Uudet PEFC FI kriteerit. PEFC-koulutustilaisuudet Syksy 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudet PEFC FI 2014 -kriteerit. PEFC-koulutustilaisuudet Syksy 2015"

Transkriptio

1 Uudet PEFC FI kriteerit PEFC-koulutustilaisuudet Syksy

2 Sisällysluettelo Dian nro Esityksen käyttöohje 3 Sertifioinnin hyödyt 4-5 Sertifiointitavat 6-7 PEFC kriteeristön teemat 8-9 Kriteerit toimijaryhmittäin Kriteerien esittely Yhteystiedot 66 2

3 3 Esityksen käyttöohje Tämä diaesitys on tarkoitettu tilanteisiin, joissa välitetään tietoa PEFC sertifioinnin kriteereistä. Esitys on ladattavissa.pdf ja.ppt-muotoisena Suomen PEFC-yhdistyksen verkkosivuilta. Esitys sisältää PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit kokonaisuutena. Esityksen diojen tekstisisällön muuttaminen on kielletty. Esityksessä olevien valokuvien käyttö muussa yhteydessä on kielletty. Diaesityksen sisältämien opasteiden avulla (ks. toimijaryhmien symbolit) esityksestä voi valita kohderyhmän mukaiset diat esitettäväksi Kriteeridiat sisältävät neljä symbolia, joilla havainnollistetaan sitä, onko kriteeri toimijan kannalta keskeinen. Symbolia reunustaa vihreä kehä, jos toimijaryhmä vaikuttaa työllään kriteerin toteutumiseen Symbolia reunustava kehä on harmaa, jos toimijaryhmä ei vaikuta kriteerin toteutumiseen Toimijaryhmät ja symbolit ovat: TYÖN TEKIJÄ metsäkoneen kuljettaja, kaivinkoneen kuljettaja, metsuri METSÄNOMISTAJA SUUNNITTELIJA metsäneuvoja, metsäsuunnittelija YRITTÄJÄ metsäpalveluyrittäjä, koneyrittäjä, työnantaja, urakanantaja Esimerkiksi tällä merkinnällä varustettu dia tarkoittaa, että työn tekijöiden ja suunnittelijoiden tulee tuntea kriteerin sisältö. Metsänomistajan tai yrittäjän ei ole välttämätöntä hallita kriteerin sisältöä pystyäkseen työssään toimimaan PEFC-sertifioinnin mukaisesti. Yllä oleva merkintä diassa tarkoittaa, että samasta aiheesta on yhteensä 3 diaa ja kyseinen dia on järjestyksessä kolmas.

4 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on käytetty kestävällä tavalla tuotettua metsäperäistä raaka-ainetta. Suomalaiset metsäsertifiointikriteerit on laadittu kotimaisista lähtökohdista kriteerit vastaavat kansainvälisiä vaatimuksia. Vaatimusten toteutumista metsästä tehtaalle ja sieltä kuluttajalle valvovat puolueettomat sertifiointilaitokset. 4 Metsät Tuotteen valmistus ja jatkojalostus Kauppa Kuluttaja

5 Metsäsertifiointi - tuo lisäarvoa ja vaalii kestävyyttä Metsänomistaja, metsäalan toimija Puun kysynnän turvaaminen Kestävän metsätalouden harjoittaminen ja metsätalouden hyväksyttävyyden edistäminen Vaikutusmahdollisuuden tarjoaminen ostotilanteeseen Varmuuden antaminen tuotteen alkuperästä Kauppa, kuluttajat Tuotteen valmistaja ja myyjä Kilpailuedun luominen Kestävän toiminnan edistäminen ja kuluttajien hyväksynnän vahvistaminen 5

6 PEFC:n sertifiointitavat Sertifiointi voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: Alueellinen ryhmäsertifiointi (ary) Ryhmäsertifiointi eli malli, jossa tilat eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta (ry) Metsänomistajakohtainen sertifiointi (mo) Alueellisia PEFC-ryhmäsertifikaatteja on kuusi, jatkossa viisi, jotka rajautuvat Suomen metsäkeskuksen palvelualueiden mukaan. 6

7 PEFC:n sertifiointitavat Metsänomistajalle vaatimukset ovat samat riippumatta siitä, missä ryhmäsertifiointimallissa hän on mukana (ary / ry) ry-mallissa metsänomistaja voi joutua toimittamaan ryhmäsertifikaatin haltijalle kriteerikohtaista toteumatietoa, koska alue-tason tietoa ei voida käyttää Metsänomistajakohtaisessa sertifioinnissa metsänomistajan velvollisuudet ovat ryhmäsertifiointia laajemmat, koska hänen täytyy huolehtia myös sertifikaatin hallinnasta ja siihen liittyvästä tiedonkeruusta Metsänomistajakohtainen sertifiointi soveltuu parhaiten isoille maanomistajille 7 Kriteerikohtaisissa vaatimuksissa on eroja Esimerkiksi kriteerissä 8 ary + ry sertifioinnissa taimikonhoidon toteutusta tarkastellaan vuosittaisen hoitotarpeen pohjalta. Sen sijaan mo sertifioinnissa toteuman tarkastelu tehdään suhteessa 5-vuotiskauden taimikonhoitotarpeeseen. Indikaattorina ary sertifioinnissa käytetään alueellista inventointitietoa. Ry + mo sertifioinnissa työmääriä tulee seurata ja toteumaa verrataan metsävaratiedon perusteella tehtyihin toimenpide-ehdotuksiin.

8 PEFC:n kriteerien rakenne Jokainen kriteeri sisältää otsikon Kriteeri 21: Työntekijöiden osaaminen varmistetaan Otsikkoa täsmennetään yhdellä tai useammalla virkkeellä Työntekijöiden riittävä ammatillinen osaaminen varmistetaan. Kriteeriin liittyy indikaattoreita, joiden perusteella sen toteutumista seurataan Työn- ja urakanantajalla 54) on näyttöä siitä, että se on varmistunut työn toteuttajien riittävästä osaamisesta kuhunkin tehtävänään olevaan työhön. Kriteeriin liittyvät määritelmät täsmennetään 54) Työn- ja urakanantajalla tarkoitetaan tapauksesta riippuen työnantajarekisteriin rekisteröitynyttä työnantajaa, puunkorjuutyömaan haltijaa tai aliurakoitsijan urakanantajaa. Kriteerit voidaan ryhmitellä esimerkiksi seuraaviin teemoihin: 8 Metsäluonto Metsävarat ja metsien kasvu Sosiaalinen vastuu

9 9 Noudatamme lakeja Turvaamme saamelaiskulttuurin Säilytämme metsien hiilinielun Turvaamme poronhoidon toimintaedellytykset Säilytämme kiinteät muinaisjäännökset Edistämme monikäyttöedellytyksiä Turvaamme jokamiehenoikeudet Edistämme metsänomistajien osaamista Hankimme metsätyöpalvelut hyvillä käytännöillä Ilmoitamme metsän käytöstä Hyödynnämme ajantasaista metsävaratietoa Emme roskaa metsiä Edistämme lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhdetta Noudatamme työnantajavelvoitteita Varmistamme metsänhoitotöiden laadun Varmistamme Työntekijän osaamisen Huolehdimme työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasaarvosta Huolehdimme puuston terveydestä Turvaamme pohjavedet Korjaamme energiapuuta kestävästi Turvaamme suojelualueet Turvaamme vesistöjen ja pienvesien laadun Käytämme kasvinsuojeluaineita vastuullisesti Hoidamme taimikot kuntoon Turvaamme arvokkaat Ylläpidämme elinympäristöt suoluontoa Turvaamme uhanalaiset lajit Käytämme tulta luonnonhoidossa Huolehdimme vesiensuojelusta Jätämme säästö- ja runkolahopuustoa Uudistamme luontaisilla puulajeilla Emme uudista muuntogeenisillä puulajeilla

10 Lakisääteisiä vaatimuksia 1 noudatetaan Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten 32elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan Poronhoidon toimintaedellytykset 31 turvataan Kiinteät muinaisjäännökset 30säilytetään 29 Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään Metsiä ei roskata metsätalouden 28 toimenpiteissä Jokamiehenoikeudet 27 turvataan Lasten ja nuorten metsätietämystä ja 26luontosuhteen kehittymistä edistetään Metsänomistajien osaamista 25edistetään monipuolisesti Metsätyöpalveluiden hankinnoissa 24 noudatetaan hyviä käytäntöjä Työnantajavelvoitteita 23 noudatetaan Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja 22 tasa-arvosta huolehditaan Metsien puusto 2 säilytetään hiilinieluna Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun 3 laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat Metsänhoitotöiden laatu 5varmistetaan Puuston terveydestä 6 huolehditaan Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen 4 metsävaratiedon hyödyntämiseen PEFC kriteeristö muodostuu 32 kriteeristä. Sertifiointiin osallistuvana sinun on tärkeä tuntea omaan toimintaasi liittyvät kriteerit. Pohjavesien laatu turvataan 19 metsätalouden toimenpiteissä Kasvinsuojeluaineita 20 käytetään vastuullisesti Energiapuuta korjataan 7 kestävästi Taimikot hoidetaan oikea- 8aikaisesti kuntoon Suojelualueiden 9suojeluarvot turvataan Arvokkaiden elinympäristöjen 10ominaispiirteet säilytetään Suoluonnon monimuotoisuutta 11 ylläpidetään Uhanalaisten lajien tunnetut 12 elinpaikat turvataan Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla 13 edistetään metsälajien monimuotoisuutta Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään 14 metsätalouden toimenpiteissä Metsänuudistamisessa käytetään Suomen 15 luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Muuntogeenistä 16 metsänviljelyaineistoa ei käytetä Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä 17 toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 10 Työntekijöiden osaaminen 21varmistetaan Vesiensuojelusta huolehditaan 18 kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla

11 Lakisääteisiä vaatimuksia 1 noudatetaan Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten 32elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan Poronhoidon toimintaedellytykset 31 turvataan Kiinteät muinaisjäännökset 30säilytetään Metsien monikäyttöedellytyksiä 29 edistetään Metsiä ei roskata metsätalouden 28 toimenpiteissä Jokamiehenoikeudet 27 turvataan Lasten ja nuorten metsätietämystä ja 26luontosuhteen kehittymistä edistetään Metsänomistajien osaamista 25edistetään monipuolisesti Metsätyöpalveluiden hankinnoissa 24 noudatetaan hyviä käytäntöjä Työnantajavelvoitteita 23 noudatetaan Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja 22 tasa-arvosta huolehditaan Metsien puusto 2 säilytetään hiilinieluna Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun 3 laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen 4 metsävaratiedon hyödyntämiseen Vahvennetulla tekstillä korostetut 14 kriteeriä koskevat kaikkia toimijoita Pohjavesien laatu turvataan 19 metsätalouden toimenpiteissä Kasvinsuojeluaineita 20 käytetään vastuullisesti Metsänhoitotöiden laatu 5varmistetaan Puuston terveydestä 6 huolehditaan Energiapuuta korjataan 7 kestävästi Taimikot hoidetaan oikea- 8aikaisesti kuntoon Suojelualueiden 9suojeluarvot turvataan Arvokkaiden elinympäristöjen 10ominaispiirteet säilytetään Suoluonnon monimuotoisuutta 11 ylläpidetään Uhanalaisten lajien tunnetut 12 elinpaikat turvataan Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla 13 edistetään metsälajien monimuotoisuutta Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään 14 metsätalouden toimenpiteissä Metsänuudistamisessa käytetään Suomen 15 luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Muuntogeenistä 16 metsänviljelyaineistoa ei käytetä Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä 17 toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 11 Työntekijöiden osaaminen 21varmistetaan Vesiensuojelusta huolehditaan 18 kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla

12 Lakisääteisiä vaatimuksia 1 noudatetaan Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun 3 laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat Metsänhoitotöiden laatu 5varmistetaan Puuston terveydestä 6 huolehditaan Energiapuuta korjataan 7 kestävästi Kiinteät muinaisjäännökset 30säilytetään 29 Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään Metsiä ei roskata metsätalouden 28 toimenpiteissä TYÖN TEKIJÄ metsäkoneen kuljettaja, kaivinkoneen kuljettaja, metsuri, omatoiminen metsänomistaja 20 kriteeriä Suojelualueiden 9suojeluarvot turvataan Arvokkaiden elinympäristöjen 10ominaispiirteet säilytetään Suoluonnon monimuotoisuutta 11 ylläpidetään Uhanalaisten lajien tunnetut 12 elinpaikat turvataan Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään 14 metsätalouden toimenpiteissä Työnantajavelvoitteita 23 noudatetaan Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja 22 tasa-arvosta huolehditaan Pohjavesien laatu turvataan 19 metsätalouden toimenpiteissä Kasvinsuojeluaineita 20 käytetään vastuullisesti Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä 17 toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 12 Työntekijöiden osaaminen 21varmistetaan Vesiensuojelusta huolehditaan 18 kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla

13 Lakisääteisiä vaatimuksia 1 noudatetaan Metsien puusto 2 säilytetään hiilinieluna Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun 3 laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat Metsänhoitotöiden laatu 5varmistetaan Puuston terveydestä 6 huolehditaan Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen 4 metsävaratiedon hyödyntämiseen Energiapuuta korjataan 7 kestävästi Taimikot hoidetaan oikea- 8aikaisesti kuntoon Kiinteät muinaisjäännökset 30säilytetään Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään 29 Jokamiehenoikeudet 27 turvataan METSÄNOMISTAJA 23 kriteeriä Suojelualueiden 9suojeluarvot turvataan Arvokkaiden elinympäristöjen 10ominaispiirteet säilytetään Suoluonnon monimuotoisuutta 11 ylläpidetään Uhanalaisten lajien tunnetut 12 elinpaikat turvataan Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla 13 edistetään metsälajien monimuotoisuutta Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään 14 metsätalouden toimenpiteissä Pohjavesien laatu turvataan 19 metsätalouden toimenpiteissä Metsänuudistamisessa käytetään Suomen 15 luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Muuntogeenistä 16 metsänviljelyaineistoa ei käytetä Kasvinsuojeluaineita 20 käytetään vastuullisesti Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä 17 toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 13 Vesiensuojelusta huolehditaan 18 kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla

14 Lakisääteisiä vaatimuksia 1 noudatetaan Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten 32elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan Poronhoidon toimintaedellytykset 31 turvataan Kiinteät muinaisjäännökset 30säilytetään Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään 29 Metsien puusto 2 säilytetään hiilinieluna Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun 3 laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen 4 metsävaratiedon hyödyntämiseen Puuston terveydestä 6 huolehditaan Energiapuuta korjataan 7 kestävästi Taimikot hoidetaan oikea- 8aikaisesti kuntoon Suojelualueiden 9suojeluarvot turvataan Arvokkaiden elinympäristöjen 10ominaispiirteet säilytetään Suoluonnon monimuotoisuutta 11 ylläpidetään Lasten ja nuorten metsätietämystä ja 26luontosuhteen kehittymistä edistetään Metsänomistajien osaamista 25edistetään monipuolisesti SUUNNITTELIJA metsäneuvoja, metsäsuunnittelija 25 kriteeriä Pohjavesien laatu turvataan 19 metsätalouden toimenpiteissä Uhanalaisten lajien tunnetut 12 elinpaikat turvataan Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla 13 edistetään metsälajien monimuotoisuutta Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään 14 metsätalouden toimenpiteissä Metsänuudistamisessa käytetään Suomen 15 luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Muuntogeenistä 16 metsänviljelyaineistoa ei käytetä Kasvinsuojeluaineita 20 käytetään vastuullisesti Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä 17 toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 14 Vesiensuojelusta huolehditaan 18 kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla

15 Lakisääteisiä vaatimuksia 1 noudatetaan Metsänhoitotöiden laatu 5varmistetaan Puuston terveydestä 6 huolehditaan Energiapuuta korjataan 7 kestävästi Kiinteät muinaisjäännökset 30säilytetään 29 Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään Metsiä ei roskata metsätalouden 28 toimenpiteissä Lasten ja nuorten metsätietämystä ja 26luontosuhteen kehittymistä edistetään Metsänomistajien osaamista 25edistetään monipuolisesti Metsätyöpalveluiden hankinnoissa 24 noudatetaan hyviä käytäntöjä Työnantajavelvoitteita 23 noudatetaan Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja 22 tasa-arvosta huolehditaan Pohjavesien laatu turvataan 19 metsätalouden toimenpiteissä Kasvinsuojeluaineita 20 käytetään vastuullisesti YRITTÄJÄ metsäpalveluyrittäjä, työnantaja, urakanantaja 24 kriteeriä Suojelualueiden 9suojeluarvot turvataan Arvokkaiden elinympäristöjen 10ominaispiirteet säilytetään Suoluonnon monimuotoisuutta 11 ylläpidetään Uhanalaisten lajien tunnetut 12 elinpaikat turvataan Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään 14 metsätalouden toimenpiteissä Metsänuudistamisessa käytetään Suomen 15 luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Muuntogeenistä 16 metsänviljelyaineistoa ei käytetä Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä 17 toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 15 Työntekijöiden osaaminen 21varmistetaan Vesiensuojelusta huolehditaan 18 kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla

16 Tästä alkaa PEFC FI kriteerien (PEFC FI 1002:2014, PEFCmetsäsertifioinnin kriteerit), esittely 16

17 PEFC sertifiointitavat ja kriteeristö Kriteereiden ja indikaattoreiden (mittareiden) soveltamista koskevat lyhenteet: (ary) alueellinen ryhmäsertifiointi (ry) muu ryhmäsertifiointi (mo) metsänomistajakohtainen sertifiointi. Kunkin kriteerin kohdalla on mainittu, mikäli kriteeri on tarkoitettu sovellettavaksi määritellyssä sertifiointiluokassa. 17

18 Kriteeri 1 Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan 18 Metsätaloudessa noudatetaan voimassa olevaa metsä-, ympäristö- ja työlainsäädäntöä sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. Ahvenanmaan maakunnassa sovelletaan Ahvenanmaan lainsäädäntöä ja viranomaispäätöksiä siltä osin kuin ne kuuluvat Ahvenanmaan itsehallinto-oikeuteen.

19 Kriteeri 2 Metsien puusto säilytetään hiilinieluna Metsävarojen määrä ja laatu turvataan huolehtimalla metsän uudistamisesta uudistushakkuissa. (ry + mo) Hakkuissa ei ylitetä alueen suurinta kestävää hakkuumäärää auditointia edeltävällä viisivuotisjaksolla. Jakson hakkuumäärä voi kuitenkin luonnontuhon vuoksi olla suurinta kestävää hakkuumäärää suurempi. Kriteeriä sovelletaan, kun sertifioitu pinta-ala on vähintään ha. (ary) 19

20 Kriteeri 3 Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat 20 Hakkuisiin liittyvien lakisääteisten velvoitteiden ja metsäsertifioinnin kriteerien täyttymiseksi hakkuutoimenpidealueelle laaditaan ennen hakkuita metsänkäyttöilmoitus tai erillinen ympäristöselvitys niissä tapauksissa, joissa metsänkäyttöilmoitus ei ole lakisääteinen eikä sitä ole tehty. Kriteeri ei koske kotitarvehakkuita. Ympäristöselvitys sisältää arvion toimenpiteen tekemisen vaikutuksista seuraavien kohteiden ominaispiirteiden säilymiseen: - suojelualueet (kriteeri 9) - metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (kriteeri 10) - uhanalaisten lajien elinpaikat (kriteeri 12) - kiinteät muinaisjäännökset (kriteeri 30) - maanomistajan omalla päätöksellään rajaamat tai kaavoituksella rajatut riistanhoito-, virkistys- tms. kohteet. Yleis-, asema- ja ranta-asemakaava-alueilla kaavan laadinnan yhteydessä laadittu ympäristöselvitys kattaa kriteerin vaatimuksen.

21 Kriteeri 4 Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen Metsänomistajalla on käytössään päätöksentekonsa tueksi ajantasaiset tiedot tilansa metsävaroista, luontokohteista ja kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä arvio hakkuumahdollisuuksista ja metsänhoitotarpeista. Kriteeri koskee niitä metsänomistajia, joilla sertifioidun metsätalousmaan pinta-ala on vähintään 50 ha. Esimerkiksi metsänomistajalle maksuton Metsään.fi palvelu kattaa vaatimuksen tarvittavista tiedoista Alueellisella metsäsuunnittelulla (esimerkiksi alueellinen metsäohjelma) edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. (ary) 21

22 Kriteeri 5 Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan Metsänomistajille metsäpalveluita tarjoavilla toimijoilla on käytössään laadunseuranta työn laadun hallintaan metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoon liittyvissä töissä. (ary+ry) Toimijoilla tarkoitetaan metsänomistajille metsäpalveluita tarjoavia yrityksiä kuten metsänhoitoyhdistyksiä, metsäyhtiöitä ja metsäpalveluyrittäjiä Työn laadunseurannalla tarkoitetaan menettelytapaa, jolla osoitetaan tehdyn työn laatu asetettuihin vaatimuksiin nähden. Laadunseuranta voi olla työn toteuttajan tekemää omavalvontaa ja/tai ulkopuolisen tahon tekemää seurantaa. Laadun varmistamisesta oltava maininta työtilausta koskevissa sopimuksissa 22 Metsänhoitotöihin luetaan kuuluviksi seuraavat työlajit: maanmuokkaus, kylvö, istutus, taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus.

23 Kriteeri 6 Puuston terveydestä huolehditaan Kuusenjuurikäävän ja männynjuurikäävän leviämistä estetään riskikohteiden* puunkorjuussa. * Eteläisen ja keskisen Suomen alueilla sijaitsevat havupuuvaltaiset hakkuukohteet, joilla puunkorjuu tehdään toukokuun 1. päivän ja marraskuun 30. päivän välisenä aikana. Juurikäävän torjunnassa käytetään käyttäjille turvallisia menetelmiä. 23 Turvallisia menetelmiä ovat havupuukantojen käsittely harmaaorvakkatai urealiuoksella sekä sienitautien leviämistä aiheuttavien havupuiden kantojen poisto uudistushakkuualueelta.

24 Kriteeri 6 Puuston terveydestä huolehditaan Puunkorjuussa vältetään kasvamaan jäävän puuston vahingoittamista sekä puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita. Vaurioituneiden puiden keskimääräinen osuus on enintään 5% kasvamaan jätetyistä kasvatuskelpoisista puista Kivennäismaiden kasvatushakkuissa metsäkoneiden aiheuttamien ajourapainumien keskimääräinen osuus on enintään 5% ajourien pituudesta. Puutavaran varastoinnissa huolehditaan hyönteistuhojen torjunnasta. Korjuujäljen tarkastusmenettelyn tulee olla vertailukelpoinen Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän maastotarkastusohjeen kanssa. 24

25 Kriteeri 7 Energiapuuta korjataan kestävästi Korjattaessa latvusmassaa ja kantoja hakkuualoilta toimitaan tavoilla, jotka ottavat huomioon hakkuualan puuntuotoskyvyn ja monimuotoisuuden sekä vesiensuojeluun liittyvät näkökohdat. 25

26 Kriteeri 7 Energiapuuta korjataan kestävästi Uudistushakkuualoille jätetään korjaamatta biomassaa latvusmassaa noin 30 % mahdollisimman tasaisesti säästökantoja vähintään 25 kpl/ha, savi- ja silttimailla vähintään 50 kpl/ha lisäksi aiemmissa hakkuissa jääneet kannot sekä alle 15 cm paksut kannot juurikäävän saastuttamilta alueilta voidaan korjata kaikki havupuun kannot Energiapuun korjuussa ei korjata eläviä säästöpuita eikä vaurioiteta järeitä lahopuita. Energiapuuviljelmiä varten ei oteta käyttöön luonnontilaisia soita. Biomassan säästämistä koskevat vaatimukset eivät koske yleis- ja asemakaavaalueiden niitä alueita, joilla metsälakia ei sovelleta. Kasvatushakkuiden energiapuun korjuussa säästetään mahdollisuuksien mukaan riistatiheikköjä. 26

27 Kriteeri 7 Energiapuuta korjataan kestävästi 27

28 Kriteeri 8 Taimikot hoidetaan oikea-aikaisesti kuntoon Sertifiointialueen vuotuisesta taimikonhoitotarpeesta on tehty vuosittain vähintään 60 % (ary+ry) Metsänomistajan metsissä on tehty vähintään 60 % 5-vuotiskauden taimikonhoitotarpeesta (mo) Taimikonhoitoon kuuluvia työlajeja ovat taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus 28

29 Kriteeri 9 Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Luonnonsuojelulain mukaisesti perustettujen suojelualueiden tai Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoja ei heikennetä metsätalouden toimenpiteillä. Suojelualueiden ja Natura verkostoon kuuluvien alueiden sijaintitiedot ovat metsäviranomaisen ja alueella toimivien metsäorganisaatioiden tiedossa ja muiden metsäsertifiointiin sitoutuneiden toimijoiden tiedossa tarvittavin osin. Metsänomistajan metsissä sijaitsevien suojelualueiden ja Natura verkostoon kuuluvien alueiden sijaintitiedot ovat metsänomistajan tiedossa. 29 Suojelu- ja Natura-alueiden sijaintitieto on saatavilla esimerkiksi paikkatietoikkuna.fi -palvelusta Natura-alueilla metsätaloustoimenpiteet tehdään sen lain asettamin velvoittein, jolla Natura-alue on perustettu. Lisäksi noudatetaan ympäristöviranomaisen ja maanomistajan yhteisesti sopimaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa tai vastaavaa.

30 Kriteeri 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Kriteeri 10 sisältää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen määrittelyn sekä elinympäristöjen turvaamiseen liittyviä käytönrajoituksia. Kriteeri koskee seuraavia arvokkaita elinympäristöjä: Metsälain 10 :n tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt Luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset luontotyypit Muut kriteerissä luetellut luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt. 30

31 Kriteeri 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään 31 Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia suojeltuja metsäisiä luontotyyppejä, jotka luonnonsuojeluviranomainen on luonnonsuojelulain 30 :n mukaisesti päätöksellään määritellyt ja antanut päätöksen tiedoksi maanomistajalle tai haltijalle, ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä kohteella vaarantuu. Metsälain 10 :n mukaisten luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten sekä ympäristöstään selvästi erottuvien erityisen tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tai vahvistavalla tavalla. Kohteissa ovat sallittuja myös ne toimenpiteet, joille metsäviranomainen on myöntänyt luvan metsälain 11 :n perusteella.

32 Kriteeri 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Lisäksi toimenpiteissä säilytetään jäljempänä lueteltujen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden elinympäristöjen biologista monimuotoisuutta luonnehtivat, tärkeimmät ominaispiirteet valtaosalla ao. kohteesta. Elinympäristöt ovat tärkeimmiltä ominaispiirteiltään luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selvästi maastossa havaittavia ja tunnistettavissa olevia. Supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet Ojittamattomat korvet Ojittamattomat lettorämeet Lehtipuuvaltaiset lehdot Puustoltaan vanhat metsät Luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat 32

33 Kriteeri 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Veden vaikutus Veden vaikutus Veden vaikutus 33 Topografia Karuus Rehevyys

34 Kriteeri 11 Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään Luonnontilaisten ja harvinaistuneiden suotyyppien säilyminen turvataan. Luonnontilaisia soita ei uudisojiteta. Kunnostusojituksia tehdään vain sellaisilla alueilla, joilla ojitus on lisännyt selvästi puuston kasvua. Kunnostusojituksen tulee olla taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Tarkoituksenmukaisiksi kunnostusojituskohteiksi ei katsota puuntuotannollisesti vähätuottoisia turvemaita. Kunnostusojituksessa ja muussa vesitalouden järjestelyssä otetaan erityisesti huomioon harvinaistuneet suotyypit sekä niiden luonnontilaan palautumisen mahdollisuudet. Luonnontilaisten avosoiden sekä ennallistumaan jätettävien puuntuotannollisesti vähätuottoisten turvemaiden reunaan jätetään riistanhoidollinen 5 10 metriä leveä suojakaista, jolla ei tehdä maanpinnan muokkausta eikä nosteta kantoja ja jolla säilytetään pensaskerros sekä pienikokoista (rinnankorkeusläpimitaltaan alle 7 cm) puustoa. 34

35 Kriteeri 11 Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään Luonnontilainen avosuo Luonnontilaisen avosuon reunaan (kuva) jätetään riistanhoidollinen 5 10 metriä leveä suojakaista, jolla ei tehdä maanpinnan muokkausta eikä nosteta kantoja ja jolla säilytetään pensaskerros sekä pienikokoista puustoa. 35 Korpityypin vaihettumisvyöhyke

36 Kriteeri 12 Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Metsätalouden toimenpiteissä turvataan erityisesti suojeltavien lajien tunnetut elinpaikat, jotka alueellinen ELYkeskus on rajannut ja ilmoittanut kohteen omistajille ja/tai haltijoille. Lisäksi turvataan luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä muiden uhanalaisten lajien tiedossa olevat elinpaikat Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -toimintamallin mukaisesti. 36

37 Kriteeri 13 Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta Metsäpaloista ja palon vaurioittamasta puuaineksesta riippuvaisen lajiston elinympäristöjä ylläpidetään ja lisätään luonnonhoidollisilla kulotuksilla ja poltoilla. Alueella vuosittain tehtyjen luonnonhoidollisten kulotusten lukumäärä on vähintään 1 kulotus/vuosi/ hehtaaria. 37 Kriteeriä ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa tai jos sertifioidun metsätalousmaan pinta-ala on yhteensä alle ha. Kulotusten lukumäärään luetaan paahderinteiden ja säästöpuuryhmien poltot, uudistusalojen kulotukset sekä kaskeamiset, yli viiden hehtaarin laajuiset metsäpalot ja suojelualueilla tehdyt ennallistamispoltot.

38 Kriteeri 14 Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kasvatus- ja uudistushakkuukohteille jätetään pysyvästi sekä säästöpuita että järeää runkolahopuustoa. Säästöpuut ovat eläviä, maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia puita. Runkolahopuustolla tarkoitetaan rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 cm paksuja keloja ja muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita. Hakkuissa pysyvästi jätettyjen säästö- ja lahopuiden lukumäärä on yhteensä keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarilla leimikkotasolla. Säästöpuut voidaan keskittää leimikkotasolla. 38

39 Kriteeri 14 Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Säästöpuiksi jätetään: petolintujen pesäpuut järeät katajat vanhat palokoroiset puut aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä jaloja lehtipuita kookkaita haapoja puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia tervaleppiä kolopuita. Edellä lueteltujen ja järeän runkolahopuuston puuttuessa jätetään säästöpuiksi biologisen monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm paksuja puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi. 39

40 Kriteeri 15 Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja erityistapauksia lukuun ottamatta. Erityistapauksia ovat muun muassa puisto- ja taajamametsiköiden perustaminen, joulukuusten kasvatus ja havujen tuotanto, maiseman hoidon tai kulttuuriympäristön säilymisen vuoksi istutetut metsiköt ja puut sekä Hybridihaavan viljely. 40 Siperianlehtikuusi rinnastetaan Suomen luontaiseen lajistoon kuuluviin puulajeihin.

41 Kriteeri 16 Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä Metsänviljelyssä ei käytetä muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa eikä muutakaan metsänviljelyaineistoa, jonka käyttöä viranomainen ei ole hyväksynyt. 41

42 Kriteeri 17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta MERI JÄRVI LAMPI JOKI LÄHDE PURO Vesistöjen ja lähteiden varteen jätetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova suojakaista, jossa säilytetään kasvillisuuden kerroksellisuus. Suojakaistalla ei tehdä maanmuokkausta - lannoitusta - kantojen korjuuta - pensaskerroksen kasvillisuuden raivausta- kemiallista torjuntaa kasvinsuojeluaineilla Latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään 42 Suojakaistalta voidaan poimia muuta puustoa kuin kriteerissä 14 mainittuja säästöja lahopuita siten, että kaistalla olevaa pensaskerrosta ja pienikokoista puustoa säilytetään. 42

43 Kriteeri 17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Suojakaistalle jätettyjä säästöpuita Uudistusalan valumavedet sisältävät kiintoaineita ja ravinteita, jotka kuormittavat vesistöjä. Kuormitusta ehkäistään suojakaistalla, jonka käsittelyä sertifiointikriteeri rajoittaa. Suojakaistalla säilytettävä kerroksellinen kasvillisuus ja rikkomaton maanpinta sitovat itseensä uudistusalalta valuvassa vedessä olevat ravinteet ja kiintoaineksen. Suojakaistan leveys on rannan kasvillisuus ja maaston muoto huomioon ottaen vähintään 5-10 metriä. Suokaistan pensaskerros on säilytetty

44 Kriteeri 18 Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla Kunnostusojitussuunnitelmiin sisältyy vesiensuojelusuunnitelma Vesiensuojelusuunnitelmaan sisältyvät vesiensuojelutoimenpiteet on toteutettu tarkoituksenmukaisella tavalla. Uudistusaloilla, joilta johdetaan vesiä laskuojaan, toteutetaan tarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet. Vesiensuojelusuunnitelmiin sisältyvät muun muassa: - kunnostusojitukseen liittyvien toimenpiteiden vaikutus vesistöjen veden korkeuteen - kriteereissä 10 määriteltyjen arvokkaiden elinympäristöjen ja kriteerissä 11 määriteltyjen harvinaisten ja harvinaistuneiden suotyyppien huomioon ottaminen - kunnostusojituksesta mahdollisesti aiheutuva maaperän syöpymisvaara - kaltevuussuhteet ja vesien johtaminen pois kunnostusojitusalueelta 44

45 Kriteeri 19 Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä Vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka I) pohjavesialueilla ei Käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita Korjata kantoja Käytetä lannoitteita turvemaiden tuhkalannoitus on kuitenkin sallittua. Vedenhankintaan soveltuvilla (luokka II) pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. 45 Kasvinsuojeluaineiden käytöllä ei tarkoiteta taimitarhoilla tukkimiehentäin torjunta-aineella käsiteltyjen taimien istutusta pohjavesialueella eikä kantokäsittelyaineiden levitystä, kun levityksessä noudatetaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes 53) kasvinsuojelurekisterissä antamia ohjeita ja rajoituksia. Pohjavesialueet löytyvät paikkatietoikkuna.fi palvelusta

46 Kriteeri 20 Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti Metsien hoidossa ja puunkorjuussa käytetään vain hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Hyväksytyt kasvinsuojeluaineet on listattu Tukesin kasvinsuojelurekisterissä Kasvinsuojeluaineita käytetään vain välttämättömissä tapauksissa. Näitä voivat olla esimerkiksi metsänuudistamisaloilla taimia haittaavan pintakasvillisuuden torjunta, lehtipuiden kantojen käsittely, tukkimiehentäin torjunta, hirvieläinten aiheuttamien tuhojen torjunta ja metsissä tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien havupuutavaravarastojen käsittely hyönteistuhojen leviämisen estämiseksi. 46

47 Kriteeri 20 Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti Kasvinsuojeluaineiden käyttö juurikäävän leviämisen estämiseksi on sallittua kantokäsittelyllä muualla kuin kriteerissä 10 tarkoitetuissa arvokkaissa elinympäristöissä. Lehtipuuvesakkoja ei käsitellä metsänuudistamisaloilla eikä taimikoissa kemiallisin lehvästöruiskutuksin lukuun ottamatta käsittelyä haavan vesakoiden levittämän sienitaudin hävittämiseksi männyn taimikoista. Kriteerissä 10 tarkoitetuissa arvokkaissa elinympäristöissä ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. 47

48 Yhteenveto työn- ja urakanantajaa velvoittavista kriteereistä 21, 22, 23 ja 24 Työntekijöiden osaaminen varmistetaan Työn- ja urakanantajan on varmistettava työn toteuttajan riittävä osaaminen Työn tekijällä käytössä tarvittavat yleisohjeet, työmaakohtaiset työohjeet ja kartat Tilaaja vastaa ellei muuta ole sovittu, että epäselvät työmaan rajat (esim. vaikeasti havaittava luontokohde) merkitään maastoon 48

49 Yhteenveto työn- ja urakanantajaa velvoittavista kriteereistä 21, 22, 23 ja 24 Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan Työn toteuttajille ja työntekijöille luodaan edellytykset turvalliseen ja laadukkaaseen työntekoon. Työn- ja urakanantajalla menettely työturvallisuudesta ja terveydestä Työntekijällä yleiset sekä työmaakohtaiset työturvallisuusohjeet Työohjeet työn tekijän ymmärtämällä kielellä Työterveyshuolto, TYKY-toiminta, tasa-arvosuunnitelma 49

50 Yhteenveto työn- ja urakanantajaa velvoittavista kriteereistä 21, 22, 23 ja 24 Työnantajavelvoitteita noudatetaan Työn- ja urakanantajat noudattavat työ- ja sosiaalilainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Menettelytapa-ohjeella varmistetaan lainsäädännön noudattaminen Työsopimuksen kirjallisena ja arkistoituna, työaikakirjanpito, korvaukset ja lisät lain ja sopimusten mukaan Ulkomaalaisten työn tekijöiden informointi oikeuksista ja velvollisuuksista Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Työn- ja urakanantajat ovat maksaneet verot sekä sosiaaliturva- ja työeläkemaksut. He edellyttävät alihankkijoidensa ja heille työvoimaa vuokraavien yritysten maksavan verot sekä sosiaaliturva- ja työeläkemaksut sekä noudattavan työ- ja sosiaalilainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa lainsäädäntöä 50

51 Kriteeri 21 Työntekijöiden osaaminen varmistetaan 51 Työntekijöiden riittävä ammatillinen osaaminen varmistetaan. Työn- ja urakanantajalla on näyttöä siitä, että se on varmistunut työn toteuttajien riittävästä osaamisesta kuhunkin tehtävänään olevaan työhön. Työnantajalla on näyttöä siitä, että se huolehtii ammatillisen osaamisen ylläpidosta ja tarvittavasta kehittämisestä työsuhteen kestäessä. Työn tekijällä on käytössään työssä tarvittavat yleisohjeet. Työn tekijälle on annettu työmaakohtaiset työohjeet ja kartat, joissa on merkitty työmaan rajaus sekä huomioitu laatu-, ympäristö- ja muut vaatimukset (esim. maanomistajan kanssa sovitut toimet). Tilaaja vastaa ellei muuta ole sovittu, että epäselvä työmaan raja, toimenpiteen raja sekä vaikeasti havaittava erityisen arvokas luontokohde merkitään maastoon.

52 Kriteeri 22 Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan Työn toteuttajille ja työntekijöille luodaan edellytykset turvalliseen ja laadukkaaseen työntekoon. Työn- ja urakanantajalla on menettely, jolla ne varmistavat, että teetetty työ ei vaaranna työn toteuttajien/työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Työn toteuttajalla/työntekijällä on käytössään yleiset työturvallisuusohjeet. Työnantaja tunnistaa ja ottaa toiminnassaan huomioon työstä, työolosuhteista ja työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Työnantaja on järjestänyt lainmukaisen työterveyshuollon. Työnantaja järjestää olosuhteisiin sopivaa työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työnantaja, jonka henkilöstö on säännöllisesti vähintään 30 henkeä, laatii vuosittain yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman lain vaatimusten mukaisesti. Edellä mainitut indikaattorit voidaan osoittaa täytetyksi, jos ne sisältyvät organisaation työsuojelun toimintaohjelmaan tai henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Työn toteuttajalle/työntekijälle on annettu tiedoksi työtä/työmaata koskevat työturvallisuutta mahdollisesti vaarantavat tekijät ja maastokohdat. Työhön liittyvät ohjeet on annettu työn toteuttajan/työntekijän ymmärtämällä kielellä. Työntekijällä on tarvittaessa käytettävissään yhteistä kieltä puhuva ja ymmärtävä tulkkaustaitoinen henkilö työhön liittyvissä asioissa. 52

53 Kriteeri 23 Työnantajavelvoitteita noudatetaan 53 Työn- ja urakanantajat noudattavat työ- ja sosiaalilainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Työn- ja urakanantajat antavat työpaikkojen henkilöstön edustajalle tilaajavastuulain edellyttämät tiedot. Työnantaja tuntee häntä velvoittavien työehtosopimusten, työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä ulkomaalaista työvoimaa käytettäessä sitä koskevan lainsäädännön velvoitteet ja työnantajalla on menettelytapa-ohje, joilla varmistetaan voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen. Työnantajat tekevät työsopimukset kirjallisina ja arkistoivat ne. Työaikalain piirissä olevien työntekijöiden työaikakirjanpito järjestetään ja tehtyyn työaikaan perustuvat korvaukset ja lisät korvataan työaikalain tai työehtosopimusten edellyttämällä tavalla. Työehtosopimusten ja edellä mainitun lainsäädännön rikkomuksista alueella pyydetään lausunnot työntekijäjärjestöiltä. Työnteon alkaessa työnantajan taikka tilaajan on varmistuttava, että hänen sopimuskumppaninaan olevaa ulkomaalaista työn toteuttajaa taikka työntekijää on informoitu hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työn tekijänä Suomessa (esim. Suomeen työhön -opas, joka löytyy osoitteesta

54 Kriteeri 24 Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Työn- ja urakanantajat ovat maksaneet verot sekä sosiaaliturva- ja työeläkemaksut. He edellyttävät alihankkijoidensa ja heille työvoimaa vuokraavien yritysten maksavan verot sekä sosiaaliturva- ja työeläkemaksut sekä noudattavan työ- ja sosiaalilainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa lainsäädäntöä. Metsäorganisaatioiden metsätyötä koskevissa hankinnoissa noudatetaan hyviä hankintakäytäntöjä. 54

55 Kriteeri 24 Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Tilaajan selvitykset Tilaajalla on asiakirjat tilaajavastuulain mukaisten selvitysten tekemisestä. Selvitysvelvollisuus tilaajavastuulain edellyttämistä asioista on, kun urakointikokonaisuuden arvo ylittää tilaajavastuulaissa määritetyn arvon (7 500 vuonna 2014) tai vuokratyövoiman käyttö ylittää 10 työpäivää. Tarjouskilpailuun osallistuvien on vakuutettava täyttävänsä tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet. Tilaajavastuulain mukaiset selvitykset tarkistetaan aina ennen sopimuksen tekemistä sekä hankintatavasta riippumatta vähintään vuosittain. 55

56 Kriteeri 24 Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Hyvät käytännöt Urakanantajalla on kirjallisesti kuvattu hankintamenettely, jota se noudattaa hankinnoissa. Menettely kerrotaan hankintaneuvotteluihin tai tarjouskilpailuihin osallisille etukäteen. Palveluiden hankinnassa tilaajan on varauduttava palveluntuottajan mahdolliseen vaihtumiseen riittävän pitkällä siirtymäajalla. Tilaajavastuulain raja-arvon ylittävät urakointisopimukset tehdään kirjallisina ja ne arkistoidaan. Urakanantajalla on luettelo niistä alihankkijoista, joilta ne ovat ostaneet kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana metsätalouden urakointipalveluita. Urakanantajat ilmoittavat alihankkijoilleen tiedossa olevista merkittävistä urakointitoiminnan tuotantokatkoksista tai tuotannonrajoituksista riittävän ajoissa ennen niiden aloittamista. 56

57 Kriteeri 24 Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Alihankinta- tai vuokrasopimuksiin on sisällytettävä koko alihankintaketjussa alla mainitut sopimusehdot: I. Sopimukseen on kirjattava tilattuun työhön tai tehtävään lain mukaan sovellettava työehtosopimus tai työehtosopimukset. II. III. Sopimussuhteen aikana alihankkijalla tai vuokrayrityksellä on tilaajan pyytäessä velvollisuus esittää tilaajalle tilaajavastuulain mukainen selvitys velvoitteiden hoitamisesta. Sopimukseen on kirjattava oikeus irtisanoa tai purkaa sopimus, jos toinen sopimuspuoli ei anna asianmukaista selvitystä velvoitteiden täyttämisestä tai on selvityksen mukaan jättänyt olennaisia velvoitteita hoitamatta eikä ole niitä viipymättä korjannut. 57

58 Kriteeri 25 Metsänomistajien osaamista edistetään monipuolisesti 58 Kriteeri koskee vain alueellista ryhmäsertifiointia (ary). Ryhmäsertifioinnissa mukana oleville metsänomistajille tarkoitettuun täydennyskoulutukseen, henkilökohtaiseen tai ryhmäneuvontaan osallistuvien henkilöiden määrä on vuosittain vähintään 20 % alueen metsänomistajien lukumäärästä. Koulutuksissa käsiteltäviä aiheita voivat olla mm. taloudellisesti kannattava puuntuotanto ja puunkorjuu, metsäekologia ja talousmetsien luonnonhoito, metsien monikäyttö, riistanhoito, metsäkulttuuri, omatoiminen metsänhoitotyö, jokamiehenoikeudet ja PEFC-metsäsertifiointi.

59 Kriteeri 26 Lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä edistetään Kriteeri koskee vain alueellista ryhmäsertifiointia (ary). Alueella on ajantasainen toimenpideohjelma, jolla edistetään lasten ja nuorten metsätietämystä ja vahvistetaan luontosuhdetta. Toimenpideohjelma sisältää suunnitelman a) lasten ja nuorten metsäluontoa, metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevan tietämyksen lisäämiseksi ja luontosuhteen vahvistamiseksi b) metsäkäyntien toteuttamisesta yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa c) metsäalan ammattiin hakeutuvien ja alalla jo opiskelevien nuorten harjoitteluja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi. 59

60 Kriteeri 27 Jokamiehenoikeudet turvataan Metsissä liikkuminen, oleskelu ja luonnontuotteiden keruu ovat mahdollisia jokamiehenoikeuksien puitteissa Todennettuja jokamiehenoikeuksien rajoituksia ei saa olla merkittävästi. 60

61 Kriteeri 28 Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä Metsiin ei jätetä metsätalouden toimenpiteissä muovi- tai metallijätteitä eikä vaarallisia jätteitä Metsäorganisaatioiden yleisohjeisiin tulee sisältyä ohjeet jätteiden asianmukaisesta käsittelystä. 61

62 Kriteeri 29 Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään 62 Ulkoilureittien kulkukelpoisuutta, metsästys- ja riistanhoitomahdollisuuksia sekä luomuluonnontuotteiden keruumahdollisuuksia edistetään metsien monikäyttöedellytysten turvaamiseksi. Ulkoilureitit rajataan maanmuokkauksen ja kantojen korjuun ulkopuolelle. Reiteille ei jätetä latvusmassaa. Reitistöä varten tehdyt kiinteät rakenteet säilytetään metsätalouden toimenpiteissä. Reittien kulkukelpoisuus on otettu huomioon, kun ennallaan säilynyttä reittipohjaa on yli 90 % sen toimenpiteiden alaisesta pituudesta ja kun reittiä ei ole katkaistu kulkukelvottomaksi tai on varmistettu vaihtoehtoinen reitti. Metsäorganisaatiot ja metsästysorganisaatiot tekevät yhteistyötä riistavahinkojen ehkäisemiseksi, riistanhoidon edistämiseksi ja riistaeläinten elinympäristöjen turvaamiseksi. Luomutuotteiden keruussa tarvittava tieto lannoitus- ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä on käytettävissä julkisten tietojen osalta viranomaisten välityksellä ja tarvittaessa niiden tilojen osalta, joilla on tehty sopimus luomutuotanto-ohjeiden noudattamisesta metsänomistajan tai hänen valtuuttamansa edustajan kanssa. Riistan elinolosuhteiden turvaamiseksi havupuuvaltaisiin taimikoihin jätetään lehtipuita täydentävinä taimina. 62

63 Kriteeri 30 Kiinteät muinaisjäännökset säilytetään Metsien hoito- ja käyttötoimenpiteet suunnitellaan ja tehdään siten, että muinaismuistolain vaatimukset toteutuvat. Muinaismuistolain mukaisten kiinteiden muinaisjäännösten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty ilman lainnojalla annettua lupaa. 63 Tietoa kiinteiden muinaisjäännösten sijainnista löytyy Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaali verkkopalvelusta ja paikkatietoikkuna.fi - palvelusta 63

64 Kriteeri 31 Poronhoidon toimintaedellytykset turvataan 64 Poronhoitoalueella metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion metsäalueilla metsätalouden toimenpiteet ja poronhoito sovitetaan yhteen paikallisen yhteistyön avulla niin, että poronhoidon harjoittamisen edellytykset turvataan pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti metsätalouden toimenpiteissä.

65 Kriteeri 32 Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti Saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnassa olevia alueita ja luonnonvaroja hoidetaan ja käytetään siten, että saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan 65 Saamelaisten kotiseutualue on Suomen perustuslaissa edellytetty ja saamelaiskäräjistä annetussa laissa tarkemmin määritelty saamelaisten kulttuurillinen ja kielellinen autonominen alue, joka sijaitsee Lapin läänin pohjoisosassa. Noin puolet Suomen saamelaisista asuu alueen sisällä.

66 Yhteystiedot ja linkkejä PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry Sitratie 7, HELSINKI office(at)pefc.fi Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry Sitratie 7, HELSINKI aija.rahikainen(at)kestavametsa.fi 66 Tämän esityksen on PEFC Suomelle tuottanut Tapio Silva Oy

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa OK-hankkeen koulutukset 25. ja 26.4.2018 Asta Sarkki, MTK 1 Metsäsertifiointi - tuo lisäarvoa ja vaalii kestävyyttä Metsänomistaja, metsäalan

Lisätiedot

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT

Lisätiedot

PEFC-metsänhoidon sisältö PEFC/ PUUTA VASTUULLISESTI HOIDETUSTA METSÄSTÄ SINUN METSÄSI

PEFC-metsänhoidon sisältö PEFC/ PUUTA VASTUULLISESTI HOIDETUSTA METSÄSTÄ SINUN METSÄSI PEFC-metsänhoidon sisältö PEFC/02-1-01 PUUTA VASTUULLISESTI HOIDETUSTA METSÄSTÄ SINUN METSÄSI PEFC OSOITTAA METSIEN KESTÄVÄN HOIDON PEFC*) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifiointi PEFC/02-1-01. Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä. Sinun metsäsi

PEFC-metsäsertifiointi PEFC/02-1-01. Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä. Sinun metsäsi PEFC-metsäsertifiointi PEFC/02-1-01 Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä Sinun metsäsi PEFC vahva viesti vastuullisuudesta PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifiointi 2011. Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi.

PEFC-metsäsertifiointi 2011. Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi. PEFC-metsäsertifiointi 2011 Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi. PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä,

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Työnantajavelvoitteet ja sertifiointiin sitoutuminen. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Työnantajavelvoitteet ja sertifiointiin sitoutuminen. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Työnantajavelvoitteet ja sertifiointiin sitoutuminen Webinaari 28.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle

Lisätiedot

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio PEFC-webinaarit 21., 23. ja 28.8.2018 Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio Roolit ja työnjako PEFC-järjestelmässä PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry - kutsuu standardityöryhmän kokoon -

Lisätiedot

PEFC-kriteeri #3 - Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat

PEFC-kriteeri #3 - Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry - Vastaukset (18.5.2016, 26.9.2016 ja 20.12.2016) PEFC-kriteerien käytäntöön soveltamista koskeviin kysymyksiin. PEFC-kriteeri #3 - Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset

Metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset Metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset Mitä metsäsertifiointi on? Metsien sertifiointi on keino osoittaa, että tuotteeseen käytetty puu on peräisin hyvin hoidetuista metsistä. Metsäsertifioinnissa asetetaan

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit

PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit Suomen PEFC-standardi PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit PEFC FI 1002:2014 27.10.2014 PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 sähköposti: office@pefc.fi

Lisätiedot

PEFC-kriteerien tarkistamistyö 2013 2014

PEFC-kriteerien tarkistamistyö 2013 2014 PEFC-kriteerien tarkistamistyö 2013 2014 Metsäsertifioinnin kriteerit PEFC FI 1002:20XX PEFC-standardityöryhmän 12.6.2014 kokouksessa hyväksytty standardiluonnos, johon tehty kielenhuoltoa ja teknisiä

Lisätiedot

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC-kriteerien tarkistamistyö PEFC-kriteerien tarkistamistyö Metsäsertifioinnin kriteerit PEFC FI 1002:20XX PEFC-standardityöryhmän kokouksessa hyväksytty standardiluonnos ----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely

Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 7-18 ja ryhmä 9-20) PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden

Lisätiedot

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC-kriteerien tarkistamistyö PEFC-kriteerien tarkistamistyö Standardit PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla ja metsänomistajakohtaisen sertifioinnin

Lisätiedot

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua koskevat

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua koskevat Suomen PEFC-standardi PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit PEFC FI 1002:2014 27.10.2014 Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua koskevat PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit Tähän asiakirjaan on koottu metsätalouden

Lisätiedot

PEFC-kriteeri #3 - Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat

PEFC-kriteeri #3 - Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry - Vastaukset (18.5.2016, 26.9.2016, 20.12.2016, 28.2.2017, 15.5.2017 ja 1.11.2017) PEFC-kriteerien käytäntöön soveltamista koskeviin kysymyksiin. PEFC-kriteeristö

Lisätiedot

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC-kriteerien tarkistamistyö PEFC-kriteerien tarkistamistyö Standardit PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla ja metsänomistajakohtaisen sertifioinnin

Lisätiedot

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC 1 Termejä: FSC Suomi -Vastuullisen metsänhoidon yhdistys Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset pitävät yllä omaa järjestelmäänsä

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC-kriteerien tarkistamistyö PEFC-kriteerien tarkistamistyö Standardit PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla ja metsänomistajakohtaisen sertifioinnin

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Kriteeristöluonnoksen ensimmäisen kommentointikierroksen tulosten käsittely

Kriteeristöluonnoksen ensimmäisen kommentointikierroksen tulosten käsittely Kriteeristöluonnoksen ensimmäisen kommentointikierroksen tulosten käsittely PEFC-standardityöryhmän kokous 14.2.2014 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle

Lisätiedot

Sertifiointijärjestelmien eroavaisuuksia

Sertifiointijärjestelmien eroavaisuuksia Sertifiointijärjestelmien eroavaisuuksia 1 FSC Metsänomistaja ilmoittaa sertifiointiin kuuluvat metsäalueet, voi olla kiinteistön osa Coc ei %-mallia eikä suomessa ryhmiä Ei PEFC-käy Metsäsuunnitelmavaatimus

Lisätiedot

KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKISTAMISEEN

KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKISTAMISEEN Lea Jylhä MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/4 20.8.2013 KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKISTAMISEEN Alla kommentteja ja kehittämisehdotuksia PEFC standardien ympäristöllistä kestävyyttä

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

1(5) Suomen Metsätieteellisen Seuran kommentit Suomen PEFCstandardityöryhmän. Yleiskommentit

1(5) Suomen Metsätieteellisen Seuran kommentit Suomen PEFCstandardityöryhmän. Yleiskommentit 1(5) Suomen Metsätieteellisen Seuran kommentit Suomen PEFCstandardityöryhmän kriteeristöluonnoksesta 13.12.2013 Yleiskommentit Kriteeristö on sidottu liian tiukasti Suomen metsäkeskuksen alueisiin ja käytäntöihin.

Lisätiedot

FFCS 1002-3:2003, Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit

FFCS 1002-3:2003, Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit 1(14) FFCS 1002-3:2003, Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit Tämä standardi sisältää suomenkielisen tekstin Suomen metsäsertifiointistandardista FFCS 1002 3:2003 Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin

Lisätiedot

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC-metsäsertifiointi voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: Alueellisena ryhmäsertifiointina Ryhmäsertifiointina eli koskien joukkoa kiinteistöjä, jotka

Lisätiedot

FFCS 1002-1:2003, Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen toimialueen tasolla

FFCS 1002-1:2003, Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen toimialueen tasolla 1(17) FFCS 1002-1:2003, Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen toimialueen tasolla Tämä standardi sisältää suomenkielisen tekstin Suomen metsäsertifiointistandardista FFCS 1002-1:2003 Ryhmäsertifioinnin

Lisätiedot

FFCS 1002-2:2003, Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla

FFCS 1002-2:2003, Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla 1(16) FFCS 1002-2:2003, Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla Tämä standardi sisältää suomenkielisen tekstin Suomen metsäsertifiointistandardista FFCS 1002-2:2003 Ryhmäsertifioinnin

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI RAKENNA PROJEKTISI HOIDETTUJEN METSIEN PUUSTA AMMATTILAINEN ASIALLA YLI PEFC sertifioitua tuotetta

KESTÄVÄSTI RAKENNA PROJEKTISI HOIDETTUJEN METSIEN PUUSTA AMMATTILAINEN ASIALLA YLI PEFC sertifioitua tuotetta RAKENNA PROJEKTISI KESTÄVÄSTI HOIDETTUJEN METSIEN PUUSTA AMMATTILAINEN ASIALLA YLI 1.000 PEFC sertifioitua tuotetta 1 Millaisia ovat KESTÄVÄSTI HOIDETUT METSÄT? Kestävästi hoidetuissa metsissä huolehditaan

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014

PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014 PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014 24.4.2015 Päivi Luoma, Antti Pitkämäki ja Tuomas Raivio, Gaia Consulting Oy ja Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 1.1 Selvityksen tausta...

Lisätiedot

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla Pohjavesityöpaja 16.5.2017 Samuli Joensuu Metsätalous pohjavesialueella Metsätalous on pääsääntöisesti turvallisinta maankäyttöä pohjavesialueilla muihin

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 17.12.2014 1 (6) Arviointiraportti Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 3.11. -18.12.2014 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki,

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014. Seminaari 8.5.2015 Päivi Luoma, Gaia Consulting Oy

PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014. Seminaari 8.5.2015 Päivi Luoma, Gaia Consulting Oy PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014 Seminaari 8.5.2015 Päivi Luoma, Gaia Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Selvityksen tavoitteet 2. Miten vaikutukset syntyvät? 3. Kolme esimerkkiä vaikutuksista

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. METO - Metsäalan Asiantuntijat ry METO - Metsäalan Yrittäjät ry

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. METO - Metsäalan Asiantuntijat ry METO - Metsäalan Yrittäjät ry PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 9. kokous / 2013 2014 PEFC-METSÄSERTIFIOINNIN STANDARDITYÖRYHMÄN KOKOUS Kokouksen pääteema: Toisen kommentointikierroksen tulokset Aika: 15.5.2014 klo 9:00- Paikka:

Lisätiedot

KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN PUUNTUOTANNOLLISETEN KRITEERIEN TARKISTAMISEEN

KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN PUUNTUOTANNOLLISETEN KRITEERIEN TARKISTAMISEEN Lea Jylhä MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/2 26.9.2013 KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN PUUNTUOTANNOLLISETEN KRITEERIEN TARKISTAMISEEN Alla kommentteja ja kehittämisehdotuksia PEFC standardien puuntuotannollista

Lisätiedot

Olli Eeronheimo

Olli Eeronheimo Olli Eeronheimo 15.8.2017 1 Tiivistelmä Kestävän Metsätalouden Yhdistys r.y.:n Eteläisen alueen uudelleensertifiointiarvioinnista 2016 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2014, PEFC FI 1002:2014

Lisätiedot

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4 Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

PEFC FI 1003:2009. Suomen PEFC-standardi. Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit 9.11.2009. PEFC Suomi

PEFC FI 1003:2009. Suomen PEFC-standardi. Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit 9.11.2009. PEFC Suomi Suomen PEFC-standardi Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit PEFC FI 1003:2009 9.11.2009 Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin kriteerit PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437

Lisätiedot

Olli Eeronheimo

Olli Eeronheimo Olli Eeronheimo 15.8.2017 1 Tiivistelmä Kestävän Metsätalouden Yhdistys r.y.:n Läntisen alueen uudelleensertifiointiarvioinnista 2016 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2014, PEFC FI 1002:2014

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti:

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Olli Eeronheimo

Olli Eeronheimo 1 Tiivistelmä Kestävän Metsätalouden Yhdistys r.y.:n Pohjoisen alueen uudelleensertifiointiarvioinnista 2016 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2014, PEFC FI 1002:2014 v3.0 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009*

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* Sisältö: 1. Johdanto: Metsien hoito ja käyttö Suomessa 2008... 2 1.1 Metsien merkitys

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

PEFC-sertifioinnin vaikutukset PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä

Lisätiedot

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja käyttö

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Jukka Pekka Luiro 15.4.2014 Talousmetsien luonnonhoito Lainsäädäntö asettaa metsätalouden luonnonhoidon vähimmäistason. Useimmiten

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v2 Versio 2, 18.10.2011 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta

Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Satu Leppänen FSC -sertifiointi metsänomistajille FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Mitä on FSC-sertifiointi? FSC-sertifioiduista metsistä saadusta puuraaka-aineesta voidaan tuottaa FSCmerkittyjä

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla Suomen PEFC-standardi Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009 9.11.2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen

Lisätiedot

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus MATTI SEPPÄLÄ MITÄ METSÄLUONNON MONIMUO- TOISUUS ON? Monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa esiintyvää vaihtelua. Bioottisten tekijöiden lisäksi

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot