KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti 2 2014"

Transkriptio

1 KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti LUKEMISTA OPETTAJILLE 70 vuotta tuli täyteen - työnteko maittaa yhä s. 12 Lapsiasiavaltuutettu edistää yli miljoonan lapsen oikeuksia s. 4 Seppälän Koulukuvat on valtakunnallisesti paikallinen koulukuvaaja s. 8

2 Pääkirjoitus 2 KUVAJAINEN Hyvää asiakaspalvelua mitä se on? Nuoret ovat taas tehneet kesätöitä kauppojen kassoilla ja muissa asiakaspalvelutehtävissä tuuraten vakituisen henkilökunnan kesälomia. Tällaisissa arjen asioitten lomassa tapahtuvissa ihmisten välisissä kohtaamisissa he saavat hyvän kuvan siitä, mistä asiakaspalvelussa on kysymys. Toisessa päässä on rento kohtaaminen, missä pienellä hymyllä ja kohteliaisuudella piristää asiakkaan mieltä, toisessa taas onnettoman ja pahantuulisen asiakkaan saaminen vähän paremmalle tolalle. Hyvässä asiakaspalvelussa on kyse pienistä asioista toisen huomioimisesta ja hyväksymisestä, sitähän me kaikki haluamme. Hyvät opettajat, toivotan taas mitä parhainta lukuvuotta ja jaksamista. Teidän vastuullennehan on nytkin pukattu yli uutta untuvikkoa mitä erilaisimmista olosuhteista. Heikki Seppälä hallituksen puheenjohtaja, päätoimittaja KUVAJAINEN JULKAISIJA KuvaSeppälä-yhtiöt Oy Vasaratie 2, Vaasa, puh PÄÄTOIMITTAJA Heikki Seppälä TOIMITUSNEUVOSTO Samuli Seppälä, Jari Lintala, Krister Löfroth, Milla Anttila, Martti Anttila KANNEN KUVA Krister Löfroth Kannen kuvassa takarivissä vasemmalta Tuija Tammeslehto, Kaisa Paulamäki, Matti Sampela, Piritta Lassila ja Nuppu Linnavuori. Eturivissä vasemmalta Laura Tammisto, Krister Löfroth ja Mitja Kortepuro. TOIMITUS JA TAITTO Viestintätoimisto Elettaria KIRJAPAINO Viestipaino Oy, Tampere Lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute toimitukselle osoitteeseen SEURAAVA LEHTI ilmestyy helmikuussa 2015.

3 Henkilökohtainen puhelinpalvelu auttaa arkisin kello 7-20 Palveluiden siirtyminen nettiin on tämän päivän ilmiö, johon on jo totuttu. Monille asiointi verkossa on se helpoin ja nopein tapa hoitaa asioita. Joskus kuitenkin verkossa asioidessa tulee pulmatilanteita, joista ei yksin selviä. Silloin tarvitaan henkilökohtaista neuvontaa. Seppälän Koulukuvat on kehittänyt henkilökohtaista asiakaspalveluaan perustamalla kesän aikana puhelimessa ja sähköpostitse neuvoja antavan uuden palvelutiimin. Tiimin vetäjänä ja asiakaspalvelupäällikkönä toimii Anne Laurila, joka tätä ennen on työskennellyt KuvaSeppäläyhtiöiden palveluksessa muissa tehtävissä vuodesta Asiakaspalvelumme vastaa puheluihin arkisin aamu seitsemästä ilta kahdeksaan. Pyrimme välttämään puheluiden ruuhkautumisen pitämällä vuorossa aina useampia henkilöitä. Tavoitteemme on, että kukaan ei joutuisi odottamaan puhelimeen vastaamista pitkään, Anne Laurila sanoo. Monissa muissa yrityksissä henkilökunnan määrää vähennetään kustannussyistä, mikä ei voi olla näkymättä asiakaspalvelun ripeydessä. Meillä trendi on päinvastai- nen. Palkkasimme kesällä neljä uutta työntekijää asiakaspalveluun, koska haluamme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Anne Laurilan mukaan eniten kyselyjä tulee nettikauppaan kirjautumisesta tai kuvista, joita asiakas ei jostakin syystä löydä verkkopalvelusta. Yhtään ei kannata epäröidä yhteydenotossa, jos jokin asia askarruttaa. En muista, että koskaan olisi tullut vastaan sellaista ongelmaa, johon ei nopeasti olisi löytynyt ratkaisua, Anne Laurila kannustaa. Jos asiakas haluaa esittää kysymyksensä tai kommenttinsa sähköpostitse, sekin onnistuu Anne Laurila lupaa. Puhelinneuvonnan ohessa asiakaspalvelutiimimme vastaa asiakkaiden kysymyksiin myös sähköpostitse. Seppälän Koulukuvien asiakaspalvelutiimi vastaa numeroon Sähköpostitse tiedustelut osoitteeseen KUVAJAINEN 3

4 Lapsiasiavaltuutettu edistää yli miljoonan lapsen oikeuksia Tuomas Kurttila siirtyi toukokuussa Vanhempainliiton toiminnanjohtajan paikalta lapsiasiavaltuutetuksi. Nyt hän edistää yli miljoonan lapsen oikeuksia. Tehtäväkenttä on laaja ja resursseja niukalti. Voiko yhtälö toimia? Lapsi on yhteiskunnassa nähtävä investointina. On kestämätöntä, jos asioita tarkastellaan vain aikuisten tai työmarkkinoiden näkökulmasta. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila istuu sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteluhuoneessa rentoon kesäasuun pukeutuneena, katsoo keskustelukumppaniaan intensiivisesti ja keskittyy vastaamaan esitettyihin kysymyksiin. Kurttila on tilanteessa sataprosenttisesti läsnä. Poissa on kaikkinainen virkamiespönötys. On selvää, että tätä miestä on helppo lähestyä - myös lasten. Lapsiasiavaltuutetun virka perustettiin Suomeen vasta kymmenisen vuotta sitten. Hänen tehtäviinsä kuuluu seurata lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista Suomessa, vaikuttaa päätöksentekijöihin lapsinäkökulmasta, pitää yhteyttä lapsiin ja nuoriin ja välittää heiltä saatua tietoa päätöksentekijöille sekä viranomaisille, lasten parissa työskenteleville ja kansalaisille, kehittää yhteistyötä lapsipolitiikan toimijoiden välillä ja edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Ei vähän yhden virkamiehen tehtäväksi. Kurttilan edeltäjä jätti lapsiasiavaltuutetun tehtävän resurssiongelmien vuoksi. Miten Kurttila aikoo selvitä työtaakastaan? Olen luottavainen, että löydämme niiden asioiden ytimen, johon keskittyä ja että omalla suunnittelullamme voimme vaikuttaa siihen, miten resursseja käytetään, Kurttila sanoo. Kun hän puhuu meistä, hän tarkoittaa työyhteisöä, johon lapsiasiavaltuutetun lisäksi kuuluvat lakimies, kaksi ylitarkastajaa ja sihteeri. Lisäksi hän sanoo näkevänsä kaikki tärkeät, lapsia lähellä olevat järjestöt ja kumppanit osana sitä suurta kuvaa, jossa lapsiasiavaltuutetun työ toteutuu. Päinvastoin kuin monen muun virkamiehen työ, lapsiasiavaltuutetun työ ei rajoitu niin sanottuun virkaaikaan, eikä viraston työhuoneeseen suljettujen ovien taakse. Työ vaatii 4 KUVAJAINEN

5 tekijältään työaikojen osalta joustavuutta ja halua kohdata ihmisiä työn merkeissä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kurttilalle tämä ei tuota ongelmia. Ajankäyttö on järjestelykysymys ja ihmisten kohtaaminen, olipa kyseessä pienet lapset tai vaikka valtion ylin johto, ei tuota ongelmia. Molempia hän tapaa virkansa puolesta. Lasten kuuleminen sekä suoraan että eri kanavien kautta on lapsivaltuutetun arkea. Valtioneuvoston lapsiasiavaltuutettu tapaa väintäänkin kerran vuodessa raportoidessaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisesta. Lapsi on yhteiskunnassa nähtävä investointina Lapsiasiavaltuutetun tehtävä on katsoa asioita lapsen näkökulmasta. Kyse ei ole vain lapsista, vaan myös perheistä ja vanhemmuuden ja kasvatusvastuun tukemisesta. Jos Tuomas Kurttilalta kysytään, lasten saavutettuihin etuihin ei tule koskea. Säästötoimiin, kuten lapsilisän leikkaamiseen tai subjektiiviseen päivähoitoon kajoamiseen hän suhtautuu kylmästi. Köyhä Suomi teki aikoinaan päätöksiä, joiden tarkoitus oli parantaa lasten asemaa ja luoda tasavertaisuutta. Tuli oppivelvollisuus, neuvolat, äitiyspakkaukset, lapsilisät, päivähoito, peruskoulu ja monta muuta lasten asemaa ja tasa-arvoa edistävää asiaa. Nyt rikkaalla Suomella ei näihin enää muka ole varaa. Lapsi on yhteiskunnassa nähtävä investointina. On kestämätöntä, jos asioita tarkastellaan vain aikuisten tai työmarkkinoiden näkökulmasta. Esimerkiksi päivähoitokysymyksissä pitää luottaa perheiden valinnanvapauteen ja harkintakykyyn. Näen erittäin huonona tilanteen, jossa viranomainen arvioi perheen tilannetta ja tekee päätöksiä perheen puolesta Kurttila sanoo. Suomi on hyvinvointivaltio, jossa ihmisellä asiat näyttäisivät olevan ihan hyvin. Meillä on päivähoito ja peruskoulu. Näiden ajatusten turvin voi hyvin olla näkemättä perheiden ja lasten köyhyyttä ja sen mukanaan tuomaa eriarvoisuutta ja ongelmia. Hyvinvoinnissamme on pahoja vuotokohtia. Kymmenen prosenttia lapsista elää nyky-suomessa köyhyydessä, Kurttila sanoo. Taloudellista tasa-arvoa köyhyyden tilalle ei lapsiasiavaltuutettu mitenkään kykene taikomaan, joten hänen tehtävänsä lasten edunvalvojana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on sitäkin tärkeämpi. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen hyvää, mikä on oikein ja ymmärrettävää. Se turvaa osaltaan lapsen asemaa yhteiskunnassa. Sitä ei kuitenkaan lapsiasiavaltuutettukaan näe hyvänä, että lapsesta tulee vanhemmilleen projekti, jota puolustetaan ryhmän eduista välittämättä. Ilmiö ei ehkä ole laaja, mutta se on osana tämän päivän lasten kasvuympäristöä, Kurttila sanoo. Kasvatusalan ammattilaisille ilmiö lienee käytännöstä tuttu. Ei ole vaikeaa löytää lapsiryhmää, jossa on ainakin yksi lapsi, jonka vanhempien mielestä heidän lapsensa etu voi ja saa mennä kaikessa ryhmä etujen edelle. Miljoonasatatuhatta lasta Suomessa on alle 18-vuotiasta lasta, joiden etua lapsiasiavaltuutettu ajaa. Tehtäväkenttä on laaja. Mihin Tuomas Kurttila aikoo viisivuotisen virkakautensa aikana keskittyä ensimmäisenä? Vastaus tulee epäröimättä. Lapsivaikutusten arviointiin ja lapsibudjetointiin, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja lapsiystävälliseen Suomeen, johon liittyy lasten kuuleminen ja kohtaaminen. Opi tuntemaan lapsen oikeudet Opettajat, vanhemmat ja muut aikuiset, tutustukaa yhdessä lapsen kanssa lapsiasiavaltuutetun Lasten sivuihin. Sivut kertovat lapsen oikeuksista käytännöllisellä, hauskalla ja osallistuvalla tavalla osoitteessa Apua Moneen Ongelmaan osoitteessa Apua ja neuvoja, jos kohtaat ongelmia elämässä. Aihealueina Perhe Koulu Ostaminen Media Vapaa-aika Turvallisuus Terveys Yhdenvertaisuus KUVAJAINEN 5

6 Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin kahdeksan opiskelijaa opettajineen toteutti lukuvuonna kehitysyhteistyöprojektin, joka huipentui Sierra Leoneen suuntautuneeseen reilun viikon mittaiseen matkaan keväällä Sierra Leone -projekti kehitysyhteistyötä lukiolaisnuorten voimin Vaasan lyseon lukio ja Vasa gymnasium ovat pitkään tehneet yhteistyötä Suomen Pakolaisapu kanssa. Lisäksi Vaasan lyseon lukio on Unesco-koulu. Kansainvälisyys ja kehitysyhteistyö eivät näin ollen ole vieraita asioita lukion opiskelijoille. Vuonna 2012 koulussa syntyi ajatus globaalin vastuun kantamisesta jollakin konkreettisella tavalla. Ajatus jalostui yhteistyössä Suomen Pakolaisyhdistyksen kanssa Sierra Leone -projektiksi, jonka tavoitteena oli syventää kehityskumppanuutta pohjoisen ja etelän koulujen välillä ja auttaa nuoria kasvamaan maailmankansalaisiksi. Samalla suomalaisnuorille avautui mahdollisuus tutustua kehitysyhteistyöhön ja kansalaisjärjestötoimintaan sekä opiskella globalisoituvassa maailmassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Sierra Leone -projektin osana opiskelijat toteuttivat varainhankintakampanjan. Kerätyillä varoilla autettaisiin Sierra Leonen sisällissodan nuoria väliinputoajia hankkimaan itselleen lukutaito, ammattikoulutus ja valmiudet oman yrityksen perustamiseen. Sikäläisenä yhteistyökouluna toimi Sierra Leone Opportunities Industrialization Centressa (SLOIC) Bossa. Varainhankinta kohdistui vaasalaisiin yrityksiin, joista monet lähtivätkin hankkeeseen mukaan. Lisäksi rahoitusta saatiin Opetushallitukselta ja lukiolaisten omilla varainhankintaprojekteilla. Sierra Leone projektiin pääsivät mukaan kaikki halukkaat oppilaat. Matka Afrikkaan maailman 11. köyhimpään maahan oli niin iso ja kallis juttu, että projektiin osallistumisesta keskusteltiin tietysti myös huoltajien kanssa, jotka joutuivat osin rahoittamaan nuoren matkaa. Ymmärtääkseni matkalle kuitenkin pääsivät kaikki halukkaat, kertoo historian ja yhteiskuntaopin opettaja Mika Jokiaho. Hän toimi matkanjohtajana kahdeksalle lukiolaiselle yhdessä maantietoa, terveystietoa ja biologiaa opettavan Anki Sandvikin kanssa. Ennen matkaa Sierra Leonen naapurimaista Guineasta ja Liberiasta kantautui epäilyjä Ebola-viruksesta. Uutisointi mietitytti ja mielessä kävi jopa koko matkan peruuttaminen. Olimme asiasta yhteydessä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen että Ulkoministeriöön. Koska matkustuskieltoa ei ollut annettu alueelle matkustamiseen, uskaltauduimme matkaan. Jokaisella matkaan lähtevällä oli tietysti matkavakuutus, joka kattoi myös mahdollisen evakuoinnin ja ambulanssilennot, Mika Jokiaho kertoo. Sierra Leonessa opiskelu koetaan siunaukseksi. Kymmenelle sierraleonelaisnuorelle koulutus Matka Sierra Leoneen toteutettiin Nuoret tiesivät, että heidän projektiin keräämillään rahoilla kymmenen sierraleonelaista nuorta saa koulutuksen. Suomen Pakolaisavun yhteistyökoulussa voi opiskella pitopalvelu-, vaate-, rakennus- ja kampaamoalaa, puutöitä, automekaniikkaa ja hitsaamista sekä metallitöitä. Nyt nuoret pääsivät näkemään, millaisissa olosuhteissa sierraleonelaiset opiskelevat ja suorittavat työharjoittelua sekä tutustumaan Suomen Pakolaisavun yhteistyökoulun ammattitutkinnon suorittaneiden 6 KUVAJAINEN

7 nuorten perustamiin yrityksiin. Suomalaisnuoret saivat käytännössä nähdä, miten suuri merkitys yrittäjyydellä on taistelussa köyhyyttä vastaan. Vaikka ulkomaisessa omistuksessa olevat kaivokset ja maassa timanttikaupoilla rikastuneiden libanonilaisten omistamat ravintolat, hotellit ja kaupat työllistävät monia sierraleonelaisia, vain omatoimisen yritystoiminnan kautta pääomia kertyy myös paikallisille ihmisille. Iloisia ilmeitä ja naurua Suomalaisnuorten yllätykseksi he eivät tavanneetkaan onnettomia ja surullisia sierraleonelaisia nuoria, vaan iloisia, nauravaisia lapsia ja nuoria. Vastaanotto kaikkialla oli vieraanvarainen ja lämmin ja paikallisten nuorten elämänilo lähes käsin kosketeltavaa. Se, että sierraleonelaiset koululaiset sanoivat kokevansa olonsa siunatuksi, kun saivat opiskella, sai suomalaisnuoret viimeistään ymmärtämään, miten arvokkaan lahjan he yhteistyökoululle projektillaan toivat. Eikä merkityksetön ollut sekään ilo, mitä syntyi, kun eri kylien lapset saivat vierailta lahjaksi jalkapalloja. Onni on jotain, mitä ei voi ostaa Miten projektiin osallistuneet nuoret kokivat matkan Sierra Leoneen. Näin projektiin osallistunut Sanni Majamaa kuvaa nuorten tuntoja kirjoittamassaan artikkelissa: Matkalaiset yhteiskuvassa Alusine Kamaran (keskellä) kanssa. Vasemmalta Henrietta Sarin, Michaela Vuorenmaa, Beata Schöring, Julia Linde, Sanni Majamaa, Alusine Kamara, Aaro Kumpulainen, Rasmus Genas, Miika Kaunismäki ja Anki Sandvik. Kameran takana Mika Jokiaho. Afrikkaan jäi varmasti pala meistä kaikista. Se oli matka, jolla ei hymyiltä ja kyyneliltä vältytty. Matka, jolla opimme avaamaan silmiämme ja näkemään hyvää pienissä, meille itsestään selvissä asioissa, kuten lukutaidossa ja koulutuksessa, terveydenhuollossa, puhtaassa vedessä, toimivissa sähköissä ja yhteyksissä ja jopa siinä, että vessa vetää. Tärkein opetus oli kuitenkin se, että onni on jotain, mitä ei voi ostaa. Sierra Leonen matka oli jotain, mitä kukaan meistä tuskin koskaan tulee unohtamaan. Matkanjohtajina toimineille opettajille Mika Jokiaholle ja Anki Sandvikille Sierra Leone -projekti tiesi paljon ylimääräistä työtä ja suurta vastuuta. Molemmat kuitenkin vakuuttavat, että vastaavaan hankkeeseen voisi joskus toistekin lähteä. Kyllä me aikuisetkin tämän projektin myötä opimme paljon uutta. Nyt on aika jakaa kokemuksia muille. Olemme myös sitoutuneet mallintamaan projektia yhteistyössä Suomen Pakolaisavun kanssa. Mallia voivat hyödyntää muut vastaavia projekteja suunnittelevat Mika Jokiaho sanoo. Sanni Majamaan kirjoittama artikkeli on kokonaisuudessa luettavissa Vaasan lyseon lukion verkkolehdestä FUUSIOsta osoitteesta htp://fuusio.vaasa.fi Suomalaisnuoret saivat kaikkialla iloisen vastaanoton. KUVAJAINEN 7

8 Seppälän K ETSIMESSÄ-sarja esittelee Seppälän Koulukuvien kuvaajia. valtakunnallisesti pai Seppälän Koulukuvien toiminta on maan laajuista. Vaikka yritys on valtakunnallinen, sen kuvaajat asuvat ja työskentelevät eri puolilla maata. Ei siis ole liioittelua sanoa, että Seppälän Koulukuvat on valtakunnallisesti paikallinen toimija. Suomessa on yli 300 kuntaa, joten on luonnollista, että aivan jokaisesta kunnasta ei löydy omaa, paikallista koulukuvaajaa. Toisaalta esimerkiksi Tampereella päiväkoti- ja koulukuvaukset hoitaa tamperelaistiimi, jonka jäsenet asuvat joko Tampereella tai muissa Pirkanmaan kunnissa. Osalle kuvaajista koulu- ja päiväkotikuvaukset muodostaa pääasiallisen toimeentulon, osa kuvaajista toimii myös yrittäjinä omissa valokuvausalan yrityksissään ja studioissaan. Seppälän Koulukuvien sopimuskuvaajina toimivia yrittäjiä ovat muun muassa moneen otteeseen töistään palkittu valokuvaaja Peero Lakanen ja Lempäälässä omaa studiota pyörittävä kahdeksan vuotta alalla toiminut Mitja Kortespuro. Iloisten ilmeiden metsästäjät, Seppälän Koulukuvien tamperelaiskuvaajat vasemmalta Kaisa Paulamäki, Piritta Lassila, Nuppu Linnavuori ja Mitja Kortepuro. 8 KUVAJAINEN

9 oulukuvat kallinen koulukuvaaja Laura Tammisto, Tuija Tammeslehto, Matti Sampela, Seppälän Koulukuvien kuvauspäällikkö Krister Löfroth järjestää säännöllisesti joka syksy ja kevät kuvaajille sekä koulutustilaisuuksia että kuvauskauden avaavia kuvaajien yhteisiä tapaamisia. Kuvaajat viihtyvät meillä hyvin, joten vaihtuvuus on vähäistä. Joka vuosi kuitenkin joku uusi kuvaaja tulee mukaan. Koulutamme uuden kuvaajan, minkä jälkeen hän aluksi kulkee kokeneemman kuvaajan matkassa. Meille on äärimmäisen tärkeää pitää kaikin tavoin huolta kuvaajistamme. Päivitämme tapaamisissa myös kuvaajien työvälineet. Kuten tiedetään, kuvaajien matkassa kulkee paljon tekniikkaa, Löfroth kertoo. Yhteiset tapaamiset vahvistavat yhteisöllisyyttä ja niissä syntyy antoisia keskusteluja ja kokemusten vaihtoa. Itsenäinen työ Koulukuvaaminen on varsin itsenäistä työtä. Tänä vuonna toista kauttaan kuvaava tamperelainen Kaisa Paulamäki sanoo sen olevan yksi työn mukavista puolista. Työ on itsenäistä, mutta ei yksinäistä sillä taustalla on tarvittaessa firman täysi tuki. Työpäivät ovat nopeatempoisia, mikä sopii minulle. Koen saavani lapsista ja nuorista hyvää energiaa, Kaisa Paulamäki sanoo. Samoilla linjoilla Kaisan kanssa on toinen tamperelaiskuvaaja, yhdeksättä vuotta Seppälän Koulukuville kuvaava Nuppu Linnavuori. Tämä on tiimityötä. Koen opettajat, rehtorit, kouluisännät, siistijät ja ihan kaikki muut aikuiset, joita kouluissa kohtaan, työtovereikseni. En todellakaan tee tätä työtä yksin, vaan yhdessä koulujen henkilökunnan kanssa, Nuppu Linnavuori toteaa. Iloisten ilmeiden metsästys Ryhmäkuvien lisäksi tärkeitä muistoja päiväkoti- ja kouluajoilta ovat kaveri- ja muotokuvat. Erityisesti näissä kuvissa mallin ilme ja olemus on se kaikkein tärkein asia. Koulukuvaajalta vaaditaankin rentoa otetta ja hyvää ihmistuntemusta, sillä varsinkin teini-ikäiset saattavat ilmeillä kuvissa. Ei ole harvinaista sekään, että tytöt harjoittelevat ennen kuvausta erilaisia itselleen epätyypillisiä ilmeitä ja poseerauksia. Kuvaajan tehtävänä on houkutella se aito, iloinen ilme esiin. Tämän vuoden teemanamme onkin iloisten ilmeiden metsästys, Mitja Kortepuro kertoo. Jotkut Seppälän Koulukuvien kuvaajista, kuten Tuija Tammeslehto, ovat kokoaikaisessa työsuhteessa ja kuvaavat lapsia ja nuoria sekä syys- että kevätlukukauden aikana, mutta valtaosalle kuvaajista koulukuvien ottaminen on vuosittain toistuva, pääsiassa syyslukukauteen ajoittuva pätkätyö. Minulle tämä lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi työrytmi on sopinut hyvin ja tiedän näin olevan myös monen muun kohdalla. Kun koulukuvaukset viime vuonna oli tehty, lähdin viideksi kuukaudeksi ulkomaille. Tämän syksyn kuvausten jälkeen minulla on tarkoitus hakea töitä tai vaihtoehtoisesti aloittaa jollakin tavalla kuvaamiseen liittyvät opiskelut avoimessa yliopistossa, Kaisa Paulamäki kertoo omista suunnitelmistaan. Tämän Kuvajaisen kannessa poseeraavat Tampereen koulukuvaajat takarivissä vasemmalta Tuija Tammeslehto, Kaisa Paulamäki, Matti Sampela, Piritta Lassila ja Nuppu Linnavuori. Eturivissä vasemmalta Laura Tammisto, kuvauspäällikkö Krister Löfroth ja Mitja Kortepuro. Kuvasta puuttuvat Peero Lakanen ja Tommi Penttinen. KUVAJAINEN 9

10 Järvenpään lukio on iso, kustannustehokas ja toimiva Järvenpään lukio on mielenkiintoisena oppimisympäristönä ollut paljon esillä julkisuudessa. Suurlukio on kustannustehokas ja toimii hyvin. Oppilaistaan lukio huolehtii esimerkillisesti systemaattisen opintoohjausmallin avulla. Järvenpään lukio on laajasti tunnustettu tiennäyttäjäksi nykyaikaisen oppimisympäristön kehittäjänä. Korkeakoulumaisessa miljöössä eri aineiden opetustilat ryhmittyvät tiedekunniksi. Rakennuksen keskiöön sijoittuvat kokoontumistilat, ruokala, kahvila, kirjasto, ohjauspalvelut sekä itsenäiseen opiskeluun tarkoitetut tilat. Toiminnallisina lähtökohtina tiloissa ovat yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja vastuullisuus. Lukion tilat otettiin käyttöön elokuussa Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemen mukaan oppilaiden oppimisympäristöään kohtaan tuntema arvostus näkyy siinä, miten kauniisti tiloista pidetään huolta. Kulumisen jälkiä ei näy, vaikka tiloilla on ollut kova käyttöaste aamusta iltaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Poikkeuksellisen arkkitehtuurinsa lisäksi koulun tiloissa aistii hiljaisuuden. On vaikea uskoa, että rakennus kätkee sisäänsä 980 lukiolaista, sata aikuisopiskelijaa ja sata yhdistelmäopiskelijaa, jotka lukio-opintojen rinnalla suorittavat ammattitutkintoa sekä noin 60 hengen henkilökunnan. Järvenpään 10 KUVAJAINEN lukiosta onkin tullut nykyaikaisen lukion esikuva, johon ovat käyneet tutustumassa tuhannet kouluasiantuntijat niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Rakennuksen pääsuunnittelija on Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm, mutta myös opettajilla ja opiskelijoilla oli aikanaan vahva rooli tilojen suunnittelussa. Suuruuden ekonomia Juuri nyt käydään vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö lukion olla suuri vai pieni. Molemmilla näkemyksillä on kannattajansa. Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi pitää isoa lukiota hyvänä ratkaisuna. Meillä on hyvä täyttöaste ja toimintamme on siksi kustannustehokasta. Koulun tilat ja välineet ovat koulupäivinä opiskelijoiden käytössä maanantaista torstaihin kello 7-21 ja perjantaisin kello Itsenäiseen opiskeluun ja erilaisissa harrastusryhmissä toimimiseen on tuolloin erinomaiset mahdollisuudet. Opiskelijat jäävät usein tekemään johonkin oppiaineeseen liittyviä töitä yhdessä, eikä mitään järjestyshäiriöitä ole ollut sen enempää päivällä kuin iltaisinkaan. Liikuntasali on myös viikonloppuisin ahkerassa käytössä, Lehtiniemi sanoo. Järvenpään lukiossa on muun muassa musiikki- ja kuvataidelinja sekä paljon urheilua. Koripallo on lukion oma erikoisuus. Minulla on visio, että meillä olisi suuntautumislinjojen kautta erikoispalveluja opiskelijoille. Meillä on jo nyt kokeiltu matemaattisluonnontieteellistä linjaa, jolle on tehty yksi ohjausryhmä. Se on ollut opiskelijoita motivoiva. Nyt haemme polkuja myös talouteen ja yrittäjyyteen. Opintopolkuja lähdemme miettimään opiskelijoiden tarpeista, Marja-Liisa Lehtiniemi kertoo. Meillä on kunnianhimoiset ja systemaattiset opinto-ohjausmallit. On tärkeää, että kaikki saavat päättötodistuksen ja valmistuvat. Opinto-ohjaajan työ hyvä tausta rehtorin tehtäviin Taustansa ansiosta Marja-Liisa Lehtiniemi osaa katsoa asioita opiskelijoiden näkökulmasta. Hän on toiminut sekä psykologian opettajana että opintoohjaajana, apulaisrehtorina ja rehtorina. Opinto-ohjaajan työ on hyvä tausta rehtorin tehtäviin, Lehtiniemi toteaa. Järvenpään lukioonkin hän tuli ensin opinto-ohjaajaksi ja siirtyi vasta myöhemmin hoitamaan rehtorin tehtäviä. On tärkeää arvostaa jokaista oppiainetta ja luoda ilmapiiri, jossa kaikkien aineiden opettajien on hyvä tehdä töitä. Lehtiniemen puhetta kuunnellessa tulee nopeasti siihen johtopäätökseen, että tässä on rehtori, joka arvostaa sekä oppilaitoksen henkilökuntaa että opiskelijoita. Se on johtamistyössä varsin käyttökelpoinen asenne. Kukaan ei katoa Suuria yksiköitä syytetään usein siitä, että ne hukkaavat yksilöt massaan. Sanotaan, että suurlukiossa massaan on helppo kadota ja jopa pudota porukasta ilman, että kukaan kiinnittää asiaan suuremmin huomiota. Järvenpään lukiossa tämä ei ole mahdollista. Meillä on sellainen asenne, että kaikki nuoret valmistuvat. Jos joku keskeyttää opinnot, meillä on tarkka tieto siitä, mihin hän on mennyt. Me emme jätä opiskelijoita heitteille, sanoo Lehtiniemi tiukkaan sävyyn. Hän ei juurikaan piittaa siitä, että koulupudokkaiden houkutteleminen takaisin opintojen pariin voi olla työlästäkin. Jos vakkapa joku poika keskeyttää lukion ja menee sitten armeijaan, hän saattaa ajatella, että lukion loppuun käyminen ei enää onnistu. Me haluamme madaltaa kynnystä niin, että palaaminen on mahdollista ja opinnot saadaan loppuun suoritetuksi.

11 Meillä on kunnianhimoiset ja systemaattiset opinto-ohjausmallit. On tärkeää, että kaikki saavat päättötodistuksen ja valmistuvat, sanoo Järvenpään lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. KUVAJAINEN 11 11

12 70 vuotta tuli täyteen työnteko maittaa yhä 12 KUVAJAINEN

13 Työurien pidentämisestä puhutaan nykyään paljon. Seppälän Koulukuvien Vaasan toimistossa työskentelee täysiaikaisena työntekijänä Kirsti Santoo-Ranta. Hän täytti keväällä 70 vuotta. Työurien pidentämisestä puhuminen saa monet kauhistumaan. Miten jaksaa töissä edes eläkeikään saatikka sen yli. Mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle joustavasti vuotiaana ja kartuttaa yli 63-vuotiaana eläkettä 4,5 prosentilla ei kovin monia näytä kiinnostavan. Ja jos kiinnostaakin, työelämän paineet ja työn kuormittavuus ovat monilla aloilla niin kovat, että ajatus oloneuvoksen joutilaista päivistä houkuttelee enemmän kuin raha. Ratkaisevaa saattaa olla myös työyhteisön ilmapiiri ja työnantajan asenne. Monet kokevat ikäsyrjintää erityisesti työpaikoilla, joissa valtaosa työntekijöistä on nuoria. Vanhuuseläkkeelle suomalaiset siirtyvät nykypäivänä siis viimeistään 68-vuotiaina. Iäkkäämpiäkin työelämässä on, mutta he ovat pääsääntöisesti yrittäjiä. Kirsti Santoo-Ranta lieneekin melkoinen poikkeus. Hänelle työnteko maistuu. Kirsti tekee Seppälän Koulukuvien toimistossa kahdeksan tunnin työpäivää viitenä päivänä viikossa. Kesälomaansa hän tosin venyttää hieman tavanomaista pitemmäksi, mutta työnantajalle tämä sopii. Koulujen kesäloma-aika on hiljaista aikaa myös Koulukuvien toimistossa. Mutta mikä sitten motivoi 70-vuotta täyttänyt työelämään. No ei ainakaan raha. Siitä verottaja pitää tässä vaiheessa huolen, heläyttää Kirsti Santoo-Ranta iloisesti. Olen ollut Seppälän Koulukuvien palveluksessa 17 vuotta. Kun eläkeikä koitti, Heikki Seppälä sanoi, että hän toivoo kovasti minun jatkavan, jos se vain minulle sopii. Ja sopihan se. Pidän työstäni ja asiakkaiden kanssa toimimisesta valtavasti. Työnkuva on vaihteleva ja ihmiset mukavia. Hoidan muiden töiden ohessa puhelinvaihdetta ja joskus vastaan tulee haastaviakin tilanteita, mutta aina niistä on selvitty. Kirsti kertoo, että hänellä ei ole ollut ongelmia jaksamisen kanssa. Olen onnekseni saanut olla terve. Pidän kunnostani huolta muun muassa kävelemällä tai pyöräilemällä työmatkat ja käymällä kuntosalilla. Työnantaja tukee työntekijöiden liikuntaharrastuksia liikuntasetelien muodossa, vaikka kävisin kyllä salilla ilman niitäkin, Kirsti toteaa. Eläkkeellä oleva puolisokaan ei pidä pahana Kirstin työssäkäyntiä. Mieheni on erinomainen kokki. Koti on kunnossa ja ruoka laitettuna, kun tulen töistä kotiin, Kirsti hymyilee. Fyysisen kunnon lisäksi työelämä edellyttää työntekijöiltään hyvää henkistä vireyttä. Kirsti sanoo, että hänelle juuri työ on vireyttä antava tekijä. Ja kun työ antaa vireyttä, energiaa riittää myös harrastuksiin. Kirstin mielenkiinnon kohteisiin ovat aina kuuluneet niin politiikka kuin kulttuurikin. Luottamustehtävistä ehkä merkittävin on ollut lautamiehen tehtävä, jonka Kirsti tosin nyt on joutunut ikänsä vuoksi jättämään. Olin toistakymmentä vuotta lautamiehenä. Vastaan tuli välillä rankkojakin juttuja, eikä mieltään voinut purkaa vaitiolovelvollisuuden vuoksi sen enempää työpaikalla kuin kotonakaan. Joskus se oli raskasta, mutta myös mielenkiintoista ja näköaloja avartavaa, Kirsti muistelee. Vapaapäivien saaminen lautamiehen istuntopäiviksi ei Kirstille ollut ongelma. Työt järjestettiin niin, että yhteiskunnan kannalta tärkeä ja vastuullinen luottamustehtäväkin tuli hoidettua. Hyvä johtamiskulttuuri melkein tärkein asia Seppälän Koulukuvien työyhteisössä ei ikärasismia tunneta. Vaikka osa työntekijöistä on 70-vuotiaan näkökulmasta vielä varsin nuoria, ikäkysymykset eivät nouse työnteossa esille. Tunnun kuuluvani joukkoon. Meillä on hyvä työilmapiiri. Täällä on kivoja ihmisiä töissä ja yrityksen johtamiskulttuuri on sellainen, että johtajat eivät istu lasikuvussa tai norsunluutornissa, vaan ovat helposti lähestyttäviä ja kaikessa mukana. Se on ehkä melkein tärkein asia, Kirsti pohtii. Seppälän Koulukuvien toimitusjohtaja Samuli Seppälän mielestä työntekijän ikä on toisarvoinen asia, jos on osaamista, työhaluja ja kykyä ja luonne, joka soveltuu tiimityöhön. Kirstillä on kaikkea tätä. Lisäksi hän on uskomattoman tarkka, huolellinen ja aikaansaapa. On meidän onnemme, että hän on meillä töissä, Samuli Seppälä toteaa. Vaikka Kirsti Santoo-Ranta tietää itsekin olevansa korkean ikänsä vuoksi työelämässä melkoinen poikkeus, hän ei missään tapauksessa halua syyllistää ihmisiä, jotka haluavat siirtyä pois työelämästä heti, kun se on mahdollista tai jättäytyvät työelämästä syrjään väliaikaisesti. Siihen on varmasti jokaisella syynsä ja oikeutuksensa, hän toteaa. Itse jäin pois työelämästä, kun lapseni olivat pieniä ja äitini sairasteli. En halunnut viedä sen enempää lapsiani kuin äitiänikään hoitoon, joten jäin kotiin hoitamaan heitä. Sitä päätöstä en ole ikinä katunut. Moni eläkkeelle jäävä kuusikymppinen tekee vuosia arvokasta kolmannen sektorin työtä omien vanhempiensa omaishoitajana tai lastenlastensa kaitsija. Yhteiskunnalle tämä merkitsee satojen miljoonien vuotuisia säästöjä. Niitäkin on, joiden mielestä vuosikymmenten työnteon jälkeen on aika nauttia elämästä ilman sen kummempia velvoitteita. On hyvä, että ihmiset voivat oman jaksamisensa ja elämäntilanteensa mukaan tehdä heille parhaiten sopivia valintoja, sanoo työelämän toistaiseksi valinnut Kirsti Santoo-Ranta. KUVAJAINEN 13

14 Jussinkylän päiväkodin yhdeksän kuukauden evakkoretki Tampere-talon läheisyydessä toimii yhdentoista lapsiryhmän ja kolmen päiväkodin muodostama varhaiskasvatuksen kampus. Samassa pihapiirissä sijaitsee sekä kaupungin vanhin kunnallinen päiväkoti että väistötiloina toimiva kaupungin uusin päiväkotirakennus, joka on tämän vuoden loppuun Jussinkylän päiväkodin käytössä. Jussinkylän päiväkodissa tiedettiin jo pari vuotta sitten, että päiväkotirakennukseen tulee remontti ja että päiväkodin toiminnat siirretään väliaikaisesti toisaalle. Kyse on vakituisten tilojemme taloteknisistä uudistuksista, ei sisäilmaongelmista. Sen vuoksi meille ei tullut äkkilähtöä, vaan muutto väliaikaisiin tiloihin tapahtui suunnitellusti. Väistötiloissa toiminta käynnistyi huhtikuun alussa ja takaisin omiin tiloihimme pääsemme vuoden vaihteessa, kertoo Jussinkylän päiväkodin johtaja Hanna Hjelt. Päiväkodin esikoululaiset jäivät lähelle Johanneksen koulua, jossa he aloittivat peruskoulunsa ensimmäisen luokan tämän syyslukukauden alettua. Oli hieno asia, että esikoululaiset saattoivat jäädä lähelle Johanneksen koulua, jolloin esi- ja alkuopetuksen läheinen yhteistyö ei katkennut, Hanna Hjelt sanoo. Noin sata Jussinkylän päiväkodin 1-5-vuotiasta siirtyi Harjulan ja Kalevanharjun päiväkotien pihapiiriin uuteen, siirtokelpoiseen päiväkotirakennukseen, jonka Tampereen kaupunki on vuokrannut Parmacolta kymmeneksi vuodeksi. Kalevanharjulla kolmen päiväkotirakennuksen muodostamassa kokonaisuudessa toimii kaikkiaan yksitoista päiväkotiryhmää. Päiväkodeilla on yhteinen iso piha-alue, jossa riittää tilaa leikeille. Tämä on ihana piha-alue. Tässä on tällainen varhaiskasvatuksen kampus, Hanna Hjelt toteaa hymyillen. Varhaiskasvatuskampuksen naapureina toimivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Tampereen yliopisto, joten voi olla, että nyt päiväkotia Kalevanharjulla käyvät lapset opiskelevat aikanaan samoissa maisemissa. Montessoripedagogiikkaa Jussinkylän päiväkodissa toimii kolme montessoriryhmää. Montessoriryhmät tulivat päiväkotiimme vuonna Käytännössä se ei merkinnyt kovin suuria muutoksia, sillä toimintatapamme, ajatuksemme lapsen kasvamisesta, lapsiyhteisön toiminnasta ja aikuisen roolista olivat linjassa montessoriajattelun kanssa, Hjelt kertoo. Montessoripedagogiikan ajatus on, että lapsi saa tehdä omia valintoja ja lapsen oma kiinnostus ohjaa sitä, mitä lapsi päiväkodissa tekee. Pohdimme paljon lapsen kohtaamista ja levollisen ilmapiirin luomista. Lapsilla on pitkä päivä päiväkodissa. Rauhallinen ympäristö auttaa jaksamaan. Silti lapsilla pitää olla paljon toimintaa ja tekemistä sopivan kokoisissa pienryhmissä, Hanna Hjelt sanoo. Koska ryhmäkoot ovat isoja, painotamme pienryhmätoiminnan merkitystä. Pienryhmätoiminta on Tampereen muissakin päiväkodeissa yhteinen tavoite. Vierailija voi itse todeta Jussinkylän päiväkodin rauhallisen ilmapiirin. Vaikka iso talo on täynnä energisiä lapsia, huutoa ja metakkaa ei kuulu mistään. Lapset eivät korota ääntään, mutta sitä eivät tee myöskään aikuiset. Jos tilanne käy levottomaksi, se täytyy organisoida toisin tilanteen rauhoittamiseksi, Hjelt toteaa. Kesäsulut muuttavat päiväkodin arkea Tampereen päivähoidon kesäsulut olivat tänä vuonna aiempaa pidempiä ja päivystäviä päiväkoteja aiempaa vähemmän. Kun vuonna 2013 heinäkuussa päivysti kolmetoista päiväkotia, tänä vuonna päivystäviä päiväkoteja oli kahdeksan, joista yksi Kalevanharju. 14 KUVAJAINEN

15 Meillä on aivan loistava sijainti, joten meille on helppo tulla sekä omalla autolla että kaupungin bussilla. Meillä oli viiden viikon kesäpäivystysjakso. Päivystyspedagogiikka on ihan oma juttunsa. Silloin päiväkodissa on omanlaisensa henki. Vanhemmat saattavat olla huolissaan, miten lapset suhtautuvat joutuessaan vieraaseen ympäristöön, mutta Hanna Hjeltin mukaan päivystys sujuu osaavissa käsissä ja toimivassa ympäristössä hyvin. Onhan se tietysti jännittävää lapsillekin, mutta meillä kyllä viihdyttiin hyvin. Koska ryhmäkoot ovat isoja, painotamme pienryhmätoiminnan merkitystä. KUVAJAINEN 15

16 Valtakunnallinen palvelunumeromme Tarjouspyynnöt ja esittelyt kouluille Myyntijohtaja Jari Lintala puh Myyntipäällikkö Antti Hynninen pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi puh Myyntipäällikkö Harri Hannula muu Suomi puh

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUKSEN TAUSTATIEDOT: 1003 vastaajaa Vastaajien ikähaarukka 25 55 v. Toteutus online haastatteluina toukokuussa 2012 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET ELÄMÄÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot