LUOVA VARSINAIS-SUOMI

Transkriptio

1 YHDESSÄ KULTTUURITEKOJA YHTEISTYÖTAIDOT Uudenlainen toimintakulttuuri lisää monialaisten työryhmien yhteistyötä ja uusien toimialarajat ylittävien tuotteiden ja palveluiden syntyä. Kulttuurialan järjestöt, asukkaat ja kunnat hyötyvät maakunnan järjestöportaalista, joka nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan toimijat ja palvelut. Kuntien ja kulttuurilaitosten välinen yhteistyö on mahdollistanut kattavamman kulttuuripalveluiden tarjonnan. TULE MUKAAN KULTTUURIN KUMPPANUUSFOORUMIIN! OTA YHTEYTTÄ! LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA KULTTUURI LUO HYVINVOINTIA LÄPI ELÄMÄN VASTUULLISUUS Varsinaissuomalaiset päättäjät ymmärtävät jo lapsuudessa syntyvän taidesuhteen merkityksen ihmisen koko elämänkaaren läpi jatkuvalle eheälle, inhimilliselle ja luovalle kasvulle. Varsinais-Suomen kuntien uudenlaiset hyvinvointistrategiat ovat tuottaneet kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyspalvelualojen välille tiiviimpää yhteistyötä ja uusia avauksia. Varsinais-Suomessa paikallisilla taiteilijoilla ja kulttuuritoimijoilla on hyvät työskentelymahdollisuudet ja hankinnoissa käytetään paikallisia toimijoita, lähipalveluita ja tuotteita. Varsinais-Suomessa arvostetaan ja tuetaan paikallisen kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilymistä, kehittymistä ja niistä nousevia uudenlaisia tuotteita ja palveluja. VAUHTIA LUOVAN TALOUDEN KASVULLE RESURSSIVIISAUS KULTTUURI KUULUU KAIKILLE SAAVUTETTAVUUS Varsinais-Suomi on luovan talouden ja yrittäjyyden kansainvälisesti houkutteleva ja vetovoimainen keskus. Varsinais-Suomessa toteutuu uudenlainen monialainen yhteistyö ja resurssitehokas tilojen käyttö. Varsinais-Suomessa on hyvät tukirakenteet ja edellytykset luovan alan yrittäjyyden käynnistämiseen ja yritysten liiketoiminnan kasvuun sekä kansainvälistymiseen. Varsinaissuomalaiset kirjastot toimivat kaupunginosissa ja kuntakeskuksissa asukkaiden toiminnallisina tiloina, joista kaikki ikäryhmät löytävät monipuolisesti erilaiset palvelut. Varsinais-Suomi on edelläkävijä digitaalisuuden ja avoimen datan hyödyntämisessä kulttuuripalveluiden tuottamisessa ja luovan alan yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Maakunnallinen kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille varsinaissuomalaisille lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet kulttuurin kokemiseen ja osallisuuteen.

2 LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 Varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyys perustuu alueen erityispiirteisiin pohjautuvaan luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuri-identiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. Varsinais-Suomessa kulttuuri ja taide nähdään perusoikeutena ja ymmärretään kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Luova yrittäjyys nähdään maakunnan kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksenä, jossa digitalisoitumisen avaamat mahdollisuudet muuttuvassa tietoyhteiskunnassa on laajasti hyödynnetty. Luova Varsinais- Suomi on innovatiivinen kumppani myös kansainvälisessä yhteistyössä. Sen imago ja vetovoima matkailijoiden, asukkaiden, taide- ja kulttuurinalan ammattilaisten sekä investointien houkuttelemisessa alueelle pohjautuu pitkään historiaan ja rikkaaseen kulttuuriperintöön, laadukkaaseen ja korkeatasoiseen kulttuurin perustoimintaan yhdistettynä elävään kaupunkikulttuuriin, kylien vireään kotiseututyöhön sekä luovaan ja innovatiiviseen ilmapiiriin. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Varsinais-Suomessa kaikilla asukkailla on helposti saavutettavat ja tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Taiteen ja kulttuurin ammattilaisia arvostetaan, he ovat hyvin verkostoituneita ja heillä on hyvät työskentely- ja toimintaedellytykset. KULTTUURI LUO HYVINVOINTIA LÄPI ELÄMÄN VASTUULLISUUS YHDESSÄ KULTTUURITEKOJA YHTEISTYÖTAIDOT KULTTUURI KUULUU KAIKILLE SAAVUTETTAVUUS VAUHTIA LUOVAN TALOUDEN KASVULLE RESURSSIVIISAUS Kulttuurin ja taiteen merkitys on ymmärretty päätöksenteossa. Kulttuuri- ja taidesuhde kantavat läpi ihmisen elämänkaaren lapsuudesta vanhuuteen. Kulttuuri ja taide luovat pohjan sivistykselle sekä inhimilliselle ja luovalle kasvulle. Koulutuksen ja kehittämistyön monialaisuus on osa varsinaissuomalaista edelläkävijyyttä. Kulttuuri on resursoitu keskeiseksi osaksi kuntien perus- ja hyvinvointipalveluita. Taataan kuntalaisille laadukkaat peruskulttuuripalvelut ja henkilöt toteuttamaan työtä. Taiteilijoiden moniammatillista yhteistyötä edistetään ja taiteen kohtaamisen edellytyksiä laitoksissa ja yhteisöissä vahvistetaan. Kulttuurin ja taiteen rajat ylittävät kumppanuusverkostot, uudet yhdessä tekemisen muodot ja osaaminen ovat vahvistuneet. Kulttuurin ammattilaiset ja harrastajat toimivat yhdessä ja yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. Yhteisöllisyys lisääntyy ja kohtaamisia ja törmäytyksiä tapahtuu eri ikäryhmien välillä yli kunta-, hallinto- ja toimialarajojen. Yleisötyöllä kehitetään uusia helposti saavutettavia kulttuuripalveluja niin lapsille, senioreille, vanhuksille, maahanmuuttajille kuin muillekin erityisryhmille. Erikokoisten toimijoiden ja tapahtumien yhteistyö varmistaa kuntien ja alueiden vireyttä ja kasvua. Kulttuuripalveluiden alueellinen tasa-arvo sekä fyysinen ja sosiaalinen saavutettavuus toteutuvat Varsinais-Suomen kunnissa. Väliin tulevat tekijät on tunnistettu ja esteisiin on puututtu. Taidetta viedään sinne, missä ihmiset ovat. Vaikutetaan asenteisiin ja osallisuuden lisäämiseen. Kulttuurikasvatussuunnitelmat toteutuvat varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmissa. Lasten ja nuorten kulttuuriymmärrystä vahvistetaan taide- ja kulttuuriperintökasvatuksen avulla. Kulttuurinen moninaisuus ja maahanmuuttajat huomioidaan palveluissa ja kulttuuria rikastuttavana vetovoimatekijänä. Luova osaaminen ja talous nähdään alueemme kilpailukyvyn kärkiarvona ja alana, jolla luodaan kasvua ja työllisyyttä. Yrittäjyyden edellytyksiä lisätään ja esteitä karsitaan. Kasvun ja kehittymisen kannalta kulttuurivienti on merkittävässä osassa. Varsinaissuomalaiset kunnat toimivat mahdollistajina, sekä tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa kulttuuripalveluiden tuottamisessa. Yhteistyö on vahvaa kolmannen sektorin, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Osaamisen, olemassa olevien tilojen sekä työpanoksien tehokas käyttö on resurssiviisasta. Maakunnan erityisosaamista ja vahvuuksia hyödynnetään vahvasti profiloitumisessa. KTP V1. Vahvistetaan päätöksenteossa maakunnan kulttuurikentän tuntemusta. KTP V2. Luodaan uudenlainen varsinaissuomalaisten kuntien yhteinen hyvinvointistrategia, joka yhdistää kulttuurin ja sote-sektorin. KTP V3. Tunnistetaan kulttuurin merkitys alueiden kehittämisessä ja tuetaan siihen liittyvää toimintaa ja uusia avauksia. KTP V4. Käytetään taidetta hyvän ympäristön rakentamisessa mm. prosenttiperiaatteella. KTP V5. Varmistetaan alueen monipuolinen taidealan koulutuspohja ja vahvistetaan kulttuurialan koulutus- ja tutkimuskeskittymän toimintaedellytyksiä sekä alueellista vuorovaikutteisuutta. KTP V6. Lisätään ja vahvistetaan taiteilijoiden kummitoimintaa kouluissa ja vanhusten palvelutaloissa. KTP V7. Ymmärretään paikallisen kulttuuriperinnön merkitys ja tuetaan kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kehittymistä. KTP Y1. Rakennetaan verkostomaista yhteistyötä eri kulttuurin ja taiteen teemaosaajien välille. KTP Y2. Tuodaan myös Varsinais-Suomen kulttuurikenttä ja sen palvelut osaksi maakunnan järjestöportaalia. KTP Y3. Mahdollistetaan luovien alojen yllättävät törmäytykset edistämällä kulttuurin ja taiteen ammattilaisten kohtaamisia muiden alojen ammattilaisten kanssa ja tuetaan taiteilijoiden työskentelyä yhdessä harrastajien kanssa. KTP Y4. Kunnat ja kulttuurilaitokset mahdollistavat ja koordinoivat yhdessä kuntarajat ylittävää kulttuuritoimijoiden yhteistyötä. KTP Y5. Kehitetään kulttuurin kumppanuusfoorumityötä. KTP Y6. Käytetään ja hyödynnetään uusia ja olemassa olevia tiloja monipuolisesti ja innovatiivisesti. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA K = Kulttuuri TP = Toimenpide V = Vastuullisuus S= Saavutettavuus Y = Yhteistyötaidot R = Resurssiviisaus KTP S1. Säilytetään kirjastopalvelut ja kirjastoverkko asukkaiden toiminnallisina tiloina kaupunginosissa, kylissä ja kuntakeskuksissa sekä edistetään niiden käyttöä monipuolisina palveluiden tarjoajina. KTP S2. Lisätään taide- ja kulttuuriperintökasvatusta kouluissa. KTP S3. Tuetaan koko Varsinais-Suomen kulttuuripalvelujen tasapainoista kehittämistä myös kaupunginosissa ja kylissä. Vahvistetaan joustavan koulupäivän rakentamista lisäämällä kulttuurin ja taiteen harrastamisen edellytyksiä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja kerhotoiminnassa. KTP S4. Luodaan maakunnallinen kulttuuripolkumalli ja kaikkiin kuntiin kulttuurikasvatussuunnitelma osaksi opetussuunnitelmaa. KTP S5. Kehitetään matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa pilotoimalla uusia tuotteita ja palveluja. KTP S6. Hyödynnetään virtuaalisuutta ja digitaalisuutta tapahtumatuotannossa ja laajemmin kulttuuripalveluissa. KTP S7. Tehdään kulttuurin ja taiteen merkitys ja mahdollisuudet näkyväksi viestinnällä, markkinoinnilla, yleisötyöllä ja taataan ajantasainen tieto päätöksenteossa. KTP S8. Varmistetaan laaja taiteen perusopetuksen tarjonta ja taiteen harrastamisen mahdollisuudet kunnissa kaikille ryhmille. KTP R1. Profiloidaan kulttuurin ja taiteen avulla Varsinais- Suomesta kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen maakunta. KTP R2. Tunnistetaan taidealojen mahdollisuudet luovan talouden perustana. Kartoitetaan osaamisalat ja mahdollistetaan tarvittava yhteistyö. KTP R3. Luodaan rahoitus- ja muita resurssointikäytäntöjä, jotka rohkaisevat monialaiseen yhteistyöhön ja tilojen käyttöön. KTP R4. Tunnistetaan ja mahdollistetaan alueiden vahvuuksista ja erityispiirteistä sekä moniammatillisista taiteen ja kulttuurin kumppanuuksista nouseva liiketoiminnan ja työpaikkojen syntyminen. KTP R5. Turvataan luovan yrittäjyyden tukipalvelut. KTP R6. Hyödynnetään tehokkaasti maakunnan kulttuurimatkailutuotteita, tapahtumia ja myyntikanavia yhteistyöllä ja niitä näkyväksi tekemällä.

3 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURIN KUMPPANUUSFOORUMI VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURIN, TAITEEN JA LUOVIEN ALOJEN TOIMIJAKARTTA Loimaan seutu, Salon seutu, Turunmaan seutu, Turun seutu, Vakka-Suomen seutu LÖYDÄ JA TÄYDENNÄ PAIKKASI VERKOSTOSSA TÄÄLLÄ! VARSINAIS-SUOMEN LIITON KULTTUURITOIMIKUNTA KUNTIEN KULTTUURIPALVELUT ALUEEN KORKEAKOULUJEN TKI-TOIMINTA KUNTIEN KULTTUURITOIMET MUSIIKKIOPISTOT KUNTIEN YLEINEN KULTTUURITOIMI TEATTERIT JA ORKESTERIT KULTTUURILAITOKSET KOLMAS SEKTORI KIRJALLISUUS KUNTIEN KULTTUURILAUTAKUNNAT VAPAAN SIVISTYSTYÖN OPPILAITOKSET KIRJASTOT TAITEEN PERUSOPETUS KOTISEUTU- JA KYLÄYHDISTYKSET JA KAUPUNGINOSASEURAT KUVATAIDE KÄSITYÖ MUSIIKKI MUUT TANSSI TAPAHTUMA TEATTERI JA SIRKUS MUSEOT KOTISEUTUMUSEOT ALUEEN KULTTUURIN JA TAITEEN OPETUSTA ANTAVAT OPPILAITOKSET VALTAKUNNALLISET TIEDOTUS- JA TUKIPALVELUT SEKÄ RAHOITTAJAT TAIDEJÄRJESTÖT TAITEEN EDISTÄMISKESKUS LOUNAIS-SUOMEN TOIMIPISTE VARSINAIS-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA TANSSI TAIDETEOLLISUUS TAITEILIJAT ELOKUVA JA MEDIA KIRJALLISUUS JA SANATAIDE KUVATAIDE KÄSITYÖ MUSIIKKI TEATTERI JA SIRKUS TAIDEVERKOSTOT ALUEELLISET TAIDEKESKUKSET VALTAKUNNALLISET JÄRJESTÖT, VERKOSTOT JA MUUT YHTEISTYÖTAHOT KANSAINVÄLISET JÄRJESTÖT, VERKOSTOT, RAHOITTAJAT JA MUUT YHTEISTYÖTAHOT VIRANOMAISET JA RAHOITTAJAT LOGOMO YRITYKSET EU-STRATEGIAT JA -RAHOITUS OHJELMAT ANIMAATIOTUOTANTO ARKKITEHTIPALVELUT DESIGN, MUOTOILUPALVELUT JA KÄSITYÖ ELOKUVA- JA TV-TUOTANTO KIRJALLISUUS JA KUSTANNUSTOIMINTA KUVATAIDE, VALOKUVAUS, TAIDEGALLERIAT & TAIDE- JA ANTIIKKIKAUPPA LIIKUNTA- JA ELÄMYSPALVELUT MUSIIKKI JA OHJELMAPALVELUT PELIALA RADIO- JA ÄÄNITUOTANTO RUOKA- JA RAVINTOLAKULTTUURI TYÖHYVINVOINTIPALVELUT VIESTINTÄ, MAINONTA- JA MARKKINOINTIVIESTINTÄ TAPAHTUMATUONTANTO OSUUSKUNNAT TANSSI JA TEATTERI YRITYSHAUTOMOT KEHITTÄMISKESKUKSET MYYNTI-, MARKKINOINTI- JA MUUT YHTEISTYÖTAHOT Liite 6.2. Varsinais-Suomen kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijakartta

4 Varsinais-Suomen kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijalistaus (Liite 6.2.1) VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURIN KUMPPANUUSFOORUMI Loimaan seutu, Salon seutu, Turunmaan seutu, Turun seutu, Vakka-Suomen seutu Löydä ja täydennä paikkasi verkostossa ottamalla yhteyttä: Hannele Hartikainen, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen liitto, p KULTTUURI Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunta KUNTIEN KULTTUURIPALVELUT Kuntien kulttuurista vastaavat toimet Kulttuuritoimi, vapaa-aikatoimi, kasvatus- ja sivistystoimi Kuntien yleinen kulttuuritoimi Kuntien kulttuurista vastaavat lautakunnat Kulttuurilautakunta, vapaa-aikalautakunta, kasvatus- ja sivistyslautakunta, koulutuslautakunta Kirjastot Varsinais-Suomen maakuntakirjasto 53 kunnankirjastoa + lähikirjastot Museot Alpo Jaakolan Patsaspuisto (Loimaa) Halikon museo Loimaan Taidemuseo/Loimaan taidetalo Nautelankosken Museo Maskun museo Villa Ville Viljo ja Kaisu Syrjämän taiteilijakoti (Oripää) Perniön museo Salon taidemuseo Veturitalli Uudenkaupungin museo Varsinais-Suomen maakuntamuseo/ Turun museokeskus: - Apteekkimuseo ja Qwenselin talo - Biologinen museo - Kuralan Kylämäki

5 - Luostarinmäen käsityöläismuseo - Terveydenhuoltomuseo - Turun linna - Turun Taidelainaamo - Vanhan Suurtorin galleriat - Wäinö Aaltosen museo Musiikkiopistot Loimaan Seudun Musiikkiopisto Musiikkiopisto Arkipelag Naantalin Musiikkiopisto Salon Musiikkiopisto Turun Seudun Musiikkioppilaitos Vakka-Suomen musiikkiopisto Teatterit ja orkesterit Kaarinan teatteri Loimaan teatteri Salon Teatteri Turun Filharmoninen Orkesteri Turun kaupunginteatteri Oy Vapaan sivistystyön oppilaitokset Auralaakson kansalaisopisto (Aura, Marttila, Oripää, Pöytyä) Auralan kansalaisopisto Kaarinan kansalaisopisto Liedon kansalaisopisto Loimaan työväenopisto Naantalin kansalaisopisto Paimion kansalaisopisto Paraisten kansalaisopisto Pöytyän kansalaisopisto Raision kansalaisopisto Salon kansalaisopisto Someron kansalaisopisto Turun suomenkielinen työväenopisto Vakka-Suomen kansalaisopisto Åbo svenska arbetarinstitut

6 Taiteen perusopetus: Arkkitehtuuri Manillan Kuvataidekeskus: Turun Kuvataidekoulu Audiovisuaalinen taide Manillan Kuvataidekeskus: Turun Kuvataidekoulu Kuvataide Manillan Kuvataidekeskus: Turun Kuvataidekoulu Varsinais-Suomen Kuvataidekeskus Käsityö Turunmaan käsi- ja taideteollisuuden käsityökoulu Manillan Kuvataidekeskus: Turun Kuvataidekoulu Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Musiikki Musiikkikoulu Ainola Talvio Musiikkiopisto Arkipelag Turun Seudun Musiikkioppilaitos Turun konservatorio Vakka-Suomen musiikkiopisto Sanataide Sanataideyhdistys Kratti ry Sirkustaide Turun Sirkuskoulu Tanssi Musiikkiopisto Arkipelag Teatteritaide Loimaan työväenopisto/loimaan Teatteri Salon kansalaisopisto Turun Nuoriteatteri Åbolands Ungdomsförbund rf

7 Kulttuurilaitokset: Arkistot Turun maakunta-arkisto Kulttuurikeskukset Kulttuuri- ja yrityskeskus Logomo Kulttuurikeskus Cruselli Seikkailupuisto Vimma Museot Aboa Vetus & Ars Nova August Pyölniitun henkilöhistoriallinen museo Bengtskärs fyrmuseum (Bengtskärin majakkamuseo) Björkboda låsmuseum (Björkbodan Lukkomuseo) Forum Marinum Hartmanin mökki Jungfrusunds museum Koskipirtin Museotalo Lainamakasiinimuseo Liedon Vanhalinna Loimaan Taidetalo Korvensuun voimalaitos- ja konepajamuseo Käsityömuseo Miila Marttilan kirkkomuseo Museet Ett Hem Mynämäen kirkkomuseo Naantalin taidehuone Nautelankosken museo Paraisten teollisuusmuseo Paimion Sähkömuseo Pappilamuseo Reppuniemen ulkomuseo ja maatalousmuseo Sagalundin Museo Salon elektroniikkamuseo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU Sibelius-museo Suomen maatalousmuseo SARKA Suomen Partiomuseo Söderlångviks museum (Söderlångvikin museo) Taalintehtaan ruukinmuseo (Dalsbruks bruksmuseum )

8 Turun Lasarettimuseo Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo Turun terveydenhuoltomuseo Turun tuomiokirkkomuseo Turun vesilaitosmuseo Turun yliopiston eläinmuseo Turun yliopiston kasvimuseo Uudenkaupungin kulttuurihistoriallinen museo Tanssi Aurinkobaletti Tanssiteatteri ERI Teatteri Åbo Svenska Teater KOLMAS SEKTORI: Kirjallisuus Burning Bridge Literary Agency Kapustarinta Kaupunginosaviikot Kirjan talo ry Kirjan talon ystävät Kirjoittajaryhmä Tapiiri Kustavin kirjallisuusyhdistys ry. Littera Baltica Lounais-Suomen Kirjailijat Olohuone ry. Runoviikko ry Sanataideyhdistys Kratti ry / Sanataidekoulu Kratti Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Turun paikallisosasto Turun sanataideyhdistys Turun Tuglas-seura Åbolands litteraturförening r.f. Kotiseutu- ja kyläyhdistykset ja kaupunginosaseurat Alastaro-seura ry Asukasyhdistys Kerttuli ry Auran kotiseutuyhdistys ry Halinen-Räntämäki ry

9 Hembygdens väl r.f. Hirvensalo-seura ry Härkämäkiseura ry Kaarina-seura Kakskertaseura ry Kakskerran kotiseutuyhdistys Kalanti-seura Kaupunkim poja Keskikaupunkiseura Toispual jokke ry Keskikaupunkiseura Tälpual jokke ry Kiikala-seura Kisko-seura Koskelaisseura Koski as. Kyläyhdistys ry Kotiseutuyhdistys Suhina Kotiseutuyhdistys Tarvaiset ry Kustavin kotiseutuyhdistys Kuusjoki-seura Lieto-oppaat ry Lieto Seura ry Loimaa Seura ry Luonnonmaa-yhdistys ry Länsi-Turun asukasyhdistys ry Martinrantaseura ry Masku-seura ry Merimasku-seura ry Meripirtin kerho ry Mietoisten kotiseutuyhdistys ry Muurlan kotiseutuyhdistys ry Naantalin museoyhdistys ry Nousiaisten kotiseutuyhdistys Nummenpakanseura ry Oripää-seura ry Paattisten seura ry Paimio-seura ry Perniön kotiseutuyhdistys ry Perttelin kotiseutuyhdistys ry Piikkiö-seura ry Piispankatu-Biskopsgatan ry Portsa ry

10 Pyhämaan kotiseutuyhdistys Pyhärannan kotiseutuyhdistys Pääskyvuoriseura ry Pöytyän kotiseutuyhdistys ry Raisio-seura ry Rikala-seura ry Ruissaloyhdistys ry Runosmäkiseura ry Rusko-seura ry Rymättylä-seura ry Salon Hermanni seura ry Salo-Uskelan seura ry Somerniemi-seura ry Somero-seura ry Suomusjärvi-seura ry Taivassalo-seura ry Turkuseura-Åbosamfundet ry Turun Punkalaidun seura r.y. Turun Salonseudun Kilta ry Turun seudun eteläpohjalaiset ry Vahto-seura ry Vallis gratiae yhdistys ry Varissuoseura ry Vehmaan kotiseutuyhdistys ry Wirmo-seura ry Yläneen kotiseutuyhdistys ry Varsinais-Suomen kylät ry Kotiseutumuseot Iloniemen pajamuseo Houtskarin kotiseutumuseo Hunnaan kotiseutumuseo Kalannin kotiseutumuseo Karjalan kotiseutumuseo Kauppilan umpipiha Kiikalan kotiseutumuseo Kiskon kotiseutumuseo Korppoon kotiseutumuseo Kreivinmäen ulkomuseo Koskipirtti (Aura) Kurkijokimuseo Kustavin kotiseutumuseo Lemun kotiseutumuseo

11 Loimaan kotiseutumuseo Louhisaaren kartano Marttilan kotiseutumuseo Merimiehenkotimuseo Meritalon museo Muurlan kotiseutumuseo Nauvon kotiseutumuseo Paimion kotiseutumuseo Nousiaisten Kotiseutumuseo Oripään kotiseutumuseo, Kivimakasiini Paraisten kotiseutumuseo Pellonpään talonpoikaistalo Perttelin kotiseutumuseo Prunkkalan Poikettava (Aura) Pöytyän kotiseutumuseo Ruskon kotiseutumuseo ja Rindellin mäkitupamuseo Rymättylän kotiseutumuseo Tarvasjoen kotiseutumuseo Tavastilan Kotiseutumuseo Trömperin kestikievarimuseo Skyttalan museo Suomusjärven kotiseutumuseo Untamalan kotiseutumuseo Veräjänkorvan museo (Aura) Yläneen kotiseutumuseo Kuvataide Ars Auranmaa Art-Dur Musiikki- ja Kuvataidekoulu Arte ry/galleria Titanik Galleria AMA Galleria Levola Galleria Lillan Jöötti ry kuvanveistäjien yhdistys Loimaan taideseura Salon Taiteilijaseura ry Turun taidegraafikot ry / Galleria Joella Turun taiteilijaseura ry Valokuvakeskus Peri Varsinais-Suomen Kuvataidekeskus Yrjö Liipolan taidemuseo (Koski tl)

12 Viljasiilojen taidevalaistus (Loimaa) Käsityö Turunmaan käsi- ja taideteollisuuden käsityökoulu Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Musiikki Art-Dur Musiikki- ja Kuvataidekoulu Baltic Jazz Festival Crusell-seura (Uusikaupunki) Flame Jazz ry Jazzkukko ry (Laitila) Halikon musiikkiyhdistys ry Kabinettiorkesteri-yhdistys ry Kuninkaantien muusikot ry Laitilan kirkkokuoro ry Laitilan soittokunta ry Laitilan Mieslaulajat ry Musiikkikoulu Ainola Talvio Musiikkiyhdistys Leticia ry Naantalin musiikkijuhlasäätiö Oopperakammari ry Saaristo-ooppera ry Salo Jazz ry Taideyhdistys Hantla ry (Pyhäranta) Turku Jazz Orchestra Turun musiikkijuhlasäätiö Turun soitannollinen seura ry Turun Vanha Musiikki ry Varsinais-Suomen bändiyhdistys ry / ILMIÖ Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys ry Yläneen soittokunta Pöytyän Puhaltajat Muut Aurajokiverkosto Aurinkoinen tulevaisuus ry Kaupunginosaviikkojen tukiyhdistys ry Korpo Kulturgille Kulttuuriyhdistys Kuvio ry

13 Kulturföreningen Multiculti r.f. Laitilan Kulttuuriseura Walo ry Lounais-Suomen esihistoriamatkailuyhdistys Louhi ry Lounais-Suomen ruokakulttuuriyhdistys Kaffeli ry Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry Mathildedalin kulttuuriyhdistys ry Pro Rantakivet ry Pro Manillasäätiö Pöytyän kulttuurisäätiö Rakennusperinteen Ystävät ry Suomi-Venäjä-Seura Sydkustens landskapsförbund r.f. TAKU ry Turun yliopiston varsinaissuomalainen osakunta ry. Turun Suurtorin keskiaika Varsinais-Suomen museot ry Åbolands Ungdomsförbund ÅUF r.f. Tanssi Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry Barker-teatteriyhdistys ry Läntinen tanssin aluekeskus Kutomo ry Tanssiteatteri ERI Teatteri ja sirkus Barker-teatteriyhdistys ry Future Circus Turku ry Himolan teatteri (Uudenkartanon kyläyhdistys) Kaarinan nuorisoteatteri ry Kaivolan kesäteatteri (Laitila) Kertunmäen kesäteatteri (Loimaa) Krekilän kesäteatteri (Loimaa) Laajoen kesäteatteri Linnateatteri ry Loimaan Seudun Teatteriyhdistys ry New Performance Turku ry Niina Airaksinen Dance Productions Olohuone 306,4km2 -kaupunkitaidetapahtuma Pyhämaan Suviteatteri

14 Pöytyän harrastajateatteri ry Samppalinnan kesäteatteri Tarvasjoen kesäteatteri (nuorisoseura) Teaterboulage r.f. Teatteri Pieni tyttö Teatteri Provinssi Teatteri Tarmo Tehdasteatteri Turku International Puppetry (TIP) Connectionin Turun Kesäteatteri Vartiovuorella Turun Nuori Teatteri Turun Sirkus ry Uudenkaupungin teatteri Åbolands Ungdomsförbund rf TAIDE: TAITEEN EDISTÄMISKESKUS LOUNAIS-SUOMEN TOIMIPISTE VARSINAIS-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA TAITEILIJAT TAIDEJÄRJESTÖT Arkkitehtuuri Audiovisuaalinen taide Kirjallisuus/sanataide Kirjan talo ry Kustavin kirjallisuusyhdistys ry. Kuvataide Arte ry/galleria Titanik Jöötti ry. kuvanveistäjien yhdistys Loimaan taideseura Salon Taiteilijaseura ry Turun taidegraafikot ry. / Galleria Joella

15 Turun taiteilijaseura Valokuvakeskus Peri Vakka-Suomen Taideyhdistys Käsityö Turunmaan käsi- ja taideteollisuuden käsityökoulu Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Musiikki Crusell-seura (Uusikaupunki) Kuninkaatien muusikot ry Naantalin musiikkijuhlat Oopperakammari ry Taideyhdistys Hantla ry (Pyhäranta) Turun musiikkijuhlat Turun soitannollinen seura Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys ry Taideteollisuus Tanssi Barker-teatteriyhdistys Kutomo ry Teatteri ja sirkus Barker-teatteriyhdistys Future Circus Turku ry Linnateatteri ry Loimaan Seudun Teatteriyhdistys ry New Performance Turku ry Teaterboulage r.f. Teatteri Provinssi Tehdasteatteri TAIDEVERKOSTOT ArsNet Artists In The Archipelago Produforum

16 ALUEELLISET TAIDEKESKUKSET Framil ry - Varsinais-Suomen näyttämö- ja esitystaiteen yhteenliittymä Läntinen tanssin aluekeskus Vakka-Suomen Taideyhdistys LUOVA TALOUS: VIRANOMAISET JA RAHOITTAJAT AVI ELY-keskus: Yritysten kehittämispalvelut, ESR, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (Leader-ryhmät) Varsinais-Suomen liitto: Maakunnan kehittämisraha, Central Baltic Interreg V A, EAKR TEKES SITRA Luovan talouden keskus Logomo Byrå ja Konttori YRITYKSET Animaatiotuotanto Arkkitehtipalvelut Design, muotoilupalvelut ja käsityö Kotona Design Mums NIIN Finland Random Design Saanaj ja Olli Sofis Design Soften Turku Design Now Valoa by Aurora Elokuva- ja tv-tuotanto Länsi-Suomen elokuvakomissio SF Event Oy Turku Animation

17 Twisted Films Valoaurinko Kirjallisuus ja kustannustoiminta: Enostone-kustantamo Faros Kustannusliike Sammakko Mansarda-Kustannus Savukeidas Kustannus Turun Kansallinen Kirjakauppa Kuvataide, valokuvaus, taidegalleriat & taide- ja antiikkikauppa AD Satu-Maaria Archipelagophoto Galleria Levola Galleria Lillan PaintingDb Taidesivut.net Valokuvauspalvelu Markku Koivumäki Liikunta- ja elämyspalvelut Musiikki ja ohjelmapalvelut: Arsmusica Madmouse Productions - Studio Punos Ruisrock Soitin Laine Oy Synestesia Software Music Peliala Radio- ja äänituotanto Ruoka- ja ravintolakulttuuri Tanssi ja teatteri Aurinkobaletti Tanssiteatteri ERI NordicEdu Työhyvinvointipalvelut

18 Viestintä, mainonta- ja markkinointiviestintä Enostone Mainostoimisto Dimmi Mainostoimisto Kanava.to Mainostoimisto Namutehdas Mainostoimisto Neljä Ulottuvuutt Markkinointiviestintä Ullan Haloo Satumaa Viestintätoimisto Turku Viidakkorumpu Zeeland Tapahtumatuontanto: Eastway Happening Kulttuuridynamo Tapahtumallinen OSUUSKUNNAT Osuuskunta Fabriikki 8 Osuuskunta Kanslia Osuuskunta Kirjasin Osuuskunta Kulttuuriteko Osuuskunta Turun Kirjakahvila Taideosuuskunta Mekkala KEHITTÄMISKESKUKSET Loimaan ja Auranmaan yrityspalvelut Turun Seudun Kehittämiskeskus (TSeK), Länsi-Suomen elokuvakomissio Ukipolis Oy Yrityssalo Oy YRITYSHAUTOMOT Auranmaan Yrityspalvelut Turku Science Park Boost Turku Luovien alojen yrityshautomo Creve MYYNTI- JA MARKKINOINTI- JA MUUT YHTEISTYÖTAHOT Alueelliset Nuorkauppakamarit

19 Centrum Balticum Lounaisrannikon keskuskaupungit (Loura-yhteistyö) Maaseudun kehittämisyhdistykset TSeK Potkuri TE-keskus Turku Touring Oy / Visit Turku Turun Kauppakamari Turun Yrittäjät Varsinais-Suomen liitto, Valonia Varsinais-Suomen Yrittäjät Varsinais-Suomen Yrittäjä nuoret YES, yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkosto *********************** LÄPILEIKKAAVAT TOIMINOT JA TOIMIJAT ALUEEN KULTTUURIN JA TAITEEN OPETUSTA ANTAVAT OPPILAITOKSET Aalto yliopisto HUMAK/Kulttuurituotanto DIAK NOVIA Paasikiviopisto Taideteollinen Korkeakoulu Turun AMK:N Taideakatemia / Media-alan koulutus / elokuva- ja animaatio / journalismi / mainonnan suunnittelu Turun AMK:n Taideakatemia/ Kuvataiteen koulutus Turun AMK:n Taidekakatemia/ Esittävän taiteen koulutus / musiikki / sirkus / nukketeatteri Turun konservatorio Turun aikuiskoulutuskeskus Turun yliopisto / kansatiede / kotimainen kirjallisuus / kulttuurihistoria / musiikkitiede / taidehistoria / Tulevaisuuden tutkimuskeskus / Yleinen kirjallisuustiede Vapaan sivistystyön oppilaitokset ALUEEN KORKEAKOULUJEN TKI-TOIMINTA HUMAK-TKI Meri Novia Turun AMK Taideakatemia Turun yliopisto Technology Research Centere

20 Turun yliopisto Tulevaisuuden tutkimuskeskus Åbo Akademi VALTAKUNNALISET TIEDOTUS- JA TUKIPALVELUT JA RAHOITTAJAT Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK Culture Finland, kansallinen kulttuurimatkailun katto-ohjelma Dokumenttikilta ry Fimic- Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Finpro Finnvera Gramex Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kirkon tutkimuskeskus Koneen säätiö Konstsamfundet Kunnossa kaiken ikää ohjelma M.A.Castrénin seura Media Desk Museoliitto Muusikkojen liitto Nuori Suomi ry Nuorisotutkimusseura OKM Opetushallitus Pohjoismainen kulttuurirahasto Satu ry. Selkokeskus SITRA Suomen Akatemia Suomen elokuva-arkisto Suomen elokuvasäätiö Suomen kirjastosäätiö Suomen Kotiseutuliitto Suomen Kulttuurirahasto ja alueellinen Varsinais-Suomen rahasto Suomen musiikkikustantajat ry Suomen säveltäjät ry Suomi-Seura Svenska kulturfonden Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry Säätiöpalvelu

21 Taideteollisuusmuseo Taito ry Taku ry Tanssin tiedotuskeskus Teatterin tiedotuskeskus TEM Teosto Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Taiteen edistämiskeskus ja sen aluetoimipisteet Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta Valtion elokuvataidetoimikunta Valtion Kuvataidetoimikunta Valtion Muotoilutoimikunta Valtion näyttämötaidetoimikunta Valtion taidetoimikunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat Valtion tanssitaidetoimikunta VALTAKUNNALLISET JÄRJESTÖT, VERKOSTOT JA MUUT YHTEISTYÖTAHOT Culture Finland katto-ohjelma Finlands Svenska Hembygdsförbund Kulmat.fi - kulttuurin, matkailun ja luovien alojen toimijoiden verkkopalvelu Kuntaliitto Kuutoskaupungit Luova Suomi palvelu luovien alojen kehittäjille Luovimo-kansainvälistymisohjelma Opetus ja kulttuuriministeriö OKM Suomen Kotiseutuliitto Taiteen Edistämiskeskus Team Finland -verkosto Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Valtion Taidetoimikunnat Visit Finland KANSAINVÄLISET JÄRJESTÖT, VERKOSTOT, RAHOITTAJAT JA MUUT YHTEISTYÖTAHOT ANMA, Nordiska Konservatorierådet Association Européenne des Conservatoires (AEC) Confederation International de Liaisondes Ecoles de Cinema et Television(CILECT) Cumulus, International Association of Universities and Colleges of Art, Design and Media

22 Euro Cities, Culture for Cities and Regions Euroopan kulttuuripääkaupunkien verkosto European Institute of Cultural Routes European League of Institutes of the Arts European Network of Cultural Administration Training Centers (ENCATC) International Association of Schools of Jazz (IASJ) International Drama/theatre and Education Association (IDEA) Itämeren terveet kaupungit Kuntien ystävyyskaupungit Nordic Innovation Center Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismainen kulttuurirahasto Pohjoismainen taide- ja kulttuuriohjelma Union of the Baltic Cities, Comission on Culture Uuden Ajan Hansaliitto EU-STRATEGIAT JA -RAHOITUSOHJELMAT Erasmus+ EU:n koulutuksen, nuorison ja urheilun ohjelma EU:n Itämeri-strategia, Priority Area on Culture Eurooppa 2020 Horisontti2020 Interreg-ohjelmat Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa

23 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA LIITE 6.3. KUNNAN KULTTUURIPALVELUT V TO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

24 KULTTUURISTRATEGIATYÖN PANEELIKESKUSTELUISTA NOUSSEET TEEMAT (TURKU, NAUVO, LAITILA, LOIMAA, SALO) KUNNAN KULTTUURIPALVELUT JA YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI Kunnan ylläpitämä kulttuuritoiminta vaihtelee sisällöltään hyvinkin paljon riippuen paikkakunnan vahvuuksista, erityispiirteistä ja mielenkiinnon kohteista. Kunnalliseen kulttuuritoimintaan kuuluvat yleinen kulttuuritoiminta ja avustukset sekä kunnasta riippuen kirjastot, museot, teatterit, orkesterit ja taideoppilaitokset. Kunta on lisäksi paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan koordinaattori, verkostojen rakentaja ja tärkeä yhteyspiste alueen kulttuuritoimijoille sekä tiedon välittäjä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta toteaa, että kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Laki ei kuitenkaan määrittele, millaista tarjonnan pitäisi olla ja mikä taho sitä toteuttaa. VARSINAIS-SUOMESSA SUURIA EROJA KUNTIEN VÄLILLÄ KULTTUURIN RAHOITUKSESSA Kulttuuritoiminnan rahoituksessa on suuria eroja kuntien välillä koko Suomessa, myös Varsinais-Suomessa. Vuonna 2013 rahaa kulttuuriin käytettiin Turussa 205 euroa asukasta kohden ja Salossa 105 euroa. Kaikista kulttuurikustannuksista 75 prosenttia meni kirjastojen sekä taide- ja kulttuurilaitosten ylläpitämiseen. Tiedot käyvät ilmi Suomen Kuntaliiton 2014 julkaisemasta kulttuuritoimintaan käytetystä kustannusvertailusta. Kuntien rahoitus ja valtionosuudet tulevat jatkossa vähentymään ja yksityisen ja kolmannen sektorin rooli kulttuuripalveluiden tuottajana korostuu entisestään, vaikka valtiolla ja säätiöillä on nyt paljon enemmän rahaa kuin 20 vuotta sitten. Yhteistyöskenaario on voimakas trendi myös katsottaessa vuoteen Kulttuuripalvelut tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja kuntien välisenä yhteistyönä. TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISEN SUUNTIA Syksyllä 2015 järjestettiin Turun seudulla, Loimaalla, Laitilassa, Nauvossa ja Salossa alueellisia keskustelutyöpajoja. Alueiden kulttuuriasiantuntijat keskustelivat kunnallisista kulttuuripalveluista ja niiden tulevaisuudesta. Yhteinen näkemys oli, että tulevaisuudessa tilaaja-tuottajamalli ja kuntien kulttuurin tuottamisen ulkoistaminen yleistyvät ja hallinnolliset raja-aidat kaatuvat. Myös kuntien välinen yhteistyö lisääntyy kulttuuripalveluissa. Yksityinen ja kolmas sektori, ns. vapaa kenttä, tulee tuottamaan merkittävän osan kuntien kulttuuripalveluista. Kirjastojen rooli koetaan edelleen merkittävänä. Kirjastot takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden kaikille asukkaille. Niiden käyttöä tullaan laajentamaan olohuoneiksi, joissa tarjotaan myös muita palveluita. Muutenkin kuntien kulttuuritiloja hyödynnetään tehokkaammin ja avataan myös vapaan kentän käyttöön. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen panostaminen nousi tärkeimmäksi asiaksi. Visiona nähtiin maakunnallinen kulttuuripolkumalli, joka on kirjoitettu kaikkien varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmiin. Kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteys koettiin myös merkittäväksi teemaksi, joka korostuu entisestään. Toimialarajat ylittävä yhteistyö lisääntyy ja se huomioidaan myös rahoituksessa. Koettiin, että kunnalliset kulttuuripalvelut on vanhentunut käsite. Päättäjät ja rahoittajat tarvitsevat tietoa kulttuuriin sijoitetuista kerrannaisvaikutuksista. Hyvinvointivaikutuksista, jotka ovat investointeja tulevaisuuteen. On myös uskallettava tehdä uusia avauksia ja hankkeita, jotka tuovat elinvoimaa ja kasvua alueelle. Esimerkkinä Turun Logomo, josta tuli suuri luovan talouden keskus. 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

25 KUNNAN ROOLI KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA VISIOITA VUODELLE 2015 JOKAISESSA KUNNASSA ON PALKATTU KULTTUURIKOORDINAATTORI Suomen Kuntaliiton näkemyksen mukaan Varsinais-Suomeen tarvitaan 40 kulttuurialan viranhaltijaa. Kunnassa pitäisi olla kulttuurivastaava jokaista asukasta kohden. Pienimmillä kunnilla voisi olla yhteinen viran- tai toimenhaltija. Kulttuuri on osa kunnan peruspalvelua ja kulttuuripalveluiden ydintehtävä on kuntalaisten sivistyksestä huolehtiminen. Kunnilla on tasa-arvoisen kulttuuripalvelun tuottajan rooli. Kulttuurin volyymi tulee pitää isona; saatavilla monipuolista ja kattavaa tarjontaa kapenevista resursseista huolimatta. Määrärahoja kulttuurin huomioimiseen sisällytetään kunnan budjettiin eri sektoreille, ei vain kulttuuripuolelle. Valtionosuuksien lisäksi kunnilla pitää olla omia tuloja. Verovaroin tuetun kulttuurin osuus pienentyy, vrt. kaupunginteatterin yhtiöittäminen. Julkiset palvelut tulee kohdentaa heille, joille kulttuurin kuluttaminen muuten on liian kallista. Jokaisessa kunnassa tulee olla kansanopisto tai ainakin opiston palvelut helposti saavutettavissa. Kuntien tulee tarjota sellaisia palveluita, joista näkyy paikallisuus ja alueellisuus. Kulttuuri tuodaan lähelle ihmisten arkea. Kuntien tehtävä on myös osoittaa toimijoille tiloja, tukea toimijoiden verkostoitumista sekä osoittaa resursseja mm. avustuksin. Kunnat tuottavat yhteisiä kulttuuripalveluita, tarjoavat niitä toisille kunnille tai ostavat yhdessä palveluja vaikkapa kansalaisopistolta. Kuntien kulttuuripalvelujen tuottamisessa tarvitaan verkostoitumista ja yhteistyötä. TILAAJA-TUOTTAJAMALLI ON OTETTU KÄYTTÖÖN KULTTUURIPALVELUISSA Tilaaja-tuottajamallia lisätään. Kulttuurin tuottamista ulkoistetaan ja hallinnollisia raja-aitoja kaadetaan. Kunta tekee sopimuksia kolmannen sektorin kanssa. Kunnissa kehitetään ostopalveluja ja lisätään asiantuntemusta koulutuksella. Yhteistyöskenaario on voimakas trendi. Kunnallinen kulttuuripalvelu on vanhanaikaista. Käyttäjä ei tiedä kuka palvelun tuottaa, eikä hänen tarvitsekaan tietää. Koordinaatiota lisätään kunnissa. Esimerkiksi Nauvossa on jo olemassa Multicultur, kolmas sektori, joka tekee hyvää yhteistyötä kunnan kanssa. KUNNAN, YKSITYISEN SEKTORIN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖ ON TIIVISTÄ Kunta on kulttuuripuun runko, kolmas sektori puun oksat ja lehdet. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut voivat hiipua. Vapaaehtoistoiminnan merkitys ei vähene, mutta käsiparit ehkä vähenevät. Paikalliset kunnan asukkaat ja kesäasukkaat toimivat yhdessä alueen yhdistysten kanssa tapahtumien toteuttamisessa. Yhdistyspohjaiset kesä- ym. teatterit tuottavat paljon ohjelmaa. Kannustetaan yrityksiä mukaan tuottamaan kulttuuria. Kulttuurin kaupallistamisen kautta päästään kulttuuriyrittäjyyteen. Hyvä kulttuuritarjonta kasvattaa luovia ihmisiä, uusia irtiottoja, uusia mahdollisuuksia. Hallinnointi on usein ongelmallista aloitteleville yrittäjille. Kuntiin luodaan tuottajafirmoja, joissa on yhteisiä hallinto-osaajia. Laajennetaan yhteistyötä mm. avaamalla kunnan nettisivuille osio, jonne yksityinen taho voi tuoda omia tuotantojaan. Näin kunta antaa kolmannelle sektorille omaa tilaa. Kun välimatkat ovat pitkiä ja kunnat yhä isompia yksiköitä, kannattaa kulttuuri tuoda sinne, missä kulttuurin kuluttajat ovat. Käytetään hyväksi tietotekniikan mahdollisuuksia. Metropolitan-teatteri mahdollistaa suurelle katsojajoukolle hienoista produktioista nauttimisen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

26 KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUKSET TUNNETAAN JA TUNNUSTETAAN Kulttuuri on hyvinvoinnin väline ja luovuuden kumppani. Kunnan kulttuuripalveluista ei lyhyellä tähtäyksellä jää viivan alle mitään, mutta pidemmässä juoksussa vaikutukset ovat merkittävät. Kulttuuri merkitsee eri kuntalaisille eri asioita. Kulttuurin hyvinvointi tarkoittaa mm. elämäniloa, nautintoa ja virkistystä. Kun hyvinvointivaikutukset tajutaan, tarjonta laajenee. Kulttuurin elinkaariajattelu; hyvinvointia ja sivistystä kaikille ikäryhmille. Hyvinvointihankkeita on kunnissa ja niiden merkitys on tunnustettu. Priorisoidaan lasten kulttuuri. Päiväkodeissa lähdetään leikin varjolla opettamaan taidetta ja luovuutta sekä esiintymistaitoja. Kaikkein pienimpien kulttuurikasvatus aloitetaan esim. nukketeatteriesityksistä ja satukirjoista. Kouluun palkataan ohjaajiksi ammattitaiteilijoita. Kunta tukee myös koulukonsertti-, teatteri- ym. kiertueita. Vanhainkoteihin ja palvelutaloihin tuotetaan mm. viihdemusiikkia, kiertäviä teatterinäytöksiä ja tanssiesityksiä, taidetta ja elokuvia. Saavutettavuus toteutetaan viemällä kulttuuripalvelut käyttäjien luokse. Alueellinen, liikenteellinen ja taloudellinen saavutettavuus toteutetaan pääsylippujen hintojen kohtuullistamisella ja porrastamisella. Liikuntarajoitteisten ja vanhusten avustajat pääsevät esityksiin maksutta. Esitykset näytetään aina täysille katsojille, jolloin viime hetken liput ovat edullisempia. KULTTUURIKASVATUS OSAKSI OPETUSSUUNNITELMAA Kulttuurikasvatus otetaan mukaan osaksi päiväkotien ja koulujen opetussuunnitelmia. Perheitä kannustetaan kulttuurikasvatukseen ja tukemaan lapsen luovuutta. Päiväkodeissa ja kouluissa tunnustetaan luovuuden merkitys ja tunnistetaan luovuus. Kulttuuristrategian painopisteeksi on asetettu kulttuurikylpy pienestä pitäen. Kunnallinen kulttuuripolku sisällytetään opetussuunnitelmaan. Polku voi olla eri kunnissa oman näköisensä. Nostetaan lasten ja nuorten kulttuuriharrastusta liikuntaharrastusten rinnalle. Kulttuuri tulee vahvasti opetuksen piiriin koulussa lapset ovat tasa-arvoisessa asemassa, kun taas kodit ovat hyvin erilaisia. Valtio tukee toimintaa, jos kunnat eivät itse pysty. Päiväkodeille ja kouluille hankitaan mahdollisuuksia taiteen kokemiseen. Esitysten lisäksi taiteilijoiden läsnäolo kouluissa ja päiväkodeissa antaa lapsille virikkeitä, jotka he muistavat vielä aikuisenakin. Koulun jälkeen kouluissa on iltapäivätoimintaa, joka sisältää kulttuuria liikunnan lisäksi. Koulutoimi näkee roolinsa kulttuurikasvattajana. Verovaroilla lapsille ja nuorille tarjotaan korkealaatuista kulttuuria, tanssia, teatteria, musiikkia ja elokuvia. Koko ikäluokka on helposti saavutettavissa kouluissa. Viedään ohjelmaa kouluihin, koska resurssit viedä kokonaisia koululuokkia teattereihin ym. ovat vähäiset. Otetaan käyttöön joustavan koulupäivän malli, joka tuodaan esille myös OKM:n lastenkulttuuripoliittisessa ehdotuksessa. Koululaisten käyttöön annetaan kulttuurikortteja tms. ja luodaan kannustimia niiden käyttöön. Myös kirjastot otetaan monikäyttöön. Elokuvat ja muu koulun jälkeen järjestetty ohjelma lisäävät yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät syrjäytymistä. Ruokitaan perheiden mahdollisuutta kokea kulttuuria. Tuetaan perheiden hyvinvointia kulttuurin avulla. Perheet matkustavat, suunnataan palveluita heille. KIRJASTOT MUUTETAAN KANSALAISTEN OLOHUONEIKSI Kirjastojen käyttöä laajennetaan, kuten useissa kirjastoissa on jo tehtykin. Kirjastoista tehdään ihmisten olohuoneita, eri sukupolvien kohtaamispaikkoja, joista löytyy monipuolisia palveluja kaikille ikäryhmille. Kirjastot takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden asukkaille. Kirjastojen lakkauttaminen olisi katastrofi kuntaliitosalueille. Luentojen, lukupiirien ja lainaustoiminnan lisäksi kirjastoon kuuluvat yhteispalvelupisteet, tietokoneet ja internetin käyttö ja opastus. Toimintaa laajennetaan myös elokuva-, teatteri- sekä tanssiesitysten pitopaikaksi. Koululaisille kirjasto on vapaa-ajan kohtaamispaikka. 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

27 MAAKUNNALLINEN LASTEN KULTTUURIKESKUS TURUN PALVELUALUEELLE Turun palvelualue nähdään laajana kulttuurialueena. Kunnan omat kulttuuripalvelut nähdään osana laajempaa kokonaisuutta. Kulttuuripalveluita ja -laitoksia keskitetään yhteisiin tiloihin (kirjastojen monikäyttö, tanssi, teatteri, elokuvat jne.). Samalla koko maakuntaa elävöitetään kulttuurin keinoin. Varsinais-Suomen Lasten kulttuurikeskus kokoaa yhteen maakunnan lasten ja nuorten kulttuurin tekijät ja palvelut. Kulttuuri nähdään resurssina. Kulttuurimatkailuun panostetaan. Madalletaan taiteilijoiden kohtaamista asiakkaiden kanssa. Luodaan aito vuorovaikutus kulttuurin tuottajien välille sekä tuottajien ja kuluttajien välille. Taide avautuu vuorovaikutuksen kautta, ei pelkästään instituutioissa. Maakunnan museotoimintaa tulisi uudistaa digitaalisinkin keinoin. PROSENTTITAITEELLA TÄRKEÄ MERKITYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ JA LUONNONYMPÄRISTÖSSÄ Kulttuuri mielletään osaksi kaikkia sektoreita, myös osaksi teknistä sektoria. Prosenttitaiteen merkitys kasvaa rakentamisessa ja ympäristönhoidossa. RAHOITUSINSTRUMENTIT Kansainvälinen kulttuurin yhteistyö lisääntyy. Hyödynnetään EU:n instrumentteja, rahoitusta ja kulttuurinvaihtoa. Rahoitusta on tarjolla, esim. pienissä maaseutukunnissa (Leader mm.), joten kunnat eivät ole yksin. Kunta, yhdistykset ja yritykset toimivat yhdessä. Rahoitusmahdollisuuksista järjestetään koulutusta. Pyritään eroon kehittämishankkeiden hankebyrokratiasta. Kunnat löytävät uusia rahoitusinstrumentteja. AVUSTUKSISTA UUSIIN RAHOITUSMALLEIHIN Nykyiset avustusjärjestelmät puretaan ja uudistetaan. Tehostetaan uudenlaisia avustuksia saavien tahojen ja hankkeiden toteuttamista, seurantaa ja arviointia. Hankitaan uudenlaisia ostopalveluita. Ihmiset tulevat teatteriin vapaa-aikanaan. Julkisilla varoilla tuotettu taide on laadukasta. Tunnetaan kulttuurin käyttäjät ja keskitetään varojen jako ammattilaisille. Jos puoliammattilaiset jakavat keskenään kovin pieniä summia, lopputulos kärsii. Päättäjät ovat tietoisia tuotantojen taustoista ja tuloksista. MUUTTUVAT TOIMINTATAVAT Resurssien kohdentamista tulisi tehdä toimintatapojen kautta, ei vain kohderyhmiä valitsemalla. Tarvitaan toimintatapojen muutosta, sillä joskus pystytään jopa lisäämään palveluita toimintoja yhdistämällä. Tarkastelukulmaan otetaan mallia sote-sektorilta. Lisätään kuntien, kulttuurilaitosten, harrastajien ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Taiteenalojen edustajat tulevat paremmin esiin ja yleisön tietoisuuteen. Tehdään taide näkyväksi. KULTTUURIN ARVOSTUS JA TIETOISUUS KASVAA Ymmärretään, että kulttuurin tekeminen on luovien ihmisten työtä ja työn tuloksista pitää maksaa. Arvostuksen kasvun kautta saadaan yleisö maksullisiin kulttuuritapahtumiin. Tuottajat kasvattavat kulttuurin kuluttajia arvostamaan taiteilijoiden työtä. Kulttuurikokemuksista maksetaan samoin kuin urheilutapahtumista. Tarvitaan asennekasvatusta ja lobbausta. Vuonna 2025 kulttuuri sisältyy kunnan budjetissa kaikille sektoreille, ei pelkästään kulttuuribudjettiin. Kulttuuri ymmärretään hyvinvointipalveluna, sen merkitystä ei enää tarvitse erikseen perustella. Luovuus nähdään arvona, jolla lisätään luovaa yrittäjyyttä ja jolla saadaan alueille kasvua ja elinvoimaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

28 LUOVIEN ALOJEN KOULUTUSPAIKAT SÄILYVÄT VARSINAIS-SUOMESSA Taidealan kouluttajien täytyy koko ajan pysyä ajassa; uudistua ja uudistaa. Kouluttajien vastuulla on se, minkälaista osaamista koulutus tuottaa. Suomessa on koulutettu paljon taiteilijoita kaikilla aloilla ja kulttuuripuolen ammattilaisia olettamalla, että kaikille riittää työtä. Taiteilijoiden tilojen puute kumpuaa osaltaan koulutuksen räjähdysmäisestä kasvusta. Koko maakuntaa elävöitetään kulttuurin keinoin. Nähdään kulttuuri resurssina. Panostetaan kulttuurimatkailuun. Madalletaan taiteilijoiden kohtaamista tavallisten ihmisten kanssa. Taide nähdään osana arvoja, joista elämme. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

29 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Cultural personal trainerien käyttö, joita joissakin kunnissa jo onkin. Otetaan käyttöön terveydenhuollon ammattilaisten määräämät kulttuurireseptit. Luodaan kulttuurialan vanhainkoti. Työllistetään taiteilijat esim. kansalaispalkalla. Työllistetään taiteilijoita kouluavustajiksi. Houkutellaan yrityksiä osasponsoreiksi. Taiteilijoille työtiloja kunnat antavat tyhjiä kiinteistöjään käyttöön. Osoitetaan taiteilijoille kunnan ylläpitämä yhteinen tila, jota esim. teatteri- ja oopperaryhmät voivat käyttää. Rakennetaan kuntien keskuspaikoille esiintymislavoja, jossa koululaiset ja harrastelijat voivat esiintyä ponnahdus pinnalle -tyyppisesti herättämään mielenkiintoa esityksiin ja esiintymiseen. Tehdään prosenttitaidetta edelleen tunnetuksi. Esimerkit, tietoiskut ja mainokset kohdennetaan myös rakennusliikkeille imagon nosto. Kuntien omille kotisivuille myös tilaa vapaan kentän käyttöön. Dagisfestival, päiväkotifestivaalit. Lisätään päiväkotien ja koulujen yhteistyötä. Kulttuuripilleri positiivinen vaikutus, esim. tanssin keinoin. HAASTEET 1. Nuoret eivät lähde enää samalla tavalla kotiseutu- tai vapaaehtoistyöhön. 2. Kulttuuri joutuu aina perustelemaan itsensä! Sen arvo pitää tehdä näkyväksi. 3. Urheiluharrastuksista ollaan valmiita maksamaan isoja summia, mutta kulttuurista ei. Kulttuurin taloudellinen tukeminen nostetaan urheilun tukemisen tasolle. 4. Kulttuurin mittaaminen on vaikeaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

30 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA LIITE 6.4. KULTTUURIN TULEVAISUUSFOORUMI V TO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

31 KULTTUURIN TULEVAISUUSFOORUMI KOONTI TULEVAISUUSFOORUMIIN OSALLISTUJIEN IDEOISTA, TURKU VISIO 2025 KULTTUURI ON HELPOSTI JA EDULLISESTI SAAVUTETTAVAA, ESTEETÖNTÄ JA KAIKKI IKÄLUOKAT JA VÄHEMMISTÖRYHMÄT TASAPUOLISESTI HUOMIOIVAA Kulttuurin kuluttaminen on taloudellisesti saavutettavaa ja esteetöntä. Se koetaan oikeudeksi ja sitä on tarjolla monipuolisesti kaikille, ennakkoluulottomina ja yllättävinäkin yhdistelminä. Maakunnan kulttuuritarjonta on laadukasta ja monipuolista. Kansalaiset nauttivat kulttuurista ja yhteisistä kulttuurikokemuksista, henkinen hyvinvointi kasvaa ja syrjäytyminen vähenee. Maakunnan kulttuuri- ja taidelaitokset voivat hyvin. Kaikki ihmiset voivat nauttia kulttuurista iästä, elämäntilanteesta, liikuntarajoitteista tai tulotasosta riippumatta. Kulttuuri on lähellä yleisöä helposti saavutettavaa. Elämyksiä viedään myös sinne missä ihmiset ovat. Maakunta on yhdenvertaisuutta toteuttava. Monikulttuurisuus ja vähemmistöjen osallistuminen taiteen ja kulttuurin luomiseen säilyy, kasvaa ja voimistuu. PAIKALLISKULTTUURIA JA TAITEILIJOITA ARVOSTETAAN Vahvasti paikalliseen (lähialueen) kulttuuriin nojautuva kulttuuri ideointi ja toteuttaminen on paikallisissa käsissä. Varsinaissuomalainen moninaisuus ja paikallinen erityisyys säilyvät. PANOSTETAAN LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKASVATUKSEEN Ammattitaiteilijat työskentelevät tiiviissä ja systemaattisessa yhteistyössä koululaitoksen kanssa. Perustan luovat koko ikäluokalle varhaiskasvatus ja koululaitos kulttuurikasvatus ja yleissivistys kuuluvat tasapuolisesti kaikille. Kasvatusta ylläpitävät lisäksi kirjastot ja kansalaisopistot. Taide on osa koulupäivää. Maakunnan yhteinen, kuntakohtainen kulttuurikasvatussuunnitelma toimii. Kaikki lapset vierailevat ainakin kerran kouluaikanaan ammattiteatterissa, konsertissa, elokuvissa sekä taidenäyttelyissä ja muissa alueen kulttuurikohteissa. VARSINAIS-SUOMI ON SUUNNANNÄYTTÄJÄ JA EDELLÄKÄVIJÄ Elinvoimainen, innovatiivinen, laadukas ja vetovoimainen kulttuurin tuottaminen ja kuluttaminen luovat työpaikkoja ja hyvinvointia maakuntaan. Turku veturina kehittää laadukkaita kulttuuripalveluita, joita tarjotaan myös muualle maakuntaan. Alueen houkuttelevuus myös asuin- ja työntekopaikkana kasvaa. Turussa on kansainvälinen ja dynaaminen taidealan koulutus- ja tutkimuskeskittymä. Luova toimiala ja kulttuuri tuovat aineettoman arvonluonnin kautta merkittävän panoksen koko elinkeinoelämälle ja alueelle. Taiteellinen osaaminen ja luovuus ovat siirtyneet sivusta työn tekemisen keskiöön. Kulttuurialan työpaikat lisääntyvät ja hyvinvointivaikutukset nähdään laajemmin. Kulttuuri tekee hyvää, luo hyvinvointia tekijöille ja kuluttajille, muokkaa positiivista elämänasennetta sekä lisää oppimista ja yleissivistystä. Kulttuurin tekijöiden tukipalvelut ja turvaverkot ovat kunnossa. ASENTEET MUUTTUVAT, KULTTUURI NÄHDÄÄN ARJEN OSANA Kulttuuri on myös arkea, normaali osa yhä useamman asukkaan elämää. Koko Varsinais-Suomi sykkii kulttuuria. Nähdään kulttuurin resurssit ja mahdollisuudet. Kulttuurin tuottaminen ja kuluttaminen on vaivatonta. 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

32 TAVOITTEITA JA TOIMENPITEITÄ KAUPUNKITILAN KOKEMINEN Kaupunkitila kontekstoidaan uudelleen kulttuuripalveluiden kautta, osoitetaan taiteilijoille ja kulttuuritoimijoille tiloja. Kartoitetaan kuntien vapaita tiloja kulttuurialan toimijoiden käyttöön. Tilojen monikäyttö luodaan mahdollisuuksia tarjoamalla tiloja kulttuuritoimijoille vrt. maakuntastrategia. Edesautetaan henkisten ja fyysisten kohtaamispaikkojen luomista ja vanhojen rakennusten innovatiivista käyttöä. Kulttuuritoimijat kutsutaan mukaan innovoimaan käyttömahdollisuuksia. Kaupunkitilan suunnittelussa huomioidaan kauppa- ym. keskusten lomassa myös taiteen kokemista. Vahvistetaan paikallista toimintaa kirjastojen ja koulujen ympärille. Kirjastot ovat avoimia vapaille taiteilijoille. Järjestetään julkisissa tiloissa työpajoja ja kursseja. Suositaan yhdessä tekemistä ja yhdessä ajattelua. SAAVUTETTAVUUS Helpotetaan saavutettavuutta ja poistetaan saavutettavuuden esteet. Kehitetään toimia, joilla kulttuuripalvelut auttavat vähentämään yhteiskunnan ja markkinoiden tuottamaa polarisaatiokehitystä. Mahdollistetaan kulttuurin kokemukset kaikille ikäryhmille päiväkoti-ikäisistä seniorikansalaisiin. Viedään taidetta ja kulttuuria sairaaloihin ja vanhainkoteihin kulttuurikaveritoimintaa kehittämällä. Vahvistetaan yleisötyötä mm. kampanjalla: kutsu naapuri/kaveri mukaan. KULUTTAJAT JA YLEISÖTYÖ Panostetaan taiteen tekijöiden lisäksi myös kulttuurin kuluttajiin. Tämä antaa pohjaa myös uudentyyppiselle ideoinnille. Yksi iso kirjasto monen pienen kustannuksella ei ole hyvä ajattelutapa. Esitykset tuotetaan aina täysille saleille. Kulttuuriesitysten hinnat ovat kohtuullisia, koska kulttuuri kuuluu kaikille. TAITEEN HARRASTUSTOIMINTA Luodaan harrasteryhmille mahdollisuuksia ja tuetaan taiteen harrastustoiminnan kehittämistä. Tuetaan myös omaehtoista kulttuuria. KULTTUURI- JA TAIDEKASVATUS Panostetaan kulttuurin opetussuunnitelmiin kouluissa ja lisätään taiteen perusopetusta. Nostetaan lasten kulttuurikasvatus kunniaan esim. pelien ja ilmaisten kokeilujen kautta. Tämä vaatii resurssien kohdentamista. Taiteet ja kulttuuri tuodaan osaksi koulumaailmaa. Peruskouluihin lisätään taideluokkia. Nuorisopuoli otetaan myös vahvasti mukaan. Lasten kulttuuria on kehitetty osin Varsinais-Suomessa. Lapsille ja nuorille pitää kyetä tarjoamaan laadukkaita taide- ja kulttuurielämyksiä, koska yhdellä elämyksellä voi olla positiivinen vaikutus loppuiäksi. Ne auttavat löytämään lapsen ja nuoren omat potentiaalit sekä aidosti koskettavat ja kiinnostavat asiat vanhempien varallisuudesta riippumatta. Kulttuurin lukutaito lisätään kolmannen sektorin avulla koulujen mahdollisuutta rikastuttaa oppikokonaisuuksia kulttuurisisällöillä. Luodaan kuntiin kulttuuripolkuja, vrt. maakuntastrategia: kehitetään ympäristön lukutaitoa. Annetaan koululaisille kulttuuripassi ja luodaan kannustimia senn käyttöön. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3