sotesade: Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto:sosiaali- ja terveystiedon tuotannon ja jakelun esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sotesade: Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto:sosiaali- ja terveystiedon tuotannon ja jakelun esiselvitys"

Transkriptio

1 sotesade: Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto:sosiaali- ja terveystiedon tuotannon ja jakelun esiselvitys HUOMIOITHAN, ETTÄ KYSEESSÄ ON LUONNOS. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) Oma terveys -palvelukokonaisuus KANSALAISILLE TARKOITETUN SOSIAALI- JA TERVEYSTIEDON TUOTANTO JA JAKELU - ESISELVITYS ( ) Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Esiselvityksen tausta ja tavoitteet Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe ) tavoitteeksi on asetettu, että sähköinen asiointi kattaa Suomessa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Hallinnonalat ylittävä SADe-ohjelma muodostuu seitsemästä palvelukokonaisuudesta, joista kaksi keskittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon; Oma terveys ja Kansalaisen hyvinvointipalvelusuunnittelu. Kansalaisille tarkoitetun sosiaali- ja terveystiedon tuottamisen ja jakelun kansallista koordinointia ei ole Suomessa selkeästi vastuutettu eikä järjestetty. Kansalaisille tarkoitetut verkkopalvelut ovat hajanaisia, ja niitä kehitetään pitkälti hankepohjaisesti. Kestävät ratkaisut puuttuvat. Osana oma terveys-palvelukokonaisuutta tehdään esiselvitys kansalaisille tarkoitetun sosiaali- ja terveystiedon tuotannon ja jakelun nykytilasta, jonka pohjalta muodostetaan tavoitetila, lasketaan tavoitetilan kustannukset ja hyödyt sekä tehdään suunnitelma toteutuksesta. Esiselvityksen tavoitteena on tuottaa SADe-ohjelman oma terveys-palvelukokonaisuutta varten hankesuunnitelma siitä, miten kansalaisille tarkoitettu tieto sosiaali- ja terveydenhuollosta tulisi tuottaa ja jakaa nykyistä koordinoidummin ja selkeämmin kansalaisen tarpeista lähtien sekä miten tämän edellyttämä kansallinen vastuutus ja hallinnointi tulisi järjestää. 1.2 Selvitystyön rajaukset Tämä selvitystyö kohdistuu valtion, kuntien, alan järjestöjen sekä yksityisten tuottaman kansalaisille/väestölle tarkoitetun sosiaali- ja terveystietoa koskevan verkkoviestinnän nykytilan selvittämiseen ja kansallisen ratkaisun hahmottamiseen näiden verkkopalvelujen yhteensovittamiseksi. Nimenomaisesti kansalaisia varten suunniteltujen verkkopalvelujen lisäksi tarkastelu kohdistuu myös eri organisaatioiden verkkopalveluihin sekä alan ammattilaisille suunnattuihin palveluihin siltä osin, miten ne nykyisellään palvelevat kansalaisia. Esiselvityksessä on keskitytty sosiaali- ja terveystiedon tuotantoon, hallintaan ja jakeluun, ei kansalaisten tarpeiden selvittämiseen. Kansalaisten tarpeiden trakempi selvittäminen tulee olemaan ensimmäisiä tehtäviä sosiaali- ja terveystiedon tuotannon ja jakelun toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveystiedon esiselvitys ei koske oma terveys- palvelukokonaisuuden muista osia esimerkiksi avuntarpeen itsearviointia (mm. riskitestit), vaikka ne nähdään osaksi tiedon tuotantoa. Riskitesteille on oma esiselvityksensä. Toteutusvaiheessa mm. riskitestit on tarkoitus sisällyttää osaksi kansalaisille tarkoitettua sosiaali- ja terveystiedon verkkopalvelua. 1.3 Selvityksessä käytetty aineisto Esisuunnitelman tekemiseen varatun ajan puitteissa selvitystyö perustuu pääosin valmiina saatavilla olevaan aineistoon.

2 Lisäksi merkittävä tiedon ja näkemysten hankintatapa on ollut avainhenkilöhaastattelut; selvityksen tekijät ovat haastatelleet (15 haastateltava+ 3 ryhmähaastattelua, joihin osallistui 10 henkeä) sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijaa kunnista, järjestöistä, keskushallinnosta, yliopistoista sekä yksityisestä palvelutuotannosta. Haastatelluilta on saatu myös arvokasta tietoa aihealueeseen liittyvistä muista selvityksistä ja tutkimuksista. Haastattelukysymykset löytyvät liitteestä 1. Haastattelut ovat nähtävissä kokonaisuudessaan Sote-Sade työtilassa. Hyvän pohja-aineiston selvitystyölle valtionhallinnon verkkopalvelujen osalta on antanut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilaama selvitys STM:n hallinnonalan verkkopalvelut ja niiden kehittäminen, jonka luonnos on ollut esisuunnitelman tekijöiden käytettävissä. Lisäksi esiselvityksessä on käytetty hyväksi valtiovarainministeriön Julkishallinnon verkkopalvelut 2010 seurantatutkimusraporttia. Järjestöjen verkkopalvelujen pohja-aineistona on ollut "Selvitys RAY:n avustamista verkkopalveluista", Pirjo Kupila, RAY Hyödyllistä pohjatietoa selvitystyöhön on saatu myös TerveSuomi.fi-hankkeen ( ) valmisteluasiakirjoista ja palvelun toteuttamisessa saaduista kokemuksista. Meneillään olevat Sosiaalihuollon ICT-kartoitus ja terveydenhuollon ehealth-kartoitus tulevat tarjoamaan tuoretta tietoa verkkopalvelujen tilanteesta kunta- ja järjestökentällä (tietoja ei ole ollut esiselvitystä kirjoitettaessa ole käytettävissä). 1.4 Raportin tekijät Esiselvityksen ovat koonneet verkkotoimittaja Sari Atkins Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) sekä THL:n toimeksiantosopimuksella selvitystyötä tehnyt Martti Lähteinen. Selvitystyöhön on sen alkuvaiheessa osallistunut Sosiaaliportin päätoimittaja Hanna Heikkonen. Työpanosta esisuunnitelman valmisteluun on antanut myös kehittämispäällikkö Eija Hukka THL:stä. Tukea ja kommentointia on tarjonnut sosiaali- ja terveystiedon työryhmä sekä SADe-sote-työseminaarin sosiaali- ja terveystietotyöpajaan osallistuneet. Marketvisio Oy:stä selvitystyön tukemiseen ovat osallistuneet Heikki Virintie ja Marjut Andler ( saakka). Ensimmäinen suunnitelmaluonnos on ollut kommentoitava avainhenkilöhaastatteluun osallistuneilla. Esiselvityssuunnitelman valmisteluversio ollut nähtävissä ja kommentoitavissa työtilassa koko valmistelutyön ajan. Palautetta esiselvitykseen on saatu koko esiselvityksen ajan SADe-ohjelman Oma terveys -palvelukokonaisuuden ja Hyvinvointipalvelusuunnittelu-palvelukokonaisuuden klusteriryhmältä,sade-ohjelman koordinaatiotiimiltä sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalta JUHTA. Sosiaali- ja terveystiedon esiselvitys etenee seuraavasti. Luku 2 keskittyy kuvailemaan sosiaali- ja terveystiedon nykytilaa Suomessa. Luku 3 kuvaa tiedon tuotannon tavoitetilaa. Luvussa 4 esitetään tavoitetilan kustannukset ja hyödyt. Luku 5 kuvaa toteutussuunnitelman. 2. Tiedon tuotannon ja jakelun nykytila Tällä hetkellä julkishallinnon kansalaisille tuottama substanssitieto sosiaali- ja terveysalalta on sirpaleista, huonosti löydettävää ja vaikeasti tulkittavaa, ja tämä on ongelma, johon hallinnonalalla tulisi löytää ratkaisuja. (STM:n hallinnonalan verkkopalvelut ja niiden kehittäminen. STM 2010) "Vaikka terveystietoa on netissä runsaasti, potilaiden mielestä sitä ei löydy hakemallakaan. Tiedon löytämistä hankaloittaa se, että se on ripoteltu erilaisiin verkkopalveluihin kuten kuntien, sairaanhoitopiirien, yliopistojen, viranomaisten, yksityisten palveluntuottajien ja lukuisten potilasjärjestöjen sivustoille. (Merja Drake, Terveysviestinnän kipupisteitä, väitöskirja 2009). "...Internetissä olevan tiedon luotettavuus vaihtelee, ja tutkija Hanna Toiviaisen mukaan on huolestuttavaa, että tutkimuksen mukaan neljä viidestä käyttää lääketieteellisen tiedon etsimiseen Google-hakukonetta. Yleensä tiedonhakija päätyy niille sivuille, jotka tulevat hakusivulle ensimmäisinä. - Mainostajien sivut saattavat tulla kärkeen sen sijaan, että sieltä avautuisivat esimerkiksi viranomaisten pitämät verkkosivut." (Yle Uutiset ) Terveystiedon haku Internetistä on nykytilanteessa haastavaa. Terveystiedon tuottajia on paljon ja tuotettujen sisältöjen laatu vaihtelee. Luotettavan tiedon löytäminen edellyttää käyttäjiltä joko olemassa olevien sivustojen ja organisaatioiden tuntemista ennakolta tai osaavaa hakukoneiden käyttöä. (Hukka 2010) Terveystiedolla on tutkimusten mukaan kysyntää. Noin seitsemän kymmenestä etsii verkosta terveystietoa ja määrä on jatkuvasti kasvussa (Tilastokeskus 2009). Keskeinen ongelma myös sosiaalihuoltoa koskevan verkkotiedon käytössä asiakkaan ja kansalaisen kannalta on vaikeus löytää luotettavaa tietoa. Verkossa on vain vähän ammattilaisten tuottamaa luotettavaa selkokielistä tietoa, jota olisi edes yritetty tuottaa ja muokata asiakkaan tarpeista lähtien. "Moni sosaalihuollon asiakas lähtee hakemaan tietoa netistä, mutta

3 henkilökohtaiseen hätään ei löydy apua, vaan asiakas törmää käsittämättömään kapulakieleen." "Toisaalta Googlesta tulee tarjolle mitä tietoa sattuu." (Avainhenkilöhaastattelut) STM:n hallinnonalan verkkopalvelujen selvitysraportissa (2010) on verkkotiedon löydettävyysongelmaa erityisesti kansalaisnäkökulmasta kuvattu seuraavasti: "Verkkopalvelujen suuri määrä ja saman teeman käsittely lukuisessa eri palvelussa vaikeuttaa huomattavasti tietojen löydettävyyttä ja hyödyntämistä. Erityisesti yksityishenkilöille, joille sosiaali- ja terveysasioiden pohtiminen tai tiedonhaku nousee satunnaisesti ajankohtaiseksi, on lähtökohtaisesti epäselvää hallinnonalan eri toimijoiden työnjako, substanssialueet tai tuotetun tiedon luonne. Kansalaisviestinnän näkökulmasta ongelmaksi muodostuu se, että kansalaisen on mahdotonta tietää, mistä lähteistä tietoa kannattaisi etsiä ja mistä saisi kokonaiskuvan asiasta tiedon tuottajatahon luotettavuutta on vaikeaa arvioida käyttäjän on hankalaa päätellä, onko tieto ajantasaista vai ei hakupalveluissa (Googlessa) eivät julkishallinnon luotettavien toimijoiden www-palvelut nouse optimaalisesti esiin, koska avainsanojen käsittely hajautuu moneen eri www-osoitteeseen" Verkkosivujen käyttökelpoisuudesta asiakkaiden näkökulmasta on vain vähän tutkimusta. Lapin yliopistossa on tehty osana Sosiaalityön informaatio-teknologista maisteriohjelmaa pro-gradu -tutkielma Lastensuojelun www-sivujen informatiivisuus asiakkaan osallisuuden ja asiakkuuden näkökulmasta (Koskela ja Salmela 2009), jossa selvitettiin kymmenen Oulun seudun kunnnan lastensuojelun sivustojen toimivuutta asiakkaan näkökulmasta. Vaikka kunnat Oulun seudulla tekevät verrattain tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivustot ja sitä kautta asiakkaalle muodostuva kuva ja mahdollisuus saada tietoa osoittautuivat hyvin erilaisiksi. Suuren kunnnan, Oulun, sivustoilla oli runsaasti tietoa tarjolla, pienissä kunnissa taas hyvin puutteellisesti. Tietoa tarjottiin hyvin järjestelmäkeskeisesti; "Tiedotuksen ymmärtäminen vaatii asiakkaalta ensin organisaation ymmärtämistä, jolloin asiakas jää helposti kysymyksineen ilman vastausta." Sosiaalihuollon asiakaskunta muodostuu hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä. Yleisarviona Sosiaaliportin käyttäjäkyselyn (2010) vastaajat esittivät, että suuri osa sosiaalihuollon asiakaskunnasta hakee tietoa verkosta. Asiakasryhminä, joiden verkkopalvelujen käyttämisessä on rajoituksia mainittiin mm. kehitysvammaiset, lapset, iäkkäät henkilöt ja kielitaidottamat. Toisaalta korostettiin sitä, että verkkopalvelua hyödyntävät usein kuitenkin näiden henkilöiden omaiset tai muut läheiset tai heitä avustava ammattihenkilöstö. Verkkopalvelujen laajentamiseen liittyvänä riskinä tuotiin esiin, että "sähköiset palvelut jakavat ihmiset osaajiin ja ei-osaajiin", mikä ilman erityistukea voi vahvistaa eriarvoistumiskehitystä. 2.1 Sosiaali- ja terveystiedon tuottajat, kohderyhmät ja tiedon tuotannon mallit Suomessa sosiaali- ja terveystiedon tuottajat voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin neljään ryhmään: 1) valtakunnalliset (kansallisen/yleisen) tiedon tuottajat 2) alueellisen tiedon tuottajat 3) erityistiedon tuottajat 4) yksityiset tiedon tuottajat 1) Valtakunnalliset (kansallisen) tiedon tuottajat Keskeisiä kansallisen tason sosiaali- ja terveystiedon tuottajia ovat STM ja sen tulossopimuksen piiriin kuuluvat hallinnonalan laitokset: Aluehallintovirastot (sosiaali- ja terveystoimen tehtävät, työsuojelu) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Säteilyturvakeskus STUK Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Työterveyslaitos TTL Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Työttömyysturvan muutoksehakulautakunta Raha-automaattiyhdistys Muita ministeriön hallinnonalan toimijoita ovat: Alko Oy Eläketurvakeskus Kansaneläkelaitos Koulutusrahasto Työsuojelurahasto Työttömyysvakuutusrahasto Finanssivalvonta STM:n hallinonala tuottaa tietoa organisaatioiden verkkopalveluihin, erillisiin teemapalveluihin, yhteistyössä toteutettuihin

