LIITE 6.3. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA KUNNAN KULTTUURIPALVELUT EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 6.3. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025 KUNNAN KULTTUURIPALVELUT EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA LIITE 6.3. KUNNAN KULTTUURIPALVELUT V TO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

2 KULTTUURISTRATEGIATYÖN PANEELIKESKUSTELUISTA NOUSSEET TEEMAT (TURKU, NAUVO, LAITILA, LOIMAA, SALO) KUNNAN KULTTUURIPALVELUT JA YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI Kunnan ylläpitämä kulttuuritoiminta vaihtelee sisällöltään hyvinkin paljon riippuen paikkakunnan vahvuuksista, erityispiirteistä ja mielenkiinnon kohteista. Kunnalliseen kulttuuritoimintaan kuuluvat yleinen kulttuuritoiminta ja avustukset sekä kunnasta riippuen kirjastot, museot, teatterit, orkesterit ja taideoppilaitokset. Kunta on lisäksi paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan koordinaattori, verkostojen rakentaja ja tärkeä yhteyspiste alueen kulttuuritoimijoille sekä tiedon välittäjä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta toteaa, että kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Laki ei kuitenkaan määrittele, millaista tarjonnan pitäisi olla ja mikä taho sitä toteuttaa. VARSINAIS-SUOMESSA SUURIA EROJA KUNTIEN VÄLILLÄ KULTTUURIN RAHOITUKSESSA Kulttuuritoiminnan rahoituksessa on suuria eroja kuntien välillä koko Suomessa, myös Varsinais-Suomessa. Vuonna 2013 rahaa kulttuuriin käytettiin Turussa 205 euroa asukasta kohden ja Salossa 105 euroa. Kaikista kulttuurikustannuksista 75 prosenttia meni kirjastojen sekä taide- ja kulttuurilaitosten ylläpitämiseen. Tiedot käyvät ilmi Suomen Kuntaliiton 2014 julkaisemasta kulttuuritoimintaan käytetystä kustannusvertailusta. Kuntien rahoitus ja valtionosuudet tulevat jatkossa vähentymään ja yksityisen ja kolmannen sektorin rooli kulttuuripalveluiden tuottajana korostuu entisestään, vaikka valtiolla ja säätiöillä on nyt paljon enemmän rahaa kuin 20 vuotta sitten. Yhteistyöskenaario on voimakas trendi myös katsottaessa vuoteen Kulttuuripalvelut tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja kuntien välisenä yhteistyönä. TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISEN SUUNTIA Syksyllä 2015 järjestettiin Turun seudulla, Loimaalla, Laitilassa, Nauvossa ja Salossa alueellisia keskustelutyöpajoja. Alueiden kulttuuriasiantuntijat keskustelivat kunnallisista kulttuuripalveluista ja niiden tulevaisuudesta. Yhteinen näkemys oli, että tulevaisuudessa tilaaja-tuottajamalli ja kuntien kulttuurin tuottamisen ulkoistaminen yleistyvät ja hallinnolliset raja-aidat kaatuvat. Myös kuntien välinen yhteistyö lisääntyy kulttuuripalveluissa. Yksityinen ja kolmas sektori, ns. vapaa kenttä, tulee tuottamaan merkittävän osan kuntien kulttuuripalveluista. Kirjastojen rooli koetaan edelleen merkittävänä. Kirjastot takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden kaikille asukkaille. Niiden käyttöä tullaan laajentamaan olohuoneiksi, joissa tarjotaan myös muita palveluita. Muutenkin kuntien kulttuuritiloja hyödynnetään tehokkaammin ja avataan myös vapaan kentän käyttöön. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen panostaminen nousi tärkeimmäksi asiaksi. Visiona nähtiin maakunnallinen kulttuuripolkumalli, joka on kirjoitettu kaikkien varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmiin. Kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteys koettiin myös merkittäväksi teemaksi, joka korostuu entisestään. Toimialarajat ylittävä yhteistyö lisääntyy ja se huomioidaan myös rahoituksessa. Koettiin, että kunnalliset kulttuuripalvelut on vanhentunut käsite. Päättäjät ja rahoittajat tarvitsevat tietoa kulttuuriin sijoitetuista kerrannaisvaikutuksista. Hyvinvointivaikutuksista, jotka ovat investointeja tulevaisuuteen. On myös uskallettava tehdä uusia avauksia ja hankkeita, jotka tuovat elinvoimaa ja kasvua alueelle. Esimerkkinä Turun Logomo, josta tuli suuri luovan talouden keskus. 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

3 KUNNAN ROOLI KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA VISIOITA VUODELLE 2015 JOKAISESSA KUNNASSA ON PALKATTU KULTTUURIKOORDINAATTORI Suomen Kuntaliiton näkemyksen mukaan Varsinais-Suomeen tarvitaan 40 kulttuurialan viranhaltijaa. Kunnassa pitäisi olla kulttuurivastaava jokaista asukasta kohden. Pienimmillä kunnilla voisi olla yhteinen viran- tai toimenhaltija. Kulttuuri on osa kunnan peruspalvelua ja kulttuuripalveluiden ydintehtävä on kuntalaisten sivistyksestä huolehtiminen. Kunnilla on tasa-arvoisen kulttuuripalvelun tuottajan rooli. Kulttuurin volyymi tulee pitää isona; saatavilla monipuolista ja kattavaa tarjontaa kapenevista resursseista huolimatta. Määrärahoja kulttuurin huomioimiseen sisällytetään kunnan budjettiin eri sektoreille, ei vain kulttuuripuolelle. Valtionosuuksien lisäksi kunnilla pitää olla omia tuloja. Verovaroin tuetun kulttuurin osuus pienentyy, vrt. kaupunginteatterin yhtiöittäminen. Julkiset palvelut tulee kohdentaa heille, joille kulttuurin kuluttaminen muuten on liian kallista. Jokaisessa kunnassa tulee olla kansanopisto tai ainakin opiston palvelut helposti saavutettavissa. Kuntien tulee tarjota sellaisia palveluita, joista näkyy paikallisuus ja alueellisuus. Kulttuuri tuodaan lähelle ihmisten arkea. Kuntien tehtävä on myös osoittaa toimijoille tiloja, tukea toimijoiden verkostoitumista sekä osoittaa resursseja mm. avustuksin. Kunnat tuottavat yhteisiä kulttuuripalveluita, tarjoavat niitä toisille kunnille tai ostavat yhdessä palveluja vaikkapa kansalaisopistolta. Kuntien kulttuuripalvelujen tuottamisessa tarvitaan verkostoitumista ja yhteistyötä. TILAAJA-TUOTTAJAMALLI ON OTETTU KÄYTTÖÖN KULTTUURIPALVELUISSA Tilaaja-tuottajamallia lisätään. Kulttuurin tuottamista ulkoistetaan ja hallinnollisia raja-aitoja kaadetaan. Kunta tekee sopimuksia kolmannen sektorin kanssa. Kunnissa kehitetään ostopalveluja ja lisätään asiantuntemusta koulutuksella. Yhteistyöskenaario on voimakas trendi. Kunnallinen kulttuuripalvelu on vanhanaikaista. Käyttäjä ei tiedä kuka palvelun tuottaa, eikä hänen tarvitsekaan tietää. Koordinaatiota lisätään kunnissa. Esimerkiksi Nauvossa on jo olemassa Multicultur, kolmas sektori, joka tekee hyvää yhteistyötä kunnan kanssa. KUNNAN, YKSITYISEN SEKTORIN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖ ON TIIVISTÄ Kunta on kulttuuripuun runko, kolmas sektori puun oksat ja lehdet. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut voivat hiipua. Vapaaehtoistoiminnan merkitys ei vähene, mutta käsiparit ehkä vähenevät. Paikalliset kunnan asukkaat ja kesäasukkaat toimivat yhdessä alueen yhdistysten kanssa tapahtumien toteuttamisessa. Yhdistyspohjaiset kesä- ym. teatterit tuottavat paljon ohjelmaa. Kannustetaan yrityksiä mukaan tuottamaan kulttuuria. Kulttuurin kaupallistamisen kautta päästään kulttuuriyrittäjyyteen. Hyvä kulttuuritarjonta kasvattaa luovia ihmisiä, uusia irtiottoja, uusia mahdollisuuksia. Hallinnointi on usein ongelmallista aloitteleville yrittäjille. Kuntiin luodaan tuottajafirmoja, joissa on yhteisiä hallinto-osaajia. Laajennetaan yhteistyötä mm. avaamalla kunnan nettisivuille osio, jonne yksityinen taho voi tuoda omia tuotantojaan. Näin kunta antaa kolmannelle sektorille omaa tilaa. Kun välimatkat ovat pitkiä ja kunnat yhä isompia yksiköitä, kannattaa kulttuuri tuoda sinne, missä kulttuurin kuluttajat ovat. Käytetään hyväksi tietotekniikan mahdollisuuksia. Metropolitan-teatteri mahdollistaa suurelle katsojajoukolle hienoista produktioista nauttimisen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

4 KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUKSET TUNNETAAN JA TUNNUSTETAAN Kulttuuri on hyvinvoinnin väline ja luovuuden kumppani. Kunnan kulttuuripalveluista ei lyhyellä tähtäyksellä jää viivan alle mitään, mutta pidemmässä juoksussa vaikutukset ovat merkittävät. Kulttuuri merkitsee eri kuntalaisille eri asioita. Kulttuurin hyvinvointi tarkoittaa mm. elämäniloa, nautintoa ja virkistystä. Kun hyvinvointivaikutukset tajutaan, tarjonta laajenee. Kulttuurin elinkaariajattelu; hyvinvointia ja sivistystä kaikille ikäryhmille. Hyvinvointihankkeita on kunnissa ja niiden merkitys on tunnustettu. Priorisoidaan lasten kulttuuri. Päiväkodeissa lähdetään leikin varjolla opettamaan taidetta ja luovuutta sekä esiintymistaitoja. Kaikkein pienimpien kulttuurikasvatus aloitetaan esim. nukketeatteriesityksistä ja satukirjoista. Kouluun palkataan ohjaajiksi ammattitaiteilijoita. Kunta tukee myös koulukonsertti-, teatteri- ym. kiertueita. Vanhainkoteihin ja palvelutaloihin tuotetaan mm. viihdemusiikkia, kiertäviä teatterinäytöksiä ja tanssiesityksiä, taidetta ja elokuvia. Saavutettavuus toteutetaan viemällä kulttuuripalvelut käyttäjien luokse. Alueellinen, liikenteellinen ja taloudellinen saavutettavuus toteutetaan pääsylippujen hintojen kohtuullistamisella ja porrastamisella. Liikuntarajoitteisten ja vanhusten avustajat pääsevät esityksiin maksutta. Esitykset näytetään aina täysille katsojille, jolloin viime hetken liput ovat edullisempia. KULTTUURIKASVATUS OSAKSI OPETUSSUUNNITELMAA Kulttuurikasvatus otetaan mukaan osaksi päiväkotien ja koulujen opetussuunnitelmia. Perheitä kannustetaan kulttuurikasvatukseen ja tukemaan lapsen luovuutta. Päiväkodeissa ja kouluissa tunnustetaan luovuuden merkitys ja tunnistetaan luovuus. Kulttuuristrategian painopisteeksi on asetettu kulttuurikylpy pienestä pitäen. Kunnallinen kulttuuripolku sisällytetään opetussuunnitelmaan. Polku voi olla eri kunnissa oman näköisensä. Nostetaan lasten ja nuorten kulttuuriharrastusta liikuntaharrastusten rinnalle. Kulttuuri tulee vahvasti opetuksen piiriin koulussa lapset ovat tasa-arvoisessa asemassa, kun taas kodit ovat hyvin erilaisia. Valtio tukee toimintaa, jos kunnat eivät itse pysty. Päiväkodeille ja kouluille hankitaan mahdollisuuksia taiteen kokemiseen. Esitysten lisäksi taiteilijoiden läsnäolo kouluissa ja päiväkodeissa antaa lapsille virikkeitä, jotka he muistavat vielä aikuisenakin. Koulun jälkeen kouluissa on iltapäivätoimintaa, joka sisältää kulttuuria liikunnan lisäksi. Koulutoimi näkee roolinsa kulttuurikasvattajana. Verovaroilla lapsille ja nuorille tarjotaan korkealaatuista kulttuuria, tanssia, teatteria, musiikkia ja elokuvia. Koko ikäluokka on helposti saavutettavissa kouluissa. Viedään ohjelmaa kouluihin, koska resurssit viedä kokonaisia koululuokkia teattereihin ym. ovat vähäiset. Otetaan käyttöön joustavan koulupäivän malli, joka tuodaan esille myös OKM:n lastenkulttuuripoliittisessa ehdotuksessa. Koululaisten käyttöön annetaan kulttuurikortteja tms. ja luodaan kannustimia niiden käyttöön. Myös kirjastot otetaan monikäyttöön. Elokuvat ja muu koulun jälkeen järjestetty ohjelma lisäävät yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät syrjäytymistä. Ruokitaan perheiden mahdollisuutta kokea kulttuuria. Tuetaan perheiden hyvinvointia kulttuurin avulla. Perheet matkustavat, suunnataan palveluita heille. KIRJASTOT MUUTETAAN KANSALAISTEN OLOHUONEIKSI Kirjastojen käyttöä laajennetaan, kuten useissa kirjastoissa on jo tehtykin. Kirjastoista tehdään ihmisten olohuoneita, eri sukupolvien kohtaamispaikkoja, joista löytyy monipuolisia palveluja kaikille ikäryhmille. Kirjastot takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden asukkaille. Kirjastojen lakkauttaminen olisi katastrofi kuntaliitosalueille. Luentojen, lukupiirien ja lainaustoiminnan lisäksi kirjastoon kuuluvat yhteispalvelupisteet, tietokoneet ja internetin käyttö ja opastus. Toimintaa laajennetaan myös elokuva-, teatteri- sekä tanssiesitysten pitopaikaksi. Koululaisille kirjasto on vapaa-ajan kohtaamispaikka. 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

5 MAAKUNNALLINEN LASTEN KULTTUURIKESKUS TURUN PALVELUALUEELLE Turun palvelualue nähdään laajana kulttuurialueena. Kunnan omat kulttuuripalvelut nähdään osana laajempaa kokonaisuutta. Kulttuuripalveluita ja -laitoksia keskitetään yhteisiin tiloihin (kirjastojen monikäyttö, tanssi, teatteri, elokuvat jne.). Samalla koko maakuntaa elävöitetään kulttuurin keinoin. Varsinais-Suomen Lasten kulttuurikeskus kokoaa yhteen maakunnan lasten ja nuorten kulttuurin tekijät ja palvelut. Kulttuuri nähdään resurssina. Kulttuurimatkailuun panostetaan. Madalletaan taiteilijoiden kohtaamista asiakkaiden kanssa. Luodaan aito vuorovaikutus kulttuurin tuottajien välille sekä tuottajien ja kuluttajien välille. Taide avautuu vuorovaikutuksen kautta, ei pelkästään instituutioissa. Maakunnan museotoimintaa tulisi uudistaa digitaalisinkin keinoin. PROSENTTITAITEELLA TÄRKEÄ MERKITYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ JA LUONNONYMPÄRISTÖSSÄ Kulttuuri mielletään osaksi kaikkia sektoreita, myös osaksi teknistä sektoria. Prosenttitaiteen merkitys kasvaa rakentamisessa ja ympäristönhoidossa. RAHOITUSINSTRUMENTIT Kansainvälinen kulttuurin yhteistyö lisääntyy. Hyödynnetään EU:n instrumentteja, rahoitusta ja kulttuurinvaihtoa. Rahoitusta on tarjolla, esim. pienissä maaseutukunnissa (Leader mm.), joten kunnat eivät ole yksin. Kunta, yhdistykset ja yritykset toimivat yhdessä. Rahoitusmahdollisuuksista järjestetään koulutusta. Pyritään eroon kehittämishankkeiden hankebyrokratiasta. Kunnat löytävät uusia rahoitusinstrumentteja. AVUSTUKSISTA UUSIIN RAHOITUSMALLEIHIN Nykyiset avustusjärjestelmät puretaan ja uudistetaan. Tehostetaan uudenlaisia avustuksia saavien tahojen ja hankkeiden toteuttamista, seurantaa ja arviointia. Hankitaan uudenlaisia ostopalveluita. Ihmiset tulevat teatteriin vapaa-aikanaan. Julkisilla varoilla tuotettu taide on laadukasta. Tunnetaan kulttuurin käyttäjät ja keskitetään varojen jako ammattilaisille. Jos puoliammattilaiset jakavat keskenään kovin pieniä summia, lopputulos kärsii. Päättäjät ovat tietoisia tuotantojen taustoista ja tuloksista. MUUTTUVAT TOIMINTATAVAT Resurssien kohdentamista tulisi tehdä toimintatapojen kautta, ei vain kohderyhmiä valitsemalla. Tarvitaan toimintatapojen muutosta, sillä joskus pystytään jopa lisäämään palveluita toimintoja yhdistämällä. Tarkastelukulmaan otetaan mallia sote-sektorilta. Lisätään kuntien, kulttuurilaitosten, harrastajien ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Taiteenalojen edustajat tulevat paremmin esiin ja yleisön tietoisuuteen. Tehdään taide näkyväksi. KULTTUURIN ARVOSTUS JA TIETOISUUS KASVAA Ymmärretään, että kulttuurin tekeminen on luovien ihmisten työtä ja työn tuloksista pitää maksaa. Arvostuksen kasvun kautta saadaan yleisö maksullisiin kulttuuritapahtumiin. Tuottajat kasvattavat kulttuurin kuluttajia arvostamaan taiteilijoiden työtä. Kulttuurikokemuksista maksetaan samoin kuin urheilutapahtumista. Tarvitaan asennekasvatusta ja lobbausta. Vuonna 2025 kulttuuri sisältyy kunnan budjetissa kaikille sektoreille, ei pelkästään kulttuuribudjettiin. Kulttuuri ymmärretään hyvinvointipalveluna, sen merkitystä ei enää tarvitse erikseen perustella. Luovuus nähdään arvona, jolla lisätään luovaa yrittäjyyttä ja jolla saadaan alueille kasvua ja elinvoimaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

6 LUOVIEN ALOJEN KOULUTUSPAIKAT SÄILYVÄT VARSINAIS-SUOMESSA Taidealan kouluttajien täytyy koko ajan pysyä ajassa; uudistua ja uudistaa. Kouluttajien vastuulla on se, minkälaista osaamista koulutus tuottaa. Suomessa on koulutettu paljon taiteilijoita kaikilla aloilla ja kulttuuripuolen ammattilaisia olettamalla, että kaikille riittää työtä. Taiteilijoiden tilojen puute kumpuaa osaltaan koulutuksen räjähdysmäisestä kasvusta. Koko maakuntaa elävöitetään kulttuurin keinoin. Nähdään kulttuuri resurssina. Panostetaan kulttuurimatkailuun. Madalletaan taiteilijoiden kohtaamista tavallisten ihmisten kanssa. Taide nähdään osana arvoja, joista elämme. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Cultural personal trainerien käyttö, joita joissakin kunnissa jo onkin. Otetaan käyttöön terveydenhuollon ammattilaisten määräämät kulttuurireseptit. Luodaan kulttuurialan vanhainkoti. Työllistetään taiteilijat esim. kansalaispalkalla. Työllistetään taiteilijoita kouluavustajiksi. Houkutellaan yrityksiä osasponsoreiksi. Taiteilijoille työtiloja kunnat antavat tyhjiä kiinteistöjään käyttöön. Osoitetaan taiteilijoille kunnan ylläpitämä yhteinen tila, jota esim. teatteri- ja oopperaryhmät voivat käyttää. Rakennetaan kuntien keskuspaikoille esiintymislavoja, jossa koululaiset ja harrastelijat voivat esiintyä ponnahdus pinnalle -tyyppisesti herättämään mielenkiintoa esityksiin ja esiintymiseen. Tehdään prosenttitaidetta edelleen tunnetuksi. Esimerkit, tietoiskut ja mainokset kohdennetaan myös rakennusliikkeille imagon nosto. Kuntien omille kotisivuille myös tilaa vapaan kentän käyttöön. Dagisfestival, päiväkotifestivaalit. Lisätään päiväkotien ja koulujen yhteistyötä. Kulttuuripilleri positiivinen vaikutus, esim. tanssin keinoin. HAASTEET 1. Nuoret eivät lähde enää samalla tavalla kotiseutu- tai vapaaehtoistyöhön. 2. Kulttuuri joutuu aina perustelemaan itsensä! Sen arvo pitää tehdä näkyväksi. 3. Urheiluharrastuksista ollaan valmiita maksamaan isoja summia, mutta kulttuurista ei. Kulttuurin taloudellinen tukeminen nostetaan urheilun tukemisen tasolle. 4. Kulttuurin mittaaminen on vaikeaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

LIITE 6.4. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025 KULTTUURIN TULEVAISUUSFOORUMI EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

LIITE 6.4. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025 KULTTUURIN TULEVAISUUSFOORUMI EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025 LIITE 6.4. KULTTUURIN TULEVAISUUSFOORUMI V TO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND KULTTUURIN TULEVAISUUSFOORUMI KOONTI TULEVAISUUSFOORUMIIN

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

LUOVA TALOUS JA KULTTUURIYRITTÄJYYS LIITE 6.9. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025

LUOVA TALOUS JA KULTTUURIYRITTÄJYYS LIITE 6.9. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025 LIITE 6.9. LUOVA TALOUS JA KULTTUURIYRITTÄJYYS V TO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND LUOVA TALOUS JA KULTTUURIYRITTÄJYYS 27.11.2014,

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna Kotka 21.2.2013 KUULTO projekti kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke toimii Jyväskylän yliopistossa, rahoittajana OKM lähtenyt liikkeelle vuonna 2011, jatkorahoitus

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy?

Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy? Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy? Kulttuuria tehhään yhessä seminaari, Iisalmi 3.12.2013 Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, c/o opetus- ja kulttuuriministeriö Laki velvoittaa ja mahdollistaa Kirjasto-,

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen % eijo Taidetta % Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen sote- ja kulttuurialan toimijan yhteishanke, joka kehittää toimijoiden mahdollisuuksia juurruttaa kulttuuritoiminta kiinteäksi osaksi sote-palvelurakenteita.

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö www.nurmijarvi.fi 2 NURMIJÄRVEN KUNNAN KULTTUURIAVUSTUSSÄÄNTÖ 1.YLEISET PERIAATTEET 2. AVUSTUKSET 2.1 Tuotantotuki 2.2 Yhdistyksen vuokra-avustus 2.3 Työskentelyapuraha

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAITEESTA JA KULTTUURISTA HYVINVOINTIA Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Takuulla! Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri

Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri KAUPUNGINHALLITUS KH 10.6.2013, 219 Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2015-2017 laatimisohjeet, Talouden tasapainottaminen: 1) toimielimien tulee tehdä osana ensi vuoden

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO Hyvä kirjasto elävä alue Mikkeli 13.11.2012 13.11.2012 Kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali 1 Kirja pienen kirjaston tarpeisiin - viime vuoden urakkana oli kirja 13.11.2012

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Oulun kaupungin päivähoidon. http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/

Oulun kaupungin päivähoidon. http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/ Oulun kaupungin päivähoidon ALAKÖÖKI 2004- http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/ H.Makkonen Alaköökin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa elämyksellistä toimintaa päivähoitoyksiköille

Lisätiedot

Kolmannen sektorin toiminta ja sen vaikuttavuus Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Kolmannen sektorin toiminta ja sen vaikuttavuus Kanta- ja Päijät-Hämeessä NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Kolmannen sektorin toiminta ja sen vaikuttavuus Kanta- ja Päijät-Hämeessä Arvion toimeksianto Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Hämeen ELY-keskuksen välisessä

Lisätiedot

KULTTUURIN JA TAITEEN RAJAPINNAT LIITE 6.8. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025

KULTTUURIN JA TAITEEN RAJAPINNAT LIITE 6.8. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTATEGIA 2015-2025 LIITE 6.8. KULTTUURIN JA TAITEEN RAJAPINNAT V TO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND KULTTUURIN JA TAITEEN RAJAPINNAT MATKAILU,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma 1. Johdanto Yhteisöllisyysvaliokunta on helmikuussa 2012 tehnyt valtuustoaloitteen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 Kulttuurilautakunta 28.9.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KULTTUURIPALVELUIDEN SUUNNITTELUN LÄHTÖ- 3 KOHTIA 3. UUDENKAUPUNGIN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

LUOVA VARSINAIS-SUOMI

LUOVA VARSINAIS-SUOMI YHDESSÄ KULTTUURITEKOJA YHTEISTYÖTAIDOT Uudenlainen toimintakulttuuri lisää monialaisten työryhmien yhteistyötä ja uusien toimialarajat ylittävien tuotteiden ja palveluiden syntyä. Kulttuurialan järjestöt,

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA 2015-2025 LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025

VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA 2015-2025 LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA 2015-2025 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Varsinais-Suomen kulttuuristrategia 2015-2025

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Rakenteita ratkomassa

Rakenteita ratkomassa Rakenteita ratkomassa Valtakunnallisen selvityksen tuloksia taidetoiminnan rahoitus- ja toimintamalleista vanhustyössä Meille tulee töihin taiteeseen ja kulttuuriin kouluttautunut ihminen, joka tulee näyttämään,

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset:

Kulttuuripalvelujen kohdeavustukset: Vapaa-aikalautakunta 31 28.04.2015 Vapaa-aikalautakunta 44 27.05.2015 Kulttuuripalvelujen vuoden 2015 avustukset Vapla 28.04.2015 31 Valmistelija: kulttuurisihteeri Juhani Heinonen, puh. 02 761 1210 Vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1

Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1 Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1 Pointteja ja Ideoita: Keskitetyt materiaalihankinnat TATKU2 & Vantaa (Reeli Karimäki), vaikutus henkilöstöön. Voisiko tästä Taitelija päiväkodissa -mallista

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Porin kaupungin kulttuuritoimen pitkän aikavälin palveluohjelma

Porin kaupungin kulttuuritoimen pitkän aikavälin palveluohjelma KULTTUURI 2020 Porin kaupungin kulttuuritoimen pitkän aikavälin palveluohjelma Hyväksytty Porin kaupungin kulttuurilautakunnan kokouksessa 14.5.2014, 74 Toiminta-ajatus Kulttuuri on Porissa kunnallinen

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Ennusteita Ennusteita Elämää talouden varjossa Väki vanhenee. Korkea ikä tuo fyysiseen ja/tai

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä Anya Productions Anya Productions Ky Kuopiolainen kulttuurialan tuotanto-, koulutus- ja myyntipalveluyritys 2 työntekijää, 3 harjoittelijaa (Ely keskuksen myöntämä ensimmäisen työntekijän tuki) Kirjanpito,

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä 1. Tasa-arvoista yhteistyötä Lapin järjestöstrategia 2030 2. Lappilainen järjestökenttä 3. Kylätilat, järjestötalot/-keskukset Lapissa

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Yhdistää 3 nykyistä ohjelmaa: Kulttuuri,

Lisätiedot

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Kaisa Koskela kaisa.k.koskela@espoo.fi Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Tavoitteena hahmottaa kokonaistilannetta ja palvelutarpeita kulttuurisen moninaisuuden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot