Tervetuloa Tampereelle yleisurheilun nuorten EM-kisoihin!

Transkriptio

1 2/2013 Tampereen Liikuntasanomat Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti Nuorten yleisurheilun EM-kisat suurtapahtuma Tampereella Jani Koskela Suomen nopein mies 200 metrillä EM-kisoissa yli 700 vapaaehtoista! Tampereen Pyrinnön ja kaupungin yhteistyö esimerkillistä

2 Pääkirjoitus Tervetuloa Tampereelle yleisurheilun nuorten EM-kisoihin! Tampereella järjestettävät nuorten Euroopan Mestaruuskisat ovat tänä vuonna kansainvälisin Suomessa järjestettävä urheilun suurtapahtuma. Osanottajamaita on mukana peräti 45. Kisoihin ottaa osaa yli tuhat maanosamme parhaimmistoon kuuluvaa nuorta urheilijaa. Lisäksi joukkueiden mukana kaupunkiimme saapuu 500 hengen suuruinen joukko, joka koostuu joukkueiden valmentajista, huoltajista ja johtoportaasta. Myös media saapuu Tampereelle runsaslukuisesti. Tampereella tapahtumaa on viemässä onnistuneesti läpi 700 tehtävistään innostunutta vapaaehtoista. Kisajärjestelyistä vastaa Tampereen Pyrintö yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Yhteistyössä ovat mukana myös Suomen Urheiluliitto sekä Euroopan Yleisurheiluliitto. Liikuntapalvelujen näkökulmasta yhteistyö muiden järjestäjätahojen kanssa on sujunut hyvin ja aikatauluissa on pysytty kiitettävällä tavalla. Luotan täysin siihen, että näinkin suuren tapahtuman läpivienti onnistuu erinomaisesti, sillä kaikilla mukana olevilla tahoilla on valtaisa kokemus kisajärjestelyistä. Kisat tulevat näkymään sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti erittäin laajasti, sillä YLE lähettää yli 30 tuntia kisalähetystä kotimaahan ja Eurosportin välityksellä ympäri Eurooppaa. Kisat tarjoavat Tampereen kaupungille todella suuren näkyvyyden sekä Suomessa että kansainvälisesti. Olen iloinen siitä Tampereen kaupungin linjauksesta, että haemme aktiivisesti erilaisia tapahtumia kaupunkiimme. Tuosta nämä EM-kilpailut ovat erinomainen esimerkki. Nämä EM-kilpailut tuovat kaupunkiimme kesäisen viikon ajaksi kansainvälisen tuulahduksen ja pörinää, joka näkyy värikkäänä ympäri kaupunkia. Kisat tuottavat varmasti myös taloudellista hyvää eri palvelujen tarjoajille, mikä on hyvin tervetullutta nykyisessä talouden matalasuhdanteessa. Kaupungin liikuntapalvelujen puolesta toivotan kaikki Euroopan yleisurheilevat maat sekä yleisön tervetulleiksi Tampereelle. Tampereen Pyrinnöstä Suomen kisajoukkueeseen on valittu Jani Koskela (200 m ja 4x100 m viesti), Sanni Utriainen (keihäs), Lotta Harala (100 m aidat) ja Markus Koivula (4 x 100 m viesti). Kannustetaan yhdessä heidät huippusuorituksiin! Pekka P. Paavola liikuntajohtaja, Tampereen kaupunki Tampereen Liikuntasanomat 2/2013 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Ratinan rantatie TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p Toimitussihteeri Petri Vilkko p ideatampere@kolumbus.fi Liikuntapalvelujen yhteyshenkilöt Leila Lahti p leila.lahti@tampere.fi Satu Arvonen p satu.arvonen@tampere.fi Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) Taitto Tuija Lautiainen Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Painosmäärä kpl ISSN X Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntasanomat Anna lehdestä palautetta: leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Ratinan rantatie TAMPERE Kannen kuvassa Tampereen Pyrinnön lahjakas pikajuoksija Jani Koskela. Kuva Petri Vilkko. 2 3

3 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Tamperelaisväriä EM-kisojen pika-aidoissa Lotta Harala nauttii itsensä ha astamisesta ja kilpailemisesta Nuorten EM-kisojen yksi mielenkiintoisimmista lajeista on naisten 100 m:n aitajuoksu, jossa Tampereen Pyrintöä edustava aitajuoksija Lotta Harala tavoittelee ennätystään ja sitä kautta sijoittumista mahdollisimman lähelle lajin eurooppalaista kärkeä. Yleisurheilun Lotta aloitti 11-vuotiaana saatuaan kimmokkeen lajia kohtaan Tampereen koulujenvälisistä yleisurheilukisoista. - Olen aina ollut kunnianhimoinen ja nauttinut itseni haastamisesta ja kilpailutilanteista, joten kilpailumielisyys yleisurheiluunkin kasvoi luontaisesti pikku hiljaa lajiin sisälle päästyäni. Toki leikkimielisyys ja pilke silmäkulmassa kentilläkin ovat edelleen minun juttuni. Pohjat rakennettu kestäviksi - Pienenä harjoitusmääräni ohjatuissa treeneissä eivät olleet suuret, mutta elämäntapani olivat liikunnalliset. Kavereitten ja perheen kanssa kertyneet liikuntamäärät olivat kuitenkin vähintäänkin yhtä korkeat kuin varsinaisissa yleisurheilutreeneissä. Ikävuosina Lotan treenimäärät kasvoivat merkittävästi, ja viikoittaiset harjoitustuntimäärät nousivat korkealle. - Se onkin aikuisuraani varten yksi vahvuuksiani, että pohjat on rakennettu kestäviksi. Nyt harjoittelen tuntimäärällisesti jo vähemmän kuin nuorempana, mutta kaikki on tarkempaa ja ammattimaisempaa. Tehoja pyritään lisäämään iän myötä jatkuvasti. Joskus harjoitustunteja viikkooni saattaa tulla 30 ja joskus 10, haarukka on siis hyvin laaja. - Kuuluin Pyrinnön valmennusryhmään, jossa valmensivat Aliisa Siljander ja Jonna Anttila. Minulla kävi hyvä tuuri, sillä pääsin tuohon ryhmään heti aloittaessani ja yhteistyö heidän kanssaan jatkui aina 20-vuotiaaksi saakka. - Olen erittäin tyytyväinen juniorivuosien valmennukseeni, ja juurikin Allu ja Jonna ovat erityisesti hyvien pohjien ja ominaisuuksien rakentamisella vaikuttaneet nousujohteiseen uraani. Pirkkahalli ja Ratina suosikkipaikkoja Lotta kertoo treenaavansa kesäisin Ratinassa, Pyynikillä ja Hervannassa. Talvisin hänen pääasiallisin treenipaikka on Tampereen messu - ja urheilukeskuksessa. Myös uimahalleissa hän tekee palauttavia harjoituksia säännöllisesti. - Nääshallilla käyn tekemässä puntteja ja viime talvena harjoittelin myös Polte-salilla. Varalan Urheiluopiston tiloja käytämme myös silloin tällöin treeneissämme. - Tampereen Messu- ja urheilukeskus eli Pirkkahalli on suosikkihallini ja Ratina suosikkikenttäni Suomessa, joten kotikaupungistani löytyvät laadukkaat puitteet lajiini. Yksi uusikin ajatus Lotalla on mielessään Tampereen urheilumahdollisuuksien edelleen kehittämiseksi: - Harjoittelupaikkoja meillä on. Mutta myös palautumiskeskukselle olisi tarvetta. Tampereella voisi olla esimerkiksi keskitetty paikka, jossa olisi kylmäallas, sauna, infrapunasauna ja ehkä jotain muuta, missä urheilijat saisivat edistää palautumistaan. Koulun ja urheilun yhdistäminen onnistui Koulunkäynnin ja urheilun yhdistäminen onnistui Lotan kohdalla leppoisasti ja stressittömästi. - Urheilulukio oli minulle täysin oikea valinta ja Sammon keskuslukion opettajat ovat hyvin urheilumyönteisiä ja olivat ymmärtäväisiä leirien ja kisareissujen aiheuttamien poissaolojen ja kovien harjoituskausien väsymyksen suhteen. - Aamutreenien ansiosta saimme myös juuri tuossa treenimäärien kannalta tärkeimmässä eli lukioiässä nostettua harjoittelumäärät hyvälle tasolle. Sen mahdollisti juuri urheilulukio. Lotta on osallistunut aktiivisesti myös Tampereen Urheiluakatemian toimintaan. - Koen saaneeni kaikista suurimman konkreettisen hyödyn Tampereen Urheiluakatemialta sen järjestämistä te loista ja erilaisista seminaareista, jotka ovat olleet erittäin hyödyllisiä niin meille urheilijoille kuin valmentajillekin. - Toki akatemian kautta oleva hyvä verkosto on ollut myös käytettävissäni. Ja pidän sii- t 4 Pirkkahalli on Lotta Haralalle mieluinen paikka kilpailla ja harjoitella talvikaudella. 5

4 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko "Se, minkä olen kuitenkin jo tähänkin ikään tullessa onnekseni oppinut on "happiness is not a destination, it is a way of life". tä yhteisöllisyyden tunteesta, jonka akatemia kaikille meille Tampereen urheilijoille luo. Maajoukkueleireiltä sparrausapua Lotta on kuulunut myös Suomen Urheiluliiton maajoukkueryhmään. - Siihen kuuluminen on minusta ollut hienoa. Toki sieltä saamani tuet ovat tärkeät, mutta luulen, että suurimmat hyödyt ovat kuitenkin henkisen puolen juttuja. Tuntuu hyvältä, että olen osa jotakin arvostettua ja tavoiteltua paikkaa. - Maajoukkueleirit, joilla saan sparrausapua Suomen muilta huippuaitureilta ja saan jakaa ajatuksia heidän kanssaan, on yksi maajoukkueeseen kuulumisen parhaita juttuja. Ei se juokseminenkaan yksin niin hauskaa olisi. Lotan EM-kisoihin tähtäävä talviharjoittelu sujui kokonaisuutena varsin hyvin. - Ei tosin ollut mitään huikeita edistyspomppauksia, mutta ei myöskään floppeja. Normaalia harjoittelua siis. Koko talven olin terve ja se oli yksi tärkeä osa hallikauden onnistumistani. Talvella hänet valittiin edustamaan Suomea EM-halleihin Göteborgiin yhdessä Nooralotta Nezirin kanssa. Ulkomailla Lotta treenasi talven aikana noin kymmenen viikkoa. Leirityspaikkoina olivat Playa del Ingles, Teneriffa ja Italian Formia. Alkukesä haasteellinen - Leirit olivat omalta osaltani vaikeampia ja tähän kesään tulo on ollut värikkäämpi ja haasteellinen. Viimeiset pari viikkoa ennen EM-kisoja Lotta on keskittynyt valmentajiensa Petra Söderstömin ja Juha Sainion johdolla vielä erityisesti aitomistekniikan hiomiseen. - Juoksukuntoa minulla jo on, kunhan vielä ne aidatkin ylittyisivät paremmin. Mutta niinhän jo totesin, pidän haasteista ja tässä on yksi sellainen! Olen erityisen tyytyväinen siitä, että olen saanut tekemistäni rennommaksi enkä ole enää niin syväjumissa kuin olin aikaisemmin. Kestän taas kovempaa harjoittelua paremmin ja kroppani on harjoitteille vastaanottavainen jälleen. Lotta myöntää, että Nuorten EM-kisat tulevat vastaan vaikean kevään jälkeen ehkä hiukan liian nopeasti. Hänen ennätyksensä 100 m:n aidoissa on 13,65. Sen hän juoksi viime kesänä. Hänen paras noteerauksensa tänä kesänä on pari kymmenystä hitaampi. - Kilpailukauden aloittamiseni lykkääntyi ja suurta kisavarmuutta en ehtinyt hankkimaan ennen Tampereen kisoja. Olen silti luottavainen, palikat ovat edessäni, ne on vain koottava kasaan. Kun teen sen ja luotan itseeni, minusta on palkintopallille. Jokaisena päivänä pyrin tekemään asiat niin, että olen lähempänä ja lähempänä palkintosijoja. - Kuntoni on joka tapauksessa hyvä ja kesän aikana tulen varmasti juoksemaan kovaa. Toivottavasti asiat loksahtavat kohdilleen jo EM-kisoihin mennessä. Koko urani tavoitteeni on aikuisten arvokisoissa menestyminen. Lotta toteaa, että oman treenaamisen ohessa muun urheilun seuraaminen on jäänyt melko vähälle. - Teen itse jokapäiväisessä arjessani urheilun parissa niin tiiviisti töitä, että en enää sen lisäksi jaksa keskittyä suuresti urheiluun. Tykkään katsella fudista, lätkää ja erityisesti taitoluistelua telkkarista ja seuraan suurimpia kisoja ainakin noista lajeista mielenkiinnolla. - Tietty urheilijakavereitteni suoritukset kiinnostavat minua ja niitä seuraan lajeista riippumatta innokkaasti. Vaikka oma lajini on aika maskuliininen, rakastan katsella naisellisia lajeja kuten tanssia ja taitoluistelua. Olenhan minäkin vain ihan tavallinen tyttö! Urheileminen elämäntapa Valmentautumisen ohella Lotta kertoo harrastavansa musiikkia, tekevänsä joitakin kuvauksia, viettävänsä aikaa kavereiden ja perheen parissa sekä syövänsä hyvin. - Elämäni on melko hektistä, joten osaan nauttia nykyään suuresti siitä, että pääsen kaikessa rauhassa perheemme mökille rentoutumaan. Ystävistä ja elämäni tärkeistä asioista kiinni pitäminen on suuri osa myös urheilussa menestymistä. - Silloin kun minun on hyvä olla, saan itsestäni paljon enemmän irti myös urheilussa. Vaikka lajini on raakaa tulosurheilua, ei elämäni saa olla liian suorituskeskeistä. Urheilun harrastamisesta on tullut Lotalle tärkeä elämäntapa. - Urheilu on minulle yksi elämäni tärkeimpiä asioita ja arkeni pyörii jatkuvasti sen ympärillä. Saan siitä tunteita, elämyksiä ja kokemuksia, joita en usko, että voisin muualta saada. Kilpaurheilun aika on nyt eikä enää 10 vuoden päästä. - Haluan nähdä, mihin minusta tässä lajissa on. Kuinka pitkälle voin päästä ja mitä kaikkea saavuttaa. Se, minkä olen kuitenkin jo tähänkin ikään tullessa onnekseni oppinut on "happiness is not a destination, it is a way of life". Kovista urheilullisista tavoitteistaan huolimatta Lotta sanoo kuitenkin pyrkivänsä nauttimaan matkastaan kohti suuria saavutuksia. - En suorita jokaista päivääni vain mitalin kiilto silmissä ja kiroa niitä rajoitteita, joita urheiluni minulle asettaa. Elän itselleni mielekästä elämää ja olen onnellinen, että saan joka päivä elää ja toteuttaa unelmaani. Matkahan kohti määränpäätäni on jo alkanut. Pyrinnön sprintterilupaus EM-kisojen 200 m:lle ja 4 x 100 m:n viestiin Toisen polven pikajuoksija Jani Koskela matkalla kohti huipputuloksia t 6 7

5 Ratinassa viihtyvä Jani Koskela nousi alkukesän aikana Suomen tilastoykköseksi mielimatkallaan 200 m:n juoksussa. Tampereen Pyrintöä edustavan toisen polven pikajuoksijan Jani Koskelan, 20, nousujohteisesti edennyt urakehitys on siivittänyt hänet lupauksia herättävään vauhtiin. Jo viime kesänä hänelle irtosi paikka Suomen miesten maajoukkueeseen Helsingin EM-kisojen pitkässä viestissä. Vuosi sitten Jani Koskela puki sini-valkoisen maajoukkueasun ylleen myös Pohjoismaiden nuorten mestaruuskisoissa, Nuorten EM-kisoissa Tallinnassa sekä nuorten MM-kisoissa Barcelonassa. Tänä kesänä juuri ennen juhannusta mies sai kutsun miesten maajoukkueeseen joukkueiden Eurooppa Cupiin Dubliniin, jossa hän edusti Suomea pikaviestin ohella 200 m:n juoksussa. Valttina monipuolisuus Jani Koskela on pikajuoksijana yksi Suomen lupaavimmista ja myös monipuolisimmista. Sekä 100 m:llä, 200 m:llä että 400 m:llä hän kuuluu kärkikaartiin Suomessa. Oman ikäluokkansa kärkiaikaa hän on 400 metrillä pitänyt jo pitkään. Tällä hetkellä hänen päähuomionsa on keskittynyt 200 metrille, jossa hänellä on maan kärkiaika myös miesten sarjassa. - Minulla todettiin talvella pölyallergia ja siihen on liittynyt kaikennäköistä ongelmaa, minkä vuoksi en ole pystynyt kovin paljon tekemään 400 m:n juoksun edellyttämää lajiharjoittelua. Siksi tänä kesänä olen ottanut päätähtäimeeni tuon 200 metriä. Myös nuorten EM-kisoissa Tampereella hänen tavoitteenaan on ollut taistella Euroopan nuorten pikajuoksuherruudesta 200 m:n matkalla. Mutkana matkassa hänellä oli kisoihin oikeuttavan tulosrajan alittaminen. Sen hän kerran jo tekikin pysäyttämällä Ratinan kisoissa kellot komeaan aikaan 21.17, mutta myötätuulta juoksun aikana oli hivenen liikaa. Hyväksyttävissä oloissa hän oli jo kesäkuun alussa päässyt seitsemän sadasosasekunnin päähän rajasta Jyväskylässä käydyssä kilpailussa. Sitä vastoin Eurooppa Cupissa Dublinissa sääolosuhteet eivät olleet suosiollisia ennätysjuoksua silmällä pitäen. Päivää ennen virallista EM-kisojen ilmoittautumisajankohtaa tuo tavoiteltu raja Jämsänkosken pikajuoksukarnevaaleilla oli vihdoin rikkoutua, mutta onnettaret eivät vieläkään olleet suosiollisia. Hänen voittoaikansa jäi vaivaisen sadasosasekunnin rajasta ollen Tosin myötätuulta tuonkin juoksun aikana oli hivenen liikaa. Onneksi Suomen Urheiluliitto päätti puuttuvasta tulosrajasta huolimatta nimetä Jani Koskelan EM-kisojen 200 m:n juoksuun sekä pikaviestiin. On todella mielenkiintoista nähdä Tampereen seudun ja tällä hetkellä koko maan nopein 200 m:n mies kisaamassa kotiyleisön edessä Ratinassa Euroopan muita nuoria huippuja vastaan. Urheilevat vanhemmat esikuvina ja kannustajina "B-hallin avaamisen myötä treenimahdollisuudet ovat ehdottomasti helpottuneet Tampereella. Yleisurheiluharrastuksen pariin Pyrinnön junioriryhmiin Jani Koskela tuli jo alle 10-vuotiaana. - Muuta en sitten olekaan harrastanut, Sammon urheilulukiosta keväällä ylioppilaaksi kirjoittanut nuorukainen toteaa. Urheilullisia esikuvia Jani Koskelan ei tarvinnut kaukaa hakea. Hänen valmentajanaan toimiva isänsä Juha Koskela kuului 1980-luvulla Pyrinnön edustusmiehistöön pikaviesteissä ja Hannele-äiti (o.s. Hämäläinen) kuului aikanaan maan eturivin pituushyppääjiin ennätystuloksellaan 626 cm. Janin perheeseen kuuluu lisäksi kolmiloikkaa harrastava sisko Sanni Koskela. Jo varhaisessa vaiheessa Jani Koskelan kiinnostus kohdistui yleisurheiluun ja nimenomaan pikajuoksuun. - Olen aina tykännyt juosta. Jani muistelee, että treenaaminen junioriikäisenä Pyrinnön juniorivalmennusryhmissä ei ollut kovin ryppyotsaista. - No, se nyt oli semmoista että käytiin treeneissä pitämässä kavereiden kanssa hauskaa. Järjestelmällisemmäksi harjoittelu muuttui viisi vuotta sitten Jani Koskelan ollessa 15-vuotias. - Aloin silloin treenata isäni valmennuksessa, ja silloin aloimme ottaa hommaa vakavammin. Juha-isän tilastoajat Jani on alittanut jo kaikilla kolmella pikamatkalla. Isän paras tilastoaika löytyy sataselta, joka taittui aikaan Radat ja välineet ovat 1980-luvun jälkeen muuttuneet, varmaan sekin on vähän vaikuttanut siihen, isänsä valmennusosaamista ja lajituntemusta arvostava Jani Koskela toteaa. Pikamenijä iloitsee sitä, että on tähän mennessä välttynyt isommilta loukkaantumisilta. Osansa asiaan saattaa olla sillä, että valmentaja-isä on ammattitaustaltaan oikeaoppiset liikeradat tunteva fysioterapeutti. Apua henkiseen valmentautumiseenkin löytyisi Jani Koskelan perhepiiristä, sillä Hannele-äiti on koulutukseltaan psykologi. - En kylläkään ole vielä sellaista tarvinnut, perusolemukseltaan rauhallisen ja tasapainoisen oloinen urheilijanuorukainen naurahtaa. Uusittu Pirkkahallin B-halli tervetullut lisä Harjoituskaudella Jani Koskelan pääasiallinen harjoittelupaikka on Tampereen messuja urheilukeskus eli Pirkkahalli. - Siellä treenaan niin paljon kuin vaan pystyy. Uusittu B-hallihan on siellä nyt aika hyvä systeemi, kun sinne pääsee tätä nykyä melkeinpä aina, vaikka A-halli olisi messukäytössä. - B-hallissa on hyvät punttitreenimahdollisuudet ja sitten siellä on rata, jossa pystyy juoksemaankin ihan hyvin. B-hallin avaamisen myötä treenimahdollisuudet ovat ehdottomasti helpottuneet Tampereella. Talvikauden treenit pitävät Jani Koskelan mukaan sisällään aika tyypillisiä pikajuoksijoiden harjoitteita: Kuluneeseen talvikauteen mahtui myös kolmen ja puolen viikon etelän leiri Teneriffalla. - Määräintervalleja, vähän pidempiä vetoja, nopeustreeniä ja punttia. Teen aika paljon rinnallevetoja puntilla. Nyt kun olen pyörinyt noilla liiton leireillä, niin niistä saa hyviä vinkkejä siitä, mitä muu porukka tekee ja mitä maailmalla muut tekevät. Vähän niitä sitten sovelletaan. - Olen käynyt kerran tai kaksi kertaa viikossa puntilla. Ei se ole ainakaan vielä näkynyt hirveästi hauiksessa. Eli ei minulla ihan sellaisia patteja ole kun niillä Jamaikan pojilla, jotka ovat melkeinpä bodarikunnossa. Miehen tulokset radalla ovat kuitenkin vuosi vuodelta koko ajan parantuneet, mikä on merkki siitä että asioita on tullut valmentajaisä Juha Koskelan opastamana tehtyä oikein. Jani Koskelan mielestä isä-poika valmennussuhde onkin heidän kohdallaan toiminut hyvin. - On helppoa, kun melkein koska vaan pystyy juttelemaan valmentajan kanssa asioista. Lisäksi isäni pääsee oikein mukavasti katsomaan treenejäni. Eli kyllä valmennussuhteemme on toiminut tosi hyvin. Kevään ylioppilas urheilulukiosta Lisämaustetta Jani Koskelan valmentautumiseen on viime kevääseen asti tuonut opiskelu Sammon urheilulukiossa. - Oli paljon apua siitä, kun lukion käynnin yhteydessä pysti tekemään aamutreenejä. Niihin sisältyi verryttelyä ja koordinaatioharjoituksia. Eli sellaista herättelevää, joka toimi valmistavana harjoitteena illan treenejä varten. Ei siis mitään kauhean rasittavaa. - Tykkäsin tosi paljon treenata porukassa. Se antoi lisätsemppiä ja tuli aina välillä jotakin kisaa muidenkin lajiryhmien poikien kanssa. Lisäksi urheilulukiossa joustettiin aika paljon näissä urheilumenoissa. Eli kun oli leirejä ja muuta aika paljonkin, niin pääsi sitten mukavasti niihin. Jatko-opintosuunnitelmat kevään ylioppilaalla ovat vielä mietinnässä. Seuraava vuosi menee näillä näkymin armeijan harmaissa Lahden Urheilukoulussa. Paljon jo entuudestaankin Jani Koskelalle tuttua porukkaa on astumassa palvelukseen samaan joukko-osastoon. Ykkösjuttu nuoren miehen elämässä on kuitenkin tällä hetkellä panostaminen täysillä pikajuoksuun. - Urheilua pitää tehdä juuri nyt, jos yleensä meinaa sitä tehdä. Jani Koskela toteaa, että urheilu on antanut hänelle jo tähän mennessä paljon kokemuksia. - Kyllähän tämä urheileminen opettaa ja tuo tullessaan paineensietokykyä. Urheilemalla pitää itsensä kunnossa. Eikä urheilijan elämä ole lainkaan pelkkää urheilua. Siihen sisältyy paljon hauskanpitoakin samanhenkisessä porukassa. Esimerkiksi Teneriffan leirillä hän opetteli treenien välissä kavereidensa kanssa surffaamaan. Uransa toistaiseksi ikimuistoisimman hetken hän koki viime kesänä aikuisten EM-kisojen pitkässä viestissä Helsingin Olympiastadionilla. - Olihan se hieno elämys päästä siellä juoksemaan: suomalaisia paljon katsomossa ja kaikki hurrasivat ja kannustivat. - Ja muutenkin aina kun saa sini-valkoisen Suomi-asun päälle, niin se on hieno tunne, Rion olympialaisiin tähtäävä sympaattinen pikajuoksulahjakkuus summaa. 8 9

6 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko EM-kisojen pääsihteeri Elisa Hakanen: "On hienoa nähdä, kuinka EM-tapahtuma yhdistää yleisurheilun eri tekijöitä yhteen" Nuorten EM-kilpailujen pääsihteeri Elisa Hakanen sanoo hetki ennen kisojen avajaispäivää olevansa levollisin mielin kisojen järjestelyiden suhteen. Toki vielä viime hetkiin asti oli jäljellä monia hoidettavia asioita, mutta aikataulussa on pysytty hyvin. EM-kisojen pääsihteeri Elisa Hakanen iloitsee Pyrinnön ja Tampereen kaupungin välisestä hyvästä yhteistyöstä EM-kisojen järjestelyissä. Suurimmiksi haasteiksi reilun kahden vuoden projektinsa aikana Elisa Hakanen nimeää yhteistyöyritysten hankinnan. - Kumppanimyynti ei ole missään tilanteessa helppoa ja yhteistyökumppaneiden hankinta on yleensäkin suurin epävarmuustekijä näissä kisahankkeissa. - Mutta me olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meille merkittävät paikalliset yritykset ovat lähteneet mukaan yhteistyöhön. Se, että nämä kisat toteutetaan pitkälti paikallisin voimin, on ollut meille yksi keskeisistä arvoista. Kaupungin tuki ratkaisevan tärkeää Matkan varrella tapahtuneeksi positiiviseksi yllätykseksi Elisa Hakanen mainitsee onnistuneen kumppanimyynnin ohella sen, että opetus- ja kulttuuriministeriö päätti tukea tapahtuman järjestämistä varsin merkittävällä summalla. - Positiivinen yllätys, johon kyllä kaiken aikaa luotinkin, on ollut se, että kaupungin panostus tapahtumaan on ollut niin valtaisa. Ilman kaupungin tukea meillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta järjestää tämän suuruusluokan kisoja. - Rahallisen panostuksen ohella kaupunki on esimerkiksi tarjonnut meille mainospaik

7 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko koja ja huolehtinut siitä, että olosuhteet kisapaikoilla Ratinassa sekä harjoittelukentillä Pyynikillä ja Hervannassa ovat kunnossa. - Perinteistä hyvää yhteistyötämme kaupungin liikuntapalvelujen kanssa on täydentänyt hyvin sujunut kumppanuutemme uuden tapahtumatoimiston kanssa, jonka kautta kontaktimme ovat laajentuneet kaupungin muihinkin sektoreihin. Tapahtumatoimiston johtaja Perttu Pesä toimii järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Tapahtumatoimistosta järjestelytoimikuntaan kuuluu myös Saara Saarteinen. Liikuntapalveluita järjestelytoimikunnassa edustavat liikuntajohtaja Pekka P. Paavola ja käyttöpäällikkö Matti Kaario. Suorituspaikat kunnossa Tampereen stadionin suorituspaikkoihin Elisa Hakanen sanoo olevansa tyytyväinen. - Eli jo se, että meillä on valmis upea henkeä vetävä stadion tarjoaa jo itsestään iso mahdollisuuden tällaisten tapahtumien järjestämiseen. Toki pieniä korjauksia juoksuratoihin ja vauhdinottoratoihin jouduttiin tekemään Elisa Hakasen mukaan tamperelaisten yhteistyö myös Helsingin Olympiastadionin kanssa on hyvää. - Viime kesän Helsingin EM-kisojen hankintojen ansiosta saatoimme tehdä Olympiastadionin kanssa lainaus- ja vuokrausyhteistyötä. Eli missään nimessä ei kaikkea kalustoa jouduta tänne Tampereelle varta vasten näitä kisoja varten ostamaan. - Tietojeni mukaan ainakin toiset seiväshypyn ja ehkä myös korkeushypyn alastulopehmusteet on saatu Helsingistä lainaksi. Seiväsja korkeushypyn karsintojen johdosta pehmusteita tarvitaan kahdelle vierekkäiselle suorituspaikalle. Yhteen suorituspaikkaan Tampereella riittää omasta takaa pelit ja vehkeet, mutta sitten ne toiset pitää rakentaa lainatarvikkein. Elisa Hakanen ei itsekään sano kannattavansa sellaista ajatusta, että pelkästään yksiä kisoja varten rakennettaisiin merkittävästi uutta. - Onpa kyse mistä suurtapahtumasta Tampereella tahansa, niin suurtapahtumat edesauttavat sitä, että laadukkaat suorituspaikat ovat kunnossa myös tamperelaisia käyttäjiä ja tulevaisuutta silmällä pitäen, Elisa Hakanen toteaa. - Esimerkiksi Ratinassahan tehtiin juuri ennen kisoja valmistunut ääniremontti, jossa stadionin äänentoisto laitettiin kuntoon. Remontista koituu hyötyä vielä vuosienkin päästä, kun uusittu äänentoisto palvelee myös jatkossa Ratinan käyttäjiä. Lisäksi stadionin kaapelointeja uudistettiin, mikä helpottaa myös tulevaisuudessa tapahtuminen televisiointeja Ratinassa. vatasoisia. - Yleisurheilun EM-halleissa Göteborgissa oli tällä ikäluokalla eli näillä syntyneillä varsin hyvä menestys. Ja Lontoon olympialaisten kävelykisan venäläinen voittaja Jelena Lašmanova on myös sitä ikäluokkaa, että hänellä on teoriassa mahdollisuus olla täällä. Hän on kuulopuheiden perusteella niin kovassa kunnossa tällä hetkellä, että ties vaikka rikkoisi olympialaisissa tekemänsä lajin maailmanennätyksen Tampereella. EM-kisojen kävelykilpailut järjestetään Laukontorin ympäristössä, jonne tehdään kilometrin pituinen reitti. Reitin kiertävät sekä naiset että miehet 20 kertaa. Kävelytapahtumat järjestetään keskiviikkona illan suussa ennen kisojen virallisia avajaisia. Niihin yleisöllä on vapaa pääsy. - Kävelykilpailut ovat myös eräänlainen kisojen markkinointitapahtuma, jossa yleisö saa esimakua siitä, mitä kisaviikolla on tulossa. Kävelykilpailun jälkeen Laukontorilla järjestettävät avajaiset ovat virallisine protokollineen ja kiinnostavine ohjelmanumeroineen samoin yleisölle avoin tilaisuus. Yleisöä toivotaan paikalle runsaslukuisesti. Tuhat urheilijaa Elisa Hakasen mukaan Tampereelle on tulossa joukkueet yhteensä 45 Euroopan maasta. Urheilijoita on tulossa noin tuhat ja heidän lisäkseen joukkueisiin kuuluvaa valmentajaa ja huoltajaa. Eurosportin välityksellä Tampereen kisatapahtumia on mahdollista seurata kaikissa Euroopan maissa. Paikan päälle Ratinaan odotetaan kisapäivien aikana saapuvaksi yhteensä katsojaa. Pääsyliput on hinnoiteltu katsojaystävällisiksi. - VIP-vieraiden joukossa on mm. Euroopan Yleisurheiluliiton puheenjohtaja ja eri maiden kansallisten liittojen puheenjohtajia. Myös tunnettuja suomalaisia poliitikkoja vieraillee kisojen aikana Tampereella. Ulkomaalaisten huippujen ohella kisoissa urheilee myös paikallisia nuoria lahjakkuuksia. Tampereen Pyrinnöstä Suomen kisajoukkueeseen on valittu Jani Koskela (200 m ja 4x100 m viesti), Sanni Utriainen (keihäs), Lotta Harala (100 m aidat) ja Markus Koivula (4 x 100 m viesti). Pirkanmaalaista väriä kisoihin tuo myös Oriveden Ponnistuksen 10-ottelija Juuso Hassi, joka on käynyt koulunsa Tampereella Sammon urheilulukiossa. Vapaaehtoiset innolla mukana tä suomalaisessa urheilukulttuurissa ja näissä suurtapahtumissa vapaaehtoishenki on yhä voimissaan. Selkeästi ihmiset haluavat tulla mukaan omakohtaisesti kokemaan tällaisia kansainvälisiä suurtapahtumia. - Pyrintö on vahva yleisseura ja me olemme seuran sisällä jakaneet vastuut talkoopuolesta. Tietenkin yleisurheilujaosto vastaa itse kilpailutapahtumista ja niihin kuuluvista jutuista. Mutta sitten siellä on tiettyjä vastuualueita niin koripalloilulla, cheerleadereilla kuin painonnostolla ja suunnistuksellakin. Elisa Hakanen sanoo, että mukana on paljon vapaaehtoisia, jotka osallistuivat jo viime kesän EM-kisoihin Helsingissä. - Meille on hakeutunut paljon esimerkiksi attaseoiksi sellaisia henkilöitä, jotka kiertävät tällaisia kansainvälisiä tapahtumia ympäri Suomea. Paljon on väkeä myös muista tamperelaisista urheiluseuroista sekä Hämeen alueelta muista urheiluseuroista. Meille on tullut paljon kielitaitoista väkeä myös yliopiston kielikeskukselta. - On hienoa nähdä, että tällainen iso tapahtuma yhdistää yleisurheilun eri tekijöitä yhteen. "Kisaprojekti myönteinen kokemus" Haasteellisen tehtävänsä EM-kisojen pääsihteerinä Elisa Hakanen kertoo kokeneensa monessa suhteessa myönteisenä. - Onhan tämä ollut mielenkiintoista olla mukana tämmöisessä isossa kansainvälisessä projektissa. Omaa työtäni helpotti varmasti se, että olin ennen tätä tehtävää mukana Helsingin EM-kisaprojektissa. Opin silloin tuntemaan, millaista väkeä työskentelee Euroopan Yleisurheiluliitossa. - On aina helpompi lähtökohta työskennellä, kun tietää kun kasvot ja toimintatavat ovat toisillemme tuttuja. - Olen lisäksi tosi onnellinen siitä, kun Tampereen kaupunki on ollut tässä hankkeessa niin vahvasti mukana. Jos miettii tuleviakin tapahtumia ja jatkojuttuja, niin näen erittäin hyvänä asiana sen kun minulla on ollut tilaisuus toimia niin monen eri sektorin kanssa siellä kaupungilla. Yhteistyön myötä omatkin verkostoni ovat tässä laajentuneet melkoisesti. - Tällaisista projekteista tykkään siksi, että näissä näkee niin hyvin työn lopputuloksen. Se on todella makeeta. - Lisäksi hienoa on ollut se, että meillä on ollut tosi hyvä porukka tätä tapahtumaa järjestämässä. Itse varsinaisessa kisatapahtumassa on upeaa nähdä, kuinka tehtäviinsä hyvin valmistautuneet tiimimme toimivat, toisen polven kilpailuorganisaattori summaa. EM-kisat Tampereen Pyrinnön mittava voimannäyte Kilpailujen johtaja Pasi Oksanen on ylpeä kisaorganisaatiostaan t Odotettavissa kovatasoiset kisat Itse kisatapahtumista pääsihteeri odottaa ko- Pääsihteeri Elisa Hakanen on tyytyväinen myös siihen, kuinka innostuneesti vapaaehtoiset ovat mukana tapahtuman toteuttamisessa. - Kyllä on ollut todella hienoa huomata, et

8 Nuorten EM-kisoissa kilpailujen johtajana toimiva Pasi Oksanen on rutinoitunut yleisurheilutapahtumien organisaattori. Hän oli avainasemassa jo Tampereella vuonna 2009 järjestettyjen Euroopan nuorten olympiafestivaalien yleisurheilutapahtumien koordinoijana ja on sen jälkeen hankkinut kansainvälistä kisatuntumaa vastuullisissa tehtävissä mm. viime kesänä järjestetyissä aikuisten EMkisoissa Helsingissä. EM-kisojen lähettäjät ovat pääosin Pyrinnön kokenutta kaartia. Lähettäjätiimiläisiä kenraaliharjoituksessa sparrasi Heikki Kamppuri (taustalla). Jarkko Pajunen (vas.) ja Jouni Ali-Kippari. Pasi Oksanen (vas.) suunnittelupalaverissa Heikki Järvelinin, Elisa Hakasen ja Ismo Nykoppin kanssa. Pasi Oksanen kertoo, että avainhenkilöiden rekrytointi ja sitouttaminen Tampereen EM-kisoihin alkoi jo kaksi vuotta sitten eli hyvin pian sen jälkeen, kun kisat oli myönnetty Tampereelle Pariisissa huhtikuussa Talkooväki osaavaa ja motivoitunutta Pyrinnön erityisenä valttina Pasi Oksanen näkee sen, että seura on koko ajan järjestänyt kilpailutoimintaa osaavan ja motivoituneen talkooväen voimin. - Meillä on koko ajan ollut tietty vakiorunko kasassa, ja tiimit ovat harjaantuneet viemään eri lajien kilpailutapahtumia sujuvasti läpi. - Tämä on ollut erikoinen tämä meidän systeemi, että meiltä löytyvät avainhenkilöt 90-prosenttisesti omasta seurasta. Ja oikeastaan koko toimitsijakaarti on 90-prosenttisesti Tampereen Pyrinnön väkeä. On harvinaista, että niin paljon osaamista löytyy yhdestä seurasta. - Esimerkiksi kaksi vuotta sitten nämä vastaavat kisat olivat Ostravassa, ja Tsekin sekä oikeastaan myös Slovakiankin avainhenkilöt oli kerätty sinne. Samoin, kun Tallinnassa oli nuorempien EM-kisat kaksi vuotta sitten, niin siellä oli koko Baltian alueelta kerätty paikan päälle parhaat tekijät. Mutta meidän avainhenkilömme ovat miltei kaikki Tampereen seudulta. Pasi Oksanen toteaa, että avainhenkilöt edustavat monipuolista eri osa-alueiden osaamista. - Kilpailun johtoryhmässä pitää ensinnäkin olla henkilöt, jotka vastaavat kilpailutekniikasta ja it-tekniikasta, jonka merkitys on jatkuvasti korostunut. Juoksu- ja kenttälajeilla on myös kummallakin omat vastuuhenkilönsä. - Edelleen meillä on kilpailukansliasta vas- taava henkilö, toimitsijoista ja tuomaristosta vastaava tuomaristopäällikkö, turvallisuudesta vastaava turvallisuuspäällikkö, lääkinnästä ja ensiavusta huolehtiva lääkintävastaava ja niin edelleen, Pasi Oksanen mainitsee esimerkkejä monimuotoisista tehtävänkuvista. - Avainhenkilöitä ovat myös kaikkien lajin lajijohtajat, jotka vastaavat kyseisestä lajista ja sen pyörittämisestä. Eli äkkiä laskien siinä on kyse sellaisesta viidenkymmenen hengen ydinryhmästä. Tuo ydinporukka on kokoontunut erilaisiin palavereihin säännöllisesti kuluvan vuoden aikana. Urheilijoilta hyvää palautetta Pyrintöläisistä talkoolaisista koostuva juoksujen lähdön järjestäjätiimi valmistautumassa työntäyteiseen EM-kisarupeamaan. Pasi Oksanen sanoo olevansa ylpeä osaavista ja tehtäviinsä sitoutuneista joukoistaan. - Kyllähän Tampere on erittäin hyvä kilpailuorganisaationa. Meidät tunnetaan siitä, että aikataulut pitävät. - Erityispiirre, mistä olemme saaneet kuulla aika paljon kiitosta on se, että urheilijat tykkäävät tulla tänne, koska toimitsijamme hymyilevät ja keskustelevat urheilijoiden kanssa. Eli sellainen turha tärkeys täältä puuttuu. Siitä me olemme saaneet monet vuodet palautetta, ja se on ehkä paras palaute mitä urheilijoilta voi saada, että on mukava tulla kisaamaan Tampereelle. Tuollaista mielikuvaa Tampereella pyritään Pasi Oksasen mukaan jatkossakin ylläpitämään. - Totta kai pitää olla täsmällinen ja tuomaroida oikein ja kaikkea sellaista. Mutta sitten jos urheilijoilta tulee vielä kiitosta siitä, että homma toimii ja on kiva tulla ja on mukavaa, niin sehän kuulostaa todella hienolta. Itse kisoista ja niiden tulostasosta kilpailujen johtaja sanoo odottavansa paljon. - Kyllähän nämä ovat ylivoimaisesti kovatasoisimmat kilpailut mitä täällä on järjestetty ja tullaan varmaan järjestään. Ja tämä tulee olemaan ehkä tulostasoltaan kovatasoisin, mitä oikeastaan pystytään saamaankaan Tampereelle, ainakin lyhyellä tähtäimellä ajatellen. Eli kyllä täällä nuo stadionin ennätykset tulevat rapisemaan todella rankasti. - Olen jonkin verran katsastellut tänne tulevia urheilijoita, miten he pärjäsivät esimerkiksi aikuisten EM-hallikisoissa Göteborgissa. Jo lauantaipäivänä oli kuusi sellaista mitalistia ja kolme voittajaa, jotka pystyvät ikänsä puolesta tulemaa tänne. Ja sadalla metrillä kahden parhaan kaverin tilastoajat ovat ja 10.06, mitkä tulokset he ovat tehneet tänä vuonna. - Ratinassa aiemmin pidettyjen kisojen perusteella tiedetään, että täällä on valtavan nopea rata, jolla voidaan juosta 100 metriä alle 10 sekunnin. Eli näistä kisoista on tulossa todella kovat ja näkemisen arvoiset. Ratinan olosuhteet kunnossa Ratinan huippunopean Mondo-pinnoitteen ohella Pasi Oksanen sanoo olevansa muutoinkin tyytyväinen kilpailuolosuhteisiin Tampereen stadionilla. - Ratinaa on rakennettu ja kunnostettu pitkällä tähtäimellä niin että olosuhteiden puolesta täällä kaikki on pääosin kunnossa. On lähinnä hienosäätöä, mitä näitä kisoja varten on tarvinnut tehdä. Yksi isoimmista operaatioista oli radan pesu ja ratamerkintöjen maalaus. - Pesun tarve ei välttämättä ole syntynyt konserttien jäljiltä, vaan stadionin sijainti keskellä kaupunkia saa aikaan se, että pölyä ja likaa kertyy pinnoitteille, jotka sitten pitää aika ajoin siistiä. Pasi Oksanen pitää hyvänä asiana sitä, että seiväs- ja korkeuspatjoja on saatu lainaksi Helsingistä, eikä niitä kaikkia jouduta ostamaan. Jo pitkään uusimista odottaneita hankintoja ovat moukarihäkki, erä aitajuoksuaitoja sekä tietyt heittovälineet. - Kaikki ne tulevat palvelemaan seuraavat kymmenen vuotta harjoituskäytössä ja eri tapahtumissa täällä. Nekään eivät siis tule pelkästään näitä kisoja varten. EM-kisojen myötä myös stadionin äänentoistolaitteisto pantiin aivan uuteen uskoon, ja sekin investointi palvelee Ratinan käyttäjiä pitkälle tulevaisuuteen. EM-kisojen ajanotto-, mittaus- ja lähetyslaitteisto lähtötelineitä ja sisäkentän tulostauluja myöten tulee järjestäjien käyttöön Euroopan Yleisurheiluliiton teknisen partnerin Omegan toimesta. Yhteistyö kaupungin kanssa hyvää Yhteistyötä kaupungin kanssa Pasi Oksanen pitää esimerkillisen hyvänä. - Onhan meillä aina aikaisemminkin ollut kaupungin kanssa hyvä yhteistyö, mutta kyllä nämä kisat toimisivat mallina aika monelle kaupungille siitä, miten asioita on hoidettu. On harvinaista, että järjestelytoimikunnan vetäjäkin on kaupungilta. Myös liikuntapalveluilla on vahva edustus kisojen järjestelytoimikunnassa. - Kaupungin tapahtumatoimiston kautta olemme lisäksi saaneet monia sellaisia kontakteja ja yhteyksiä, mitä emme olisi etukäteen helposti arvanneetkaan. Tapahtumatoimistosta olemme saaneet paljon vinkkejä siitä, mitä asioita pitää hoitaa missäkin aikataulussa tämän kokoisessa tapahtumassa. Siitä on ollut meille paljon apua. Kun kisojen aattopäivään mennessä kaikki voitavat etukäteisjärjestelyt kisojen onnistumiseksi on tehty, vain kaksi asiaa jää viime metreille asti askarruttamaan yli kahden vuoden talkoorupeaman tehneet kilpailunjohtajan mieltä: Millainen on kisapäivien sää ja toimiiko tekniikka! 14 15

9 Tampereen stadion on valmistautunut suureen urheilujuhlaan Kun yleisurheilun nuorten Euroopan Mestaruuskilpailut Tampereella alkavat, Tampereen stadion on edustuskunnossa valmiina vastaanottamaan maanosan nuoret yleisurheilulahjakkuudet 46:sta Euroopan maasta. Ratojen ja kenttälajien suorituspaikkojen Mondo-pinnoite mahdollistaa huipputulosten tekemisen lajissa kuin lajissa. Koska stadionia on monin tavoin kunnostettu jo useiden vuosien ajan, mitään isompia päivitystarpeita EM-kisoja varten ei stadionilla jouduttu tekemään äänentoistojärjestelmän uudistamisen lisäksi. Perinteiseen tapaan liikuntapalvelujen kokenut remonttiryhmä huolehti kisoihin liittyvien rakennelmien pystyttämisestä ja stadionin somistamisesta juhlakuntoon. Lava palkintoseremonioita varten valmistumassa ripeään tahtiin remonttiryhmäläisten osaavissa käsissä. Sami Nurmi (vas.), Pekka Hakanen ja Mikko Rinta-Valkama. Uusitun äänentoistojärjestelmän asennuksen Ratinaan urakoi Novasähkö Oy. Liikuntapalvelujen käyttöpäällikkö Matti Kaario (vas.) ja Pasi Oksanen tarkastivat pestyt Mondo-pinnoitteet ennen ratamerkintöjen maalaamista kisakuntoon. Remonttiryhmäläisiä pystyttämässä uuden uutukaista moukarihäkkiä. Ammattimiehet vasemmalta: Juhani Periaho, Aarne Kervinen, Matti Lindell, Juha Heinämäki ja Jukka Lämsä. Remonttiryhmän nokkamies rakennusmestari Pekka Koskela (oik.) ja Ratinan sisätiloista vastaava Esko Jouppi työmaapalaverissa

10 Raija Oksanen onnistui vapaaehtoisvastaavana EM-kisoissa tarvitaan yli 700 talkoolaista Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Riittävä määrä vapaaehtoisia on laadukkaiden suorituspaikkojen ohella elinehto yleisurheilukisojen onnistumiselle. Nuorten EM-kisoissa Tampereella vapaaehtoisia tarvitaan yli 700. Raija Oksasen haasteellisena tehtävänä on ollut heidän rekrytointisa mitä erilaisimpiin tehtäviin. Pyrintöön Oksaset tulivat yksitoista vuotta sitten, jolloin heidän monipuolisesti lahjakas Elisa-tyttärensä liittyi Pyrinnön 9-vuotiaiden valmennusryhmään. - Siitä viikosta lähtien olen ollut mitanpäässä tai sihteerihommissa, Raija Oksanen sanoo. Myös hänellä itsellään on vuosien taustaa aktiiviyleisurheilijana. - Harrastin yleisurheilua lukioikäiseksi asti. Lempilajeja olivat pituushyppy, pika-aidat ja ottelu. SM-kisoissa tuli käytyä ja leireiltyä aluevalmennuksessa. - Talkootyö urheiluseurassa on tullut minulle verenperintönä. Isäni kuskasi minua harjoituksiin ja oli mukana kotikunnan yleisurheilujaostossa ja kilpailutoiminnassa, äiti puolestaan keitti ahkerasti kahvia kisakioskissa. Sama ketju näyttää siis jatkuvan omien lastemme osalta, Raija Oksanen toteaa. Koko perhe mukana Pyrinnön yleisurheilussa Oksasten koko perhe on mukana yleisurheilussa, nuoret urheilevat ja molemmat vanhemmat, Raija ja Pasi, ovat nykyään kilpailujen järjestämispuolella. - Alkuun toimin erilaisissa tuomaritehtävissä, varustekirppareiden organisoijana ja pian löysin itseni vanhempaintoimikunnan vetäjänä. Pikku hiljaa myös valokuvaus, juttujen teko, nuorten urheilijoiden yhteyshenkilönä toimiminen, asutilaukset ja laajemmat toimitsijakuviot mieheni Pasin apuna tulivat mukaan. - Pyrinnön yleisurheilujaoston verkkosivujen rakentaminen, päivitys ja uutisointi sivuilla ovat myös kuuluneet rooleihini viime vuosien aikana. Jo ennen nuorten EM-kisoja Raija Oksanen on ehtinyt olla vaativissa järjestelyteh- t Huhti-toukokuun vaihteessa yli 400 vapaaehtoista oli koolla Pyynikin palloiluhallissa järjestetyssä koulutus- ja yhteishengen nostatustilaisuudessa. 18 Talkootyö seurassa on tullut urheilulliselle Raija Oksaselle verenperintönä. Talkootyössä häntä itseään inspiroi se, että siinä tutustuu monenlaisiin mainioihin ihmisiin. 19

11 Yksi Pyrinnön motivoituneista vapaaehtoisista on juoksujen lähtöjen järjestäjänä toimiva Sari Lehtinen. Hän haluaa jatkaa talkoilua Pyrinnössä, vaikka yleisurheilua harrastava tytär vaihtoi harrastustaan toisen lajin pariin. tävissä Pyrinnön organisoimissa yleisurheilutapahtumissa. - Toimin vapaaehtoisvastaavana vuonna 2008 Kalevan kisoissa ja 2009 Euroopan nuorten olympiafestivaalien yleisurheilussa. Isot joukot väkeä tarvittiin niihinkin mukaan. Jokavuotinen huippuhetki on TJIG-hallikilpailuviikonloppu, jossa kisaa yli 1200 junioria ja toimii lähes 200 talkoolaista. Nuorten EM-kilpailuissa talkoolaisia tarvitaan moninkertainen määrä, sillä erilaisiin tehtäviin Ratinassa ja monissa muissa paikoissa tarvitaan kaikkiaan yli 700 vapaaehtoista. Haasteellisessa tehtävässään vapaaehtoisvastaavana Raija Oksanen on selviytynyt hyvin. Rekrytointi sujunut hyvin - Rekrytointi on edennyt helmikuusta lähtien mukavasti, vähän eri tehtäviin vuorollaan keskittyen. Pyrinnön jaostot vastaavat omalta osaltaan eri sektoreiden toiminnoista. Yleisurheilun vastuulla on noin 400 henkilöä vaativa kilpailutoiminta ja huoltopuolen hallinta. - Esimerkiksi vapaaehtoisten ruokailussa auttaa cheerleadingjaosto ja majoitusvalvonnasta Hervannassa vastaa hiihtojaosto. Vapaaehtoisina on Tampereen seudulta monien urheilulajien harrastajia. Lukuisia talkoolaisia tulee ympäri Suomen, muutama ulkomailtakin. - Vapaaehtoisia on haettu mm. erilaissa kilpailutapahtumissa ja yleisurheilun ja aiempien suurten kilpailujen vapaaehtoisten sähköpostilistoilla. Apuna on käytetty myös verkkosivuja, sosiaalista mediaa ja oppilaitosten ainejärjestöjä ja liikuntakerhoja. Raija Oksanen iloitsee siitä, että Pyrinnön omat juniorit ja nuoret yleisurheilijat ovat ilmoittautuneet aktiivisesti tuomaritehtäviin, seremonioihin, läheteiksi ja korinkantajiksi. Samoin urheilijoiden ensiavusta vastaavat henkilöt rekrytoivat oman joukkonsa kokoon pikavauhdilla. - Tapahtuma vaatii kymmenittäin osaavia turvallisuuspuolen henkilöitä. Tälle saralle on ollut hivenen takkuista saada riittävästi väkeä, Raija Oksanen sanoo. EM-kisoihin ottaa osaa 46:n maan joukkueet. Joukkueita palvelee yli kolmekymmentä kielitaitoista attaseaa. Heitä on saatu muun muassa Helsingin EM-kilpailujen ja EYOF:n myötä sekä kielten opiskelijoista. Vapaaehtoisille on järjestetty myös koulutustilaisuuksia ja kaikille vapaaehtoisille pidettiin yhteinen kisainfo huhtikuun lopulla Pyynikin palloiluhallissa. Kesäkuun puolivälissä monet sektorit harjoittelivat kansallisten ottelujen yhteydessä Ratinassa. - Siellä toisiinsa tutustuvista ja toimintatapoja hiovista ryhmien jäsenistä huokui aktiivinen mukanaolo, yhdessä suunnittelun voima ja tekemisen ilo. Kisojen lähestyessä monet ryhmät pitivät vielä omia koulutuksiaan ja palaverejaan Ratinassa, Raija Oksanen toteaa. Myös vapaaehtoiset pääsevät nauttimaan kisatunnelmasta Raija Oksanen sanoo odottavansa EM-kisoista onnistunutta ja hyvin toimivaa kilpailutapahtumaa, jossa myös vapaaehtoiset saavat nauttia kisatunnelmasta. Myös hänelle itselle talkootyö antaa paljon. - Siinä oppii joka tapahtuman tai tehtäväsaran myötä uusia asioita ja tutustuu monenlaisiin mainioihin ihmisiin. Kun kisat heinäkuun puolivälissä ovat onnellisesti ohi, alkaa talkoolaisen varsinainen loma. - Se kuluu paljolti muiden kisojen seuraamisen ja kiertämisen merkeissä sekä akkuja ladatessa, aina hyväntuuliselta vaikuttava pyrintöläisaktiivi sanoo. Laikunlava Ke Pitkä kylmä kesä Raavittu Naryan Ti Laikunlava Folk'n'rock osa Corde Lisse Greenrose Faire Puistokonserteissa heinäkuussa raikasta uutta musiikkia! Ke Bittejä ja biittejä Reaktio Boga Poutatorvi Ti Laikunlava Folk'n'rock osa Lemuria Verka Ke Laikunlava acoustic Joosua The Master Volume Acoustic Ti 6.8. Rock-säveliä Suomesta Jussi Wemberg ystävineen Katwin Heimo Arboretumin puutarha 1.8. Poppia puutarhassa Jussi Wemberg ystävineen Verka Tammela Näsinpuiston laululava To Mitra Su Klezmersu Pyynikin näkötornin piha 8.8. Pyynikinharju acoustic No Fros Mitra Yli 170 kesäkeikkaa ympäri kaupunkia läpi kesän! Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut 20 21

12 Turvallisuuspäällikkö Ismo Nykopp toivoo, että urheilijat nousevat pääosaan EM-kisatapahtumassa. Teksti ja kuvat: Petri Vilkko EM-kisojen turvallisuuspäällikkö Ismo Nykopp odottaa hyväntuulista kisatunnelmaa Nuorten EM-kisojen turvallisuuspäällikkönä toimiva Ismo Nykoppin ja hänen joukkonsa tavoitteena on pitää turvallisuusasiat siinä kunnossa, että itse varsinaiset kisatapahtumat pääsevät oikeuksiinsa ja itse tilaisuus pääsee sille kuuluvaan hyvään näkyvyyteen. Toisin kuin jossakin etelämaalaisessa jalkapalloturnauksessa, poliisi ei tule olemaan kovinkaan näkyvässä roolissa Tampereen kisapaikoilla. Ismo Nykoppin mukaan päävastuun tapahtuman turvallisuudesta kantaa tapahtuman oma järjestyksenvalvojaorganisaatio, jonka kanssa poliisi on hyväksytyssä turvallisuussuunnitelmassa määritellyt tason, jolla turvallisuutta ja järjestystä ylläpidetään. - Tapahtuman luonteesta riippuen pelastus- ja turvallisuussuunnitelmassa on kirjattu ylös, mitä uhkia kyseiseen tapahtumaan liittyy ja miten uhkien toteutuminen on estettävissä. Siinä myös määritellään toimintaohjeet siltä varalta, jos uhkat toteutuvat, Ismo Nykopp toteaa. Yleisurheilukilpailu positiivinen tapahtuma Hänen mukaansa uhkat muodostuvat eri tavoin sen mukaan, millaisesta tilaisuudesta kulloinkin on kyse. - Yleisurheilutapahtumassa uhkat ovat hyvinkin erilaisia, kuten esimerkiksi konserteissa, joissa pienelle alueelle voi pakkautua jopa henkeä, leipätyönään Pirkanmaan poliisilaitoksen komisariona toimiva Ismo Nykopp toteaa. Hänen elokuun lopulle jatkuva vuorotteluvapaansa komisarion virasta mahdollistaa turvallisuuspäällikön tehtävän hoitamisen Pyrinnön talkoolaisena. Monien aiempien Ratinassa järjestettyjen tapahtumien turvallisuuskysymyksiin hän on paneutunut myös poliisin edustajana. Ismo Nykopp muistuttaa, että Ratinan EM-tapahtumassa ei ole alkoholitarjoilua, kuten monissa musiikkitapahtumissa. Usein nimenomaan alkoholi on taustalla erilaisissa häiriötilanteissa. Nykoppin mukaan uhkia syntyy usein jalkapallo- tai jääkiekkomaaotteluissa, joissa kaksi kansallisuutta ottaa kiihkeästi mittaa toisistaan. - Yleisurheilu sitä vastoin on sellainen positiivinen tapahtuma, jossa pikemminkin kannustetaan omien lisäksi muiden maan urheilijoita, aikoinaan itsekin kilpailumielessä yleisurheilua harrastanut Nykopp toteaa. Ennen kisojen alkua poliisi tarkastaa kisa-alueen, ettei siellä ole mitään turvallisuutta vaarantavaa. Suvantokadulta tai Laukontorilta Ratinaan EM-kisojen päänäyttämölle Ratinaan yleisöllä on kaksi vaihtoehtoista kulkureittiä. Katsomoihin tullaan joko Suvantokadun kautta tai Laukonsiltaa pitkin. Kaikki sisään tulijat kulkevat turvatarkastuksen kautta, jossa muun muassa sisään tulijoiden kassit tarkastetaan. - Emme todellakaan kuvittele, että katsojat tulisivat puukkojen ja puntareiden kanssa yleisurheilukisoihin, mutta tarkastusten ansiosta meidän ei tarvitse edes miettiä, että jotakin turvallisuutta vaarantavaa tulisi katsojien mukana kisapaikoille, Ismo Nykopp toteaa. Katsomoturvallisuutta järjestyksenvalvojat ylläpitävät katsomolohkoittain. Sisällä Ratinan uumenissa puolestaan toteutetaan kulunvalvontaa, ja niissä tiloissa vain asianomaisiin tehtäviin akkreditoituneet henkilöt saavat liikkua. Kentälle edes toimitsijoilla ei ole asiaa muutoin kuin omalla vuorollaan. Samoin Ratinan katsomon lipan alapuolinen tila pidetään koko kisojen ajan tyhjänä. Ensiapuryhmät valmiudessa Järjestyksenvalvojien keskeinen tehtävä on myös tarkkailla yleisöä mahdollisten sairauskohtauksien toteamiseksi. Ensiapu tulee olemaan tärkeässä roolissa erityisesti silloin, jos kisapäiviksi osuu hellettä. - Katsomolohkoissa päivystävät ensiapuryhmät ja lisäksi Niklas Rorariuksen johtama kisojen lääkäriryhmä on tarpeen vaatiessa käytettävissä myös katsojien lääkitsemisiin, Ismo Nykopp toteaa. Hänen mukaansa Ratinaan on pelastuslaitokselta niin lyhyt matka, että ambulanssin ei välttämättä tarvitse päivystää Ratinassa. - Nykyaikaa on, että elintoiminnot turvaava ensihoito annetaan välittömästi paikan päällä, eikä potilasta heti aleta kuljettaa ambulanssilla sairaalaan, mikä aikaisemmin oli tapana. Turvallisuusjärjestelyjen kannalta Ismo Nykopp pitää Ratinaa varsin hyvänä kisapaikkana. - Itse katsomorakennus on tosin aika vanha ja sokkeloinen, mikä lisää kulunvalvonnan tarvetta. Toisaalta avoin katsomo mahdollistaa hyvin toimivat poistumistiet. Myös sitä, että lipunmyynti on järjestetty Laukonsillan päässä ja kulku Ratinaan tapahtuu Laukonsillan kautta, Nykopp pitää hyvänä asiana järjestyksenvalvojien näkökulmasta. Muilta kuin kisoihin tulevilta Laukonsilta on suljettuna kisaviikolla tiistaista sunnuntaihin. - Koko Ratinanniemi on varattu urheilijoiden verryttelyalueeksi, joten on tärkeää että urheilijat saavat keskittyä suorituksiinsa rauhassa, Ismo Nykopp toteaa. Pyynikin ja Hervannan urheilukentät toimivat EM-kisojen ajan osanottajien harjoittelu- ja verryttelykenttinä, joten niille pääsevät kisaviikolla vain kisoihin nimetyt urheilijat valmentajineen ja huoltajineen. Laukonsilta on kisojen aikana vain Ratinaan tulevien kisavieraiden käytössä

13 Nuorten EM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Tampereen kaupungin tapahtumatoimiston johtaja Perttu Pesä odottaa levollisin mielin keskiviikkona Laukontorilla järjestettäviä avajaisia. Muutamaa päivää ennen h-hetkeä alkoi kaikki olla kisoja varten valmista. Kaupungin tapahtumatoimiston johtaja Perttu Pesä: Tampereella on osaamista järjestää korkeatasoisia urheilutapahtumia Teksti ja kuva: Petri Vilkko Tampereen kaupungin tapahtumatoimiston johtaja Perttu Pesä ja vastaava tuottaja Saara Saarteinen suunnittelivat EM-kisojen avajaisten ohjelmaa aurinkoisella Laukontorilla. Meille myönnettiin kisat huhtikuussa Siitä sitten on matkattu kohti tätä maalia. Hienot kisat ovat tulossa! - Tampere on todella hyvän kokoinen kaupunki järjestää oikeastaan ihan mitä tahansa kilpailuja. Meillä on fasiliteetit kunnossa, meillä on täällä halua ja osaamista. Niin mikäs täällä on töitä tehdessä, Perttu Pesä sanoo. - Tämä meidän järjestelytoimikuntamme on toiminut hirveän hyvin ja sen aikaansaannokset ovat osaavien ihmisten summa, niin kuin tämmöisessä projektissa pitää ollakin. Eli ihmiset tuovat eri puolilta omaa osaamistaan kaikkien käyttöön, silloin se toimii kaikkein parhaiten. - Tähän mennessä tämä on ollut hieno reissu. Ja sitten lunastetaan ne kaikki odotukset heinäkuun 10. ja 14. päivän välillä. Odotukset hyvästä tulostasosta korkealla Perttu Pesä sanoo odottavansa kisoilta korkeaa tulostasoa. - Kun vilkaistaan nimilistoja ja tilastotuloksia, mitä nuo 22-vuotiaat ovat saavuttaneet, niin siinä on mukana mahdollisia olympiavoittajia, olympiamitalisteja, EM-voittajia, EM-mitalisteja. - Niitä on tosi paljon, laskujeni mukaan ainakin toista kymmentä sellaista, jotka jo nyt ovat lajissaan maailman huippuja. Perttu Pesä kutsuu tamperelaisia tulemaan sankoin joukoin heti avajaispäivänä Laukontorille, jossa käydään naisten ja miesten 20 kilometrin kävelyt ennen kisojen virallisia avajaisia. - Kun katsotaan tuota kävelykisan nopeaksi ennakoitua reittiä, ja jos vielä saamme Lontoon kisojen venäläisen olympiavoittajan tänne Tampereelle, niin siinä on pieni mah- dollisuus tuolla reitillä saada maailmanennätys aikaan. Eli monella tapaa hienoja hetkiä on luvassa avajaispäivästä alkaen, Perttu Pesä hehkuttaa. Tapahtumatoimiston perustehtävä on olla järjestäjien apuna Kaupungin tapahtumatoimisto on virallisesti ollut toiminnassa vuoden 2012 alusta. Kulunut puolitoista vuotta on ollut toimistolle hektistä aikaa, kun samalla kertaa toiminnan ylösajon kanssa se on ollut omalta osaltaan toteuttamassa EM-projektia yhteistyössä kaupungin liikuntapalvelujen, Tampereen Pyrinnön ja muiden toimijoiden kanssa. - Työtuntimäärä kokonaisuudessaan on aika iso, mikä näihin EM-kisoihin on satsattu, vielä EM-kisojen hakuprosessin aikana Tampereen apulaispormestarina toiminut Perttu Pesä toteaa. - Mutta meidän tehtävämmehän on auttaa tapahtumatuottajia tulemaan tänne kaupunkiin ja auttaa heitä uusien verkostojen löytämisessä sekä mitä moninaisimmissa lupa-asioissa. Ennen tapahtumatoimistoa vastaavaa keskitettyä palvelua ei Tampereella ollut käytettävissä. Perttu Pesä sanoo iloitsevansa siitä positiivisesta palautteesta, jota Pyrinnön suunnalta on hänen korviinsa kantautunut tapahtumatoimiston tarjoamaan monipuoliseen palveluun liittyen. - On hienoa kuulla, että pyrintöläiset on sitä mieltä että meidän toiminnallamme on tarkoitus ja merkitys. Perttu Pesä on tyytyväinen myös siihen, että myös opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut ilahduttavan hyvin EM-hankkeessa mukana. - Siellä on hienosti ymmärretty, että tässä on kyse paitsi tamperelaisesta, myös kansallisesta hankkeesta. Merkittäviä kansainvälisiä tapahtumia myös jatkossa Yleisurheilun nuorten EM-kilpailuiden jälkeenkin Tampereella tullaan järjestämään merkittäviä kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia. Tulevana syksynä Tampereella pelataan salibandyn Champions Cup. - Kyseessä on sekä naisten että miesten kansainvälinen salibandyturnaus, johon osallistuu viisi lajin huippumaata, ikään kuin Mestareiden liiga salibandyssa. Mukaan tulevat maat ovat Suomi, Ruotsi, Tsekki, Sveitsi (mestarit), sekä B-sarjan mestari. Kuudes turnaukseen osallistuva joukkue on järjestävän seuran Classicin edustusjoukkue sekä miehissä että naisissa. - Se on myöskin iso tapahtuma, jossa tapahtumatoimisto on voimakkaasti mukana. Vuoden 2014 merkittävä Tampereella järjestettävä moottoriurheilun suurtapahtuma tulee olemaan toukokuussa Ratinassa ajettava speedwayn Grand Prix -tapahtuma, johon osallistuu lähes 40 maata. - Kyse on erittäin isosta lajista, ja tapahtuma televisioidaan suorana lukuisiin maihin. - Meidän tavoitteleman profiilin mukaista tapahtumassa on se, että vaikka kyse on moottoriurheilusta, järjestäjät ovat sitoutuneet omiin kestävän kehityksen ohjelmiinsa kilpailutapahtuman eri osa-alueilla. Pidän tuota itse erittäin merkittävänä asiana, Perttu Pesä toteaa. Ensi vuoden toukokuussa eli Tampereella järjestetään myös karaten EM-kilpailut. Myöhemmin syksyllä, Tampereen uintikeskuksen remontin valmistuttua, Tampereella käynnistyvät taitouinnin nuorten MM-kilpailut. Heinäkuussa vuonna 2015 Tampereella järjestetään rullakiekon MM-kilpailut, johon osallistuu 16 maata. - Lisäksi vuonna 2015 äärimmäisen iso tapahtuma Tampereella on salibandyn naisten MM-kilpailut. Viimeksi turnaus järjestettiin Sveitsissä vuonna 2011, siellä turnausta oli seuraamassa kaikkiaan katsojaa. Järjestelyjen kannalta kyse on siis varsinaisesta voimanponnistuksesta

14 AMURIN TYÖLÄISMUSEOKORTTELIN KESÄ ON TÄYNNÄ TOIMINTAA Treenaa lihakset timmiin kuntoon ulkokuntosalilaitteilla Opastuksia 5-vuotiaista ikäihmisiin, myös vieraskielisiä. Työnäytöksiä, Kesäkonsertteja, Teatteriesityksiä: Pikku-Pietarin piha ja Viekää tuhkakin pesästä. Satakunnankatu 49, Tampere Puh Avoinna: ti su Liput: 6/5/1, sotaveteraanit ja alle 7-vuotiaat lapset ilmaiseksi. TERRAKOTTA-ARMEIJA JA KIINAN KEISARIEN AARTEET Ainutkertainen tilaisuus nähdä alkuperäisiä, Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shihuangdin hautaa vartioineita terrakottasotilaita. Opastukset näyttelyyn alkaen keskiviikkoisin klo 14, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 14 ja 16. Alaverstaanraitti 5, Tampere, , ti su 10 18, 13/5, Kuntoiluohjeet: liikunnanohjaaja Hilkka Riihivuori Kuvat: Satu Arvonen Tamperelaisten ja muidenkin kuntoilijoiden vapaassa ympärivuotisessa käytössä on yhdeksän monipuolisilla ulkokuntosalilaitteilla varustettua kuntoilupistettä. Kuntoilupisteet sijaitsevat eri puolilla Tamperetta seuraavissa paikoissa: Ikurin Virelän piha-alueella Kaukajärven vapaa-aikatalon vieressä Kaupin urheilupuistossa Koulukadun kentän lähistöllä Nekalan koulun piha-alueella Niihaman ulkoilumajalla Lamminpään urheilumajalla Peltolammin uimarannan vieressä Suolijärven uimarannalla Laitteilla voi harjoittaa muun muassa lihaskuntoa, tasapainoa ja notkeutta. Laitteet ovat helppokäyttöisiä ja soveltuvat eri-ikäisille ja kokoisille kuntoilijoille. Laitteissa ei ole erillisiä painoja, vaan ne perustuvat käyttäjän oman kehon käyttämiseen vastuksena. Laitteista löytyy laitekohtainen käyttöohje. Tässäpä muutamia liikunnanohjaaja Hilkka Riihivuoren suosittelemia kuntoiluvinkkejä, jolla pääsee hyödyntämään laitteiden ominaisuuksia eri lihasryhmille: Lisää ohjeita löytyy netistä ulkokuntosalivinkit Rinta rottingilla Istu tukevasti penkillä ja työnnä kädet kahvoista suoriksi. Liike vaikuttaa käsi - hartia - ja rintalihaksiin. Voit pitää jalat koukussa tai ojennettuina (vatsalihakset mukaan) toistoa 2 3 sarjaa "Jenkkakahvoille kyytiä" Ota tukeva ote tangosta ja aseta jalat vierekkäin tuen päälle. Pidä vatsa ja koko vartalo jämäkkänä ja heilauta kylkilihasten avulla vartaloa puolelta toiselle. Liike vaikuttaa vatsa ja kylkilihaksiin toistoa 2 3 sarjaa Kadonneitten vatsalihasten metsästys Ota tukeva ote rullasta (alakautta) Kumarra hallitusti eteenpäin puristaen vatsalihaksia eli tee nöyrä, kohtelias kumarrus eteenpäin. Liike vaikuttaa vatsalihaksiin kokonaisvaltaisesti toistoa 2 3 sarjaa Hiihtoliike Aseta jalat tuille ja ota tukeva ote kahvasta. Pidä jalat suorana ja keskivartalo jämäkkänä. Loitonna jalkoja vuorotellen toisistaan ja laajenna liikettä hallitusti oman liikkuvuuden mukaan. Liike lisää lantion liikkuvuutta ja hallintaa toistoa 2 3 sarjaa Ojentajat ojennukseen Ota jämäkkä ote tangosta ja pidä vartalo mahdollisimman suorana. Laskeudu käsivarsien varassa alas. Muista pitää myös keskivartalo tiukkana

15 Suomen salibandymaajoukkue kohtasi Tampereella järjestetyssä EFTturnauksessa Ruotsin, Sveitsin ja Tsekin. Aurinkoisessa säässä huhtikuussa järjestettyyn Pyynikki-juoksuun osallistui 500 liikunnan ystävää. 28 TPV ja FC Haka kohtasivat toisensa Suomen Cupin 6. kierroksella historiallisella Pyynikin kentällä tuhannen katsojan edessä. Haka lopulta voitti maalein 3-1. Karaten SM-kisat järjestettiin toukokuussa Pyynikin palloiluhallissa. Vuonna 2014 karaten EM-kisat järjestetään Tampereella Hakametsän jäähallissa. 29

16 Lontoon olympiakävijä Annika Urvikko voitti hypyn SM-kultaa. Tampereen Voimistelijoiden Minetit ylsivät hienosti hopealle joukkuevoimistelussa. Voimistelun SM-kisat täyttivät Messu- ja Urheilukeskuksen Messu- ja Urheilukeskukseen oli kisoja varten rakennettu runsaasti uutta katsomotilaa. Suomen Voimisteluliitto ja Tampereen Voimistelijat järjestivät Voimistelun SM-kilpailut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. SM-kilpailujen lajeina olivat joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, miesten ja naisten telinevoimistelu, rytminen voimistelu, Team- Gym ja trampoliinivoimistelu. Lisäksi akrobatiavoimistelu esittäytyi näytöksenä. Tamperelaiset voimistelijat menestyivät kisoissa hienosti. Naisten telinevoimistelussa järjestävän seuran Tampereen Voimistelijoiden Ida Laisi otti peräti kolme telinemestaruutta. Naisten 4-ottelun puolestaan voitti Tampereen Sisun Rosanna Ojala. Lontoon olympiakisoissakin Suomen edustajana voimistellut Annika Urvikko voitti hypyn SM-kultaa. Joukkuevoimistelussa Tampereen Voimistelijoiden Minetit saavuttivat kovatasoisessa kilpailussa hopeaa Olarin Voimistelijoiden vanavedessä. Kultaa järjestävälle seuralle tuli myös TeamGymissä. Tampereen Voimistelijoiden entinen puheenjohtaja ja nykyinen kunniajäsen Jaana Sudenvaara-Kulmala (edessä Tampereen Voimisteli- Kilpailujen lääkärinä toimineen Jari Myllyniemen oik.) iloitsi seuran hyvästä menestyksestä tukue nappasi jälleen kerjoiden TeamGym -jouk- kylmäkääreille oli tuon 30 tuostakin kysyntää. tussa porukassa. ran lajin mestaruuden. 31

17 Tampereen Liikuntasanomat 2/2013 Varala Maraton