11 vinkkiä vaali- keskusteluun

Transkriptio

1 3/2015 Erikoistutkija Ville Pitkänen: GALLUP TAHDITTAA VAALIT SIVU 6 Näin kuntayhtymä Servica: OMAT KADULLE, VUOKRAFIRMAT TÖIHIN SIVU vinkkiä vaalikeskusteluun SIVU 37 Marjon & Annen elämäntavat remontissa Kiloille kyytiä! SIVUT 30-32

2

3 MINUN MOTIIVINI Ohjaajasta opettajaksi ULLA PUUSTINEN KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ Lapset ovat vahvaa tekoa. Vaikka kotona olisi päihdeja mielenterveysongelmia tai jopa väkivaltaa, he selviävät, jos elämässä on edes yksi välittävä aikuinen. Minä olen halunnut olla sellainen. Koulupsykologit ja -kuraattorit tekevät tärkeää työtä, mutta usein heidän tehtävänsä on korjata syntyneitä vahinkoja. Me koulunkäynninohjaajat tuemme lasta ja nuorta jo ennen vakavien vaurioiden syntyä. Työllämme on merkitystä niin heille itselleen kuin taloudellisesti. Otetaan esimerkki. Jos pystymme työuramme aikana ehkäisemään edes yhden nuoren syrjäytymisen, säästää yhteiskunta valtavan määrän rahaa. Ja hyöty kertautuu yli sukupolvien. Kun pahan kierre on katkaistu, eivät myöskään hänen lapsensa tarvitse päihde- ja mielenterveyspalveluja, vaan hankkivat ammatin ja menestyvät elämässä. Työskentelen yläasteella, ja pyrin tutustumaan kaikkiin oppilaisiin ja rakentamaan heihin luottamukselliset välit. Ne, joilla on erityisiä oppimis- tai muita vaikeuksia, saatan viedä vaikka pilkille. Koulun ulkopuolella he ovat eri roolissa ja pystyn näkemään, mikä heissä on hyvää ja voin tukea ja kannustaa siinä. Yhteistyö opettajien kanssa sujuu useimmiten hyvin, toisinaan ihan loistavasti. Kun kumpikin tietää roolinsa luokassa ja arvostaa toisen osaamista, voidaan olla tasa-arvoinen työpari. Silti opettaja on pomo luokassa, ja hänellä on pedagoginen vastuu. Hankalinta yhteistyö on silloin, jos huomaan opettajan tylyttävän tai nolaavan oppilaan. Onneksi sitä sattuu äärettömän harvoin. Jos se jatkuu, pitää siihen puuttua mutta diplomaattisesti vaikka näyttämällä empaattista esimerkkiä. Olen jättämässä koulunkäynninohjaajan työn, sillä opiskelen parhaillaan laaja-alaiseksi erityisopettajaksi. Oman koulun erityisopet ovat painostaneet lempeästi jatko-opintoihin jo pitkään, ja kaipaan itsekin uusia haasteita. Toinen syy on raadollisempi: ohjaajan palkalla perheen elättäminen on vaikeaa. Se on hieno ammatti, mutta palkka on työn kuormittavuuteen ja vastuuseen nähden liian pieni. n PÄÄOSASSA Arto Kautiainen, 47 kotipaikka: Lieto ammatti: koulunkäynninohjaaja työpaikka: Liedon Keskuskoulu (opintovapaalla) perhe: vaimo ja 8- ja 11-vuotiaat tyttäret harrastukset: kalastus, sienestys, lukeminen ja luova kirjoittaminen Liiton jäsen vuodesta 2002 motiivi 3

4 SISÄLTÖ 6 Hyvä paha gallup Yksittäisillä vaaligallupeilla ei ole vaikutusta ihmisten äänestysratkaisuihin, mutta puolueiden kampanjointiin ja vaalitaktikointiin niiden synnyttämillä uutisilla ja julkisella keskustelulla voi olla. Tätä mieltä on erikoistutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta. 16 Vakityö valuu vuokrafirmoille Näin on tapahtumassa enenevässä määrin Kuopion kaupungin omistamassa liikelaitoskuntayhtymässä Servicassa. Työnantaja perustelee vuokaratyöntekijöiden käyttöä talouden kiristymisellä, mutta vakituisia vaihtuvan väen jatkuva perehdyttäminen kuormittaa. Mikä onkaan todellinen säästö? 20 Täällä Seinäjoki. Kuuleko Arkadianmäki? Motiivi istutti viisi seinäjokelaista jäsentään pöydän ääreen ja puhui kevään eduskuntavaaleista. Neljä aikoo äänestää, yksi empii. Tähän viisikkoon eivät uppoa tuuleen huutelijat, turhan räksyttäjät tai kovaääniset helppoheikit, vaan politiikan kovan sarjan osaajat. 22 JHL:n nuorilla on vahva halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. He äänestävät mutta kaihtavat suoraa toimintaa ja kansalaistottelemattomuutta. Näillä harteilla -juttusarjan kolmas osa tutustuttaa myös Iris Pitkäahoon, joka on kolmen lapsen äiti, lähihoitaja ja kansalaisaktiivi. 26 Metallimiehestä hoiva-avustajaksi vei turkulaisen Markus Virtasen tie. Ensimmäistä kertaa elämässään hän sanoo tekevänsä työtä, jolla on merkitystä niin vanhuksille kuin hänelle itselleen. Sutjakasta nuorukaisesta on tullut Runosmäen vanhainkodin mummojen ja pappojen suosikki. 30 Elämäntavat remonttiin Anne Heikkinen ja Marjo Tiainen osallistuvat työnantajansa järjestämään KiipKunnossa-hankkeeseen. Tavoitteena ei ole vain pudottaa kiloja, vaan edetä pienin askelin kohti liikkuvaa elämäntapaa. Servican pääluottamusmies Reijo Räsänen ja laitoshuoltaja Mari Mylly ovat huolissaan vuokratyön jatkuvasta lisääntymisestä. JHL jatkaa varhaiskasvatuksen Ota syliin -kampanjaa. Perustettu vuonna 2005 Levikki (LT 2011) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, Helsinki Puhelin: Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh Toimittajat: Kaisa Läärä puh Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh Ulla Puustinen puh Marina Wiik puh Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh Sähköposti: toimitus: motiivi-lehti@jhl.fi toimittaja: etunimi.sukunimi@jhl.fi Motiivin verkkolehti: Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh toimisto@helsinginmediamyynti.fi JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen kati.ahonen@jhl.fi puh osoite: PL 101, Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: jasenrekisteri@jhl.fi tai puh Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta kati.ahonen@jhl.fi Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Antti Saraja. Kuvassa Anne Heikkinen ja Marjo Tiainen kuntosalilla. Paino: Forssa Print motiivi

5 Markus Virtanen on entinen tietoliikennemekaanikko ja metallimies. Ja yks tavallise suruton turkulainen. PÄÄTOIMITTAJALTA Aionpa äänestää Löydä oma ammattisi koulunkäynninohjaaja 3 laitoshuoltaja 16 lähihoitaja 22 hoiva-avustaja 26 opintosihteeri, tietopalvelusihteeri 30 nuorisotyöntekijä 46 Iris Pitkäahon vapaaaika on kortilla. Hän on kolmen lapsen äiti, kunnallispoliitikko ja kansalaisvaikuttaja isolla kirjaimella. MOTIIVIN LIITELEHDET Motiv på svenska mittuppslaget för svensk-språkiga medlemmar. Motiv-ruotsinkielinen liite keskiaukeamalla vain ruotsinkielisille jäsenille. Venttiili, raideammattilaisten liitelehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Motiivin välissä. motiivi Tunnustan. Olen aina äänestänyt samaa puoluetta. Sitä samaa, johon liityin jäseneksi 43 vuotta sitten. Yhteiselomme ei ole ollut kaikissa asioissa silkkaa harmoniaa. Kannattamani puolue on tukenut asioita, joita kaikkia en ole pitänyt kovin tärkeinä. Joskus se olisi voinut taas ajaa tiukemmin itselleni läheisiä asioita. Ajoittain on myös tuntunut, ettei kannattamani puolue tarjoa vastauksia uusiin ongelmiin. En ole tietenkään samaa mieltä kaikista asioista kaikkien kannattamani puolueen jäsenten kanssa. Olemme omassa puolueyhdistyksessämmekin lukuisista kysymyksistä monta mieltä. Aina en edes yhdy kaikkiin oman ehdokkaani näkemyksiin. Samalla myönnän, että muidenkin puolueiden edustajat tuovat usein esiin olennaisia ja tärkeitä asioita. Kaikki viisaus ei todellakaan piile yksinomaan kannattamani puolueen piirissä. Vaalikoneista olen saanut tulokseksi miltei kaikkien puolueiden ehdokkaita. Aikoja sitten opin, ettei monimutkaisiin asioihin ole tarjolla helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja tai tulosta, jolla ei olisi joitain ikäviäkin seurauksia. Kaikkien hankalien ja vaativien asioiden hoito vaatii paljon sovittelua, ymmärtämistä ja kuuntelemista, vaikka kuinka turhauttaisi. Demokratian hinta on se, että tulos saattaa olla melkoisesta vaivasta huolimatta surkea puolivillainen kompromissi. Politiikka vaatii pitkäjänteisyyttä. Todelliset tulokset näkyvät usein vasta vuosikymmenien jälkeen, eivät muutamassa vuodessa. Hyvät ratkaisut vaativat aikaa kypsyäkseen. Arvostan poliittisessa liikkeessä sitä, että siellä edes yritetään nähdä kauemmaksi ja yritetään joukolla löytää ratkaisuja. Arvostan sitä, että ei uskota yhteen totuuteen tai yhteen pikaiseen tapaan tarkastella maailmaa olipa kysymys taloudesta, ympäristöstä, rakennemuutoksesta tai humanismista. Päivänpoliittisten yksityiskohtien sijasta odotan kannattamaltani puolueelta linjaa suurissa kysymyksissä. Ja sieltä se on omien arvojeni kannalta löytynytkin kaikki nämä vuosikymmenet. Pitkälti kyse on siitä, millaisen Suomen näen hyvänä paikkana suomalaisten elää ja asua. Mielestäni maamme tulevaisuus rakentuu yhä ay-liikkeellekin tärkeisiin asioihin: työhön, turvallisuuteen ja tasa-arvoon. REIMA TYLLI reima.tylli@jhl.fi 5

6 Ei vaaleja ilman gallupeja Galluptehtailu täyttää uutispalstat, mutta antaa myös kiinnostavaa tietoa äänestäjille ja poliitikoille. Ne ovat juurtuneet osaksi länsimaista demokratiaa siinä määrin, että on syytä kysyä: Ovatko vaalit ilman gallupeja vaalit ollenkaan? MARINA WIIK KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ VILLE PITKÄNEN, 37 Kotipaikka: Kaarina Työ: erikoistutkija, Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto Koulutus: valtiotieteiden tohtori, väitteli tv:n vaalikeskusteluista Perhe: naimisissa, kaksi lasta Harrastukset: jalkapallo, salibandy Teokset: Politiikan journalismin tila Suomessa. Toim. Ville Pernaa, Mari K. Niemi & Ville Pitkänen (Kirja Aurora 2009); Mielikuvavaalit. Vuoden 2007 eduskuntavaalien mediailmiöt. Toim. Ville Pernaa, Mari K. Niemi ja Ville Pitkänen (Kirja Aurora 2007); Poliitikot taistelivat, media kertoo. Suomalaisen politiikan mediapelejä Toim. Ville Pernaa & Ville Pitkänen (Gummeruksen Ajatus Kirjat 2006). 6 motiivi

7 Mielipidemittauksia, eli gallupeja, on tehty Suomessa 1940-luvulta lähtien, ja niiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Erityisen kiivaasti gallupkoneisto pyörii vaalien edellä. Ovatko vaaligallupit uskottavia, ja vaikuttavatko ne äänestyskäyttäytymiseen? Erikoistutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta vastaa gallupväitteisiin. Gallupit ohjaavat äänestäjien mielipiteitä ja vaikuttavat vahvasti äänestystulokseen. Poliittista keskustelua käydään hyvin pitkälle gallupien pohjalta, ja niillä mitataan puolueiden onnistumista. Se ruokkii tietynlaista keskustelua ja saattaa johtaa siihen, että gallupmenestyjät saavat muita puolueita enemmän huomiota tiedotusvälineissä. Ennen edellisiä eduskuntavaaleja gallupit povasivat perussuomalaisista uutta voimatekijä suomalaisessa politiikassa. Sen johdosta puolue alkoi kiinnostaa toimittajia aikaisempaa enemmän, heidän poliittisista aloitteistaan alettiin keskustella ja heidän osallistumisestaan hallitukseen alettiin spekuloida. Gallup itsessään ei muuta ihmisten mielipiteitä, mutta galluptuloksen ja sen käynnistämän keskustelun yhteisvaikutus voivat tehdä niin. Muut asiat vaikuttavat gallupeja enemmän äänestämiseen. Gallupit ovat vain yksi ehdokkaan valintaan vaikuttava tekijä. Ihmiset miettivät edelleen puolueiden taustoja ja niiden ajamia asioita ja äänestävät gallupeista riippumatta erittäin ehdokaslähtöisesti. Se, miten ja ketä äänestetään, ei ole kuitenkaan yhtä sidoksissa ihmisen taustaan kuin aiempina vuosikymmeninä. Kun gallupien kultakausi alkoi 1970-luvulla, kiinnittyminen puolueisiin heikkeni ja äänestäjien liikkuvuus lisääntyi. Gallupit tarjoavat äänestäjille lisää vertailukohteita, mutta on kuitenkin liioiteltua väittää, että gallupit yksinomaan nostavat tai laskevat puolueita. Puolueiden toiminta on edelleen äänestyspäätöksen ytimessä. Esimerkiksi keskustan nousua on siivittänyt aika oppositiossa ja kokoomuksen kannatuksen laskua se, että puolue on ollut usean vaalikauden hallitusvastuussa. Vaaligallupit kuvaavat hyvin kansalaisten mielipiteitä. Periaatteessa kyllä. Jos useista gallupeista käy ilmi samanlainen kokonaiskuva puolueiden kannatuksesta, tulokset ovat vähintäänkin suuntaa antavia. Vaikka gallupien otanta on suppea, yleensä noin tuhat vastaajaa, galluptutkimus on tilastotieteellisesti luotettava tapa mitata ihmisten mielipiteitä. Gallupien katsotaan yleensä onnistuneen, jos vaalitulos on lähellä gallupmittauksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että gallupit kertovat aina sen hetkisestä tilanteesta. Ihmisten mieltymykset voivat muuttua hyvinkin lyhyessä ajassa, esimerkiksi yksittäisten poliittisten tapahtumien seurauksena. Gallupeilla tehdään politiikkaa. Yksi gallupeiden relevanssi liittyy siihen, että puolueet saavat reaaliaikaista palautetta siitä, miten äänestäjät suhtautuvat heidän toimintaansa ja politiikkaansa. Jos gallupkannatus lähtee laskuun, puoluejohdossa mietitään ongelmakohdat ja pyritään vastaamaan niihin julkisilla ulostuloilla. Kun tietyt aiheet gallupien perusteella nostavat päätään kansan syvissä riveissä, puolueet miettivät, miten uuteen kysyntään kannattaisi vastata. Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatuksen nousu pakotti muut reagoimaan heidän politiikkaansa, vaikkeivät kakki puolueet nostaneetkaan maahanmuuttoa keskeiseksi vaaliteemakseen. Näissä vaaleissa taas keskusta näyttää aika todennäköiseltä vaalivoittajalta. Muissa puolueissa mietitään jo tulevia hallitusneuvotteluja ja sitä, ketkä valitaan pääkohteeksi vaalikampanjassa, mitä asioita korostetaan ja mit- motiivi 7

8 Gallupit tarjoavat luotettavaa ja olennaista tietoa äänestyskäyttäytymisestä, jos niiden tuloksia tarkastelee pitkällä aikavälillä ja yksittäistä gallupia laajemmin, sanoo erikoistutkija Ville Pitkänen Turun Yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. kä häivytetään. Gallupit vaikuttavat varmasti siihen, miten puolueet strategioitaan rakentavat. Suomessa pitäisi olla gallupkarenssi ennen vaaleja. Asiasta on keskusteltu vuosikymmeniä, ja käytännöt vaihtelevat maittain. Muun muassa Ranskassa oli aiemmin muutaman viikon gallupkarenssi ennen parlamenttivaaleja, mutta lakia alettiin kiertää julkaisemalla galluptulos jonkin naapurimaan tiedotusvälineessä. Nykyään maassa on rauhoitettu ainoastaan vaaliviikonloppu. Meillä Suomessakin on jonkinlainen herrasmiessopimus siitä, että vaaliviikonloppuna ei julkaista galluptuloksia. Mielestäni laajamittainen vaalikarenssi ei oikein istu länsimaiseen demokratiaan ja se voi jopa sotia sananvapautta vastaan. Ihmisillä on oikeus saada tietoa siitä, mitä muut äänestäjät ajattelevat ja puolueiden on tärkeää saada toiminnastaan palautetta. Avoimuutta ja julkista keskustelua ei ole mielekästä lähteä rajoittamaan. lokset. Avoimessa yhteiskunnassa on sekä tilaajan että tekijän etu, että tutkimus on mahdollisimman luotettava ja totuudenmukainen. Gallupit palvelevat lähinnä uutisnälkäistä mediaa. Ensimmäinen gallup puolueiden kannatuksesta julkaistiin ennen kunnallisvaaleja Nykyään gallupit kuuluvat uutistoiminnan runkoon, koska niistä saa mielenkiintoisia uutisia suhteellisen nopeasti ja vähällä vaivalla. Galluptulosten esittelytapaa moititaan joskus vääristyneeksi. Olisi toki hienoa, jos tiedotusvälineet esittelisivät myös pienten puolueiden tulokset, mutta ymmärrän hyvin taustalla olevan logiikan. Politiikan journalismi on kiinnostunut siitä, missä valta on. Taustalla on ajatus, että tulevissa hallitusneuvotteluissa pääministerin paikkaa haetaan näiden suurten kesken. On ymmärrettävää, että julkinen huomio kiinnittyy niihin puolueisiin, joilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa eniten tulevaan hallitusohjelmaan. Pieniin puolueisiin mielenkiinto kohdistuu yleensä silloin, kun niissä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Journalismin logiikassa ei ole uutinen, jos mikään ei ole muuttunut. Itse pidän tulosten esittelytapaa suurempana ongelmana, että toimittajat tekevät joskus liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä muutaman prosenttiyksikön heilahduksesta, vaikka nämä mahtuisivat tutkimuksen virhemarginaaliin. Seikka saatetaan mainita sivulauseessa, mutta se ei estä koko jutun rakentamista muutoksen ympärille. Kiusaus tehdä tarpeettoman pitkälle meneviä johtopäätöksiä on tietysti suuri, kun jokainen tiedotusväline haluaa olla uutispäivän aallonharjalla ja korostaa oman tutkimuksen merkittävyyttä. Jos gallupeja ei tehtäisi, kaikki olisi paremmin. Vaaligallupit on tehty tiettyä lopputulosta tavoitellen. En usko sen pitävän paikkaansa ainakaan perinteisten puoluekannatusgallupien osalta. Mielipidemittauksissa yleensä kysymysten muotoilulla ja jopa tiettyjen kysymysten esittämisellä voi olla poliittinen ulottuvuus. Jos jokin lehti teettää säännöllisesti tietystä aiheesta gallupin, se voi olla yksi tapa pitää tiettyä poliittista asiakysymystä esillä. Mitä monimutkaisempi aihe on kyseessä, sitä enemmän kysymysten asettelulla on merkitystä, puhumattakaan siitä, miten galluptulokset uutisoidaan. Korostamalla joitakin puolia ja jättämällä toisia huomiotta, toimittaja voi vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten tulos tulkitaan. Uskon suurten galluptekijöiden puolueettomuuteen. Vaikka tulokset eivät olisi tilaajan kannalta mieluisia, olisi suurempi ongelma, jos kävisi ilmi, että tuloksia on manipuloitu tai kysymysvalinnoilla on tietoisesti pyritty viemään tulosta tiettyyn suuntaan. Monet mediatalot lisäävät nykyään netissä julkaistavan uutisen yhteyteen tiedot siitä, miten tutkimus on tehty ja jopa täydelliset tutkimustu- Kuuluu politiikan julkiseen seurantaan, että olemme kartalla siitä, miten puoluetrendit liikkuvat. On vaikea ajatella, että elettäisiin neljä vuotta täydellisessä pimennossa siitä, miten kansalaiset suhtautuvat eri puolueisiin. Tietty vuorovaikutus puuttuisi. Jos vaaligallupeja ei tehtäisi, vaaliuutisoinnista katoaisi tietty kilpailuelementti. Puolueiden asetelmiin liittyvä uutisointi vähenisi merkittävästi, kun puolueita ei pystyttäisi sijoittamaan minkäänlaiseen järjestykseen. Sen sijaan voisi olla positiivista, jos poliittisista tavoitteista ja puolueohjelmista keskusteltaisiin enemmän. Ei kuitenkaan ole takuuta siitä, että keskustelusta tulisi yhtään sen asiapitoisempi kuin nyt. n GALLUP GALLUPIEN TAKANA Tieteelliset mielipidetutkimukset alkoivat Yhdysvalloissa Tilastotieteilijä George Horace Gallup veikkasi tuolloin Franklin Rooseveltin voittavan presidentinvaalit, kuten myös kävi. Gallupin ennuste perustui mielipidemittaukseen, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota alueelliseen kattavuuteen ja eri yhteiskuntaluokkien edustukseen. Gallupin käyttämä menetelmä otettiin pian käyttöön ympäri maailman. Suomen ensimmäinen gallup, jossa tutkittiin ihmisten käsityksiä tuontituotteista, julkaistiin Helsingin Sanomissa Vaaligallupit esiteltiin vuoden 1947 kunnallisvaaleissa. 8 motiivi

9 MOTIIVIRAATI PÄÄTTÄJÄT Uhkaa työssä MOTIIVIRAATI Oletko kokenut viimeisen vuoden aikana työssä väkivaltaa tai sen uhkaa? Yli puolet motiiviraatilaisista on joutunut kuluneen vuoden aikana työssään väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Väkivallan ja sen uhan kokemukset ovat lisääntyneet etenkin sosiaali- ja terveydenhoitoaloilla, opetustyössä sekä liikenne- ja palvelutyön ammateissa. Fyysinen väkivalta tai sen uhka on lisääntynyt etenkin naisten kohdalla parin viime vuosikymmenen aikana huolestuttavasti. Naisten ja miesten välinen ero väkivallan kohtaamisessa selittyy ammattien jakautumisella. Ilmoittaudu Motiiviraatiin Motiivin verkkosivulla www. jhl.fi/motiivi ja saat kysymykset suoraan sähköpostiisi. KYLLÄ Kun on työpaikkana yläkoulu, ei sanalliselta uhkailulta voi välttyä. Vuosien työkokemus on opettanut havainnoimaan vaaranpaikat ja väistymään itse ettei esim. heitetyt pulpetit tai tavarat osu kohti. Lyöty ei ole, mutta viereen on oveen nyrkkiä tarjottu. Sanallisesti uhkaavia asiakkaita ja heidän omaisiaan, mutta siihen on kait vaan totuttava. Asiakkaan oikeudet ovat niin suuret ja jatkuvasti julkisuudessa, ettei pienestä uskalla edes huomauttaa. Aggressiiviset potilaat uhkaillut. EI Erittäin ihanat avustettavat työnantajina sekä heidän lähipiirinsä minun työympäristönä, missä minulla ei ole ollut minkäänlaista ristiriitaa saatikka väkivallan uhkaa. Työnlaatu on hyvin kodinomaista, joskin selvät yksityisyyden rajat on osattu säilyttää. Työn tempo on tietyllä tapaa rauhallista mutta samalla riittävän vaihtelevaa ja mielekästä, mikä mielestäni pitää kaikkien osapuolten mielialan korkealla ja väkivaltaiset ajatuksetkin loitolla! Pyydän työparin mukaan hankaliin asiakastapaamisiin. En ota yksin asiakasperheen kanssa vaikeita asioita työn alle vaan teen ne verkostotyönä. Liisa Majanen Järvenpää Edustajiston jäsen Henkilökohtaisesti en ole joutunut kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Sen sijaan työsuojeluvaltuutetun työssäni kuulen nykyisin valitettavan usein tapauksista, joissa työntekijää on uhattu väkivallalla tai jopa käytetty sitä. Huolestuttavalta tuntuu tilanteiden lisääntyminen etenkin varhaiskasvatusalalla, jolloin uhkaajana voi olla lasten vanhemmat tai lapsi itse. Jukka Kämäräinen Lehmo Edustajiston jäsen Olen. Konduktöörin työssä joutuu uhkailujen ja väkivallan kohteeksi silloin tällöin. Viimeksi tarvittiin poliisi paikalle, kun varsin sekaisin ollut parivaljakko ei meinannut poistua junasta ja oli käydä väkisin päälle. Olen tehnyt töitä sekä kauko- että Helsingin lähiliikenteessä. Täytyy sanoa, että uhkaavinta on meno lähijunissa. Kerran olen ollut ryöstöyrityksen kohteena ja kahdesti on oltu oikeudessa minuun työssä kohdistuneen väkivallan vuoksi. MOTIIVITSI TAUSTA Kaiken kaikkiaan voimme kysyä: mitä kello on lyönyt? Onko hyvinvointivaltioita edelleenkin ajettava kiristystoimin alas vai onko politiikassa huomioitava uusia tuulia, jotka ovat siirtämässä meitä uuteen, aivan toisenlaiseen aikaan? Tätä kysymystä kannattaa pohtia eduskuntavaalien alla käytävissä keskusteluissa, hallitusneuvotteluissa ja niiden jälkeenkin. Heikki Taimio Erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos Raporttikokoelmasta Hyvinvointivaltio 2010-luvulla mitä kello on lyönyt? motiivi 9

10 TYÖELÄMÄ Koonnut: Saija Heinonen, LIITON KANTA Ammattiliitot haluavat kieltää nollatuntisopimukset MITÄ? Ammattiliitot kampanjoivat nollatuntisopimusten kieltämiseksi. Osana kampanjaa Metallin, JHL:n ja PAMin aktiivit ovat panneet vireille Aloitteessa ehdotetaan, että työsopimuslakia ja työaikalakia muutetaan niin, että työelämään yleistyneet nollatuntisopimukset kielletään. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan osa-aikatyöntekijöiden viikoittaiseksi minimityöajaksi 18 tuntia. Minimityöajasta voisi poiketa vain tarkoin määritellyin ehdoin. Nollatuntisopimuksia pidetään yleisesti kohtuuttomina työntekijöiden näkökulmasta. Niiden kieltäminen poistaa mahdollisuuden solmia työsopimus niin, että viikoittaisten todellisten työtuntien määrä on ainoastaan nolla tai työtuntien määrästä ei ole sovittu lainkaan. Tavoitteena on poistaa työmarkkinoilta työsopimukset, joissa työaikaa ei ole sovittu riittävän tarkasti vaan esimerkiksi vaihteluvälillä 0 40 tuntia tai 0 20 tuntia. kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on parantaa työntekijöiden yhdenveroista ja oikeudenmukaista kohtelua työelämässä Aloitteen mukaan nollatuntisopimusten kieltäminen parantaa osa-aikaisten työntekijöiden mahdollisuutta ennakoida ansiotasoaan ja suunnitella tulevaisuuttaan. Lisäksi 18 tunnin minimiviikkotyöaika tuo osa-aikatyöntekijöille työttömyystilanteissa oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan ja selkeyttää sairauspäivärahan määräytymistä. Se selkeyttää myös työntekijän velvoitetta ottaa vastaan lisätunteja ja nykyisin voimassa olevaa työnantajan velvollisuutta tarjota lisätyötunteja ensisijaisesti osa-aikaisille työntekijöilleen. Esitys estäisi myös muun muassa irtisanomissuojan, koeaika- ja lomautussäännösten kiertämisen työajaltaan epämääräisten sopimusten varjolla. Esitys selventää yrittäjyyden ja työsuhdetyön välistä riskinjakoa niin, ettei koko työvoiman käyttötarpeeseen liittyvä epävarmuus kaadu heikommassa asemassa olevan työntekijän vastuulle. Tavoitteena on kerätä aloitteeseen vähintään allekirjoitusta. Aloite luovutetaan syksyllä uudelle eduskunnalle, ja sillä pyritään vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan. JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vetoaa liiton jäseniin, jotta he allekirjoittaisivat nollatuntisopimuksen kieltävän kansalaisaloitteen. Lue lisää osoitteesta > tiedotteet Kolmasosassa työpaikoista luistetaan sovitusta SAK:n luottamushenkilöpaneeli paljastaa, että ristiriitoja on keskusjärjestön alaisilla työpaikoilla likipitäen saman verran kuin vuotta aiemmin. Paneelissa tutkittiin muun muassa työpaikoilla noudatettavien lakien ja sopimusten pitävyyttä, mahdollisuutta vaikuttaa yt-neuvottelujen tuloksiin, työnantajan yritystä heikentää työehtoja sekä luottamusmiestehtävien muuttumista ja ajankäyttöä. Kyselyn työpaikoista yli puolessa on käyty viimeisen vuoden aikana irtisanomis- tai lomautusneuvotteluja. Määrät olivat kasvussa edelliseen kyselyyn verrattuna. Kuljetusala oli paalupaikalla peräti 70 prosentillaan, julkisella puolella yt-prosentit olivat 40. Yt:t olivat yleisimpiä isoissa, yli 250 henkilön työpaikoissa. Julkisen sektorin työpaikoissa luottamusmiesten vaikutusmahdollisuuksien yt-neuvottelujen lopputulokseen koetaan olevan jonkin verran suuremmat kuin muilla aloilla. Kuitenkin julkisella puolella luottamustehtävien hoitaminen on muuttunut aiempaa vaikeammaksi, myös siihen käytettävä aika on vähentynyt. SAK:n luottamushenkilöpaneeli toteutettiin tammikuussa. Kyselyt lähetettiin kuljetus-, yksityisen palvelu-, teollisuuden- ja julkisten alojen luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille. Yksityisellä kiritään Kasvua. Koko maan talouden palkkasumma viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 1,3 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna samaan aikaan. Yksityisen ja julkisen sektorin palkkasummien suhteet kääntyivät päinvastaisiksi kuin vuotta aiemmin. Yksityisillä aloilla palkkojen summa kasvoi lokakuusta joulukuun loppuun 1,7 prosentilla vuoden takaisesta. Julkisella puolella sen sijaan kasvu oli puolen prosentin luokkaa. Vuonna 2013 lokajoulukuussa palkkasumma kasvoi julkisella sektorilla 1,6 ja yksityisellä sektorilla 0,7 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen palkkasummakuvaajat -aineistosta. Vauhtia nuorten työllistymiseen Mikä: EU:n johtajat ja työministerit sopivat vuonna 2013 nuorisotyöttömyyttä ehkäisevistä toimenpiteistä. Nyt: EU:n komissio pyrkii nopeutetulla aikataululla irrottamaan miljardi euroa hankkeiden käynnistämiseksi. Suomi ei ole tuettavien kahdenkymmenen maan joukossa. Euroopan sosiaalirahaston nuorisotyöllisyysaloite on suunnattu ennen muuta oppisopimus- ja harjoittelujärjestelmien tukemiseen. Niin sanotun nuorisotakuun tavoitteena on tarjota alle 25-vuotiaille työtä, koulutusta tai oppisopimus neljässä kuukaudessa. Kaikki EU-maat ovat sitoutuneet nuorisotakuun toimeenpanoon. Kansallisen rahoituksen täydentämiseksi ja nuorisotakuun varmistamiseksi on EU:n budjetissa varattu 6 miljardia euroa alueille, joilla nuorten työttömyysaste ylittää 25 prosenttia. Komissio esittää nyt ESR-asetuksen muutosta, jolloin nuorisotyöllisyysaloitteen varoja saataisiin käyttöön nopeutetulla aikataululla. Aloitteesta hyötyisi 20 maata. Suomi ei ole maiden joukossa, sillä nuorten työttömyysaste on matalampi kuin vaaditut 25 prosenttia. Rakennerahastovaroja voidaan sen sijaan hyödyntää nuorisotakuun toimeenpanossa kaikissa jäsenmaissa.ehdotuksen käsittely Euroopan neuvostossa ja parlamentissa on käynnistymässä. 10 motiivi

11 HALOO! Savutonta hyvinvointia Kilvalla mukaan. Tupakointi on yksi merkittävimmistä työkykyyn ja terveyteen vaikuttavista terveysriskeistä. Tupakoitsija sairastuu muita useammin sydän-, verenkierto- ja hengityselinsairauksiin. Tupakoivan työntekijän hinnaksi on laskettu euroa vuodessa. Menoerä koostuu lisääntyneistä sairauspoissaoloista, sairauksien tutkimus- ja hoitokuluista ja työtehon laskusta. Käy tutustumassa Savuton Suomi hankkeeseen. Lisäksi jos työpaikkanne suunnittelee savuttomuutta tai on jo sellainen, voitte osallistua Paras Savuton Työpaikka kilpailuun asti osoitteessa: savutonsuomi.fi Tuhoava työttömyys Vaaratekijä. Työttömyyden on todettu lisäävän itsemurhariskiä jopa yli viidenneksellä. Sveitsissä Zürichin yliopistossa tutkittiin 63 maan itsemurha-, talous- ja asukaslukutilastot vuodesta 2000 vuoteen Jo aikaisempien maailmantalouden taantumajaksojen aikana on käyty vilkasta keskustelua laman, työttömyyden ja itsemurhalukujen yhteydestä toisiinsa. Nyt tehty laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että työttömyys lisää suhteessa itsemurhien määriä. Jopa joka viides itsemurha on työttömyyden seurausta. Luvut ovat yhtä korkeita sekä miehillä että naisilla. Selkeä piikki itsemurhatilastoissa oli nähtävissä pahimman taantuman aikana vuosina 2008 ja Tutkimuksen mukaan työttömyys kasvattaa itsemurhariskiä eniten maissa, joissa työttömyys on yleensä matalalla. On välttämätöntä kiinnittää ennakoivasti huomiota työttömyyteen myös taloudellisesti vakaina aikoina, todetaan tiedelehti Lancetin artikkelissa. motiivi Kehittämispäällikkö Mervi Luostarinen Miten leikkaus vaikuttaa? MITÄ? Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry haki Raha-automaattiyhdistykseltä RAY:ltä tälle vuodelle kolmen miljoonan euron avustusta kansanterveyden edistämiseen. RAY myönsi miljoona euroa. MIHIN? Tuki olisi käytetty aikuisten ja perheiden 1. askel -toimintaan, johon kuuluu terveyttä edistävää liikuntaa, kuntotestausta ja valistusta. Miten avustuksen leikkaaminen vaikuttaa? Olimme laskeneet tämän vuoden toiminnan tuon kolmen miljoonan euron varaan. Alkuvuoden hyvinvointijaksoja emme voineet karsia, sillä niistä oli päätetty jo viime vuonna. Aikuisten tammi-maaliskuun jaksot toteutuvat, samoin niiden seurantajaksot ja viime vuoden jaksojen seurannat. Perheiden osalta toteutamme kevään jaksot. Kesän jaksoista toteutetaan neljäsosa suunnitelluista. Syksyn jaksot toteutuvat, mikäli rahaa jää keväältä ja kesältä jäljelle. Tuliko päätös yllätyksenä? Kyllä, koska jouduimme supistamaan toimintaamme jo viime vuonna, kaikkiaan 200 jaksoa suunnitelluista. Viime vuoden avustustamme leikattiin 1,241 miljoonaan, koska osa vuoden 2013 avustuksista oli jäänyt käyttämättä. Ennen vuotta 2012 avustukset olivat 2,858 miljoonaa. Silloin SAL-lomat, T-lomat ja A-lomat toimivat vielä erillään. PHT ry Saatteko tukea muualta? Toiminnan ainoa rahoituslähde on RAY:n avustus. Se käytetään annettujen ohjeiden mukaan eli taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Tarjoamme perinteisen lomatoiminnan sijaan hyvinvoinnin kokonaispakettia, johon kuuluu liikuntaa, perheen yhdessäoloa ja tietoa terveistä elämäntavoista. Nimitämme tätä viiden vuorokauden jaksoa 1. askel -hyvinvointitoiminnaksi. Jaksojen avulla halutaan tukea perheen hyvinvointia pidemmällä tähtäimellä. Keille 1. askel -toiminta on tarkoitettu? Aikuisten jaksot ovat tarkoitettu työikäisille ja perhejaksot lapsiperheille. Valinnassa otetaan huomioon mm. tulot, työttömyys, perheen koko, sairaudet ja vammaisuus. Yhdelle kurssille otetaan yleensä kymmenen perhettä eli 20 lasta ja 20 aikuista. Kuinka montaa perhettä jaksojen karsiminen koskee? Kevään jaksoille valittiin osallistujat jo viime vuoden puolella, joten niistä ei karsita. Kesän jaksoista karsittiin 75 prosentti, jäljelle jää 13 jaksoa. Alun perin jaksoja oli 150 ja osallistujia aikuista ja lasta. Syksyn noin 40 jaksoa jäävät todennäköisesti pitämättä. Missä kaikkialla kursseja pidetään? Meillä on tällä hetkellä käytössä erilaisia perhekohteita eli matkailukeskuksia, liikuntaopistoja ja kylpylähotelleja. Ne on kilpailutettu hankintalain mukaisesti. Onko hakijamäärä pysynyt vakaana? Hakijamäärät ovat kasvaneet sekä vuonna 2013 että Viime vuonna aikuisjaksolle haki yli 9 100, joista mukaan pääsi vajaat Perhejaksoille haki yhteensä yli lasta ja aikuista. Tuki myönnettiin liki 2 900:lle. BIRGITTA SUORSA Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry aloitti toimintansa PHT jatkaa Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL:n, Toimihenkilölomien - T-lomien ja Akava-järjestöjen Lomayhdistyksen - A-lomien toimintaa. Aikuisten 1. askel -hyvinvointijaksot on tarkoitettu alle 50-vuotiaille naisille ja miehille. Niissä pyritään saamaan unirytmi kohdalleen, ruokavalio terveelliseksi ja ylipaino kuriin. Perheiden 1. askel -hyvinvointijaksoilla kokeillaan uusia liikuntalajeja ja annetaan vinkkejä perheen hyvään yhdessäoloon ja terveellisiin elämäntapoihin. Perhe maksaa viiden vuorokauden jaksosta 125 euroa aikuiselta ja alle 16-vuotiaasta 75 euroa siten, että alle 6-vuotiailta ei peritä maksua. Jos perheen aikuinen on työtön tai lomautettu, hän maksaa jaksosta 62,50 euroa. 11

12 TYÖPAIKOILTA Koonnut: Ulla Puustinen POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Työpaikkojen parhaimmistoa Mitä? Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Pkky) sijoittui Suomen parhaat työpaikat -kisan kärkiviisikkoon isojen, yli 500 työllistävien sarjassa. Koulutuskuntayhtymä on myös lähes 200 JHL:läisen työpaikka. Pkky:n pääsy kärkiviisikkoon on hyvä saavutus, sillä aiemmin useimmat menestyjät ovat olleet yksityisen sektorin kasvuhakuisia yrityksiä tai asemansa vakiinnuttaneita ketjuja. Kuntataustaiset organisaatiot osallistuvatkin kisaan harvakseltaan, eivätkä ne ole yltäneet lähelle kärkeä. Varapääluottamusmies Matti Komulainen ei hämmästele hyvää sijoitusta, sillä Pkky:ssä on tehty työtä henkilöstön hyvinvoinnin ja viihtymisen hyväksi. Työolobarometrien ja muiden henkilöstökyselyiden vastaukset luetaan ja epäkohtiin myös tartutaan ja niille tehdään jotain, hän sanoo. Vetovoimaa mutta ei seksiä! STM on myöntänyt tunnustuksen 19 vetovoimaiselle sosiaali- ja terveydenhoitoalan työpaikalle. Lista työpaikoista: tiedote/-/view/ VR TRACK Potkuja ja pitkiä lomautuksia Mitä? Heikko menestys rakentamisliiketoimintojen, konetoimialan ja radan kunnossapidon kilpailutuksissa on johtanut VR Trackissa laajoihin yt-neuvotteluihin. Entä sitten? Niiden seurauksena joitain satoja työntekijöitä uhkaa jopa kolmen kuukauden lomautus tänä vuonna. Lisäksi 70 kunnossapidon työntekijää saatetaan irtisanoa. Rakentamisliiketoiminnan yt-neuvottelut käynnistyivät tammikuussa ja saatiin päätökseen kahdessa viikossa. 90 päivän lomautus koskee enimmillään 130:a, yhtiöluottamusmies Raimo Salow kertoo. Samanpituinen lomautus uhkaa myös työkoneenkuljettajia. Heistä lomautuksen piirissä on enimmillään 190 henkilöä. Helmikuun lopulla päättyivät myös kunnossapidon alueita 11 ja 12, eli Kainuuta ja Lappia, koskeneet yt-neuvottelut. Siellä yhtiö menetti viisivuotisen kunnossapitourakan, ja sen seurauksena työpaikkansa saattaa menettää 70 henkilöä. Tarkat luvut selviävät Salowin mukaan kevään aikana. Lomautukset ovat tuttua huttua VR Trackin henkilöstölle, mutta ihan tässä laajuudessa niitä ei vuosittain kuitenkana ole. Myöskään irtisanomisiin ei ole yhtiössä jouduttu usein turvautumaan. Tänä vuonna ratapuolella avautuu poikkeuksellisen vähän työmaita, ja se on pahentanut tilannetta, Salow arvioi. VR Track työllistää noin 1 600, joista JHL Raideammattilaisten jäseniä on runsas tuhat. Valintaperusteissa koulutuskuntayhtymää kiitelläänkin erityisesti avoimuudesta ja laadukkaasta esimiestyöstä. Pkky on 13 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Se tarjoaa ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, kesäyliopistotoimintaa ja työelämän kehittämispalveluja useilla paikkakunnilla, mm. Joensuussa, Nurmeksessa, Kiteellä, Lieksassa ja Outokummussa. Pkky työllistää lähes tuhat henkilöä, joista noin 660 on opettajia. JHL:n jäseniä on 190, ja he työskentelevät toimisto- ja erilaisissa peruspalvelutehtävissä. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus on toteutettu vuodesta 2002 lähtien. Lisätietoa: suomen-parhaat-tyoepaikat-listat KUVA JOUNI PORSANGER MAISTRAATIT Irtisanomisilta vältyttiin Ilouutinen henkilöstölle. Maistraatteja koskeneet yt-neuvottelut käytiin vauhdilla ja ne päättyivät henkilöstön kannalta myönteisesti. Runsaan 70 henkilön vähennystarve toteutuu eläköitymisten, määräaikaisuuksien päättymisen ja muun luontaisen poistuman avulla. Lisäksi parikymmentä siirtyy syyskuussa Patentti- ja rekisterihallituksen palvelukseen. Yt:t johtuivat noin 3,7 miljoonan euron määrärahaleikkauksesta ja tehtävien siirrosta PRH:lle. Maistraatit ovat osa valtion paikallishallintoa, ja ne vastaavat muun muassa alueensa väestötietojärjestelmästä ja holhousasioista. Maistraattien palveluksessa on noin 50 JHL:n jäsentä. PIEKSÄMÄKI & JÄMSÄ SÄKYLÄ Kahdeksan irtisanotaan Toinen kerta toden sanoi. Säkylän kunnan toiset yt-neuvottelut vuoden sisällä johtavat kahdeksan henkilön irtisanomiseen. Heistä kolme on JHL:n jäseniä. Lisäksi kunnan henkilöstö vähenee eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden karsimisen avulla. Ensimmäiset yt-neuvottelut käynnistyivät jo syksyllä, mutta ne jouduttiin käymään uudestaan. Syynä oli muotovirhe, eli joissain yksiköissä irtisanottavat nimettiin liian aikaisin. Irtisanomisten ja muiden toimien myötä pikkukunnan työntekijöiden määrä vähenee tänä vuonna lähes kymmenellä prosentilla. Viime syksynä kato kävi myös Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymässä, josta irtisanottiin 16. Heistä JHL:läisiä oli neljä. Toinen lähtee Pihlajalinnan kelkkaan Mitä? Pieksämäen kaupunginvaltuusto kaatoi sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksen äänin Entä muuta? Jämsässä ratkaisu oli päinvastainen. Pieksämäen sote-ulkoistus kaatui kalkkiviivoille. Palvelut olisi tuottanut kaupungin ja Pihlajalinnan Terveys Oy:n yhteisyritys, ja hanke olisi ollut mittaluokaltaan suurin sote-palveluiden ulkoistus Suomessa, arvoltaan noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Kymmenen vuoden sopimuskautena sen arvo olisi ollut liki miljardi euroa. Jämsässä päädyttiin toiseen ratkaisuun. Niinpä jämsäläisten sote-palvelut tuottaa aikuissosiaalityötä, lastensuojelua, vammaispalveluja ja joitain viranomaistehtäviä lukuun ottamatta kaupungin ja Pihlajalinnan omistama yhteisyritys. Sen palvelukseen siirtyy syyskuun alusta lukien noin 450 kaupungin työntekijää, joista noin sata on JHL:n jäsentä. Liäsksi Aterialiikelaitoksesta siirtyy uudelle palvelutuottajalle noin 15 JHL:läistä. 12 motiivi

13 AJANKUVA LOIMAA Kenkää kymmenelle Mitä? Loimaan kaupungin yt-neuvottelut päättyivät kymmenen henkilön irtisanomiseen. Vähennykset kohdistuvat sosiaali- ja terveystoimeen sekä keskushallintoon. Loimaa tavoittelee kaikkiaan 1,4 miljoonan euron säästöjä tämän vuoden henkilöstömenoihin. Irtisanomisten ohella säästöjä syntyy jättämällä vapautuvia vakansseja täyttämättä, tiukentamalla sijais- ja määräaikaisten palkkauskäytäntöjä sekä palkattomilla virka- ja työvapailla. Lomarahojen osittaisen leikkauksen henkilöstöjärjestöt tyrmäsivät yksimielisesti. Loimaan palveluksessa on noin henkilöä. JHL:läisiä on runsas 220. TUUSULA Henkilöstö lomautetaan Mitä? Tuusula aikoo lomauttaa henkilöstönsä 3 7 päiväksi vuoden 2015 aikana. Kunta tavoittelee kaikkiaan 2,2 miljoonan säästöjä henkilöstömenoihin. Lomautuksen lisäksi säästöä haetaan vähentämällä määräaikaisten käyttöä, jättämällä paikkoja täyttämättä sekä sisäisillä tehtäväjärjestelyillä ja uudelleensijoituksilla. Lomautettavien tarkka lukumäärä ja lomautuksen ulkopuolelle jäävät ammattiryhmät selviävät kevään aikana. Myös mahdolliset irtisanomiset mainitaan kunnanhallituksen hyväksymässä sopeuttamispaketissa. Irtisanominen koskee enintään kymmentä henkilöä. Tuusulan palveluksessa on runsas 300 JHL:n jäsentä. TAPETILLA Kokoomus on pannut tuulemaan Sastamalassa ja esittää palvelualoitteen käyttöönottoa. Aiemmin palvelualoite on hyväksytty Asikkalassa ja ihan vastikään Jyväskylässä. Motiivi seuraa palvelualoitteen etenemistä ja kerää kuntien kokemuksia syksyn juttua varten. Allekirjoita kansalaisaloite! motiivi 13

14 PUHEENJOHTAJALTA Neuvottelujärjestelmän uudistus kiville Tätä kolumnia kirjoitetaan muutama tunti SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen. Keskusjärjestömme hallitus kävi pitkän ja perusteellisen keskustelun työelämän pelisääntöjä uudistavien neuvottelujen tilanteesta ja näkymistä. Lopputulos oli selvä, yksimielinen ja yksituumainen. Niillä eväillä, jotka olivat pöydässä, ei ole mahdollista eikä järkevää jatkaa neuvotteluja. Sen verran epätasapainossa asiat olivat. Työelämän pelisääntöjä on tarpeen kehittää. Siitä ollaan kohtalaisen yhtä mieltä neuvottelupöydän molemmin puolin, mutta ei sitten enää siitä, mitkä ovat polttavimmat ongelmat ja miten niitä kyetään ratkomaan. Työnantaja halusi minimoida lakkoihin menetetyt työpäivät. Sen ainoa ratkaisu asiaan oli sanktioiden räjäyttäminen pilviin. Se keino ei taas meille ay-liikkeessä käy, monestakaan syystä. Tärkein syistä on kuitenkin se, että rangaistusten koventaminen ei ratko ja eikä poista ongelmia, jotka johtavat työrauhan rikkoutumiseen. Paikallisesti työnantajaa joudutaan aika ajoin painostamaan, jotta saadaan neuvottelut käyntiin. Joskus vuoropuhelun käynnistämiseksi on marssittava ulos työpaikalta. Tilanne ei ole tyydyttävä, mutta tähän työnantajat eivät parannusta halunneet. Paikallista sopimistakin haluttiin neuvotteluissa vauhdittaa. Luottamushenkilöiden asema, tiedon saanti ja toimintaoikeudet eivät kuitenkaan tällä hetkellä ole sillä tasolla, että voitaisiin puhua tasaveroisista sopimuskumppaneista. Voimatasapaino on vahvasti työnantajan puolella, ja se lähtökohtaisesti jarruttaa paikallista sopimista. Jos halutaan lisätä paikallista sopimista, on hyväksyttävä myös se, että pelisäännöt muuttuvat kaikilta osin. Yksi näistä muutosta kaipaavista pelisäännöistä koskee työrauhaa. Nykyään paikallista sopimista tehdään työrauhan vallitessa, ja se taas johtaa usein tilanteisiin, joissa työnantaja vain sanelee ratkaisun. Näin tapahtuu esimerkiksi paikallisten palkankorotusten, järjestelyvaraerien, jakamisessa, jos kaikkia työntekijöitä suojaavaa perälautaa ei ole ennalta sovittu. Luottamusmiesten ja henkilöstöedustajien toimintaoikeudet ja -mahdollisuudet sekä suoja ovat nousseet voimalla esille viime kuukausina. Pari julkisuuteenkin noussutta, luottamushenkilöihin kohdistunutta painostus- ja irtisanomista kertoo karua kieltä siitä, miten työnantajat kohtelevat henkilöstön edustajia. Näiden tapausten julkitulon jälkeen monet muutkin ovat uskaltaneet kertoa omista kokemuksistaan; painostuksesta, kiusaamisesta ja ääritilanteissa potkuista. Henkilöstön edustajat ovat kuitenkin meidän järjestelmämme tukipylväitä. Työelämän ritareita, jotka pistävät itsensä ja elämänsä peliin, jotta työelämän pelisääntöjä noudatetaan ja jotta työntekijät ovat turvassa mielivallalta. Saattaa olla, että työelämän pelisäännöt nousevat eduskuntavaaliteemaksi asti. Kannattaa siis tarkalla korvalla kuunnella ja terävillä kysymyksillä selvittää, millaisia pelisääntöjä kukin puolue ja ehdokas työntekijöille ja työnantajille tarjoilee. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL 14 motiivi

15 Ammattiryhmien yhteistyö auttaa lasta JHL jatkaa varhaiskasvatuksen Ota syliin -kampanjaa. Kampanja pyrkii tuomaan esiin varhaiskasvatuksen ammatillisten työntekijöiden tärkeyttä samaa aikaan, kun eduskunnassa tulee käsittelyyn varhaiskasvatuslain uudistaminen. Erityisesti pedagogisen ammattiosaamisen lisääminen on noussut lain uudistamistyössä esiin. Varhaiskasvatuslain uudistamisessa on tulossa monia hyviä kohtia, mutta on hyvä muistaa, ettei kuntataloudessa ole tällä hetkellä varaa maksaa mistään lisää ennemminkin päinvastoin, sanoo JHL:n sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi. Akateemisesti koulutetut keskustelijat ovat alleviivanneet opettajien roolia ja määrää varhaiskasvatuksessa laadun takeena. Tällainen yksipuolinen painotus ei ole lasten edun mukaista. Lain uudistamistyössä on varottava viemästä uudistusta ammattiryhmien väliseksi kilpailuksi. Tärkeintä on lapsen oikeus turvalliseen ja ammattitaitoiseen hoitoon ja kasvatukseen. Se toteutuu parhaiten monien ammattilaisten yhteistyönä. Lastenhoitajien, perhepäivähoitajien, lähihoitajien, ammattikorkea- ja yliopistotaustaisten lastentarhanopettajien, päiväkotiapulaisten ja motiivi muiden ammattilaisten osaaminen yhdessä rakentaa hyvän varhaiskasvatuksen. Päivähoito ja varhaiskasvatus ovat kokonaisuudessaan osa lapsen kasvua ja kehitystä. Rajaaitojen nosto ja töiden kategorisointi ei ota huomioon lasta kokonaisuudessaan, korostaa JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Ei pelkkää pedagogiikkaa Yhteistyön merkitys korostuu entisestään, sillä lastentarhaopettajia ei riitä nykyisiinkään työtehtäviin. Erityisen vaikea tilanne on pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2011 laskelman mukaan lastentarhaopettajia uupui Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella 350. Koulutukseen hakee paljon ihmisiä, mutta he eivät jää alalle. Varhaiskasvatustyössä tarvitaan kaikkia ammattiosaajia. Ammatillinen porukka viettää suuren osan päivästään lasten kanssa, ja pedagogiikan pitää olla koko lapsen päivän ajan toiminnassa läsnä. Juuri ammatilliset osaajat tarvitsevat lisää pedagogista koulutusta, jota liitto onkin tarjonnut, arvioi Pirttijärvi. Oppimista kaikkialla Pirttijärvi korostaa, että pedagogista ohjaus limittyy päivän askareisiin, aivan niihin arkisimpiinkin. Liiaksi pedagogiikkaan keskittyminen voi asettaa lapset pelkiksi kouluun valmennettaviksi kohteiksi. Oppimista ja kasvua tapahtuu koko ajan kaikissa toiminnoissa, ei vain erillisessä varhaiskasvatuksessa. Tästä syystä on tärkeää, että kaikkien ammattiryhmien osaamista kehitetään ja yhteistyötä parannetaan. Henkilöstöresurssien niuketessa niitä ei pidä lokeroida, vaan päinvastoin hyödyntää laajasti, Eloranta summaa. Perhepäivähoitajille tulisikin avata mahdollisuus saada kelpoisuus lastenhoitajan tehtäviin suorittamalla lisäopintoja. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammatillisen henkilöstön pedagogista osaamista tulee lisätä rakentamalla peda- MIKÄ LAKIUUDISTUS? Päivähoitolakia uudistetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on tarkoitus saada eduskunnan hyväksymäksi maaliskuun 13. päivä. Näin ollen lain ensimmäinen uudistettu vaihe tulee voimaan ensi syksynä. Lain uudistuksen toinen osa menee vaaleissa valittavan eduskunnan ja hallituksen käsittelyyn. Laista on tässä vaiheessa jätetty toistakymmentä eriävää mielipidettä. Lakia on hyvä saada nykyistä ajantasaisemmaksi, onhan laki 40 vuoden takaa. Varhaiskasvatus on alle peruskouluikäisille suunnattua toimintaa, joka koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta VARHAISKASVATUSALA NUMEROINA JHL:n jäsenistä noin työskentelee varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Palkka (Tilastokeskus 2013): goginen täydennyskoulutus osio lähihoitajatutkintoon. Varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset ovat pieniä lapsia. Kasvatuksen ja oppimisvalmiuksien harjaannuttamisen ohella he tarvitsevat hoivaa, leikkiä, syliä ja turvallisia aikuisia, tähdentää Pirttijärvi. n KAISA LÄÄRÄ Tehtäväkoht. plk/kk Kok.ansio/kk Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja Päivähoitaja

16 Vakityö valuu vuokrausfirmoille Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin omistama liikelaitoskuntayhtymä Servica ohjeistaa esimiehiä hankkimaan sijaisiksi vuokratyöntekijöitä. Samaan aikaan kuntayhtymän määräaikaisien työntekijöiden sopimuksia ei ole jatkettu ja osa työntekijöistä on jopa irtisanottu. JHL:läinen laitoshuoltaja Mari Mylly sai työpaikan Servicasta heti ammattiin valmistumisen jälkeen ja työskentelee erityshuoneiden puhtauden parissa. Eristyshuoneissa saavat toipua pahan eristyshoitoa vaativan tartuntataudin saaneet potilaat. Mylly on paiskinut töitä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Servicassa muutaman vuoden ajan, ja kokenut tuona aikana säästötoimet ja kahdet yt-neuvottelut. Vuokratyöntekijöiden on lisääntynyt selvästi, mikä myös näkyy työssäni. Hoitajilta ja muilta työyhteisömme jäseniltä kuulee, että joitain työtehtäviä on jäänyt tekemättä, on saatettu tehdä huonosti tai hygienia ei ole ollut kunnossa, Mylly kertoo. Kaikilla Servican käyttämillä vuokratyöntekijöillä ei ole laitoshuoltajan ammattitaitoa. Osa tulee työhön ilman kokemusta vastaavasta työstä, pahimmillaan aivan eri tehtävistä kuten parturikampaajan tai eri alalle opiskelevan korkeakouluopiskelijan taustalla. Säästökierre jatkuu KAISA LÄÄRÄ KUVAT TIMO HARTIKAINEN Vuonna 2012 toimintansa aloittaneessa Servicassa on jatkuvasti säästetty ja pyritty parantamaan tulosta. Ensimmäiset yt-neuvottelut käytiin 2013, heti ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Ensimmäisten yt-neuvottelujen jälkeen tehtiin säästösopimus työntekijöiden kanssa. Työntekijät saivat valita, pitääkö kuusi päivää palkatonta vapaata vai ovatko kuusi päivää lomautettuna. Lisäksi Servican työntekijät ovat vaihtaneet lomarahoja vapaiksi. Viime vuoden joulukuussa käytiin toiset yt-neuvottelut, vain vuosi ehti kulua edellisistä. Neuvottelujen ratkaisussa päädyttiin muutamiin irtisanomisiin. Servica perustamisessa ei tullut työntekijöille irtisanomissuojaa, koska Servica perustettiin liikelaitokseksi. Näin ollen irtisanomissuojaa ei ollut, ja käydyissä yt-neuvotteluissa on ollut mahdollista irtisanoa työntekijöitä, kertoo Servican JHL:läinen pääluottamusmies Reijo Räsänen. Hänen on kuullut kerrottavan, että työnantaja olisi linjannut, että vuokratyötä pitäisi suosia työvoiman tarpeen paikkaamiseen. Huhu on tuttu myös Myllylle. Esimerkiksi osa-aikaisille ei ole tarjottu kokoaikaista työtä, vaan on otettu vuokratyöntekijöitä tekemään työt. Servicassa työskentelee noin 1230 työntekijää, ja meillä on keskimäärin 25 sairauslomapäivää vuodessa yhdellä työntekijällä, lisäksi tulevat vuosilomat. Pitäisikö kaikki nämä poissaolot paikata vuokratyöllä? Räsänen hämmästelee. ALETAANKO TYÖNTEKIJÖIHIN SUHTAUTUA KUIN KÄYTTÖTAVARAAN? PÄÄLUOTTAMUSMIES REIJO RÄSÄNEN Hänen mukaansa esimerkiksi ruokapalveluissa on jätetty jatkamatta määräaikaisten työntekijöiden työsopimuksia ja otettu näiden töiden tekemiseen vuokratyöntekijöitä. Määräaikaisia on kehotettu menemään työvuokrausfirman listoille odottamaan työtarjouksia. Aletaanko työntekijöihin suhtautua kuin käyttötavaraan, pelkkinä numeroina? Miten oletetaan, että tämmöisissä oloissa työntekijä viihtyisi työssään tai olisi sitoutunut työhönsä? Vuokratyötä lisätään Pääluottamusmies Räsäsen mukaan huhuna kiertävä työnantajan linjaus vuokratyönkäytöstä on näkynyt jo viime vuonna Servicassa. Saman on huomannut laitoshuoltaja Mylly. Vuokratyöfirma on toki ollut käytössä näissä töissä jo ennen Servican perustamista, mutta ei näin suuressa määrin. Viime vuoden lopulla käyttömäärä ryöpsähti. Talous on syypäänä, kun ei kaupunki eikä sairaanhoitopiiri annan rahaa, niin jostain on nipistettävä. 16 motiivi

17 Työnantajan linjaus vuokratyöntekijöiden käyttämisestä ensisijaisina poissaolojen paikkaajina on JHL:läisen laitoshuoltajan Mari Myllyn mielestä lisännyt työn kuormitusta. Töissä pitää huolehtia työkaverinkin työnjäljestä. motiivi MISTÄ ON KYSE? Huoltopalveluista vastaa liikelaitoskuntayhtymä Servica. Sen ovat perustaneet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Kuopion kaupunki. Valtuustojen päätös Servican perustamisesta tehtiin vuonna Kuopion kaupungin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tukipalveluiden henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Servicaan 1. tammikuuta Servica tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille tukipalveluhenkilöstöllä ruokapalveluita, laitoshuoltoa ja hajautettua laitoshuoltoa, välinehuoltoa, kiinteistö ja logistiikkapalveluita. Ensimmäiset yt-neuvottelut käytiin perustamisvuoden jälkeen Tämän jälkeen tehtiin työntekijöiden kanssa säästösopimus, jonka mukaan työntekijä sai valita, pitääkö kuusi päivää palkatonta vapaata vai onko kuusi päivää lomautettuna. Lisäksi Servican työntekijät ovat vaihtaneet lomarahoja vapaiksi. Työnantaja on ehdottanut lomarahojen vaihtamista vapaiksi viime aikoina. Sekä JHL:läinen laitoshuoltaja Mari Mylly että pääluottamusmies Reijo Räsänen ovat kumpikin pistäneet merkille vuokratyöntekijöiden käytön mukanaan tuomat hankaluudet. 17

18 Vakityö valuu... Mari Mylly korostaa, ettei sairaalaympäristössä ole varaa tinkiä puhtaudesta ja työnlaadusta. Loputon säästäminen puhtauden ammattilaisista voi kostautua sairauksien leviämisenä. Todellisten säästöjen saaminen kuitenkin epäilyttää. Vuokratyön lisääntynyttä käyttöä perustellaan saatavilla säästöillä. Samaan aikaan vakituiset työntekijät venyvät töissään ja kuormitus kasvaa. Tämä näkyy sairauslomien määrissä, porukka uupuu. Missä siis säästöt näkyvät? Mylly aprikoi. Jaksaminen heikkenee Vakituisia työntekijöitä kuormittaa vuokratyöntekijöiden vaihteleva ammattitaitoisuus ja työhön perehdyttäminen. Vuokratyöntekijät vaihtuvat usein, joten jokaiselle on neuvottava seikkaperäisesti, miten työ missäkin kohteessa tehdään. Toisinaan pitää olla valppaana, millaista jälkeä vuokratyöntekijä tekee. Tämä lisää työn kuormittavuutta, omatkin työt täytyy tehdä tämän ohessa. Taakka kasvaa kun on huolehdittavana toisen jälkien tarkistaminen, omat työt, perehdyttäminen ja pahimmillaan toisen työnjälkien paikkaaminen, sanoo Mylly. Sekä Mylly että Räsänen kertovat, ettei kaikilla vuokratyöntekijöillä ole riittävää pätevyyttä töiden tekemiseen. Kaikilla ei ole koulutusta tähän ammattiin. Se näkyy työnjäljessä, esimerkiksi noro-virus leviää helposti, jos puhtaus ei ole kunnossa, muistuttaa Mylly. Tartuntatautien leviämisriski on suuri, jos siivouksen laatua ei aina pystytä takaamaan aukottomasti. Työkaverien täytyy olla valppaana ja korjata työn jäljet tarvittaessa toisen jälkeen. Vuokratyöntekijä on esimerkiksi siivonnut eristyshuoneen tasoja tasopyyhkeellä ja siirtynyt pyyhkimään keittiön pintoja samaisella pyyhkeellä. Myllyn mielestä työn jäljistä ja tekotavoista tuntuu kurjalta huomauttaa. Moni loukkaantuu kun yrittää neuvoa, ja eihän kukaan ole velvollinen valvomaan työkaverinsa työntekoa. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuu mennä hoidettavaksi ja parantumaan huonosti jälkisiivottuun eristyshuoneeseen. Aina ei voi tietää, millaisella ammattitaidolla eristyshuone on kulloinkin siivottu. n Näistä syistä Servica lisää vuokratyön käyttöä Kiristynyt kuntien taloustilanne näkyy Servican työnteon arjessa. Investointeja on tehtävä, hintoja ei saa nostaa eikä lisää rahaa tipu Servican toimintaan. Miten työntekijöiden poissaoloja paikataan kiristyneessä tilanteessa henkilöstöpäällikkö Sakari Eloranta? Poissaoloja yritetään paikata lainaamalla vakiväkeä paikkaamaan. Tämä on yksi työnpiirre, joka ei kaikille natsaa kohdalleen, että joutuu vaihtamaan työn kohdetta aika nopea rytmisesti. Osalle työntekijöistä se on kauhea mörkö joutua toiseen paikkaa, jossa on tottunut työskentelemään. Poissaolojen paikkaamisissa meillä oli aiemmin aika runsasta lyhytaikaista määräaikaisten työsuhteiden käyttöä, se koettiin aika negatiiviseksi henkilöstöjärjestöissä. Määräaikaisen henkilöstön käyttöä on pyritty vähentämään. Lähiesimiehet on ohjeistettu siihen, että lyhytaikaisia poissa oloja paikataan ensisijaisesti hankkimalla palvelu oikean määräisenä tuntimääränä vuokraamolta eikä palkkaamalla lyhytaikaisia määräaikaisia sijaisia. Tämä muutos on ollut kulttuurinen. Nyt kun se on sanottu julki, se herättää keskustelua ja osittain vastustusta, sekä työntekijäkunnan keskuudessa että esimiesten. Kaikki eivät ole tottuneet käyttämään vuokraamoa. Ihmetellään, voiko näin menetellä. Vuokratyöntekijöiden käyttömäärä ei ole kasvanut, pikemminkin hieman vähentynyt aiemmasta. Julkisanominen kuitenkin nostattaa esille sellaisia näkemyksiä, että jouduttaisiin kovin paljon käyttämään työaikaa näiden vuokrattujen ihmisten perehdyttämiseen. Paljon tulee paljon tarinaa siitä, etteivät he osaa yhtään mitään, jopa ikävän sävystä puhetta. Välillä herää välillä sellainenkin kysymys mieleen, onko siellä jotakin syrjintää näitä vuokratyöntekijöitä kohtaan. Miten varmistutte siitä, että vuokrattava henkilö on ammattitaitoinen? Varmasti osaamattomuusväitteissä on perääkin, eiväthän ne tyhjästä synny. Alkuunsa vuokrafirmoilla on varmaan hankala löytää osaavia työntekijöitä meidän kohteisiimme. Olemme kuitenkin terästäytyneet myös meidän päässä, kun on tullut ilmi, että vuokrafirmasta on tullut työntekijä keittiölle töihin ilman hygieniapassia. Olemme tällöin ilmoittaneet vuokrafirmalle, että pidämme kiinni kilpailutuksessa asetetuista ehdoista emmekä hyväksy työntekijöitä, jotka eivät kulloisiinkin työtehtäviin pysty tai joilla ei ole asianmukaisia passeja suoritettuna. Mistä Servican ongelmat juontavat juurensa? Heti alottamisesti lähtien vuoden 2012 alusta alkaen on ollut taloudellisia vaikeuksia. Tulos on ollut alijäämäinen joka vuosi, viime vuodelta 2,7 miljoonaa euroa. Alijäämäiselle tulokselle on useita syitä. Yksi on se, että meidän perustamispäätöksessä sanottu periaatetta, jonka mukaan voimme hinnoitella palvelut omakustannusperiaatteella, ei ole voitu noudattaa. Omistajat eivät ole hyväksyneet meidän kustannuksia kattavia hintoja. Toinen peruste, että perustamisprojektin aikana omistajat tekivät päätöksiä investoinneista, jotka tulevat Servican käyttöön. Nämä investoinnit ovat olleet jokseenkin isoja, esimerkiksi yhteiskeittiö oli luokkaa 30 miljoonaa euroa. Nämä investoinnit on päätetty ennen meitä ja annettu meille käsiin. Miten taloustilanne vaikuttaa henkilöstöön? Viime vuonna aloimme nopeaan tahtiin kääntää aikaisemmin perinteisiin toimialoihin ryhmittynyttä organisaatiota aluevastuulliseksi monipalveluorganisaatioksi. Monipalveluorganisaatiossa työntekijällä ei ole pelkästään laitoshuollon tehtäviä tai ruokapalvelun tehtäviä tai pelkästään kiinteistöhuoltotehtäviä vaan yhdistelmätöitä. Eniten palautetta olen saanut siitä, että uudistuksen yhteydessä on mitoitettu työnmäärää aikaisempaa tiukemmaksi. Meillä on tässä ikä- ja työkykyrakenteessa aika paljon henkilöitä, jotka syystä tai toisesta eivät pysty normaalitahtiseen työhön tai joilla on paljon sairauspoissaoloja. Nämä työkykyongelmat nousevat selkeämmin esillä, kun sitä työhön pystyvyyttä joudutaan peilaamaan siihen, että meillä on vaan tämä mitoitettu henkilökunta, jolla pitäisi pärjätä. 18 motiivi

19 ELÄMÄ TERVEYS ELÄMÄ UUDISTUNUT Jäykkä ja kankea olo? Sinulle on nyt hyviä uutisia! Uudistettu VitaePro sisältää nyt entistä enemmän vaikuttavia aineita, jotka on räätälöity juuri lihasten ja nivelten hyvinvointiin. Olemme lisänneet VitaeProhon Boswellia serrataa, joka on tuhansia vuosia Intiassa nivelten hyvinvointiin käytetty kasviuute. Lihaksille tutkitusti tärkeän D-vitamiinin määrä on tuplattu sekä lisätty antioksidantti seleeniä, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. VitaePro sisältää nyt ainutlaatuisen ja tehokkaan koostumuksen turvallisia, puhtaita ja tieteellisesti tutkittuja ainesosia. UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serra ta auttaa pitämään nivelet viileinä ja miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C-ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjes telmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. VitaePro sisältää astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, D- ja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. VAIN MEILTÄ -50% säästä 15,75 92 % käyttäjistä SUOSITTELEE VITAEPROTA! Asiakaskysely 2014, N=834 pitkäaikaista käyttäjää TILAA JO TÄNÄÄN - EI SITOUTUMISAIKAA TILAA HETI! Soita Ma pe Paikallispuhelumaksu/MPM Tekstaa TERVEYS 51 numeroon Normaalihintainen tekstiviesti Tilaa netistä: Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyk sen saan tutustumishintaan 15,75 (norm. 31,50). Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Tutustumis tarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuu kausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Laskun saan tuotteen mukana. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: PUHELIN: POSTITOIMIPAIKKA: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRMRA0115F ELÄMÄ ELÄMÄ TERVEYS TERVEYS TERVEYS ELÄMÄ VitaeLab maksaa postimaksun Tunnus VASTAUSLÄHETYS

20 Haloo Arkadianmäki! Elämää on kehä kolmosen takanakin Elettiin 1860-lukua, kun pääkaupunkiin saapui joukko pontevia pohjalaisia edusmiehiä. Olivat lähteneet toimittamaan tärkeää asiaa Helsingin valtiopäiville. Maakuntaa vaadittiin yhdistettäväksi rataverkkoon. Minkämoisin ajatuksin, toivein ja terveisin Etelä- Pohjanmaalta lähestyvät tämän päivän valtiopäiviä eli eduskuntamme nykyisiä ja tulevia kansanedustajia? SAIJA HEINONEN KUVAT JUHA HARJU JHL:n Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilökuntayhdistys 117:n jäseniä kokoontui kertomaan Motiiville ajatuksiaan nykymenosta ja lähetti terveisiä tuleville kansanedustajille. Yläkuvassa ja vas. Seppo Salmi, kesk. Tatjana Skorohodova ja Jenni Ojala. Motiivi tapasi Seinäjoen keskussairaalan työntekijöitä ja vietti tuokion keskustellen ajankohtaisista asioista: vaaliteemoista ja -lupauksista, työelämästä, paikallisuudesta sekä kansanedustuslaitoksestamme. Kesken kiireisen työpäivän tauolle ehtivät logistiikkatyöntelijä Mika Rajalahti, mielenterveyshoitaja Jenni Ojala, sairaalahuoltaja Tatjana Skorohodova, vahtimestari Seppo Salmi ja ravitsemistyöntekijä Pia Rantala. Tuuleen huutelua ja lillukanvarsia Kaikkihan toki käyvät äänestämässä? En ole äänestänyt koskaan, ja vähän mietin, tapahtuuko sitä ihmettä nytkään, 26-vuotias Mika Rajalahti tunnustaa. Eli hänen luottamustaan eivät poliitikot siis ole vielä ansainneet. Ehkä sitten joku päivä. Porukan neljä muuta sen sijaan kertovat äänestämisen kuuluvan tapoihinsa. Tatjana Skorohodova on äänestänyt entisessä kotimaassaan Virossa kaikissa vaaleissa. Suomessa hän ei voi vielä äänestää. Vaaleja ja politiikkaa kohtaan on ilmassa lievää kyynistymistä. Sitä ei kukaan kiellä. Koko homma vaikuttaa välillä yhtä kaikki tuuleen huutelulta, Jenni Ojala miettii. Edes pääministerin uusi astetta vakavampi imago ei herätä isompia intohimoja. Toisinaan poliitikkojen tetraa- linen esiintyminen saa kyllä hymynkareen huulille. Kyselytunnit ja välikysymysten käsittely ovat värikästä kuunneltavaa. Niiden seuraaminen käy hyvästä viihteestä, Seppo Salmi kuittaa. Pia Rantalan vaikutelma on, että liikaa aikaa tuhlaantuu lillukanvarsiin tärkeämpien asioiden kustannuksella. Kenen laariin sataa ja millä perusteella Tuore kysely kertoo, että yli 35 prosentilla äänioikeutetuista ei ole vielä hajuakaan kenen numeron vaalilappuun kirjoittaisi. Millä perusteella Etelä-Pohjanmaan porukka äänensä antamista harkitsee? Kaikille kolmelle varmalle äänestäjälle, eli Rantalalle, Salmelle ja Ojalalle, on ehdokkaan puolueella merkitystä. Sopiva puolue, ja sen ajamat lasten ja nuorten asiat ratkaisevat, neljättä lastaan odottava Ojala toteaa. Lupauksia nuorten aseman parantamisesta toivoo ehdokkaaltaan myös Rantala. Hänellekin puoluetausta merkitsee, vaikka on joskus äänestänyt henkilötuntumallakin. Samansuuntaisesti pähkäilee Salmi. Henkilövaalithan nämä periaatteessa ovat, mutta tärkeää on, että puolueen arvot menevät myös kohdilleen. Puolueiden tiukkoja ryhmäpäätöksiä saisi kaikkien mielestä höllätä, ja antaa kansanedustajien tehdä enemmän oman päänsä mukaisia ratkaisuja. Vaaliteemoista keskustelijat löytävät tärkeitä ja vielä tärkeämpiä aiheita. Ja toisaalta myös sellaisia, jotka eivät kauheasti kosketa tai ovat ikuisuuskysymyksiä. Sairaalassa kun työskennellään, niin sote-uudistuksen ympärillä pyörivät asiat ovat kaikessa tukkoisuudessaan tärkeitä. Nato ja turvallisuuskysymykset eivät tässä vaiheessa ole äänestyspäätökseen vaikuttava tekijöitä. Ainakaan niin kauan kuin itänaapuri pysyttelee omal- 20 motiivi