1(5) Suomen Metsätieteellisen Seuran kommentit Suomen PEFCstandardityöryhmän. Yleiskommentit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1(5) Suomen Metsätieteellisen Seuran kommentit Suomen PEFCstandardityöryhmän. Yleiskommentit"

Transkriptio

1 1(5) Suomen Metsätieteellisen Seuran kommentit Suomen PEFCstandardityöryhmän kriteeristöluonnoksesta Yleiskommentit Kriteeristö on sidottu liian tiukasti Suomen metsäkeskuksen alueisiin ja käytäntöihin. Takana lienee nykyinen käytäntö myöntää sertifikaatti metsäkeskusalueittain. Käytäntö on sertifioinnin periaatteiden ja valvonnan kannalta kyseenalainen ja kytkee sertifikaatin liikaa yhteen julkiseen metsäorganisaatioon, mikä ei liene tarkoitus. Käsiteltävänä olevan kriteeristöluonnoksen runsaat kytkennät Suomen metsäkeskukseen antavat virheellisen vaikutelman Suomen metsäkeskuksen sertifikaatista. Kriteeristössä kaikki aluejaot on määritelty metsäkeskusalueiden mukaan. Sen lisäksi, että tämä kytkee sertifikaatin yhteen julkiseen metsäorganisaatioon, on huomioitava myös meneillään oleva Suomen metsäorganisaatioiden uudistamistyö, jossa metsäkeskusten metsäpalvelut on yhtiöitetty koko maan kattavaan metsäpalveluyritykseen ja metsähoitoyhdistysten toiminta-alueet tullevat muuttumaan. Myös Suomen jako vain Pohjois- ja Etelä-Suomeen on metsätaloudellisesti liian karkea. Ehdotamme, että kriteeristössä käytetään maantieteellisenä aluejakona metsäasetuksen 1308/ mukaista jakoa pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen Suomeen. Tällöin myös lainmukaisuuden seuraaminen olisi helpompaa kuin ehdotetussa metsäkeskusten mukaan määritellyssä jaossa Pohjois- ja Etelä-Suomeen. Ryhmäsertifiointi on määriteltävä kriteeristössä tarkemmin. Koska Suomen PEFC lienee tarkoitus myöntää jatkossakin ryhmäsertifikaattina, ryhmä on määriteltävä kriteeristössä. Onko kyse alueelle vai organisaatiolle myönnetystä ryhmäsertifikaatista? Mikäli sertifikaatti myönnetään alueellisin perustein, miten varmistetaan alueen metsänomistajien sitoutuminen siihen? Pidämme nykyistä käytäntöä myöntää sertifikaatti metsäkeskusalueittain kyseenalaisena. Metsäkeskuksen julkiset palvelut eivät voine toimia sekä ryhmäsertifikaatin johtajana että valvojana ja Metsäkeskuksen metsäpalvelut muodostavat nykyisin valtakunnallisen organisaation. Julkisen palvelun metsäkeskusalueet voivat myös muuttua. Lisäksi metsäkeskusalue on sertifikaatin auditoinnin kannalta liian iso. Pidämme metsänomistajien yhteenliittymää aluetta parempana ryhmäsertifikaatin perustana. Ehdotus ryhmäsertifikaatin määrittelyksi: metsänhoitoyhdistys, metsäpalveluyritys, metsäteollisuusyrityksen samalla hankinta-alueella olevat asiakkaat tai vastaavat metsänomistajien yhteenliittymät voivat hakea ryhmäsertifiointia. Sertifikaatin piiriin kuuluvista metsistä vähintään 80 % on sijaittava yhden metsäasetuksen 1308/ :ssä määritellyn Suomen osa-alueen sisällä. On huomattava ettei Suomen kilpailulainsäädäntö salli rajoitetta, jonka mukaan metsänomistajan olisi myytävä puunsa ainoastaan sen metsänhoitoyhdistyksen, metsäpalveluyrityksen tai muun organisaation kautta, joka on muodostanut sertifiointiryhmän. Sertifikaatin indikaattorien laadinnassa on kiinnitettävä huomioitava siihen, että ne ovat auditoitavissa. Kriteeristöluonnos on tältä osin parempi kuin vuoden 2009 kriteeristö, mutta siinä on vielä parantamisen varaa. Indikaattoreissa tulee välttää tulkinnanvaraisia ilmaisuja kuten merkittävä haitta. Alue-, puumääräja talousindikaattorit tulee ilmaista kvantitatiivisesti absoluuttisina arvoina tai suhteessa joko metsälön tai sertifiointiryhmän kokonaisuuteen. Usean kriteerin indikaattorissa todetaan kriteeri täytetyksi kun 90 % kohteista on erinomaisia tai hyviä. Mikäli sertifikaatti kattaa suuren metsäalueen, kriteeristön vain välttävästi tai heikosti täyttävä maa-ala voi olla hyvin suuri, isoimmilla alueilla tuhansia hehtaareja. Sertifikaatin tarkoituksena on, että puutavaran käyttäjä tietää sen tulevan kestävästi hoidetuista metsistä. Kriteeristöehdotuksen mukaan puutavaran käyttäjä tietää saavansa 90 % todennäköisyydellä kestävästi tuotettua puutavaraa. Tämän vuoksi ehdotamme, että näissä kohdissa määritellään myös yläraja sertifikaatin huonosti täyttävälle maa-alalle. Koska tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa kuinka suuria ryhmäsertifikaatteja jatkossa myönnetään, emme ota kantaa määritelläänkö kyseinen yläraja suhteessa sertifioidun metsämaan alaan vai absoluuttisena hehtaarimääränä.

2 2 Kriteerikohtaiset kommentit Kriteeri 1 Määritelmissä olevat esimerkit on syytä muuttaa voimaan tulleen metsälainsäädännön mukaisiksi. Kriteeri 2 Kriteerin tavoite on säilyttää metsät hiilinieluina joten sen indikaattorit ja määritelmät on laadittava hiilinielunäkökulmasta. On huomattava että joissakin erikoistapauksissa luonnonpoistuma voi olla niin suuri, että se on otettava huomioon määritelmän 4 mukaista poistumaa arvioitaessa. Esimerkki tällaisesta tapauksesta on laaja-alainen myrskytuho, jonka jälkeen mahdollisesti korjaamatta jäänyt puusto tulee ottaa huomioon luonnonpoistumana hiilinielua arvioitaessa. Kriteeri 3 On määriteltävä miten hakkuuvauriot arvioidaan. Esimerkiksi ajourapainaumien arviointiin on olemassa Tapion jälkiarviointiin perustuva ohjeistus ja Metsätehon itsearviointiin soveltuva arviointimenetelmä. Ne antavat hieman eri tuloksia, mutta nykytiedon varassa ei ole mahdollista määrittää kumpi on oikea. Määritelmässä 9 viitataan kasvatushakkuiden osalta Suomen metsäkeskuksen maastotarkastusohjeeseen. Miten arviointi tehdään luontaisen uudistamisen hakkuiden yhteydessä? Ajourapainaumien salliminen vain 5 %:lla ajourien pituudesta on merkittävä parannus suhteessa metsäasetuksen 1308/2013 melko löysään määritelmään verrattuna. Alikasvoksen raivausta koskeva indikaattori tulee muotoilla uudestaan niin, että siinä otetaan selkeästi huomioon erilaisten hakkuutapojen mukaiset raivaukset. Erityisesti eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa ja luontaisessa uudistamisessa alikasvoksen raivaus voidaan jättää tekemättä tai se tehdään varovaisemmin kuin tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa ja uudistamisessa. Määritelmä 6 Erilaisten metsätuhoriskien pohjoisraja on tuoreiden tutkimusten mukaan siirtymässä kohti pohjoista. Ehdotamme, että riskialueiksi määritellään kaikki eteläisen ja keskisen Suomen (metsäasetuksen 1308/ ) hakkuukohteet. Määritelmä 7 Havupuukantojen poisto vähentää sienitautien leviämistä hakkuualueella, mutta koska kantojen poistossa suurin osa juuriston pituudesta jää maahan, ei menetelmä ole erityisen tehokas. Lisäksi kriteerissä 5 edellytetään, että osa kannoista jätetään maahan. Siksi on perusteltua täydentää kriteerin 3 määritelmää 7 siten, että kannonnostoalueille jätettävät kannot on käsiteltävä jollain kriteerissä mainitulla turvallisella menetelmällä. Kriteeri 4 Kriteerissä on syytä ottaa huomioon myös kasvupaikalle sopiva alkuperä (metsälaki 1085/2013 8a). Ehdotuksemme kriteeriksi: Metsänuudistuksessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puulajien kasvupaikalle sopivia alkuperiä erityistapauksia lukuun ottamatta. Kriteeri 5 Tämä kriteeri on selkeä parannus voimassaolevaan energiapuun korjuukriteeriin verrattuna.

3 3 Kriteeri 7 Kriteerin otsikko on epäselvä: mitä tarkoittaa ajallaan ja kuntoon? Ehdotamme, että otsikko muotoillaan: Taimikot hoidetaan toimenpide-ehdotusten mukaisesti. Kriteeri Mikäli vuotuisesta taimikonhoitotarpeesta tehdään 60 %, tämä johtaa koko ajan lisääntyvään hoitamattoman taimikkoalueen pinta-alaan. Kriteerissä on syytä huomioida voimassaolevan taimikonhoitokriteerin mukaan, että kaikki kiireelliset taimikonhoitotyöt on tehty tai teetetty. Muista taimikonhoitotöistä edellytetään tehtäväksi suurin osa; emme ota kantaa tarkkaan %-osuuteen. Kriteeri 10 Kriteerin kohta a Kriteerin kohdassa a annetaan tarkat viittaukset luonnonsuojelulakiin, jonka muuttamista valmistellaan. Kriteerin loppuun on syytä lisätä mainita, että lain muuttuessa se koskee vastaavalla tavalla määriteltyjä alueita. Puustoltaan vanhat metsät (c,5): Kriteerissä tulee ottaa huomioon, että vanhojen metsien vähäisyys Etelä-Suomessa on tärkein metsäluontomme monimuotoisuutta heikentävä tekijä. Esitetyssä muodossaan kriteeri on niin tiukka, että sen täyttäviä metsiä on hyvin vähän. Lisäksi esitetyssä muodossa vanhat karujen kasvupaikkojen männiköt, jotka ovat luontaisesti kehittyneet lähes yksipuulajisiksi, jäävät kriteerin ulkopuolelle. Vaatimukset II ja IV voi helposti yhdistää, sillä ne käsittelevät olennaisesti samaa asiaa. On myös huomattava, että 140 vuotta on vakiintunut vanhan metsän ikärajaksi: sitä käytetään esim. valtakunnan metsien inventoinnissa, Suomen ympäristökeskuksen vanhojen metsien kartoituksessa ja Metso-ohjelman kohteita valittaessa. Ikärajaa ei siis ole syytä kiristää. Pohjois-Suomen vanhojen metsien tilanne on kohtalaisen hyvä, eikä kriteeriä ole niiden osalta pakko väljentää. Valintaperusteena mainittu kantojen maksimimäärä hehtaarilla on huono, koska se riippuu kasvupaikasta: rehevällä kasvupaikalla 60 vuotta sitten tehdyn isonkin hakkuun kannot ovat pääosin hävinneet, mutta karukkokankaalla pienen hakkuut kannot ovat esillä. Lisäksi näin vanhojen kantojen laskenta riippuu konkreetisti myös arvioijan viitseliäisyydestä kaivella niitä esiin sammalen alta. Ehdotuksemme puustoltaan vanhojen metsien määrittelyksi: Puustoltaan vanhalla metsällä tarkoitetaan metsää, jossa täyttyvät seuraavat vaatimukset iän, rakenteen ja käsittelemättömyyden osalta: I Vallitsevan puuston ikä on eteläisessä ja keskisessä Suomessa (metsäasetuksen 1308/ :n mukaan) yli 140 vuotta ja Pohjois-Suomessa yli 200 vuotta. II Puusto on muodostunut erikokoisista puista ja metsässä on useita latvuskerroksia ja puulajeja tai se on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko. Karukkokankaalla (CT tai vastaava) kasvava männikkö voi olla myös yksijaksoinen ja koostua vain yhdestä puulajista. Lisäksi metsässä on lahopuita, keloja ja maapuuta Etelä- ja Keski-Suomessa vähintään 15 % ja Pohjois-Suomessa 20 % puuston tilavuudesta. Etelä- ja Keski- Suomessa kelojen, lahopuun ja maapuun osuus voi olla vähäisempi karukkokankaiden männiköissä. III Puustoa ei ole käsitelty harsinta-, kasvatus- eikä väljennyshakkuin 60 vuoteen. Aiemmat harsinta-, kasvatus- tai väljennyshakkuut eivät ole muuttaneet metsän luontaisia rakennepiirteitä tai ne ovat palautuneet.

4 4 Kriteeri 11 Kriteeri Kriteerissä luonnontilainen suo ei saa olla ojittamattoman suon synonyymi. On syytä selkeästi erottaa aidosti luonnontilainen suo, jonka vesitalouteen ojitus ei vaikuta, ja ojitusalueiden yhteydessä olevat ojittamat suonosat. Lisäksi luonnontilaisten avosoiden ja ennallistumaan jätettävien puuntuotannollisesti vähätuottoisten turvemaiden reunaan jätettävän suojakaistan leveys on määriteltävä tulkintaerojen välttämiseksi. Määritelmät 29 ja 30 Koska luonnontilaiset ja ojitusalueilla olevat ojittamattomat suonosat on erotettava, määritelmän 29 virke, joka alkaa kunnostusojitusalueisiin sisältyviä ojittamattomia suoalueen osia... on siirrettävä soveltuvasti muokattuna määritelmään 30. Kriteeri 15 Kriteeri on epäselvä ja keskeneräisen tuntuinen. Ympäristöselvitys sekä tapaukset, joissa se vaaditaan on määriteltävä tarkemmin. On myös määriteltävä kuka voi tehdä kriteerin tarkoittaman ympäristöselvityksen. Esimerkiksi yksityisteiden tienhoitokunnilla ja sähköyhtiöillä on lakiin perustuva oikeus pitää tien reunat tai sähkölinja avoimena. Ei liene tarkoitus, että näistä toimenpiteistä on teetettävä ympäristöselvitys? Kriteeri 16 Kulotusten toteutumiselle on vaikea suosittaa indikaattoria, koska yhden sertifikaatin piiriin kuuluvasta maaalasta ei saa kriteeristön perusteella käsitystä (vrt. yleiskommenttimme ryhmäsertifikaatin määrittelystä). Yksi vuosittainen kulotus hehtaarin alalla tuntuu satunnaiselta. Indikaattori on syytä miettiä huolella uudestaan niin että siinä huomioidaan kulotusalojen määrän lisäksi myös kulotettu pinta-ala. Kriteerin otsikko viittaa luonnonhoidollisiin kulotuksiin, mutta määritelmässä 38 mainitaan myös uudistusalojen kulotukset, jotka ovat metsähoidollisia. Uudistusalojen kulotusten mukaanotto luonnonhoidollisiin kulotuksiin on perusteltava. Kriteeri 17 Kriteerin takana näyttää olevan ravinnevalunnan vähentäminen, koska siinä korostetaan pohja- ja pensaskerroksen kasvillisuutta sekä maanpinnan muokkaamattomuutta. Rantaekosysteemiin vaikuttaa olennaisesti myös rantapuuston aiheuttama varjostus, joka tekee siitä joillekin vesieliölajeille parhaiten sopivan ympäristön. Sertifikaatin tarpeita varten kyllin tarkka arvio rantapuuston vaikutusalueesta on, että varjostus ulottuu vesivyöhykkeelle, jonka leveys on noin kaksi kertaa rannan valtapuuston pituus. Siksi kriteerissä on huomioitava, että vesistöjen suojavyöhykkeille jätetään suurta puustoa niin, että rantaekosysteemin varjostus säilyy, eivätkä sen ominaispiirteet vaarannu. Kommenttimme koskee vain luontaisesti puustoisia rantoja. Kriteeri 26 Kriteerin otsikko Jokamiehenoikeuksia noudatetaan jättää avoimeksi kuka noudattaa: metsänomistaja, metsässä kulkijat vai molemmat? Kriteerin tarkoitus ei liene saattaa metsänomistajaa vastuulliseksi mahdollisista retkeilijöiden hänen maallaan tekemistä jokamiehenoikeuksien rikkomuksista. Mielestämme voimassaolevan kriteerin otsikko Jokamiehenoikeudet turvataan on parempi. Indikaattori Indikaattorin muotoilu on epäselvä. Ehdotamme indikaattoriksi: Jokamiehenoikeuksia on rajoitettu vain lain sallimissa erikoistapauksissa.

5 5 Määritelmät Määritelmän kieliasu on huono ja vaatii tarkistuksen. Nyt se näyttää kiireessä kopioidulta, muttei uuteen yhteyteensä muokatulta. Kriteeri 27 Ensimmäisessä indikaattorissa mainitaan, että kriteeri täyttyy jos ulkoilureitin pohja on kunnossa 90 %:lla reitin pituudesta. Reitti voi kuitenkin olla 99 %:sti kunnossa, mutta käyttökelvoton, mikäli se on kokonaan poikki jostain kohtaa. Siksi ehdotamme, että indikaattoriin lisätään nykyisen tekstin lisäksi maininta, ettei reittiä saa katkaista kulkukelvottomaksi missään kohdassa. Mikäli reitin katkaisu on metsätaloustoimenpiteiden takia välttämätöntä, esim. kunnostusojituksen yhteydessä, maanomistajan tai toimenpiteen toteuttajan on valmistettava vaihtoehtoinen reitti katkaistun kohdan tilalle. Indikaattori metsäorganisaatiot ja metsästysorganisaatiot tekevät yhteistyötä riistavahinkojen ehkäisemiseksi kohdistuu toimijoihin, jotka eivät ole sertifikaatin piirissä. Indikaattori tulee poistaa nykymuotoisena. Indikaattorissa voidaan kuitenkin todeta metsänomistajan osallistuminen riistanhoitoon. Uusi kriteeri X1 Kriteerin määritelmä perustuu valtioneuvoston asetukseen jätteistä (179/2012). Asetuksessa käsitellään laajaalaisesti kiinteitä, nestemäisiä ja muissa mahdollisissa muodoissa olevia jätteitä. Kriteerin otsikossa oleva "roskaaminen"-sana viittaa käsitteellisesti kuitenkin vain kiinteisiin jätteisiin ja luo helposti mielikuvan esim. retkeilijöiden jättämistä roskista. Ehdotamme seuraavia tarkennuksia: Otsikon ehdotettu muoto: Metsiin ei jätetä metsätalouden toimenpiteissä syntynyttä jätettä. Ensimmäinen kohta: Metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä syntynyttä jätettä ei ole havaittu maastotarkastuksessa. Tässä yhteydessä on syytä määritellä miten tarkastus on tehtävä. Nestemäinen jäte, esimerkiksi maahan kaadettu metsäkoneen moottoriöljy (vaarallinen neste), on selvästi vaikeampi havaita kuin pieni kiinteä jäte, esim. taimikennosto. Selkeät maastotarkastusohjeet ovat siis tarpeen, jotta tämän uuden kriteerin noudattamista voidaan kohtuullisen tarkasti seurata.

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

Kriteeristöluonnoksen ensimmäisen kommentointikierroksen tulosten käsittely

Kriteeristöluonnoksen ensimmäisen kommentointikierroksen tulosten käsittely Kriteeristöluonnoksen ensimmäisen kommentointikierroksen tulosten käsittely PEFC-standardityöryhmän kokous 14.2.2014 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit

PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit Suomen PEFC-standardi PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit PEFC FI 1002:2014 27.10.2014 PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 sähköposti: office@pefc.fi

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely

Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 7-18 ja ryhmä 9-20) PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuu ja metsänhoito Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa

Lisätiedot

PEFC-kriteerien tarkistamistyö 2013 2014

PEFC-kriteerien tarkistamistyö 2013 2014 PEFC-kriteerien tarkistamistyö 2013 2014 Metsäsertifioinnin kriteerit PEFC FI 1002:20XX PEFC-standardityöryhmän 12.6.2014 kokouksessa hyväksytty standardiluonnos, johon tehty kielenhuoltoa ja teknisiä

Lisätiedot

Tarkistettavana olevien PEFC-kriteerien ensimmäisen luonnosversion kommenttien yhteenveto

Tarkistettavana olevien PEFC-kriteerien ensimmäisen luonnosversion kommenttien yhteenveto Tarkistettavana olevien PEFC-kriteerien ensimmäisen luonnosversion kommenttien yhteenveto Kommentit koskevat asiakirjaa: Luonnos uudeksi PEFC FI standardin kriteeristöksi (13.12.2013) Tähän yhteenvetoon

Lisätiedot

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC-kriteerien tarkistamistyö PEFC-kriteerien tarkistamistyö Standardit PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla ja metsänomistajakohtaisen sertifioinnin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 11.7.2012 1 (5) TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset

Lisätiedot

Sertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa

Sertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa Sertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa Hämeen ammattikorkeakoulu Sivu 1 Termejä FSC Suomi Vastuullisen metsänhoidon yhdistys - Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

Uudet PEFC FI 2014 -kriteerit. PEFC-koulutustilaisuudet Syksy 2015

Uudet PEFC FI 2014 -kriteerit. PEFC-koulutustilaisuudet Syksy 2015 Uudet PEFC FI 2014 -kriteerit PEFC-koulutustilaisuudet Syksy 2015 1 Sisällysluettelo Dian nro Esityksen käyttöohje 3 Sertifioinnin hyödyt 4-5 Sertifiointitavat 6-7 PEFC kriteeristön teemat 8-9 Kriteerit

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa OK-hankkeen koulutukset 25. ja 26.4.2018 Asta Sarkki, MTK 1 Metsäsertifiointi - tuo lisäarvoa ja vaalii kestävyyttä Metsänomistaja, metsäalan

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Kulotus ja ennallistaminen tulella

Kulotus ja ennallistaminen tulella Kulotus ja ennallistaminen tulella Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Evon alueella metsämaan kivisyys on

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 17.12.2014 1 (6) Arviointiraportti Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 3.11. -18.12.2014 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki,

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT

Lisätiedot

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio PEFC-webinaarit 21., 23. ja 28.8.2018 Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio Roolit ja työnjako PEFC-järjestelmässä PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry - kutsuu standardityöryhmän kokoon -

Lisätiedot

Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta

Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Satu Leppänen FSC -sertifiointi metsänomistajille FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Mitä on FSC-sertifiointi? FSC-sertifioiduista metsistä saadusta puuraaka-aineesta voidaan tuottaa FSCmerkittyjä

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset

Metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset Metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset Mitä metsäsertifiointi on? Metsien sertifiointi on keino osoittaa, että tuotteeseen käytetty puu on peräisin hyvin hoidetuista metsistä. Metsäsertifioinnissa asetetaan

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC 1 Termejä: FSC Suomi -Vastuullisen metsänhoidon yhdistys Forest Stewardship Council PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Yhdistykset pitävät yllä omaa järjestelmäänsä

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifiointi 2011. Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi.

PEFC-metsäsertifiointi 2011. Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi. PEFC-metsäsertifiointi 2011 Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi. PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä,

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifiointi PEFC/02-1-01. Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä. Sinun metsäsi

PEFC-metsäsertifiointi PEFC/02-1-01. Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä. Sinun metsäsi PEFC-metsäsertifiointi PEFC/02-1-01 Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä Sinun metsäsi PEFC vahva viesti vastuullisuudesta PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC-kriteerien tarkistamistyö PEFC-kriteerien tarkistamistyö Metsäsertifioinnin kriteerit PEFC FI 1002:20XX PEFC-standardityöryhmän kokouksessa hyväksytty standardiluonnos ----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v2 Versio 2, 18.10.2011 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja käyttö

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Olli Eeronheimo

Olli Eeronheimo 1 Tiivistelmä Kestävän Metsätalouden Yhdistys r.y.:n Pohjoisen alueen uudelleensertifiointiarvioinnista 2016 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2014, PEFC FI 1002:2014 v3.0 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun

Lisätiedot

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen

Lisätiedot

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8 1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,

Lisätiedot

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus:

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 14.11.2012 1 (8) Arviointiraportti Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry 15.10. -14.11.2012 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki,

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v3 Versio 3 13.5.2013 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329

Lisätiedot

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8 1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC-metsäsertifiointi voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: Alueellisena ryhmäsertifiointina Ryhmäsertifiointina eli koskien joukkoa kiinteistöjä, jotka

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot