TYÖRYHMIEN RAPORTIT Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät , Tampere

Transkriptio

1 TYÖRYHMIEN RAPORTIT Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät , Tampere HYVÄN OHJAUKSEN ELEMENTIT JA OHJAUSVUOROVAIKUTUKSEN KEINOT KT, aikuiskasvatuksen dosentti, työnohjaaja Sanna Vehviläinen Työpajassa tarkasteltiin ohjaustoiminnan mallinnusta, jossa ohjausta voi hahmottaa yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen työskentelynä. Ideana oli tutkia, miten ohjauksen malli soveltuu jäsentämään nuorten tieto- ja neuvontatyötä tekevien työtä. Tutustuttiin hyvän ohjausvuorovaikutuksen ydinelementteihin ja työskenneltiin niiden kanssa. Aluksi esittäydyttiin pienryhmissä ja tunnisteltiin, kuinka moni ryhmästä katsoo tekevänsä ohjaustyötä tai käyttävänsä ohjauksellisia keinoja (suurin osa). Ensimmäinen porinatehtävä nosti esiin, mitä ohjaustyössä koetaan ongelmalliseksi: ohjaukseen voidaan tuoda laajoja ongelmakimppuja ja ohjaustilanteeseen kohdistuu monenlaisia tarpeita, jolloin on vaikea asettaa rajoja on vaikea tietää, millä tavoin voisi tukea ohjattavan toimijuutta ja mikä taas heikentää sitä tai tekee ohjattavan riippuvaiseksi ohjaajasta ohjaukselle ei ole riittävästi aikaa Nämä ovat aiemman tutkimuksenkin nojalla hyvin tavallisia ohjauksessa koettuja ongelmia, jotka liittyvät ohjaustoiminnan luonteeseen yli kontekstirajojen. Mallin esittelyssä käytettiin oheista prezi-esitystä: Mallinnuksen avainkohtia käytiin keskustellen läpi, ja samalla hahmotettiin ryhmän kokemuksia työstään. Lopuksi tehtiin ryhmissä hyviä käytäntöjä kokoavia harjoituksia seuraavista aiheista: 1. HYVÄN OHJAUSPROSESSIN ALOITTAMISEN MUISTILISTA OHJAAJALLE. Mitä ohjaaja voi tehdä turvatakseen hyvän yhteistyön ja riittävän jaetun tavoitteen työskentelyssä (myös yksittäisessä kohtaamisessa) kuuntelemisen taito tärkeä ohjaajan pitää antaa itsestään jotain, jotta voi odottaa ohjattavien jakavan asioitaan turvallisen ilmapiirin ja luottamuksen luominen o esitellään ja huomataan jokainen o jokaisen ääni saa kuulua jollain tavalla o jokaiselle suodaan myös oma tila ja rauha o tehdään alkuun lämmittelyä eli jotain johon on helppo tulla mukaan o tehdään näkyväksi ajatus, ettei ole oikeita tai vääriä mielipiteitä käydään keskustelua tavoitteesta, miksi ollaan koolla tai minkä päämäärän ääressä pyritään välillä kiteyttämään sitä mitä tapahtuu, tehdään läpinäkyvyyttä yhteiseen tilanteeseen selvitetään aikaraamit ja muutkin toimintaa määrittävät kehykset

2 2. TUTKIVAN PUHEEN KEINOT. Mitä keinoja ohjaajalla on saada ohjattava tutkimaan tilannettaan, eli kertomaan kokemuksestaan ja miettimään sitä monilta puolilta? Miten voi kuulla ohjattavan kokemusta erityisesti jos hänen on syystä tai toisesta vaikea kertoa siitä? small talk, juttelu arkisista asioita voi tehdä helpommaksi kysymisen eri tavat, avoimet kysymykset, myös erilaiset vastakysymykset ( en tiedä no kuka mielestäsi tietää ) peilaava palaute eli toisen kertoman palauttaminen ( tätä kuulin sinun kertovan, ymmärsinkö oikein ) kuvat, kortit, piirrokset ja graafit eli ulkoistamisen keinot; niiden avulla asia saadaan yhteisesti tarkasteltavaksi pöytään. Lisäksi ohjattavan voi olla joskus helpompaa työstää asiaa paperin ääressä, kun saa tehdä jotain (ei pelkästään puhua) eikä ole pakko koko ajan olla katsekontaktissa ohjaajaan kirjoittaminen omista kokemuksista musiikin, taiteen, elokuvan yms. luovien kanavien käyttäminen oman kokemuksen tarkastelun virikkeenä 3. MITEN HYÖDYNTÄISIT TYÖSSÄSI VERTAISRYHMÄÄ? tuutorointi on hyvä vertaisryhmän hyödyntämisen muoto ryhmäytymisleirit kokemustarinat - > kun nuoret kertovat toisilleen, asiat kiinnostavat aivan eri tavalla. Tämä on myös hyvä keino kohtaan 2.

3 NUORTEN OHJAAMINEN JA KOHTAAMINEN VERTAISTIEDOTTAMISESSA kouluttaja Heljä Pitkänen Työryhmässä keskityttiin työstämään toiminnallisin menetelmin vertaistiedottamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Näitä kysymyksiä olivat muun muassa se, millainen on työntekijän rooli nuoria osallistavassa työmuodossa, miten nuoria motivoidaan tiedottamistyöhön ja mitä käytännön toimenpiteitä vertaistiedottamistyömuodon käynnistäminen vaatii. Työryhmätyöskentelyn alku sisälsi esittäytymisen, keskustelun siitä, mitä osallistujat haluavat saada työskentelystä ja mitä haluavat antaa sille. Tämän lisäksi kouluttaja kävi lyhyesti läpi sen, miten vertaistiedottaminen määritellään. MOTIVAATIO Työryhmän osallistujat pääsivät pohtimaan toiminnallisella menetelmällä omaa motivaatiotaan nuorten ohjaamiseen ja kohtaamiseen vertaistiedottamisessa. Kolmeen pienryhmään jakautuneina osallistujat nostivat ryhmäläisten yhteisiksi motivaatio tekijöiksi: Ryhmä 1) mahdollisuuden tarjoaminen nuorille, vuorovaikutus, voimaantumisen kokemusten ja onnistumisten mahdollistaminen. Ryhmä 2) näkemyksen siitä, että nuori on itse oman elämänsä asiantuntija, aikuinen toimii mahdollistajana ja kansalaisena kasvaminen. Ryhmä 3) asiakaslähtöisyys, verkko nuorisotyöntekijän arkeen mukaan. VERTAISTIEDOTTAMINEN Ohjaajan rooli nuorten ohjaamisessa ja kohtaamisessa vertaistiedottamisessa -pienryhmä jakoi ohjaajan roolin niin netissä kuin kasvokkain kohtaamisessa tapahtuvaan toimintaan. Ryhmä nosti esiin sen, että verkossa työntekijän rooli on olla lakimies, joka joutuu pohtimaan materiaalin sensurointia ja vapaata ilmaisua. Tämän lisäksi ohjaajan rooli on innostaa ja ns. myydä ideoita nuorille aihealueista, joita nuoret itse eivät tule miettineeksi. Työntekijä on verkossa mahdollistaja niin toiminnan sääntöjen kuin työskentelyn alustan osalta. Kasvokkain tapahtuvassa ohjaamisessa ja kohtaamisessa ohjaajan rooli on innostaa, antaa haasteita, olla kiinnostunut nuorten asioista, luoda turvalliset puitteet ja olla turvallinen. Kasvokkain tapahtuvassa työssä ohjaajan rooli on myös innostaa ja toimia asioiden eteenpäin sysääjänä. Vertaistiedottamistoiminnan käynnistäminen ja käytännöt ryhmä nosti esiin sen, että on tärkeää tehdä hyvä toimintasuunnitelma yhdessä nuorten kanssa. Ryhmä nosti esiin myös motivoinnin tärkeyden. Keskustelua herätti myös se, miten nuoret tavoitetaan ja miten toiminta markkinoidaan niin, että nuoret kiinnostuvat toiminnasta. Vinkkinä oli mainittu esimerkiksi hyväntekeväisyyskonsertti. Samainen ryhmä nosti esiin nuorten ja ohjaajien vapaaehtoisuuden ja sen, että toiminnalla on hyvä olla vastuuhenkilö ja sen, että toimintaan liittyvien tapaamisten sekä koulutusten olisi hyvä tapahtua koulupäivän aikana. Nuorten motivointi ryhmä nosti esiin sen, että nuori tarvitsee henkilökohtaisen motivaation esimerkiksi palkkion toimintaan