LAUSUNTO SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN EHDOTUKSEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN EDELLYTTÄMÄSTÄ VALMISTELUSTA SATAKUNNASSA

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus LAUSUNTO SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN EHDOTUKSEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN EDELLYTTÄMÄSTÄ VALMISTELUSTA SATAKUNNASSA 370/ /2014 Kh 181 SOTE JA SATAKUNTA Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto : Sosiaali- ja terveysministerin lausuntopyyntö : Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää esitysluonnoksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi lausunnolle 18. elokuuta Lausunnot pitää jättää sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään 14. lokakuuta Uudistuksen yhteydessä perustettavat sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat säädetään lailla. Sen vuoksi kunnilta kysytään lausuntopyynnössä kantaa siihen, mihin viidestä perustettavasta sosiaali- ja terveysalueesta sen tulisi sijoittua. Sote-alueisiin kuuluvista kunnista sekä siirtymäkauden henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä säädetään erillisellä ns. voimaanpanolailla, joka sisältyy lausunnoilla olevaan lakiesityskokonaisuuteen. Lausuntopyyntöön liittyvä kysely on esityslistan liitteenä ilman numeroa. Soten linjanvedot Sote-uudistus nytkähti eteenpäin, kun valtakunnan keskeiset poliitikot päättivät uudistuksen periaatteista. Lausunnolle uudistusta koskeva lainsäädäntö tulee elokuussa ja eduskunnan on tarkoitus käsitellä asia vielä syysistuntokauden aikana. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa, mutta sitä ennen voi ja pitää tehdä valmistelevia toimenpiteitä. Keskeistä sote-uudistuksessa on järjestämisen siirtäminen kunnilta ja kuntayhtymiltä viidelle sote-alueen kuntayhtymälle, jotka muodostetaan nykyisten Erva-alueiden pohjalle. Kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunnat maksavat asukaslukupohjaisen, mutta sairastavuudella ja ikääntymisellä korjatun, rahoituksen sote-alueille. Valtionosuudetkin ohjataan soteen, mutta periaate on auki. Valtionosuus maksetaan joko nykyiseen tapaan kunnille tai suoraan sote-alueille.

2 Valtio, pääasiassa sosiaali- ja terveysministeriö, saa tukevammat ohjauskeinot kansalaisten tasa-arvon turvaamiseksi ja soten kehittämiseksi. Joku osuus tulee olemaan myös talouden ohjauksella. Sote-alue sopii kuntien ja kuntayhtymien kanssa palvelujen tuottamisesta ja tietenkin myös tavoitteista ja kustannuksista. Tämä järjestämispäätös tehdään joka neljäs vuosi. Soten palvelutuotanto Palvelujen tuotantovastuu on kunnalla ja kuntayhtymällä. Laissa säädetään tuotantovastuun edellytyksistä. Tuottajalla on oltava tehtävän edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottajalla on oltava kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Teemalliset kuntayhtymät ovat edelleen mahdollisia erityisistä syistä. Sote-alue hyväksyy tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät edellyttäen, että ne täyttävät kriteerit. Tuottaja voi organisoida palvelutuotannon omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa. Sote-alue ei pääsääntöisesti tuota palveluja, mutta se voi tuottaa järjestämispäätöksessä hyväksyttyjä tukipalveluja, jolloin kuntien ja kuntayhtymien on tukeuduttava niihin. Poikkeussääntönä sote-alue voi ottaa itselleen palvelujen tuotantovastuun, jos se muuten osoittautuu mahdottomaksi. Kuntien on ryhdyttävä etsimään toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista palvelutuotannon organisointitapaa. Satakunta ja sote Satakunnan kunnat eivät ole vielä yhdessä ottaneet kantaa tulevaan sote-ratkaisuun, koska lainsäädäntö on vielä valmisteilla. Soten aikaisemmassa kehitysvaiheessa Satakunnan malliksi oli ehdolla kahden alueen malli: Porin sote ja Rauman sote. Satakunnan sairaanhoitopiirin asemaa ei tässä vaiheessa syvällisemmin mietitty, kuin että se olisi osa Porin sotea. Uudessa tilanteessa Satakunta voi edelleen tähdätä kahden tai useamman alueen malliin, vaikka lainsäädäntö vähentääkin käytettävissä olevia vaihtoehtoja. Palveluntuottaja voi olla joko kunta tai kuntayhtymä. Pori ja

3 Rauma voivat olla palveluntuottajia, jos lainsäädäntö ja sote-alueen kuntayhtymä katsoo niiden täyttävän kriteerit. Muualla Satakunnassa olisi sitten järjestäydyttävä uudella, ja nykyisestä poikkeavalla tavalla. Näissä yhteyksissä on myös ratkaistava nyt Satakunnan sairaanhoitopiirin vastuulla olevien palvelujen asema ja organisointi. Toisena vaihtoehtona on viedä Länsirannikon erikoissairaanhoidon yhteistyötä eteenpän ja tavoitella esim. Länsirannikon yliopistollisesta sairaalaa, jonka osana Tyks, Satakunnan keskussairaala ja Vaasan keskussairaala toimisivat. Tällöin tulisi erityisesti tarkastella myös alueiden perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden integrointia tähän sairaalaan. Kolmantena vaihtoehtona on lähteä kehittämään vaikealta kuulostavaa maakunnallista mallia Etelä-Karjalan Eksoten tapaan, kuten monessa muussakin maakunnassa on tekeillä. Tämä edellyttäisi, että vanhasta satakuntalaisesta luottamuspulasta siirryttäisiin yhdessä kaikkien satakuntalaisten parhaaseen tähtäävään kehittämistyöhön. Yhdessä tekeminen mahdollistaa myös paremman integraation ja paremmat palvelut kansalaisille. Maakunta voi yhdessä käyttää voimavaroja taloudellisemmin, jolloin edessä olevat taloudellisesti vaikeat ajat pärjättäisiin yhteistyöllä. Esimerkiksi jatkossa on tarpeetonta rahoittaa hallintoa ja johtamista joka yksikössä. Tukipalvelut tulevat joka tapauksessa ketjuuntumaan sote-alueen kokoisiksi. Yksityissektorilla samanlaisia maakunnallisia ratkaisuja on tehty ainakin osuuskuntien puolella, jossa ei kuitenkaan ole luovuttu paikallisista erityispiirteistä. Oleellista ei ole organisaatiomalli, vaan yhdessä tekeminen ja halu kehittää palveluja nykyistä asiakaslähtöisemmin. Yksin tekeminen ei ole jatkossa mahdollista, koska Satakunnassa kenelläkään ei ole koko soten palvelukokonaisuutta, vaan ne muodostuvat erilaisista osista. Tämän vuoksi olisikin syytä katsoa yhteistyön suuntaan. On sitten Satakunnan soten ratkaisu tulevaisuudessa mikä malli tahansa. Uskon, että kehityksessä tulee olemaan apuna ja ajureina erityisesti valtionosuusuudistus, joka koettelee erityisesti Satakunnan kuntien kuntataloutta ja kansalaiset sekä media. Kansalaiset ja potilaat tulevat liikkumaan palvelujen perässä. Muutosta tulee ohjaamaan myös pula ammattilaisista ja uusi sote-alue, joka ministeriön ohjauksessa tulee puuttumaan ainakin linjakysymyksiin. Satakunnan soten valmistelu VSSHPn, Turun kaupungin, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Vaasan kaupungin sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Porin kaupungin edustajien seminaarin muistio on esityslistan liitteenä nro 3.

4 Muistiosta voi todeta, että sairaanhoitopiirien luottamushenkilöedustajat ja Turun ja Vaasan kaupunkien edustajat halusivat kiirehtiä selvitystä: Länsirannikon yliopistollinen sairaala. Porin kaupunki ilmaisi kantanaan tavoittelevansa Satakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannossa tulevaisuudessa tilannetta, jossa Porin kaupunki tuottaa Satakunnassa laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mukaan lukien erikoissairaanhoidon. Sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien kuntakierroksella ja otsikon teema on ollut esillä ja siellä tässä esitettävä selvittelyesitys on saanut muiden kuntien, paitsi Porin ja Rauman kaupunkien johdon edustajilta kannatusta. Sairaanhoitopiirin johtaja on keskustellut asiasta Satakuntaliiton maakuntajohtaja Pertti Rajalan kanssa , ja maakuntajohtaja ilmoitti, että Satakuntaliitto on kuntien niin halutessa valmis olemaan tässä ehdotettavassa selvitystyössä mukana ja apuna. LIITE NRO 3 LIITE NUMEROTTA Johtoryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan , eikä johtoryhmän jäsenillä ollut huomautettavaa sairaanhoitopiirin johtajan ehdotukseen. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus Yhtymähallitus päättää ehdottaa sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja Satakuntaliitolle, että Satakunnan kunnat ja Satakuntaliitto valmistelevat vuosina , viimeistään mennessä, keskustellen ja hyvässä yhteistyössä selvitykset ja arviot sekä suositukset Satakunnan sote-tuotannosta/-tuottajista seuraavilla, nykyisellä ja nykyisestä poikkeavilla, mm. seuraavilla eri tuotantovaihtoehdoilla lukien 1. Nykytuotantorakenne 2. Porin kaupunki tuottaa kaikki sotepalvelut Satakunnan kunnille (kaikille kunnille ja poislukien Raumalle) 3. Em. vaihtoehdot perussotessa, mutta Länsirannikolle muodostetaan erikoissairaanhoitoon Länsirannikon yliopistollinen sairaala, johon Tyksin kantasairaala ja Satakunnan keskussairaala sekä Vaasan keskussairaala kuuluvat osina, mutta johon eivät kuulu sairaanhoitopiirien aluesairaalat 4. Satakunnan julkiset sote-palvelujen tuottajat muodostavat uuden kuntayhtymän, joka tuottaa kaikki sote-palvelut satakuntalaisille

5 selvitys tulisi laatia potilaan/asiakkaan, henkilöstö ja päätöksentekijän sekä veronmaksajan näkökulmasta että selvitystä laatimaan nimetään jäsenkuntien edustajien ja Satakuntaliiton edustuksen sisältävä ohjausryhmä ja, että sairaanhoitopiirillä on edustus ohjausryhmässä ja pyytää sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta vastausta tässä esitettyyn selvitystehtävään sairaanhoitopiirille ja Satakuntaliitolle mennessä. Vaihtoehtoisesti yhtymähallitus ehdottaa sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja Satakuntaliitolle, että ne asettavat em. esitettyyn selvitystehtävään selvityshenkilön ja vaihtoehtoisesti edellä esitettyyn, jäsenkuntien niin päättäessä, Satakunnan sairaanhoitopiiri on valmis ottamaan selvitystehtävän jäsenkuntien ja Satakuntaliiton kanssa yhdessä hoitaakseen. Päätös Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti sairaanhoitopiirin johtajan ehdotuksen". Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen /158 Sote ja Satakunta ehdotukseen seuraavaa: Harjavallan kaupunki pitää tarkoituksenmukaisena, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskevan lainsäädännön edellyttämä valmistelutyö käynnistetään Satakunnassa kuntavetoisesti siten, että maakuntakeskus Porin kaupunki on asiassa aloitteellinen. Lisätietojen antaja: Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa, p Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.