MAAKUNTAINFO. Keski-Suomi. Antti Hänninen

Transkriptio

1 MAAKUNTAINFO Keski-Suomi Antti Hänninen

2 Keski-Suomen seutukunnat 2

3 Yleistä Keski-Suomen maakunnasta (väestö) Keski-Suomen väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli Viimeisten 20 vuoden aikana maakunnan väestö on kasvanut noin 5 %:lla. Viime vuosina kasvu on kuitenkin selvästi hiipunut. Väestö on keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle ( asukasta, eli 65 % maakunnan väestöstä). Pienempiä väestön keskittymiä löytyy Äänekosken, Jämsän, Saarijärven ja Keuruun keskusalueilta. Erityisen harvaa asutus on pohjoisessa Keski-Suomessa sekä maakunnan läntisillä ja eteläisillä reuna-alueilla. Keski-Suomen väestömäärän ennustetaan kasvavan noin 6 % vuodesta 2011 vuoteen Koko maassa väestön kasvun ennakoidaan olevan noin 8 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuonna 2014 Keski-Suomessa oli eniten vuotiaita (selittyy osaltaan Jyväskylän suurella opiskelijamäärällä) sekä vuotiaita. Ennusteen mukaan yli 80-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Keski-Suomessa väestön koulutusrakenne on hyvin samanlainen kuin koko maan väestön osalta. Koulutusaste vaihtelee ikäryhmittäin. Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia on eniten vanhemmissa ikäryhmissä sekä vuotiaissa, joista suurin osa vielä opiskelee. Naiset ovat Keski-Suomessa keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin miehet vuotiaista naisista yli puolella on korkea-asteen koulutus, miehistä noin 36 %:lla. Väestön koulutusaste vaihtelee merkittävästi Keski-Suomen alueiden välillä vailla perusasteen koulutusta olevien sekä korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osalta. Tähän vaikuttavat mm. alueen väestön ikärakenne, työpaikkarakenne sekä oppilaitosten sijainti. 3

4 Yleistä Keski-Suomen maakunnasta (työllisyys ja työpaikat) Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan lokakuun lopussa työtöntä työnhakijaa, viime vuoden lokakuuhun verrattuna 472 enemmän. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste oli lokakuun lopussa Keski-Suomessa 16,1 % Keski-Suomen seutukuntien korkein työttömyysaste lokakuun lopussa oli Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan 18,1 %. Seuraavana oli Äänekosken seutukunta (17,9 %). Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan työttömyysaste oli koko maan kolmanneksi korkein ja Äänekosken seutukunnan viidenneksi korkein seutukuntakohtainen työttömyysaste. Matalin työttömyysaste oli Keuruun seutukunnan 14,4 %. Keski-Suomen työttömistä työnhakijoista lähes kolmannes on pitkäaikaistyöttömiä. Maakunnan heikon työllisyystilanteen pitkittyessä pitkäaikaistyöttömien osuus on ollut kasvussa. Keski-Suomen työttömistä työnhakijoista noin 15 % on alle 25-vuotiaita ja noin 40 % yli 50-vuotiaita. Huolestuttavaa on erityisesti korkeasti koulutettujen työttömien määrän kasvu. Miesten työttömyys on kasvanut naisia voimakkaammin. Työnhakijoita yhtä avointa työpaikkaa kohti oli Keski-Suomessa lokakuun aikana viisitoista ja koko maassa kymmenen. Työpaikoista 35 % oli julkisella sektorilla ja 65 % yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin rooli työllistäjänä Keski- Suomessa on hieman suurempi kuin koko maassa. Tätä selittää mm. maakunnan vahva koulutussektori. Ennusteiden mukaan työpaikat sosiaali- ja terveysalalla lisääntyvät Keski-Suomessa. Teollisuudessa rakennemuutosta ja uudistumista tarvitaan edelleen, mutta työpaikkojen määrän väheneminen tulee hidastumaan. Kaupan alalla mm. verkkokaupan kasvu hillitsee osaltaan työpaikkakehitystä. 4

5 Yleistä Keski-Suomen maakunnasta (kilpailukyky) Vuoden 2015 puoliväliin ulottuvat tiedot Keski-Suomesta osoittavat, että yritysten liikevaihto lähti viime vuoden lopussa nousuun koko maata ripeämmin. Kasvua selittävät teknologia- ja metsäteollisuuden kehitys sekä viennin kasvu. Keski-Suomen viennistä 80 % on metsää ja metallia. Keski-Suomi on siis erikoistunut vahvasti metsäteollisuuteen. Paperiteollisuuden, metsätalouden, puuteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Myös koulutus on yksi Keski-Suomen vahvuusaloista. Yhteensä näillä aloilla työskentelee noin viidennes maakunnan työllisistä. Keski-Suomen yrityskanta vuonna 2012 oli Kasvua edellisvuoteen oli 254 yritystä. Vuodesta 2005 yrityskanta on kasvanut joka vuosi muutamalla sadalla. Yrityskanta on kasvanut kaikilla päätoimialoilla teollisuutta, kuljetusta ja varastointia sekä kaivostoimintaa ja louhintaa lukuun ottamatta. Teollisuudessa erityisesti sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistuksen yrityskanta on pienentynyt (vähennystä 35 yritystä). Määrällisesti eniten päätoimialoista ovat kasvaneet rakennusalan yrityskanta (kasvua 522 yritystä) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (kasvua 517 yritystä ). Yrityskannasta noin 45 prosenttia (7 110 yritystä vuonna 2012) sijaitsee Jyväskylässä. Keski-Suomessa kasvuyritysten osuus vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä vuonna 2011 oli 5,7 % (31 yritystä), mikä vastaa koko maan tasoa. 5

6 MAAKUNTIEN TUNNUSLUKUJA 6

7 Keski-Suomen maakuntastrategian 2040 kolme keskeistä teemaa: biotalous, digitalous, osaamistalous Biotalous-teeman keskeisiä tavoitteita: Keskisuomalaiset metsät ja kestävä metsänhoito ovat biotalouden merkittävin alueellinen mahdollisuus. Keski- Suomessa on vahva metsäsektori ja siihen liittyvä osaaminen myös laitevalmistuksessa. Maa- ja metsäteollisuuden uudistumista edistää korkeatasoinen biotalouden koulutus, tutkimus ja tuotekehitys. Keski-Suomessa on biotalouden osaamista tiloilla, yrityksissä, oppilaitoksissa ja tutkimuslaitoksissa. Näiden tahojen syventyvä yhteistyö tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Julkiset ja yksityiset toimijat kehittävät yhdessä biotalousalaa ja luovat toimintaympäristön,jossa biotalouden investointihalukkuus lisääntyy. Digitalous-teeman keskeisiä tavoitteita: Alueen suurin vahvuus on ICT:n tuotannosta vapautuvat ammattilaiset, joiden osaamista voidaan hyödyntää digitaalisen palvelutalouden kehittämisessä. Kyberturvallisuus, eli verkkomaailman häiriöiltä turvautuminen, on digitaloudessa keskeinen kilpailukykytekijä, ja siinä Jyväskylällä kyberturvallisuuden kansallisena keskittymänä on avainasema. Keski-Suomenkin tulisi varautua ajoissa robotiikan laajaan käyttöönottoon kaikilla aloilla, jotta automatisoituva tuotanto saadaan säilytettyä omassa maakunnassa. Digitaloudessa tiedon tulisi levitä mahdollisimman nopeasti ja laajasti, jotta globalisoitumisen hyödyt saavutetaan maksimaalisesti. Tällöin tarvitaan entistä enemmän avoimeen lähdekoodiin ja avoimeen innovaatiotoimintaan perustuvia palveluita. Alueen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat avainasemassa uusien teknologioiden testaamisessa ja soveltamisessa. 7

8 Keski-Suomen maakuntastrategian 2040 kolme keskeistä teemaa: biotalous, digitalous, osaamistalous Osaamistalous Keski-Suomen osaamistalouden ydin muodostuu monipuolisesta ja kansainvälisesti kilpailukykyisestä liiketoiminnasta liittyen mm. teknologiaosaamiseen, ympäristöosaamiseen, kyberturvallisuuteen ja bioenergiateknologiaan. Osaamistaloutta kehittämällä lisätään tuottavuutta julkisella sektorilla ja parannetaan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Koulutusorganisaatioiden tulee tarjota tehokkaampia ja monimuotoisempia oppimismahdollisuuksia ja -tapoja. Maakunta tarjoaa edellytykset uuden tiedon synnylle ja osaamisen vahvistumiselle sekä osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kasvulle. Yrittäjyysopinnot ja yrittäjänä toimimisen kokeilut ovat oleellinen osa oppimista kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta lähtien. Osaamisalojen ja tasojen ennakkoluuloton ylittäminen tuottaa uusia palveluita ja tuotteita. Maakunnan yritykset, tutkimuslaitokset ja koulutusorganisaatiot tekevät tiiviisti yhteistyötä ja ovat globaalisti verkostoituneet. Osaamistarjontaa vahvistetaan hakemalla kumppanuuksia Keski-Suomen ja Suomen ulkopuolelta, ja näin turvataan globaaleissa verkostoissa toimivien yritysten maailmanluokan osaaminen. Aidosti toteutuva elinikäinen oppiminen vastaa kiihtyvään työvoimatarpeiden muuttumiseen, varmistaa osaavan työvoiman saantia ja tukee paikallisten osaajien työllistymistä. Oppiminen tapahtuu entistä enemmän työpaikoilla ja verkossa. 8

9 LÄHTEET Keski-Suomen maakuntastrategia Paikkatietoasiantuntija Juha Romula, Keski-Suomen ELY-keskus 9