Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana"

Transkriptio

1 Luku I Pahan olon taustamaisemia Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana Anna-Liisa Lämsä Tarkastelen tässä artikkelissa nuorten koulusuhdetta ja opiskelijaryhmittäisiä jaotuksia koulussa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Kiinnitän artikkelissa huomiota paitsi koulusuhteeseen yleensä, erityisesti negatiivisen koulusuhteeseen ja sen muotoutumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Artikkeli pohjautuu perusopetuksen luokkalaisilta ja heidän opettajiltaan keräämääni ainekirjoitus- ja haastatteluaineistoon, jossa fokuksena ovat vuotiaiden peruskoululaisten koulusuhde sekä heidän vastauksensa kysymykseen Millainen koulu on? 1 Peilaan ainekirjoitus- ja haastatteluaineiston avaamia näkökulmia eri työtehtävissä saamaani ammatilliseen arkikokemukseeni niin peruskouluista kuin toisen asteen oppilaitoksissakin työskentelystä. 1 Koulukokemukset koulusuhteen perustana Joka vuosi reilut vuotiasta aloittaa Suomessa peruskoulun ensimmäisen luokan. Koulua aloittaessaan useimmat heistä ovat halukkaita oppimaan ja uskovat omiin mahdollisuuksiinsa menestyä koulussa. Monet heistä onnistuvatkin tässä. He saavat koulusta aineksia omaan kasvuunsa ja kouluvuosien myötä heidän mahdollisuutensa oman elämänsä rakentamiseen laajenevat hankittujen uusien kompetenssien myötä. Koulun aloittajien joukossa on kuitenkin myös niitä, jotka oppivat jo ensimmäisten kouluvuosiensa aikana kovan läksyn. He ovat epäonnistuneet, eivätkä he ole pystyneet täyttämään itseensä koulussa kohdistuneita odotuksia yhtä hyvin kuin useimmat ikätoverinsa. Voisiko syynä tähän olla pikemmin koulun kyvyttömyys ottaa huomioon eroja lasten lähtötasossa ja yksilöllisissä tarpeissa kuin lapset ja heidän yksilölliset edellytykset ja voimavarat sinänsä 2? 1 Kyseessä on alun perin väitöskirjatyöksi suunnittelemani tutkimus, joka jäi väitöskirjani aiheen muutoksen myötä julkaisemattomaksi pöytälaatikkotutkimukseksi, joka olen kuitenkin hyödyntänyt myös aiemmin muun muassa opettajankoulutuksissa sekä joissakin kirjoittamissani artikkeleissa (mm. Lämsä 1996, Lämsä 1999a, Lämsä 1999b). 2 Peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaiden kehitysiän eroja tarkastellaan tässä kirjassa myös artikkelissa Kiusaamisen muodot ja ulottuvuudet.

2 Koulu on keskeinen yhteiskunnallinen laitos nuorten ihmisten elämässä lapsuudesta aina varhaisaikuisuuteen saakka. Kun useimmat nuoret viettävät koulussa vähintään 12 vuotta eli noin tuntia (Rutter ym. 1979), ei voi olla aivan samantekevää, mitä heille tapahtuu noiden vuosien aikana ja mitä he saavat koulusta eväiksi elämän matkalle. Millaisiksi heidän koulukokemuksensa ja kuvansa omista toimintamahdollisuuksista muotoutuvat kouluvuosien kuluessa? 2 Koulusuhteeseen vaikuttavia tekijöitä Nuoren koulusuhde rakentuu hänen ja koulun eri toimintatasojen kohtaamisissa. Roolien muotoutumiseen vaikuttavat niin oppilaan 3 suhde kouluorganisaation sääntöihin ja koulumenestys kuin hänen asemansa kouluyhteisössäkin. Niiden lisäksi koulusuhteeseen vaikuttavat koulun toimintaympäristö ja erilaiset koulutoiminnan puitetekijät, kuten ryhmäkoko. (Kuvio 1). Kuvio 1 Oppilaan suhde koulun eri toimintatasoihin (Uusitalo 1984 mukaillen). Vaikka oppilaan suhteet koulun eri toimintatasoihin eivät ole käytännössä toisistaan erotettavissa niin selvästi kuin teoreettinen malli antaa olettaa, antaa jäsennys vihjeitä myös siitä, mitkä ovat keskeisiä tekijöitä positiivisen tai negatiivisen koulusuhteen ja 3 Termillä oppilas viitataan tässä kirjassa peruskouluikäisiin lapsiin ja nuoriin. Termi opiskelija viittaa puolestaan peruskouluiän ohittaneisiin toisella asteella tai korkea-asteen koulutuksessa opiskeleviin nuoriin.

3 erilaisten koulutusurien muotoutumisessa. Käytännössä kaikki vaikuttaa kaikkeen eli nuoren suhteet koulun eri toimintatasoihin vaikuttavat kaikki yhdessä hänen koulusuhteeseensa. Käydessäni oppilailta keräämääni haastatteluaineistoa läpi keskeisiksi koulusuhdetta määrittäviksi tekijöiksi nousivat erityisesti seuraavat asiat: tavoitteiden asettelu palautteen antaminen suhtautuminen erilaisuuteen 2.1 Tavoitteiden asettelu Koulusuhteen muotoutumisen kannalta on olennaista, miten ja missä määrin lapset ja nuoret kokevat pystyvänsä vastaamaan itseensä koulussa kohdistuviin odotuksiin. Samankin ikäiset lapset ja nuoret 4 ovat tieto- ja taitotasoltaan heterogeeninen ryhmä. Esimerkiksi koulua aloittelevien kehitysikä voi vaihdella neljästä kahteentoista vuoteen. Kun yksi lapsi opettelee laskemaan yksinkertaisia yhteenlaskuja luvuilla 1-10, toinen laskee kertolaskuja ja puhuu prosenteista Mikäli kaikkien lasten ja nuorten kohdalla pyritään koulussa samoihin tavoitteisiin, samassa ajassa ja samoilla menetelmillä, eivät kaikki voi onnistua tavoitteiden saavuttamisessa. 5 Osa lapsista oppii koulussa jo alun alkaen, etteivät he ole yhtä hyviä kuin muut. Siinä, ettei lapsi opi yhtä nopeasti ja samalla tavalla kuin muut, ei ole aina kyse siitä, ettei hän voisi oppia. Joku lapsista voi tarvita enemmän aikaa oppimiseensa. Toisaalta myös erilaiset vammat, fyysiset sairaudet tai muut elämän vaikeudet voivat viedä jo lapselta tai nuorelta ajoittain niin paljon energiaa, ettei hän pysty omaa tasoaan vastaaviin suorituksiin koulussa. Tämän lisäksi esimerkiksi lukivaikeudet ja erilaiset oppimistyylit vaikuttavat oppimiseen. Epäonnistumisissa onkin kyse aina paitsi lasten ja nuorten valmiuksista, myös koulun valmiuksissa huomioida heidän yksilöllisiä tarpeitaan, olipa kyse tavoitteen asettelusta tai niiden saavuttamiseksi käytetyistä keinoista. 4 Termillä lapsi viitataan tässä artikkelissa toisaalta pienimpiin koululaisiin sekä lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Termiä nuori käytetään kaksoismerkityksessä, jolloin se viittaa toisaalta iältään hieman vanhempiin koululaisiin, minkä lisäksi termiä käytetään 5 Tätä asia-aluetta käsitellään tässä kirjassa myös artikkelissa Kiusaamisen muodot ja ulottuvuudet.

4 Osalle lapsista koulussa annettavat tehtävät ovat liiankin helppoja. Kun monet lapset osaavat lukea ja laskea jo kouluun tullessaan, on vaarana, että he oppivat parin ensimmäisen kouluvuoden aikana ennen muuta olemaan oppimatta. He eivät joudu ensimmäisten kouluvuosien aikana ponnistelemaan saavuttaakseen asetetut tavoitteet. Kun heidän eteensä tulee myöhempinä kouluvuosina tehtäviä, jotka edellyttäisivät työn tekemistä tavoitteiden saavuttamiseksi, he eivät välttämättä tiedä, mitä heidän tulisi tehdä. Olen työssäni tavannut yläkouluikäisiä ja toisella asteella opiskelevia nuoria, jotka eivät menestyneet koulussa, mutta jotka tietyissä tilanteissa saattoivat osoittaa, että heillä olisi ollut kapasiteettia vaikka mihin. Useammankin heistä kohdalla jouduin miettimään, oliko heistä tullut häiriköitä ainakin osin sen vuoksi, ettei heillä ollut riittävästi tekemistä ja haasteita koulussa. Myös haastattelemani opettajat pitivät monia kouluun kielteisesti suhtautuvista oppilaista alisuoriutujina. Toimeton lapsi on levoton lapsi! Alakoulun aikana asetetuilla tavoitteilla ja niiden saavuttamisessa onnistumisella on suuri merkitys myös nuoren myöhemmälle kehitykselle ja koulutusuralle. Ensimmäisen kuuden kouluvuoden aikana lasten keskeisinä kehitystehtävinä ovat itsearvostuksen kehittyminen sekä oppiminen toimimaan yhteistyössä ikätovereiden kanssa. Ensimmäiset kouluvuosien aikana saadut kokemukset näihin kehitystehtäviin vastaamisesta vaikuttavat siihen, miten nuori kokee koulun myöhempinä kouluvuosinaan ja millaisina hän näkee omat toimintamahdollisuutensa myös pidemmällä aikavälillä. Amerikkalainen kasvatuspsykologi Margaret Glifford (1990) on todennut, etteivät nuoret halua koulussa helppoa menestystä. Liian helpot tehtävät opettavat nuorelle sen, ettei hän pystyisi parempaan tai ettei hänen tarvitse koskaan tehdä töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla hänen oppimisen taitojensa kehittyminen estyy. Oikein asetetut tavoitteet ovat hieman nuoren tämän hetken tieto- ja taitotason yläpuolella, jolloin hän joutuu ponnistelemaan tehtävästä selviytyäkseen ja tehtävästä selviytyminen lisää hänen kokemustaan omista kyvyistä, henkilökohtaisesta menestyksestä ja oikein valituista työtavoista. (Vrt. Glifford 1990, ) Nuori ei välttämättä aina heti selviydy haasteellisista tehtävistä. Informatiivisen palautteen avulla hänen on kuitenkin mahdollista edetä oppimisessaan ja selviytyä

5 jatkossa myös haasteellisemmista tehtävistä. Koulussa saatujen kokemusten värittymiseen eivät vaikutakaan ainoastaan asetetut tavoitteet. Kyse on aina myös tehtävässä suoriutumisesta saadusta palautteesta sekä suhtautumisesta erilaisuuteen. (Vrt. Glifford 1990, ) 2.2 Palautteen antaminen Lapsen tai nuoren muilta saama palaute on niin varhaisina kouluvuosina kuin myöhemminkin hänen opiskeluaikanaan kuin peili, jonka avulla hän arvioi omaa onnistumistaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Arvioinnin kohteena eri tilanteissa ei ole ainoastaan tietty opintosuoritus, vaan myös tulevat opiskelu- ja toimintamahdollisuudet. Yksittäisissä tilanteissa saadun palautteen merkitys tulevien mahdollisuuksien suuntaajana korostuu lasten ja nuorten kohdalla. He kohtaavat eri asioita usein ensimmäistä kertaa. Nämä kohtaamiset muodostuvat herkästi suodattimiksi, joiden läpi he tarkastelevat asioita myös myöhemmin elämässään. Erityisesti tilanteet, joihin liittyy voimakkaita tunnekokemuksia (ilo, pettymys, häpeä) jäävät mieleen ja niihin liittyvät kokemukset ja tunteet voivat vaikuttaa yksilön toimintaan vielä vuosienkin päästä vastaavissa tilanteissa. Jannen elämänsä ensimmäisellä englannin tunnilla saama negatiivinen palaute ja seuraava kuvaus hieman vanhemman opiskelijan kokemuksista ovat esimerkkejä tästä. Eräs opiskelijani kertoi työssäoppimisten purkupäivänä esimerkin tilanteesta, jossa hän oli saanut työpaikalla heti työssäoppimisjakson alussa negatiivista palautetta aiheettomasti. Tuon palautteen jälkeen tarvittiin kymmenen kehua, ennen kuin hän pystyi uskomaan, että muut todella tarkoittivat sitä, mitä he sanoivat. Esimerkki kuvaa hyvin sitä, miten ongelmapuhe (aina, taas, ei ikinä) vaikuttaa kuulijaan. Syytökset ja moitteet eivät edistä oppimista ja yhteistyötä. Sen sijaan ne saavat nuoren sulkemaan korvansa, eikä moitteen jälkeen sanottu enää tavoita häntä.

6 Nuorten kasvua tukevasta palautteesta on käytetty monia nimityksiä. Sitä on nimitetty informatiiviseksi ja kehityssuuntautuneeksi palautteeksi (mm. Glifford 1990, 22), mutta myös hampurilaispalautteeksi. Kehityssuuntautuneessa palautteessa nuorelle kerrotaan: Missä hän on onnistunut? Mitä hän jo osaa? Mikä ei vielä tällä kertaa onnistunut? Missä meni pieleen? Mitä täytyy vielä harjoitella? Mitä hänen täytyisi tehdä saavuttaakseen tavoitteensa? Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? (Glifford 1990 mukaillen) Aikuisten tehtävänä on toimia nuorille peileinä, josta he näkevät, mitä ja millaisia he ovat ja mitä heistä voi tulla. Myös heikko itsetunto on oppimisen tulosta. Siihen vaikuttaa se, millaista palautetta nuori saa ympäristöltään ja miten hän kokee pystyvänsä vastaamaan ympäristön itseensä kohdistamiin odotuksiin. Monissa tilanteissa onkin paikallaan puhua aiempiin epäonnistumisen kokemuksiin pohjautuvan epäonnistumisansan 6 sijaan odotusansasta. Odotusansalla tarkoitan nuoreen koulussa kohdistuvia odotuksia, jotka ovat ristiriidassa hänen tarpeidensa ja edellytystensä kanssa. 7 Tällaiset odotukset voivat olla kahdenlaisia: Nuoreen kohdistuvat odotukset ovat yksipuolisesti negatiivisia, jolloin hänessä piilevät mahdollisuudet jäävät näkemättä nuoren saaman palautteen keskittyessä hänen puutteisiinsa ja epäonnistumisiinsa. Nuoreen kohdistuvat odotukset ovat hänen edellytyksiinsä nähden väärinmitoitettuja, jolloin hän epäonnistuukin suoritustilanteessa ja saa palautetta siitä, että on pettänyt ne jotka luottivat häneen. Ensimmäisessä tapauksessa aikuinen on palautetta antaessaan kuin rikkinäinen peili, josta nuori voi nähdä ainoastaan osan omasta kuvastaan. Koulukuraattorina työskennellessäni asiakkaanani oli nuori, jolle hänen äitinsä oli sanonut sun isäs oli renttu ja samanlainen susta tulee. Äidin alun perin varoitukseksi tarkoittama toteamus muuttui nuoren mielessä itsensä toteuttavaksi ennusteeksi, hänen pyrkiessään rakentamaan identiteettiään saamansa palautteen perusteella. Pahimmassa vaiheessa en voinut olla täysin varma edes nuoren hengissä säilymisestä. Nuorella ei ollut selkeää mielikuvaa perheen jo vuosia aiemmin jättäneestä isästä. Hän koki tästä huolimatta 6 Epäonnistumisansa ajattelustrategiaa osalle nuorista tyypillisenä tapana ajatella ja toimia haasteellisissa tilanteissa tarkastellaan myöhemmin tässä artikkelissa. 7 Olen käsitellyt tätä aihetta aiemmin artikkeleissani Lämsä 1993 ja Lämsä 1996.

7 tarpeelliseksi samaistua isäänsä, jonka kaltaisena muut pitivät häntä. Isästä muodostunut mielikuva nuoren identiteetin rakentamisen välineenä oli kuin rikkinäinen peili. Oli kuin nuoren minän palapelistä olisi ollut palanen hukassa, eikä hän kyennyt saamansa palautteen perusteella muodostamaan realistista kuvaa itsestään ja omista mahdollisuuksistaan. Ympäristön nuoreen kohdistamat odotukset voivat olla jo alun perin yksipuolisesti negatiivisia esimerkiksi silloin, jos hänen osaamistaan ja tekemisiään arvioidaan sen perusteella, miten hänen vanhempansa ja sisaruksensa ovat menestyneet koulussa. Pahimmillaan jo syntyperä tai tausta voi leimata nuoren koulussa jo etukäteen hänen osaamisestaan ja toiminnastaan riippumatta. 8 Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan puhua puolestaan vääristävästä peilistä, jonka seurauksena on pahimmillaan otettu identiteetti. Nuori pyrkii täyttämään itseensä kohdistuvia odotuksia, vaikka ne eivät vastaakaan hänen edellytyksiään ja tarpeitaan. Hän voi myös kokea tulevansa hyväksytyksi vain suoritustensa kautta, täyttämällä itseensä kohdistuvia odotuksia. Joissakin tapauksessa nämä odotukset ovat voineet olla olemassa jo ennen hänen syntymäänsä tai hänen varhaisista elinvuosistaan lähtien. Tällaiset odotukset pohjautuvat herkästi pikemmin aikuisten täyttymättömiin haaveisiin kuin nuoren omiin taipumuksiin. Mikäli nuori jossakin vaiheessa haluaa erottautua näistä odotuksista, voi irtiotto olla hyvinkin raju. Nuoren saama palaute vaikuttaa siihen, millaiseksi hänen käsityksensä itsestä oppijana muodostuu. Palaute vaikuttaa kuitenkin myös siihen, millaisena nuori näkee itsensä ja omat mahdollisuutensa yleisemmällä tasolla. Annetun palautteen tulisi ennen muuta pitää yllä nuoren toivoa sekä hänen uskoaan tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiinsa Suhtautuminen erilaisuuteen Kaikenlainen erilaisuus toimii koulussa herkästi eronteon merkkinä, olipa kyse nuoren sopeutumattomuudesta koulun sääntöihin tai siitä, että hän on esimerkiksi liian luova mahtuakseen koulun toiminnallisiin kehyksiin. Samankin ikäiset nuoret ovat usein myös tietotaitotasoltaan eri tasoilla. Tietotaitotason ohella nuorten 8 Sosiaalisen perimän merkitystä kouluongelmissa tarkastellaan myös artikkelissa Kiusatun leima ja itsetuhoelämäntapa. 9 Aihealuetta käsitellään tässä kirjassa myös artikkelissa Toivon pedagogiikka.

8 oppimistyyleissä ja temperamentissa on eroja, jotka vaikuttavat heidän tapaansa toimia eri tilanteissa. Kun yksi oppii parhaiten näkemällä, toiselle luontaisin tapa oppia uusia asioita on tekeminen. Temperamentti puolestaan säätelee sitä vuorovaikutusta, joka syntyy oppilaan ja opettajan välille sekä niitä kokemuksia, joita nuori saa kouluympäristöstä (Keltinkangas-Järvinen 2008). Kaikki nuoret eivät esimerkiksi ole yhtä riippuvaisia kiitoksen saamisesta muilta ja yhtä herkkiä muiden antamalle kritiikille. 10 Opetusryhmien heterogeenisuus asettaakin haasteita opettajuudelle ja opettajien oppilaantuntemukselle. Opettipa opettaja millä kouluasteella hyvänsä, hän ei voi olla pelkkä tiedonjakaja, hän on aina myös kasvattaja. Opettajalta kasvattajana ja lasten ja nuorten kasvun tukijana vaaditaan valmiutta kohdata oppilaat yksilöinä, olipa kyse yksilöllisistä oppimisedellytyksistä, oppimistyyleistä tai temperamentiltaan erilaisten lasten ja nuorten tavoista toimia eri tilanteissa 11. Erityisen tuen tarpeiden varhainen huomioiminen edellyttää puolestaan opettajalta herkkyyttä tunnistaa tuen tarpeita sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Oppilaat, jotka poikkeavat tavalla tai toisella ikätovereistaan joutuvat koulussa muita herkemmin kiusatuiksi oppilaiden voidessa suhtautua hyvinkin julmasti ikätoveriinsa, joka ei tunnu syystä tai toisesta kuuluvan joukkoon. Kiusaamiseen puuttuminen edellyttää opettajalta valmiutta kuulla lapsen tai nuoren hätä ja reagoida siihen. Opettajalta apua hakevaa kiusattua ei auta, jos häntä käsketään olemaan välittämättä tai sanomaan kiusaajille vastaan. Kiusaamista ja sen läpi sormien katsomista ei oikeuta se, että joku oppilaista reagoi muiden sanomisiin ja tekemisiin (tai tekemättä jättämisiin) herkemmin kuin toiset. Opettaja onkin oppilaille myös malli suhtautumisesta erilaisuuteen Oppilasryhmittäiset jaotukset koulussa Arkielämän kohtaamistilanteissa sekä opiskelijat että heidän opettajansa tarkastelevat toisiaan luokittelevien skeemojen avulla. Oppilaiden luokittelu on opettajille 10 Aihealuetta käsitellään tässä kirjassa myös artikkelissa Kiusaamisen muodot ja ulottuvuudet. 11 Opettajan roolia nuoren kasvun tukijana käsitellään tässä kirjassa myös artikkelissa Nuoren aito kohtaaminen ja opettajan työssäjaksaminen. 12 Tätä aihealuetta käsitellään myös artikkeleissa Äidin pikku tyttö, Poikani Kalle kiusattu kiusaaja sekä Matka kiusatusta erityisopettajaksi.

9 välttämätön osa koulutodellisuudessa toimimista ja tämän toiminnan ymmärtämistä. Se luo opettajan havainnoille viitekehyksen, jossa hän voi arvioida sekä itsensä että oppilaiden onnistumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. (Kivinen ym ) Oppilasryhmittäisissä jaotuksissa ei ole kuitenkaan kyse ainoastaan oppilaiden jakamisesta hyviin ja huonoihin tai normaaleihin ja poikkeaviin. Usein oppilaat jaetaan neljään ryhmään: sopeutujiin, menestyjiin, vastustajiin ja vetäytyjiin (kuvio 2). Jokainen opettajana toimiva tai opetustehtävissä toiminut voi tunnistaa näihin eri ryhmiin kuuluvia nuoria omien oppilaidensa joukosta. Kuvio 2 Oppilasryhmittäiset jaotukset koulussa (Lämsä 1996, 82 ja Lämsä 1999, 180; Kivinen, Rinne, Kivirauma 1985 ja Pulkkinen 1981 mukaillen). 3.1 Sopeutujat Suurin osa oppilaista on lähinnä sopeutujia. He täyttävät itseensä koulussa kohdistuvat odotukset niin oppimisen kuin myös käyttäytymisen alueella ainakin suurin piirtein. Vaikka monet sopeutujista pitävät omia vaikutusmahdollisuuksiaan koulussa vähäisinä, eivät he yleensä edes halua itse vaikuttaa siihen, mitä ja miten koulussa tehdään. Se ei ole heidän mielestään tarpeen, koska heidän omat tavoitteensa eivät poikkea merkittävästi koulun yleisistä tavoitteista. Sopeutujat haluavat oppia koulussa eri asioita ja useimmiten he myös uskovat omiin mahdollisuuksiinsa oppia. Vaikka heitä ei aina huvittaisi lähteä aamulla kouluun, on

10 koulu heidän mielestään yleensä ottaen siedettävä paikka ja he pitävät koulunkäyntiä tarpeellisena myös oman tulevaisuutensa kannalta. Sopeutujien tulevaisuuden haaveet ovat usein varsin perinteisiä. Aikuisten antamalla mallilla sekä sillä, että nuori tietää mitä työskentely alalla tarkoittaa käytännössä, on merkittävä osuus sopeutujien ammatinvalinnassa. Vaikka ammatin periytyminen isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle ei ole enää niin voimakasta kuin aiempina vuosikymmeninä, perustelivat monet sopeutujat tulevaisuuden tavoitteitaan usein sillä, että joko heidän vanhempansa tai joku muu läheinen aikuinen työskenteli alalla 13. Oli helppo valita ala, josta tiesi jotakin. Mikäli malli oli lähellä ja ammatista ja sen sisällöistä oli keskusteltu nuoren kanssa, tiesi hän jo etukäteen myös sen, mitkä oppiaineet olivat toiveammatin kannalta tärkeitä. Pinnalta katsoen sopeutujan koulusuhde ja ammatinvalinta näyttävät varsin ongelmattomilta. Riskinä on kuitenkin sopeutujan liiallinenkin joustavuus ja mukautuminen muiden odotuksiin. Niin sopeutujan peruskoulun valinnaisainevalinnat kuin toisen asteen koulutuspaikan valintakin saattavat pohjautua pikemmin muiden toiveisiin kuin hänen omiin valintoihinsa. Kärjistetyimmillään kyse voi olla otetusta identiteetistä ja siitä, että esimerkiksi vanhemmat ovat siirtäneet omat täytymättömät unelmansa lapsensa täytettäviksi. Kun muut ovat tehneet valinnat nuoren puolesta, ei nuorella itsellään välttämättä ole omaa lainkaan mielipidettä asioista, eikä hän ole prosessoinut tehtyjä valintoja. Hän ei voi kuitenkaan elää toisten puolesta ja olla vain toisten unelmien täyttymisen välikappale. 3.2 Menestyjät Koulu on yksi etappi menestyjien elämänurilla. Menestyjät tietävät jo varsin varhaisessa vaiheessa, mitä he haluavat tehdä elämässään ja mitä he itse voivat tehdä saavuttaakseen tavoitteensa. Tähän ryhmään kuuluva nuori saattaa esimerkiksi opiskella alakoulussa matematiikkaa, jotta hän voisi mennä peruskoulun jälkeen 13 Nuorten ammatinvalinnan väyliä tarkastellaan tässä kirjassa myös artikkelissa Yhteiskunnan muutos ja lapsiperheiden arki Perhe muutosten pyörteissä.

11 lukioon ja jatkaa lukion jälkeen opintojaan yliopistossa tavoitteenaan lääkäriksi valmistuminen. Menestyjät tiedostavat koulun ja koulussa opiskeltavien oppiaineiden merkityksen omien tavoitteittensa saavuttamisessa. Opiskelun merkityksen tiedostaminen ei kuitenkaan merkitse, että he ottaisivat koulun annettuna. Menestyjät arvioivat koulun toimintaa kriittisesti ja esittävät sitä koskevia parannusehdotuksia. He huomaavat kuitenkin myös omien ehdotuksiensa kriittiset kohdat, kuten sen ettei opettajan ole suuressa ryhmässä helppo eriyttää opetusta ja ottaa oppilaiden yksilöllisiä edellytyksiä ja tavoitteita huomioon. Menestyjät uskovat itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa asioihin niin koulussa kuin yleisemminkin omassa elämässään. Heidän elämänkertansa ovat heidän omia tarinoitaan, joissa heidän omat valintansa ovat keskeisessä asemassa 14. Parhaimmillaan nuoren ammatinvalinnassa on kyse hänen vahvuuksiensa varaan rakentuvasta oman polun löytämisestä. Menestyjän ammatinvalinta voi pohjautua yhtä hyvin lähiyhteisön malleihin kuin nuoren omiin harrastuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin. Olennaista on, että hän tietää, mistä toiveammatissa on kyse ja mitä se vaatii. Menestyjät ovat myös valmiita tekemään töitä tavoitteittensa eteen. Kun tietty ammatti on ollut tähtäimessä jo varsin varhain, ei haaveesta luopuminen välttämättä ole helppoa, jos koulutuspaikkaa alalta ei löydykään. Toisaalta osa menestyjistä on perfektionisteja. Jatkuva pyrkiminen täydellisyyteen ja itselle asetetut kovat vaatimukset voivat olla nuoren psyykkisen hyvinvoinnin kannalta riskitekijä nuoren uupuessa jatkuvaan ponnisteluun voimiensa äärirajoilla. Olennaista nuoren hyvinvoinnin kannalta on, pystyykö menestyjä muuttamaan suunnitelmiaan ja antamaan itselleen luvan myös epäonnistua. Kun menestyminen ei ole kiinni vain itsestä, ei lopputuloksesta voi aina olla varma, vaikka nuori olisi tehnyt kaikkensa ja suorituksessa sinänsä ei olisi mitään vikaa Vrt. myöhäismodernin ammatinvalinnan ja riskiyhteiskunnan tarkastelu artikkelissa Yhteiskunnan muutos ja lapsiperheiden arki perhe muutosten pyörteissä. 15 Vrt. kilpailu myöhäismodernia riskiyhteiskunnan keskeisenä piirteenä ks. artikkeli Yhteiskunnan muutos ja lapsiperheiden arki perhe muutosten pyörteissä. Aihetta sivutaan myös artikkelissa Kiusaamisen muodot ja ulottuvuudet.

12 3.3 Vastustajat Vastustajat ovat usein törmäyskurssilla koulun virallisen järjestyksen kanssa. Seuraava opettajan kuvaus on esimerkki koulun vastustajan roolista koulussa. Toinen näistä kavereista on semmonen taiteellinen. En mä tiiä, että onko se sitten semmonen, että se ei kerta kaikkiaan sopeudu siihen, että sen pitää mennä suuren ryhmän mukana ja tehä samaan aikaan samoja asioita. En sitten tiiä, kun se on semmonen poika, että on tutkittu alemmilla luokillakin, kun on ollut häiritsevää sen käyttäytyminen (6. luokan opettajan haastattelu) Monet koulun vastustajista kokevat, että opettajat huutavat heille aina ja heitä syytetään aina, kun koulussa tapahtuu jotakin. Vastustajan eri tilanteissa saamaa palautetta voisi kuvata termeillä aina, taas, ei ikinä. Negatiivisen leimautumisen seurauksena niin opettajat kuin myös muut oppilaat tietävät eri tilanteissa koulun vastustajan olevan syyllinen erilaisiin rikkeisiin, vaikka hän ei olisi ollut edes paikalla. Muun muassa opettajan edeltävässä aineistokatkelmassa kuvaama nuori kertoi minulle haastattelussa, miten häntä oli syytetty koulussa tapahtuneesta ilkivallasta, vaikka hän oli sen tapahtuessa maannut kotonaan korkeassa kuumeessa. Sain hänen kertomalleen vahvistusta myös tullessani hänen koululleen seuraavan kerran jatkaakseni oppilaiden haastatteluja. Minulle kerrottiin tuolloin opettajanhuoneessa, mitä kyseinen nuori oli taas tehnyt 16. Koulun vastustajan kaikkiin ehdotuksiin suhtaudutaan koulussa varauksella ja ne tulkitaan herkästi yrityksinä päästä mahdollisimman vähällä. Koulun vastustaja on luokan ja mahdollisesti jopa koko koulun syntipukki, jonka kaikkiin tekemisiin ja sanomisiin suhtaudutaan varauksellisesti. Kutakuinkin jokaisesta koulusta löytyy joku oppilas, jolla on syntipukin rooli kouluyhteisössä. Olen törmännyt opettajana työskennellessäni muun muassa tilanteeseen, jossa kaksikymmentä nuorta oli nähnyt, kuka oli syypää lumipallojen heittelyyn koulun pihalla, mutta tapahtumaa selvitettäessä paljastui, että syypäät löytyivätkin aivan muualta. 16 Leimautumisprosessia tarkastellaan tässä kirjassa myös artikkelissa Kiusatun leima ja itsetuho elämäntapa.

13 Saamansa negatiivisen palautteen myötä monet koulun vastustajista menettävät kiinnostuksensa koulunkäyntiin jo parin ensimmäisen kouluvuoden kuluessa. Tämän jälkeen he käyvät koulussa ja tekevät annetut tehtävät vain sen vuoksi, että on pakko. Koulu on ärsyttävää! Koulu on surkeaa! Opettajat on surkeita! Koulussa ei ole hyviä puolia, vain huonoja. Eihän koulua tarvi mihinkään! Mieluummin mä nukun kotona kuin olen jossain vangilakoulussa! (Ote 4.luokkalaisen pojan aineesta, jonka aiheena oli Millainen koulu on) Koululla sinällään ei ole koulun vastustajille juuri mitään annettavaa, eikä sillä tunnu olevan paljon tekemistä myöskään heidän tulevaisuuden suunnitelmiensa kanssa. Mikäli koulun vastustaja ylipäätään pohtii omaa tulevaisuuttaan, voi hänen toiveammattinaan olla esimerkiksi lumilautailija tai tavis julkkis. Koulun vastustajien tulevaisuuden suunnitelmista onkin löydettävissä piirteitä myöhäismodernista, nuoren omiin harrastuksiin ja mielenkiinnonkohteisiin pohjautuvasta ammatinvalinnasta 17. Eri asia on, miten realistisia ja toteutuskelpoisia nämä toiveet ovat ja missä määrin nuori voi saada niille ympäristöltä tukea. Ammattitoiveissa voi olla kyse hetken julkisuuden tavoittelusta sen sijaan, että nuori miettisi omaa elämäänsä sen pidemmälle. Ehkäpä epärealistiset tulevaisuuden toiveet voivat olla myös osa nuoren kapinaa ja reaktio siihen, ettei nuori koe pystyvänsä vastaamaan ympäristön odotuksiin tai hän kokee tulevansa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Vastustajat voivat eri tilanteissa pyrkiä toiminnallaan provosoimaan aikuiset ottamaan kantaa asioihin. Samalla aikuisen on usein vaikea saada kontaktia koulun vastustajaan, joka on kuin saippuapala, josta on vaikea saada otetta hänen vastauksensa lähes joka kysymykseen ollessa en mä tiiä. Tästä huolimatta myös vastustajille on tärkeää, että aikuiset ovat kiinnostuneita heistä ja heidän tekemisistään. Vastustajan keinot huomion saamiseksi eivät vain ole parhaat mahdolliset, jolloin hän tulee herkästi väärinymmärretyksi myös tässä asiassa. Aikuisen on kuitenkin mahdollista löytää kosketus- ja tarttumapinta myös koulun vastustajasta, kun vain osaa rapsuttaa heitä oikeasta kohdasta. 17 Tätä aihealuetta käsitellään tässä kirjassa myös artikkelissa Yhteiskunnan muutos ja lapsiperheiden arki perhe muutosten pyörteissä.

14 3.4 Vetäytyjät Vetäytyjät eivät usko itseensä, eivätkä omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan tilanteeseensa tai onnistua eri tilanteissa koulussa. Tähän ryhmään kuuluu opiskelijoita, jotka eivät menesty koulussa, mutta myös muun muassa koulukiusattuja oppilaita. Yksi vetäytyjille tyypillinen piirre onkin heikko itsetunto. Vetäytyjät ovat tottuneet jatkuviin epäonnistumisiin, joiden he tulkitsevat aiheutuvan omien kykyjensä puutteista tai muista itseensä liittyvistä tekijöistä. Vetäytyjän tapaa ajatella ja toimia eri tilanteissa kuvaa hyvin ns. epäonnistumisansa-ajattelustrategia (kuvio 3). Kuvio 3 Epäonnistumisansa-ajattelustrategia (Nurmi 1992, ). Vetäytyjä uskoo, että sillä mitä hän tekee tai jättää tekemättä esimerkiksi koe- tai työpaikanhakutilanteessa, ei ole lopputuloksen kannalta merkitystä. Hän saattaa aivan hyvin jättää valmistautumatta kokeeseen tai työpaikkahaastatteluun ja käyttää aikansa johonkin muuhun. Peruskoulun alakoululaisilla tämä voi tarkoittaa menemistä pihalle kavereiden kanssa. Toisen asteen opiskelijat ja ehkä jo osa peruskoulun yläkoululaisistakin saattavat puolestaan mennä esimerkiksi kaljoille. Heikon koulumenetyksen tavoin myös kiusaamiskokemukset voivat muuttua itsensä toteuttaviksi ennusteiksi. Kiusatun nuoren itsetunto on ollut jo alun alkaen heikko ja

15 hänen itselleen antama palaute heikentää sitä edelleen hänen leimatessaan itse itsensä 18. Kuten Janne menetti uskon omiin mahdollisuuksiinsa oppia englantia jo elämänsä ensimmäisellä englannin oppitunnilla, myös monet muut haastattelemani nuoret kuvasivat sitä, miten jotakin oppiainetta oli vaikea opiskella ja he eivät uskoneet voivansa menestyä kyseisessä aineessa. He olivat lakanneet tekemästä töitä asian eteen, kun siitä ei ollut ennenkään ollut mitään hyötyä. Epäonnistumisansassa olevan nuoren itselleen eri tilanteissa antama palaute on negatiivista. Mikäli hän onnistuu tehtävässä, on koe ollut niin helppo, että kuka hyvänsä olisi selviytynyt siitä tai opettajan arviointi on ollut lepsua tai avoinna ollut työpaikka ei ole kelvannut kenellekään muulle. Epäonnistumisesta nuori sen sijaan syyttää itseään. 4 Koulusuhteen pysyvyys ja sen muutoksen mahdollisuudet Oppilaiden jako neljään tyyppiin on luonnollisesti pelkistetty kuvaus koulutodellisuudesta ja erilaisten opiskelijoiden rooleista koulussa. Nuoren kuuluminen tiettyyn tyyppiin ei merkitse, että hän olisi aina ollut tietyn tyyppinen ja hän tulisi aina edustamaan tiettyä opiskelijatyyppiä. Tyypitys voi sen sijaan vaihdella eri ajankohtina tai jopa samana ajanjaksonakin eri tilanteissa tai tilanteita eri näkökulmista tarkasteltaessa. Seuraavat sitaatit Jannen aineesta ja hänen haastattelustaan ovat esimerkki oppilaan monikasvoisuudesta: Ekalla ja tokalla mä olin koko meijän luokan suosituin tyyppi. Mulla oli kavereina 16 poikaa ja 8 tyttöä. Kolmannella ei yhtään. Nyt pari. Kolmannella luokalla englanninopettaja alkoi moittiin, kun mä sanoin väärän vastauksen. Se sano, että sinä et ossaa mitään. Maantiedossa mä luen usein kappaleet etukäteen. Mä taidan olla meidän luokan paras oppilas maantiedossa. Joka päivä kun on matikkaa, niin kun mä tiiän mikä aukeama tullee seuraavaksi, niin mä illalla katon sen. Niin mä muistan ulkoa ne kaikki vastaukset, kun mä lasken päässä. Kerran kävi niin, että mä sain tehä ihan omaa tahtia niin paljo kuin kerkesin. Mä olin matikassa neljäkymmentä sivua muita edellä. 18 Tätä aihetta käsitellään tässä kirjassa lähemmin artikkelissa Kiusatun leima ja itsetuho elämäntapa.

16 Näiden sitaattien perusteella Jannen koulusuhde oli ambivalentti. Hän oli koulussa toisaalta vetäytyjä, toisaalta menestyjä. Sitaatit antavat esimerkkejä myös koulusuhteen muutoksista Jannen siirryttyä koulusta toiseen ja hänen aloittaessaan uuden oppiaineen opiskelun. Uusissa tilanteissa saadut kokemukset muodostavat eräänlaisen suodattimen, joka vaikuttaa siihen, minkä väristen linssien läpi nuori tarkastelee asioita jatkossa. Kuten Jannen tarinakin osoittaa, voivat erilaiset muutosvaiheet muodostua osalla nuorista kynnyksiksi, joiden yli heidän on vaikea päästä. Siirtyminen uuteen kouluun tai luokkaan ja uuden oppiaineen opiskelun aloittaminen ovat esimerkkejä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa nuoren koulusuhteeseen. Vastaavalla tavalla myös kiusatun roolissa voi tapahtua muutoksia esimerkiksi nuoren siirtyessä luokka-asteelta toiselle tai hänen yksinkertaisesti kyllästyessä ainaiseen kiusaamiseen 19. Seuraava sitaatti on esimerkki siitä, miten kiusatusta voi tulla kiusaaja. Aiemmin kiusatun nuoren kokemukset ovat ambivalentteja. Hän hyökkää muiden kimppuun, jotta hänen itsensä kimppuun ei hyökättäisi, mutta samanaikaisesti hän on myös peloissaan. Mua kiusattiin ykkösluokasta kolmosluokkaan. Nyt oon itse kiusaaja vaikka en haluaisi, mutta puolustan vaan itseäni! Päätin kolmosluokalla, että kukaan ei ryppyile mulle enää, kun yks poika kuristi mua melkein 5 min. Nyt kiusaan muita, ettei kukaan näkisi, miten peloissani olen. (Kiusatusta kiusaajaksi, MLL Nuorten netti, Stooreja kiusaamisesta) Koulun vaihtoon, siirtymiseen alakoulusta yläkouluun tai peruskoulusta toiselle asteelle liittyvät muutokset voivat olla myös positiivisia, kuten seuraava esimerkki osoittaa. Eräs haastattelemistani nuorista oli alakoulun päättövaiheessa pahasti törmäyskurssilla koulun kanssa. Yläkoululle oli mennyt ennen hänen seitsemännelle luokalle siirtymistään viesti, että nyt te vasta tapauksen saatte. Kun menin yläkoululle haastattelemaan kyseistä nuorta yhdeksännen luokan lopussa, haastateltavakseni tuli hymyilevä ja hyvin tasapainoisen oloinen nuorimies. Hänen yläkoulun aikana saamansa onnistumisen kokemukset ja positiivinen palaute olivat muuttaneet hänen suhtautumistaan 19 Tästä löytyy esimerkkejä artikkeleista Äidin pikku tyttö ja Matka koulukiusatusta erityisopettajaksi.

17 koulunkäyntiin kokonaisvaltaisesti. Nuorella oli myös suunnitelmia jatkaa opintojaan toisella asteella. Vastaavalla tavalla toisen asteen koulutukseen siirtyminen voi muuttaa nuoren suhtautumista koulunkäyntiin erityisesti silloin, jos hän on päässyt opiskelemaan haluamalleen alalle ja opinnot vastaavat hänen koulutusalaan liittämiään odotuksia. Oppilaiden roolit koulussa ovat ambivalentteja ja ne saattavat muuttua kouluvuosien myötä. Tästä huolimatta perusasennoituminen koulunkäyntiin muodostuu yleensä melko pysyväksi jo varhaisina kouluvuosina. Koulumotivaatio tämän perusasennoitumisen kuvaajana on yhteydessä koulusuoriutumiseen, koulutyöstä nauttimiseen sekä erilaisiin kouluun liittyviin valintoihin. Motivaation puutteen syinä voivat puolestaan olla esimerkiksi aiemmat kokemukset, negatiivinen minäkäsitys. tavoitetaso on liian korkea tai liian matala toisella asteella väärä ala: Onko ollut alun alkaenkaan oma valinta? Onko tiennyt etukäteen, mitä opiskelu alalla on ja millaisiin tehtäviin se valmistaa? Kotiolot ja elämäntilanne koulu ei mahdu nuoren TOP 10-listalle. Oppilaan monikasvoisuudesta huolimatta jokin koulusuhdetta määrittävä rooli on usein muita hallitsevampi ja määrittää hänen perusasennoitumistaan koulunkäyntiin ja koulutukseen koko koulutusuran ajan. Koulutuksellisen syrjäytymisen vaarassa ovat erityisesti koulun aktiiviset vastustajat ja passiivisesti poikkeavat vetäytyjät. Monilla näihin oppilastyyppeihin kuuluvista nuorista on paha olla. Jo kielteinen mieliala, matala sopeutuvuus, ujous ja impulssiherkkyys heidän temperamenttipiirteinään, altistavat heidät kielteiselle koulusuhteelle (Keltinkangas- Järvinen 2008).

18 5 Koti, koulu ja katu nuorten kasvuympäristöinä Nuorten kasvuympäristöt ja elämänpiirit voidaan kiteyttää kolmeen k:hon: koti, koulu ja katu. Niissä on Timo Airaksisen ilmaisua lainatakseni kyse kasvatuksen pyhästä kolminaisuudesta (Lapsemme 4/1991, 24 25). Nuorten kasvun kivijalan muodostavat koti ja koulu sekä niiden välinen toimiva yhteistyö. Tällöin myös katu kasvattavine vapaa-ajan harrastuksineen voi olla mahdollisuuksien maailma. Mikäli nuori ei saa syystä tai toisesta kasvulleen riittävää tukea kotoa ja koulusta, katu näyttää armottomamman puolensa. Jos nuorella on kadulla seuranaan vain toiset nuoret, jotka ovat yhtä heikoilla kuin hän, katu on kova kasvattaja,. (Lämsä 1999b.) Kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu tilanteissa, joissa kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan ja nuorella on ongelmia. Ongelmat voivat tulla näkyviin nuoren koulumenestyksen heikkenemisenä tai luvattomina poissaoloina. Toisaalta nuorella voi olla vaikeuksia tulla toimeen ikätovereidensa kanssa ja hän voi joko kiusata muita tai joutua kiusatuksi. Vanhempien ja koulun tulisi puuttua yhdessä erilaisiin ongelmiin heti, kun ne huomataan. Ongelmatilanteisiin puuttuminen on nuorelle viesti siitä, että aikuiset ovat kiinnostuneita hänen koulunkäynnistään ja hänellä on mahdollisuus saada ongelmiinsa aikuisilta apua.. Aina nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua kouluongelmiinsa. Nuoren negatiivinen koulusuhde voikin olla joissakin tapauksissa seurausta siitä, ettei nuoren tuen tarvetta ole tunnistettu ja tunnustettu. Esimerkiksi koulukiusaamisen todellinen luonne jää monissa tilanteissa tunnistamatta ja kiusattu jää vaille tarvitsemaansa tukea. Vastaavasti monet eri tavoin koulussa oireilevat saattavat joutua odottamaan tarvitsemaansa tukea jopa vuosia, kun heidän ongelmilleen ei löydy nimeä tai koti ja koulu ovat eri mieltä, mistä ongelmatilanteessa on kyse ja mitä asioille tulisi tehdä. Toisaalta myös keskustelu asioista ja keinojen etsiminen ongelmatilanteiden ratkaisuun kodin ja koulun yhteistyössä voi viivästyä. Opettajat arastelevat yhteydenottoa oppilaiden koteihin. hankalissa asioissa, eikä vanhempienkaan ole välttämättä helppo ottaa yhteyttä opettajaan. Sekä opettajat että vanhemmat voivat pelätä ongelmien olevan seurausta siitä, että he itse ovat epäonnistuneet kasvatustehtävässään. He voivat myös pelätä toisen osapuolen loukkaantuvan, jos

19 ongelmat otetaan puheeksi. Eri osapuolten näkemykset asioista eivät myöskään välttämättä ole yhteneväisiä, eikä ongelmista puhuminen esimerkiksi kiusaamistilanteissa ole usein helppoa. Tästä huolimatta myös vaikeista asioista täytyy pystyä puhumaan. On oppilaan edun mukaista, että niin vanhemmat kuin opettajakin ottavat huolenaiheensa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuoret menestyvät koulussa paremmin, jos vanhemmat tukevat heidän koulunkäyntiään ja ovat yhteydessä kouluun myös myönteisissä tilanteissa. Yhteys kodin ja koulun välille kannattaakin rakentaa jo ennen kuin on ongelmia. Silloin niin vanhempien kuin opettajankin on helpompi olla toisiinsa yhteydessä tarvittaessa. Toisen osapuolen tunteminen luo pohjaa myös keskinäiselle luottamukselle ja toisen asiantuntijuuden arvostamiselle. Sekä vanhemmat ja opettajat ovat tietyn lapsen asioissa asiantuntijoita omasta näkökulmastaan. Heillä on toisilleen paljon annettavaa selvitettäessä oppilaan kouluongelmien syitä ja etsittäessä niihin ratkaisuja. 20 Pohdittavaksi: Miten eri oppilastyypit näkyvät koulussa omien kokemustesi mukaan? Mikä oppilastyyppi vastaa parhaiten omaa koulusuhdettasi? Miten eri tyypit näkyvät koulusuhteessasi eri tilanteissa? Missä tilanteessa saamasi palaute on jäänyt parhaiten mieleesi? Miksi? Miten koit saamasi palautteen? Millaiset asiat ja tilanteet varhaisista kouluvuosistasi ovat jääneet parhaiten mieleesi? Lähteet: Glifford, M Student Need Challenge, Not Easy Success. Educational Leadership. Vol. 48 nro 1, Kehitystehtävä Wikipedia. Vapaa tietosanakirja. Viitattu Keltinkanas-Järvinen, L Temperamentti persoonallisuuden biologinen selkäranka. Teoksessa: Metsäpelto, R-L. & Feldt, T. (toim.) Meitä on moneksi. Julkaisematon käsikirjoitus, joka on tulossa PS -kustannuksen julkaisuna. Kivinen, O & Rinne R & Kivirauma J Koulun käytännöt: koulutussosiologinen tarkastelu. Turun yliopiston kasvatustieteen luentosarja A: Kodin ja koulun yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta käsitellään myös artikkelissa Toivon pedagogiikka.

20 Lapsemme 4/1991 Lämsä, A-L Lapsuus pedagogisessa suhteessa. Teoksessa: Lämsä, A-L. & Syrjälä, L. (toim.) Miten tavoittaa maailma lapsen kokemana. Lapsitutkimusseminaarin alustuksia ja tutkimussuunnitelmia. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 54, Lämsä, A-L Koulun kulttuurit ja syrjäytyminen koulussa. Teoksessa: Siljander, P. & Ulvinen, V-M. (toim.) Syrjäytymisestä selviytymiseen. Vaikeuksien kautta elämänhallintaan. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 66/1996, Lämsä, A-L. 1999a. Onnellisimmat päivät? Miten oppilaat selviytyvät koulussa? Teoksessa: Murto, P. (toim.) Yhteinen koulu kaikille Onko inkluusio tarua vai totta? Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu 2. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus: Jyväskylä, Lämsä, A-L. 1999b. Nuorten elämänpiirit syrjäytymisen ja selviytymisen näyttämönä. Teoksessa: Kuorelahti, M. & Viitanen, R. (toim.) Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot. NUORAn julkaisuja Nro 14. Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nuorisoasiain neuvottelukunta: Helsinki. Nurmi JE & Salmela-Aro K & Anttonen M & Kinnunen H Epäonnistumisen psykologiaa. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kiinnostukset ja ajattelutavat. Psykologia 27(1992), Pulkkinen, L Kotikasvatuksen psykologia. Jyväskylä: Gummerus. Rutter, M. & Maughan, B. & Mortimore, P. & Ouston, J Fifteen thousand Hours. Secondary Schools and their effects on Children. Buttler and Tanner Ltd.: Rome and London Uusitalo, R Tulosten tarkastelua. Teoksessa: Uusitalo, R. (toim.) Oppilas ja koulu II. Luokkayhteisöt ja sosiaaliset roolit. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen monisteita 40,

Koulun keinot nuorten koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyssä

Koulun keinot nuorten koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyssä Koulun keinot nuorten koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyssä KT, tutkimuspäällikkö Ammattiopisto Luovi Koulutuksellinen syrjäytyminen Nuorten syrjäytymisen uhat liitetään erityisesti nuorten kouluongelmiin

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu. Koulu Hyrylän yläaste Hyökkälän koulu Jokelan yläaste Kellokosken koulu Kirkonkylän koulu Klemetskogin koulu Kolsan koulu Lepolan koulu Mikkolan koulu Nahkelan koulu Paijalan koulu Pertun koulu Riihikallion

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen

Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen 4.2.2014 Pulkkila-sali, Siikalatvan kunnantalo Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Eija Häyrynen Jaksamisen perusteita Ajatukset ovat mitä sattuu, ihmismieli

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Koulun nimi: Tiirismaan koulu Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Kuilun yli kunnialla - nuoren tukeminen toiselle asteelle siirtymisvaiheessa

Kuilun yli kunnialla - nuoren tukeminen toiselle asteelle siirtymisvaiheessa Kuilun yli kunnialla - nuoren tukeminen toiselle asteelle siirtymisvaiheessa KT, Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Lähtökohtani tähän luentoon Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

OmaOpo ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka

OmaOpo ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka Oma ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka 1 Sisältö 7 luokan tavoitteet...3 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet...4 Oma-seurantalomake...5 Sisältöalueiden tavoitteet ja itsearvioinnit S1 Oppiminen ja opiskelu...8

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot