ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 15.12.2006"

Transkriptio

1 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA Länsi-Suomi vetovoimainen innovatiivinen yrittäjyyden ja kasvun alue

2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset LÄNSI-SUOMEN OHJELMA-ALUE JA KEHITYSNÄKYM ÄT Väestökehitys ja muuttoliike Bruttokansantuotteen kehitys Työmarkkinat ja työelämä Väestön koulutustaso Länsi-Suomi osana koko maata Ympäristön erityispiirteitä Liikenteellinen saavutettavuus Ennakoidut muutokset toimintaympäristössä Länsi-Suomen suuret kaupunkiseudut Kokemukset rakennerahastokaudelta LÄNSI-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA JA SEN PERUSTA Alueen heikkoudet ja vahvuudet, uhat ja mahdollisuudet Länsi-Suomen visio 2015 ja strategiset tavoitteet Ohjelman päätavoitteet ja määrälliset mittarit Ennakkoarvioinnin tulosten huomioon ottaminen TOIMINTALINJAT JA NIIDEN ERITYISTAVOITTEET (TL 1) Yritystoiminnan edistäminen (TL 2) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 3) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (TL 4) Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (TL 5) Tekninen tuki ERITYISTEEMAT...58 Teemat TÄYDENTÄVYYS EUROOPAN SOSIAALI-, MAASEUTU- JA KALATALOUSRAHASTOJEN KANSSA.61 7 RAHOITUSSUUNNITELMA VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ Keskushallintotaso Aluetaso Varojen budjetointi ja osoittaminen Seuranta- ja raportointijärjestelmä TIEDOTUS JA VIESTINTÄ...73 LIITE 1 OHJELMAN VALMISTELUPROSESSI...74 LIITE 2 EAKR-OHJELMIEN INDIKAATTOREIDEN MÄÄRITELMÄT...77 LIITE 3 MENOLUOKAT...79 LIITE 4 YMPÄRISTÖSELOSTUS

3 1 Johdanto Tämä ohjelma vastaa Euroopan unionin rakennerahastojen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen mukaista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpideohjelmaa vuosiksi Länsi-Suomen alueella. Ohjelmalla toteutetaan EU:n vuosien strategisten kasvua ja työllisyyttä edistävien suuntaviivojen mukaista koheesiopolitiikkaa. Hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti alue- ja rakennepolitiikassa tulee voimavaroja kohdistaa seuraavasti: 1. Tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla palvelujen riittävä laatu ja määrä sekä suojelemalla niiden ympäristöä. 2. Edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvan talouden kasvua tutkimus- ja innovointivalmiuksien, kuten uusien tieto- ja viestintätekniikoiden, avulla. 3. Luodaan uusia ja parempia työpaikkoja houkuttelemalla yhä useampia työelämään tai yrittäjyyteen, parantamalla työntekijöiden ja yritysten sopeut u- miskykyä sekä lisäämällä inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja. Nämä koheesiopolitiikan suuntaviivat ja uudistettu Lissabonin strategia yhdessä Suomen kansallisen Lissabonin strategian toimenpideohjelman ja kansallisen rakennerahastostrategian kanssa muodostavat sen yleisen viitekehyksen, jossa Länsi-Suomen alueellisen kehittämistyön painotukset nähdään. Ohjelma on valmisteltu ja toimeenpannaan EU:n rakennerahastoja koskevien yleisten säännösten (ns. yleisasetus 1083/2006), Euroopan aluekehitysrahastoa koskevan asetuksen (1080/2006) sekä komission toimeenpanoasetuksen (komission työasiakirja CO- COF/06/0003/00-FI) mukaisesti. Ohjelmaa valmisteltaessa on otettu huomioon myös Euroopan sosiaalirahastoa koskeva asetus (1081/2006) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) koskeva asetus (1698/2005). Lisäksi toimeenpanossa tulee huomioida muut rakennerahastojen toimeenpanoa ohjaavat normit, kuten kilpailulainsäädäntö ja valtiontukia koskevat säännöt ja määräykset. Ohjelmaa toteutetaan edellä mainittujen EUasetusten ohella Suomen kansallisen alue- ja rakennepolitiikkaa koskevan lainsäädännön ja kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Ohjelman valmistelu käynnistyi vuonna 2005 osana Länsi-Suomen Allianssin (West Finland Alliance, WFA) maakunnan liittojen tekemää maakuntaohjelmien valmistelutyötä, johon sisältyi ulkoinen arviointi maakuntaohjelmien toteutuksesta käynnissä olevalla ohjelmakaudella. Vuonna 2005 tehtiin laaja arviointi Länsi- Suomen tavoite 2-ohjelman toteutuksesta ja saavutetuista tuloksista. Väliarvioinnin tuloksia on hyödynnetty tämän ohjelman valmistelussa. 3

4 Ohjelmatyö on organisoitu alueen maakunnan liittojen päätöksen mukaisesti Pirkanmaan liiton tehtäväksi. Työtä on ohjannut WFA:n rakennepolitiikkatyöryhmä, johon syksystä 2005 alkaen ovat kuuluneet liittojen edustajien lisäksi alueen TE-keskusten ja ympäristökeskusten sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen edustajat. Keväästä 2006 alkaen mukana ovat olleet suurten kaupunkiseutujen ja ESRohjelman Länsi-Suomen alueosion valmistelijoiden edustajat. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti kuukausittain. Ohjelman valmistelu on edennyt prosessin omaisesti tammikuussa 2006 järjestetyn ohjelman valmistelutyön käynnistysseminaarin jälkeen. Työssä ovat kumppanuusperiaatteen mukaisesti olleet mukana maakuntien yhteistyöryhmissä (MYR) edustettuina olevien viranomaisten ja sosiaalipartnereiden edustajat alueen kaikista maakunnista. Ohjelman liitteessä 1 luetellaan sekä koko ohjelma-alueella yhteisesti järjestetyt että eri maakunnissa pidetyt ohjelman valmistelutilaisuudet. Ohjelman luonnosversiot ovat olleet WFA:n ja maakuntien liittojen internet-sivuilla yleisön kommentoitavana. Mahdollisuudesta kommenttien esittämiseen tiedotettiin laajasti alueen maakuntaliittojen kaikissa virallisissa ilmoituslehdissä julkaistulla kuulutuksella ohjelmatyön käynnistymisestä. Lisäksi ohjelmaluonnos ja sen pohjalta laadittu ympäristöselostus oli SOVA-lainsäädännön mukaisesti julkisesti nähtävillä alueen maakuntien liitoissa ja internet-sivuilla. Valmistelutyötä tehtiin kiinteässä yhteistyössä Länsi-Suomen suuralueen ESRtoimenpideohjelman valmistelun kanssa. Ohjelman tavoitteita ja sisältöä sekä erityisesti ohjelma-alueen tilaa ja kehitysnäkymiä käytiin lävitse kolmessa ESR-ohjelman valmisteluseminaarissa, joissa olivat alueen viranomaisten ohella edustettuina MYR:ien sosiaalipartnerit ja alueen oppilaitoksia. Toimintalinjan 4 (Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen) valmistelu toteutettiin Tampereen ja Vaasan kaupunkiseutujen yhteistyönä. Valmistelussa hyödynnettiin näiden kaupunkiseutujen kehittämisstrategioita ja EUkomission työasiakirjaa Koheesiopolitiikka ja kaupungit: kaupunkien osuus alueiden kasvussa ja työllisyydessä. Valmistelutyössä otettiin huomioon valtakunnallinen maaseudun kehittämisohjelman luonnos ja siitä alueen eri maakuntien kesäkuussa 2006 antamat lausunnot. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma luo perustaa kehittämistyölle myös Länsi-Suomessa, jossa on laajoja maaseutualueita. Kokonaisuudessaan ohjelman valmistelussa käytiin perusteellista keskustelua tasa-arvon ja kestävän kehityksen huomioon ottamisesta ohjelmassa. Nämä teemat ovat yhdessä edellä käsitellyn kumppanuusperiaatteen kanssa koko ohjelman läpäiseviä teemoja, jotka otetaan huomioon myös ohjelman toteutuksessa. Tasa-arvon teemaa käsitellään sukupuolten välisenä kysymyksenä erityisesti toimintalinjan 1 tavoitteissa. Alueellisena tasaarvokysymyksenä valmisteluprosessissa oli esillä maaseutualueiden kehittämiseen liittyvät asiat, joihin ohjelmassa vastataan kohdentamalla toimintalinjojen 1-3 rahoitusta merkittävästi kehityksessään haasteellisille alueille. Kaupunkiulottuvuuden kohdalla tasaarvoteemaa käsitellään erityisesti yhteisöllisyyden ja nuorisotoiminnan edistämisen kautta sekä monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien integroinnin kysymyksenä. Kestävän kehityksen teema tulee esille erityisesti toimintalinjassa 3 alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantamisessa. Esillä ovat mm. rakennusperinnön vaalimiseen liittyvät asiat. Hankekohtainen ympäristövaikutusten arviointi tulee sisällyttää kaikkiin niihin hankkeisiin, joilla on ympäristöllisiä vaikutuksia. Arvioinnissa tulee kestävän kehityksen periaate ottaa huomioon. 4

