa. Erityisesti tämä koskee alan keskisuuria yrityksiä. Kasvu jatkuu myös lähitulevaisuudessa, mikä on siinäkin mielessä tärkeää, että iso osa maakunnan metalli- ja puualan yrityksistä tuottaa raaka-ainetta ja tarvikkeita rakentamiseen. Työvoiman saatavuudessa on uhkatekijöitä ja mahdollista työvoimapulaa niin rakennusalalla kuin metallissakin. Keski-Suomessa arvioidaan kokonaistuotannon kasvavan vuodesta 2004 vuoteen 2010 keskimäärin 2,9 prosenttia vuodessa. Teollisuuden arvonlisäyksen arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia vuodessa. Nopeinta arvonlisäys on sähköteknisessä teollisuudessa, kulkuneuvoteollisuudessa, koneteollisuudessa ja kemian teollisuudessa. Myös Pohjanmaalla on suurimpana huolena osaavan työvoiman saatavuus. Työvoimapulaa on ennakoitavissa ainakin metallin toimialalla ja sähköteknisessä teollisuudessa. Viime aikoina työvoiman kysyntä on ollut suurinta teollisuudessa, jossa kysyntä on keskittynyt paljolti koneiden ja laitteiden toimialalle, massan ja paperituotteiden valmistukseen, muiden sähkökoneiden ja laitteiden valmistukseen sekä elintarvike- ja kemian teollisuuteen. Työvoiman kysyntää on ollut myös liikeelämän palveluissa, hoiva-alalla ja kaupan alalla. Satakunnan tulevaisuus näyttää pääpiirteissään hyvältä. Talouden ja työllisyyden lähiajan tuleva i- suuden näkymät ovat positiivisia ja työllisyys on parantunut viimeisten kahden vuoden aikana koko maan keskiarvolukuja nopeammin. Etenkin metalliteollisuudessa työvoiman kysyntä on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Satakunnalle tärkeän telakkateollisuuden ja öljynporausrakenteiden tilauskanta on historiallisen hyvä. Työvoiman kysyntä lisääntyy niin ikään liikenteessä, kaupan alalla ja palveluissa, etenkin sosiaalipalveluissa. Suurimpana haasteena tulee Satakunnassakin olemaan osaavan työvoiman saatavuus. Työvoimapulaa on ennakoitavissa ainakin metalliteollisuudessa sekä rakentamisessa. Rakentamisen liikevaihto on ollut viime aikoina kasvussa. Suomen viidennen ydinvoimalalaitosyksikön rakentaminen Satakuntaan merkitsee maakunnan aluetaloudelle huomattavan positiivista vaikutusta ainakin vuoteen 2010 asti. Myös pysyvä vaikutus on alueen kokoon suhteutettuna suuri. Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta Maakunnallisten innovaatiorakenteiden ydin muodostuu oppilaitosinfrastruktuurin, koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan pohjalle. TEKESin rahoituksella on suuri merkitys alueellisen osaamisen lisäämisessä ja kehittämisessä. Uusi osaamiskeskusohjelma tulee osaltaan määrittämään kehityssuuntia. TEKESin tutkimus- ja kehitysrahoituksesta vuonna 2005 Länsi- Suomen alueelle kohdentui 27,5 prosenttia. Tämän osuuden arvioidaan jatkossa kasvavan.