osallistumisesta. Ryhmän mielestä mielenkiinnon ylläpito ja onnistumisen kokemukset ovat myös tärkeitä motivoinnin lähtökohtia. Ryhmä toi esiin nuorten motivoinnissa tärkeän näkökulman siitä, että millainen mielikuva nuorilla on toiminnasta ja miten kaverit suhtautuvat toimintaan. Vertaistiedottamisessa tärkeää on nähdä se, että nuori hyötyy kokemuksesta koulu- ja työmaailmassa. Nuorta voi myös motivoida se, että saa oman henkilökohtaisen ongelman ratkeamaan toimimalla vertaistiedottamistoiminnassa tai se, että saa viedä eteenpäin itseä kiinnostavia asioita. Heljä Pitkänen, kouluttaja / heljapitkanen@gmail.com ja

4 NUORTEN TIETO- JA NEUVONTATYÖN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI suunnittelija Mika Pietilä, Koordinaatti Työryhmän alussa esiteltiin lyhyesti nuorten tieto- ja neuvontatyön vaikutusten arvioinnin esiselvitys, joka toteutettiin keväällä Esiselvityksen esittelyn ja esittäytymiskierroksen jälkeen työryhmässä pohdittiin itsenäisesti sekä ryhmissä nuorten tieto- ja neuvontatyön vaikuttavuuden arviointia seuraavista näkökulmista: Mitkä näette olevan nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoitteita? Mihin ja miten teidän mielestä nuorten tieto- ja neuvontatyö vaikuttaa? Mitkä ovat niitä erityiskysymyksiä joihin sinä juuri haluaisit saavan mahdollisesti vastauksen vaikutusten arvioinnissa? Mitkä ovat mielestänne hyviä tapoja tutkia vaikutuksia nuoreen? Mitä tutkimuksia, aineistoja sinulla tulee vaikutusten arviointiin liittyen mieleen? Taustaa aiheeseen liittyvästä pro gradu -tutkielmasta: Nuorten tieto- ja neuvontatyön vaikutukset nuorten näkökulmasta Kehittämisprojektina esiselvitys keväällä 2014, jatkuu pro gradu -tutkielmana Aihetta on ideoitu Koordinaatissa sekä työstetty ja ideoitu maisterikoulutusryhmässä Ideapaperi Tutkimussuunnitelma Seminaari Tutkimus Analysointi ja kirjoittaminen Julkaisu Aineistoa: haastattelut esiselvitykseen keskustelu, ideointi kehittämispäivillä muut tutkimukset (ERYICA), muut vaikutusten arvioinnit (mm. Byström) nuorten haastattelut Esiselvityksessä esille nousseita asioita: Ajankohtainen aihe ja tarpeellinen talouspaineet, rakennemuutokset, nuorisotyön kehitys ja muutos Kenen tehtävä vaikutusten arviointi on? Mikä on työn tavoite? sanoitetaanko tavoite eri tasoilla eri tavoin? kohtaavatko lain ja politiikkaohjelman tavoitteet ruohonjuuritason kanssa, entä miten nuoret näkevät tavoitteen ja tehtävät Kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen? Minkä vaikutuksia lopulta mitataan? Syntyvätkö vaikutukset juuri nuorten tieto- ja neuvontapalvelussa vai jossakin muualla? Ketkä kaikki ovat osallisina prosessissa? Mitkä näette olevan nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoitteita? Tavoitteiksi ja tehtäviksi pareittain listattiin seuraavia asioita: Nuoren omien taitojen vahvistaminen Nuoren elämän laadun parantaminen Antaa välineitä löytää oikeaa tietoa Welcome-office to your world Ihan tavallisten asioiden palvelu Ettei vika ehtisi tulla, ehkäisevä ote Tarkoitettu kaikille nuorille Tiedon ja vaihtoehtojen tarjoamista, myös nuoren itsetuntemuksen ja valmiuksien parantamista, että nuori voi itse tehdä päätöksen omasta valinnasta. Tavoitteiden tunnistaminen ja aukikirjoittaminen ovat vaikutuksen arvioinnin kannalta tärkeitä. Ilman tavoitteita ei voida arvioida mihin palvelun olisi tullut vaikuttaa, palvelun näkökulmasta. Yhteisessä keskustelussa nostettiin vielä esille tavoitteista: Palveluiden matala kynnys, suunnattu kaikille, myös niille joilla ei ole ongelmia

5 Nuorten itseohjautuvuus Luottamuksellinen asiointi ja anonyymiys asioinnissa Mitkä ovat niitä erityiskysymyksiä joihin sinä juuri haluaisit saavan mahdollisesti vastauksen vaikutusten arvioinnissa? Oliko apu riittävää? Mitä olisit kaivannut lisää? Mikä on palvelun tarpeellisuus ja merkitys nuoren elämässä? Mitä merkityksiä nuori antaa saamalleen palvelulle? Kokemuksen merkitys nuorelle? Hämmentävätkö useampi vastaus / toimintavaihtoehto nuorta? Pitäisikö antaa vain yksi vastaus ja toimintamalli? Olitko löytänyt vastauksen jostakin muualta, muulla tavalla? Miten palvelu näkyy? Onko se tunnettu nuorten keskuudessa? Oliko vastauksesta apua? Tarvitaanko kasvokkaista neuvontaa riittääkö netti? Miten vaikuttaisi nuoren elämään, jos nuorten tieto- ja neuvontapalvelua ei olisi? Jos samasta kunnasta tulee paljon kysymyksiä, niin mitä kunnasta puuttuu kun kysytään nuorten tieto- ja neuvontatyön verkkopalvelun kautta? Jos kunnasta ei tule kysymyksiä: Mikä kunnassa on niin hyvin toimivaa, kun nuorten ei tarvitse kysyä elämään liittyvistä asioista? Kuinka tärkeää on, että tiedätte kuka teille verkossa vastaa? Kuinka tärkeää on, että voi asioida nimettömästi palvelussa? Keskustelussa nousi esille se, kuinka nuorten tieto- ja neuvontatyössä olisi hyvä arvioida vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Usein asia ei ratkea heti asioinnin jälkeen, vaan vasta pidemmän ajan päästä. Nostettiin esille myös se, että nyt palveluista tehtävillä päätöksillä on isoja vaikutuksia nuorten elämään. Toivottiin, että arviointi avaa nuorten tieto- ja neuvontatyön vaikutuksia juuri niin, että se tukee palveluiden olemassa oloa ja antaa tukea palveluiden ylläpitämiselle. Parhaiksi tavoiksi tutkia asiaa todettiin haastattelut, jossa nuoren kanssa pääsee keskustelemaan asiasta tarkemmin ja syvemmin. Haasteeksi todettiin, että löytyykö nuoria haastatteluihin. Mietittiin olisiko syytä kertoa asioinnin yhteydessä nuorelle muutamalla sanalla tutkimuksesta ja kysyä lupaa saako tutkija ottaa yhteyttä asiassa. Mietittiin kuinka verkon kautta asioivia nuoria saataisi mukaan haastatteluihin. Voisiko vastauksen yhteydessä kertoa tutkimuksesta ja pyytää nuorta ottamaan yhteyttä esimerkiksi jonkin lomakkeen kautta tms.?

6 NUORISOLAKI UUDISTUU - MUTTA MITEN? neuvotteleva virkamies Jaana Walldén & ylitarkastaja Emma Kuusi, opetus- ja kulttuuriministeriö Yleiset huomiot: Laajan ikähaitari voi olla hyvä asia. Nuoruus on kokonaisvaltaista, ei pelkkä siirtymävaihe. Jos ikärajoja kiristetään, esim 13.25v, niin silloin tietyt ikäryhmät, jotka mahdollisesti hyötyisivät nuorisotyöstä, jäävät sen ulkopuolelle. Nuorisotyön rahoituksessa voisi tarkempi ikäryhmittely (esim 0-29 v nuoret, 0-12v lapset ja 19-29v nuoret aikuiset) olla aiheellista. Nuorisolain arvoihin ja nuorisotyön määritelmään tulisi sisältää seuraavaa: vapaaehtoisuus, matala kynnys, ketteryys, sosiaalinen vahvistaminen, ennaltaehkäisevä työ, kasvun tukeminen, oppiminen, monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, sukupolvien välinen vuorovaikutus. Nuorisolaissa tulisi myös huomioida kansalaistoiminnan mahdollistaminen, ennaltaehkäisevä päihdetyö ja perhetyö. Nuorisolain valmistelussa tulisi huolehtia yhteyksistä muuhun lainsäädäntöön ainakin termistön suhteen, erityisesti lastensuojelulaki (ennaltaehkäisevä lastensuojelutyuö) nähtiin merkittäväksi nuorisotoimialan näkökulmasta. Yksityiskohtaiset huomiot: 2 (määritelmät) Tässä tulisi korostaa sosiaalista vahvistamista ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä (ajoissa huomiota erilaisiin riippuvuuksia aiheuttaviin tekijöihin, esim some, pelit jne) 7 (kuntien nuorisotyö ja politiikka) Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt sekä kunnissa vaikuttavat nuoret 7 a (monialaiset verkostot) Monialaisten yhteistyöverkostojen tehtävät tulisi olla konkreettisempia 7 b (etsivä nuorisotyö) Etsivä nuorisotyö on työmuoto, mutta sitä käytetään (virheellisesti) myös tehtävänimikkeenä Etsivä nuorisotyö tulisi olla velvollisuus (lakisääteinen tehtävä), tämä huomioitava rahoituksessa 8 (nuorten osallistuminen ja kuuleminen) Nykyisessä laissa todetaan, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kuultava termin sijaan tulisi käyttää termiä vaikuttaa, nuorten on saatava vaikuttaa heitä koskeviin asiohin. Nuorten on saatava vaikuttaa myös asioiden varhaisessa valmisteluvaiheessa. 13 (muut valtionavustukset) Tulisi suosia uusien toimintamallien pilotointia

7 OSAAVA NUORTEN TIETO- JA NEUVONTATYÖNTEKIJÄ TYÖN LAADUN KEHITTÄJÄN JA ARVIOIJANA nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinaattorit Pirjo Kovalainen, Mervi Ahola ja Heta Malinen Työryhmässä perehdyttiin työn alla olevaan nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskarttaan ja työryhmässä sivuttiin myös työmuodon auditointimallia. Lähtökohtia laatutyöskentelylle on se, että siitä syntyy hyötyä nuorille. Osaamiskarttaa on rakennettu verkoston toimijoiden kanssa ja OAMK:n Ammatillisen opettajakorkeakoulun Osaava nuorisotakuutoimija -koulutuksen osaamiskartta-aineistoon, joka on pilotti kaikille nuorisotakuutoimijoille osaamiskartta-aihioksi. Työryhmän aikana osallistujat tekivät sen hetkisen itsearvioinnin omasta osaamisestaan. Tämän jälkeen keskusteltiin itsearvioinnin tekemisestä ja osaamiskarttapohjasta. Keskusteluun nousi se, että jos ei tee konkreettista tieto- ja neuvontatyötä, itsearviointia on hankala kartan perusteella tehdä. Keskustelun jälkeen työryhmän osallistujat pohtivat ryhmissä osaamiskartan eri alueita ja keskustelivat ryhmässä niistä asioista, mitkä itsearviointia tehdessä nousivat esille. Ryhmätyöskentelyn pääkohdiksi nousivat: Osaamiskartan tasokuvaukset suhteessa audiointimatriisiin, niin että osaamisessa voisi olla 0-taso, jolloin osaamista ei olisi ollenkaan. Erikoisosaamisen osa-alueet, joita ovat esimerkiksi verkkotyö tai mediatyöskentely Osaamisprofiilien muodostaminen niin, että jokainen työntekijä täydentää omalla osaamisellaan osaamiskokonaisuutta Osaamiskarttatyöskentelyä jatketaan syksyn aikana työryhmässä, johon voi ilmoittautua aluekoordinaattori Pirjo Kovalaiselle. Auditointimalli- ja osaamiskarttatyöskentely jatkuvat tulevaisuudessa niin, että näitä molempia laatutyön malleja voitaisiin käyttää yhtenäisenä työkaluna.