KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKISTAMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKISTAMISEEN"

Transkriptio

1 Lea Jylhä MTK ry PL Helsinki 1/ KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKISTAMISEEN Alla kommentteja ja kehittämisehdotuksia PEFC standardien ympäristöllistä kestävyyttä koskeviin kriteereihin. Kriteerien otsikoissa olevat numerot viittaavat standardeihin PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 kriteereihin. Ryhmäsertifioinnin ja metsänomistajakohtaisen standardin vaatimuksia on käsitelty yhtä aikaa, jotta vaatimusten yhdenmukaisuutta voidaan tarkastella. Kriteeri 9/7: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan - Metsänomistajakohtaisen standardin kriteeristä ja indikaattorista tulee poistaa sanat tai niiden välittömässä läheisyydessä. Kriteerin vaatimus olisi siis: Metsänomistajan metsissä sijaitsevien suojelualueiden tai Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoja ei heikennetä metsätalouden toimenpiteillä. Lähtökohtana tulee olla, että luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000-alueiden rajaukset on tehty niin, että ne turvaavat suojeltavaksi tarkoitetut luontoarvot eivätkä aiheuta esim. metsien käytön rajoituksia niiden ulkopuolisille alueille. Ei voida myöskään olettaa, että metsänomistajan tiedossa olisi aina esim. naapurin tilalla sijaitseva yksityinen suojelualue. Kriteeri 10/8: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään - Kohdassa b) viittaus metsälakiin tulee päivittää koskemaan uutta metsälakia lain hyväksymisen jälkeen. - Kohdan c) 6. vaatimukset täyttävät puustoltaan vanhat metsät tulisi lukea kokonaisuudessaan turvattaviin elinympäristöihin. Näitä kohteita ei siis koskisi muita c-kohdan kohteita koskeva yhden hehtaarin rajaus. (Muotoilu esim.: Yhden hehtaarin laajuisissa kohteissa, lukuun ottamatta jäljempänä esitetyn kohdan 6. vaatimukset täyttäviä puustoltaan vanhoja metsiä, rajataan yhden hehtaarin suuruinen alue toimenpiderajoitusten mukaisesti.) Tällöin myös indikaattorista voidaan poistaa kohta: Sellaisten metsänomistajien, jotka omistavat yli hehtaaria metsää, kriteerin tarkoittamaksi vanhaksi metsäksi luetaan kaikki metsät, jotka täyttävät edellä luetellut vanhan metsän tunnusmerkit metsikön pinta-alasta riippumatta. Kohdan 6. puustoltaan vanhoja metsiä kokevat vaatimukset täyttävät kohteet ovat harvinaisia ja monimuotoisuuden kannalta niin arvokkaita, että ne on tarkoituksenmukaista turvata kokonaisuudessaan. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI Helsinki Puhelin Faksi Telephone Fax Y-tunnus Business code

2 2/4 Muutos myös vastaa EU:n biopolttonesteiden ja suunnitteilla olevien kiinteitä biomassoja koskeviin kestävyysvaatimuksiin, jotka edellyttävät, että käytettävä raaka-aine ei ole peräisin aarniometsistä. - Kohta c) 4. (ojittamattomat letot Lapin läänissä) voidaan poistaa. Ko. kohteet sisältyvät jatkossa metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin ja näin ollen kriteerin kohtaan b). - Indikaattorissa todetaan, että kohdan c) elinympäristöjen turvaaminen osoitetaan luonnonhoidon laadun seurannan perusteella. Käytännössä ko. elinympäristöjä on kuitenkin sattunut vähän luonnonhoidon laadun seurannan otantoihin ja kriteerin täyttymisen arviointi on ollut epävarmaa/epäluotettavaa. Kriteerin kohdan c) vaatimusten täyttymiseen tulisi harkita toisenlaista indikaattoria. Kriteeri 11/9: Suoluontoa säilytetään - Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointityö (LuTU) valmistui vuonna Harvinaistuneiden suoluontotyyppien määritelmässä on syytä viitata tämän arvioinnin tuloksiin. Arvioinnin mukaiset uhanalaiset suoluontotyypit löytyvät esim. Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan lopusta liitteestä 3 ( Muotoiluesitys: Harvinaistuneilla suoluontotyypeillä tarkoitetaan luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (2008) alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokiteltuja suoluontotyyppejä. - Kunnostusojituksen taloudellisen kannattavuuden määrittely kannattaa kytkeä uuteen metsälakiin ja -asetukseen. Asetuksessa tullaan määrittelemään sellaiset vähätuottoiset turvemaat, joilla ei ole uudistamisvelvoitetta. Kriteeri 12/10: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan - Ainakin alueellisessa sertifioinnissa on hyvä viitata uhanalaisten lajien esiintymätiedon käytön toimintamalliin. Esimerkiksi indikaattorissa voitaisiin todeta: Metsäorganisaatiot ovat ottaneet käyttöön metsä- ja ympäristöhallinnon yhteistyössä laatiman toimintamallin uhanalaisten lajien esiintymätiedon käyttöön. Vastaavasti määritelmissä voitaisiin täsmentää, että toimintamallilla tarkoitetaan Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa hankkeessa valmisteluta ja vuonna 2010 julkaistua toimintamallia. Kriteeri 13/11: Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä - Metsälain ja metsänkäsittelymenetelmien muuttuessa niin, että myös eriikisrakenteinen metsän kasvatus on mahdollista ja mahdollisesti yleistyy. Tällöin kriteerin tulee sisältää vaatimus lahopuiden jättämiselle myös eri-ikäisrakenteisessa metsän kasvatuksessa. Esimerkiksi: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuissa jätetyt säästöpuut merkitään maastoon ja kartalle, jotta ne voidaan paikantaa ja säästää myös myöhemmissä hakkuissa. - Määritelmissä viittaus metsien sieni- ja hyönteistuhojen torjunnasta säädettyyn lakiin päivitettävä vastaamaan uutta metsätuholakia kun laki on hyväksytty. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI Helsinki Puhelin Faksi Telephone Fax Y-tunnus Business code

3 3/4 Kriteeri 15/13: Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys - Uusien metsäteiden lisäksi vaatimuksen tulisi koskea myös metsäteiden kunnostusta. Muotoiluesitys: Uusien, pysyvien metsäteiden tekemistä ja metsäteiden kunnostusta koskeviin tiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöarvojen selvitys. - Metsätiestön yleissuunnitelmia ei enää tehdä/päivitetä. Viittaus näihin on vanhentunut ja tulee poistaa kriteeristä. Kriteeri 16/14: Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta - Poistetaan kokonaan. Sertifioinnin kriteerit sisältävät vaatimuksia/toimenpiteitä, jotka on tehtävä muiden normaalien metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä. Kulotuksen vaatiminen on tästä poikkeus, koska sisältää vaatimuksen toimenpiteestä, joka on suunniteltava ja tehtävä erikseen. Kulotusmahdollisuudet vaihtelevat hyvin paljon vuosittain sääolosuhteiden mukaan, mutta tätä ei ole voitu ottaa huomioon kriteerin toteutumista arvioitaessa. Kulotusta, erityisesti luonnonhoidollista kulotusta, edistäviä toimintamalleja on luotu esimerkiksi osana METSO-ohjelmaa. Luonnonhoidollisten kulotusten toteutusta ja järkevää kohdentamista voidaan edistää tehokkaammin kuilla keinoilla kuin metsäsertifioinnilla. Kriteeri 17/15: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta - Vesistöjen ja pienvesien määritelmässä tulee ottaa huomioon vesilain muutos. Vesilain mukaisessa vesistön määritelmässä purot kuuluvat vesistöihin. Vesistöihin ei lueta noroja eikä lähteitä. Uudessa metsälaissa pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavat norojen välittömät lähiympäristöt kuuluvat metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Muotoiluesitys: Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot. Kriteerin tarkoittamia pienvesiä ovat pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavat norot ja lähteet. - Laki kasvinsuojeluaineista on uudistettu vuonna 2011 vastaamaan EU-asetusta. Asetuksen määritelmä kasvinsuojeluaineelle on niin pitkä, että sitä ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa standardiin. Muotoiluesitys: Kasvinsuojeluaineella tarkoitetaan lain kasvinsuojeluaineista 1563/2011 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 määritelmän mukaista kasvinsuojeluainetta. Alla tiedoksi lain ja asetuksen määritelmät. Laki kasvinsuojeluaineista, 4 Määritelmät: Tässä laissa tarkoitetaan: 1) kasvinsuojeluaineella kasvinsuojeluaineasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä kasvinsuojeluainetta EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1107/2009 Tätä asetusta sovelletaan käyttäjälle toimitettavassa muodossa oleviin tuotteisiin, jotka sisältävät tehoaineita, suoja-aineita tai tehosteaineita tai koostuvat niistä, ja jotka on tarkoitettu johonkin seuraavista käyttötarkoituksista: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI Helsinki Puhelin Faksi Telephone Fax Y-tunnus Business code

4 4/4 a) kasvien tai kasvituotteiden suojelu kaikkia haitallisia organismeja vastaan tai tällaisten tuhoojien toiminnan ehkäiseminen, jollei näiden aineiden päätarkoitukseksi katsota ennemmin hygieeniset syyt kuin kasvien tai kasvituotteiden suojelu; b) kasvien elintoimintoihin vaikuttaminen, esimerkiksi niiden kasvuun muutoin kuin ravinteina vaikuttavien aineiden avulla; c) kasvituotteiden säilyvyys, paitsi jos tällaisiin aineisiin tai tuotteisiin sovelletaan säilöntäaineita koskevia yhteisön erityissäännöksiä; d) epätoivottujen kasvien tai kasvinosien tuhoaminen, lukuun ottamatta leviä, jollei tuotteita käytetä maaperässä tai vedessä kasvien suojelemiseksi; e) kasvien epätoivotun kasvun rajoittaminen tai estäminen, lukuun ottamatta leviä, jollei tuotteita käytetä maaperässä tai vedessä kasvien suojelemiseksi. Näistä tuotteista käytetään jäljempänä nimitystä kasvinsuojeluaineet. Kriteeri 18/16: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla - Metsänomistajakohtaisessa standardissa ei ole tarkoituksenmukaista viitata kunnostusojitussuunnittelun ohjeisiin. Poistetaan kriteeristä: Kunnostusojitussuunnittelun ohjeissa edellytetään vesiensuojelusuunnitelman tekemistä. - Vaatimuksissa on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon vesilain mukainen ilmoitusmenettely. - Alueellista ryhmäsertifiointia koskevan standardin indikaattorissa lause Riittävät tiedot vesiensuojelusuunnitelmista on toimitettu tarvittaessa alueelliselle ympäristökeskukselle tiedoksi sen mahdollista lausuntoa varten korvataan lauseella Vähäistä suuremmasta kunnostusojitushankkeesta on tehty ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Sama lause lisätään myös metsänomistajakohtaiseen standardiin. Määritelmien nykysisältö korvataan seuraavalla: Ilmoituksella tarkoitetaan vesilain (587/2011, 5 luku 6 ) mukaista ilmoitusta. Kriteeri 19/17: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä - Määritelmät: Kasvinsuojeluaineita valvoo nykyisin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y. Lea Jylhä Metsäasiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI Helsinki Puhelin Faksi Telephone Fax Y-tunnus Business code

5 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN KOMMENTIT PEFC YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKASTAMISEEN Alleviivatut otsikot viittaavat standardien PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 kriteereihin. Kriteeri 9/7: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Metsänomistajakohtaisen standardin kriteeristä ja indikaattorista tulee poistaa sanat tai niiden välittömässä läheisyydessä. Kriteerin vaatimus: Metsänomistajan metsissä sijaitsevien suojelualueiden tai Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoja ei heikennetä metsätalouden toimenpiteillä. Alueiden rajaukset täytyy tehdä niin, että ne turvaavat suojeltavaksi tarkoitetut luontoarvot, mutta eivät aiheuta metsien käytön rajoituksia niiden ulkopuolisille alueille. Metsänomistajien tiedossa ei monestikaan ole rajanaapurin puolella sijaitseva yksityinen suojelualue. Kriteeri 10/8: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Viittaukset metsälakiin tulee päivittää koskemaan uutta metsälakia lain hyväksymisen jälkeen. Kohdan C Ojittamattomat letot Lapin läänissä voidaan poistaa Kriteeri 11/9: Suoluontoa säilytetään Kunnostusojituksen taloudellisen kannattavuuden määrittely voidaan kytkeä uuteen metsälakiin. Kriteeri 12/10: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Alueellisessa sertifioinnissa on hyvä viitata uhanalaisten lajien esiintymätiedon käytön toimintamalliin. Indikaattori: Metsäorganisaatiot ovat ottaneet käyttöön metsä- ja ympäristöhallinnon yhteistyössä laatiman toimintamallin uhanalaisten lajien esiintymätiedon käyttöön Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie Juva puh faksi Y-tunnus etunimi.sukunimi@mhy.fi

6 2 (3) Kriteeri 13/11: Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Kriteerin tulee sisältää vaatimus lahopuiden jättämiselle myös eri-ikäisrakenteisessa metsän kasvatuksessa. Määritelmissä viittaus metsien sieni- ja hyönteistuhojen torjunnasta säädettyyn lakiin päivitettävä vastaamaan uutta metsätuholakia, kun laki on hyväksytty. Kriteeri 15/13: Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys Nykyisin metsätiesuunnitelmia tehdään ensisijaisesti metsäteiden kunnostukseen. Vaatimuksen tulisi koskea myös metsäteiden kunnostusta > Uusien, pysyvien metsäteiden tekemistä ja metsäteiden kunnostusta koskeviin tiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöarvojen selvitys Metsätiestön yleissuunnitelmia ei enää tehdä, joten viittaus näihin on vanhentunut > poistetaan kriteeristä. Kriteeri 16/14: Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta Tämä kriteeri tulee poistaa kokonaan. Kulotusmahdollisuudet vaihtelevat hyvin paljon vuosittain sääolosuhteista ja saatavilla olevista kohteista johtuen. Ammattitaitoista työvoimaa kulotuksen tekemiseen turvallisesti on nykyisin enää erittäin vähän. Kulotusta edistäviä toimintamalleja on luotu esimerkiksi osana METSO-ohjelmaa. Luonnonhoidollisten kulotusten toteutusta ja järkevää kohdentamista voidaan edistää tehokkaammin kuilla keinoilla kuin metsäsertifioinnilla. Kriteeri 17/15: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Määritelmässä tulee ottaa huomioon vesilain muutos. Vesilain mukaisessa vesistön määritelmässä purot kuuluvat vesistöihin. Vesistöihin ei lueta noroja eikä lähteitä. Uudessa metsälaissa pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavat norojen välittömät lähiympäristöt kuuluvat metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Muotoiluesitys: Vesistöihin luokitellaan kuuluvan meret, järvet, lammet, joet ja purot. Kriteerin tarkoittamia pienvesiä ovat pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavat norot ja lähteet. Kriteeri 18/16: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla Poistetaan metsänomistajakohtaisissa standardissa viittaus kunnostusojitussuunnittelun ohjeisiin > kunnostusojitussuunnittelun ohjeissa edellytetään nyt vesiensuojelusuunnitelman tekemistä. Vaatimuksissa on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon vesilain mukainen ilmoitusmenettely.

7 3 (3) Metsänhoitoyhdistysten psta Petri Pajunen toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie Juva p petri.pajunen@mhy.fi

8 Muistio 1 (2) Anu Islander Metsäteollisuuden linjaukset ekologisiin kriteereihin Suojelualueiden suojeluarvot turvataan (7/9) Kannatamme ryhmäsertifioinnin kriteeri 9 tekstimuotoilua myös metsänomistajasertifioinnin tekstiksi. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään (8/10) - Kohta c). Esitämme hehtaarirajan poistoa. Kohteet ovat hyvin harvinaisia. - Kohta 4. Ojittamattomat letot Lapin läänissä voi poistaa, koska sisältyvät uuteen metsälakiin. - Kohta 2. Ojittamattomat korvet: Esitämme lahopuun määrittelyksi "vähintään 10 m 3 ja vähintään 20 m 3 /ha (tai minimipinta-ala, jolle lasketaan) Suoluontoa säilytetään (9/11) - Harvinaistuneilla suotyypeillä tarkoitetaan - voidaan puhua suoraan LuTuluokituksen EN- ja CR-luokista (Metsähallituksen ympäristöopas) - 30) Kunnostusojituksen tulee olla taloudellisesti tarkoituksenmukaista - Löytyykö Tapion uudesta ohjeistuksesta sopiva taulukko tarkoituksenmukaisuuden määrittelyyn? Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan (10/12) - Uhanalaisten lajien toimintamalli tulisi ottaa mukaan kriteeriin. Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä (11/13) - Esitämme, että lahopuun ja elävien säästöpuiden tavoitteet erotetaan seuraavasti - Olemassa olevaa yli 20 cm lahopuuta säilytetään vähintään 10 kpl/ha - Eläviä yli 15 cm säästöpuita säilytetään vähintään 10 kpl/ha (Pohjois-Suomessa lpm 10 cm) Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä (12/14) - Ei muutoksia Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys (13/15) - Esitämme kriteerin otsikoksi - Hakkuisiin sisältyy metsänkäyttöilmoitus - Kriteeri - Ennen hakkuuta tehdään metsänkäyttöilmoitus, joka sisältää ympäristöarvojen kartoituksen Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta (14/16) - Esitämme, että tämä aihe siirretään uhanalaisten lajien turvaamisen -kriteerin alle. - Tavoitteena polttojen määrä ei hehtaarimäärä Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta (15/17) - Ehdotamme seuraavaa: Vesistöjen ja pienvesien varteen jätetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova, vähintään 5 metrin levyinen, puustoinen suojavyöhyke. (riippuen maanpinnan muodosta ja maalajista voi olla suurempikin) Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla (16/18) - Ehdotamme otsikoksi - Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla ja maanmuokkauskohteilla

9 Muistio 2 (2) Anu Islander Maanmuokkauskohteiden suunnitelmia ei tarvitse lähettää viranomaisille Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä (17/19) - Eviran ohjeet muutettava viittaamaan Tukesin kasvinsuojeluainerekisteriin ja sen käyttörajoitteisiin. Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuojeluaineita (18/20) - Parempi muotoilu neljänteen kappaleeseen: - Kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytetään vain välttämättömissä tapauksissa metsänuudistamisaloilla - Eviran tilalle Tukes

10 Pefc-metsäsertifiointi standardien uudistaminen Koneyrittäjien ryhmäsertifioinnin kriteerien tarkistustyön tavoitteet / muutosesitykset Nykyiset kriteerit: 1. Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan 2. Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna 3. Puuston terveydestä huolehditaan 4. Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja 5. Energiapuuta korjataan kestävästi 6. Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä 7. Taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi 8. Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi 9. Suojelualueiden suojeluarvot turvataan 10. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään 11. Suoluontoa säilytetään 12. Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan 13. Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä 14. Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä 15. Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys 16. Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta 17. Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 18. Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla 19. Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä 20. Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuoj.aineita 21. Työntekijöiden osaaminen varmistetaan 22. Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan 23. Työnantajavelvoitteita noudatetaan 24. Metsänomistajien osaamista edistetään 25. Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään 26. Jokamiehenoikeudet turvataan 27. Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään 28. Porotalouden toimintaedellytykset turvataan 29. Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti Y-tunnus Sitratie 7, Helsinki puh , fax (09) etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi,

11 Kriteeri 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan ei muutostarvetta Kriteeri 2: Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna ei muutostarvetta Kriteeri 3: Puuston terveydestä huolehditaan - Juurikäävän torjunnan kattavuuden tavoitetaso 85 % on OK harvennuksilla, mutta vaatimus esitetään poistettavaksi päätehakkuiden osalta. - Perusteluja mm. Ruotsista Slutsats TG24 (S-form) I blandbestånd i norra Sverige, eller där endast S-formen finns, är det lönsamt att behandla i gallring men ingenting därutöver. Behandling i slutavverkning ger ett lägre slutvärde än om man enbart behandlar i gallring. Även om behandlingen gett ett nästintill rötfritt bestånd då man behandlat både i gallring reps slutavverkning så är det så att det i detta fall inte är lämpligt då det inte är lönsamt! Juurikäävän torjunnan Kemeratuki tulisi suunnata harvennuksille. Tätä ei tosin sertifioinnissa määritellä. - vaurioituneiden puiden keskimäär. osuus puunkorjuussa 4 % UUSI TASO 5 % Yrittäjät esittävät pientä nostoa, koska käytännön työssä 4 % on osoittautunut liian tiukaksi. Syynä tähän on etenkin energiaharvennusten määrän lisääntyminen ja edessä oleva merkittävä lisääntyminen. Energiaharvennusten korjuuolosuhteet ovat keskimäärin heikommat ja alttiimpia vaurioille. Kun aikaoinaan on asetettu harvennusten korjuuvaurioille enimmäisrajausta (4%), ei energiaharvennuksia / nuoren metsän harvennushakkuita tehty juuri ollenkaan. Kemeratuen ja energiapuun kysynnän myötä on alettu tehdä aiempaa pienirunkoisempia ja olosuhteiltaan hankalampia (energia)harvennuksia. Selvitysten mukaan niiden korjuuvaurioiden määrä on korkeampi kuin puhtaissa ainespuuhakkuissa. Tästä huolimatta useissa energiaharvennuksissa tehdään hyvää työtä, kun laadullisesti pilalle menossa olevista kohteista saadaan pelastettua kelvollista ainespuuta kasvavia kohteita vain hieman suuremmalla korjuuvauriomäärällä. Esitämme, että kasvatushakkuun kokoojaura pitäisi jättää huomioitta korjuuvaurioita määritettäessä. Täsmennys tarkistusohjeeseen. - Työmaiden ennakkoraivauksesta oltava suositukset ja suositusten mukainen raivaus on tehty. Tavoite tiukkenee toteutuksen osalta. Jos vaaditaan pelkkä suositus, niin vaikutus on heikohko. Koneyrittäjien selvityksen mukaan 70 % koneyrittäjistä tunnistaa suosituksen olemassaolon omassa urakointitoiminnassa, mutta 70 prosenttia sanoo, ettei suositusta noudateta eli tarpeellinen ennakkoraivaus on ollut tekemättä. Kriteeri 4: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja ei muutostarvetta.

12 Kriteeri 5: Energiapuuta korjataan kestävästi - vaatimus, että 30 % latvusmassaa jätettäväksi - ei muutostarvetta - Kantojen jättämisen vaatimus 25 kpl/ha (savi silttimaat 50) ja alle 15 cm halkaisija kaikki sekä lahot kaikki - ei muutostarvetta - Kantoja ei nosteta arvokkaissa elinympäristöissä ja säästöpuiden ympärillä väh. 3m sät. - ei muutostarvetta UUTTA, joka huomioitava mm. biopolttoaineiden kestävyyskriteerien takia : - Korjuuohje mainittava yksilöidysti ; Tapion Energiapuun korjuu -opas vuodelta XXXX - Energiapuuta ei korjata aarniometsistä eikä suojelualueilta (selkeät määrittelyt tärkeitä) Huom! Seurattava kiinteiden polttoaineiden kestävyyskriteerien kehitystä ja otettava huomioon tässä. Kriteeri 6: Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä ei muutostarvetta Kriteeri 7 : taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi - Ehdotus kriteeriksi: Taimikot hoidetaan ajallaan kuntoon UUSI - Tavoitetaso: 80 %:lla taimikoista ei ole hoitorästejä UUSI (OK, parempi tavoitetaso tulee olla, mutta kriteerin muotoilua voi vielä miettiä) - Perusteluita: koneelliset taimikonhoitoratkaisut mahdollisia, puunhankinnan kilpailukykyä parantava toimenpide, puunkorjuun työturvallisuus paranee, kun myöhempien hakkuiden korjuuolosuhde paranee,, korjuun laatu paranee ja vähemmän vaurioita kun puusto on hoidettu kuntoon ajoissa. Myös kemerarahoituksen kehittämisajatukset / painotukset korostavat rahoituksen suuntaamista jatkossa entistä enemmän taimikonhoitoon. Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi - ei muutostarvetta - kriteeri voitaisiin poistaa kokonaan Kriteeri 9: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan ei muutostarvetta Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään ei muutostarvetta Kriteeri 11: Suoluontoa säilytetään ei muutostarvetta Kriteeri 12: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan ei muutostarvetta Kriteeri 13: Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä kpl / ha, väh. 10 cm d1,3, ensisijassa ryhmiin, ei muokata maanpintaa OK - Lahopuu väh 20 cm paksuus - OK Kriteeri 14: Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä ei muutostarvetta Kriteeri 15: Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys ei muutostarvetta

13 Kriteeri 16: Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta ei muutostarvetta Kriteeri 17: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta ei muutostarvetta Kriteeri 18: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla ei muutostarvetta Kriteeri 19: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä -ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita (I ja II alueet) taikka lannoitteita (alue I) OK Kriteeri 20 : Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuoj. aineita OK Kriteeri 21: Työntekijöiden osaaminen varmistetaan - uusi muotoilu: Työn- ja urakanantajalla on menettely, jolla varmistetaan, että työn toteuttajalla on riittävä osaaminen ja työkyky kuhunkin tehtävänä olevaan työhön. o Huom! vaatimus pitkälti entisen kaltainen, mutta muotoilu on uusi ja siihen yhdistetty aiemmin erilliset vaatimukset työn- ja urakanantajalle o Työntekijän ammattitaidosta varmistuminen työhönotossa ja sen ylläpito työsuhteessa kohta poistettaisiin. Samoin työntekijällä työssä tarvittavat yleisohjeet poistettaisiin. - Työntekijälle annettava työmaakohtaiset työohjeet, joissa huomioitu laatu-, ympäristö- ja muut vaatimukset - ei muutostarvetta Kriteeri 22: Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan - Työntekijällä / työn toteuttajalla yleiset työturvallisuusohjeet käytössään ei muutostarvetta UUSI: Työmaan rajaus on selvitetty työntekijälle/työn toteuttajalle selkeällä tavalla ja tarvittaessa merkitty maastoon hakkuuoikeuden haltijan toimesta. - Työmaakohtaiset turvallisuusohjeet (vaarantavat tekijät ja maastokohdat) ei muutostarvetta - Ohjeet työntekijän ymmärtämällä kielellä ei muutostarvetta - Työntekijällä käytössään tulkkaustaitoinen henkilö työasioihin ei muutostarvetta - Työterveyshuolto on järjestetty ei muutostarvetta - Tykytoimintavaatimus POIS tai koskemaan kaikkia (nyt vain yli 10 hengen työpaikat) Kriteeri 23: Työnantajavelvoitteita noudatetaan kriteeristä siirretään osa uuteen kriteeriin 23 b: Metsäpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Työn- ja urakanantajat 53) noudattavat ja edellyttävät alihankkijoidensa ja heille työvoimaa vuokraavien yritysten noudattava n työ- ja sosiaalilainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa lainsäädäntöä.

14 Työn- ja urakanantajat antavat työpaikkojen luottamushenkilöille tilaajavastuulain 54) edellyttämät tiedot. Indikaattorit - Työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä työehtosopimusten tunteminen POIS, liian vahva vaatimus - Työnantajalla menettelytapa, jolla se varmistuu työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä työehtosopimusten määräysten noudattamisesta UUSI MUOTOILU - Työaikakirjanpito on työaikalain mukaisesti toteutettu ei muutostarvetta - Rikkomuksista lausunto työntekijä- ja työnantajajärjestöiltä POIS työnantajajärjestöt. Tämä ei toimi työnantajapuolen osalta halutulla tavalla. Rikkomuksia voi ilmetä, mutta ne ratkotaan TES:n määräysten mukaisesti paikallisesti, asiamiesten kesken tai liittojen kesken. Ainoastaan oikeuteen menevät tapaukset voisivat olla raportoitavia. Ongelmatapausten raportointi ei luontevasti sovi työnantajapuolelle. Alkuperäinen idea lausuntojen pyytämisessä työnantajilta on ollut, että näin esille nouseviin tapauksiin saadaan sekä työntekijäpuolen että työnantajapuolen näkemys. Käytännössä asia ei ole aivan näin toiminut, vaan ta- ja ttpuolet ovat tehneet omanlaisensa raportin havainnoistaan. - Työnantajat tekevät työsopimukset kirjallisina ja arkistoivat ne uusi muotoilu Otsikko Kriteeri Kriteeri 23b: Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Metsäorganisaatioiden metsätyötä *) koskevissa tarjouskilpailuissa noudatetaan hyviä hankintakäytäntöjä Työn- ja urakanantajat ovat hoitaneet ja edellyttävät alihankkijoidensa hoitavan vero- sekä sosiaaliturva- ja työeläkemaksuvelvoitteensa. Indikaattorit (mittarit) Hyvien hankintakäytäntöjen tunnusmerkkejä metsäalalla ovat: -tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolinen kohtelu -mahdollisimman yksiselitteinen etukäteistieto hankintakohteista ja niiden hinnoitteluun vaikuttavista ominaisuuksista -tarjouskilpailulla on selkeä määräaika ja myöhässä tehdyt tarjoukset hylätään -tarjouskilpailun ehdoista pidetään kiinni -tarjousten ja tarjoajien arvioinneissa käytetään yksiselitteisiä ja objektiivisia arviointikriteereitä -tarjouskilpailuissa ei järjestetä tinkikierroksia -tarjouskilpailuissa aiemmin sopimussuhteessa olleella mutta hävinneelle sopijapuolelle jätetään vähintään 4 kuukautta sopimuksenmukaista

15 urakointiaikaa sopeuttaakseen toimintansa muuttuneeseen tilanteeseen Urakanantajalla ohjeet palveluiden hankinnasta ja todisteet tilaajavastuulain mukaisten selvitysten tekemisestä. Selvitysvelvollisuus tilaajavastuulain edellyttämistä asioista on aina, kun urakointikokonaisuuden arvo ylittää 7500 tai vuokratyövoiman käyttö ylittää 10 työpäivää. Tilaajavastuulain mukaiset selvitystiedot vaaditaan aina tarjouskilpailun alussa kaikilta tarjouskilpailuun osallistuvilta tai neuvottelumenettelyllä hankittavien palveluiden osalta ennen sopimuksen tekemistä sekä vuosittain. Työnantajat/urakanantajat tekevät urakointisopimukset kirjallisina ja arkistoivat ne. Työnantajalla/urakanantajalla on luettelo niistä alihankkijoista, joilta ne ovat ostaneet kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana metsätalouden urakointipalveluita Urakanantajat ilmoittavat alihankkijoilleen tiedossa olevista merkittävistä urakointitoiminnan tuotantokatkoksista tai tuotannonrajoituksista riittävän ajoissa ennen niiden aloittamista. Määritelmät 53) Työn- ja urakanantajilla tarkoitetaan työnantajarekisteriin rekisteröityneitä työnantajia. Tiedot työnantajarekisteriin rekisteröidyistä työnantajista on saatavissa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ), 54) Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) 55) Työehtosopimuksilla tarkoitetaan Suomessa voimassa olevia työehtosopimuksia. 56) Lainsäädännöllä tarkoitetaan Suomen lainsäädäntöä 57) Urakointisopimusten osalta tässä tarkoitetaan yhdessä tai useammassa osassa tehtävää sopimusta, jonka arvo ylittää euroa vuodessa. Kriteeri 24:Metsänomistajien osaamista edistetään ei muutostarvetta Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään ei muutostarvetta Kriteeri 26: Jokamiehenoikeudet turvataan ei muutostarvetta Kriteeri 27: Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään ei muutostarvetta Kriteeri 28: Porotalouden toimintaedellytykset turvataan ei muutostarvetta

16 Kriteeri 29: Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti - ei muutostarvetta Muita tavoitteita / asioita / havaintoja kriteerien ja myös toteutussäännöstön kehittämiselle: - huomioitava mhy-lain muutos. Seuraus voi olla, että nykyisenkaltainen alueellinen (metsäkeskuskohtainen) ryhmäsertifiointi loppuu. Tilalle voi tulla ryhmäsertifiointeja (StoraEnson ryhmä, Metsä Groupin ryhmä, UPM:n ryhmä, Mhy-ryhmä, muu ryhmä) - valvonta osin puutteellista, vapaamatkustaminen on mahdollista. Kyse on järjestelmän uskottavuudesta. - Metsäsertifiointiin sitoutuminen: *Metsäsertifiointiin liittyvällä taholla, järjestöllä/yhdistyksellä, jonka jäsenet jäsenyytensä kautta sitoutuvat sertifiointiin, tulee olla riittävä perehtyneisyys ja ammattitaito metsäsertifioinnin sisällöstä sekä käytännön toimintaa sitoutuneiden tietotaitotason nostamiseksi ja takaamiseksi.

17

18 /1 Auvo Heikkilän Kommentteja ympäristökriteerien uudistamiseen Muutosehdotus kriteeriin 18 Kriteeri 18: Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuojeluaineita vältetään kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä Metsien hoidossa ja puunkorjuussa käytetään vain biologisesti hajoavia 36) kasvinsuojeluaineita vältetään kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä 36). Lehtipuuvesakkoja ei käsitellä metsänuudistamisaloilla eikä taimikoissa kemiallisin lehvästöruiskutuksin, lukuun ottamatta haavan vesakoiden levittämän sienitaudin hävittämiseksi männyn taimikoista. Kriteerissä 8 tarkoitetuissa arvokkaissa elinympäristöissä ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Kemiallisia kasvinsuojeluaineita ja käytetään vain välttämättömissä tapauksissa, kuten esimerkiksi metsänuudistamisaloilla taimia haittaavan pintakasvillisuuden torjuntaan, lehtipuiden kantojen käsittelyyn, tukkimiehentäin torjuntaan ja metsissä tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien havupuutavaravarastojen käsittelyyn hyönteistuhojen leviämisen estämiseksi. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö juurikäävän leviämisen estämiseksi kantokäsittelyssä on sallittua muualla kuin kriteerissä 8 tarkoitetuissa arvokkaissa elinympäristöissä. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä noudatetaan viranomaisohjeita. Biologisesti hajoava kasvinsuojeluaine : epämääräinen ilmaisu ; harhaanjohtava, Tukesin näkemys Lisäksi ehdotus ympäristöön liittyvästä kriteeristä Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä Metsiin ei jätetä metsätalouden toimenpiteissä muovi- eikä metallijätteitä eikä vaarallisia jätteitä kuten esim. :luettelo Todentaminen: maastotarkastusten yhteydessä, tiedonkeruussa Terv. Auvo Heikkilä

19 Metsien kulttuuriperintö - tiivistelmä metsäsertifiointia kehittävän PEFCstandardityöryhmän työvaliokunnan käyttöön Museovirasto Päivi Maaranen/Museovirasto/Kulttuuriympäristön suojelu -osasto/ohjaus- ja tukiyksikkö Metsien kulttuuriperintö ja metsäsertifiointi Kestävyyden näkökulmasta metsäsertifiointi on laatujärjestelmä, minkä perusteella myös metsien kulttuuriperinnön säilyminen on turvattavissa. Sertifiointijärjestelmän vahvuuksien pohjalta sertifiointia onkin mahdollisuus kehittää entistä paremmaksi metsien kulttuuriperinnön säilyttämisen työkaluksi (ks. kaavio). Suurimmat haasteet kestävyyden näkökulmasta aiheutuvat tällä hetkellä järjestelmän toimeenpanon heikkouksista eli tiedonkeräämiseen ja tilastointiin liittyvistä käytännöistä. Kerättävä tietomateriaali ei anna nykyhetkellä luotettavaa pohjaa metsänkäsittelyn todellisten vaikutusten tunnistamiseen ja ei-toivottujen vaikutusten tietoiseen ehkäisyyn. Kaavio metsäsertifioinnin ulottuvuuksista kulttuuriperinnön säilyttämisen näkökulmasta. *Museoviraston näkökulmasta erityisesti muinaismuistolain (295/1963) mukaisiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin kohdistuneiden metsänkäsittelyvahinkojen huomioimatta ja tilastoimatta jättäminen ilman poliisille tehtyä tutkintapyyntöä tai tuomioistuimen päätöstä ei ole kestävä toimintatapa. Kulttuuriympäristöviranomaisen toteamuksen ja siihen liittyvän asiakirjan on perusteltua riittää asiassa. Metsien kulttuuriperintö - tiivistelmä metsäsertifiointia kehittävän PEFC-standardityöryhmän työvaliokunnan käyttöön Museovirasto Päivi Maaranen

Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely

Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 7-18 ja ryhmä 9-20) PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden

Lisätiedot

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT

Lisätiedot

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun

Lisätiedot

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN PUUNTUOTANNOLLISETEN KRITEERIEN TARKISTAMISEEN

KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN PUUNTUOTANNOLLISETEN KRITEERIEN TARKISTAMISEEN Lea Jylhä MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/2 26.9.2013 KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN PUUNTUOTANNOLLISETEN KRITEERIEN TARKISTAMISEEN Alla kommentteja ja kehittämisehdotuksia PEFC standardien puuntuotannollista

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 17.12.2014 1 (6) Arviointiraportti Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 3.11. -18.12.2014 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifiointi PEFC/02-1-01. Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä. Sinun metsäsi

PEFC-metsäsertifiointi PEFC/02-1-01. Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä. Sinun metsäsi PEFC-metsäsertifiointi PEFC/02-1-01 Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä Sinun metsäsi PEFC vahva viesti vastuullisuudesta PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 15.1.2016 Dnro 30/01.04/2016 Voimassaoloaika 15.1.2016 - toistaiseksi Kumoaa määräyksen Dnro 248/14/2015, 13.2.2015 Valtuussäännökset Metsälaki (1093/1996)

Lisätiedot

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa OK-hankkeen koulutukset 25. ja 26.4.2018 Asta Sarkki, MTK 1 Metsäsertifiointi - tuo lisäarvoa ja vaalii kestävyyttä Metsänomistaja, metsäalan

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC-kriteerien tarkistamistyö PEFC-kriteerien tarkistamistyö Standardit PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla ja metsänomistajakohtaisen sertifioinnin

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit

PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit Suomen PEFC-standardi PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit PEFC FI 1002:2014 27.10.2014 PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 sähköposti: office@pefc.fi

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifiointi 2011. Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi.

PEFC-metsäsertifiointi 2011. Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi. PEFC-metsäsertifiointi 2011 Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi. PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja käyttö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 14.11.2012 1 (8) Arviointiraportti Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 15.10. -14.11.2012 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki,

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

PEFC-kriteerien tarkistamistyö 2013 2014

PEFC-kriteerien tarkistamistyö 2013 2014 PEFC-kriteerien tarkistamistyö 2013 2014 Metsäsertifioinnin kriteerit PEFC FI 1002:20XX PEFC-standardityöryhmän 12.6.2014 kokouksessa hyväksytty standardiluonnos, johon tehty kielenhuoltoa ja teknisiä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

PEFC-sertifioinnin vaikutukset PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Jukka Pekka Luiro 15.4.2014 Talousmetsien luonnonhoito Lainsäädäntö asettaa metsätalouden luonnonhoidon vähimmäistason. Useimmiten

Lisätiedot

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio PEFC-webinaarit 21., 23. ja 28.8.2018 Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio Roolit ja työnjako PEFC-järjestelmässä PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry - kutsuu standardityöryhmän kokoon -

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Uudet PEFC FI 2014 -kriteerit. PEFC-koulutustilaisuudet Syksy 2015

Uudet PEFC FI 2014 -kriteerit. PEFC-koulutustilaisuudet Syksy 2015 Uudet PEFC FI 2014 -kriteerit PEFC-koulutustilaisuudet Syksy 2015 1 Sisällysluettelo Dian nro Esityksen käyttöohje 3 Sertifioinnin hyödyt 4-5 Sertifiointitavat 6-7 PEFC kriteeristön teemat 8-9 Kriteerit

Lisätiedot

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla Pohjavesityöpaja 16.5.2017 Samuli Joensuu Metsätalous pohjavesialueella Metsätalous on pääsääntöisesti turvallisinta maankäyttöä pohjavesialueilla muihin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Palautetaan täytettynä liitteineen tarjouksen yhteydessä I. TARJOAJAN TIEDOT

Palautetaan täytettynä liitteineen tarjouksen yhteydessä I. TARJOAJAN TIEDOT 1(8) Palautetaan täytettynä liitteineen tarjouksen yhteydessä OHJE Tarjoajan on merkittävä lomakkeeseen täyttyykö kyseinen vaatimus. Joissakin kohdissa edellytetään myös asiakirja-aineiston tai selvitysten

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Työnantajavelvoitteet ja sertifiointiin sitoutuminen. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Työnantajavelvoitteet ja sertifiointiin sitoutuminen. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Työnantajavelvoitteet ja sertifiointiin sitoutuminen Webinaari 28.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

Olli Eeronheimo

Olli Eeronheimo Olli Eeronheimo 15.8.2017 1 Tiivistelmä Kestävän Metsätalouden Yhdistys r.y.:n Läntisen alueen uudelleensertifiointiarvioinnista 2016 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2014, PEFC FI 1002:2014

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4 Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009, Arvioinnin

Lisätiedot

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN ETELÄ-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009,

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014

PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014 PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014 24.4.2015 Päivi Luoma, Antti Pitkämäki ja Tuomas Raivio, Gaia Consulting Oy ja Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 1.1 Selvityksen tausta...

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus

Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus Sivu 1/3 Tutustu julkisiin hankintoihin Etsi ilmoituksia Täytä ilmoitus Kansallinen hankintailmoitus: Haapajärven kaupunki : Ståhlberginkadun saneeraus 17.05.2016 12:02 Ilmoituksen numero HILMA:ssa: 2016-013550

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Tilannekatsaus 1.3.2013 Jukka Makkonen Energiateollisuus ry 1 Esitys 1. Tausta RES-direktiivissä 2. Miksi kestävyys on todennettava (3 syytä) 3. Historiaa

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC 1 Termejä: FSC Suomi -Vastuullisen metsänhoidon yhdistys Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset pitävät yllä omaa järjestelmäänsä

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, 18.12.2018 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot