KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti 2 2014"

Transkriptio

1 KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti LUKEMISTA OPETTAJILLE 70 vuotta tuli täyteen - työnteko maittaa yhä s. 12 Lapsiasiavaltuutettu edistää yli miljoonan lapsen oikeuksia s. 4 Seppälän Koulukuvat on valtakunnallisesti paikallinen koulukuvaaja s. 8

2 Pääkirjoitus 2 KUVAJAINEN Hyvää asiakaspalvelua mitä se on? Nuoret ovat taas tehneet kesätöitä kauppojen kassoilla ja muissa asiakaspalvelutehtävissä tuuraten vakituisen henkilökunnan kesälomia. Tällaisissa arjen asioitten lomassa tapahtuvissa ihmisten välisissä kohtaamisissa he saavat hyvän kuvan siitä, mistä asiakaspalvelussa on kysymys. Toisessa päässä on rento kohtaaminen, missä pienellä hymyllä ja kohteliaisuudella piristää asiakkaan mieltä, toisessa taas onnettoman ja pahantuulisen asiakkaan saaminen vähän paremmalle tolalle. Hyvässä asiakaspalvelussa on kyse pienistä asioista toisen huomioimisesta ja hyväksymisestä, sitähän me kaikki haluamme. Hyvät opettajat, toivotan taas mitä parhainta lukuvuotta ja jaksamista. Teidän vastuullennehan on nytkin pukattu yli uutta untuvikkoa mitä erilaisimmista olosuhteista. Heikki Seppälä hallituksen puheenjohtaja, päätoimittaja KUVAJAINEN JULKAISIJA KuvaSeppälä-yhtiöt Oy Vasaratie 2, Vaasa, puh PÄÄTOIMITTAJA Heikki Seppälä TOIMITUSNEUVOSTO Samuli Seppälä, Jari Lintala, Krister Löfroth, Milla Anttila, Martti Anttila KANNEN KUVA Krister Löfroth Kannen kuvassa takarivissä vasemmalta Tuija Tammeslehto, Kaisa Paulamäki, Matti Sampela, Piritta Lassila ja Nuppu Linnavuori. Eturivissä vasemmalta Laura Tammisto, Krister Löfroth ja Mitja Kortepuro. TOIMITUS JA TAITTO Viestintätoimisto Elettaria KIRJAPAINO Viestipaino Oy, Tampere Lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute toimitukselle osoitteeseen SEURAAVA LEHTI ilmestyy helmikuussa 2015.

3 Henkilökohtainen puhelinpalvelu auttaa arkisin kello 7-20 Palveluiden siirtyminen nettiin on tämän päivän ilmiö, johon on jo totuttu. Monille asiointi verkossa on se helpoin ja nopein tapa hoitaa asioita. Joskus kuitenkin verkossa asioidessa tulee pulmatilanteita, joista ei yksin selviä. Silloin tarvitaan henkilökohtaista neuvontaa. Seppälän Koulukuvat on kehittänyt henkilökohtaista asiakaspalveluaan perustamalla kesän aikana puhelimessa ja sähköpostitse neuvoja antavan uuden palvelutiimin. Tiimin vetäjänä ja asiakaspalvelupäällikkönä toimii Anne Laurila, joka tätä ennen on työskennellyt KuvaSeppäläyhtiöiden palveluksessa muissa tehtävissä vuodesta Asiakaspalvelumme vastaa puheluihin arkisin aamu seitsemästä ilta kahdeksaan. Pyrimme välttämään puheluiden ruuhkautumisen pitämällä vuorossa aina useampia henkilöitä. Tavoitteemme on, että kukaan ei joutuisi odottamaan puhelimeen vastaamista pitkään, Anne Laurila sanoo. Monissa muissa yrityksissä henkilökunnan määrää vähennetään kustannussyistä, mikä ei voi olla näkymättä asiakaspalvelun ripeydessä. Meillä trendi on päinvastai- nen. Palkkasimme kesällä neljä uutta työntekijää asiakaspalveluun, koska haluamme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Anne Laurilan mukaan eniten kyselyjä tulee nettikauppaan kirjautumisesta tai kuvista, joita asiakas ei jostakin syystä löydä verkkopalvelusta. Yhtään ei kannata epäröidä yhteydenotossa, jos jokin asia askarruttaa. En muista, että koskaan olisi tullut vastaan sellaista ongelmaa, johon ei nopeasti olisi löytynyt ratkaisua, Anne Laurila kannustaa. Jos asiakas haluaa esittää kysymyksensä tai kommenttinsa sähköpostitse, sekin onnistuu Anne Laurila lupaa. Puhelinneuvonnan ohessa asiakaspalvelutiimimme vastaa asiakkaiden kysymyksiin myös sähköpostitse. Seppälän Koulukuvien asiakaspalvelutiimi vastaa numeroon Sähköpostitse tiedustelut osoitteeseen KUVAJAINEN 3

4 Lapsiasiavaltuutettu edistää yli miljoonan lapsen oikeuksia Tuomas Kurttila siirtyi toukokuussa Vanhempainliiton toiminnanjohtajan paikalta lapsiasiavaltuutetuksi. Nyt hän edistää yli miljoonan lapsen oikeuksia. Tehtäväkenttä on laaja ja resursseja niukalti. Voiko yhtälö toimia? Lapsi on yhteiskunnassa nähtävä investointina. On kestämätöntä, jos asioita tarkastellaan vain aikuisten tai työmarkkinoiden näkökulmasta. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila istuu sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteluhuoneessa rentoon kesäasuun pukeutuneena, katsoo keskustelukumppaniaan intensiivisesti ja keskittyy vastaamaan esitettyihin kysymyksiin. Kurttila on tilanteessa sataprosenttisesti läsnä. Poissa on kaikkinainen virkamiespönötys. On selvää, että tätä miestä on helppo lähestyä - myös lasten. Lapsiasiavaltuutetun virka perustettiin Suomeen vasta kymmenisen vuotta sitten. Hänen tehtäviinsä kuuluu seurata lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista Suomessa, vaikuttaa päätöksentekijöihin lapsinäkökulmasta, pitää yhteyttä lapsiin ja nuoriin ja välittää heiltä saatua tietoa päätöksentekijöille sekä viranomaisille, lasten parissa työskenteleville ja kansalaisille, kehittää yhteistyötä lapsipolitiikan toimijoiden välillä ja edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Ei vähän yhden virkamiehen tehtäväksi. Kurttilan edeltäjä jätti lapsiasiavaltuutetun tehtävän resurssiongelmien vuoksi. Miten Kurttila aikoo selvitä työtaakastaan? Olen luottavainen, että löydämme niiden asioiden ytimen, johon keskittyä ja että omalla suunnittelullamme voimme vaikuttaa siihen, miten resursseja käytetään, Kurttila sanoo. Kun hän puhuu meistä, hän tarkoittaa työyhteisöä, johon lapsiasiavaltuutetun lisäksi kuuluvat lakimies, kaksi ylitarkastajaa ja sihteeri. Lisäksi hän sanoo näkevänsä kaikki tärkeät, lapsia lähellä olevat järjestöt ja kumppanit osana sitä suurta kuvaa, jossa lapsiasiavaltuutetun työ toteutuu. Päinvastoin kuin monen muun virkamiehen työ, lapsiasiavaltuutetun työ ei rajoitu niin sanottuun virkaaikaan, eikä viraston työhuoneeseen suljettujen ovien taakse. Työ vaatii 4 KUVAJAINEN

5 tekijältään työaikojen osalta joustavuutta ja halua kohdata ihmisiä työn merkeissä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kurttilalle tämä ei tuota ongelmia. Ajankäyttö on järjestelykysymys ja ihmisten kohtaaminen, olipa kyseessä pienet lapset tai vaikka valtion ylin johto, ei tuota ongelmia. Molempia hän tapaa virkansa puolesta. Lasten kuuleminen sekä suoraan että eri kanavien kautta on lapsivaltuutetun arkea. Valtioneuvoston lapsiasiavaltuutettu tapaa väintäänkin kerran vuodessa raportoidessaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisesta. Lapsi on yhteiskunnassa nähtävä investointina Lapsiasiavaltuutetun tehtävä on katsoa asioita lapsen näkökulmasta. Kyse ei ole vain lapsista, vaan myös perheistä ja vanhemmuuden ja kasvatusvastuun tukemisesta. Jos Tuomas Kurttilalta kysytään, lasten saavutettuihin etuihin ei tule koskea. Säästötoimiin, kuten lapsilisän leikkaamiseen tai subjektiiviseen päivähoitoon kajoamiseen hän suhtautuu kylmästi. Köyhä Suomi teki aikoinaan päätöksiä, joiden tarkoitus oli parantaa lasten asemaa ja luoda tasavertaisuutta. Tuli oppivelvollisuus, neuvolat, äitiyspakkaukset, lapsilisät, päivähoito, peruskoulu ja monta muuta lasten asemaa ja tasa-arvoa edistävää asiaa. Nyt rikkaalla Suomella ei näihin enää muka ole varaa. Lapsi on yhteiskunnassa nähtävä investointina. On kestämätöntä, jos asioita tarkastellaan vain aikuisten tai työmarkkinoiden näkökulmasta. Esimerkiksi päivähoitokysymyksissä pitää luottaa perheiden valinnanvapauteen ja harkintakykyyn. Näen erittäin huonona tilanteen, jossa viranomainen arvioi perheen tilannetta ja tekee päätöksiä perheen puolesta Kurttila sanoo. Suomi on hyvinvointivaltio, jossa ihmisellä asiat näyttäisivät olevan ihan hyvin. Meillä on päivähoito ja peruskoulu. Näiden ajatusten turvin voi hyvin olla näkemättä perheiden ja lasten köyhyyttä ja sen mukanaan tuomaa eriarvoisuutta ja ongelmia. Hyvinvoinnissamme on pahoja vuotokohtia. Kymmenen prosenttia lapsista elää nyky-suomessa köyhyydessä, Kurttila sanoo. Taloudellista tasa-arvoa köyhyyden tilalle ei lapsiasiavaltuutettu mitenkään kykene taikomaan, joten hänen tehtävänsä lasten edunvalvojana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on sitäkin tärkeämpi. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen hyvää, mikä on oikein ja ymmärrettävää. Se turvaa osaltaan lapsen asemaa yhteiskunnassa. Sitä ei kuitenkaan lapsiasiavaltuutettukaan näe hyvänä, että lapsesta tulee vanhemmilleen projekti, jota puolustetaan ryhmän eduista välittämättä. Ilmiö ei ehkä ole laaja, mutta se on osana tämän päivän lasten kasvuympäristöä, Kurttila sanoo. Kasvatusalan ammattilaisille ilmiö lienee käytännöstä tuttu. Ei ole vaikeaa löytää lapsiryhmää, jossa on ainakin yksi lapsi, jonka vanhempien mielestä heidän lapsensa etu voi ja saa mennä kaikessa ryhmä etujen edelle. Miljoonasatatuhatta lasta Suomessa on alle 18-vuotiasta lasta, joiden etua lapsiasiavaltuutettu ajaa. Tehtäväkenttä on laaja. Mihin Tuomas Kurttila aikoo viisivuotisen virkakautensa aikana keskittyä ensimmäisenä? Vastaus tulee epäröimättä. Lapsivaikutusten arviointiin ja lapsibudjetointiin, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja lapsiystävälliseen Suomeen, johon liittyy lasten kuuleminen ja kohtaaminen. Opi tuntemaan lapsen oikeudet Opettajat, vanhemmat ja muut aikuiset, tutustukaa yhdessä lapsen kanssa lapsiasiavaltuutetun Lasten sivuihin. Sivut kertovat lapsen oikeuksista käytännöllisellä, hauskalla ja osallistuvalla tavalla osoitteessa Apua Moneen Ongelmaan osoitteessa Apua ja neuvoja, jos kohtaat ongelmia elämässä. Aihealueina Perhe Koulu Ostaminen Media Vapaa-aika Turvallisuus Terveys Yhdenvertaisuus KUVAJAINEN 5

6 Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin kahdeksan opiskelijaa opettajineen toteutti lukuvuonna kehitysyhteistyöprojektin, joka huipentui Sierra Leoneen suuntautuneeseen reilun viikon mittaiseen matkaan keväällä Sierra Leone -projekti kehitysyhteistyötä lukiolaisnuorten voimin Vaasan lyseon lukio ja Vasa gymnasium ovat pitkään tehneet yhteistyötä Suomen Pakolaisapu kanssa. Lisäksi Vaasan lyseon lukio on Unesco-koulu. Kansainvälisyys ja kehitysyhteistyö eivät näin ollen ole vieraita asioita lukion opiskelijoille. Vuonna 2012 koulussa syntyi ajatus globaalin vastuun kantamisesta jollakin konkreettisella tavalla. Ajatus jalostui yhteistyössä Suomen Pakolaisyhdistyksen kanssa Sierra Leone -projektiksi, jonka tavoitteena oli syventää kehityskumppanuutta pohjoisen ja etelän koulujen välillä ja auttaa nuoria kasvamaan maailmankansalaisiksi. Samalla suomalaisnuorille avautui mahdollisuus tutustua kehitysyhteistyöhön ja kansalaisjärjestötoimintaan sekä opiskella globalisoituvassa maailmassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Sierra Leone -projektin osana opiskelijat toteuttivat varainhankintakampanjan. Kerätyillä varoilla autettaisiin Sierra Leonen sisällissodan nuoria väliinputoajia hankkimaan itselleen lukutaito, ammattikoulutus ja valmiudet oman yrityksen perustamiseen. Sikäläisenä yhteistyökouluna toimi Sierra Leone Opportunities Industrialization Centressa (SLOIC) Bossa. Varainhankinta kohdistui vaasalaisiin yrityksiin, joista monet lähtivätkin hankkeeseen mukaan. Lisäksi rahoitusta saatiin Opetushallitukselta ja lukiolaisten omilla varainhankintaprojekteilla. Sierra Leone projektiin pääsivät mukaan kaikki halukkaat oppilaat. Matka Afrikkaan maailman 11. köyhimpään maahan oli niin iso ja kallis juttu, että projektiin osallistumisesta keskusteltiin tietysti myös huoltajien kanssa, jotka joutuivat osin rahoittamaan nuoren matkaa. Ymmärtääkseni matkalle kuitenkin pääsivät kaikki halukkaat, kertoo historian ja yhteiskuntaopin opettaja Mika Jokiaho. Hän toimi matkanjohtajana kahdeksalle lukiolaiselle yhdessä maantietoa, terveystietoa ja biologiaa opettavan Anki Sandvikin kanssa. Ennen matkaa Sierra Leonen naapurimaista Guineasta ja Liberiasta kantautui epäilyjä Ebola-viruksesta. Uutisointi mietitytti ja mielessä kävi jopa koko matkan peruuttaminen. Olimme asiasta yhteydessä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen että Ulkoministeriöön. Koska matkustuskieltoa ei ollut annettu alueelle matkustamiseen, uskaltauduimme matkaan. Jokaisella matkaan lähtevällä oli tietysti matkavakuutus, joka kattoi myös mahdollisen evakuoinnin ja ambulanssilennot, Mika Jokiaho kertoo. Sierra Leonessa opiskelu koetaan siunaukseksi. Kymmenelle sierraleonelaisnuorelle koulutus Matka Sierra Leoneen toteutettiin Nuoret tiesivät, että heidän projektiin keräämillään rahoilla kymmenen sierraleonelaista nuorta saa koulutuksen. Suomen Pakolaisavun yhteistyökoulussa voi opiskella pitopalvelu-, vaate-, rakennus- ja kampaamoalaa, puutöitä, automekaniikkaa ja hitsaamista sekä metallitöitä. Nyt nuoret pääsivät näkemään, millaisissa olosuhteissa sierraleonelaiset opiskelevat ja suorittavat työharjoittelua sekä tutustumaan Suomen Pakolaisavun yhteistyökoulun ammattitutkinnon suorittaneiden 6 KUVAJAINEN

7 nuorten perustamiin yrityksiin. Suomalaisnuoret saivat käytännössä nähdä, miten suuri merkitys yrittäjyydellä on taistelussa köyhyyttä vastaan. Vaikka ulkomaisessa omistuksessa olevat kaivokset ja maassa timanttikaupoilla rikastuneiden libanonilaisten omistamat ravintolat, hotellit ja kaupat työllistävät monia sierraleonelaisia, vain omatoimisen yritystoiminnan kautta pääomia kertyy myös paikallisille ihmisille. Iloisia ilmeitä ja naurua Suomalaisnuorten yllätykseksi he eivät tavanneetkaan onnettomia ja surullisia sierraleonelaisia nuoria, vaan iloisia, nauravaisia lapsia ja nuoria. Vastaanotto kaikkialla oli vieraanvarainen ja lämmin ja paikallisten nuorten elämänilo lähes käsin kosketeltavaa. Se, että sierraleonelaiset koululaiset sanoivat kokevansa olonsa siunatuksi, kun saivat opiskella, sai suomalaisnuoret viimeistään ymmärtämään, miten arvokkaan lahjan he yhteistyökoululle projektillaan toivat. Eikä merkityksetön ollut sekään ilo, mitä syntyi, kun eri kylien lapset saivat vierailta lahjaksi jalkapalloja. Onni on jotain, mitä ei voi ostaa Miten projektiin osallistuneet nuoret kokivat matkan Sierra Leoneen. Näin projektiin osallistunut Sanni Majamaa kuvaa nuorten tuntoja kirjoittamassaan artikkelissa: Matkalaiset yhteiskuvassa Alusine Kamaran (keskellä) kanssa. Vasemmalta Henrietta Sarin, Michaela Vuorenmaa, Beata Schöring, Julia Linde, Sanni Majamaa, Alusine Kamara, Aaro Kumpulainen, Rasmus Genas, Miika Kaunismäki ja Anki Sandvik. Kameran takana Mika Jokiaho. Afrikkaan jäi varmasti pala meistä kaikista. Se oli matka, jolla ei hymyiltä ja kyyneliltä vältytty. Matka, jolla opimme avaamaan silmiämme ja näkemään hyvää pienissä, meille itsestään selvissä asioissa, kuten lukutaidossa ja koulutuksessa, terveydenhuollossa, puhtaassa vedessä, toimivissa sähköissä ja yhteyksissä ja jopa siinä, että vessa vetää. Tärkein opetus oli kuitenkin se, että onni on jotain, mitä ei voi ostaa. Sierra Leonen matka oli jotain, mitä kukaan meistä tuskin koskaan tulee unohtamaan. Matkanjohtajina toimineille opettajille Mika Jokiaholle ja Anki Sandvikille Sierra Leone -projekti tiesi paljon ylimääräistä työtä ja suurta vastuuta. Molemmat kuitenkin vakuuttavat, että vastaavaan hankkeeseen voisi joskus toistekin lähteä. Kyllä me aikuisetkin tämän projektin myötä opimme paljon uutta. Nyt on aika jakaa kokemuksia muille. Olemme myös sitoutuneet mallintamaan projektia yhteistyössä Suomen Pakolaisavun kanssa. Mallia voivat hyödyntää muut vastaavia projekteja suunnittelevat Mika Jokiaho sanoo. Sanni Majamaan kirjoittama artikkeli on kokonaisuudessa luettavissa Vaasan lyseon lukion verkkolehdestä FUUSIOsta osoitteesta htp://fuusio.vaasa.fi Suomalaisnuoret saivat kaikkialla iloisen vastaanoton. KUVAJAINEN 7

8 Seppälän K ETSIMESSÄ-sarja esittelee Seppälän Koulukuvien kuvaajia. valtakunnallisesti pai Seppälän Koulukuvien toiminta on maan laajuista. Vaikka yritys on valtakunnallinen, sen kuvaajat asuvat ja työskentelevät eri puolilla maata. Ei siis ole liioittelua sanoa, että Seppälän Koulukuvat on valtakunnallisesti paikallinen toimija. Suomessa on yli 300 kuntaa, joten on luonnollista, että aivan jokaisesta kunnasta ei löydy omaa, paikallista koulukuvaajaa. Toisaalta esimerkiksi Tampereella päiväkoti- ja koulukuvaukset hoitaa tamperelaistiimi, jonka jäsenet asuvat joko Tampereella tai muissa Pirkanmaan kunnissa. Osalle kuvaajista koulu- ja päiväkotikuvaukset muodostaa pääasiallisen toimeentulon, osa kuvaajista toimii myös yrittäjinä omissa valokuvausalan yrityksissään ja studioissaan. Seppälän Koulukuvien sopimuskuvaajina toimivia yrittäjiä ovat muun muassa moneen otteeseen töistään palkittu valokuvaaja Peero Lakanen ja Lempäälässä omaa studiota pyörittävä kahdeksan vuotta alalla toiminut Mitja Kortespuro. Iloisten ilmeiden metsästäjät, Seppälän Koulukuvien tamperelaiskuvaajat vasemmalta Kaisa Paulamäki, Piritta Lassila, Nuppu Linnavuori ja Mitja Kortepuro. 8 KUVAJAINEN

9 oulukuvat kallinen koulukuvaaja Laura Tammisto, Tuija Tammeslehto, Matti Sampela, Seppälän Koulukuvien kuvauspäällikkö Krister Löfroth järjestää säännöllisesti joka syksy ja kevät kuvaajille sekä koulutustilaisuuksia että kuvauskauden avaavia kuvaajien yhteisiä tapaamisia. Kuvaajat viihtyvät meillä hyvin, joten vaihtuvuus on vähäistä. Joka vuosi kuitenkin joku uusi kuvaaja tulee mukaan. Koulutamme uuden kuvaajan, minkä jälkeen hän aluksi kulkee kokeneemman kuvaajan matkassa. Meille on äärimmäisen tärkeää pitää kaikin tavoin huolta kuvaajistamme. Päivitämme tapaamisissa myös kuvaajien työvälineet. Kuten tiedetään, kuvaajien matkassa kulkee paljon tekniikkaa, Löfroth kertoo. Yhteiset tapaamiset vahvistavat yhteisöllisyyttä ja niissä syntyy antoisia keskusteluja ja kokemusten vaihtoa. Itsenäinen työ Koulukuvaaminen on varsin itsenäistä työtä. Tänä vuonna toista kauttaan kuvaava tamperelainen Kaisa Paulamäki sanoo sen olevan yksi työn mukavista puolista. Työ on itsenäistä, mutta ei yksinäistä sillä taustalla on tarvittaessa firman täysi tuki. Työpäivät ovat nopeatempoisia, mikä sopii minulle. Koen saavani lapsista ja nuorista hyvää energiaa, Kaisa Paulamäki sanoo. Samoilla linjoilla Kaisan kanssa on toinen tamperelaiskuvaaja, yhdeksättä vuotta Seppälän Koulukuville kuvaava Nuppu Linnavuori. Tämä on tiimityötä. Koen opettajat, rehtorit, kouluisännät, siistijät ja ihan kaikki muut aikuiset, joita kouluissa kohtaan, työtovereikseni. En todellakaan tee tätä työtä yksin, vaan yhdessä koulujen henkilökunnan kanssa, Nuppu Linnavuori toteaa. Iloisten ilmeiden metsästys Ryhmäkuvien lisäksi tärkeitä muistoja päiväkoti- ja kouluajoilta ovat kaveri- ja muotokuvat. Erityisesti näissä kuvissa mallin ilme ja olemus on se kaikkein tärkein asia. Koulukuvaajalta vaaditaankin rentoa otetta ja hyvää ihmistuntemusta, sillä varsinkin teini-ikäiset saattavat ilmeillä kuvissa. Ei ole harvinaista sekään, että tytöt harjoittelevat ennen kuvausta erilaisia itselleen epätyypillisiä ilmeitä ja poseerauksia. Kuvaajan tehtävänä on houkutella se aito, iloinen ilme esiin. Tämän vuoden teemanamme onkin iloisten ilmeiden metsästys, Mitja Kortepuro kertoo. Jotkut Seppälän Koulukuvien kuvaajista, kuten Tuija Tammeslehto, ovat kokoaikaisessa työsuhteessa ja kuvaavat lapsia ja nuoria sekä syys- että kevätlukukauden aikana, mutta valtaosalle kuvaajista koulukuvien ottaminen on vuosittain toistuva, pääsiassa syyslukukauteen ajoittuva pätkätyö. Minulle tämä lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi työrytmi on sopinut hyvin ja tiedän näin olevan myös monen muun kohdalla. Kun koulukuvaukset viime vuonna oli tehty, lähdin viideksi kuukaudeksi ulkomaille. Tämän syksyn kuvausten jälkeen minulla on tarkoitus hakea töitä tai vaihtoehtoisesti aloittaa jollakin tavalla kuvaamiseen liittyvät opiskelut avoimessa yliopistossa, Kaisa Paulamäki kertoo omista suunnitelmistaan. Tämän Kuvajaisen kannessa poseeraavat Tampereen koulukuvaajat takarivissä vasemmalta Tuija Tammeslehto, Kaisa Paulamäki, Matti Sampela, Piritta Lassila ja Nuppu Linnavuori. Eturivissä vasemmalta Laura Tammisto, kuvauspäällikkö Krister Löfroth ja Mitja Kortepuro. Kuvasta puuttuvat Peero Lakanen ja Tommi Penttinen. KUVAJAINEN 9

10 Järvenpään lukio on iso, kustannustehokas ja toimiva Järvenpään lukio on mielenkiintoisena oppimisympäristönä ollut paljon esillä julkisuudessa. Suurlukio on kustannustehokas ja toimii hyvin. Oppilaistaan lukio huolehtii esimerkillisesti systemaattisen opintoohjausmallin avulla. Järvenpään lukio on laajasti tunnustettu tiennäyttäjäksi nykyaikaisen oppimisympäristön kehittäjänä. Korkeakoulumaisessa miljöössä eri aineiden opetustilat ryhmittyvät tiedekunniksi. Rakennuksen keskiöön sijoittuvat kokoontumistilat, ruokala, kahvila, kirjasto, ohjauspalvelut sekä itsenäiseen opiskeluun tarkoitetut tilat. Toiminnallisina lähtökohtina tiloissa ovat yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja vastuullisuus. Lukion tilat otettiin käyttöön elokuussa Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemen mukaan oppilaiden oppimisympäristöään kohtaan tuntema arvostus näkyy siinä, miten kauniisti tiloista pidetään huolta. Kulumisen jälkiä ei näy, vaikka tiloilla on ollut kova käyttöaste aamusta iltaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Poikkeuksellisen arkkitehtuurinsa lisäksi koulun tiloissa aistii hiljaisuuden. On vaikea uskoa, että rakennus kätkee sisäänsä 980 lukiolaista, sata aikuisopiskelijaa ja sata yhdistelmäopiskelijaa, jotka lukio-opintojen rinnalla suorittavat ammattitutkintoa sekä noin 60 hengen henkilökunnan. Järvenpään 10 KUVAJAINEN lukiosta onkin tullut nykyaikaisen lukion esikuva, johon ovat käyneet tutustumassa tuhannet kouluasiantuntijat niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Rakennuksen pääsuunnittelija on Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm, mutta myös opettajilla ja opiskelijoilla oli aikanaan vahva rooli tilojen suunnittelussa. Suuruuden ekonomia Juuri nyt käydään vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö lukion olla suuri vai pieni. Molemmilla näkemyksillä on kannattajansa. Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi pitää isoa lukiota hyvänä ratkaisuna. Meillä on hyvä täyttöaste ja toimintamme on siksi kustannustehokasta. Koulun tilat ja välineet ovat koulupäivinä opiskelijoiden käytössä maanantaista torstaihin kello 7-21 ja perjantaisin kello Itsenäiseen opiskeluun ja erilaisissa harrastusryhmissä toimimiseen on tuolloin erinomaiset mahdollisuudet. Opiskelijat jäävät usein tekemään johonkin oppiaineeseen liittyviä töitä yhdessä, eikä mitään järjestyshäiriöitä ole ollut sen enempää päivällä kuin iltaisinkaan. Liikuntasali on myös viikonloppuisin ahkerassa käytössä, Lehtiniemi sanoo. Järvenpään lukiossa on muun muassa musiikki- ja kuvataidelinja sekä paljon urheilua. Koripallo on lukion oma erikoisuus. Minulla on visio, että meillä olisi suuntautumislinjojen kautta erikoispalveluja opiskelijoille. Meillä on jo nyt kokeiltu matemaattisluonnontieteellistä linjaa, jolle on tehty yksi ohjausryhmä. Se on ollut opiskelijoita motivoiva. Nyt haemme polkuja myös talouteen ja yrittäjyyteen. Opintopolkuja lähdemme miettimään opiskelijoiden tarpeista, Marja-Liisa Lehtiniemi kertoo. Meillä on kunnianhimoiset ja systemaattiset opinto-ohjausmallit. On tärkeää, että kaikki saavat päättötodistuksen ja valmistuvat. Opinto-ohjaajan työ hyvä tausta rehtorin tehtäviin Taustansa ansiosta Marja-Liisa Lehtiniemi osaa katsoa asioita opiskelijoiden näkökulmasta. Hän on toiminut sekä psykologian opettajana että opintoohjaajana, apulaisrehtorina ja rehtorina. Opinto-ohjaajan työ on hyvä tausta rehtorin tehtäviin, Lehtiniemi toteaa. Järvenpään lukioonkin hän tuli ensin opinto-ohjaajaksi ja siirtyi vasta myöhemmin hoitamaan rehtorin tehtäviä. On tärkeää arvostaa jokaista oppiainetta ja luoda ilmapiiri, jossa kaikkien aineiden opettajien on hyvä tehdä töitä. Lehtiniemen puhetta kuunnellessa tulee nopeasti siihen johtopäätökseen, että tässä on rehtori, joka arvostaa sekä oppilaitoksen henkilökuntaa että opiskelijoita. Se on johtamistyössä varsin käyttökelpoinen asenne. Kukaan ei katoa Suuria yksiköitä syytetään usein siitä, että ne hukkaavat yksilöt massaan. Sanotaan, että suurlukiossa massaan on helppo kadota ja jopa pudota porukasta ilman, että kukaan kiinnittää asiaan suuremmin huomiota. Järvenpään lukiossa tämä ei ole mahdollista. Meillä on sellainen asenne, että kaikki nuoret valmistuvat. Jos joku keskeyttää opinnot, meillä on tarkka tieto siitä, mihin hän on mennyt. Me emme jätä opiskelijoita heitteille, sanoo Lehtiniemi tiukkaan sävyyn. Hän ei juurikaan piittaa siitä, että koulupudokkaiden houkutteleminen takaisin opintojen pariin voi olla työlästäkin. Jos vakkapa joku poika keskeyttää lukion ja menee sitten armeijaan, hän saattaa ajatella, että lukion loppuun käyminen ei enää onnistu. Me haluamme madaltaa kynnystä niin, että palaaminen on mahdollista ja opinnot saadaan loppuun suoritetuksi.

11 Meillä on kunnianhimoiset ja systemaattiset opinto-ohjausmallit. On tärkeää, että kaikki saavat päättötodistuksen ja valmistuvat, sanoo Järvenpään lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. KUVAJAINEN 11 11

12 70 vuotta tuli täyteen työnteko maittaa yhä 12 KUVAJAINEN

13 Työurien pidentämisestä puhutaan nykyään paljon. Seppälän Koulukuvien Vaasan toimistossa työskentelee täysiaikaisena työntekijänä Kirsti Santoo-Ranta. Hän täytti keväällä 70 vuotta. Työurien pidentämisestä puhuminen saa monet kauhistumaan. Miten jaksaa töissä edes eläkeikään saatikka sen yli. Mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle joustavasti vuotiaana ja kartuttaa yli 63-vuotiaana eläkettä 4,5 prosentilla ei kovin monia näytä kiinnostavan. Ja jos kiinnostaakin, työelämän paineet ja työn kuormittavuus ovat monilla aloilla niin kovat, että ajatus oloneuvoksen joutilaista päivistä houkuttelee enemmän kuin raha. Ratkaisevaa saattaa olla myös työyhteisön ilmapiiri ja työnantajan asenne. Monet kokevat ikäsyrjintää erityisesti työpaikoilla, joissa valtaosa työntekijöistä on nuoria. Vanhuuseläkkeelle suomalaiset siirtyvät nykypäivänä siis viimeistään 68-vuotiaina. Iäkkäämpiäkin työelämässä on, mutta he ovat pääsääntöisesti yrittäjiä. Kirsti Santoo-Ranta lieneekin melkoinen poikkeus. Hänelle työnteko maistuu. Kirsti tekee Seppälän Koulukuvien toimistossa kahdeksan tunnin työpäivää viitenä päivänä viikossa. Kesälomaansa hän tosin venyttää hieman tavanomaista pitemmäksi, mutta työnantajalle tämä sopii. Koulujen kesäloma-aika on hiljaista aikaa myös Koulukuvien toimistossa. Mutta mikä sitten motivoi 70-vuotta täyttänyt työelämään. No ei ainakaan raha. Siitä verottaja pitää tässä vaiheessa huolen, heläyttää Kirsti Santoo-Ranta iloisesti. Olen ollut Seppälän Koulukuvien palveluksessa 17 vuotta. Kun eläkeikä koitti, Heikki Seppälä sanoi, että hän toivoo kovasti minun jatkavan, jos se vain minulle sopii. Ja sopihan se. Pidän työstäni ja asiakkaiden kanssa toimimisesta valtavasti. Työnkuva on vaihteleva ja ihmiset mukavia. Hoidan muiden töiden ohessa puhelinvaihdetta ja joskus vastaan tulee haastaviakin tilanteita, mutta aina niistä on selvitty. Kirsti kertoo, että hänellä ei ole ollut ongelmia jaksamisen kanssa. Olen onnekseni saanut olla terve. Pidän kunnostani huolta muun muassa kävelemällä tai pyöräilemällä työmatkat ja käymällä kuntosalilla. Työnantaja tukee työntekijöiden liikuntaharrastuksia liikuntasetelien muodossa, vaikka kävisin kyllä salilla ilman niitäkin, Kirsti toteaa. Eläkkeellä oleva puolisokaan ei pidä pahana Kirstin työssäkäyntiä. Mieheni on erinomainen kokki. Koti on kunnossa ja ruoka laitettuna, kun tulen töistä kotiin, Kirsti hymyilee. Fyysisen kunnon lisäksi työelämä edellyttää työntekijöiltään hyvää henkistä vireyttä. Kirsti sanoo, että hänelle juuri työ on vireyttä antava tekijä. Ja kun työ antaa vireyttä, energiaa riittää myös harrastuksiin. Kirstin mielenkiinnon kohteisiin ovat aina kuuluneet niin politiikka kuin kulttuurikin. Luottamustehtävistä ehkä merkittävin on ollut lautamiehen tehtävä, jonka Kirsti tosin nyt on joutunut ikänsä vuoksi jättämään. Olin toistakymmentä vuotta lautamiehenä. Vastaan tuli välillä rankkojakin juttuja, eikä mieltään voinut purkaa vaitiolovelvollisuuden vuoksi sen enempää työpaikalla kuin kotonakaan. Joskus se oli raskasta, mutta myös mielenkiintoista ja näköaloja avartavaa, Kirsti muistelee. Vapaapäivien saaminen lautamiehen istuntopäiviksi ei Kirstille ollut ongelma. Työt järjestettiin niin, että yhteiskunnan kannalta tärkeä ja vastuullinen luottamustehtäväkin tuli hoidettua. Hyvä johtamiskulttuuri melkein tärkein asia Seppälän Koulukuvien työyhteisössä ei ikärasismia tunneta. Vaikka osa työntekijöistä on 70-vuotiaan näkökulmasta vielä varsin nuoria, ikäkysymykset eivät nouse työnteossa esille. Tunnun kuuluvani joukkoon. Meillä on hyvä työilmapiiri. Täällä on kivoja ihmisiä töissä ja yrityksen johtamiskulttuuri on sellainen, että johtajat eivät istu lasikuvussa tai norsunluutornissa, vaan ovat helposti lähestyttäviä ja kaikessa mukana. Se on ehkä melkein tärkein asia, Kirsti pohtii. Seppälän Koulukuvien toimitusjohtaja Samuli Seppälän mielestä työntekijän ikä on toisarvoinen asia, jos on osaamista, työhaluja ja kykyä ja luonne, joka soveltuu tiimityöhön. Kirstillä on kaikkea tätä. Lisäksi hän on uskomattoman tarkka, huolellinen ja aikaansaapa. On meidän onnemme, että hän on meillä töissä, Samuli Seppälä toteaa. Vaikka Kirsti Santoo-Ranta tietää itsekin olevansa korkean ikänsä vuoksi työelämässä melkoinen poikkeus, hän ei missään tapauksessa halua syyllistää ihmisiä, jotka haluavat siirtyä pois työelämästä heti, kun se on mahdollista tai jättäytyvät työelämästä syrjään väliaikaisesti. Siihen on varmasti jokaisella syynsä ja oikeutuksensa, hän toteaa. Itse jäin pois työelämästä, kun lapseni olivat pieniä ja äitini sairasteli. En halunnut viedä sen enempää lapsiani kuin äitiänikään hoitoon, joten jäin kotiin hoitamaan heitä. Sitä päätöstä en ole ikinä katunut. Moni eläkkeelle jäävä kuusikymppinen tekee vuosia arvokasta kolmannen sektorin työtä omien vanhempiensa omaishoitajana tai lastenlastensa kaitsija. Yhteiskunnalle tämä merkitsee satojen miljoonien vuotuisia säästöjä. Niitäkin on, joiden mielestä vuosikymmenten työnteon jälkeen on aika nauttia elämästä ilman sen kummempia velvoitteita. On hyvä, että ihmiset voivat oman jaksamisensa ja elämäntilanteensa mukaan tehdä heille parhaiten sopivia valintoja, sanoo työelämän toistaiseksi valinnut Kirsti Santoo-Ranta. KUVAJAINEN 13

14 Jussinkylän päiväkodin yhdeksän kuukauden evakkoretki Tampere-talon läheisyydessä toimii yhdentoista lapsiryhmän ja kolmen päiväkodin muodostama varhaiskasvatuksen kampus. Samassa pihapiirissä sijaitsee sekä kaupungin vanhin kunnallinen päiväkoti että väistötiloina toimiva kaupungin uusin päiväkotirakennus, joka on tämän vuoden loppuun Jussinkylän päiväkodin käytössä. Jussinkylän päiväkodissa tiedettiin jo pari vuotta sitten, että päiväkotirakennukseen tulee remontti ja että päiväkodin toiminnat siirretään väliaikaisesti toisaalle. Kyse on vakituisten tilojemme taloteknisistä uudistuksista, ei sisäilmaongelmista. Sen vuoksi meille ei tullut äkkilähtöä, vaan muutto väliaikaisiin tiloihin tapahtui suunnitellusti. Väistötiloissa toiminta käynnistyi huhtikuun alussa ja takaisin omiin tiloihimme pääsemme vuoden vaihteessa, kertoo Jussinkylän päiväkodin johtaja Hanna Hjelt. Päiväkodin esikoululaiset jäivät lähelle Johanneksen koulua, jossa he aloittivat peruskoulunsa ensimmäisen luokan tämän syyslukukauden alettua. Oli hieno asia, että esikoululaiset saattoivat jäädä lähelle Johanneksen koulua, jolloin esi- ja alkuopetuksen läheinen yhteistyö ei katkennut, Hanna Hjelt sanoo. Noin sata Jussinkylän päiväkodin 1-5-vuotiasta siirtyi Harjulan ja Kalevanharjun päiväkotien pihapiiriin uuteen, siirtokelpoiseen päiväkotirakennukseen, jonka Tampereen kaupunki on vuokrannut Parmacolta kymmeneksi vuodeksi. Kalevanharjulla kolmen päiväkotirakennuksen muodostamassa kokonaisuudessa toimii kaikkiaan yksitoista päiväkotiryhmää. Päiväkodeilla on yhteinen iso piha-alue, jossa riittää tilaa leikeille. Tämä on ihana piha-alue. Tässä on tällainen varhaiskasvatuksen kampus, Hanna Hjelt toteaa hymyillen. Varhaiskasvatuskampuksen naapureina toimivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Tampereen yliopisto, joten voi olla, että nyt päiväkotia Kalevanharjulla käyvät lapset opiskelevat aikanaan samoissa maisemissa. Montessoripedagogiikkaa Jussinkylän päiväkodissa toimii kolme montessoriryhmää. Montessoriryhmät tulivat päiväkotiimme vuonna Käytännössä se ei merkinnyt kovin suuria muutoksia, sillä toimintatapamme, ajatuksemme lapsen kasvamisesta, lapsiyhteisön toiminnasta ja aikuisen roolista olivat linjassa montessoriajattelun kanssa, Hjelt kertoo. Montessoripedagogiikan ajatus on, että lapsi saa tehdä omia valintoja ja lapsen oma kiinnostus ohjaa sitä, mitä lapsi päiväkodissa tekee. Pohdimme paljon lapsen kohtaamista ja levollisen ilmapiirin luomista. Lapsilla on pitkä päivä päiväkodissa. Rauhallinen ympäristö auttaa jaksamaan. Silti lapsilla pitää olla paljon toimintaa ja tekemistä sopivan kokoisissa pienryhmissä, Hanna Hjelt sanoo. Koska ryhmäkoot ovat isoja, painotamme pienryhmätoiminnan merkitystä. Pienryhmätoiminta on Tampereen muissakin päiväkodeissa yhteinen tavoite. Vierailija voi itse todeta Jussinkylän päiväkodin rauhallisen ilmapiirin. Vaikka iso talo on täynnä energisiä lapsia, huutoa ja metakkaa ei kuulu mistään. Lapset eivät korota ääntään, mutta sitä eivät tee myöskään aikuiset. Jos tilanne käy levottomaksi, se täytyy organisoida toisin tilanteen rauhoittamiseksi, Hjelt toteaa. Kesäsulut muuttavat päiväkodin arkea Tampereen päivähoidon kesäsulut olivat tänä vuonna aiempaa pidempiä ja päivystäviä päiväkoteja aiempaa vähemmän. Kun vuonna 2013 heinäkuussa päivysti kolmetoista päiväkotia, tänä vuonna päivystäviä päiväkoteja oli kahdeksan, joista yksi Kalevanharju. 14 KUVAJAINEN

15 Meillä on aivan loistava sijainti, joten meille on helppo tulla sekä omalla autolla että kaupungin bussilla. Meillä oli viiden viikon kesäpäivystysjakso. Päivystyspedagogiikka on ihan oma juttunsa. Silloin päiväkodissa on omanlaisensa henki. Vanhemmat saattavat olla huolissaan, miten lapset suhtautuvat joutuessaan vieraaseen ympäristöön, mutta Hanna Hjeltin mukaan päivystys sujuu osaavissa käsissä ja toimivassa ympäristössä hyvin. Onhan se tietysti jännittävää lapsillekin, mutta meillä kyllä viihdyttiin hyvin. Koska ryhmäkoot ovat isoja, painotamme pienryhmätoiminnan merkitystä. KUVAJAINEN 15

16 Valtakunnallinen palvelunumeromme Tarjouspyynnöt ja esittelyt kouluille Myyntijohtaja Jari Lintala puh Myyntipäällikkö Antti Hynninen pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi puh Myyntipäällikkö Harri Hannula muu Suomi puh

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 Lasten Päivän Säätiö Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.2015 Lasten Päivän Säätiö perustettiin 1956 Perustajina keskeiset lastensuojelujärjestöt

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot