Valtakunnallinen Myrsky-hanke Yhteisöllisyyttä, rohkeutta, itseluottamusta

Transkriptio

1 Valtakunnallinen Myrsky-hanke Yhteisöllisyyttä, rohkeutta, itseluottamusta Dosentti, erikoistutkija, FT Katriina Siivonen Nuorisotutkimusverkosto Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Luovuus ja rohkeus ehkäisevän työn avaimiksi. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät , Holiday Club Caribia, Turku

2 2

3 Myrskyssä Myrsky-hankkeissa toteutetaan kulttuurisen nuorisotyön keskeisiä periaatteita ja korostetaan taiteen tekemistä hyvinvointia tuottavana tekijänä nuorten elämässä Myrskyn kautta Suomen kulttuurirahasto panostaa vuotiaiden nuorten taidehankkeisiin noin 4 miljoonaa euroa vuosina (jatkuva haku; päättymässä) Tällä hetkellä on käynnissä tai jo päättyneenä noin 70 rahoitettua hanketta koko maassa Teatteria, tanssia, musiikkia, sirkusta, elokuvaa, animaatiota, proosa- ja runotekstejä, kuvataidetta taiteenlajia ei ole rajattu 3

4 Nuoret ja aikuiset Myrskyssä Mukana Myrskyssä on tuhansia nuoria monenlaisista taustoista ja osin haasteellisista elämäntilanteista Mielenterveyskuntoutujia ja laitoksissa asuvia nuoria; syrjäytymisen uhka Syrjäisillä seuduilla asuvia nuoria; mahdollisuudet taideharrastuksiin huonot Osallistuminen maksutonta, kuljetuksia järjestetty hankkeen ja tilanteen mukaan Nuoret tekevät taidetta itse suunnitteluvaiheesta toteutukseen asti ja ilmaisevat siten itseään teoksissa Tavoitteena on voimautuminen yhteiskunnassa Ammattitaiteilijat ohjaavat hankkeita 4

5 Kulttuurisen nuorisotyön voima Kulttuurisella nuorisotyöllä on yleisesti voitu parantaa esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvointia Keskeistä tällaisessa työskentelyssä on keskittyminen toimintaan prosessina ja nuorten itseilmaisun tukeminen Luova hulluus, taide ja ilmaisu itseisarvona Työtä ohjaavan aikuisen roolissa on vahvana ulottuvuutena kannustava dialogi nuorten kanssa Hallittu kaaos, taide välineenä (Ruotsalainen 2008, 174, 171; Karisto 1996) Yhdessä tekeminen ja esitykset nousevat tältä perustalta 5

6 Taiteellisen toiminnan positiivinen vaikutus Myös taidekasvatuksen kirjallisuudessa tunnetaan taiteellisen toiminnan positiivinen vaikuttavuus ja vahvistava voima (esim. Bamford 2006; Delft 1998) Taide ja kulttuuri on alettu nähdä viime aikoina lasten ja nuorten hyvän elämän edistämisen keskeisenä tekijänä polarisaatiokehityksen ja tehoyhteiskunnan jatkuvien kilpailuasetelmien vastavoimana (esim. Lahikainen, Punamäki & Tamminen 2008; Autio, Eräranta & Myllyniemi 2008) 6

7 Miksi nuoret yleensä tekevät taidetta? Nuorisobarometri 2009: Tärkeimpiä syitä ovat ilo, elämykset ja onnistumiset Tärkeinä pidettiin myös itseilmaisua, uuden luomista ja taitojen oppimista Myös yhteisölliset syyt nousivat esiin: yhdessä tekeminen, kavereiden saaminen ja tapaaminen Samoista tekemisen motiiveista ovat kertoneet myös Myrsky-nuoret 7

8 Tutkimushanke: Nuoret taiteen tekijöinä Nuorisotutkimusverkoston organisoima, rahoitus Suomen kulttuurirahastosta Kaksi tutkijaa, Sirkku Kotilainen ja Katriina Siivonen Tavoitteena on tutkia Myrsky-hankkeiden kulkua ja vaikutuksia Tutkimus etenee samaan aikaan hankkeiden kanssa vuosina Tutkimuksessa olemme kiinnostuneita seuraavista: Taiteellinen toiminta nuorten elämässä identiteetin, tulevaisuuskuvien ja hyvinvoinnin kannalta Taiteellinen toiminta pedagogisena kohtauspaikkana Taiteellinen nuorisotoiminta poliittisena prosessina Tutkimus on meneillä ja tulokset ovat alustavia Pitkäkestoiset vaikutukset eivät ole tutkimusajankohtana näkyvissä 8

9 9

10 Taiteen tekemisen prosessi Useissa Nuoret taiteen tekijöinä -tutkimuksen haastatteluissa Myrsky-nuoret ovat korostaneet koko taiteen tekemisen prosessia positiivisena voimana Esitykset, valmiit työt ja myös niiden julkisuus ovat tuoneet kuitenkin tekemiselle usein päämäärän ja siten ryhtiä yhdessä tekemiseen Omien töiden julkisten esitysten jälkeen omien vanhempien ja muiden aikuisten kannustavilla kommenteilla on kokonaisuudessaan nuorille vahvasti myönteinen merkitys Mitä tekemisen kautta on saatu? 10

11 Rohkeutta lisää: Tyttö, 17-vuotias, mukana toiminnassa kolme vuotta Oikeestaan pitäs teatterista mainita yks semmonen asia mikä on tullu niinku ihan arkipäivässä ja koulussaki hyödyksi, että mie ossaan esiintyä. Mie en pelkää sitä, että miun pittää mennä luokan etheen ja sanoa jotaki, esittää jotaki. Että se on niinku.. ja sitä että mulla on enemmän.. ossaa ottaa sen niinku... miten mie sen sanon... jännittää. Mutta sitte ku tietää että ku se jännittää, nii se on enemmän sitä että mulla on voimaa. Mie tiedän että mulla menee esitys hyvin. Ja sitte on se, että ku o oppinu improvisoimaan (nauraa) niin voin sano että siinä on ollu paljon hyötyä oppitunneillakin, että.. ja näitä. Kun ossaa näytellä, niin on hyvä valehella kirkhain silmin, että miksi ei ookkaan tehny läksyjä. 11

12 Taitoja ja sinnikkyyttä: Kaksi tyttöä (S ja N), molemmat 13-vuotiaita K: Hmm.. Tuntuuko että, ootteks te oppinu siellä uusia asioita? S: Joo. N: Joo K: Mitä vaikka vois olla esimerkkinä? S: No ku mie tykkään näytellä ja haluaisin joskus näyttelijäksi. Se auttaa siinä K: Nii, ja sä ajattelet että sä oot oppinu siitä uusia juttuja.. S: Nii. K: Mitäs sulla? N: No Esimerkiks että ei saa luovuttaa. 12

13 Kykyä käsitellä asioita: Tyttö, 15-vuotias, huostaan otettu pikkutyttönä, asunut pitkään sijaisperheessä K: [ ] onks se muuttanu jotenki sitä mitä ajattelet asioista? J: Ei, se ei oo ehkä muuttunu, mut se että miten on alkanu ajattelemaan, ni se on muuttunu. Osaa niinkö ettiä niinkö sitä miten tämän asian vois käsitellä. 13

14 Esityksen jälkeen: Tyttö, 15-vuotias, huostaan otettu 3-vuotiaana, asunut pitkään sijaisperheessä T: No tosi moni tuli sanoo et olitte tosi hyviä! ja tälleen, mut sit oli silleen et ei me nyt noin hyviä oltu! ja sitte kaikki oli silleen soittakaa lisää, soittakaa lisää!. Oli vähän semmonen Öööö.. Häh?. K: Nii, tuntu kivalta kuitenki? T: Joo. Se oli semmone että jes tää on nyt tässä! ja mä olisin kuitenki halunnu soittaa sitte lisää. Tuli semmonen aaa, tää on mahtavaa! Lisää! Me voidaan soittaa niinkö vaikka kuinka paljon biisejä. 14

15 Uusia ystäviä ja oma ohjaaja: Tyttö, 15-vuotias, huostaan otettu pikkutyttönä, asunut pitkään sijaisperheessä K: No jos sun pitäs ite sanoo, sun omasta mielestä kolme parasta juttua, siitä [hankkeestanne], tähän asti ehtineestä kokemuksesta, ni mitä ne olis? Kolme parasta. J: No.. varmaan meijän ohjaaja, se on ihan ylivoimanen! Ja sitte... no se et saa olla kavereitten kanssa ja just niinkö nytki [hankkeen festareilla] sai paljon uusia ystäviä. 15

16 Taiteen tekeminen on tuottanut paljon myönteistä Myrskyssä Tekemisen prosessi ja tässä prosessissa itseilmaisu, oppiminen ja yhdessä tekeminen ovat keskeisiä Tuottaneet rohkeutta, taitoa ilmaista itseään, kykyä käsitellä analyyttisesti omaakin elämää Nuorten kaverisuhteet ja omat yhteisöt ovat vahvistuneet Aikuisten kannustus ja dialoginen ohjaus on tärkeää Esityksistä ja valmiista töistä muilta nuorilta ja aikuisilta saadut palautteet ovat oleellisia omaan lähipiiriin ja laajempaan yhteisöön kiinnittymisessä Sekä esityksissä, töissä että tekemisen prosesseissa itseilmaisu ja yhteisöllisyys kietoutuvat monin tavoin toisiinsa hyvinvointia tuottavina elementteinä 16

17 Vaikeiden asioiden käsitteleminen Nuorten ryhmä kirjoitti elokuvakäsikirjoituksen yksinäisyydestä ja itsemurhasta: Mitä on olla erilainen ja oman yhteisönsä ulkopuolella? Nuoret ilmaisivat itseään sekä yksilöinä että ryhmänä ja toivat näkyville tuntemuksiaan omasta yhteisöstään oman taiteen tekemisensä kautta ja ryhmäänsä ohjaavan taiteilijan avulla Paikallinen, ryhmän ulkopuolinen kulttuuri- ja nuorisoviranomainen ei hyväksynyt heidän näkemystään Ohjaava taiteilija oli pahoillaan, mutta ei voinut auttaa tilannetta Pienellä paikkakunnalla tiivis vuorovaikutus kaikkien kesken vaikuttaa Ryhmää pyydettiin muuttamaan käsikirjoitusta Itsemurha ei ollut mahdollinen, ei sen ajatteleminenkaan Elokuva jäi lopulta kokonaan tekemättä Paikallinen yhteisö sulki nuorten näkemyksen ulkopuolelleen 17

18 Yhteisön myönteinen tuki Yksittäisissä tilanteissa siis näkyy, että vaikeiden asioiden esittäminen taiteessa on välillä ollut haasteellista Taiteellisella ilmaisulla on voimaa, eikä se aina ole myönteistä Kuitenkin vaikeistakin asioita tulisi voida taiteellisissa prosesseissa ja niiden tuottamissa teoksissa puhua Tueksi tarvitaan aikuisyhteisön positiivinen tuki 18

19 Hyvinvoinnin ulottuvuudet Myrskystä 19 Myrsky-hankkeiden myönteinen vaikuttavuus voidaan koota tutkimusaineiston pohjalta hyvinvoinnin kehikkoon (ks. Allardt 1976; Bardy 2008): Being; itsen toteuttaminen ja maailmaan orientoituminen Nuorten tyytyväisyys, ilo sekä rohkeus ja taito ilmaista itseään (omat mielipiteet) ovat yleisesti ottaen lisääntyneet Loving ; yhteisyyssuhteet, uusien sukupolvien vastaanotto Yhteisölliset toteutusmuodot ja yhdessä tekeminen ovat vahvistaneet ja laajentaneet nuorten kaveripiiriä Laajemman yhteisön positiiviset palautteet ovat vahvistaneet siihen kiinnittymistä Being ja loving Taidot tunnistaa ja ilmaista omia tunteita, toisten huomiointi ja luottamus toisiin ihmisiin ovat vahvistuneet ja vahvistaneet yhteisyyssuhteita Ohjatun taiteen tekemisen tuoma laajempi näkökulma katsoa omia ongelmia, on helpottanut niiden käsittelyä, mikä on tuonut vahvempaa perustaa positiivisille yhteisyyssuhteille

20 Lähteet Allardt, Erik (1976) Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. Autio, Minna & Eräranta, Kirsi & Myllyniemi, Sami (toim.) (2008) Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisoasiain neuvottelukunta & Stakes. Bamford, Anne (2006) The Wow-Factor: global research compendium on the impact of the arts in education. Munster: Waxmann. Bardy, Marjatta (2008) Hyvinvoinnin kolmiulotteisuus. Avauspuheenvuoro. Taiteen paikka 2020 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio Delft, Marjon van (1998) Community art: implications for social policy. Helsinki: Stakes. Karisto, Antti (1996) Invisible social policy: empowerment through cultural participation. Kvartti 3B/1996. Helsinki: City of Helsinki, Information Management Centre Kotilainen, Sirkku & Siivonen, Katriina & Suoninen, Annikka (2010) Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky-hankkeen väliarviointia. Verkkojulkaisuja 31. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Lahikainen, Anja Riitta & Punamäki, Raija-Leena & Tamminen, Tuula (toim.) (2008) Kulttuuri lapsen kasvattajana. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. Myllyniemi, Sami (2009) Taidekohtia. Nuorisobarometri Helsinki: Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. Ruotsalainen, Leena (2008) Kulttuurinen nuorisotyö on kampailulaji. Teoksessa Tommi Hoikkala & Anna Sell (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä: menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto,