KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN PUUNTUOTANNOLLISETEN KRITEERIEN TARKISTAMISEEN

Transkriptio

1 Lea Jylhä MTK ry PL Helsinki 1/ KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN PUUNTUOTANNOLLISETEN KRITEERIEN TARKISTAMISEEN Alla kommentteja ja kehittämisehdotuksia PEFC standardien puuntuotannollista ja taloudellista kestävyyttä koskeviin kriteereihin. Kriteerien otsikoissa olevat numerot viittaavat standardeihin PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 kriteereihin. Ryhmäsertifioinnin ja metsänomistajakohtaisen standardin vaatimuksia on käsitelty yhtä aikaa, jotta vaatimusten yhdenmukaisuutta voidaan tarkastella. Kriteeri 1/1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan - Metsänomistajakohtaisen standardin indikaattorin tulkinta epäselvä: Katsotaanko kriteerin vastaiseksi vain metsänomistajan vaatimusten vastainen toiminta vaiko myöskin metsänomistajan metsissä toimineen muun tahon vaatimusten vastainen toiminta? - Päivitetään määritelmissä viittaukset uuteen metsälakiin ja mahd. uuteen kestävän metsätalouden rahoituslakiin. Kriteeri 2/-: Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna - Ei muutoksia. Kriteeri 3/2: Puuston terveydestä huolehditaan - Metsänomistajakohtaisen standardin vaatimustason tulisi olla sama kuin alueellisessa ryhmäsertifioinnissa. - Päivitetään indikaattorissa viittaus uuteen metsätuholakiin. - Määritelmät, kohta 5: Päivitetään viittaus Suomen metsäkeskuksen voimassa olevaan maastotarkastusohjeeseen. Kriteeri 4/3: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja - Ei muutoksia. Kriteeri 5/4: Energiapuuta korjataan kestävästi - Lisätään indikaattoriin vaatimus, että kantoja ei korjata eri-ikäisen metsän kasvatushakkuukohteilta. - Tapion Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen on päivitetty vuonna Päivitetään määritelmään. - Kriteeri 6/5: Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä - Uudet sähköiset metsävaratietojärjestelmät tulee ottaa huomioon vaatimusten määrittelyssä. Tulee harkita, voitaisiinko metsään.fi-tiedote katsoa ainakin tietyissä kokoluokissa riittäväksi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI Helsinki Puhelin Faksi Telephone Fax Y-tunnus Business code

2 2/2 Kriteeri 7/6: Taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi - Metsänomistajakohtaisen standardin vaatimustason tulisi olla sama kuin alueellisessa ryhmäsertifioinnissa. Kriteeri 8/-: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi - Poistetaan kriteeri. Metsänuudistamisen ja metsänhoitotöiden laadun kehittämiseksi ja metsänomistajille tarjottavien palveluiden laadun varmistamiseksi voisi harkita palveluiden laadunseurantaan liittyvää vaatimusta metsäpalveluita tarjoaville organisaatioille. Edellytyksenä voisi olla, että laatua seurataan laatujärjestelmän, omavalvonnan tai ulkopuolisen toteuttamisen tarkastusten avulla. Sertifioinnissa ei arvioitaisi seurannan tuloksia, vaan tarkistettaisiin, että seurantajärjestelmä on olemassa ja käytössä. MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y. Lea Jylhä Metsäasiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI Helsinki Puhelin Faksi Telephone Fax Y-tunnus Business code

3 Muistio 1 (3) Anu Islander Metsäteollisuuden kommentit työvaliokuntaan Standardityöryhmän kokouksen pöytäkirja 2 Ekologiset kriteerit Pöytäkirjassa on kirjattu kriteerikohtaisia päätöksiä, mutta kokouksessa ei kuitenkaan tehty esim. äänestyksiä. Kokouksessa keskusteltiin erilaisista näkemyksistä ja sihteeri on tehnyt keskustelusta johtopäätöksiä. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään (8/10) Metsäteollisuus kannattaa kokouksessa esitetyn luonnontilaisen suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeen lisäystä c-kohdan arvokkaiksi elinympäristöiksi. Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan (10/12) Metsäorganisaatiot ovat ottaneet käyttöön metsä- ja ympäristöhallinnon yhteistyössä laatiman toimintamallin uhanalaisten lajien esiintymätiedon käyttöön ja metsänomistajia tiedotetaan näistä kohteista. Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä (11/13) Kriteeri: Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi uudistus- ja kasvatushakkuukohteille jätetään säästöpuita ja lahopuustoa. Indikaattorit: Metsän uudistamisaloille jätetään eläviä yli 15 cm läpimittaisia säästöpuita (Pohjois-Suomessa yli 10 cm) vähintään 10 kpl/ha sekä jo olemassa olevaa yli 20 cm lahopuuta (keloja, muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita) säilytetään vähintään 10 kpl/ha. Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys (13/15) Uusi otsikko: Ympäristöarvot selvitetään ennen hakkuuta. - Tämä uusi laajempi kriteeri on koko metsätalouden etu. Kriteeri: Ennen hakkuuta tehdään ympäristöselvitys, joka kattaa toimenpidealueella sijaitsevat metsäsertifiointiin sisältyvät metsäkäytön rajoitteet. Indikaattori: Metsänkäyttöilmoitus tai jos kyseessä on monen omistajan hanke, voi tehdä erillisen ympäristöselvityksen. Maisematyölupa, silloin kun toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää. Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta (14/16) Esitämme, että tämä aihe siirretään uhanalaisten lajien turvaamisen - kriteerin alle. - Palanutta/hiiltynyttä puuta vaativien lajien elinympäristöjen turvaamiseksi tehdään luonnonhoidollisia polttoja. Tavoitetta ei voi asettaa pelkästään suurille metsänomistajille. Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta (15/17)

4 Muistio 2 (3) Anu Islander Taloudelliset kriteerit Kriteeri: Vesistöjen ja pienvesien varteen jätetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova, keskimäärin 10 metrin levyinen, puustoinen suojavyöhyke. Suojakaistalta saa poimia puita, sitä ei muokata, ei lannoiteta, ei nosteta kantoja, eikä jätetä hakkuutähteitä, ei raivata pensaskerroksen kasvillisuutta eikä käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan (1) Lisätään Maankäyttö- ja rakennuslaki ja viittaus siihen, että kaavoitus on osallistava prosessi. Puuston terveydestä huolehditaan (2/3) Juurikäävän torjuntatoimenpiteiden osuus alueella toimijakohtaisesti on vähintään 85 % riskikohteiden hakkuupinta-alasta. - sama vaatimustaso molemmissa standardeissa - vain yksi standardi - jatkuvan kasvatuksen kohteilla tulisi olla oma indikaattori Energiapuuta korjataan kestävästi (4/5) Ei viitata mihinkään ohjeisiin, vaan kirjataan vaatimukset indikaattoreiksi. Raaka-aine ei saa olla peräisin alueelta, joka tammikuussa vuonna 2008 tai sen jälkeen oli: 1) aarniometsä tai muu puustoinen maa, jossa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta ja jossa ekologiset prosessit eivät ole merkittävästi häiriintyneet; 2) luonnonsuojelualue, jollei esitetä näyttöä siitä, että raaka-aineen tuotanto ei haittaa alueen suojelutarkoitusta; tai 3) biologisesti erityisen monimuotoinen ruohoalue Raaka-aine ei saa olla peräisin alueelta, jonka maankäyttömuoto on muuttunut pysyvästi vuoden 2008 tammikuun jälkeen, jos alue oli: 1) kosteikko; 2) pysyvästi metsän peittämä alue; tai 3) metsä, jolla latvuspeittävyys on prosenttia, jollei esitetä näyttöä siitä, että 6 :ssä säädetty kasvihuonekaasupäästövähennys toteutuu maankäyttömuodon muutoksesta aiheutuvasta hiilivarannosta huolimatta. Raaka-aine ei saa olla peräisin aiemmin kuivattamattomalta turvemaalta, jonka kuivatus on tapahtunut vuoden 2008 tammikuun jälkeen. Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä (5/6) Kriteeri: Metsäsuunnitelmien kattavuus on vähintään 50 % metsätalousmaan pintaalalta vähintään 20 hehtaarin suuruisten tilojen tai metsälöiden osalta. Indikaattori:

5 Muistio 3 (3) Anu Islander Voimassa olevien metsäsuunnitelmien pinta-alaa verrataan sitä vastaavan metsätalousmaan pinta-alaan, joka koostuu vähintään 20 hehtaarin suuruisten tilojen tai metsälöiden kokonaispinta-alasta alueella. Määritelmät: Metsäsuunnitelmaan on sisällytettävä: 1) metsänomistajan yhteystiedot, tiedot suunnitelman laatijasta sekä laadintaperiaatteista; 2) yhteenvetotiedot puustosta, kasvusta, hakkuista ja metsänhoitotöistä sekä kehitysennuste; 3) metsiköiden sijainti kartalla, pinta-ala, kasvupaikkatiedot, puuston ikä, puuston kehitysvaihe ja määrä, ehdotetut metsänhoitotyöt ja niiden kiireellisyys sekä hakkuissa hakkuutapa, kertymän rakenne ja hakkuun ajankohta sekä uudistushakkuissa lisäksi uudistamisen työvaiheet; 4) tiedot metsälain 10 :ssä tarkoitetuista erityisen tärkeistä elinympäristöistä, kiinteistä muinaisjäännöksistä 17) sekä muut maan- ja metsänkäytön rajoitteet. Ajantasaisella metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, jonka tietojen keruusta ei ole kulunut Ylä-Lapissa 20 vuotta, muualla Pohjois- Suomessa 15 vuotta ja muualla Suomessa kymmentä vuotta pidempää aikaa. Ylä-Lapilla tarkoitetaan Enontekiön, Utsjoen ja Inarin muodostamaa aluetta. Ajantasaisena pidetään myös vanhempaa metsäsuunnitelmaa, jos metsäsuunnitelman tietoja on päivitetty metsässä tehtyjen toimenpiteiden jälkeen, uusia toimenpidetarpeita kirjataan suunnitelmaan ja puuston kasvut päivitetään vuosittain. Taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi (6/8) Otsikko: Taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi (6/8) Sama vaatimustaso molemmissa standardeissa (=yksi standardi). Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi (8) Voi poistaa kokonaan.

6 METSÄNHOITOYHDISTYKSEN KOMMENTIT PEFC PUUN TUOTANNOLLISTEN JA TALOUDELLISTYEN KRITEERIEN TARKASTAMISEEN Alleviivatut otsikot viittaavat standardien PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 kriteereihin. Kriteeri 1 / 1 Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Metsänomistajaa koskevan indikaattorin vaatimuksen tulisi koskea kaikkia metsänomistajan metsissä toimivia tahoja, ei ainoastaan metsänomistajaa. Tämä asia tulisi tarkentaa indikaattoriin. Kriteeri - / 2 Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna Ei muutosesitystä. Kriteeri 2 / 3 Puuston terveydestä huolehditaan Juurikäävän torjunnassa on huomioitavaa, että lämpimien säiden vuoksi kantokäsittelyä on tarpeen tehdä joskus marraskuussakin (ajanjaksoksi määritelty nyt ). Ei aiheuttane muutostarpeita kuitenkaan kriteeriin. Kriteeri 3 / 4 Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Ei muutosesitystä Kriteeri 4 / 5 Energiapuuta korjataan kestävästi Päivitetään määritelmissä viittaus Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin. Energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen liittyvä opas on päivitetty vuonna Kantojen nostoa ei tule tehdä eri-ikäiskasvatuksen alueilta. Kriteeri 5 / 6 Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Ei muutosesitystä Kriteeri 6 / 7 Taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi Metsänomistajaa koskevassa kriteerissä on kohtuutonta vaatia, että metsänomistajan metsissä on tehty tai teetetty kaikki kiireellisinä pidettävät metsänhoitotyöt. Tätä vaatimusta tulee lieventää. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie Juva puh faksi Y-tunnus etunimi.sukunimi@mhy.fi

7 2 (2) Kriteeri - / 8 Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi En näe kriteerillä nykyisin käytännön merkitystä ja ensiharvennusten suorittamista tukevaa vaikutusta, joten kriteeri tulee poistaa. Hankintapuuta tien varteen toimittavien metsänomistajien määrä on nykyisin enää hyvin pieni. Hankintapuukin tulee suurelta osin nykyisin metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun kautta. Lisäksi esittäisin metsänuudistamisen ja metsänhoitotöiden toteutuksen laatuun liittyen uutta kriteeriä, joka edistäisi osaltaan näitä asioita. Kriteerin tavoite olisi varmistaa metsänhoitotöiden hyvä laatu metsänomistajien metsissä. Kriteeri koskisi metsäomistajille palveluita tarjoavia toimijoita, kuten metsänhoitoyhdistyksiä, metsäyhtiöitä ja metsäpalveluyrittäjiä. Indikaattori voisi olla, että toimijalla on käytössään esimerkiksi töiden omavalvonta tai laadunseuranta. Metsänhoitoyhdistysten psta Petri Pajunen toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie Juva p petri.pajunen@mhy.fi

8 Pefc-metsäsertifiointi standardien uudistaminen Koneyrittäjien ryhmäsertifioinnin kriteerien tarkistustyön tavoitteet / muutosesitykset Nykyiset kriteerit: 1. Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan 2. Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna 3. Puuston terveydestä huolehditaan 4. Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja 5. Energiapuuta korjataan kestävästi 6. Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä 7. Taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi 8. Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi 9. Suojelualueiden suojeluarvot turvataan 10. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään 11. Suoluontoa säilytetään 12. Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan 13. Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä 14. Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä 15. Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys 16. Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta 17. Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 18. Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla 19. Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä 20. Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuoj.aineita 21. Työntekijöiden osaaminen varmistetaan 22. Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan 23. Työnantajavelvoitteita noudatetaan 24. Metsänomistajien osaamista edistetään 25. Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään 26. Jokamiehenoikeudet turvataan 27. Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään 28. Porotalouden toimintaedellytykset turvataan 29. Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti Y-tunnus Sitratie 7, Helsinki puh , fax (09) etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi,

9 Kriteeri 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan ei muutostarvetta Kriteeri 2: Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna ei muutostarvetta Kriteeri 3: Puuston terveydestä huolehditaan - Juurikäävän torjunnan kattavuuden tavoitetaso 85 % on OK harvennuksilla, mutta vaatimus esitetään poistettavaksi päätehakkuiden osalta. - Perusteluja mm. Ruotsista Slutsats TG24 (S-form) I blandbestånd i norra Sverige, eller där endast S-formen finns, är det lönsamt att behandla i gallring men ingenting därutöver. Behandling i slutavverkning ger ett lägre slutvärde än om man enbart behandlar i gallring. Även om behandlingen gett ett nästintill rötfritt bestånd då man behandlat både i gallring reps slutavverkning så är det så att det i detta fall inte är lämpligt då det inte är lönsamt! Juurikäävän torjunnan Kemeratuki tulisi suunnata harvennuksille. Tätä ei tosin sertifioinnissa määritellä. - vaurioituneiden puiden keskimäär. osuus puunkorjuussa 4 % UUSI TASO 5 % Yrittäjät esittävät pientä nostoa, koska käytännön työssä 4 % on osoittautunut liian tiukaksi. Syynä tähän on etenkin energiaharvennusten määrän lisääntyminen ja edessä oleva merkittävä lisääntyminen. Energiaharvennusten korjuuolosuhteet ovat keskimäärin heikommat ja alttiimpia vaurioille. Kun aikaoinaan on asetettu harvennusten korjuuvaurioille enimmäisrajausta (4%), ei energiaharvennuksia / nuoren metsän harvennushakkuita tehty juuri ollenkaan. Kemeratuen ja energiapuun kysynnän myötä on alettu tehdä aiempaa pienirunkoisempia ja olosuhteiltaan hankalampia (energia)harvennuksia. Selvitysten mukaan niiden korjuuvaurioiden määrä on korkeampi kuin puhtaissa ainespuuhakkuissa. Tästä huolimatta useissa energiaharvennuksissa tehdään hyvää työtä, kun laadullisesti pilalle menossa olevista kohteista saadaan pelastettua kelvollista ainespuuta kasvavia kohteita vain hieman suuremmalla korjuuvauriomäärällä. Esitämme, että kasvatushakkuun kokoojaura pitäisi jättää huomioitta korjuuvaurioita määritettäessä. Täsmennys tarkistusohjeeseen. - Työmaiden ennakkoraivauksesta oltava suositukset ja suositusten mukainen raivaus on tehty. Tavoite tiukkenee toteutuksen osalta. Jos vaaditaan pelkkä suositus, niin vaikutus on heikohko. Koneyrittäjien selvityksen mukaan 70 % koneyrittäjistä tunnistaa suosituksen olemassaolon omassa urakointitoiminnassa, mutta 70 prosenttia sanoo, ettei suositusta noudateta eli tarpeellinen ennakkoraivaus on ollut tekemättä. Kriteeri 4: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja ei muutostarvetta.

10 Kriteeri 5: Energiapuuta korjataan kestävästi - vaatimus, että 30 % latvusmassaa jätettäväksi - ei muutostarvetta - Kantojen jättämisen vaatimus 25 kpl/ha (savi silttimaat 50) ja alle 15 cm halkaisija kaikki sekä lahot kaikki - ei muutostarvetta - Kantoja ei nosteta arvokkaissa elinympäristöissä ja säästöpuiden ympärillä väh. 3m sät. - ei muutostarvetta UUTTA, joka huomioitava mm. biopolttoaineiden kestävyyskriteerien takia : - Korjuuohje mainittava yksilöidysti ; Tapion Energiapuun korjuu -opas vuodelta XXXX - Energiapuuta ei korjata aarniometsistä eikä suojelualueilta (selkeät määrittelyt tärkeitä) Huom! Seurattava kiinteiden polttoaineiden kestävyyskriteerien kehitystä ja otettava huomioon tässä. Kriteeri 6: Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä ei muutostarvetta Kriteeri 7 : taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi - Ehdotus kriteeriksi: Taimikot hoidetaan ajallaan kuntoon UUSI - Tavoitetaso: 80 %:lla taimikoista ei ole hoitorästejä UUSI (OK, parempi tavoitetaso tulee olla, mutta kriteerin muotoilua voi vielä miettiä) - Perusteluita: koneelliset taimikonhoitoratkaisut mahdollisia, puunhankinnan kilpailukykyä parantava toimenpide, puunkorjuun työturvallisuus paranee, kun myöhempien hakkuiden korjuuolosuhde paranee,, korjuun laatu paranee ja vähemmän vaurioita kun puusto on hoidettu kuntoon ajoissa. Myös kemerarahoituksen kehittämisajatukset / painotukset korostavat rahoituksen suuntaamista jatkossa entistä enemmän taimikonhoitoon. Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi - ei muutostarvetta - kriteeri voitaisiin poistaa kokonaan Kriteeri 9: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan ei muutostarvetta Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään ei muutostarvetta Kriteeri 11: Suoluontoa säilytetään ei muutostarvetta Kriteeri 12: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan ei muutostarvetta Kriteeri 13: Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä kpl / ha, väh. 10 cm d1,3, ensisijassa ryhmiin, ei muokata maanpintaa OK - Lahopuu väh 20 cm paksuus - OK Kriteeri 14: Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä ei muutostarvetta Kriteeri 15: Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys ei muutostarvetta

11 Kriteeri 16: Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta ei muutostarvetta Kriteeri 17: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta ei muutostarvetta Kriteeri 18: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla ei muutostarvetta Kriteeri 19: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä -ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita (I ja II alueet) taikka lannoitteita (alue I) OK Kriteeri 20 : Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuoj. aineita OK Kriteeri 21: Työntekijöiden osaaminen varmistetaan - uusi muotoilu: Työn- ja urakanantajalla on menettely, jolla varmistetaan, että työn toteuttajalla on riittävä osaaminen ja työkyky kuhunkin tehtävänä olevaan työhön. o Huom! vaatimus pitkälti entisen kaltainen, mutta muotoilu on uusi ja siihen yhdistetty aiemmin erilliset vaatimukset työn- ja urakanantajalle o Työntekijän ammattitaidosta varmistuminen työhönotossa ja sen ylläpito työsuhteessa kohta poistettaisiin. Samoin työntekijällä työssä tarvittavat yleisohjeet poistettaisiin. - Työntekijälle annettava työmaakohtaiset työohjeet, joissa huomioitu laatu-, ympäristö- ja muut vaatimukset - ei muutostarvetta Kriteeri 22: Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan - Työntekijällä / työn toteuttajalla yleiset työturvallisuusohjeet käytössään ei muutostarvetta UUSI: Työmaan rajaus on selvitetty työntekijälle/työn toteuttajalle selkeällä tavalla ja tarvittaessa merkitty maastoon hakkuuoikeuden haltijan toimesta. - Työmaakohtaiset turvallisuusohjeet (vaarantavat tekijät ja maastokohdat) ei muutostarvetta - Ohjeet työntekijän ymmärtämällä kielellä ei muutostarvetta - Työntekijällä käytössään tulkkaustaitoinen henkilö työasioihin ei muutostarvetta - Työterveyshuolto on järjestetty ei muutostarvetta - Tykytoimintavaatimus POIS tai koskemaan kaikkia (nyt vain yli 10 hengen työpaikat) Kriteeri 23: Työnantajavelvoitteita noudatetaan kriteeristä siirretään osa uuteen kriteeriin 23 b: Metsäpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Työn- ja urakanantajat 53) noudattavat ja edellyttävät alihankkijoidensa ja heille työvoimaa vuokraavien yritysten noudattava n työ- ja sosiaalilainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa lainsäädäntöä.

12 Työn- ja urakanantajat antavat työpaikkojen luottamushenkilöille tilaajavastuulain 54) edellyttämät tiedot. Indikaattorit - Työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä työehtosopimusten tunteminen POIS, liian vahva vaatimus - Työnantajalla menettelytapa, jolla se varmistuu työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä työehtosopimusten määräysten noudattamisesta UUSI MUOTOILU - Työaikakirjanpito on työaikalain mukaisesti toteutettu ei muutostarvetta - Rikkomuksista lausunto työntekijä- ja työnantajajärjestöiltä POIS työnantajajärjestöt. Tämä ei toimi työnantajapuolen osalta halutulla tavalla. Rikkomuksia voi ilmetä, mutta ne ratkotaan TES:n määräysten mukaisesti paikallisesti, asiamiesten kesken tai liittojen kesken. Ainoastaan oikeuteen menevät tapaukset voisivat olla raportoitavia. Ongelmatapausten raportointi ei luontevasti sovi työnantajapuolelle. Alkuperäinen idea lausuntojen pyytämisessä työnantajilta on ollut, että näin esille nouseviin tapauksiin saadaan sekä työntekijäpuolen että työnantajapuolen näkemys. Käytännössä asia ei ole aivan näin toiminut, vaan ta- ja ttpuolet ovat tehneet omanlaisensa raportin havainnoistaan. - Työnantajat tekevät työsopimukset kirjallisina ja arkistoivat ne uusi muotoilu Otsikko Kriteeri Kriteeri 23b: Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Metsäorganisaatioiden metsätyötä *) koskevissa tarjouskilpailuissa noudatetaan hyviä hankintakäytäntöjä Työn- ja urakanantajat ovat hoitaneet ja edellyttävät alihankkijoidensa hoitavan vero- sekä sosiaaliturva- ja työeläkemaksuvelvoitteensa. Indikaattorit (mittarit) Hyvien hankintakäytäntöjen tunnusmerkkejä metsäalalla ovat: -tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolinen kohtelu -mahdollisimman yksiselitteinen etukäteistieto hankintakohteista ja niiden hinnoitteluun vaikuttavista ominaisuuksista -tarjouskilpailulla on selkeä määräaika ja myöhässä tehdyt tarjoukset hylätään -tarjouskilpailun ehdoista pidetään kiinni -tarjousten ja tarjoajien arvioinneissa käytetään yksiselitteisiä ja objektiivisia arviointikriteereitä -tarjouskilpailuissa ei järjestetä tinkikierroksia -tarjouskilpailuissa aiemmin sopimussuhteessa olleella mutta hävinneelle sopijapuolelle jätetään vähintään 4 kuukautta sopimuksenmukaista

13 urakointiaikaa sopeuttaakseen toimintansa muuttuneeseen tilanteeseen Urakanantajalla ohjeet palveluiden hankinnasta ja todisteet tilaajavastuulain mukaisten selvitysten tekemisestä. Selvitysvelvollisuus tilaajavastuulain edellyttämistä asioista on aina, kun urakointikokonaisuuden arvo ylittää 7500 tai vuokratyövoiman käyttö ylittää 10 työpäivää. Tilaajavastuulain mukaiset selvitystiedot vaaditaan aina tarjouskilpailun alussa kaikilta tarjouskilpailuun osallistuvilta tai neuvottelumenettelyllä hankittavien palveluiden osalta ennen sopimuksen tekemistä sekä vuosittain. Työnantajat/urakanantajat tekevät urakointisopimukset kirjallisina ja arkistoivat ne. Työnantajalla/urakanantajalla on luettelo niistä alihankkijoista, joilta ne ovat ostaneet kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana metsätalouden urakointipalveluita Urakanantajat ilmoittavat alihankkijoilleen tiedossa olevista merkittävistä urakointitoiminnan tuotantokatkoksista tai tuotannonrajoituksista riittävän ajoissa ennen niiden aloittamista. Määritelmät 53) Työn- ja urakanantajilla tarkoitetaan työnantajarekisteriin rekisteröityneitä työnantajia. Tiedot työnantajarekisteriin rekisteröidyistä työnantajista on saatavissa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ), 54) Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) 55) Työehtosopimuksilla tarkoitetaan Suomessa voimassa olevia työehtosopimuksia. 56) Lainsäädännöllä tarkoitetaan Suomen lainsäädäntöä 57) Urakointisopimusten osalta tässä tarkoitetaan yhdessä tai useammassa osassa tehtävää sopimusta, jonka arvo ylittää euroa vuodessa. Kriteeri 24:Metsänomistajien osaamista edistetään ei muutostarvetta Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään ei muutostarvetta Kriteeri 26: Jokamiehenoikeudet turvataan ei muutostarvetta Kriteeri 27: Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään ei muutostarvetta Kriteeri 28: Porotalouden toimintaedellytykset turvataan ei muutostarvetta

14 Kriteeri 29: Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti - ei muutostarvetta Muita tavoitteita / asioita / havaintoja kriteerien ja myös toteutussäännöstön kehittämiselle: - huomioitava mhy-lain muutos. Seuraus voi olla, että nykyisenkaltainen alueellinen (metsäkeskuskohtainen) ryhmäsertifiointi loppuu. Tilalle voi tulla ryhmäsertifiointeja (StoraEnson ryhmä, Metsä Groupin ryhmä, UPM:n ryhmä, Mhy-ryhmä, muu ryhmä) - valvonta osin puutteellista, vapaamatkustaminen on mahdollista. Kyse on järjestelmän uskottavuudesta. - Metsäsertifiointiin sitoutuminen: *Metsäsertifiointiin liittyvällä taholla, järjestöllä/yhdistyksellä, jonka jäsenet jäsenyytensä kautta sitoutuvat sertifiointiin, tulee olla riittävä perehtyneisyys ja ammattitaito metsäsertifioinnin sisällöstä sekä käytännön toimintaa sitoutuneiden tietotaitotason nostamiseksi ja takaamiseksi.

15

16 SUOMEN RIISTAKESKUS Kehittämisehdotuksia PEFC kriteereihin: Uusia kriteereitä: Otsikko Kriteeri X: Lehtipuustoa säilytetään metsätalouden toimenpiteissä Kriteeri Metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa jätetään lehtipuuta vähintään 10 % runkoluvusta karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta. Indikaattorit (mittarit) Metsätilan puustossa lehtipuuta on keskimäärin vähintään 10 % runkoluvusta. Karuimpien kasvupaikkojen osalta vaatimusta ei ole, mutta niilläkin pyritään harvennuksissa poistamaan lähinnä pääpuulajia. Lehtipuusekoituksen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle tiedotetaan metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Määritelmät Lehtipuuksi lasketaan kaikki lehtipuut. Säästöpuiksi jätetyt elävät lehtipuut kuuluvat myös laskettavaan runkolukuun. Metsän eri kehitysluokissa, esimerkiksi kasvatusmetsissä säästetyt alikasvoksena kasvavat lehtipuut lasketaan myös lehtipuuosuuden runkolukuun. Otsikko Kriteeri X: Puuston koko- ja tiheysvaihtelua ja metsikön rakenteellista monipuolisuutta säilytetään metsätalouden toimenpiteissä Kriteeri Metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa pyritään lisäämään puuston kokovaihtelua jo taimikon varhaishoidosta lähtien. Monipuolisen puulajivalikoiman tärkeyttä tulee korostaa. Lehtipuiden lisäksi eteläisessä Suomessa tulisi säästää erityisesti mäntyä kuusikoiden sekapuuna, pohjoisessa kuusta männiköiden sekapuuna. Viljellyn taimikon varhaishoidossa puuston sekä puulaji- että kokovaihtelua voidaan aikaansaada säästämällä luontaisia puuntaimia. Taimikonhoidossa, ennakkoraivauksessa ja ensiharvennuksessa säästetään alikasvosta, etenkin kuusia, ja jätetään hakkuualalle muutamia riistatiheikköjä. Kasvatushakkuussa ja uudistuksessa jätettävien säästöpuuryhmien valinnassa suositaan runsasvarpuisia maastonkohtia. Indikaattorit (mittarit) Metsätaloustoimenpiteitä toteuttavalla organisaatiolla on käytössään alan toimijoiden yhdessä laatimat ohjeet puuston kokovaihtelun ja metsikön rakenteellisen monipuolisuuden turvaamisesta.

17 Metsätaloustoimenpiteet ovat tapahtuneet alueella kriteerien edellyttämällä tavalla, kun - riistatiheikköjä on jätetty suositusten mukainen määrä vähintään 70 % pinta-alasta. Ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella oltava alhaisempi, esim. 20%. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella se voisi olla jo esim. 50% jne - Puuston kokovaihtelua esiintyy 80 prosentilla pinta-alasta. Kokovaihteluksi lasketaan X % runkoluvusta. Ehkä jotain seuraavista voisi käyttää - 1) 20% runkoluvusta on vähintään 40% pienempää (/suurempaa?) kuin puuston keskiläpimitta, - 2) 20% runkoluvusta on vähintään 4 (tai 5) cm pienempää kuin puuston keskiläpimitta - 3) Läpimittaluokassa, joka alkaa 3 sentistä ja yltää arvoon keskiläpimitta-4cm, on vähintään 300 r/ha (Läpimitassa 10 cm tämä väli siis 3-6 cm, läpimitassa 15 cm vastaavasti 3-11 cm jne.) - Uudistusaloille on jätetty riistatiheikköjä erityisesti kuusialikasvoksesta. - JOTAIN MUUTA? Puuston kokovaihtelun ja metsikön rakenteellisen monipuolisuuden turvaamisesta tiedotetaan metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Avohakkuulle vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönottoa pyritään edistämään. Määritelmät Kriteerien tarkoittamaksi ohjeeksi katsotaan esimerkiksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Riistapainotteiset metsänhoitosuositukset -opas vuodelta Lyhyet perustelut kriteereille: PEFC sertifioinnissa on selkeä tarve lisätä ekologisia kriteereitä. Nämä kriteerit tukisivat merkittävästi luonnon monimuotoisuuden ja monien riistalajien, kuten metsäkanalintujen elinympäristön hoitoa. Vahvat kanalintukannat ja niiden elinympäristövaatimusten huomioiminen metsätaloudessa on valttikortti, kun kaupataan metsäteollisuustuotteita Keski-Euroopan ympäristöasioita lisääntyvästi painottaville markkinoille. Metsäteollisuuden kannattaisi hyödyntää eurooppalaisten metsäkanalintuihin kohdistuva arvostus markkinoinnissaan. Esimerkiksi Keski-Euroopassa metsoa arvostetaan hyvin korkealle, ehkä juuri sen harvinaisuuden vuoksi. Kanalintukantojen hyvinvointi pystytään osoittamaan vuosittain tehtävien riistakolmiolaskentojen avulla. Kansainvälisen PEFC standardin (ST 1003:2010) kohdat ja antavat selkeän taustatuen näiden kriteerien kehittämiselle Suomessa. Kommentti [MS1]: Viittaan tässä Hynynen ym. (2005) toim. teoksessa Tuottava metsänkasvatus s. sivun 38 kuvaan ja s. 40 kuvaan Runkolukusarjoista voidaan johtaa tavoitemääriä. Jos halutaan tarkempaa dataa, niin VMI-porukasta Kari T. Korhoselta ja/tai Antti Ihalaiselta voisi kuulemani mukaan tiedustella VMIkoealojen runkolukusarjoja. Tällöin voisi hakea esim. harvennettujen kohteiden monipuolisimman neljänneksen cutpointiksi, siis tavoitearvoksi. Tämä realististen arvojen hakeminen menee jo tosin kohti omaa, erillistä tutkimushanketta. Kommentti [MS2]: Tässä ollaan tekemisissä käytännön mittausongelmien kanssa. Pienten läpimittojen tavoiterunkolukujen asettaminen on erityisen hankalaa siksikin, kun perinteisessä metsätaloudessa on käytännön syistä jätetty pieni puusto huomioimatta, muistaakseni jossain rajana oli 60% puuston keskipituudesta, jonka alle olevaa puustoa ei mitattu. Ja olisihan se valtava työ mitata aivan prikulleen kaikki. Mutta jos alle x cm puusto tiivistetään yhteen runkolukuun, niin silloin se voisi tulla mukaan. Siten tuo kohdan 3 vaihtoehto voisi olla toimivin. Ja jos ainakin läpimittaluokka 1 cm ja kenties luokka 2 cm jätettäisiin huomioimatta, niin pienimmät raipat jäisivät pois. Toisaalta, esim. katajat saisivat melkein tulla mukaan. Ja nehän ovat yleensä yli 3 cm