4 palveluihin sekä hanke- ja kampanjasivustoille. Hallinnonalan verkkopalvelujen keskeisiä kohderyhmiä ovat asiantuntijat ja päättäjät. Joillakin organisaatioilla, kuten KELA:lla pääkohderyhmänä ovat organisaation tehtävän mukaisesti kansalaiset (STM:n hallinnonalan verkkopalvelut ja niiden kehittäminen. Selvitysraportti 2010) Hallinnonalan keskeisimmät verkkopalvelut valtion hallinnon osalta on jaettu alla karkeasti nelikenttään: onko tietosisältö teemallista substanssitietoa vai viranomaistehtävien kuvausta, ja korostuuko viestinnällisyydessä kansalaisten vai ammattilaisten näkökulma: Kuva: STM:n hallinnonalan verkkopalvelut ja niiden kehittäminen. Selvitysraportti 2010 Asiakkaiden tarpeista lähtevää sosiaali- ja terveydenhuollon tietoa on koottu ja toimitettu myös Suomi.fi-verkkopalveluun, mutta tietokokonaisuus kattaa vain rajallisen osan sosiaali- ja terveydenhuollon kentästä. Myös osa alan järjestöistä, erityisesti valtakunnalliset järjestöt, toimivat käytännössä valtakunnallisen tiedon tuottajina. On myös huomionarvoista, että sosiaali- ja terveystietoa tuotetaan myös muilla hallinnonaloilla. Tiedon tuotannon mallit näyttäytyvät STM:n hallinnonalan verkkopalvelut ja niiden kehittäminen selvitysraportin (2010) mukaan hajanaisina. Tietoa tuotetaan usein oman organisaation näkökulmasta, mikä johtaa välttämättä aiheiden päällekkäisyyteen. Hallinnonalalla on myös lukuisia projektiluontoisia yhteistyöhankkeita tiedon tuotannon suhteen, mutta pysyvää tiedon yhteistuotantoa on muodostunut vain muutamien toimijoiden välillä. STM:n hallinnonalan verkkopalveluselvityksen (2010) mukaan sisällöntuotantoon on käytössä vaihteleva määrä resursseja, ja osa kärsii vakavastakin resurssipulasta. Sisällöntuotannon resurssipulan seurauksena kärsivät sisältöjen laatu sekä palvelujen kokonaiskehitys. 2) Alueelliset tiedontuottajat Alueellisen tiedon tuotannon keskeisiä toimijoita ovat kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä myös alueittain vaihtelevasti sairaanhoitopiirit ja sosiaalialan osaamiskeskukset. Kuntien verkkopalvelujen pääkohderyhmä on kuntalainen. Sivustoja ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole tehty kansalaisnäkökulmasta; ne ovat usein järjestelmäkeskeisiä ja avautuvat helpommin alan asiantuntijoille. Sivustojen päivitys on puutteellista, niiltä löytyy myös vanhentunutta ja väärää tietoa (Avainhenkilöhaastattelut, Lastensuojelun www-sivujen informatiivisuus 2009). Erityisesti sosiaalihuollon osalta näytetään monissa kunnissa myös noudatettavan käytäntöä, jonka

5 mukaan kontaktitietoja laitetaan verkkosivuille varsin niukasti. (Avainhenkilöhaastattelut) Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuutta tarjota kattavasti tietoa kaikista sosiaali- ja terveyspalveluistaan yksityiskohtaisesti, joten kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan tiedonsaannin suhteen. Toisaalta resurssien tuhlausta on se, että sadoissa kunnissa tuotetaan verkkopalveluihin samat perustiedot esimerkiksi isyystutkimuksista. (STM:n hallinnonalan verkkopalvelut ja niiden kehittäminen. STM 2010) Joitakin hankepohjaisia erityisesti kansalaisten lähtökohdista rakennettuja sivustoja toki löytyy; esimerkiksi "Virtuaalinen sosiaali- ja terveyskeskus" on käytössä Lapissa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen organisoimana. Muutamissa kaupungeissa (esimerkiksi Espoo ja Oulu) on käytössä oma hoito-palveluja, jotka on suunniteltu erityisesti kansalaisen näkökulmasta terveyden edistämiseen ja terveydenhuollon kanssa asioimiseen. Suurimmilla kunnilla on sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluista vastaamassa päätoimista henkilökuntaa, joskin aika niukasti toiminnan laajuus huomioiden. Esimerkiksi Helsingin terveyskeskuksessa tiedon tuotantoon on käytössä 1-2 htv:tä. Helsingin sosiaalitoimen verkkotiedottamisesta vastaa 5 henkilöä, joiden vastuulla on 800 toimipisteen tietojen ja yli sivun koordinointi. Sosiaalitoimessa on kansallisella tasolla tuotettua verkkotietoa terveydenhuoltoa vähemmän, jolloin kunnan sivustot sitovat paljon työvoimaa. Espoossa on käytössä sosiaali- ja terveydenhuollon verkkotiedottamiseen yhteensä kahden henkilön työpanos. Aivan valtaosassa kuntia verkkopalvelujen hoitamiseen ei ole erillistä resurssia, eikä usein osaamistakaan. Yhteistyö tiedontuottajien välillä on vähäistä, sattumanvaraista ja päällekkäistä työtä tehdään runsaasti. Hiukan kärjistäen voisi sanoa, että jokainen kunta näyttää itse muokkaavan yleiskuvauksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sivustoilleen hyödyntäen mm. STM:n asiantuntijoille suuntaamien verkkosivujen järjestelmäkeskeisiä palvelukuvauksia. 3) Erityistiedon tuottajat Erityistiedon tuottajilla tarkoitetaan tässä lähinnä järjestökenttää. Suomessa toimii lähes sosiaali- ja terveysjärjestöä. Järjestöjen Ray-avustuksin toteuttamia sosiaali- ja terveydenhuollon selvitykseen valittua 40 verkkopalveluja on arvioitu tuoreessa Ray:n syksyllä 2010 julkistamassa raportissa (Pirjo Kupila 2010). Raportin mukaan valtaosa otokseen valituista verkkopalveluista kuuluu vioistaan ja puutteistaan huolimatta "sähköisten järjestöpalvelujen eliittiin". Tilanne on aivan toinen kasvukeskusten ulkopuolella toimivissa pienissä järjestöissä, joista osa painii vielä huonojen tietoliikenneyhteyksien kanssa ja joille omat kotisivutkin olisi saavutus. Selvityksen kohteena olevia verkkopalveluita RAY on arvion mukaan avustanut noin 55 miljoonalla eurolla 2000-luvun aikana. (Kupila 2010.) Järjestöt eivät verkkopalveluillaan tavoittele niinkään suuria kävijämääriä kuin tiettyjä käyttäjiä (Kupila 2010). Järjestöjen tiedottamisen pääkohderyhmänä ovat jäsenet, mutta myös laajemmin kansalaiset. Erityisesti asiakkaille tarkoitettuja korkealaatuisia sivustoja on kuitenkin lähinnä vain joillakin suurilla järjestöillä, esim. A-klinikkasäätiön Päihdelinkki ja MLL:n lapsille ja nuorille tarkoitetut sivustot. Suurimmilla valtakunnallisilla järjestöillä on verkkoviestintään resursseja, mutta tilanne on pienissä järjestöissä hyvin samantyyppinen kuin useissa kunnissa: verkkopalvelujen hoitamiseen ei ole erillistä resurssia eikä usein osaamistakaan. Kansallista tukea ja panostusta alan koulutukseen kaivattaisiin myös järjetöjen verkkopalvelujen kentällä. Yhteistä sosiaali- ja terveystiedon julkisrahoitteiselle tuotannolle (kansallinen, alueellinen ja erityistieto) on se, että suuri osa verkkotiedosta tuotetaan irrallisissa hankkeissa, jolloin useimmiten rahoituksen päättyessä myös tiedon tuotanto päättyy, eikä resursseja ole olemassa olevan tiedon päivittämiseen. 4) Yksityiset tiedontuottajat Yksityisillä tiedontuottajilla tarkoitetaan tässä yritystoimintaa. Yksityinen tiedontuotanto on erityisen yleistä terveyssektorilla ja yksityiset verkkoterveyspalvelujen tuottajat hallitsevat hakukonenäkyvyyttä ja markkinoita. Keskeisiä yksityisiä toimijoita ovat Coronaria Oy, Darwin Media Oy, Sanoma Magazines Finland Oy sekä Kustannus Oy Duodecim. Yksityisten terveysverkkopalvelujen toimintalogiikka perustuu useimmiten mainosrahoitteisuuteen. Muitakin malleja on: esimerkiksi Kustannus Oy Duodecimin ja Suomen lääkäriseuran tuottaman kansalaisille suunnatun Terveyskirjasto.fi-palvelun rahoittavat julkiset ja yksityiset terveydenhuollon toimijat maksullisen Terveysportti.fi-palvelumaksuilla vuodesta 2010 lähtien. Yksityisten tiedontuottajien kohderyhmänä on kansalainen ja tietoa tuotetaan kansalaisen näkökulmasta. Mainosrahoitteisuudella saattaa kuitenkin olla vaikutuksensa sisältöön. Yksityiset tiedon tuottajat markkinoivat verkkopalvelujaan ahkerasti, ja heillä on resursseja kehittää sisältöjä vastaamaan kansalaisten kaipaamia palveluja. Sosiaalihuollossa ei tiedontuotantoon juurikaan liity liiketoimintaa eikä maksullista palvelutoimintaa vaan tietoa tuottavat lähinnä valtio, kunnat, järjestöt sekä eräät muut julkisyhteisöt. 2.2 Sosiaali- ja terveystiedon jakelun nykytila - kallista yhteen toimimattomuutta

6 Tällä hetkellä valtionhallinnon organisaatioilla, kunnilla, järjestöillä ja yksityisillä tiedon tuottajilla on sosiaali- ja terveydenhuollossa käytössä lukuisia erilaisia ja yhteen toimimattomia sisällönhallintajärjestelmiä. Jokainen niistä on rakennettu oman organisaation tarpeisiin ja verkkosivusto rakennetaan yleensä jonkun yrityksen sisällönhallintatuotteen varaan. Verkkosisältöjä tuottavat joutuvat käyttämään kulloisenkin järjestelmätoimittajan tuottamia välineitä ja myös tilaamaan käyttämältään järjestelmäntoimittajalta jokaisen palvelukokonaisuutta koskevan muutoksen tai lisätoiminnon. Sisältöjen yhdistäminen näissä järjestelmissä sekä oman verkkosivuston sisältöjen välillä että muissa verkkopalveluissa olevien sisältöjen välillä tehdään työläästi käsityönä ja näiden linkkien toimivuuden ylläpitäminen vaatii sekin yleensä käsityötä ja on näin ollen varsin kallista. Kyse on myös toimintakulttuurista; verkkopalvelujen ylläpitäjien yhteistyö on kehittymätöntä, jokaisella on omat päällekkäiset verkostonsa - kokoava kansallinen toimija puuttuu. Sosiaali- ja terveystietoa jaetaan usein ainoastaan organisaation omassa verkkopalvelussa. Käyttäjän tulee siis löytää tietty verkkopalvelu, jotta hän saa tietoa. Tilanteessa, jossa yhä useampi tiedon hakija aloittaa tiedon etsinnän käyttämällä hakukonetta, harva päätyy luotettavan tiedon ääreen, vaan sen sijaan usein keskustelupalstoille, joissa asiatieto hukkuu mielipiteiden, arvailujen ja huhujen alle. Useissa verkkopalveluissa on nykyään mahdollisuus tilata tietoa esim. RSS-syötteiden avulla käyttäjän valitsemaan lukijaan. Jotkut verkkopalvelut myös tuovat sisältöään näkyväksi sosiaalisen median välineissä. 2.3 Tiedon tuotannon hallinta Kuten edellä on kuvattu, Suomessa tuotetaan valtavat määrät päällekkäistä sosiaali- ja terveystietoa.

7 Kuva: Sosiaali- ja terveystiedon nykytilan kuvaus kansalaisen näkökulmasta. Kuvassa on mainitu vain osa sosiaali- ja terveystietoa tuottavista organisaatioista. Eri verkkopalvelujen tuottajat tekevät kukin hyvää työtä oman organisaationsa näkökulmasta, mutta kansalaiselle palvelut usein näkyvät organisaatiorajojen mukaan hajautuneena pirstaleisena tietona. Kansalaisille suunnatun sosiaali- ja terveystiedon tuottaminen ja jakelu vaatisi käyttäjän näkökulmasta tapahtuvaa kansallista yhteensovittamista. Nyt vastuuta yhteensovittamisesta ei ole osoitettu kenellekään. 2.4 Johtopäätöksiä nykytilasta Alan ammattilaiset näkevät tehtyjen selvitysten mukaan hyvin tarpeellisena koota ja kehittää sosiaalihuollon asiakkaille ja laajemminkin väestölle tarkoitettuja sähköisiä palveluita (Sosiaaliportin käyttäjäkysely 2010 ja Avainhenkilöhaastattelut). Sosiaalihuollon asiakkaiden katsotaan tarvitsevan detaljitiedon lisäksi kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan liittyvää tietoa ja heillä nähdään olevan keskimääräistä enemmän tietovajetta. Erityinen panostaminen juuri tälle kansalaisryhmälle suunnattujen sähköisten palvelujen kehittämiseen nähdään myös yhteiskunnallisen demokratia- ja tasa-arvokehityksen kannalta merkityksellisenä. (Avainhenkilöhaastattelut) Suomalaisten hyvinvointi-julkaisun (THL 2010) mukaan sosiaalitoimen tieto on hankalasti ymmärrettävää ja sitä on liian vähän. Ammattilaiset näkevät, että asiakkaiden tarpeista lähtevä loogisesti koottu tieto sosiaalihuollon kokonaisuudesta olisi hyvin hyödyllistä myös heidän työnsä kannalta. Keskeisenä nähdään myös se, että sähköiset palvelut voivat merkittävästi aktivoida asiakasta ja saada hänet paremmin tietoiseksi oikeuksistaan. Myös palvelujen käyttämisen kynnyksen arvioidaan alenevan monen asiakasryhmän kohdalla. (Sosiaaliportin käyttäjäkysely 2010.) Parhaimmillaan teknologiset sovellukset tuottavat uudenlaisia kansalais- ja asiakasosallisuuden muotoja, mikä tarjoaa kuntien

8 palveluilla ja järjestöille uusia toimijakeskeisiä mahdollisuuksia. Erilaiset teknologiset vuorovaikutteiset järjestelmät luovat puhtaan asioinnin lisäksi areenoita osallistavaan keskusteluun, yhteissuunnitteluun ja palautteen antamiseen. Samalla kansalaisten ja asiakkaiden vaikuttamisen kanavat monipuolistuvat ja helpottuvat. (Sosiaalialan tiedonhallinnan tutkimusohjelma. TikeSos ) Myös terveydenhuollossa nähdään konkreettisia hyötyjä verkkotiedon tarjoamisessa. Yleinen terveystieto on samaa kaikkialla yli kuntarajojen, joten yksi erinomainen verkkopalvelu on kustannustehokas ratkaisu. Tämän hetken ongelmana on, että samoja ratkaisuja kehitetään valtiolla, kunnissa, yksityisellä puolella ja järjestöissä, eikä kenelläkään ole kuvaa kokonaisuudesta. Monissa kunnissa sähköisiä ratkaisuja on lähdetty kehittämään terveydenhuollossa resurssipulan ja asiakasvaatimusten takia: joissain kunnissa ainoa todellinen vaihtoehto on osan palvelusta siirtäminen verkkoon. Kansantaloudellisesta näkökulmasta on tärkeää ohjata asiakkaita kiinnostumaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan jo ennen oireiden tai sairauksien ilmaantumista ja panostaa erityisesti terveyttä edistävän tiedon tarjontaan ja sillä vaikuttamiseen. Verkkopalvelujen kehittämisellä voidaan vahvistaa asiakkaan asemaa niin sosiaali- kuin terveydenhuollossa. Nykyisellään valtionhallinnossa vastuu kansalaisille tiedottamisesta on jossainmäärin epäselvä (esim. THL:n rooli). Sama koskee kansalaisille suunnatun sosiaali- ja terveydenhuollon verkkotiedon tuotantoa ja jakelua. Vastuuta ei valtakunnallisella tasolla ole selkeästi määritelty tai osoitettu millekään toimijalle. Tämä kysymys on välttämättä ratkaistava, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon kansalaisille tarkoitetut verkkopalvelut aiotaan saada toimimaan resursseja säästävällä tavalla. Jos ratkaisua ei saada aikaan, tilanne pahenee jatkuvasti entisestään. Sosiaali- ja terveystiedon tuotannon nykytilan tiivistys Asiakas ei löydä tarvitsemaansa tietoa Tieto on tuotettu hallinnon, EI asiakkaan näkökulmasta Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt tuottavat tietoa kansalaisnäkökulmasta, usein kapea-alaisesti Paljon kallista päällekkäisyyttä ja yhteensopimattomuutta, päivittämien usein käsipelillä Samoja tietosisältöjä tuotetaan useissa hankkeissa ympäri Suomen resurssien tuhlausta Suuri osa tiedon tuotannosta on projektiluonteista, ei pysyvää toimintaa Alalla käytetään paljon resursseja verkkopalveluihin, mutta kansalliseen tukeen ja yhteensovittamiseen resurssointi on hyvin ohutta Kellään ei ole vastuuta koordinoida kokonaisuutta 3. Tiedon tuotannon ja jakelun tavoitetila Hyvin toimivista kansalaisille tarkoitetusta verkkopalveluista huolehtiminen on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä palvelulla on suuri merkitys eri väestöryhmien ja maan eri alueiden tasa-arvon toteutumisen kannalta ja sosiaali- ja terveystiedon verkkopalvelulla voidaan myös merkittävästi vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan/potilaan asemaa. Tehtävän yhteiskunnallisen merkityksen painottumien merkitsee sitä, että verkkopalvelun kokonaisuus on oltava viranomaisvastuulla ja kansalaisilla tulee olla käytettävissään luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa mm. heidän lakisääteisistä oikeuksistaan asuinpaikasta riippumatta. Vain näin voidaan taata, että eri väestöryhmien ja eri alueiden palvelutarpeet ovat kehittämisen lähtökohtana. Mm. heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien ihmisten, eri kielisten palveluiden ja pienten erityis- ja tautiryhmien tarpeiden huomioiminen vaatii vahvaa panostusta yhteiskunnalta. Tällainen panostus tukee myös ponnisteluja terveyserojen kaventamisessa ja sosiaalisen eriarvoistumiskehityksen katkaisemisessa. Ostovoimaisen kysynnän perusteella ohjautuvat verkkopalvelut voivat antaa näihin haasteisiin vain osittaisvastauksia. Ne toimivat kokonaisuutta täydentävinä palveluina. Sosiaali- ja terveystiedon tuotannon ja jakelun tavoitetila on hahmoteltu ratkaisemaan nykytilan ongelmat. Keskeisenä on käyttäjän näkökulma: Tiedon tuotanto tulee järjestää niin, että se palvelee ensi sijassa kansalaisia ja heidän tarpeitaan (luku 3.1). Toisena keskeisenä tavoitteena on päällekkäisen tiedon tuotannon karsiminen. Tätä käsitellään luvussa 3.2. Tiedon tuotannon kokonaisarkkitehtuuri. Kolmantena keskeisenä elementtinä on palvelun organisointi ja rahoitus (luku 3.3). 3.1 Käyttäjien tarpeet Tärkein lähtökohta kansalaisille tuotetussa verkkotiedossa on, että tietoa jäsennettäessä ihminen ei organisaatio on keskiössä. Palvelujen tuottajille ja viranomaisille tehdyt järjestelmät eivät voi palvella kansalaisia; he tarvitsevat omat heidän tarpeistaan lähtien rakennetut palvelut heidän omien ongelmiensa ratkaisemiseen. Merja Draken (2009, 120) väitöskirja puoltaa tätä näkemystä; esimerkiksi raskaana olevat olivat erityisen pettyneitä hajallaan oleviin tietopalveluihin ja kaipasivat holistista, kokonaisvaltaista tietoa raskauden kulusta. Terveystiedon tuottajat tarjosivat tietoa raskaudesta lääketieteellisestä ja hoidon porrastuksen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että raskaana olevan henkilön pitää tietää, missä vaiheessa hän asioi perusterveydenhoidon kanssa ja missä vaiheessa erityissairaanhoidon palveluja on saatavissa. Drake (2009, ) jakaa terveystiedon tiedonhankintatilanteet neljään tilanteeseen:

9 1) tunneperäinen tiedonhankinta (tiedon hankinta lähtee tyypillisesti liikkeelle hädän tunteesta tai ahdistuksesta) 2) ongelmalähtöinen tiedonhankinta ( tiedon hankintaa ohjaa ongelma, jonka ihminen yrittää ratkaista) 3) sosiaalista pääomaa lisäävä tiedonhankinta (tiedon hankkiminen läheiselle) 4) omaa ymmärrystä lisäävä tiedon hankinta (liittyy halu ymmärtää esimerkiksi omaisen sairautta) Draken (2009, ) kuvailemien yksittäisten tiedonhankintatilanteiden lisäksi kansalaiset tarvitsevat vastauksia eri elämäntilanteista nouseviin kysymyksiin; EI hallinnonaloittain järjestelmänäkökulmasta tuotettua ja jaettua tietoa. Tämä asettaa myös suuren haasteen verkkopalvelun rakentamiselle; miten ylittää hallinnonalarajat niin, että kansalaiset saavat joustavasti eri elämäntilanteisiinsa tarvitsemansa tiedon yhden palvelun kautta. On ensiarvoisen tärkeää, että tiedon tuotannon tavoitetilaa rakennetaan juuri käyttäjien tarpeista lähtien ja että he ovat mukana tietokonaisuuksien suunnittelussa ja kehittämisessä. Toteutuksessa on panostettava erityisesti siihen, että kansalaiset pääsevät aidosti vaikuttamaan palvelun sisältöön - on aktiivisesti hyödynnetävä erilaiset kehitetyt kansalaisten/asiakkaiden osallistumismenettelyt (esim. "kehittäjäasiakas-konsepti"/ Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) 3.2 Tiedon tuotannon ja jakelun kokonaisarkkitehtuuri Kansalaisen tarvitseman hyvin erilaisista tietolähteistä koottavan, tuotettavan ja toimitettavan tiedon tarjoaminen heidän tarvitsemassaan muodossa edellyttää kansallista sosiaali- ja terveystiedon tuotannon, hallinnan ja jakelun ratkaisua. Tätä tukee myös STM:n hallinnonalaraportissa esitetty näkemys, jonka mukaan: Yleinen tavoite ja visio kaukonäköisessä kehittämistyössä voisi olla se, että kaikki kansalaisille suunnatut substanssisisällöt sosiaali- ja terveysalalta keskitetään yhteen palveluun. Palvelun toiminnan tulee perustua kansallisesti tehtyyn eri toimijatahot ja -tasot kokoavaan organisointitapaan. Ratkaisun tulee koostua eri tasoilla tuotetun tiedon yhteensovittamisesta ja sen tulee sisältää selkeä työnjako eri toimijoiden kesken. Lähtökohtana on, että siihen sitoutuvat eri yhteistyötahot säilyttävät itsenäisen asemansa, mutta toimivat yhteisesti sovittujen menettelytapojen mukaan ja sitoutuvat ylläpitämään yhteistä kansallista verkkopalvelua. Rahoit usratkaisun tulee olla kansallinen eri toimijoiden yhteisesti hyväksymä. Tarvittava tieto ja sen tuottajat voidaan jakaa neljään kategoriaan; kansallinen, alueellinen, erityistieto ja yksityisesti tuotettu tieto (ks. 2.1). Kansallisen tiedon tuotannosta vastaisivat valtakunnalliset toimijat, joista keskeisimmät ovat STM (lainsäädäntö ja suoraan siihen perustuva ohjeistus) ja STM:n hallinnonalan laitokset, kukin omalta asiantuntemusalueeltaan. Kansallisen tason tieto tulisi koota ja toimittaa niin, että se sopii yhteiseksi yleistietopohjaksi kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden verkkopalveluihin. Erityisesti tämä tarkoittaa sitä, ettei kuntien tulisi eikä tarvitsisi enää itse tuottaa ja toimittaa tätä yleis/kansallisen tason tietoa omille sivustoilleen. Yleistiedon lisäksi kansallinen tieto voi olla myös alueellisista erityispiirteistä riippumatonta syventävää erityistietoa, jota eri verkkopalvelut voivat valikoidusti hyödyntää sivustoillaan. Panostamalla yleiseen yhteiseen sosiaali- ja terveystietoon poistettaisiin nykyiseen verrattuna erittäin merkittävä määrä päällekkäistä työtä ja parannettaisiin kansalaisille suunnatun verkkotiedon tasoa. Yhteinen tietopohja olisi omiaan yhtenäistämään myös kuntien käytäntöjä, tekisi ne läpinäkyvämmiksi ja näin parannettaisiin kansalaisten oikeusturvaa. Vaikka yleisen tiedon tuottamisesta vastaisivat valtakunnalliset toimijatahot, tulisi tietoaineisto valmistella tiiviissä yhteistyössä kuntien ja myös järjestöjen kanssa, jotta ratkaisut aidosti tyydyttäisivät kaikkia toimijatahoja ja kaikki sitoutuisivat yhteiseen tietopohjaan. Erityisen tärkeää on, että tietosisällön valmisteluun kytketään kansalaiset/asiakkaat monipuolisesti mukaan. Vain näin voidaan taata irrottautuminen hallinnolliseen näkökulmaan perustuvasta tiedon esittämistavasta sekä taata se, että kansalaisille tarjotaan tietoa juuri niistä asioista, jotka ovat heille arkipäivässä tärkeitä. Lähelle kansalaisen tarpeita tulevan alueellisen ja paikallisen tiedon tuottamisesta vastaisivat kunnat ja muut alueelliset toimijat nykyiseen tapaan, mutta ehkä ainakin jossain määrin yhdessä sovitun tietorakenteen ja -sisällön puitteissa. Keskeistä alueellista ja paikallista tietoa olisivat mm. ammatinhenkilöstön ja toimintayksiköiden yhteystiedot ja kuvaukset paikallisista palveluista mukaan lukien alueellisten järjestöjen toiminta ja vapaaehtoistyö. Yleisen kansallisen tason ja alueellisen tiedon lisäksi voidaan erottaa erityistieto ja sen tuottaminen. Tällä tiedolla tarkoitettaisiin usein kapea-alaista erityistietoa, jota mm. erityisryhmien tarpeisiin keskittyneet järjestöt nykyiselläänkin tuottavat verkkopalveluissaan. Raja valtakunnallisen kaikille yhteiseksi tarkoitetun yleis- ja toisaalta erityistiedon välillä on kuitenkin liukuva. Vertaistiedon saaminen samassa tilanteessa olevilta koetaan asiakasta voimaannuttavaksi (Avainhenkilöhaastattelut; Drake

10 2009). Eritystietoa tuottavat järjestöt ovat vahvoja juuri tällaisen tiedon tarjoajina. Neljäntenä tiedon tuotannon muotona on yksityinen tiedon tuotanto. Yksityisten palvelun tuottajien tieto on erityisen yleistä terveyteen liittyvissä aiheissa. Tieto on usein ihmisten tarpeista lähtevää toimitettua tietoa, blogeja ja lääkärin kysymysvastaus palstoja. Yksityisellä puolella on paljon mahdollisia yhteistyökumppaneita, jos palvelu haluaa ja voi tehdä yhteistyötä yksityisten palvelujen kanssa. Hajautettu vai keskitetty tiedon tuotanto? Yleisen sosiaali- ja terveystietopalvelun ylläpito ja tiedon tuotanto on mahdollista ratkaista karkeasti kahdella eri tavalla (ks. Avainhenkilöhaastattelut): 1) Hajautettu tiedon tuotanto 2) Keskitetty tiedon tuotanto Hajautettu tiedon tuotanto on kuvattu edellä neljän tiedon tuotannon muodon (kansallinen/yleinen, paikallinen/alueellinen, erityinen, yksityinen) yhteistuotantona. Tämä vaatii vastuuhenkilön/henkilöiden nimeämistä tietoa tuottavista organisaatioista. He vastaavat tiedon tuotannon organisoinnista omassa organisaatiossaan sekä kuuluvat sosiaali- ja terveystietopalvelun verkkotoimitukseen. Tässä hajautetun tiedon tuotannon mallissa sosiaali- ja terveystiedon tuotantoa koordinoi toimitus, joka keskittyy tiedon tuotannon koordinointiin ja esimerkiksi ainoastaan ajankohtaistiedon tuotantoon sekä nostamaan ajankohtaisia teemoja esiin sosiaali- ja terveystietopalvelussa (STM:n verkkopalveluselvitys 2010). Hajautetun tiedon tuotannon prosessi voi olla jossain tapauksissa raskas, mutta mahdollistaa organisaatioiden erikoistumisen strategisesti merkittäviin aihealueisiinsa. Malli edelllyttää kansallisista tiedon tuottajista sopimista aiheittain. Mallilla on mahdollista poistaa päällekkäistä tietotuotantoa organisaatioiden erikoistumisen kautta. Riskinä hajautetussa tiedon tuotannossa on organisaatioiden sitoutumattomuus yhteiseen sosiaali- ja terveystietopalvelun ylläpitoon ja kehittämiseen. Jos sitoutumista ei saada, päällekkäisiä palveluja kehitetään edelleen ja sosiaali- ja terveystietopalvelu ei tule vastaamaan asiakkkaiden tai kuntien tarpeisiin kansallisen tiedon osalta. Palvelun koordinointi voi myös osoittautua raskaaksi ja resursseja kuluttavaksi (TerveSuomi-hankkeen kokemukset). Keskitetyssä tiedon tuotannossa toimitus vastaa koko palvelun tiedon tuottamisesta tai ostamisesta tiedon tuottajaorganisaatioilta. Malli edellyttää toimitushenkilökuntaa sosiaali- ja terveystietopalveluun ja erinomaisia suhteita asiantuntijoihin. Keskitetyssä tiedon tuotannon mallissa tietoa voidaan tuottaa ketterämmin, mutta riskinä on, että organisaatiot eivät sitoudu palveluun. Tämä voi johtaa useisiin kilpaileviin palveluihin sekä päällekkäiseen tiedon tuotantoon. Riskejä on mahdollista ennakoida ja poistaa, jos kansallinen sosiaali- ja terveystietopalvelun organisointi onnistuu: asema turvataan laissa ja palvelulle pystytään osoittamaan pysyvät resurssit. Palvelun tulee tarjota asiakkaille ja organisaatioille (kunnilllle ja asiantuntijaorganisaatioille) enemmän kuin muut/omat verkkopalvelut. Tällöin tarvetta tuottaa pällekkäisiä palveluja vähenee. Lisäksi päällekkäisyyttä voidaan poistaa julkisen rahoituksen pitkäaikaisella suuntaamisella sosiaali- ja terveystietopalvelun kehittämiseen. Ratkaistavia kysymyksiä Mikäli tavoitteena olevalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisellä kansalaisille suunnattavalla verkkopalvelulla aiotaan aidosti vastata ihmisten eri elämäntilanteista nouseviin kysymyksenasetteluihin hallinnonrajat ylittäen, on ratkaistava se, kuinka laajasti ja millaisilla ratkaisuilla organisatorisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tiedontuottajat kytketään kokonaisuuteen tai toisin päin, miten sosiaali- ja terveydenhuollon kansalaisille tarkoitetut verkkopalvelut kytketään yleiseen kansalaisille tarkoitettuun neuvontapalveluun (esim. Suomi.fi); missä kulkee raja sosiaali- ja terveydenhuollon kansalaispalvelun ja yleisen kansalaiselle tarkoitetun verkkopalvelun välillä? Toinen ratkaistava asia on sosiaali- ja terveystietopalvelun organisointi. Tarvitaan päätös valittavasta organisointimallista: karkeasti esittäen hajautettu tai keskitetty tiedon tuotanto. Kriittinen kysymys koko kansalaisia varten koottavan sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelun onnistuneen toteutuksen kannalta on, että palvelun rakentaminen. siitä tiedottaminen ja sen jatkuvuus resursoidaan riittävän vahvasti niin, että siitä muodostuu kohtuullisen lyhyellä aikajänteellä kansalaisen sosiaali- ja terveystiedon primäärilähde; hakukoneet ohjaavat ensisijaisesti käyttämään tämän verkkopalvelun tietoja. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että aivan valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon erittäin laaja toimijakenttä saadaan kytkettyä mukaan palvelun toteuttamiseen. 3.3 Organisointi- ja rahoitusmallit Tehdyn selvitystyön pohjalta näyttää ilmeiseltä, että kansalaisille tarkoitetun sosiaali- ja terveystiedon tuotannosta ja jakelusta huolehtivassa ratkaisussa haaste ei ole niinkään tekninen ja sisällöllinen, vaan organisatorinen. Yleisen sosiaali- ja terveyspalvelun toteuttamisen elinehtona on löytää ratkaisu palvelun kansalliseksi

11 organisoimistavaksi, määritellä vastuutahot ja turvata riittävä rahoitus pitkällä aikavälillä. Keskeinen rooli palvelun toteuttamistavasta päätettäessä on sosiaali- ja terveysministeriöllä, jolla on vastuu hallinnonalan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta. Kansalaisen sosiaali- ja terveystiedon tuottamisen organisoinnin on lähdettävä siitä, että tehtävä on jatkuva, eikä ole hoidettavissa määräaikaisilla projekteilla. On aika siirtyä kehittämisprojekteista jatkuvan toimintaan. Esiselvityksessä on kartoitettu ja vertailtu mahdollisia palvelun kansallisen organisoinin ja rahoituksen malleja. Kartoitetut organisointi- ja rahoitusmallit löytyvät liitteestä 2. Esitettyjen vaihtoehtoisten mallien pohjalta SADe oma terveys -palvelukokonaisuuden 1. käsittelykierroksella SADe oma terveys klusteriryhmä ( ) linjasi, että esiselvityksessä tulisi selvittää tarkemmin THL-vetoista mallia, jossa THL olisi tiedon koordinoida ja/tai sertifioija. Koordinaatiotiimi ( ) tarkensi, että tiedon tuotannon ja jakelun organisointia tulisi selvittää kolmitasoisena mallina, jossa vastuut jakaantuvat tiedon tuotannon, koordinoinnin ja jakelun suhteen seuraavasti: 1. tiedon tuottaja (hajautettu) - vastuu: tietoa tuottavat organisaatiot 2. tiedon koordinoija-sertifioija-yhtenäistäjä (keskitetty) - vastuu: THL 3. tiedon jakaja (keskitetty) - vastuu: Suomi.fi/TerveSuomi.fi/muu? Rahoituksesta ei ole tehty linjausta. Yllä esitetty malli ei ollut kolmitasoisessa muodossaan osana esiselvityksen organisointi- ja rahoitusmalleja (ks. liite 2). Kolmitasoinen malli edellyttää toimijoiden tehtävien, päätös- ja johtamisvastuiden ja rahoituksen täsmentämistä. Saadun palautteen ja selvitystyön pohjalta on päädytty esittämään organisointimallia, jolla on mahdollista ratkaista nykytilan ongelmia sekä saavuttaa tavoitetilan kolme tavoitetta: Kansalainen keskiöön Karsitaan päällekkäistä tiedon tuotantoa, Ratkaistaan vastuu palvelun koordinoinnista sekä organisoinnista ja turvataan rahoitus pitkällä aikavälillä Vahvan koordinoinnin organisointi- ja rahoitusratkaisu 1 Tiedon tuottaja Tiedon tuottajat järjestävät tiedon tuotannon organisaatiossaan ja sitoutuvat tuottamaan tietoa sosiaali- ja terveystietopalveluun Edellyttää yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuottajista sopimista, vastuuaiheista sopimista Edellyttää sopimista sisältöjen tuottamisesta ja päivittämisestä organisaatioissa. Edellyttää STM:n tulossopimusohjausta tiedon tuotannon osalta (valtionhallinto) 2 Koordinoija (koordinoitujaksi on ehdotettu THL:ää) THL koordinoi yleisen kansalaisille tarkoitetun sosiaali- ja terveystiedon tuotantoa Edellyttää rahoituspäätöstä ennen SADe-kehittämisosuuden aloittamista. Jatkuva kansallinen koordinointitehtävä ei sovi SADeohjelman rahoitettavaksi. Edellyttää neuvottelua tehtävästä THL:n ja STM:n välillä. Edellyttää tehtävän määrittelyä lainsäädännössä STM Edellyttää laajaa yhteistyötä tiedon tuottajien kanssa ja sopimushallintaa. Edellyttää yhteisten kuvailukäytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa (mm. metadataskeemat, tietoaineiston kuvailussa käytettävät sanastot/ontologiat). 3 Tietoportaali (Suomi.fi ja/tai TerveSuomi tai jokin muu ratkaisu) Tietoportaali toimii tiedon jakelukanavana kansalaisille sekä jakaa yleistä sosiaali- ja terveystietoa myös kuntien käyttöön. Sosiaali- ja terveystietopalvelusta voi kirjautua omaan terveyskansioon ja tallentaa esim. riskitestien tuloksia. Edellyttää koko oma terveys-palvelujen sähköisten prosessien tunnistamista ja linjauksia oma terveys- ja hyvinvointipalvelusuunnittelun arkkitehtuuriryhmältä. Edellyttää verkkopalvelukonseptien tarkennusta. Edellyttää sisältöjen tuottamista verkkopalveluun Edellyttää teknisen alustan uusimistarpeen arviointia ja mahdollisesti teknisen alusta uusintaa Edellyttää tiedon jakamista terveyskansioon ja muihin verkkopalveluihin (esim. kuntien palveluihin) Toimivan organisoinnin ja koordinoinnin järjestäminen on edellytys yleisen sosiaali- ja terveystietopalvelun jatkuvuuden, ylläpidon ja kehittämisen turvaamisessa. Pysyvää koordinointia ei voida rahoittaa SADe-hankerahoituksella. Organisointi- ja rahoitusmallin ratkaiseminen vaatii erillistä neuvottelua. Organisointi- ja rahoitusmalleista neuvotteleminen on kesken, eikä päätöksiä ole tehty (maaliskuu 2011).

12 4. Tiedon tuotannon ja jakelun kustannukset ja hyödyt Luku sisältää sosiaali- ja terveystiedon tuotannon ja jakelun kustannukset ja hyödyt ja näiden vertailun. Kustannuksissa on erotettu hankeaikaiset yleisen sosiaali- ja terveystietopalvelun tuottamisen kustannukset pysyvästä ylläpidosta Sosiaali- ja terveystietopalvelun kustannukset Alustavia hankekustannuksia voi tarkastella SADe-oma terveys -palvelukokonaisuuden kustannus-hyöty-laskelmasta. SADe Omaterveys -palvelukokonaisuus_kustannus-hyöty-laskelmapohja v12.xls 4.2. Laadulliset hyödyt Laadullisia hyötyjä on tarkasteltu SADe-oma terveys -palvelukokonaisuuden kustannus-hyöty-laskelmassa sosiaali- ja terveystiedon osalta (yllä). Laadullisia hyötyjä tarkastellaan tässä myös sairautta ehkäisevän tiedon kautta, esimerkkinä diabetes. Terveyden edistäminen, elämäntapoihin ja yksilöiden terveysvalintoihin vaikuttaminen on merkittävä mahdollisuus keventää terveydenhuollon kustannuspaineita. Terveydenhuollon kustannukset eräiden keskeisten riskien osalta suuruusluokaltaan: - Lihavuus 190 milj. - Vähäinen liikunta milj. - Tupakointi 246 milj. - Alkoholi milj. - Tapaturmat milj. (Kerttu Perttilä, THL) Diabetesliiton mukaan diabeetikkojen määrä Suomessa on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana vajaasta :sta yli :een. Lisäksi väestötutkimusten D2D:n mukaan noin suomalaista sairastaa tietämättään diabetesta. Diabeteksen hoidon aiheuttama kustannustaakka on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana 482 milj. eurosta (1998) 833 milj. euroon (2007).Kokonaiskustannukset diabeetikkoa (tyypin 2 diabetes) kohden olivat vuonna 2007 noin euroa, jos nämä olivat välttyneet lisäsairauksilta. Lisäsairaudet nostivat lisäkustannukset euroon. (Kaikki kustannukset vuoden 2007 rahassa. Diabeteksen kustannukset Suomessa tutkimus, Dehko. Jarvala ym.) On arvioitu, että mikäli lihavuutta tai diabetesepidemiaa ei onnistuta pysäyttämään niin diabeetikoiden määrä vielä tästä kaksinkertaistuu 10 vuodessa. WHO:n mukaan noin 90 % tyypin 2 diabeteksesta voitaisiin välttää parantamalla ruokatottumuksia, lisäämällä liikuntaa ja lopettamalla tupakointi. Kun diabeteksen puhkeamista onnistutaan siirtämään eteenpäin ja vähentämään lisäsairauksia, on hyöty yksilöille ja yhteiskunnalle huomattava. Pääsy luotettavaan terveystietoon on ensimmäinen edellytys sille, että ihminen pystyy tekemään terveellisiä valintoja. On myös näyttöä siitä, että internet terveysviestinnällä voidaan tukea erityisesti liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviä käyttäytymisen muutospyrkimyksiä. Tuottamalla tieto tasa-arvoisesti kaikille kansalaisille voidaan vaikuttaa terveyden edistämisen välittömästi voimaannuttaviin tekijöihin kuten terveyden lukutaito, sosiaalinen pääoma, osallisuus ja terveyttä edistävä yhteisöllisyys. Nämä tekijät puolestaan edellyttävät terveyttä edistäviä palveluja ja taloudellisia mahdollisuuksia, jotka puolestaan ovat sidoksissa yhteiskuntapoliittisiin toimintoihin ja yhteiskunnan rakenteisiin. (Vastine rahalle kannanottoja terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuteen, Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 7/2010). Näiden rahallinen arviointi on kuitenkin haasteellista pitkien ja monipolvisten vaikutusketjujen takia Kustannushyöty-analyysi Kustannushyöty-analyysi tehdään koko oma terveys -palvelukokonaisuuden osalta, jonka osa sosiaali- ja terveystiedon tuotannon ja jakelun esiselvitys on. 5. Tiedon tuotannon ja jakelun toimeenpanon suunnittelu (hankesuunnitelma) Toimeenpanon suunnittelu on hankesuunnitelma siitä, miten päästään luvussa 3 määriteltyyn tavoitetilaan. Luku 5 jakautuu valitun organisointi- ja rahoitusmallin läpimenon varmistamiseen (kansallisen sosiaali- ja terveystiedon koordinointiyksikkö)

13 5.1 ja sosiaali- ja terveystietoverkkopalvelun suunnitteluun Kansallisen sosiaali- ja terveystiedon koordinointiyksikkö Kuten edellä on kuvattu, kansallisen sosiaali- ja terveystietopalvelun järjestäminen vaatii päätöksiä palvelun kansallisesta organisoinnista, vastuutahojen ja määrittelyä ja rahoituksen järjestämistä. Keskeinen rooli palvelun toteuttamistavasta päätettäessä on sosiaali- ja terveysministeriöllä, jolla on vastuu hallinnonalan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta. Organisoinnin ja rahoituksen järjestäminen vaatii neuvottelua ja päätöksiä seuraavista kokonaisuuksista: 1) organisointimalli - organisointimallista päättäminen: miten sosiaali- ja terveystietopalvelun ylläpito ja kehittäminen järjestetään (ks. luku 3.3. Organisointi- ja rahoitusmallit ja liite 2.) - hajautettu vai keskitetty tiedon tuotanto 2) koordinointi- ja julkaisutehtävän hoitamisen vaatimat rahoitus ja resurssit vuositasolla ja niiden järjestäminen 3) investointivaiheen kustannukset 4) kansalaisille suunnatun tiedontuotannon tuotannon ja koordinoinnin säädöspohja ja mahdolliset säädösmuutostarpeet 5) tiedontuottajaverkoston koordinoinnin edellyttämät sopimukset, hankinnat ja menettelytavat 6) tiedontuottajille asetettavat laatuvaatimukset ja yhteiset tekniset kriteerit (tervesuomi-työn pohjalta uudelleenarvioituna) 7) kielikysymykset 8) palvelun leviämisen suunnittelu Alustavia sosiaali- ja terveystietopalvelun pysyviä kustannuksia voi tarkastella "pysyvän koordinointiyksikön" kustannus-hyötylaskelmasta. STM_koordinaatioyksikkö_kustannus-hyöty-laskelmapohja v6.xls SADe-klusteriryhmässä ( ) saadun palautteen perusteella yllä esitetty kustannuslaskelma on liian alhainen ja vaatii tarkentamista. TerveSuomi-hankkeessa ( ) esitetyt kustannuslaskelmat pysyvälle ylläpidolle ja kehittämiselle ovat olleet noin 1 miljoonan euron vuositasoa. 5.2 Yleisen sosiaali- ja terveystietoverkkopalveluprojektin suunnittelu Kansallisen sosiaali- ja terveystiedon verkkopalveluprojektin suunnittelussa noudatetaan julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteita (esim. JHS 129). Ensimmäisenä lähtökohtana kansalaisille tarkoitetussa palvelussa tulee olla käyttäjälähtöinen suunnittelu. Käyttäjälähtöisellä suunnittelulla varmistetaan se, että verkkopalvelu tarjoaa kansalaisille olennaisia tietosisältöjä. Verkkopalveluprojekti etenee käyttäjälähtöisen suunnittelun periaatteita noudattaen (Käyttäjälähtöisyys verkkopalveluiden suunnittelussa, Valtiovarainministeriö, 2008) Toisena sosiaali- ja terveystietoverkkopalveluprojektin lähtökohtana tulee olla organisointi- ja rahoitusmallin tulos. Toteutettava verkkopalvelu tulee olla ylläpidettävissä ja kehittävissä valitulla organisointimallilla ja käytettävissä olevilla resursseilla. Verkkopalvelun pysyvän organisoinnin ja rahoituksen järjestämisessä mukana oleminen on olennainen osa sosiaali- ja terveystietoverkkopalveluhanketta. Jos pysyvän organisoinnin ja rahoituksen järjestämissä ei päästä sopimukseen sovitun määräajan puitteissa, sosiaali- ja terveystietoverkkopalveluprojektia ei tule jatkaa tässä luvussa (5.2) kuvattuna hankkeena. Kolmanneksi yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelun suunnittelu liittyy koko oma terveys ja hyvinvointipalvelusuunnittelun kokonaisuuteen, ja olennaista on tunnistaa asiakkaan sähköiset prosessit osana tätä kokonaisuutta. Tietopalvelu ei ole erillinen verkkopalvelu vaan osa sähköistä asiakasprosessia. Yleisen sosiaali- ja terveystietopalveluprojekti tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä oma terveys- ja hyvinvointipalvelusuunnittelu-palvelukokonaisuuksien kanssa. Tiivimmin yhteistyötä tulee tehdä seuraavien oma terveys-osakokonaisuuksien kanssa: avuntarpeen itsearviointi, terveyden oma seuranta, neuvontapalvelut. Toteutuksessa tulee olla tiiviissä yhteistyössä sanastosuunnitteluhankkeen kanssa. Lisäksi tietoarkkitehtuuriryhmän työn tuloksena valittava terveyskansion toteutusmalli vaikuttaa yleisen sosiaali- ja terveystietopalvelun toteutukseen. Neljänneksi hankkeen tulee tuottaa konkreettisia tuloksia (tietopaketteja) hankeajan kuluessa, jotta verkkopalvelu palvelee kansalaisia ja kuntien tarpeita saada yleistä sosiaali- ja terveystietoa verkkopalveluluihinsa. Tuloksellisuus tulee varmistaa valittavien tietokokonaisuuksen priorisoinilla osana hankesuunnittelua. Yleinen sosiaali- ja terveystietohanke koostuu tietosisältöhankkeista (sosiaali- ja terveystieto) sekä sosiaali- ja terveystietoverkkopalvelun teknisesta toteutuksesta osana terveyskansion toteuttamista. Tietosisältöhankkeille on esitetty alustavia suunnitelmia alla, mutta ennen suunnitelmien tarkentamista tulee tehdä sosiaali- ja terveystietopalvelun konseptointi. Palvelun kokonaisuuden kuvaamisella varmistetaan, että toteutettava verkkopalvelu vastaa

14 asiakkaiden tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että molemmat tietosisältöhankkeet on aloittava yhdessä kansalaisten sosiaali- ja terveystiedon tarpeiden määrittelyllä, joiden pohjalta suunnitellaan sosiaali- terveystietopalvelun konsepti Sosiaalihuolllon tietosisältöhanke Sosiaalihuollossa melko vähän valmista aineistoa kansalaistiedottamiseen. Aineisto on suurelta osin koottava eri lähteistä, täydennettävä aineistoa puuttuvilta osin ja muokattava/toimitettava kansalaistiedottamisen edellyttämään kansalaisen tietotarpeista lähtevään ymmärrettävään muotoon. Työn pohjaksi on määriteltävä tietokokonaisuus, joka palvelulla pyritään kattamaan. Se voidaan muodostaa lakisääteisistä palveluista Tikesos-palveluluokitusta soveltaen. Sisältötyö tehdään alusta alkaen tarpeelliselta osin yhteistyössä terveydenhuollon sisältötyön kanssa erityisesti yhteisiä asiakasryhmiä koskien. Kokonaisuus voidaan valmistella porrastetusti lähinnä lakisääteisistä palveluista koostuvista tietopaketeista. Tietopaketit valmistellaan niin, että kunnat voivat ottaa ne sellaisenaan käyttöön omille sivustoilleen, jolloin säästyy paljon päällekkäistä työtä ja kuntalaiset saavat saman tiedon asuinkunnastaan riippumatta. Kunnittain vaihtuva tieto muodostuisi mm. yhteystiedoista ja paikallisten toimintayksiköiden kuvauksista. Kansalaistiedottamiseen tarvittavan aineiston valmiusaste vaihtelee sosiaalihuollossa palveluittain. Päihdehuollon osalta kansalaistiedottaminen on parhaiten hoidossa; A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-verkkopalvelu täyttää kansalaistiedottamiselle asetettavat vaatimukset jo varsin pitkälle. Tämä palvelu on hyödynnettävissä valtakunnallisessa palvelussa melko pienin kustannuksin. Lastensuojelusta ja vammaispalveluista on Sosiaaliporttiin tehty ammattilaisille tarkoitetut sähköiset käsikirjat, joiden tietosisältö on muokattavissa kansalaistiedottamisen tarpeisiin. Päivähoidon osalta voidaan hyödyntää pohjamateriaalina niin ikään THL:n ylläpitämää Kasvun kumppanit verkkopalvelun tietosisältöä. Myös vanhustenhuollon osalta on THL:ssä aineistoa valmiina, joskin suppeammin, Vanhusten kotikäyntien ja neuvonnan oppaassa. Kansalaisille tarkoitetun tietoaineiston kokoaminen joudutaan aloittamaan lähes alusta toimeentulotuen, elatusavun ja sosiaalisen luototuksen osalta. Tähän tietopakettiin on perusteltua liittää myös aikuissosiaalityö ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden tukeminen. Vastaava on tilanne perheiden tukemiseen tarkoitettujen palvelujen kohdalla. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat kasvatus- ja perheneuvonta, isyyden selvittäminen, lapsen huolto, perheasioiden sovittelu, eroperheiden tukeminen ja adoptio-palvelut. Lähes kokonaan uudet tietopaketit tarvitaan myös kotouttamisesta ja maahanmuuttajille sekä sosiaaliasiamiestoiminnasta. Toteuttavat tietopaketit valitaan koko sosiaali- ja terveystietopalvelulle tehdyn konseptoinnin jälkeen (ks. luku 5.2). Sosiaalihuollon kansalaistiedottamisen kokonaissuunnitteluun tarvitaan noin Sosiaalihuollon tietopakettien kokoaminen on mielekästä aloittaa niistä palveluista, joista pohja-aineistoa on kohtuullisen valmiina. Päihdehuollosta tietopaketti on muokattavissa verrattain kevyesti :lla. Lastensuojelusta, vammaispalveluista ja päivähoidosta on tietopaketit tuotettavissa käännöstyönä ammattilaispalveluista yhteensä noin :lla. Rinnan käännöstyön kanssa voitaisiin heti aloittaa vanhus- ja perhepalveluiden sekä toimeentulotuki-pakettien valmistelu, jotka kukin maksaisivat noin Näiden jälkeen tulisi käynnistää kotouttamista, maahanmuuttajia ja sosiaaliasiamiestoimintaa koskevien pakettien valmistelu, jonka kustannus olisi noin Sosiaalihuollon kokonaistietosisällön hinnaksi muodostuisi edellä kuvatun mukaisesti noin Kaksivuotiseksi suunnitellulla sosiaalihuollon tietosisältöhankkeella toteutettaisiin siihen varatun määrärahan puitteissa noin puolet tarvittavasta kokonaisuudesta mikäli rahoitusta on enemmän käytettävissä, suunniteltuja tietopaketteja voidaan joustavasti valmistella useampia rinnakkain. Hankekustannuksia voi tarkastella SADe-oma terveys -palvelukokonaisuuden kustannus-hyöty-laskelmasta. SADe Omaterveys -palvelukokonaisuus_kustannus-hyöty-laskelmapohja v12.xls Terveystiedon tietosisältöhanke Terveystietoa on tarjolla kansalaisen näkökulmasta verkossa runsaasti. Terveystiedon tietosisältöhankkeen tavoitteena onkin yhdistää hajallaan olevaan tietoa asiakkaan tarpeita vastaavaksi tietopalveluksi.

15 Kokonaisuudessa valmistellaan porrastetusti kansalaisia kiinnostavista aihekokonaisuuksia sekä suurimpien kansanterveyssairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä tukevista aihekokonaisuuksista. Sisältötyö tehdään alusta alkaen tarpeelliselta osin yhteistyössä sosiaalihuollon sisältötyön kanssa erityisesti yhteisiä asiakasryhmiä koskien. Kansalaisia kiinnostavia aihekokonaisuuksia ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät aihekokonaisuudet, kuten ravitsemus, liikunta, uni ja nukkuminen, stressin ja elämän hallinta. Terveystietoa etsitään myös sairauksiin ja niiden hoitoon liittyen. Lisäksi kansalaisia kiinnostaa omaan elämäntilanteeseen liittyvä tieto. Merkittävimpien kansansairauksien tietosisältöön ehkäisyyn liittyviä tietosisältöjä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, 2 tyypin diabetes, syöpätaudit mielenterveyshäiriöt sekä tapaturmat. (Ks. luku 3.1 Käyttäjien tarpeet). Toteuttavat tietopaketit valitaan koko sosiaali- ja terveystietopalvelulle tehdyn konseptoinnin jälkeen (ks. 5.2). Tietopaketit valmistellaan niin, että kunnat voivat ottaa ne sellaisenaan käyttöön omille sivustoilleen, jolloin säästyy paljon päällekkäistä työtä ja kuntalaiset saavat saman tiedon asuinkunnastaan riippumatta. Kunnittain vaihtuva tieto muodostuisi mm. yhteystiedoista ja paikallisten toimintayksiköiden kuvauksista. Hankekustannuksia voi tarkastella SADe-oma terveys -palvelukokonaisuuden kustannus-hyöty-laskelmasta. SADe Omaterveys -palvelukokonaisuus_kustannus-hyöty-laskelmapohja v12.xls Tekninen verkkopalvelu-hanke Sosiaali- ja terveystietopalvelun (tekninen) toteuttaminen sisältää ainakin seuraavia kokonaisuuksia, jos päätetään tukeutua olemassa oleviin verkkopalveluihin (TerveSuomi/Suomi.fi): 1. Alustan uusimistarpeen arviointi ja kehittämisen suunnittelu sote-tiedontuotannon tarpeisiin 2. Julkaisualustan uusiminen arvion perusteella Lisäksi hankkeeseen kuuluu seuraavat kokonaisuudet: 3. Rajapinnat terveyskansioon ja muihin portaaleihin (esim. suomi.fi:hin, josta jako kuntien sivuille) 4. Sanastot ja metatietokuvaukset - 1.versio Hankekustannuksia voi tarkastella SADe-oma terveys -palvelukokonaisuuden kustannus-hyöty-laskelmasta. SADe Omaterveys -palvelukokonaisuus_kustannus-hyöty-laskelmapohja v12.xls Yleisen sosiaali- ja terveystietoverkkopalveluprojektin vaiheet Vaikka yleisen sosiaali- ja terveystietopalvelun toteuttaminnen on jaettu pienimmiksi osahankkeiksi, tulee toteutuksen perustua verkkopalvelun suunnittelun JHS 129 suositukseen ja sisältää seuraavat vaiheet: 1. vaatimusmäärittely (mitä palvelun käyttäjän pitää voida tehdä verkkopalvelussa? mitä palvelun ylläpitäjän pitää voida tehdä? mistä ja keneltä sisältö tulee? miten palvelua halutaan jatkossa kehittää? mitä laatu- ja järjestelmävaatimuksia palvelulle on?) 2. konsepti- eli sisältösuunnitelma, mitkä ovat palvelun tavoitteet? kuka sitä käyttää? mitä palvelu sisältää? käsikirjoitus: sivun tarkkuudella tehty käsikirjoitus, josta käy ilmi kunkin sivun sisältö ja käytettävät mediaelementit 3. graafinen suunnittelu (visuaalinen ilme) 4. käyttöliittymäsuunnittelu (navigointi) 5. tietokantasuunnittelu (tietomalli, tiedonhallinta) 6. vaatimukset tekniselle toteutukselle 7. tietoturvasuunnittelu 8. integraatiosuunnittelu (yhteydet taustajärjestelmiin) 9. käytettävyystestauksen toteutussuunnitelma 10. esteettömyystestaussuunnittelu 11. tiedotus- ja markkinointisuunnitelma 12. käytön seurannan suunnittelu 13. ylläpitosuunnitelma (päivitykset, varmuuskopiointi, tietoturva). Tietohankkeisiin (5.2.1 ja 5.2.2) päästään vasta sisällön suunnittelun yhteydessä. Tekninen toteuttaminen (5.2.3) tulee palveluun vahvemmin mukaan kohdasta 5 eteenpäin. Käyttöönottosuunnitelma (toteutukseen liittyvä pilotointi, yleinen) Palveluiden hallintamallin ja palveluiden levittämisen suunnittelu

16 Palvelun hallintamalli ja leviämisen suunnittelu tulee tehdä osana kansallisen sosiaali- ja terveystiedon koordinointitoiminnan perustamista. (Luku 5.1) Leviämisen suunnittelussa tulee tehdä markkinointi- ja viestintäsuunnitelmat. Sosiaali- ja terveystietopalvelun lanseeraamiseen ja markkinointiin tulee varata riittävästi resurseja. Hankinnat ja tarvittavat kilpailutettavat palvelut Tähän on listattu sosiaali- ja terveystietoverkkopalveluprojektiin liittyviä hankintoja ja kilpailutettavia palveluja: - Sosiaali- ja terveystietoverkkopalvelun konsepti: sisältäen sisältösuunnitelman ja vaatimusmäärittelyn - Tietosisältöjen tuotanto (sosiaali- ja terveystietosisältöhankkeet) - Tekninen vaatimusmäärittely - A) jos päätetään tukeutua olemassa oleviin verkkopalveluihin (TerveSuomi/Suomi.fi): Alustan uusimistarpeen arviointi ja kehittämisen suunnittelu sote-tiedontuotannon tarpeisiin Julkaisualustan uusiminen arvion perusteella - B) jos päädytään muuhun ratkaisuun: verkkopalvelun tekninen toteuttamiinen - Rajapinnat terveyskansioon ja muihin portaaleihin (esim. suomi.fi:hin, josta jako kuntien sivuille) - Sanastot ja metatietokuvaukset - 1.versio Lähteet Julkaisut Drake, Merja (2009). Terveysviestinnän kipupisteitä. Helsingin yliopisto. Martikainen, Jari; Kilpeläinen, Arja & Pohjola Anneli (2010). Järjestöjen tietoteknologiasuhteet. Tutkimus tietoteknologian hyödyntämisestä ja haasteista järjestökentällä. Kilpeläinen, Arja & Mustakangas-Mäkelä, Anne (toim.) (2009) Tietoteknologia järjestötyössä. Pohjoissuomalaista pohdintaa tietoteknologiasta ja sen paikasta järjestökentällä. STKL:n hyvinvoinnin tukiverkostot -julkaisuja. Vaarama, Marja; Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari (toim.) Suomalaisten hyvinvointi THL 2010 Selvitykset ja raportit Julkishallinnon verkkopalvelut (2010). Seurantatutkimusraportti. valtiovarainministeriö. Hukka, Eija (2009). Selvitys yleisen terveystiedon saatavuudesta, tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Kupila, Pirjo (2010). Selvitys RAY:n avustamista verkkopalveluista, RAY 2010 Sosiaalisen median tietoturvaohje (2010), valtiovarainministeriö Lastensuojelun www-sivujen informatiivisuus asiakkaan osallisuuden ja asiakkuuden näkökulmasta, Sosiaalityön informaatiotekninen maisteriohjelma, Lapin yliopisto Gradu221209[1].doc Meristö, Muukkonen, Nurminen & Tuomimaa (toim.) () OmaHyvinvointi-hankkeen loppuraportti.pärjäin-raportti STM:n hallinnonalan verkkopalvelut ja niiden kehittäminen, Selvitysraportti, Sosiaali- ja terveysministeriö, Viestintäyksikkö Haastattelut 15 Avainhenkilö/ryhmähaastattelua Muu aineisto sosiaalialan kartoitus, sidoshankekartoitus Sosiaaliportin käyttäjäkysely Sosiaaliportin tavoitteet 2015 Sosiaali- ja terveystiedon tuottajat TerveSuomi-portaalin konsepti ja käyttäjäskenaariot (demo) Terveyttä edistävän internet-viestinnän vaikuttavuusmalli ppt (2006) Terveyttä edistävän internetviestinnän vaikuttavuusmmittarit (2006) Liite 1

17 Haastattelukysymykset 1. Taustatiedot 2. Millaista verkkotietoa organisaatiossanne tuotetaan asiakkaille / väestölle? 3. Miten tiedon tuotanto on järjestetty? 4. Paljonko resursseja on käytettävissä? 5. Teettekö yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa tiedon tuotantoon liittyen? 6. Mainitse hyviä sosiaalihuollon asiakkaita palvelevia sivustoja. 7. Onko organisaatiossanne suunnitteilla tai toteutuksessa hankkeita, jotka liittyvät tiedon tuotantoon? 8. Olisiko valtakunnallinen palvelu sosiaalihuollon asiakkaille / laajemmalle väestölle hyödyllinen? Millä tavoin? 9. Miten olisitte kiinnostuneita olemaan mukana tiedon tuotannossa? 10. Millaisia erityisiä tietotarpeita sosiaalihuollon asiakkailla mielestäsi on? 11. Millä tavalla verkkotieto voisi heitä palvella? 12. Miten valtakunnallinen palvelu tulisi järjestää? Miten tieto pitäisi tuottaa? Kenen sitä tulisi ylläpitää? 13. Miten palvelu tulisi lanseerata, jotta se otettaisiin käyttöön? 14. Millaisia riskejä / haasteita / esteitä palvelun tuottamiseen ja käyttöön voisi mielestäsi liittyä? 15. Mitä materiaalia esiselvityksessä tulisi käyttää hyödyksi? Terveisiä? Liite 2 Omistajaorganisaatiovaihtoehdot Vaihtoehdot ennen Oma terveys 1. käsittelykierrosta. Omistajaorganisaatiolle voidaan asettaa seuraavia vaatimuksia: 1. Omistajan on oltava julkishallinnon voittoa tavoittelematon yksikkö 2. Tehtävän on sovelluttava yksikön yleisiin tavoitteisiin 3. Yksiköllä oltava edellytykset huolehtia palvelusta sekä sosiaali- että terveydenhuollon osalta 4. Yksikössä on sosiaali- ja terveystietoon liittyvää laajaa sisällöllistä osaamista ja uskottavuutta, kykyä johtaa sosiaali- ja terveystiedon nykyisin hajallaan oleva tiedon tuotanto koordinoituun työnjakoon 5. Yksikössä on tekniseen web-julkaisemiseen, verkkotoimittamisen ja verkkopalvelun markkinointiin liittyvää osaamista koko palvelun elinkaaren huomioon ottaen: alustaratkaisuista, sisällön tuotannon työkaluista, sisällön kuvailusta, markkinoinnista, ylläpitotoimista, palvelun jatkuvuuden turvaamiseen 6. Yksikön on oltava sellainen, että sen on mahdollista koota ja sitouttaa laajan sekä sosiaali- että terveydenhuollon kentän eri toimijat (valtion keskushallinnon toimijat, kunnat, järjestöt ja yksityiset) yhteisesti ylläpidettävän palvelun taakse Mahdollisia organisointi- ja rahoitusvaihtoehtoja Jotta kansalaiselle suunnattua sosiaali- ja terveystietoa voidaan tuottaa kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja asiakasta parhaiten palvellen, täytyy tiedon tuottamisen koordinaatiolle määritellä yksi vahva omistaja, joka voi koota muut toimijat yhteisen palvelun taakse. Asetetut kriteerit täyttäviä toimijoita voisivat olla: 1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähes kaikissa avainhenkilöhaastatteluissa THL mainittiin luontevana vastuutahona. THL:n rooli kansalaisille tiedottamisesta vastuullisena tahona nyt epäselvä. Jos THL:stä tulisi vastaava taho, tulisi tehtävä määritellä lainsäädännössä. STM ohjaisi tulossopimuksin valtionhallinnon osalta tiedon tuotantoa. Palvelu voitaisiin rakentaa TerveSuomi.fi-palvelun pohjalle; nimi muutettaisiin laajentuvaa tehtävää vastaavaksi (SOTE-kansalaispalvelu). Esimerkiksi STM:n hallinnonala-raportissa TerveSuomen peruskonseptista on esitetty varsin positiivinen arvio vaikka toteutus vaatisikin tarkistamista: "TerveSuomi-palvelun peruskonsepti on erinomainen: se kokoaa yhteen kansalaisille suunnatun substanssitiedon ja tuottaa sen mahdollisimman yksinkertaisesti eri lähteistä. Toteutustavan ongelmat ovat kuitenkin johtaneet siihen, että palvelun sisällöt, käyttöliittymät ja tuotantotavat eivät tue ihanteellisella tavalla tavoitellun kokonaisuuden toteuttamista." Kriteerien toteutumisen vertailu - THL Kriteeri Omistajan on oltava julkishallinnon voittoa tavoittelematon yksikkö Tehtävän on sovelluttava yksikön yleisiin tavoitteisiin Yksikössä on sosiaali- ja terveystietoon liittyvää laajaa sisällöllistä osaamista ja Toteutuminen Toteutuu Toteutuu osittain. Ks. THL:n strategia. THL:llä ei ole suoraa kansalaisviestinnän vastuuta. Toteutuu.

18 uskottavuutta, kykyä johtaa sosiaali- ja terveystiedon nykyisin hajallaan oleva tiedon tuotanto koordinoituun työnjakoon. Yksiköllä oltava edellytykset huolehtia palvelusta sekä sosiaali- että terveydenhuollon osalta Yksikössä on tekniseen web-julkaisemiseen, verkkotoimittamisen ja verkkopalvelun markkinointiin liittyvää osaamista koko palvelun elinkaaren huomioon ottaen: alustaratkaisuista, sisällön tuotannon työkaluista, sisällön kuvailusta, markkinoinnista, ylläpitotoimista, palvelun jatkuvuuden turvaamiseen Yksikön on oltava sellainen, että sen on mahdollista koota ja sitouttaa laajan sekä sosiaaliettä terveydenhuollon kentän eri toimijat (valtion keskushallinnon toimijat, kunnat, järjestöt ja yksityiset) yhteisesti ylläpidettävän palvelun taakse Toteutuu Toteutuu osittain. Toteutuu. THL:llä on laajat verkostot valtionhallinnon, kuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. 2) Suomi.fi-portaali Vahvistetaan Suomi.fi-palvelua sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemuksella. Tämä edellyttää resurssien lisäystä Suomi.fi-portaaliin, palvelun uudelleen koseptointia sekä teknistä uudistusta. Vahvuutena tässä mallissa on hallinnonrajojen ylittäminen, kansalaislähtöisyys ja palvelun kehittäminen yhdessä muiden sähköisten palvelukokonaisuuksien kuten asiointitilin kanssa. Kriteerien toteutumisen vertailu - Suomi.fi Kriteeri Omistajan on oltava julkishallinnon voittoa tavoittelematon yksikkö Tehtävän on sovelluttava yksikön yleisiin tavoitteisiin Yksikössä on sosiaali- ja terveystietoon liittyvää laajaa sisällöllistä osaamista ja uskottavuutta, kykyä johtaa sosiaali- ja terveystiedon nykyisin hajallaan oleva tiedon tuotanto koordinoituun työnjakoon. Yksiköllä oltava edellytykset huolehtia palvelusta sekä sosiaali- että terveydenhuollon osalta Yksikössä on tekniseen web-julkaisemiseen, verkkotoimittamisen ja verkkopalvelun markkinointiin liittyvää osaamista koko palvelun elinkaaren huomioon ottaen: alustaratkaisuista, sisällön tuotannon työkaluista, sisällön kuvailusta, markkinoinnista, ylläpitotoimista, palvelun jatkuvuuden turvaamiseen Yksikön on oltava sellainen, että sen on mahdollista koota ja sitouttaa laajan sekä sosiaali- että terveydenhuollon kentän eri toimijat (valtion keskushallinnon toimijat, kunnat, järjestöt ja yksityiset) yhteisesti ylläpidettävän palvelun taakse Toteutuminen Toteutuu Toteutuu Ei tällä hetkellä toteudu Voi potentiaalisesti toteutua Toteutuu Toteutuu osittain 3) Duodecim Ulkoistetaan tehtävä Kustannus Oy Duodecimille. Duodecim ylläpitää terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua Terveysportti-palvelua sekä kansalaisille suunnattua Terveyskirjasto-palvelua. Nämä maksulliset palvelut tuottaa ja ylläpitää Kustannus Oy Duodecim. Terveysportin käyttäjiä ovat kaikki Suomen sairaanhoitopiirit, yli 220 terveyskeskusta, suurimmat työterveys- ja lääkäriasemat, apteekit sekä lääketieteelliset tiedekunnat ja lukuisat oppilaitokset. Kansalaisille suunnattu Terveyskirjasto-palvelu sisältää tietoa sairauksista, oireista sekä kansalliset käypähoitosuositukset. Kansalaisille suunnatun Terveyskirjasto-palvelun käyttölisenssi on sisällytetty terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetun Terveysportin lisenssin hintaan. Terveysportin hinta puolestaan määräytyy kunnan asukasluvun tai organisaation koon mukaan. Esimerkiksi työntekijän THL maksaa Terveysportin lisenssistä /v ja HUS-piiri puolestaan euroa (tieto vuodelta 2007). Kansalaisille tarkoitetun Terveyskirjasto-palvelun ylläpitokustannukset ovat Duodecim Oy:n oman ilmoituksen mukaan n euroa vuodessa. Terveyskirjasto-malli vaatii vahvaa lisäresurssointia erityisesti sosiaalihuollon asiantuntemukseen. On myös epävarmaa, pystyykö kaupallinen toimija sitouttamaan julkishallinnon, kuntien ja järjestöjen sote-toimijat sisällöntuotantoon ja yhteisiin sisällön kuvailun käytäntöihin. Kustannusosakeyhtiötoiminnan tavoitteena on tuottaa palvelun ylläpitäjälle liiketaloudellista voittoa. Palvelun kustannusrakenne määräytyy siten muiden kriteereiden kuin pelkästään toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä aiheutuvien kustannusten perusteella. Tällä hetkellä palvelun sisällön tuottavat mm. julkishallinnon organisaatioissa ja kunnissa työskentelevät Lääkäriseura Duodecimin jäsenet. Lääkäriseura Duodecim on vanha ja arvostettu seura, mutta riittääkö se takeeksi sisällöntuotannon jatkumiselle myös tulevaisuudessa? Tässä mallissa ei julkishallinnolla ole myöskään ohjausvaltaa palvelun kehittämiseen. Huomattavaa on myös, että palvelun osto yksityiseltä toimijalta edellyttää kilpailutusta.

19 ohjausvaltaa palvelun kehittämiseen. Huomattavaa on myös, että palvelun osto yksityiseltä toimijalta edellyttää kilpailutusta. Kriteerien toteutumisen vertailu - Duodecim Kriteeri Omistajan on oltava julkishallinnon voittoa tavoittelematon yksikkö Tehtävän on sovelluttava yksikön yleisiin tavoitteisiin Yksikössä on sosiaali- ja terveystietoon liittyvää laajaa sisällöllistä osaamista ja uskottavuutta, kykyä johtaa sosiaali- ja terveystiedon nykyisin hajallaan oleva tiedon tuotanto koordinoituun työnjakoon. Yksiköllä oltava edellytykset huolehtia palvelusta sekä sosiaali- että terveydenhuollon osalta Yksikössä on tekniseen web-julkaisemiseen, verkkotoimittamisen ja verkkopalvelun markkinointiin liittyvää osaamista koko palvelun elinkaaren huomioon ottaen: alustaratkaisuista, sisällön tuotannon työkaluista, sisällön kuvailusta, markkinoinnista, ylläpitotoimista, palvelun jatkuvuuden turvaamiseen Yksikön on oltava sellainen, että sen on mahdollista koota ja sitouttaa laajan sekä sosiaali- että terveydenhuollon kentän eri toimijat (valtion keskushallinnon toimijat, kunnat, järjestöt ja yksityiset) yhteisesti ylläpidettävän palvelun taakse Toteutuminen Ei toteudu Toteutuu osittain Toteutuu osittain. Terveystiedon osalta erinomaisesti, sosiaalitiedon osalta heikosti. Toteutuu osittain Toteutuu Ei toteudu 4) Uusi erillinen toimija, osuuskuntamalli Kansallinen sosiaali- ja terveystieto voidaan tuottaa myös osuuskuntamallilla esimerkiksi vuonna 2009 perustetun valtakunnallisen Suomen Terveys- ja Hyvinvointiosuuskunnan (STH) kautta. Kuopiossa kotipaikkaansa pitävän osuuskunnan säännöissä sen tehtäväksi on määritelty muun muassa rakentaa ja ylläpitää Suomen kansalliseksi terveydenhuollon portaaliksi eterveyskeskus ja siihen liittyvät sähköiset palvelut, kuten terveysviestintä ja kansalaisen oma hyvinvointikansio noudattaen kansallisen TerveSuomi -portaalin verkkopalvelun toteutuksessa käytettyjä teknisiä ratkaisuja ja toteutusmalleja. STH:n toimitusjohtajana toimii (oto, palkaton) yleislääketieteen professori Itä-Suomen yliopiston ja KYSin perusterveydenhuollon yksiköstä ja hallituksen puheenjohtajana dosentti Veikko Hara Jyväskylän yliopistosta. Osuuskunnan jäseninä kunnat, sairaanhoitopiirit, järjestöt ja muut mahdolliset toimijat ostaisivat sosiaali- ja terveystietopalvelun osuuskunnan järjestämänä palveluna. Jäseninä niillä olisi myös mahdollisuus ohjata toimintaa sekä sisällöllisesti että teknisesti valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Osuuskunnan sääntömääräisiin tehtäviin on määritelty myös järjestää jäsenilleen, henkilökunnalleen sekä asiakkailleen terveyteen, hyvinvointiin ja ammattitaidon kehittämiseen liittyvää koulutusta sekä harjoittaa terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin liittyvän teknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Näin sen tehtäviin kuuluvat jo lähtökohtaisesti myös palvelun kehittäminen ja käyttäjien kouluttaminen. Kriteerien toteutumisen vertailu - uusi erillinen toimija, osuuskuntamalli Kriteeri Omistajan on oltava julkishallinnon voittoa tavoittelematon yksikkö Tehtävän on sovelluttava yksikön yleisiin tavoitteisiin Yksikössä on sosiaali- ja terveystietoon liittyvää laajaa sisällöllistä osaamista ja uskottavuutta, kykyä johtaa sosiaali- ja terveystiedon nykyisin hajallaan oleva tiedon tuotanto koordinoituun työnjakoon. Yksiköllä oltava edellytykset huolehtia palvelusta sekä sosiaali- että terveydenhuollon osalta Yksikössä on tekniseen web-julkaisemiseen, verkkotoimittamisen ja verkkopalvelun markkinointiin liittyvää osaamista koko palvelun elinkaaren huomioon ottaen: alustaratkaisuista, sisällön tuotannon työkaluista, sisällön kuvailusta, markkinoinnista, ylläpitotoimista, palvelun jatkuvuuden turvaamiseen Yksikön on oltava sellainen, että sen on mahdollista koota ja sitouttaa laajan sekä sosiaali- että terveydenhuollon kentän eri toimijat (valtion keskushallinnon toimijat, kunnat, järjestöt ja yksityiset) yhteisesti ylläpidettävän palvelun taakse Toteutuminen Toteutuu osittain Toteutuu Voi potentiaalisesti toteutua Ei toteudu tällä hetkellä Voi potentiaalisesti toteutua Voi potentiaalisesti toteutusa 5) Uusi erillinen toimija, yhteisrahoitteinen verkostomalli Yleisen sosiaali- ja terveystiedon käyttäjät voivat myös verkostoitua ja organisoitua yhteen ja sopia keskinäisin sopimuksin palvelun kustannusten jaosta. Tällä mallilla on organisoitu muun muassa Rekisteritutkimuksen tukikeskus (ReTki). Keskuksen

20 tehtävät on määritelty seuraavasti: "tarjota tietoa rekistereistä ja niiden tutkimuskäytöstä, järjestää koulutusta rekisteritutkimuksesta, neuvoa rekisteriaineistojen tutkimuskäyttöön liittyvissä asioissa, ylläpitää rekisteriviranomaisten ja tutkimuslaitosten yhdyshenkilöiden verkostoa". ReTki-verkoston kustannuksista vastaavat toimijat yhdessä. THL:n osuus kustannuksista on 50 % ja toisesta 50 %:sta vastaavat Kela ja Työterveyslaitos yhdessä. Tämän "sosiaali- ja terveysviestintäkeskuksen" toiminnasta voisivat vastata STM: hallinnonalan laitokset, kunnat (Kuntaliitto) ja järjestöt yhdessä. Tämä malli myös sitouttaisi toimintaan ja kehittämiseen, kun tarpeet tulisivat toimijaorganisaatioista itseltään. Kriteerien toteutumisen vertailu - uusi erillinen toimija, yhteisrahoitteinen verkostomalli Omistajan on oltava julkishallinnon voittoa tavoittelematon yksikkö Tehtävän on sovelluttava yksikön yleisiin tavoitteisiin Yksikössä on sosiaali- ja terveystietoon liittyvää laajaa sisällöllistä osaamista ja uskottavuutta, kykyä johtaa sosiaali- ja terveystiedon nykyisin hajallaan oleva tiedon tuotanto koordinoituun työnjakoon. Yksiköllä oltava edellytykset huolehtia palvelusta sekä sosiaali- että terveydenhuollon osalta Yksikössä on tekniseen web-julkaisemiseen, verkkotoimittamisen ja verkkopalvelun markkinointiin liittyvää osaamista koko palvelun elinkaaren huomioon ottaen: alustaratkaisuista, sisällön tuotannon työkaluista, sisällön kuvailusta, markkinoinnista, ylläpitotoimista, palvelun jatkuvuuden turvaamiseen Yksikön on oltava sellainen, että sen on mahdollista koota ja sitouttaa laajan sekä sosiaali- että terveydenhuollon kentän eri toimijat (valtion keskushallinnon toimijat, kunnat, järjestöt ja yksityiset) yhteisesti ylläpidettävän palvelun taakse Voi potentiaalisesti toteutua Voi potentiaalisesti toteutua Voi potentiaalisesti toteutua Ei toteudu tällä hetkellä Voi potentiaalisesti toteutua Voi potentiaalisesti toteutua 6) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM): Periaatteessa myös sosiaali- ja terveysministeriö koko hallinnonalan ohjauksesta ja valvonnasta vastaavana viranomaisena voisi ottaa vastatakseen kansalaisille suunnatun verkkopalvelun kansallisesta koordinaatiosta. Hallinnonalan verkkopalveluja selvittävässä raportissa ei tähän ole otettu selkeästi kantaa; on vaan todettu, että vastuu on välttämättä määriteltävä ja palvelut turvattava. Omien yleisten verkkopalvelujensa osalta STM on linjannut, että kansalaisnäkökulmasta sen verkkopalveluissa tuotetaan vain yleiskuva STM:n hallinnonalan vastuista ja vastuualueista, organisoitumisesta ja palvelujärjestelmästä. STM:n nykyisten verkkopalvelujen pääkohderyhmä ovat alan ammattilaiset. Mahdollinen vaihtoehto olisi myös perustettavaksi päätetty uusi valtakunnallinen keskusjärjestö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Vaihtoehto ei ole kuitenkaan kovin realistinen, koska yhdistyminen tapahtuu vuoden 2012 alusta ja toiminnan käynnistäminen vie oman aikansa. Rahoitusvaihtoehdot Kansallisen sosiaali- ja terveystiedon tuotannon, jakelun ja hallinnan järjestäminen vaatii pysyviä rahoitusratkaisuja. Kyseeseen tulevia rahoitusvaihtoehtoja ovat ainakin budjettirahoitus, kuntarahoitus, palvelujen myynti ja konsortiorahoitus. Alla on lista mahdollisista rahoitusmuodoista mahdollisten omistajaorganisaatioiden näkökulmasta. 1) THL:n yksikkö Budjettirahoitus: THL:n toimintamenomomentti Suora kuntarahoitus tai kuntarahoitus kohdentamalla kuntien valtionosuuksista Rahoittajakonsortio: STM, Kuntaliito, RAY Hallinnonalojen rajat ylittävä rahoitus: STM, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö Palvelun myynti: palveluiden räätälöinti organisaatioiden tarpeisiin (esim. apteekit, media), mash up-kirjaston myynti verkkopalveluihin ja älypuhelimiin. (Ei ole mahdollista ennen palvelun valmistumista, älypuhelimien sovelluksiin ei ole riittävää asiakasmäärää) 2) Suomi.fi Budjettirahoitus Suora kuntarahoitus tai kuntarahoitus kohdentamalla kuntien valtionosuuksista Rahoittajakonsortio: VM, STM, Kuntaliito, RAY Hallinnonalojen rajat ylittävä rahoitus: STM, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö,

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Thl.fi konseptointi 1. työpaja

Thl.fi konseptointi 1. työpaja MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi +358 40 740 1711 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi konseptointi 1. työpaja 20/8/2012 Agenda Lyhyet esittäytymiset Työpajan esittely

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Mitä uutta on tulossa?

Mitä uutta on tulossa? Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia

Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia Hannele Hyppönen THL, Annakaisa Iivari STM TERVEYSKESKUSTEN JOHDON NEUVOTTELUPÄIVÄT 9. 10.2.2012, Kuntatalo, Helsinki Kansalaisen sähköiset

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020 Anne Kallio STM Kansalliset linjaukset ja toimenpiteet 2012-2015 pääosassa jo tehtyjen linjausten toimeenpano KanTa-palveluiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä?

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Päivä potilaalle KYSissä 8.4.2011 Google? tehokas ja nopea löytää paljon ja pian MUTTA vastuu on kokonaan lukijalla hakukone löytää mitä tahansa sivustoja,

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Sosiaalitoimen tietojärjestelmät

Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Tilanne valtakunnallisen kyselyn valossa kehittämispäällikkö Jarmo Kärki 6.5.2015 1 Tietojärjestelmien käyttö sosiaalihuollossa? Kuinka paljon asiakasdokumentaatiosta kirjataan

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on laadukas, sitoutumaton ja arvostettu terveydenhuollon toimija ja terveyspoliittinen vaikuttaja.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on laadukas, sitoutumaton ja arvostettu terveydenhuollon toimija ja terveyspoliittinen vaikuttaja. Strategia 2016 2018 1. Tavoitteemme Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on laadukas, sitoutumaton ja arvostettu terveydenhuollon toimija ja terveyspoliittinen vaikuttaja. 2. Arvomme tieteellisyys eettisyys

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015 Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015 Tarkoitus tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto-organisaatioiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tervesuomi.fi terveystiedon lähteenä

Tervesuomi.fi terveystiedon lähteenä Tervesuomi.fi terveystiedon lähteenä Terveydenhuollon atk-päivät 29.5.2007 Eija Hukka 24.03.2013 Tervesuomi.fi visio Tervesuomi.fi edistää väestön terveyttä yhdenvertaisesti ajasta ja paikasta riippumatta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Arja Juutilainen - Liikelaitos MediKes 1 Esityksen keskeisin sisältö Keski-Suomen shp:n kaikille verkkopalvelusivuille

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot