Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma Hyvinvointipalveluiden johtoryhmä Johtokunta

2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Asiakasnäkökulma 3 Potilaiden ja läheisten osallistuminen 3 Potilas- ja asiakaspalaute 4 3. Sisäiset prosessit 4 Laadunhallinta ja asiakirjat 4 Potilas ja asiakasturvallisuuden seurantamittarit JIK ky:ssä 7 Riskien hallinta 7 Alueellinen yhteistyö 8 4. Talousnäkökulma 8 Potilas- ja asiakasturvallisuuden johtaminen ja vastuuhenkilöt 8 5. Henkilöstönäkökulma 9 Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri 9 Henkilöstön osallistuminen 9 Perehdytys ja koulutus Suunnitelman toteuttaminen ja ylläpito Viestintä 10 2

3 1. Johdanto Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu voimaan tulleeseen terveydenhuoltolakiin (1326/2010) sekä laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanoa tarkentavaan asetukseen (341/2011). Suunnitelmassa on huomioitu myös hallituksen esitys uudesta itsemääräämisoikeuslaista (HE108/2014). Suunnitelma toimii toimeenpanosuunnitelmana EPSHP:n alueelliselle potilasturvallisuussuunnitelmalle. Suunnitelma on jaettu tasapainotetun tuloskortin (balanced Scorecard) mukaiseen neljään osaalueeseen. Osa-alueet ovat, asiakasnäkökulma, sisäiset prosessit, talousnäkökulma sekä henkilöstön ja osaamisen näkökulma. Näkökulmiin on sisällytetty THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) määrittelemät suositukset potilasturvallisuussuunnitelman sisällöistä. Potilas- ja asiakasturvallisuus on henkilökunnan, potilaan ja hänen läheistensä yhteinen päämäärä. 2. Asiakasnäkökulma Potilaiden ja läheisten osallistuminen Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on lain mukaan oikeus laadukkaaseen hoitoon. Potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan huomioiden yksilölliset tarpeet, kulttuuri, äidinkieli ja vakaumukset. Potilaalle on annettava tietoa hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hoitoon liittyvistä seikoista siten, että potilas kykenee myös ymmärtää asioiden sisällön. (Potilaslaki 785/1992.) Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa ja hoitoa koskeviin päätöksiin on merkityksellisessä asemassa potilasturvallisuudenkin näkökulmasta. JIK ky:ssä tuetaan ja mahdollistetaan turvallisuus huomioiden myös läheisten mahdollisuus osallistua läheisensä hoitamiseen. Potilas on tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden edistämisessä. Turvallinen hoito on terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla, mutta potilas voi olla avuksi osoittamalla hoitoprosessin epäkohtia ja niin sanottuja heikkoja lenkkejä, esimerkiksi informaation kulun suhteen. Tämän vuoksi potilaita ja myös heidän läheisiään rohkaistaan aktiivisesti kertomaan potilaan hoitoon liittyvistä asioista henkilökunnalle. Lisäksi asiakkaille ja omaisille perustetaan käyttäjäneuvostoja, jonka avulla JIK ky saa palautetta ja suuntaviivoja toiminnan kehittämiseen. Hallituksen esityksessä uudessa itsemääräämisoikeuslaissa tullaan vahvistamaan potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä (HE108/2014). 3

4 Potilas- ja asiakaspalaute JIK ky:ssä otetaan käyttöön HaiPro-potilaan ja läheisen ilmoitus vuoden 2015 aikana. Ilmoituksen avulla saadaan tietoa potilaan hoidossa mahdollisesti tapahtuneista vaaratilanteista. Ilmoituksen käyttöönotosta tiedotetaan paikallisissa tiedotusvälineissä ja JIK ky:n verkkosivuilla. Lisäksi yksiköihin jaetaan tiedotteita. Potilas- ja asiakaspalautteen mittareina turvallisuusnäkökulmasta JIK ky:ssä toimivat tilastot, jossa on kirjattuna yhteydenotot potilasasiamieheen jaoteltuna mahdolliseen hoitovirheeseen, muistutukseen tai kanteluun liittyvinä yhteydenottoina. Suoraan yksikköihin saapuneet muistutukset, potilasvahinkoilmoitukset, kantelut ja eriasteiset oikeudenkäynnit toimivat myös mittareina potilasturvallisuudessa onnistumisesta. JIK ky:ssä kerätään asiakaspalautetta sähköisesti verkkosivujen kautta sekä monissa suuremmissa työyksiköissä omien palautelaatikoiden avulla. Mittarit: - Yhteydenotot potilasasiamieheen jaoteltuna mahdolliseen hoitovirheeseen, muistutukseen tai kanteluun liittyvät yhteydenotot. - Yksikköön saapuvat muistutukset, potilasvahingot, kantelut ja eriasteiset oikeudenkäynnit. - Potilaan tai omaisen tekemät vahinkoilmoitukset - Asiakaspalautteet JIK ky:n sähköiseen palautelaatikkoon ja kirjallisesti yksiköiden palautepostilaatikoihin - Asiakastyytyväisyyskyselyt - Alueelliset/valtakunnalliset sekä eri organisaatioiden ohjaamat kyselyt 3. Sisäiset prosessit Laadunhallinta ja asiakirjat Hoidon turvallisuus JIK ky:n strategiassa vuosille on linjattu seuraavia potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyviä seikkoja: - asiakas- ja potilasturvallisuutta edistetään ja niiden seuranta- sekä arviointimenetelmiä kehitetään - henkilöstöresurssit huolehditaan valtakunnallisten suositusten mukaisiksi - käytetään pätevää ja ammattitaitoista henkilökuntaa, joiden työnjako suunnitellaan toimivaksi - laatua seurataan aktiivisesti Käypä hoito- suosituksia käytetään potilaan ja asiakkaan hoidon suunnittelemiseksi sekä tarvittaessa läheiset otetaan mukaan suunnitteluun ja hoitosuunnitelman tekemiseen. 4

5 Lääkehoidon turvallisuus Yksiköissä on ajan tasalla olevat lääkehoidon suunnitelmat sekä vastuuhenkilöt, jotka työtehtäviinsä liittyen huolehtivat lääkehoidon turvallisuudesta. Lääketurvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Jokaisella lääkehoitoa toteuttavalla ammattihenkilöllä on tehtäviensä vaatimusten mukaiset lähipalvelujen ylilääkärin myöntävät luvat ja ne ovat helposti esiteltävissä yksiköissä, mikäli niitä pyydetään nähtäväksi. Lupien myöntäminen perustuu alueellisesti ja paikallisesti sovittuihin käytäntöihin. Suoritetut LOVe (lääkehoidon osaaminen verkossa) tentit on vakiintunut osa lääkelupakäytäntöä. Turvalliseen lääkehoidon toteuttamiseen kuuluu, että oikea potilas/asiakas saa oikeat lääkkeet. Lääkitykseen tehdään säännöllisesti kaksoistarkastukset, jotta poikkeamat ja virheet voidaan huomata ennen kuin lääkkeet annetaan potilaalle. Potilaiden ja asiakkaiden tunnistamiseen on panostettava siten, että varmistutaan siitä, että juuri oikealle ihmiselle ollaan lääkkeitä antamassa. Potilaiden ja asiakkaiden tunnistaminen tehdään kysymällä nimeä ja tarvittaessa myös syntymäaikaa. Vuodeosastoilla käytetään lisäksi potilaiden tunnistamisessa rannekkeita, jotka laitetaan potilaalle viimeistään heti osastolle saapumisen jälkeen. Asiakirjat JIK ky:ssä noudatetaan potilasasiakirjojen laatimiseen ja käsittelyyn liittyviä lakeja (785/1992, 159/2007 ja 1326/2011), asetuksia (99/2001 ja 798/2009) sekä ohjeita (STM 2012:4). Tietojen käytön ja säilytyksen turvaaminen on olennainen osa JIK ky:n toiminnan turvallisuutta, johon koko johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet. Tietojärjestelmät ovat merkittävä osa tuotettaessa perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja ympäristöterveydenhuollon palveluja sekä oltaessa yhteistyössä erikoissairaanhoitoon ja muihin sidosryhmiin. JIK ky:ssä käsitellään pääasiassa salassa pidettävää ja arkaluontoista tietoa. Tietojen sekä tietojärjestelmien käyttöä seurataan ja valvotaan. JIK ky:ssä jokainen henkilöstön jäsen on velvollinen hyvän tietoturvan tason toteuttamiseen. JIK ky:ssä kaikki henkilötiedot, kuten potilastiedot, ovat asianmukaisesti suojattuja. Niitä säilytetään siten, ettei kukaan ulkopuolinen voi päästä niihin käsiksi. Tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsy on tarkoin rajoitettu henkilökohtaisin käyttäjätunnus- ja salasanamenetelmin. Effica -potilastietojärjestelmän asiakas-/potilastietojen käyttöoikeudet määritellään lomaketyöryhmässä, johon kuuluvat johtava ylilääkäri, tietosuojavastaava sekä sovelluspääkäyttäjä. Lomaketyöryhmä hyväksyy tai hylkää esimiesten esitysten mukaisesti potilastietojärjestelmään jokaiselle työntekijälle ja työryhmälle tarkoituksenmukaiset oikeudet, joita sovelluspääkäyttäjät ylläpitävät potilastietojärjestelmässä. Hygienia Hygieniasta ja infektioiden ehkäisystä huolehtimalla edistetään potilas- ja asiakasturvallisuutta. Tinkimätön käsihygienia vähentää parhaiten hoitoon liittyviä infektioita. Infektioiden torjumiseksi henkilökunta käyttää tavanomaisia varotoimia. Jokaisella potilaalla on oikeus siihen, että häneen ei kosketa ilman desinfioituja käsiä. 5

6 Jokaisessa yksikössä on hygieniayhdyshenkilö, jonka tehtävänä on toteuttaa hygieniaan liittyviä yhteisiä omavalvontaan liittyviä tempauksia yhteistyössä osaston esimiehen ja laatusuunnittelijan kanssa. Hygieniayhdyshenkilöille järjestetään JIK ky:n alueella yhteisiä EPSHP:n sairaalahygieniayksikön ylläpitämiä tapaamisia vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhdyshenkilöiden tehtävänä on myös viedä eteenpäin työyksiköissään ajankohtaista tietoa hygieniaan liittyvistä asioista. Hyvän hygienian toteutumista seurataan JIK ky:ssä erilaisilla mittareilla: - Sairaalainfektiot: puolivuosittain. - Käsidesin kulutusta seurataan yksikkökohtaisesti (akuuttiyksiköt) puolivuosittain suhteutettuna suoritteisiin/hoitopäiviin. - Suojahanskojen kulutusta seurataan yksikkökohtaisesti (akuuttiyksiköt) puolivuosittain suhteutettuna suoritteisiin/ hoitopäiviin. Laiteturvallisuus Jokaiseen yksikköön määritellään laiteturvallisuuden vastuuhenkilö vuoden 2015 loppuun mennessä. Laiteturvallisuusvastaavan tehtävään kuuluvat: - kerätä yksikön laitteet ja huoltotiedot Excel-taulukkoon - huolehtia laitteiden huoltojen ajantasaisuudesta - vastata uusien laitteiden perehdytyksestä henkilöstölle Laiteturvallisuuden kartoittamiseksi ja pitämiseksi ajan tasalla otetaan käyttöön yksinkertainen Exceltaulukko (liite 1), johon vastuuhenkilöt keräävät yksiköidensä laitetiedot, huoltotiedot ym. Toimintayksiköiden laiteluetteloista muodostetaan sähköinen kansio, jotka ovat laiteturvallisuusvastaavien, esimiesten ja potilasturvallisuusvastaavan seurattavissa. Laatusuunnittelijan tehtävä JIK ky:ssä laatusuunnittelijan työtehtäviin kuuluu toimia JIK- alueen potilasasiamiehenä, potilasturvallisuusvastaavana sekä tietosuojavastaavana. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa: - neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa - neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen liittyvissä asioissa - tiedottaa potilaan oikeuksista - toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle Potilasturvallisuusvastaavana laatusuunnittelijan työnkuvaan: - HaiPro: tiedottaminen, kouluttaminen ja raportointi 6

7 - Hygienia: ohjaaminen, neuvominen, yhteydenpito hygieniayhdyshenkilöihin, käsihygienian omavalvontatarkastusten koordinointi - LOVe: lääkehoidon osaaminen verkossa, yhteistyö farmaseutin ja koulutussuunnittelijan kanssa - yleinen tiedottaminen potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista. Potilas ja asiakasturvallisuuden seurantamittarit JIK ky:ssä Potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantaan on valittu mittareita (liite 2), joiden avulla voidaan havaita potilaiden/asiakkaiden hoitoon liittyviä ongelmakohtia sekä tehdä niihin korjaavia toimia. Raportointia suoritetaan neljä kertaa vuodessa johtoryhmälle sekä toimitetaan tiedoksi johtokunnalle vuosittain. Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmänä toimii HaiPro. Järjestelmään on hankittu keväällä 2015 potilas- HaiPro, jossa potilaalla/asiakkaalla tai hänen läheisellään on mahdollista tehdä ilmoitus hoitotapahtumaan liittyneestä vaaratilanteesta ja/tai tapahtumasta. Valtakunnallisesti potilas- ja asiakasturvallisuutta voidaan seurata Palveluvaaka.fi- palvelun avulla. Se tarjoaa vertailutietoa julkisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluista kansalaisten valinnan vapauden tueksi. Riskien hallinta Riskien arviointi on ennaltaehkäisevää työtä ja osa potilasturvallisuutta. JIK ky:ssä riskejä kartoitetaan etukäteen ja niistä tiedotetaan henkilökuntaa. HaiPro- järjestelmään kirjatut läheltä piti tilanteet käydään läpi, siten että tapahtuman toistuminen ja toteutuminen voitaisiin estää. Alla riskien hallinnasta käytännön esimerkkejä: - Jokaisessa yksikössä, jossa lääkkeitä jaetaan potilaille/asiakkaille annoksiin, on käytössä kaksoistarkastus. Se tarkoittaa sitä, että lääkkeiden jaon jälkeen tai lääkejaon yhteydessä toinen hoitaja tarkistaa lääkejaon oikeellisuuden. Tällöin voidaan vähentää riskiä, että potilas/asiakas saisi virheellisesti jaettuja lääkkeitä. - Väkivallan ehkäisemiseksi henkilöstön mitoitukseen ja koulutukseen on kiinnitetty huomiota siten, että henkilökunnalle on järjestetty mahdollisuus TunteVa koulutukseen. Tarvittaessa käytetään lääkärin määräämiä rajoitustoimenpiteitä ja tiettyjen yksiköiden ovet pidetään lukittuina. - Potilaiden ja asiakkaiden tunnistamiseen kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa käytetään tunnistusrannekkeita. - Potilaan/asiakkaan siirrossa noudatetaan turvallisia, hallittuja ja ergonomisia siirtomenetelmiä. - Potilaan/asiakkaan hoidossa ja hoivassa käytettävissä laitteissa noudatetaan käyttöohjeita, huolehditaan asianmukaisesta huollosta sekä seurataan laitteiden kuntoa. - Palo- ja pelastussuunnitelma läpikäydään yksikössä kaikkien työntekijöiden kanssa. 7

8 Alueellinen yhteistyö Potilasturvallisuusvastaavien ja potilasasiamiesten alueellisten tapaamisten avulla laatusuunnittelija saa ajankohtaista informaatiota potilas- ja asiakasturvallisuudesta. Laatusuunnittelija huolehtii ajantasaisen tiedon eteenpäin välittämisestä. Laadun kehittämiseksi JIK ky:ssä on perustettu laaturyhmä, joka asettaa strategisia tavoitteita laatutoiminnan kehittämiselle. Laaturyhmään on nimetty jäseniksi johtaja, johtava ylilääkäri, hoitotyön johtaja, ikääntyneiden palvelujohtaja, terveyskeskuslääkäri, kaksi osastonhoitajaa, avopalveluohjaaja, sairaanhoitaja, laatusuunnittelija ja EPSHP:n sairaanhoitopiirin laatupäällikkö. EPSHP:n laatupäällikön jäsenyys laaturyhmässä tuo puolestaan sairaanhoitopiiriltä uusimman ajankohtaisen tiedon laaturyhmän jäsenille eteenpäin välitettäväksi. 4. Talousnäkökulma Potilas- ja asiakasturvallisuuden johtaminen ja vastuuhenkilöt JIK ky on Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien sekä Kurikan kaupungin yhdessä perustama liikelaitoskuntayhtymä, joka tuottaa terveyden- ja vanhustenhoidon- sekä ympäristöterveydenhuollon palveluja sekä Kurikan kaupungin sosiaalitoimen palvelut. Vuoden 2015 alusta Jalasjärven sosiaalitoimen palvelut siirtyvät myös JIK ky:n alaisuuteen. JIK ky:n tehtävänä on huolehtia alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisestä ja edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä sekä sairauksien ja vammojen hoidosta. Terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut sekä viranomaistehtävät ovat osa JIK ky:n toimintaa. Toimintaa ohjaavina keskeisinä arvoina ovat asiakasnäkökulma, terveyden edistäminen ja kuntoutuksen kehittäminen. Potilas- ja asiakasturvallisuuteen huomiota kiinnittämällä voidaan saada säästöjä aikaan esimerkiksi epidemiatilanteilta vältyttäessä. Ongelmat potilas- ja asiakasturvallisuuden laadussa vaikuttavat myös työntekijöiden rekrytointiin sekä organisaation imagoon. Kokonaisvastuu potilas- ja asiakasturvallisuudesta on JIK ky:n johdolla. Lisäksi jokainen työntekijä vastaa oman työnsä puitteissa potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulman huomioonottamisesta. Henkilökunnan mitoitus ja oikea kohdentaminen sekä mahdollistaa potilas- ja asiakasturvallisuutta että on taloudellisesti merkittävää. Potilas- ja asiakasturvallisuus on yksi osa laadusta. Potilasturvallisuuden johtaminen edellyttää järjestelmällistä toimintaa, vastuiden sekä velvollisuuksien määrittelemistä ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Kehitystyötä tehdään arvioimalla riskejä ja tekemällä ehkäiseviä ja korvaavia toimenpiteitä. Potilasturvallisuuden johtamiseen kuuluvat hoidon turvallisuuden varmistaminen riittävällä perehdytyksellä, laiterekisterillä ja analysoimalla vaaratilanteita. 8

9 5. Henkilöstönäkökulma Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri Potilas- ja asiakasturvallisuutta voidaan taata käyttämällä ammattitaitoista henkilöstöä. Virat ja toimet pyritään täyttämään pätevillä työntekijöillä. Uusien työntekijöiden perehdytyksestä huolehditaan. Työntekijöiden kehittymismahdollisuuksia pyritään lisäämään suunnitelmallisella täydennys- ja lisäkoulutuksella. JIK ky:ssä panostetaan henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen siten, että koulutusmäärissä pyritään valtakunnallisiin suosituksiin. Jokaisella työntekijällä on koulutukseen perustuva laillinen oikeus harjoittaa ammattiaan. Uusien työntekijöiden osalta Terhikki-rekisteristä tarkastetaan lupa toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. Opiskelijoilta pyydetään nähtäväksi todistus lääkehoidon suorittamiseen liittyvistä opinnoista ennen opiskelijan osallistumista lääkehoitoon harjoittelujakson aikana. Mikäli opiskelija toimii sijaisena, käytössä on sama menettely. Avoimella turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan muun muassa, että henkilökuntaa ohjeistetaan tekemään haitta- ja vaaratapahtumista ilmoitus HaiPro- järjestelmän avulla. Yksiköiden lähiesimiehet käsittelevät saamansa ilmoitukset mahdollisuuksien mukaan työyksikkönsä palavereissa, joissa voidaan sopia tarvittaessa potilas- ja asiakasturvallisuutta edistävistä toimintatapojen muutoksista. Tapahtuneisiin virheisiin tai läheltä piti- tilanteisiin ei ole tarkoitus etsiä syyllisiä, vaan toiminnassa pyritään siihen, että potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavia tilanteita voitaisiin jatkossa vähentää tai jopa estää kokonaan. Henkilöstön osallistuminen Erilaisilla työkalujen ja toimintamallien avulla voidaan ehkäistä ja tunnistaa potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyviä riskejä. JIK ky:ssä henkilöstön käytössä on seuraavia apuvälineitä potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisessä: - HaiPro vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmän avulla kerätään anonyymisti, syyllistämättömyysperiaatetta noudattamalla, tietoa potilaalle tapahtuneista tai läheltä piti - tapahtumista. Henkilökunta on motivoitunutta ilmoituksen tekemiseen ja tekee ilmoituksia tarvittaessa. - LOVe-verkkokoulutus. Lääkehoidon osaamisen varmistamisen koulutus lisää työntekijöiden valmiuksia toteuttaa turvallista lääkehoitoa. 9

10 Perehdytys ja koulutus Potilas- ja asiakasturvallisuus huomioidaan perehdytyksessä eri näkökulmista. Yksiköissä on omat perehdytyskansiot ja jokaisella uudella työntekijällä on nimetyt perehdyttäjät: Käytössä on kuittaukseen perustuva perehdytyslomake. Lääkehuollosta on erillinen perehdytyssuunnitelma. Myös toiminta potilas- ja lääkevahinkotilanteissa sekä muistutukseen liittyvät seikat käydään perehdytyksessä läpi. 6. Suunnitelman toteuttaminen ja ylläpito Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman hyväksyy johtokunta. Lähiesimies kiinnittää huomiota kokonaisvaltaisesti oman yksikkönsä kohdalla potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen. Jokainen henkilöstöryhmä huomioi omassa työtehtävässään potilaiden ja asiakkaiden turvallisuuden. Suunnitelman ylläpidosta ja päivittämisestä huolehtii laatusuunnittelija. Koulutussuunnittelija huomioi potilas- ja asiakasturvallisuuden koulutussuunnittelussa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Potilas- ja asiakasturvallisuuden kokonaisuudesta vastaa JIK ky:n johto. Yksiköiden lähiesimiehet vastaavat potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvästä tiedottamisesta ja työntekijöiden sekä opiskelijoiden perehdytyksestä. Lähiesimiehet tiedottavat omia esimiehiään potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavista tilanteista ja esittävät ratkaisukeinoja tilanteisiin. Jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan potilas- ja asiakasturvallisuuden toteuttamisesta annettujen ohjeiden mukaan ja huolehtivat puutteiden tiedottamisesta esimiehilleen. 7. Viestintä Asiakkaille/potilaille viestitään potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksista sekä kannustetaan heitä antamaan aktiivisesti palautetta. Henkilökunta otetaan mukaan kehittämään potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyviä asioita. Lisäksi huolehditaan siitä, että potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä muutoksista (esim. HaiPro potilaan ilmoitus) tiedotetaan riittävässä laajuudessa. Henkilökunnan osuus on potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvien asioiden tiedottamisessa keskeistä. JIK ky:n johtokunnalle, johtoryhmälle ja hyvinvointipalveluiden johtoryhmälle (hyve-jory) tiedotetaan potilas- ja asiakasturvallisuusmittareiden mukaisista asioista. Aikataulu ja raportoivat asiat löytyvät yksityiskohtaisesti liitteestä 2. Viestinnästä yhteistyökumppaneille päättää laaturyhmä ja se toteutetaan erikseen tapauskohtaisesti sovitulla tavalla. 10

11 Liite 1 Mikä laite Nimi Hankinta- Arvioitu käyttöikä/ Uuden arvioitu Huoltosopimus Huoltosopimus- Huolto- Laitteen Asennetut Käyttöohjeiden vuosi suunniteltu uusia hankintavuosi kyllä / ei kumppanin nimi historia sijainti lisälaitteet sijainti

12 Liite 2 Mittari Kenelle Aikajaksot Vastuuhenkilö raportoidaan HaiPro yhteenvedot hyve-jory/ tiedoksi johtokunta puolivuosittain hyve-jory (joulu-touko, kesä-marras) kerran vuodessa johtokunta Laatusuunnittelija Yhteydenotot potilasasiamieheen Kantelut Muistutukset Potilasvahingot Potilaan tai omaisen tekemät vahinkoilmoitukset HaiPro Asiakaspalautteet JIK ky:n palautelaatikkoon. hyve-jory/ tiedoksi johtokunta Kerran vuodessa Laatusuunnittelija hyve-jory/ tiedoksi Kerran vuodessa Laatusuunnittelija johtokunta hyve-jory/ tiedoksi Kerran vuodessa Laatusuunnittelija johtokunta hyve-jory/ tiedoksi Kerran vuodessa Laatusuunnittelija johtokunta hyve-jory/ tiedoksi Kerran vuodessa Laatusuunnittelija johtokunta Jory 2 kertaa vuosi Asianhallintasihteeri Sairaalainfektiot hyve-jory alueellisen ratkaisun mukaisesti Laatusuunnittelija Käsidesin kulutus hyve-jory 2 kertaa vuosi Laatusuunnittelija akuuttiyksiköt Suojahanskojen kulutus hyve-jory 2 kertaa vuosi Laatusuunnittelija akuuttiyksiköt Laiteturvallisuus Jory Kerran vuodessa Yksiköiden esimiehet, laiteturvallisuusvastaavat

13 Kunnon hoitaja koulutuksen kattavuus suhteessa vakinaiseen henkilöstöön Lääkeluvat 100 % voimassaolevia. Palo- ja pelastussuunnitelma läpikäyty yksikössä. hyve-jory Kerran vuodessa Yksiköiden esimiehet hyve-jory Kerran vuodessa Yksiköiden esimiehet Jory Kerran vuodessa Yksiköiden esimiehet 2

14 Laatua ja turvallisuutta integroiduissa sote-palveluissa LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS Kuntien sisäinen valvonta ja riskien hallinta -Kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksesta 2013,Laki kuntalain muuttamisesta (325/ 2012) tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012 ASIAKASRAJAPINNAN YHTEISTYÖ Asiakasraadit Käyttäjäneuvostot Asiakas/potilaskyselyt Sosiaalitoimen yksilöjaoston oikaisuvaatimusten käsittely Omaisten osallistuminen Kolmas sektori Järjestöt ja vapaaehtoistoiminta OIKEUSSUOJAKEINOT Yhteydenotot potilasasiamieheen Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen (mikäli omana toimintana) Kantelut: Valvira: hoidossa menehtynyt/ vaikeasti vammautunut ja kantelija epäilee hoitovirhettä Avi: muut hoitoa koskevat kantelut Muistutukset johtava ylilääkäri Potilasvahingot Oikeudenkäynnit ASIAKAS Asiakaspalautteet (toimintaan liittyvät) Potilaan HaiPro (omaisen tai potilaan ilmoitus haitta tai vaaratapahtumasta) Lokitietojen tarkastus(omavalvontasuunnitelma sekä asiakaslähtöinen tietosuojan toteutuminen) Sairaalainfektioiden seuranta SIRO HYGIENIA Hygieniayhdyshenkilöt Käsihygienian omavalvonta: 2-3/v DermaCheck laite kiertää jatkuvasti (käsien desinfioinnin seuranta) Sairaalabakteerit Infektioiden hallinta LÄÄKETURVALLISUUS Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri (Fimea) LOVe lääkehoito suoritettuna Lääkeluvat voimassaolevia Lääkkeiden kaksoistarkastus Potilasrannekkeiden omavalvonta ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Perusterveydenhuollon yhteistyö Alueellinen potilasturvallisuuden yhteistyöryhmän osallisuus EPSHP:n edustus laaturyhmässä Alueellinen potilasasiamies yhteistyö Alueelliset hoitoketjut Potilasturvaportti HENKILÖKUNTA HaiPro työntekijän ilmoitus (vaaratapahtumista raportointi ja niistä oppiminen) Henkilökunnan työtapaturma (läheltä piti tilanteet) Omavalvonta (sovittujen käytäntöjen noudattaminen) Dokumentoinnin laatu LAITE JA KIINTEISTÖTURVALLISUUS Laiteturvallisuuteen ja tarvikkeisiin liittyvät ilmoitukset Hoitoympäristön turvallisuus Riski-Arvi Palo- ja pelastussuunnitelma Tietojärjestelmien toimivuus Tietoturvan varmistaminen KOULUTUSYHTEISTYÖ Koulutusryhmän suunnittelu (sisäinen ja ulkoinen koulutussuunnittelu) Toimipaikkakoulutus ja perehdytys LOVe koulutus (lääkehoito) Ergonomia (turvallinen siirto) Kunnon hoitaja (asiakkaan ja potilaan omat voimavarat) Ketjulähettitoiminta (Perusterveydenhuollon yksikkö) 3