5 Ennen luonnoksen hyväksymiskäsittelyä alueen ympäristökeskuksilla ja muilla osallisilla oli tilaisuus antaa lausuntonsa ja esittää kommenttinsa ohjelmasta ja sen sisältämästä ympäristöselostuksesta. Ohjelma oli nähtävänä WFA:n ja alueen maakuntien liittojen internet-sivuilla. Kirjallisia lausuntoja ja kommentteja saatiin yhteensä 14 kappaletta. Sisäasiainministeriöltä ja EU:n komissiolta (DG Regio) saatiin niin ikään kommentteja ohjelmaluonnoksesta. Lisäksi useiden aluehallintoviranomaisten kanssa käytiin puhelinkeskusteluja ohjelman valmisteluprosessin ja lausuntoajan kuluessa. Pääosin lausunnot ja kommentit sisälsivät tarkennuksia ohjelmassa esitettyihin perustietoihin. Niiden sisältämät asiat otettiin huomioon ohjelman viimeistelyssä siltä osin kuin se oli ajallisesti ja sisällöllisesti mahdollista. 1.1 Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset Suomen Aluetutkimus FAR yhdessä Fin- Auguuri Oy:n kanssa toteutti kauden EU-osarahoitteisten EAKR - toimenpideohjelmaluonnosten ennakkoarvioinnin. Arviointityön vastuuorganisaationa toimi Suomen Aluetutkimus FAR. Länsi-Suomen ohjelman osalta ennakkoarvioinnin kohteena oli pääasiassa päivätty luonnos. Lisäksi päivättyä ohjelmaluonnosta käytettiin vastattaessa seuraavien arviointikysymyksiin: - Onko ohjelmien tavoitteille asetettu sopivat indikaattorit ja voivatko nämä indikaattorit toimia perustana ohjelmien seurannalle ja arvioinnille? - Mikä on ohjelmien määrällinen vaik u- tus indikaattoreilla mitattuna? - Voidaanko ohjelmien tavoitteet realistisesti saavuttaa ottaen huomioon niihin varatut resurssit? Lisäksi kestävän kehityksen arviointia täsmennettiin uudemman ohjelmaluonnoksen perusteella. Edellä mainitun toimintatavan taustalla oli se, ettei aiempi ohjelmaluonnos antanut mahdollisuutta vastata kaikkiin arviointikysymyksiin. Tiivistelmä on laadittu noudattaen arviointitehtävän kolmen pääkokonaisuuden rakennetta, joka oli toimenpideohjelmien viitekehys, toimenpideohjelmien tavoitteet ja toimenp i- deohjelmien suhde muihin politiikkoihin. Lisäksi tarkasteltiin hallinto- ja toimeenpanojärjestelmää. Toimenpideohjelmien viitekehys Länsi-Suomen ohjelma korostaa talouskasvun tarvetta, jotta ohjelmassa esitettyihin haasteisiin ja ongelmiin voitaisiin vastata. Ohjelmassa voisi voimakkaammin tukeutua vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen kaikilla toimintalinjoilla, erityisesti rahoituksen kohdentamisella kasvupotentiaalia omaaville aloille. Ohjelma vaatii terävöittämistä alueiden tarpeiden priorisoinnin ja maantieteellisten erojen huomioimisen suhteen, koska suuralue on sisäisesti hyvin erilainen. Länsi-Suomen ohjelman strategia on kaiken kaikkiaan tiivis ja selkeähkö. Strategia kaipaa konkreettisuutta siihen, miten strategian toteutumista voidaan ja tullaan seuraamaan sekä arvioidaan. Temaattisten, maantieteellisten ja rahoituksellisten painotusten osalta tulee muistaa, ettei ohjelmista kannata rahoittaa toimenpiteitä, jotka hoituvat näillä alueilla markkinaehtoisesti. Konkreettisempi haasteiden ja ongelmien tunnistaminen antaisi paremmat lähtökohdat temaattisiin ja maantieteellisiin painotuksiin. Aiempien arviointien tulosten ja havaintojen hyödyntäminen uuden ohjelman laadinnassa 5

6 on selkeästi esitetty Länsi-Suomen ohjelmassa. Jää kuitenkin epäselväksi, mitä konkreettista vaikutusta arviointien havainnoilla on ollut ohjelmaluonnokseen. Toimenpideohjelmien tavoitteet Ohjelmassa on runsaasti eritasoisia tavoitteita, joiden keskinäisten suhteiden määrittelyyn tulisi kiinnittää lisää huomiota. Tavoitteet eivät osin myöskään ole riittävän selkeitä, mikä tulee vaikeuttamaan niiden toteutumisen seurantaa ja arviointia sekä indikaattorien muodostamista ja mittaamista. Runsas luk u- määrä jo sinänsä lisää seurannan kuormittumista. Tavoitteiden toteutuminen on käytettävissä olevien resurssien, niiden optimaalisen allokaation sekä tehokkaiden ja vaikuttavimpien toimenpiteiden yhteisvaikutuksen tulosta. Ohjelman kaikkia runsaslukuisia tavoitteita ei tulla saavuttamaan jo pelkästään resurssien rajallisuudesta johtuen. Strategiatyössä on parannettavaa. Ohjelman vaikuttavuuden kannalta on tärkeää pohtia jo ohjelmatyön alusta lähtien, millä toimenpiteillä niihin rajalliset resurssit optimaalisesti allokoiden saavutetaan vaikuttavimmat määrälliset tulokset. Määrällisten tulosten tulee lisäksi kohdentua niihin tavoitteisiin, jotka on johdettu tarpeista. Runsaslukuisten tavoitteiden seuraamiseen tarvittavien indikaattorien lukumäärä olisi suuri. Tavoitteiden asettaminen monille tasoille ja niiden keskinäiset suhteet (panostus toimenpiteisiin, tuotokset, odotetut tulokset toimintalinja- ja ohjelmatasolla sekä ohjelman vaikuttavuus) tulee huomioida paremmin. Yleisellä tasolla toimintalinjojen tavoitteet eivät ole kuitenkaan keskenään ristiriitaisia. Ohjelmatyössä on jatkossa otettava jo aikaisemmassa vaiheessa huomioon indikaattorija seurantajärjestelmäkysymykset. Aikaisempi käsittely auttaa täsmentämään tavoitteiden asettelun suhdetta alueen tarpeisiin. Taustalla olevalla mallilla voidaan yhdistää ongelma tai tarve tehokkaaseen instrumenttiin, jolla on vaikuttavuutta mitattavaan tavoitteeseen. Samalla tulee huomioitua tavoitteeseen vaikuttavat muut tekijät, mutta myös toimenpiteen sivuvaikutukset, sekä teho käytettävissä olevilla resursseilla. Toimenpideohjelmien suhde muihin politiikkoihin Länsi-Suomen EAKR- ohjelma on kasvu- ja yrittäjyysohjelma, joka profiloituu vahvasti kasvuun, ihmiskeskeisyyteen (yrittäjyys, osaaminen, sosiaalinen pääoma) ja melko vaativiin kehittämiskohteisiin. Ohjelma rakentuu melko monipuolisesti alueen maakuntien vahvuuksille ja menestystekijöille siten, että kaikilla maakunnilla on ohjelman strategian painopisteisiin kohtuullisesti tarttumapintoja joskin erilaisten alueiden hyödyntämiskapasiteettiin on syytä kiinnittää huomiota. Sen sijaan ohjelman fokusointi, kohdentaminen, on väljä ja mahdollistava. Ohjelmatyöhön liittyvään strategiseen ajatteluun ja itse ohjelmaprosessiin tulisi varata enemmän aikaa ja voimavaroja; alueita ja keskushallintoa tulisi tukea tämänkaltaisen osaamisen lisäämisessä ja aluekehitystoiminnan suoraviivaistamisessa. Ohjelman kehittämistarpeet liittyvät erityisesti strategisen ajattelun ja logiikan kirkastamiseen sekä alueen kehittämistarpeiden ja eri kehittämiskeinojen välisen työnjaon terävöittämiseen. Haasteellisten alueiden kykyä hyödyntää vaativaa ohjelmaa tulisi pohtia ja yleensäkin maaseutu- ulottuvuus on ohjelmassa melko hutera sekä strategia- että rahastotason analyysissä ja työnjaossa. Sen sijaan ESR- yhteys on ohjelmassa todettu niin ohjelman päätavoitteissa kuin yksityiskohtaisemmin toimintalinjoilla. Tasa-arvoon liittyvissä asioissa Länsi-Suomen ohjelmassa on naisyrittäjyys ja syrjinnän ehkäisyä. Ohjelmalla on vahva pyrkimys alueel- 6

7 liseen tasa-arvoon. Tasa-arvo painottuu ohjelmassa selvästi toimintalinjaan 4. Kestävän kehityksen periaatteet ja ulottuvuudet on ohjelmassa otettu kohtuullisen hyvin huomioon, vaikka kytkentä toimintalinjojen erityistavoitteiden ja kestävän kehityksen välille jää osittain selkiytymättömäksi. Hallinto- ja toimeenpanojärjestelmä Tulevalla ohjelmakaudella hallinto- ja toimeenpanojärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus kiteytyy erityisesti siihen, kuinka uusi suuraluetason toiminta onnistutaan organisoimaan tulokselliseksi sekä siihen, kuinka merkitykseltään korostuva yhteensovitustehtävä (ja työnjako) onnistutaan järjestämään. Aidosti yhteisten suuralueteemojen ja toisaalta suuralueiden sisäisesti erilaisten tarpeiden pukeminen strategioiksi ja toimintaa ohjaaviksi teemoiksi osoittautui vaikeaksi, osin kireän aikataulun vuoksi. Saattaakin olla, että suurin hyöty suuraluetason toiminnasta syntyy ha l- linnon ja toimeenpanon osa-alueella. Mikäli ylimaakunnallisia toimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa ja hankehallinnointia onnistutaan tehokkaasti keskittämään tietylle toimijalle, joka hoitaa koko byrokratian maksatuksineen, tehostuu toiminta huomattavasti. 7

8 2 Länsi-Suomen ohjelma-alue ja kehitysnäkymät Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan Länsi-Suomen toimenpideohjelman alue koostuu viidestä maakunnasta. Etelä- Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat ovat jo vuodesta 1995 alkaen harjoittaneet toiminnallista yhteistyötä. Maakunnallisten liittojen yhteistoiminnan organisaationa toimii Länsi- Suomen Allianssi (West Finland Alliance, WFA), jolla on yhteinen edunvalvontatoimisto Brysselissä. Kartta 1. Kartta 2. Länsi-Suomen ohjelma-alueen maakunnat ja seutukunnat Länsi-Suomen ohjelma-alue Länsi-Suomi toimii monessa suhteessa välittäjänä koko maan toiminnoille. Alueen maakunnat muodostuvat vahvojen kaupunkikeskusten ympärille. Kaupunkiseutujen vahvuuksina ovat ennen kaikkea perus- ja jalostusteollisuus, yrittäjäperinne ja hyvät yhteysverkot. Osassa kaupunkiseutuja korostuu myös kansainvälisesti merkittävä teknologiaosaaminen. Toisaalta Länsi-Suomella on merkittävä asema Suomen maataloustuotannossa. Pohjanlahden rannikkoseutu on koko Suomelle tärkeä etenkin meriyhteyksien kannalta. Ohjelmakaudella yhteistoimintaalueeseen kuuluivat lisäksi Keski-Pohjanmaan maakunta kokonaisuudessaan ja pääosa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Alueella toteutettiin yhteistä Länsi-Suomen tavoite 2 8

9 ohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutettiin koko alueella. Osa alueesta kuului Pohjois- Suomen tavoite 1 ohjelman alueeseen. Kuluneella kaudella oli alueella myös EAKRtavoiteohjelmien ulkopuolisia alueita. Näin ollen tämän Länsi-Suomen kilpailukyky ja työllisyys ohjelman perustaksi ei suoraan voida ottaa edellisellä ohjelmakaudella saatuja kokemuksia ja tuloksia. Niitä on kuitenkin hyödynnetty tämän ohjelman valmistelussa. Länsi-Suomen ohjelma-alueen viidessä maakunnassa on vuoden 2007 alussa tapahtuvien kuntaliitosten jälkeen 25 seutukuntaa ja 124 kuntaa. Koko alueen pinta-ala on neliökilometriä eli se on noin kaksi kertaa Belgian kokoinen. Ohjelma-alueen seutukunnista on kansallisessa päätöksenteossa määritelty haasteellisimmiksi alueiksi muut paitsi Tampereen, Vaasan, Pietarsaaren ja Seinäjoen seutukunnat. Erityisen haasteellinen on Saarijärvi- Viitasaaren seutukunta, jonka tukitaso Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmassa on kansallisesti määritelty Pohjois-Suomen rahoitustasoa vastaavaksi. Tampereen ja Vaasan seutukunnat ovat haasteellisimpien alueiden ulkopuolisia suurina kaupunkiseutuina kehitettäviä alueita. Seuraavassa tarkastellaan Länsi-Suomen aluetta kokonaisuutena suhteessa koko maahan neljän alueellista kehittyneisyyttä kuvaavan kriteerin valossa. Alueen erilaisuuden ymmärtämiseksi eräitä muuttujia tarkastellaan myös seutukunnittain. Käytetyt kriteerit ovat seuraavat: 1. Väestökehitys 2. Bruttokansantuote asukasta kohti 3. Työttömyys- ja työllisyysaste 4. Väestön koulutustaso Näiden tilastollisten kriteereiden ohella ohjelma-aluetta kuvataan yritystoiminnan, koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan, luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä liikenne- ja tietoliikennejärjestelmien avulla. Kaupunkiseutujen kehittämisalueiksi nimettyjä Tampereen ja Vaasan kaupunkiseutuja kuvataan myös erikseen. 2.1 Väestökehitys ja muuttoliike Taulukko 1. LÄNSI-SUOMEN VÄKILUKU 1996 JA MAAKUNNITTAIN Länsi-Suomen alueella asui vuoden 2005 lopussa 1,33 miljoonaa henkilöä eli runsas ne l- jännes koko Suomen asukkaista. Vuoden 2000 jälkeen asukasmäärän kehitys koko alueella ja eri maakunnissa esitetään seuraavissa taulukoissa Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä -Pohjanmaa Pohjanmaa Länsi-Suomi yhteensä KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus 9

10 Taulukko 2. LÄNSI-SUOMEN MAAKUNTIEN VÄKILUVUN MUUTOS , absoluuttinen Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä -Pohjanmaa Pohjanmaa Länsi-Suomi yhteensä KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus Taulukko 3. LÄNSI-SUOMEN MAAKUNTIEN VÄKILUVUN MUUTOS , muutosprosentit keskim. vuodessa Satakunta -0,6-0,5-0,4-0,2-0,2-0,3 Pirkanmaa 0,6 0,8 0,7 0,7 0,9 0,9 Keski-Suomi 0,2 0,3 0,1 0,4 0,4 0,3 Etelä -Pohjanmaa -0,5-0,5-0,2-0,1 0,1-0,1 Pohjanmaa -0,2-0,1 0,0 0,1 0,2 0,1 Länsi-Suomi yhteensä 0,0 0,2 0,2 0,3 0,4 0,3 KOKO MAA 0,2 0,3 0,2 0,3 0,3 0,4 Lähde: Tilastokeskus Koko alueen väkiluku on vuodesta 2000 alkaen kasvanut hitaasti. Suurin kasvu on ollut Pirkanmaalla. Samanaikaisesti on Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan väkiluku hienoisesti laskenut, vaikkakin Etelä-Pohjanmaan väestö lisääntyi vuonna Väestön muuttoalttius on koko alueella sidoksissa muuttajien ikään ja koulutukseen. Es i- merkiksi Etelä-Pohjanmaalla vuosina muuttoliike oli tappiollista vuotiaiden ikäluokassa mutta positiivinen muissa ikäryhmissä. Yksi keskeinen syy väestön vähenemiseen onkin hakeutuminen toisen ja kolmannen asteen koulutukseen. Väestö on entistä enemmän keskittynyt maakuntakeskuksiin. Useissa seutukunnissa jatkuva muuttotappio, alhainen syntyvyys ja lisääntyvä eläkeläisten määrä näkyvät väestörakenteen epätasapainona. Suurten ikäluokkien eläköityminen heijastuu alueella voimallisesti luvun alkupuolelta alkaen. Työikäisen väestön osuuden väheneminen johtaa alueella työvoimapulaan, joka eräillä aloilla on jo alkanut. Aluekehitystyöllä tulee vaikuttaa väestömuutoksiin. Työllisyyden edistäminen, uusien yritysten synnyttäminen ja koulutuksen sisällön suuntaaminen tulevia työelämähaasteita vastaavaksi ovat tässä suhteessa kriittisiä tekijöitä. Myös työperusteiseen maahanmuuttoon on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota, vaikka esimerkiksi Pohjanmaan maakunnassa ulkomaalaisten osuus jo nykyisellään on suh- 10

11 teellisen suuri eli 1,92 prosenttia väestöstä koko maan keskiarvon ollessa vuoden 2005 lopussa 1,36 %. Ulkomaalaisten osuus väestöstä oli Pirkanmaalla 1,74 %, Keski- Suomessa 1,25 %, Satakunnassa 0,81 % ja Etelä-Pohjanmaalla 0,55 prosenttia. Keskeisellä sijalla ovat myös palveluiden saatavuus ja alueen vetovoimaisuuden lisääminen. Nimenomaan lisääntyvän ikääntyvän väestönosan palveluiden järjestäminen edellyttää monenlaisia toimenpiteitä. Nämä ikärakenteeltaan vaikeimmin vinoutuneet alueet ovat yleensä maakuntien harvaanasutuimpia alueita. Ikäryhmittäin tarkastellen väestön ikärakenne ohjelma-alueen maakunnissa on varsin tasainen. Työikäisen väestön ( vuotiaat) osuus on koko alueella 66 prosenttia, suurimmillaan se on Pirkanmaalla ja alhaisimmillaan Etelä-Pohjanmaalla. Yli 65-vuotiaita on ohjelma-alueella 18 prosenttia väestöstä ja alle 15-vuotiaita hieman vähemmän. Taulukko 4 LÄNSI-SUOMEN VÄESTÖENNUSTE Satakunta / / Pirkanmaa / / Keski-Suomi / / Etelä -Pohjanmaa / / Pohjanmaa / / Länsi-Suomi / / KOKO MAA Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004, trendilaskelma/ao maakunnan liiton väestöennuste tai HEMAASU-mallin mukainen väestöennuste Länsi-Suomen väestökehityksen ennakoidaan olevan positiivista vuoteen 2015 asti. Alueen sisällä maakunnat kasvattavat väestöään eri tahtiin. Väestön ikärakenteen muutosennuste vuoteen 2010 osoittaa yli 65-vuotiaiden osuuden olevan voimakkaassa kasvussa ja alle 15- vuotiaiden osuuden vähenemässä. Erityisen voimakasta tämä muutos on ennusteen mukaan Satakunnassa. 2.2 Bruttokansantuotteen kehitys Länsi-Suomen ohjelma-alueella toimii n yritystä, joissa on yhteensä yli puoli miljoonaa työpaikkaa. Työpaikoista n. 33 % on tuotannollisessa toiminnassa, n. 60 % palvelusektorilla, n. 5 % alkutuotannossa ja loput 2 % muilla toimialoilla. Alueen bruttokansantuote nousee lähe lle 26 % koko maan bktarvosta. Teollisuustuotannon arvo puolestaan yltää lähes kolmannekseen maan teollisen tuotannon arvosta. Yrityskenttä kattaa maailmanlaajuisesti toimivia yrityksiä, muutamat niistä jopa alallaan markkinajohtajia, pkyrityksiä joko omin tuottein tai alihankkijoina sekä alle viiden hengen mikroyrityksiä, jotka ovat lähinnä palvelusektorilla toimivia. Eurostatin mukaan Länsi-Suomen bruttokansantuote asukasta kohti vuonna 2003 oli hieman alle EU:n 25 jäsenmaan keskimääräisen luvun. Kun EU25:n indeksi (pps) oli 100, oli Länsi-Suomen vastaava luku 99,3. Koko Suomen vastaava indeksi oli 112,9. Vuosien asukasta kohti lasketun arvonlisäyksen keskiarvo oli Länsi-Suomessa 99,2 verrattaessa sitä EU25:een. Jos vertailu tehdään EU15:n kanssa, oli Länsi-Suomen keskiarvoindeksi 91,1. 11

12 Taulukko 5. BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA KOHTI Bkt/asukas vuoden 2000 hinnoin, euroa Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä -Pohjanmaa Pohjanmaa LÄNSI-SUOMI KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito, Aluejako on vuoden 2003 mukainen. Bruttokansantuotteen kasvu on ollut nopeaa etenkin Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Taulukko 6. ARVONLISÄYS ASUKASTA KOHTI VUOSINA , indeksiluvut Arvonlisäys vuoden 2000 hinnoin Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä -Pohjanmaa Pohjanmaa LÄNSI-SUOMI KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito, Aluejako on vuoden 2003 mukainen. Taulukossa olevat luvut kertovat maakuntien arvonlisäyksen kehityksestä suhteessa koko maan kehitykseen. Maakuntien erilaisista profiileista huolimatta ongelmat taloudellisen toimeliaisuuden kehittämisessä ovat sama n- laiset. Yritystoiminnan toimintaedellytyksiä on kehitettävä, tuottavuutta kasvatettava ja yritysten vientitoimintaa lisättävä. Seuraavassa lukuja eritellään maakuntakohtaisesti. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan pääklustereita ovat elintarvike-, metalli-, puu- ja rakennusklusterit. Bruttokansantuote on koko maan alhaisimpia, mikä osaltaan johtuu siitä, että huomattava osa työllisistä on niillä aloilla, joilla työllistä kohden laskettu bkt on maan keskitason alapuolella. Toisena selittävänä tekijänä voidaan pitää sitä, että maakunnan yritykset ovat va l- taosin pieniä. Maakunnan sisällä on bkt/asukas -mittarilla mitaten varsin suuria seutukuntakohtaisia eroja. Keski-Suomi Keski-Suomi on 17 prosenttiyksikköä alle kansallisen keskiarvon asukasta kohti lasketussa arvonlisäyksessä. Vaikka maakunnan vahvat teollisuusseudut ovat perinteisesti olleet maamme kärkeä arvonlisäyksen seutuvertailussa, ei viimeisimpien aluetilinpidon luk u- jen mukaan yhdenkään seutukunnan arvo n- lisäys yllä maan keskitasoon. Erityisesti Jämsän ja Äänekosken seutukuntien lukuja ovat heikentäneet viime vuosina niiden vahvojen teollisuusalojen (paperi- ja puuteollisuus) vientituotteiden heikko hintakehitys. 12

13 Maakunnassa on jyrkkiä seutukuntakohtaisia eroja. Alkutuotantovaltaisilla seuduilla, kuten Joutsan ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnissa, arvonlisäys on lähes puolet vähemmän kuin Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seutukunnissa. Osaltaan korkea työttömyys on vaikuttanut asukasta kohti laskettuun arvo n- lisäykseen. Pirkanmaa Pirkanmaan vahvat toimialat ovat koneenrakennus ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, terveysteknologia, sähköteknisten tuotteiden valmistus, massa- ja paperiteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Näistä keskeiset teollisuuden alat ovat perinteisesti vahvoja ja kyenneet selviytymään rakenteellisesta murroksesta. Erityisesti sähköteknisten tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat kansainvälisestikin hyvin kilpailukykyisiä. Maakunnan päätoimialojen myönteinen kehitys ja alueen tärkeimpien toimialojen kasvu on vaikuttanut kaupan ja muiden palvelujen sekä rakentamisen toimialojen myönteiseen tulokseen ja työllisyyden paranemiseen. Rakentamisen kasvuun on vaikuttanut myös väestön korkea nettomuutto maakuntakeskukseen. Pirkanmaan ominaispiirre suhteessa alueen muihin maakuntiin on myös tutkimuksen ja tuotekehitysaktiivisuuden suuri merkitys. Vuodesta 2000 vuoteen 2004 kehityspanosten määrällinen kasvu oli 44 prosenttia. Kasvua on ollut erityisesti isoissa yrityksissä, jotka näin entistä paremmin kiinnittyvät alueen innovaatioympäristöön. Pohjanmaa Pohjanmaan vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne. Maakunnan tärkeimmät teollisuuden toimialat ovat paperi- ja massateollisuus, koneiden ja laitteiden, sähköteknisten laitteiden sekä metallituotteiden va l- mistus. Muita kehityksen kannalta tärkeitä aloja ovat energia ja veneteollisuus. Valtakunnallisestikin tärkeää energiaklusteria on edistetty osana Länsi-Suomen osaamiskeskusohjelmaa. Pohjanmaa sijoittuu maakuntakohtaisessa bktvertailussa kuudenneksi koko maassa. Sen indeksiluku oli 89 vuonna 2003 koko maan keskiarvon ollessa 100. Verrattaessa Suomen maakuntien vuosien arvonlisäystä sijoittuu Pohjanmaa maakuntien keskikastiin. Taantuma on jatkunut maakunnassa koko 2000-luvun. Satakunta Satakunnan elinkeinorakenne painottuu perinteisille vientiteollisuusaloille, teknologiateollisuuteen ja kemialliseen puunjalostukseen, joiden osuus koko elinkeinorakenteesta tulee säilymään suurena myös tulevina vuosina. Satakunnassa suurimpia teollisuuden alan työllistäjiä ovat koneiden ja laitteiden valmistus, metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus, massan, paperin ja paperituotteiden valmistus, kemikaalien, kumi- ja muovituotteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus. Näistä erityisesti metalli- ja metsäteollisuuden kehitys on ollut positiivista. Samoin palvelualoilla on kehitys ollut hyvää. Tuotannon kasvu on Satakunnassa hidastunut kuparin tuotannossa, elektroniikkateollisuudessa, paperinpakkaustuotannossa, kemian teollisuudessa ja sahateollisuudessa. 2.3 Työmarkkinat ja työelämä Työttömyysaste on ohjelma-alueella koko maan keskimääräisiä lukuja korkeampi. Maakunnista korkein työttömyysaste on Keski- Suomessa ja paras työllisyystilanne Pohjanmaalla, jossa työttömyys on jatkuvasti ollut maan alhaisimpia. Seutukunnittain työttömyysaste vaihtelee 15,6 prosentista (Äänekosken seutukunta) 5,1 prosenttiin (Suupohjan rannikkoseutu). 13

14 Vuodesta 1997 alkaen naisten osuus työttömistä oli yli puolet, enimmillään vuonna 2000 (52,5 %), aina vuoteen 2003 saakka. Kokonaisuudessaan erot eivät ole olleet merkittävän suuria. Maakunnittain tarkasteltuna naisten osuus on suurin Etelä-Pohjanmaalla ja pienin Keski-Suomessa, jossa se on ollut koko tarkastelujakson ajan pienempi kuin miesten osuus. Vuonna 2005 naisten osuus työttömistä oli koko ohjelma-alueella 49,8 % ja miesten vastaavasti 50,2 %. Tiedot perustuvat työministeriön tilastoihin. Taulukko 7. TYÖTTÖMYYSASTE MAAKUNNITTAIN 1996 JA , vuosikeskiarvot Etelä -Pohjanmaa 14,8 10,4 9,1 8,9 7,8 7,7 6,5 Keski-Suomi 18,9 12,0 11,7 11,9 11,5 12,1 11,8 Pirkanmaa 16,5 10,4 9,3 9,6 10,1 8,8 8,9 Pohjanmaa 11,3 8,0 7,1 6,4 6,6 6,9 6,1 Satakunta 15,7 10,9 10,3 9,4 9,1 10,0 9,0 Länsi-Suomi 15,8 10,5 9,7 9,5 9,4 9,2 8,9 Koko maa 14,6 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 8,4 Lähde Tilastokeskus, StatFin -tietokanta, Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla työllisyys on viime vuosina kohonnut erityisesti palvelusektorilla, erityisesti kaupassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kokonaisuudessaan palveluissa on työttömyys vuodesta 1996 vuoteen 2005 laskenut maakunnassa 6,1 prosenttiyksikköä. Alan korkeasuhdanteen vuoksi myös metalliteollisuuden työllisten määrässä on tapahtunut huomattavaa kasvua. Teollisuuden työttömyys on alentunut vuodesta 1996 vuoteen 2005 yhteensä 9,7 prosenttiyksikköä. Maa- ja metsätaloudessa sen sijaan työllisyys on ale n- tunut entisestään. Kokonaisuudessaan maakunnan työllisyysasteessa on tapahtunut tasaista nousua ja työttömyys on alimmillaan yli 10 vuoteen. Vaikka kuntien väliset työttömyysaste-erot ovat viime vuosina kaventuneet, ovat erot edelleen suuria. Esimerkiksi maaliskuussa 2006 pienin työttömyysaste oli 4,4 % (Ylihärmä) ja suurin 13.0 % (Soini). Rakenteellisesta työttömyydestä viestii se, että korkeimmat työttömyysasteet ovat jatkuvasti samoilla alueilla. Arvio on, että noin puolet maakunnan työttömistä työnhakijoista on rakenteellisen työttömyyden piirissä. Erityisesti naistyöpaikkojen puute on merkittävä - maaliskuussa 2006 koko maakunnassa työttömistä työnhakijoista puolet oli naisia. Keski-Suomi Työttömyys on edelleen Keski-Suomen va i- keimpia ongelmia, vaikka työttömien työnhakijoiden määrä vuoden 1994 huippuvuodesta alkaen onkin ollut laskussa - tosin olennaista laskua ei ole tapahtunut vuoden 2000 jälkeen. Vuoden 2005 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan 11,8 prosenttia, mikä on yli kolme prosenttiyksikköä yli kansallisen keskiarvon. Keski-Suomessa on työttömyydessä selkeää hajontaa maakunnan sisällä. Eniten työttömyys koettelee maakunnan pohjois- ja läns i- osia, mutta 2000-luvun alkuvuosina se on lisääntynyt myös maakunnan vahvoissa teollisuuskeskuksissa (Äänekoski, Jämsä). Työpaikkojen määrä on viime vuosina tasaisesti kasvanut ja kasvu on ollut hieman koko maan kehitystä nopeampaa. Kasvusta on 82 prosenttia kohdentunut Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan eli maakunnan keskusseudun kahteen kuntaan. Maakunnan työllisyysaste on koko ohjelmaalueen alhaisin eli 60 %. Alueen alhaisin seu- 14

15 tukuntakohtainen luku on myös Keski- Suomessa - Joutsan seutukunnassa työllisyysaste on 58 prosenttia. Keski-Suomessa henkilöstön määrällinen lisäys tulee olemaan suurinta teknisten ja liikeelämäpalvelujen toimialalla. Merkittävää kasvua on myös koulutuksessa, hoidon ja hoivan alalla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisessa. Työllisyyden ennustetaan heikkenevän teollisuudessa, maa-, riistaja kalataloudessa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Työvoiman rekrytointiongelmia on hoitoalalla sekä erityisosaajista mm. koneistajien ja hitsaajien ammateissa. Ongelmia koetaan myös maakunnan keskusseudun ulkopuolella. Yritysten mahdollisuuksiin saada uutta työvo i- maa vaikuttaa väestön ikääntyminen etenkin maakunnan keskuskaupungin ulkopuolella. Tilanne on sama myös maakunnan keskusseudulla, jossa väestö tällä hetkellä on kaikkein nuorinta mutta jossa se ikääntyy suhteessa nopeimmin. Pirkanmaa Pirkanmaan työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli vuonna 2005 puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Ero valtakunnan lukuihin selittyy pitkäaikaistyöttömyyden, alle 25-vuotiaiden työttömyyden ja naisten työttömyyden koko maan keksimääräisiä lukuja korkeammalla prosenttiasteella. Työttömyydestä huolimatta haasteena on kasvava tarve osaavasta ja ammattitaitoisesta työvo i- masta. Työllisyyden kehitys sinänsä on ollut myö n- teistä. Sen kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan vuoden 2010 jälkeen eikä näköpiirissä olevan talouskasvun turvin ole realistista odottaa, että työllisyysaste nousisi 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tampereen seutukuntaa lukuun ottamatta maakunnan muiden seutukuntien työpaikkaomavaraisuus on viime vuosien aikana ollut laskusuunnassa. Seutukuntarajat ylittävässä työssäkäynnissä maakunnan sisällä vain kuusi prosenttia kohdistuu johonkin muuhun kuin Tampereen seutukuntaan. Tämä kuvaa maakunnan keskusseudun keskeistä asemaa sekä työpaikkojen että työvoiman tarjoajana. Pohjanmaa Pohjanmaan työllisyys on muuhun Manner- Suomeen verrattuna erittäin hyvä - maakunnan työllisyystilanne oli vuonna 2005 koko maan toiseksi paras. Vuoden 2005 vuosikeskiarvo oli 6,1 % Useissa maakunnan kunnissa työttömyysaste on alle viisi prosenttia. Vastaavasti Pohjanmaan työllisyysaste on kasvanut merkittävästi. Kun se vuonna 1995 oli 60 %, oli se vuonna ,5 % eli Lissabonin strategian tavoitteen mukainen. Pohjanmaan alueellisessa kehittämistyössä on selkeästi panostettu maakunnan avaintoimialojen rahoittamiseen. Esimerkiksi Pohjanmaan TE-keskuksen myöntämistä tuista yli 60 prosenttia on kohdistunut kemian- ja muoviteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen perusmaatalous mukaan luettuna. TEKESin aluerahoituksesta yli 90 % on kuluvalla ohjelmakaudella kohdistunut energia-, metalli-, IT- ja kemianteollisuuden hankkeisiin. Näillä panostuksilla on ollut myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Satakunta Työllisyys on Satakunnassa hitaasti parant u- nut. Vuosina 2002 ja 2005 maakunnan työllisyys koheni kuitenkin koko maan keskiarvoa nopeammin. Työllisyyden alueelliset erot ovat perinteisesti olleet erittäin suuret. Työllisyyden alue-eroissa heijastuu paikallisten työmarkkinoiden merkitys useimmilla toimialoilla. Maakunnan työttömyysaste on vuodesta 1999 alkaen ollut koko maan vastaavaa lukuarvoa noin prosenttiyksikön verran korkeampi. 15

16 Taulukko 8 TYÖLLISYYSASTE MAAKUNNITTAIN 1996 JA , TYÖLLISTEN PROSENTTIOSUUS VUOTIAISTA Etelä -Pohjanmaa 61,3 64,2 64,8 65,1 65,8 66,1 66,8 Keski-Suomi 57,7 61,0 62,8 62,2 62,5 61,2 61,5 Pirkanmaa 60,4 67,5 68,0 67,8 66,1 67,9 68,1 Pohjanmaa 64,3 68,7 70,5 70,1 68,9 69,6 70,5 Satakunta 60,2 64,6 64,7 65,2 65,9 64,6 66,2 Länsi-Suomi 61,2 65,9 66,9 66,8 66,2 66,5 67,1 Koko maa 61,9 66,9 67,7 67,7 67,3 67,2 68,0 Lähde: Tilastokeskus, StatFin tietokanta, Työllisyysaste vaihtelee maakunnittain 61,5 prosentista (Keski-Suomi) 70,5 prosenttiin (Pohjanmaa). Maakunnittaiset tiedot perustuvat työvoimatutkimukseen. Työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2004 ohjelma-alueen alhaisin työllisyysaste oli Saarijärven- Viitasaaren seutukunnassa (57,8 %) ja korkein Pietarsaaren seutukunnassa (70,7). Koko ohjelma-alueella uusien työpaikkojen luominen on jatkossakin keskeinen haaste. On huolehdittava siitä, että alueelle syntyy riittävästi uusia työpaikkoja ja että niihin saadaan koulutettua työvoimaa. 2.4 Väestön koulutustaso Vuonna 2004 perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli ohjelma-alueella 61,7 %. Koko maan osuus oli yhtä prosenttiyksikköä korkeampi. Etelä-Pohjanmaalla perusasteen jälkeisessä koulutuksessa suoritettuja tutkintoja oli 58,4 prosentilla ja Satakunnassa 58,9 prosentilla. Myös Pohjanmaan prosenttiluku (60,6) jäi alle maan keskiarvon. Sen sijaan Keski- Suomessa (62,5) ja Pirkanmaalla (64,3) tutkinnon suorittaneiden osuus oli koko maata suurempi. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Länsi-Suomessa alhaisempi (11,5 %) kuin koko maassa (13,3 %). Ohjelma-alueen väestön koulutustasoa kuvaa se, että korkeakoulututkinnon suorittaneita olisi vuonna 2004 pitänyt olla Satakunnassa 7200 henkeä ja Etelä- Pohjanmaalla 6800 henkeä enemmän, jotta tutkinnon suorittaneiden osuus olisi ollut samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Nämä luvut ovat koko maan suurimmat ja johtuvat ainakin osittain siitä, että ko. maakunnissa ei ole omaa yliopistoa tai tiedekorkeakoulua. Kahden tiedeyliopiston Pirkanmaalla on korkeakoulututkinnon suorittane i- den osuus koko maata suurempi. Vastaavasti keskiasteen tutkinnon suorittane i- den osuus on sekä koko alueella että kaikissa muissa maakunnissa Pohjanmaata lukuun ottamatta koko maan osuutta suurempi. Myös tämän tunnusluvun mukainen vaihtelu on Länsi-Suomen alueella suuri tarkasteltaessa asiaa seutukunnittain. Alhaisin korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Suupohjan seutukunnalla (5,5 %) Etelä-Pohjanmaalla ja korkein Tampereen seutukunnassa (16,3 %) Pirkanmaalla. 16

17 Taulukko 9. TUTKINNON SUORITTANEET vuosina , prosenttiosuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Satakunta 55,4 56,2 57,1 58,0 58,9 Pirkanmaa 60,6 61,6 62,5 63,4 64,3 Keski-Suomi 58,8 59,7 60,6 61,6 62,5 Etelä-Pohjanmaa 54,5 55,3 56,3 57,4 58,4 Pohjanmaa 57,0 57,8 58,8 59,6 60,6 WFA -alue yhteensä 57,9 58,8 59,8 60,7 61,7 Koko maa 59,4 60,2 61,0 61,9 62,7 Lähde: Tilastokeskus Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla väestön koulutustaso on kehittynyt nousujohtoisesti, mutta sen kohottaminen on eräs keskeisimpiä maakunnallisia tavoitteita. Tilanteen parantumiseen on va i- kuttanut toisaalta monialaisen maakunnallisen ammattikorkeakoulun tutkintojen suorittaminen ja toisaalta meneillään olevalla rahastokaudella luotu Etelä-Pohjanmaan professoriverkosto (Epanet). Verkosto tukeutuu Seinäjoen yliopistokeskukseen, jossa on mukana viisi yliopistoa. Keski-Suomi Keski-Suomi on vahva koulutuksen maakunta, jossa koulutussektori on myös suuri työ l- listäjä. Jyväskylän yliopiston ohella maakunnassa toimii kaksi ammattikorkeakoulua, joilla on toimipisteet viidessä kunnassa. Maisteritasoista koulutusta annetaan myös Ilmasotakoulussa. Kouluttautuneiden sijoittumisessa maakunnan eri alueille on selkeää alueellista keskittymistä eli korkeasti koulutetut sijoittuvat erityisesti Jyväskylän seudulle ja maakunnan suurimmille kaupunkialueille. Väestöltään ikääntyneimmissä maaseutukunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus on huomattavasti alhaisempi. Pirkanmaa Pirkanmaa on korkeatasoisen koulutuksen, tasokkaan tutkimuksen ja korkean teknologian sovellusten maakunta. Väestön koulutustason nousu on ollut jatkuvaa. Korkeakoulututkintojen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista oli maakunnassa vuonna 2004 hivenen korkeampi kuin koko maassa. Tulevaisuuden keskeinen haaste on koulutuksen ja tutkimuksen määrän ja laadun sovittaminen maakunnan eri seutukuntien työelämän tarpeisiin. Pohjanmaa Pohjanmaa on vahva koulutusmaakunta ja väestön koulutustaso on ollut nousujohteista koko 2000-luvun ajan. Korkean asteen kaksikielinen koulutustarjonta on laajaa keskittyen maakuntakeskukseen Vaasaan. Maakunnan haasteena on toisaalta korkeasti koulutettujen pysyminen Pohjanmaan voimavarana, toisaalta ammatillisen koulutuksen suuntaaminen työvoimapulasta kärsiville aloille. Satakunta Satakunnassa on korkeimmin koulutettujen osuus alhainen koko maan keskimääräiseen osuuteen verrattuna. Korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen suhteellinen vähyys onkin maakunnan eräs kehittyneisyyden ja tulevan ohjelmakauden haaste. Viime vuosina on korkeasti koulutettujen osuus maakunnassa noussut. Siihen on vaikuttanut Porin yliopis- 17

18 tokeskuksen kasvu ja Satakunnan ammattikorkeakoulun alueellinen kattavuus. Myös maakunnan työmarkkinat ovat aiempaa paremmin vetäneet korkeakoulutettua työvo i- maa. Koulutustarjonnan määrän ja laadun kehittäminen ovat edellytyksiä alueen tulevaisuuden kasvulle. 2.5 Länsi-Suomi osana koko maata Länsi-Suomen suhteellinen asema on kaikilla edellä kuvatuilla tunnusluvuilla koko maata heikompi. Väestömäärä on vuosina lisääntynyt Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Bruttokansantuotteen ja arvonlisäyksen osalta alueen kaikki maakunnat ovat jääneet kehityksessään muuta maata heikommiksi, vaikkakin Pirkanmaa on vuonna 2004 yltänyt tasoihin koko maan arvonlisäyksessä. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste vuoden 2005 vuosikeskiarvolla mitaten oli koko maata pienempi. Muissa maakunnissa työttömyys oli korkeampi kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti työllisyysaste oli Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla koko maata korkeampi ja muissa maakunnissa alhaisempi. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista oli vuonna 2004 koko maata korkeampi Pirkanmaalla. Alhaisin prosenttiosuus oli Etelä-Pohjanmaalla. Kaikkien tutkinnon suorittaneiden osuus Länsi-Suomessa oli yhden prosenttiyksikön alhaisempi kuin koko maassa. Taulukko 10. KEHITTYNEISYYSVERTAILU LÄNSI-SUOMI vs. KOKO MAA LÄNSI-SUOMI Satakunta Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Väestönlisäys BKT/asukas Arvonlisäys 2003, indeksi Työttömyysaste 2005 vuosikeskiarvo Työllisyysaste Korkeakoulututkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Taulukossa + kuvaa koko maata myönteisempää ja - puolestaan kielteisempää keskiarvolukua. 18

19 2.6 Ympäristön erityispiirteitä Länsi-Suomen kokonaispinta-ala on neliökilometriä. Suomen maisemamaakuntajaon mukaan alueella on hyvin erityyppisiä osia. Suomenselkä halkaisee koko läntisen Suomen alueen. Lounaismaan alue ulottuu Satakuntaan ja Pirkanmaalle, jossa puolestaan on lisäksi Hämeen viljely- ja järvimaata sekä Suomenselän aluetta. Myös Keski-Suomi on runsasjärvinen, mutta samalla se on etelän keidassoiden ja pohjoisen aapasoiden vaihettumisaluetta. Pohjanmaalla on lakeutta ja rannikkoa, jossa tapahtuu maankohoamista. Etelä-Pohjanmaan alueeseen kuuluu lakeusvyöhykettä ja Suomenselän vedenjakaja-aluetta. Länsi-Suomen ympäristön nykytila on verrattain hyvä. Alue tarjoaa terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön, jossa on omaleimaista lajirikasta luontoa ja kulttuur i- maisemia, yleisesti ottaen hyvä ilmanlaatu sekä monipuolisia käyttömahdollisuuksia tarjoavat vesialueet. Pintavesien tila on viime vuosikymmeninä heikentynyt rannikkoseut u- jen järvissä ja joissa, mutta parantunut erityisesti Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. YMPÄRISTÖÖN JA LUONTOON LIITTYVIÄ TUNNUSLUKUJA Etelä- Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Pinta-ala (ilman meriä) km km km km km 2 Vesipinta-ala 555 km km km km km 2 Metsän ala 0,9 milj. ha 1,4 milj. ha 0,9 milj. ha 0,5 milj. ha 0,5 milj. ha Metsän osuus (maapinta-alasta) 66 % 82 % 73 % 66 % 66 % Suota ha ha ha ha ha Suon osuus (maapinta-alasta) 51 % 21 % 16 % 20 % 23 % Kasvukauden pituus vrk 179 vrk vrk 179 vrk 181 vrk Tulevaisuudessa ympäristön kannalta va i- keimmat ongelmat liittyvät vesistöjen rehevöitymiskehityksen jatkumiseen, ilmastonmuutokseen sekä rakennusperinnön tuhout u- miseen. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ympäristön kemikalisoituminen sekä paikallinen maaperän ja pohjavesin pilaantuminen ovat esimerkkejä muista keskeisistä ympäristöongelmista. Ympäristöonnettomuudet ovat myös riski, johon on syytä varautua. Länsi-Suomen alueen menestyminen ja kilpailukyky edellyttävät myös hyvää ympäristöä. Valtioiden rajat ylittävät ympäristöriskit kohdistuvat myös ohjelma-alueelle. Niitä ei tässä ohjelmassa ja sen pohjalta laaditussa Ympäristöselostuksessa laajasti käsitellä, koska ohjelman sisältämillä resursseilla niihin vo i- daan vaikuttaa hyvin rajallisesti. Ympäristön tilaa ja tulevaisuutta sekä Länsi- Suomen ympäristöön liittyvää tutkimus- ja muita resursseja käsitellään tämän lisäksi ohjelmaan liittyvässä Ympäristöselostuksessa, Liite Liikenteellinen saavutettavuus Ohjelma-alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja sen sisäiset pääliikenneyhteydet toimivat kohtalaisen hyvin. Sekä valta- 19

20 kunnallista että alueen sisäistä liikennettä palvelevat valtatiet 2, 3, 4, 8, 9, 11, 12, 13, 16, 18, 19 ja 23. Rataverkon yhteydet ovat Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu, Tampere- Pori/Rauma, Tampere-Turku, Tampere- Jyväskylä-Pieksämäki ja Vaasa-Seinäjoki- Jyväskylä. Maantieliikenteellä on hyvät yhteydet alueen omiin satamiin, jotka ovat koko maan vient i- teollisuudelle tärkeitä. Alueen merkittävimmät satamat ovat Raumalla, Porissa, Kaskisissa ja Vaasassa. Myös rataverkko palvelee alueen kehittämistä hyvin. Maan päärata kulkee Helsingistä Ta m- pereen ja Seinäjoen kautta Ouluun ja edelleen Lappiin. Tältä radalta on yhteys myös Vaasaan. Tampereelta haarautuu ratayhteys sekä Jyväskylään että Poriin ja Raumalle. Vähe m- män liikennöity poikittaisrata kulkee Jyväskylästä ja Tampereelta (Orivedeltä) Haapamäen kautta Seinäjoelle. Sekä päätiestössä että rataverkossa on merkittäviä peruskorjaustarpeita. Suuri uhkatekijä sekä elinkeinoelämän kehittymiselle että maaseutualueiden asutukselle on alemmanasteisen tiestön heikko kunto ja pelättävissä oleva rapautuminen. Päätieverkolle kohdistuu lisääntyvää liikennettä väestön keskittyessä kasvukeskuksiin. Teiden kunto nykyisellään lisää ongelmia mm. liikenteen sujuvuudessa ja liikenneturvallisuudessa. Päätiestö vaatii nopeaa parantamista voidakseen vastata kasvavan liikenteen tarpeita. Alueen lentoliikennettä palvelevat Tampere- Pirkkalan, Vaasan, Jyväskylän, Seinäjoen ja Porin lentokentät. Näistä Tampere-Pirkkalan lentoasema on viime vuosina kansainvälisten lentojen matkustajamäärässä kasvanut vo i- makkaasti ja toimii halpalentokenttänä. Matkustajia oli vuonna 2005 lähes Vaasan lentoasema on kokonaisrahdilla mitaten maamme neljänneksi suurin lentoasema. Myös Seinäjoen lentoaseman matkustajamäärät ovat kasvaneet. Tietoliikenteessä suppeasti määritelty laajakaistayhteys on periaatteessa saatavissa koko ohjelma-alueella varsin pieniä katvealueita lukuun ottamatta. Laajakaistan nopeuksien kasvattaminen sen sijaan on tarpeen varsinkin maaseutu- ja haja-asutusalueilla. 2.8 Ennakoidut muutokset toimintaympäristössä Elinkeino- ja yritystoiminta Länsi-Suomen elinkeinotoiminnan monialainen osaaminen on tulosta globaalisti toimivien yritysten ja alihankintaverkostojen sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, teknologia- ja osaamiskeskusten yhteistyöstä. Yritystoiminnan tukemiseen julkinen sektori on panostanut kehittämällä yrityspalveluja, yr i- tyskummitoimintaa, teknologiakeskuksia, osaamiskeskusohjelmia ja rahoitusjärjestelmiä. Yritystoiminnan tukemiskonsepteja on vietävissä ja sovellettavissa myös ulkomaisiin kohteisiin. Vaikka ohjelma-alueella on koettu voimakas rakennemuutos perinteisestä teollisuudesta tietoteollisuuteen ja maataloudesta palveluelinkeinoihin, pääosa kansalaisista saa toimeentulonsa perinteisestä teollisuudesta, kaupan sektorilta ja palvelujen tarjonnasta. Rakennemuutos luvulla on kuitenkin aiheuttanut edelleen korkean työttömyyden. Päinvastainen uhka lähimpien vuosien aikana tulee olemaan työvoimapula väestön ikääntymisen seurauksena. Matkailullisesti alue tarjoaa kotimaisille ja kansainvälisille vieraille monipuolisia ma h- dollisuuksia niin kaupunki- kuin maatila- ja luontomatkailuunkin. Eräretkeily, vesillä liikkuminen ja kesämökkeily täydentävät alueen tarjontaa sekä matkailullisesti että asukkaiden virkistyksessä. Matkailuun on ohjelmakaudella panostettu merkittävästi niin ylimaakunnallisissa kuin paikallisissakin kehittämishank- 20

EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) LÄNSI-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) LÄNSI-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 1/74 EU:n ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) LÄNSI-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LUONNOS 17.10.2006 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2006 Päijät-Hämeen liitto SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot