Suomi-Venäjä-Seuran Länsi-Suomen piiri ry Toimintasuunnitelma Piirihallitus

Transkriptio

1 Suomi-Venäjä-Seuran Länsi-Suomen piiri ry Toimintasuunnitelma 2015 Piirihallitus

2 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Järjestötoiminta Strategian laatiminen Osastokartoitus ja -huolto Osastokummit Jäsenhankinta Ruotsinkielinen toiminta Koulutus Osastohuoltopäivä Virkisty Venäjästä Hämeenlinnassa Alueelliset tapaamiset ja osastovierailut Jäsenrekisteri- ja nettikoulutus Muu järjestötoiminta Kulttuuri Glinkan kuoro-opiston poikakuoro, taiteellinen johtaja Vladimir Begletsov Venäläisen kulttuurin päivät Suomalais-venäläinen katutaidehanke Paikallinen kulttuuriohjelma ja ohjelmien kierrätys osastoissa Venäjän kielen viikko Sukukansapäivä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Elokuvat ja näyttelyt Muut kulttuuritapahtumat Matkat Gastromatka Georgiaan Samovaarista syntynyt Tula Sukukansamatkailu Koululaismatkat Projektitoiminta Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Viestintä Hallinto Piirikokous Hämeenlinnassa

3 3 7.2 Piirihallitus Valtuusto Työryhmät Strategiatyöryhmä Ruotsalaisjaosto Sukukansatyöryhmä Kielityöryhmä Henkilökunta Talous... 10

4 4 1 Yleistä Toimintavuonna 2015 on Länsi-Suomen piirissä välitilinpäätöksen aika: Vuoden aikana analysoidaan edellisten vuosien onnistumista ja valmistellaan askelmerkkejä tuleville vuosille. Seuran ja piirin strategiat tulevat päätökseensä. Strategiakaudella on tapahtunut odottamattoman jyrkkiä muutoksia Seuran toimintaympäristössä. Sekä yleiset että kansalaisjärjestöjen talousnäkymät ovat heikentyneet. Samaten yleinen suhtautuminen Venäjään on poliittisten tapahtumien seurauksena nopeasti muuttunut. Näiden kehityskulkujen vaikutuksia Seuran tulevaisuuteen tulee tarkasti arvioida. Erityistä huomiota toimintavuonna 2015 kiinnitetään osastojen tilanteen kartoittamiseen ja kehittämiseen. Piirin työntekijät ja luottamushenkilöt tekevät tätä työtä yhdessä osastojen kanssa esimerkiksi koulutuksen, kummitoiminnan ja osastokäyntien muodossa. Koulutuksessa osastoja kannustetaan toimintaan, jäsenhankinnan kehittämiseen, nettisivujen ja jäsenrekisterin käyttöön. Jokaisella jäsenellä tulisi olla oikeus toimivaan osastoon: Toimimattomien osastojen tilanteen ratkaisemiseksi laaditaan suunnitelma. Kulttuuritoiminnassa vuoden päätapahtuma sijoittuu vuonna 2015 jo alkuvuoteen, kun pietarilainen Glinkan poikakuoro saapuu kiertueelle. Esiintyminen Länsi-Suomessa on Tampereella laskiaistiistaina Osastoille tarjotaan syksyllä 2015 mahdollisuutta järjestää venäläisen pienryhmän esiintymisiä paikkakunnallaan. Myös venäläisen kulttuurin viikot helmi-maaliskuussa ja Pietarilaiset Markkinat elokuussa tuovat esille Venäjän kulttuuria eri alueilta. Piirin teemamatkat avaavat Venäjää eri näkökulmista. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa toimintaa ovat esimerkiksi suomalais-venäläinen katutaidehanke ja koululaismatkat. Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä hanke tuo piirille paitsi taloudellista hyötyä, myös avaa uusia toimintamuotoja, esimerkiksi sukukansapäivän vieton ja suomalaisugrilaisen matkailun muodossa. Toimintavuoden aikana on kuitenkin jo käynnistettävä hankkeen jatkon suunnittelu unohtamatta muidenkin mahdollisten projektikanavien tutkimista. Vuoden 2015 aikana valmistaudutaan jo vuoteen 2016, jolloin luvassa on kaksi suurtapahtumaa: Suomalaisvenäläinen kulttuurifoorumi Tampereella syksyllä sekä Suomalais-ugrilainen maailmankongressi Lahdessa kesäkuussa. Molemmat näistä tulevat vaatimaan myös piirin voimavaroja ja niiden näkyvyys heijastuu paitsi tapahtumakaupunkeihinsa myös laajemmalle. Valmistautuminen alkaa jo vuoden 2015 aikana. 2 Järjestötoiminta 2.1 Strategian laatiminen Vuoden 2015 aikana tulee ajankohtaiseksi niin Seuran kuin Piirin nykystrategian loppuarviointi ja strategian laatiminen. Merkittävät toimintaympäristön muutokset niin Suomessa kuin Venäjällä vaativat tarkkaa analyysia uutta strategiaa laadittaessa. Strategioita työstetään vuoden 2015 aikana ja prosessin kuluessa kuullaan myös osastokenttää. Seuran strategian valmisteluun on nimetty työryhmä, jonka sihteerinä toimii piirin toiminnanjohtaja Riku Savonen. 2.2 Osastokartoitus ja -huolto Piirin alueella on aiemmista osastohankkeista (esim. Osasto 2010) huolimatta edelleen osastoja, jotka ovat toimimattomassa tai epäselvässä tilassa. Tämä ei ole hyvä asia toiminnallisesti eikä imagollisesti. Jokaisella jäsenellä pitää olla mahdollisuus olla mukana toimivassa osastossa. Kaikilla osastoilla voidaan katsoa olevan haasteita: useat hyvin toimivat, osastot ovat liian pienen porukan varassa ja sen vuoksi toiminta varsin kapea-alaista heidän resurssiensa rajallisuuden vuoksi. Menestyksen mahdollisuudet omaavat ja haasteen edessä olevat osastot tarvitsevat tukea toimijajoukon vahvistamiseen. Iso joukko osastoja ovat täysin kypsiä purettaviksi syrjäisen sijaintinsa ja vähäisen väestöpohjan vuoksi. Vuoden aikana käynnistetään kolmivuotinen ohjelma, jonka aikana luodaan kestäviä ratkaisuja osastojen toiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Välineinä ovat mm. koulutus, kummitoiminta ja jäsenhankinta.

5 5 Piiri tukee erityisen vahvalla panostuksella osastotoiminnan nostamista jaloilleen. Hanketta tukee toimintavuoden aikana alulle pantava osastokummi-hanke, jossa työntekijät yhdessä luottamushenkilöiden kanssa jalkautuvat osastoihin. Yhdessä osastojen kanssa laaditaan keveitä, mutta toteuttamiskelpoisia suunnitelmia asioiden eteenpäin viemiseksi Osastokummit Osastokummi on luottamushenkilöjen joukosta osastolle nimettävä tukihenkilö. Osastokummitoimintaa oli jossain määrin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa, mutta toiminta hiipui. Osastokummitoiminnan palauttaminen, eteenpäin viedyssä muodossa, on yksi tapa tukea osastoja. Tärkeää on yhdessä sovitut askelmerkit osastokummien tehtävästä kussakin tapauksessa sekä tiimiajattelu, esimerkiksi osastokummin ja työntekijän yhteistyö Jäsenhankinta Jäsenhankinnan uusiin muotoihin kiinnitetään huomiota vuonna Apuna käytetään vuoden 2013 syyspäivillä laadittuja suunnitelmia. - Maahanmuuttajien houkuttelu esimerkiksi tandem-toiminnan kautta (kaksi erikielistä henkilöä opettavat toiselle omaa kieltään esimerkiksi yhteisen harrastuksen merkeissä) - Seuran esittely oppilaitoksissa ja opistoissa vierailujen tai esitteiden muodossa tai järjestämällä tilaisuuksia, joihin opiskelijoita kutsutaan - Tori- ja markkinatoiminta. Osastojen ja piirin yhteistoimintana mennään erilaisiin yleisötapahtumiin esittelemään Seuraa. Jaetaan piirin ja osastojen kesken kokemuksia ihmisten kohtaamisesta tapahtumissa. Mietitään tapoja, joilla Seuraa tuodaan positiivisesti esiin. Hyödynnetään Syyspäiviltä saatuja vinkkejä Seuran markkinoinnista ja feissaamisesta. - Cafe lingua kielikahvilatoiminta, paikka, johon kuka tahansa voi tulla keskustelemaan venäjäksi - Jäsenyyden markkinointi nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa - Paikallisten jäsenalennuksien hankkiminen, sekä tapahtuma-alennukset että yhteistyökumppaneilta pysyvät alennukset (esimerkiksi kahvilat tai kaupat) 2.3 Ruotsinkielinen toiminta Seuralla on vuodesta 2014 yksi yhteinen ruotsalaisjaosto ja piirin oma ruotsalaisjaosto on lepotilassa. Kuitenkin Seuran ruotsalaisjaoston uudesta toiminnasta osa kohdistuu ruotsinkieliseen Pohjanmaahan ja koottu ruotsinkielinen tiedotus mahdollistaa näkyvyyden lisääntymisen. Nyt Suomen yli 200 ruotsinkielistä jäsentä on ensimmäistä kertaa saatu kasattua yhteen listaan. Seuran ruotsinkielisten nettisivujen auetessa tiedonvälitys helpottuu entisestään. 2.4 Koulutus Osastohuoltopäivä Helmikuussa pidetään osastohuollon suunnittelun käynnistävä koulutuspäivä. Mukaan tulevat kaikki osastot: ne, joilla on monipuolista toimintaa sekä ne, jotka pohdiskelevat jopa osaston purkamista. Koulutukseen osallistuvat myös tulevat osastokummit. Osastohuoltopäivässä on yhteistä ohjelmaa esimerkiksi jäsenhankinnasta, mutta myös eri kohderyhmille sopivaa ryhmätyöskentelyä 1) osastokummiti 2) hyvin toimivan osaston apuvälineet (netti- ja jäsenrekisteri) ja 3) osaston toiminnan purkamiseen liittyvä paperisota Virkisty Venäjästä Hämeenlinnassa Piirikokouksen päätyttyä on mahdollista jäädä Hämeenlinnaan tutustumaan venäläiseen Hämeenlinnaan. Miksi Hämeen linna rakennettiin? Mitä Venäjä-yhteyksiä Jean Sibeliuksella oli? Entä miten Venäjä liittyy Aulangonvuoreen? Illan päättää Mika Kurvisen neuvostodisko.

6 Alueelliset tapaamiset ja osastovierailut Vuoden aikana järjestetään alueellisia ja osastotapaamisia, joissa mietitään kullekin alueelle sopivia toimia osaston toiminnan kehittämiseksi. Vierailut toteutetaan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden toimesta. Forssa Osastotapaaminen ja Heikki Talvitien esiintyminen Wahren-opistossa Jäsenrekisteri- ja nettikoulutus Seuran jäsenrekisteri- ja nettisivumahdollisuudet ovat vähitellen kehittyneet, mutta harmillisen harva osasto päivittää itse nettisivujaan ja käyttää jäsenrekisteriä. Koulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Erityisesti neuvotaan uusissa ominaisuuksissa, kuten yhteystietojen päivittämisessä jäsenrekisterissä. 2.5 Muu järjestötoiminta Piiri osallistuu seuran toiminnan esittelyn ja jäsenhankinnan merkeissä erilaisiin messutapahtumiin, joista vuoden ensimmäinen on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä Kontaktipäivä Piiri osallistuu Tampereella myös Pietarilaisten Markkinoiden järjestämiseen yhdessä Tallipihan kanssa sekä mahdollisesti uutena tapahtumana viikkoa ennen markkinoita järjestettävään Puistofiestaan. 3 Kulttuuri 3.1 Glinkan kuoro-opiston poikakuoro, taiteellinen johtaja Vladimir Begletsov Kuoro on yksi Venäjän vanhimmista kuoroista. Sen syntyvaiheet ajoittuvat jo vuoteen 1479, jolloin Laulavien valtion virkamiesten kuoron yhteyteen perustettiin nuorisokuoro. Se esiintyi mm. monissa Pietarin perustamisjuhlallisuuksissa. Kuoron nimeen on liitetty monia kuuluisia venäläisiä säveltäjiä, kuten Nikolai Rimski-Korsakov ja Mihail Glinka. Kuorossa ovat laulaneet monet venäläiset alkaen 1700-luvulla vaikuttaneesta Dmitri Bortnjanskista jatkuen monien kuuluisien säveltäjien ja solistien kautta 1900-luvun kuuluisiin muusikoihin, kuten Vladimir Atlantoviin. Nykyisin kuoroa johtaa Vladimir Begletsov. Kuuluisa Glinkan poikakuoro on matkustanut monissa maissa ja esiintynyt mm. Berliinin filharmonikkojen kanssa sekä Lontoossa kuninkaallisessa Albert Hallissa. Seura tuottaa 32-henkisen kuoron vierailun helmikuun puolivälissä Suomeen. Kuorossa laulavat lapset ja nuoret ovat iältään 9-19 vuotiaita. Kiertueaikataulu Oulu, Tuomiokirkko Rovaniemi, Korundi-sali Kuusamo, Kuusamotalo Kajaani, Kaukametsä-sali Vapaapäivä Tampereella Tampere, Tampere-talon Pieni sali Turku, Betel-kirkko Helsinki, Kallion kirkko Mahdollisesti Lahti Ohjelmassa on maineikkaiden venäläisten kuorosäveltäjien, Dmitri Bortnjanskin ja Pjotr Tšaikovskin hengellisiä ja muita sävelmiä, venäläisiä ja suomalaista kansanmusiikkia. 3.2 Venäläisen kulttuurin päivät Venäläisen kulttuuripäiviä (Petjan-päivät) vietetään kahden vuoden tauon jälkeen Mukana yhteistyössä on Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut sekä laaja joukko venäläisen kulttuurin tuottajia ja esittäjiä Tampereelta. Viikot sisältävät Glinkan poikakuoron esiintymisen lisäksi mm. kirjallisuusiltoja luonto- ja ympäristöaiheista, lastentapahtumia Lastenkulttuurikeskus Rullassa, pietarilaisen Jevgeni Avtašenkon

7 7 venäläisiä kyliä esittelevän valokuvanäyttelyn ja muita näyttelyjä, elokuvia, kirja- ja musiikkivinkkauksia kirjastoissa ja siperialaisen musiikki-illan Kirjastotalo Metsossa. 3.3 Suomalais-venäläinen katutaidehanke Piiri tuottaa suomalais-venäläisen katutaidehankkeen Tampereelle Tapahtuma on osa jokavuotista kaupunkifestivaali Mahdollisuuksien toria. Mukana hankkeen yhteistyössä ovat ainakin Työväenmuseo Werstas, lastenkulttuurikeskus Rulla, TR1 Taidehalli, Tampereen yhteiskoulun lukio ja Tammerkosken lukio. Mukaan kutsutaan myös monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajayhdistyksiä. Osana hanketta Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelija Marika Jäske toteuttaa sosiokulttuurisen tuotannon, jonka kautta venäläiset maahanmuuttajat otetaan jo suunnitteluvaiheessa mukaan. Tapahtuma koostuu graffiti- ja katuliitutyöpajoista, performansseista ja katusoitosta. Tavoitteena on hankkeen kautta lisätä suvaitsevaisuutta lasten- ja nuorten keskuudessa. Yhteistyöverkon kautta hankkeen toteuttajajoukko ja pohjarahoitus on jo olemassa. Hankkeeseen haetaan lisärahoitusta Tampereen kaupungin nuoriso-/kulttuuripalveluilta, Taiteen edistämiskeskuksen Pirkanmaan aluetoimipisteeltä sekä Pirkanmaan Kulttuurirahastolta. 3.4 Paikallinen kulttuuriohjelma ja ohjelmien kierrätys osastoissa Piiri tuottaa syksyllä parin vuoden tauon jälkeen venäläisen pienryhmän osastojen tilattavaksi eri paikkakunnilla esiintymään. Osastoista on aika-ajoin kyselty vologdalaista Masterklass-harmonikkaduoa. Toinen mielenkiintoinen tuttavuus kierrokselle voisi olla pari vuotta Pietarsaaressa asunut Aleksejevin 15-lapsinen perhe, joka esiintyi ruotsalaisjaoston 70-vuotisjuhlissa Pietarsaaressa. Perheen lapsista 10 harrastaa musiikkia, nuorimmat ovat koulun alaluokilla. Lapset esiintyvät useissa erilaisissa kokoonpanoissa: Pietarsaaren juhlissa nähtiin venäläisten kansansoitinten yhtye, torvisoittokunta, dixieland-bigband ja steppiryhmä. Lähellä osastoja tai osastoissa itsessään on seuraavia mahdollisuuksia järjestää toimintaa ja tapahtumia: - Vaasan eläkeläisten ruotsinkielisellä lauluryhmällä venäläistä ohjelmistoa - Jakobstadin osastonkuvakavalkadi Siperian radalta - Ylöjärven osaston harmonikkataiturit - Huittisten kansainvälisen tanssiryhmän venäläiset tanssit - trubaduuri Tomi Leppänen: Bulat Okudžavan musiikkia ja tarinoita - Dj Miša (Mika Kurvinen): lukujen neuvostoiskelmää vinyyleiltä soitettuna 3.5 Venäjän kielen viikko Mikäli Rossotrudnitšestvon rahoittama viikko järjestetään neljännen kerran Suomessa syksyllä 2015, on piiri tarvittaessa mukana järjestelyissä. 3.6 Sukukansapäivä Kansainvälistä sukukansapäivää vietetään vuosittain lokakuun kolmannen lauantain ympäristössä. Sukukansapäivää vietetään ja piirin alueella pidetään tähän liittyviä tapahtumia. Tampereella tapahtuma laajenee vuoden 2014 onnistuneen kokemuksen kautta: Päätapahtuma pidetään Museokeskus Vapriikissa ja lisäksi järjestetään sukukansojen musiikkia esittelevä Etnoklubi. Sukukansapäivän tapahtumien kautta tehdään samalla tunnetuksi kesäkuussa 2016 Lahdessa pidettävää Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressia. 3.7 Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi XVI Kulttuurifoorumi järjestetään Petroskoissa ja XVII Kulttuurifoorumi tämänhetkisen tiedon mukaan Tampereella. On tärkeää, että Länsi-Suomen piirin alueen kulttuuritoimijoita ja Seuran osastoja saadaan mukaan jo Petroskoin foorumiin ja aikanaan 2016 Tampereelle. Vuonna 2015 järjestetään Kult-

8 8 tuurifoorumin esittelytilaisuuksia eri paikkakunnilla yhteistyössä osastojen ja kuntien kulttuuripalveluiden kanssa. 3.8 Elokuvat ja näyttelyt Seura järjestää vuoden tauon jälkeen elokuvafestivaali Kino Helmikuun Helsingissä, jota varten hankitaan esitysoikeudet n. 10 uuteen venäläiselokuvaan. Festivaalin jälkeen elokuvat ovat tilattavissa dvd-muodossa osastoihin. Seuralla on noin 50 kpl 2000-luvulla ilmestyneitä draama-, dokumentti- ja piirroselokuvaa sekä muutama suomeksi tekstitetty klassikkoelokuva, joita osastot saavat postikuluilla käyttöönsä. Samoin Seuran näyttelyt ovat edelleen osastojen tilattavissa. Uusina näyttelyinä on mahdollista kysellä Villein pipo näyttelyä (esittelee Ville Haapasaloon liittyvän kilpailun tuloksena saatuja pipoja) sekä Äänisen laakakalliopiirroksia esittelevä valokuvanäyttely. Kaikkia elokuvia ja näyttelyjä voi tiedustella Helsingistä kulttuurisihteeri Merja Jokelalta. 3.9 Muut kulttuuritapahtumat Piiri järjestää yhteistyössä Tallipihan kanssa XIII Pietarilaiset Markkinat Markkinoille tuotetaan tuttuun tapaan markkinamyyjiä, mukavaa ohjelmaa ja venäläistä ruokaa. Osastoja kutsutaan mukaan markkinajärjestelyihin. Yhdessä osastojen kanssa osallistutaan kanssa erilaisiin kesätapahtumiin, joissa voi esitellä seuran toimintaa, kuten Tampereella järjestettävä Puistofiesta-tapahtuma. Syksyllä 2015 järjestetään suosituksi muodostunut pikkujouluretki, sisältäen esimerkiksi Helsingin joulujarmarkan ja venäläisaiheisen teatteriesityksen. 4 Matkat 4.1 Gastromatka Georgiaan Piiri tuottaa ruoka- eli gastromatkan Georgiaan Matkan ideana on tutustua suomalaisille tuttuihin ja nostalgisiin gruusialaisen keittiön ruokiin ja valmistaa niitä työpajoissa. Niin ikään tutustutaan gruusialaisiin tilaviineihin ja viinin valmistukseen. Lisäksi ohjelmassa on tutustuminen Georgian nähtävyyksiin ja luontoon. 4.2 Samovaarista syntynyt Tula Tulaan ei mennä oman samovaarin kanssa, sanoo venäläinen sananlasku. Samovaari on yksi keskeisistä Venäjän symboleista ja moni haluaa itse kokea samovaarin salaisuuden. Samovaarin synnyinsijoille Venäjän sydänmaille Tulaan järjestetään syyslomamatka Matka tehdään junalla. Tulopäivänä tutustutaan sankarikaupunki Tulaan, Kremliin, asemuseoon ja arvostettuun taidemuseoon. Seuraavana päivänä on vuorossa samovaarimuseo ja Bogorodnitskin upea palatsi ja puisto. Päätöspäivänä käydään läheisessä Jasnaja Poljanassa, Leo Tolstoin kotimuseossa. Idea Tulan matkasta syntyi venäjän kielen viikolla 2014, kun ryhmä tulalaisia opettajia ja museoväkeä vieraili Tampereella kouluissa ja yliopistolla. Matkaohjelma on saatu näiden kontaktien kautta. 4.3 Sukukansamatkailu Kerää kaikki sukukansat matkasarjaa jatketaan myös vuonna Selvityksessä on samanaikaisesti sekä Komi että Mordva ja ajankohtana elo-syyskuu. Komissa painopiste olisi upeassa luonnossa, Mordvassa taas autenttisessa ja sympaattisessa kyläelämässä. Tilausmatkasta Udmurtiaan kesäkuussa on tullut alustava tiedustelu henkiseltä kuorolta, joka haluaisi mennä udmurtialaiseen kylään opiskelemaan paikallisia kansanlauluja. Matkaohjelma on selvityksessä.

9 9 Rengiksi Mordvaan ideaa kokeiltiin kesällä 2014 piirin iskuryhmän voimin. Ajatuksena on, että matkalaiset elävät paikallisten kodeissa ja tekevät töitä yhdessä heidän kanssaan Mikäli pieniä extreme-henkisiä porukoita ilmaantuu lisää, niitä yritetään soluttaa Mordvaan tai muille sukukansa-alueille. Piiri ottaa ryhmältä palkkion tällaisten matkajärjestelyjen hoitamisesta. 4.4 Koululaismatkat Piiri järjestää tilauksesta 1-2 koululaismatkaa toimintavuoden aikana. 5 Projektitoiminta 5.1 Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Suomalais-ugrilaiseen kansalaisjärjestöprojektiin haetaan jatkorahoitusta vuodelle 2015 Koneen Säätiöstä ja Opetus- ja Kulttuuriministeriöstä. Koneen Säätiö teki myönteisen rahoituspäätöksen vuodelle 2015 joulukuun alussa. Haettu summa (75 000) saatiin täysimääräisesti, ja sen avulla toteutetaan vuonna 2015 koulutustilaisuudet alustavasti Marissa (kesäkuu) ja Hanti-Mansiassa (syyskuu). Lisäksi jatketaan vuonna 2014 aloitettua järjestökartoitusta suomalais-ugrilaisten järjestöjen tilasta. 6 Viestintä Osana järjestötoimintaa pohditaan, mitkä jäsenviestinnän keinot parhaiten tehoavat. Osastotapaamisissa kartoitetaan toiveita piirin viestintään. - Osastokirjeitä lähetetään neljä kertaa vuodessa, aikataulusta tiedotetaan osastoja etukäteen. - Sähköisiä tapahtumakirjeitä lähetetään kerran kuukaudessa jäsenrekisterin uutiskirjetoiminnolla. - Piiri kokoaa tapahtumatiedot Kontakt-lehteen. - Piiri ja Tampereen alueen osastot tuottavat kahdesti vuodessa sivuisen Tampereen Tiimalehden. - Seuran blogeihin (Venäjän viemää ja Hyvässä Seurassa) pyydetään juttuja seuralaisilta. - Seuran facebook-profiilissa ja Vkontaktessa julkaistaan tapahtumauutisia. - Järjestetään nettikilpailuja sosiaalisessa mediassa, mallina 2014 pidetty kilpailu Kuka on käynyt useimmissa Venäjän miljoonakaupungeissa? - Nettisivujen uutta tapahtumakalenteritoimintoa kehitetään entisestään. - Ruotsin- ja venäjänkielistä nettisivuprosessia edesautetaan. 7 Hallinto 7.1 Piirikokous Hämeenlinnassa Piirikokous pidetään Hämeenlinnassa Kulttuuritalo Wetterissä. 7.2 Piirihallitus Piirihallitukseen asti kuuluvat Antti Isotalus (puheenjohtaja, Kokkola), Satu Ceder (varapuheenjohtaja, Messukylä), Mauno Rajala (varapuheenjohtaja, Seinäjoki), Esa Hirvikoski (Jakobstad), Harri Ilkka (Tampere), Natalia Kachelina (Pobeda), Jukka Kim (Pori), Timo Lehtilä (Hämeenlinna), Anna-Liisa Linnalampi (Huittinen), Veikko Möttönen (Sastamala) ja Milka Pääkkönen (Ylöjärvi) Uusi piirihallitus valitaan piirikokouksessa Hallitus kokoontuu vuoden aikana 6-7 kertaa. Apuvälineenä sähköiseen työskentelyyn käytetään Moodleoppimisalustaa. 7.3 Valtuusto Piirin edustajina valtuustossa ovat Henrik Fågelbärj (Vasa-Korsholm), Tapio Lammi (Pori), Tiina Lepistö (Hämeenlinna), Outi Suppanen (Pobeda, Tampere) ja Toive Tynjälä (Seinäjoki).

10 Työryhmät Strategiatyöryhmä Piirihallitus arvioi strategiaa ja nimeää tarvittaessa työryhmän valmistelemaan strategiaa 2016 alkaen. Seuran strategiatyöryhmän sihteeriksi on nimetty piirin toiminnanjohtaja Riku Savonen. Piirillä on edustajat seuraavissa Seuran työryhmissä: Ruotsalaisjaosto Piirin alueen ruotsinkielisistä osastoista on edustus Seuran ruotsalaisjaostossa: puheenjohtaja Gunilla Kleis sekä Esa Hirvikoski ja Bengt Broo. Pohjanmaan ruotsinkielisillä osastoilla on merkittävä rooli toiminnassa Sukukansatyöryhmä Toiminnanjohtaja Riku Savonen on mukana Seuran sukukansatyöryhmässä. Sukukansatyöryhmä seuraa niin Seuran kuin muiden toimijoiden suomalais-ugrilaisten projektien etenemistä sekä on mukana Lahden Maailmankogressin 2016 valmisteluissa Kielityöryhmä Järjestö- ja kulttuurisihteeri Tuija Mäkinen toimii Seuran kielityöryhmän sihteerinä. Kielityöryhmän keskeisinä tehtävinä on Venäjän tähti koululaiskilpailun koordinointi, stipendin jako ylioppilaskirjoituksissa menestyneille sekä Venäjän kielen viikon toteuttaminen marraskuussa Henkilökunta Piirissä on töissä Seuran palkkaamana toiminnanjohtaja Riku Savonen ja Järjestö- ja kulttuurisihteeri Tuija Mäkinen. Harjoittelijoita otetaan mahdollisuuksien mukaan. Anne Rönkä Tampereen kesäyliopiston Venäjän kaupan koulutusohjelmasta on harjoittelussa asti. 9 Talous Vuodet ovat olleet vaikeita koko Seuralle ja sama koskee piiriä. Tulossa on 2014 kolmas peräkkäinen tappiollinen vuosi, joskin tiedossa on hiukan aiempaa pienempi tappio. Yleinen taloustilanne on heikko, eikä nopeita lääkkeitä piirinkään talouteen ole näkyvissä. Talouden peruspilarina on vielä vuoden 2015 täysimääräisesti pyörivä suomalais-ugrilainen kansalaisjärjestökoulutus. Lähtökohtia talousarvioon: - Valtionapu Seuralle on tähänastisissa esityksissä ollut vuoden 2014 tasolla. - Piirillä on edelleen omaa pääomaa, mutta tappiollisten vuosien seurauksena kassalikvidit ovat huvenneet. Kassatasapainoa pystytään tilapäisesti pitämään yllä suomalais-ugrilaisen projektin ennakoilla, mutta vuoden 2015 aikana joudutaan myös pohtimaan sitoutuneen pääoman (2 sijoitusasuntoa, sijoitustili) jatkoa. - Uusia pitkäaikaisia projektikanavia vuodelle 2015 ei ole näköpiirissä. Vuodesta 2016 mahdollisesti alkavat ENI/CBC-rajaohjelmat eivät ensisijaisesti kosketa Länsi-Suomen piirin aluetta. Tutkitaan esimerkiksi RAY:n ja Leader-hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia. On myös alettava selvittää sukukansaprojektin jatkomahdollisuuksia 2017 vuodesta eteenpäin. - Järjestötoimintaan ja osastokoulutukseen on Seura budjetoinut alustavasti yhteensä euroa. Piirin jyvitetty osuus tulee olemaan reilut 1700 euroa osastokoulutukseen, jonka saamisen edellytyksenä on piirin ja osastojen vastaava panostus. Osastojen osuus tulee katetuksi matkakulujen ja osallistumismaksujen muodossa. - Osastojen kehittämishankkeisiin on Seura budjetoimassa yhteensä euroa. Tukea on haettavissa vuoden alusta alkaen suoraan Keskusseurasta. Kehittämisavustuksia jaetaan pienissä osissa niin pitkään kuin tukisummasta riittää.

11 - Vuoden 2014 tapaan Seura edelleen laskuttaa piireiltä takaisin 8 kk palkkaosuuden projektikoordinaattoreista /järjestö- ja kulttuurisihteereistä. - Länsi-Suomen piirille ollaan alustavasti hyvittämässä Tuija Mäkisen työstä kielityöryhmän puheenjohtajana. Riku Savosen työstä strategiatyöryhmän sihteerinä hyvitetään Kiinteisiin kuluihin ei saa suuria säästöjä. Kuitenkin IT-sopimuksesta Telecitygroupin (entinen Academica) kanssa on poistumassa lähitukipalvelu, joka laskee kustannuksia hieman. Lähituen tarve on havaittu pieneksi, sopimukseen jää edelleen etätukimahdollisuus. - Monitoimilaite Ricoh 3001 sopimus erääntyy keväällä. Sopimuksen jatkosta on aikeissa tehdä kilpailutus ja selvittää näin säästöjen mahdollisuus. - Vuokratuottoja saadaan kahdesta sijoitusasunnosta. Mahdollisiin vuokralaisen vaihtumisesta tai remonteista aiheutuviin katkoksiin vuokratuotoissa on varauduttava. - Kulttuuritoiminnassa ei oteta suuria riskejä. Esimerkiksi Glinkan poikakuorolle ei voida asettaa suuria tuotto-odotuksia. Kulttuuritoimintaan haetaan tapahtumakohtaisia avustuksia niin kaupungeilta kuin myös mahdollisilta säätiöiltä ja rahastoilta. - Mieluumminkin odotuksia pitää asettaa matkailuun. VenäjänMatkojen markkinointiin on tulossa uudistuksia (esim. kaksi esitettä yhden tilaan vuodessa, omat nettisivut). Myös Venäjältä kotimaahan suuntautuvaa matkailua kartoitetaan. - Viisumien välitys on hiukan laskenut vuonna 2014, osin todennäköisesti Ukrainan kriisin seurauksena. Kuitenkin viisumien välitys on tärkeä tulonlähde ja kontaktikanava myös vuonna