KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS HAKKILA, VANTAA MELUSELVITYS

Transkriptio

1 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS HAKKILA, VANTAA MELUSELVITYS Joulukuu 2012

2 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS, HAKKILA, VANTAA MELUSELVITYS Päivämäärä Laatijat Olli-Matti Luhtinen Veli-Matti Yli-Kätkä Ramboll Säterinkatu 6 P.O.Box ESPOO T F

3 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS, HAKKILA, VANTAA; MELUSELVITYS 3 SISÄLTÖ 1. Työn tausta ja selvityskohde 5 2. Tarkastelumenetelmä Yleistä Työvaiheet Menetelmät 6 3. Tulokset Toimintojen melupäästöt Toimintojen suoritemäärät ja ajalliset osuudet Melun leviämismallinnus Yleistä Nykytilanne Tilanne laajennuksen jälkeen Toiminnan melu verrattuna alueen nykyiseen tieliikennemeluun 9 4. Yhteenveto 10 LIITTEET Liite 1 Keskusvaraston liikenteen sekä lähtevän tavaran kuormauksen synnyttämä melu Esimerkki hetkellisestä melutasosta (LAeq1min) toiminnan aikana yöllä Nykytilanne Liite 2 Keskusvaraston liikenteen sekä lähtevän tavaran kuormauksen synnyttämä melu Yöaikaisen toiminnan klo välisen ajan keskiäänitaso (LAeq) Nykytilanne Liite 3 Keskusvaraston liikenteen sekä länsipuolen toimintojen synnyttämä melu Esimerkki hetkellisestä melutasosta (LAeq1min) toiminnan aikana yöllä Tilanne laajennuksen jälkeen Liite 4 Keskusvaraston liikenteen sekä länsipuolen toimintojen synnyttämä melu Yöaikaisen toiminnan klo välisen ajan keskiäänitaso (LAeq) Tilanne laajennuksen jälkeen Liite 5 Keskusvaraston liikenteen sekä lähtevän tavaran kuormauksen synnyttämä melu Esimerkki hetkellisestä melutasosta (LAeq1min) toiminnan aikana yöllä Nykytilanne - uudet meluesteet toteutettu Liite 6 Keskusvaraston liikenteen sekä länsipuolen toimintojen synnyttämä melu Esimerkki hetkellisestä melutasosta (LAeq1min) toiminnan aikana yöllä Tilanne laajennuksen jälkeen - uudet meluesteet toteutettu Liite 7 Keskusvaraston liikenteen sekä länsipuolen toimintojen synnyttämä melu Yöaikaisen toiminnan klo välisen ajan keskiäänitaso (LAeq) Tilanne laajennuksen jälkeen - uudet meluesteet toteutettu

4 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS, HAKKILA, VANTAA; MELUSELVITYS 4

5 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS, HAKKILA, VANTAA; MELUSELVITYS 5 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS HAKKILA, VANTAA MELUSELVITYS 1. TYÖN TAUSTA JA SELVITYSKOHDE Selvityksen kohteena oli Vantaan Hakkilassa sijaitsevan Ruokakesko Oy:n keskusvaraston 2 laajennus. Työssä selvitettiin varastoalueen sisällä tapahtuvan yöaikaisen toiminnan meluvaikutukset lähimmillä asuinkiinteistöillä Jokiniementien eteläpuolella nykytilanteessa sekä laajennuksen jälkeen. Päiväaikaan toiminnan melu peittyy asuinkiinteistöjä selvästi lähempänä olevan Jokiniementien meluun. Tarkastelut tehtiin varastoalueen länsiosan toimintojen osalta koska itäosan meluvaikutuksia on selvitetty jo aiemmin. Saapuvan ja lähtevän raskaan ajoneuvoliikenteen osalta huomioitiin kuitenkin koko varastoalueen liikenne. Itäosaan laajennuksen yhteydessä toteutettavan Pate-talon toimintoja ei suoriteta yöaikaan. Työ on tehty Ruokakesko Oy:n toimeksiannosta. Tilaajan yhteyshenkilönä on ollut rakennuspäällikkö Olli Petäjä. Meluselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä on vastannut projektipäällikkö Olli-Matti Luhtinen. Toimintojen melumittaukset ja äänitehotasojen määritykset suoritti tekn.kand. Veli-Matti Yli-Kätkä. Kuva 1: Selvityskohteen sijainti

6 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS, HAKKILA, VANTAA; MELUSELVITYS 6 2. TARKASTELUMENETELMÄ 2.1 Yleistä Toiminnan meluvaikutusta ei voida selvittää pelkästään mittaamalla melua lähimmillä asuinkiinteistöillä, koska tällöin mittaustulokseen tulisi aina myös Jokiniementien muun liikenteen melua. Mittauksin ei myöskään voida selvittää tulevaisuuden melutilannetta, eikä mahdollisten melusuojaustoimenpiteiden vaikutusta. 2.2 Työvaiheet 1) Mitattiin lähimittauksella kunkin keskusvaraston alueella yöaikaan suoritettavan melua aiheuttavan toiminnon melupäästö sekä mitattiin tai arvioitiin yksittäiseen toimintoon kuluva aika. Mittauksia ja ajanottoja tehtiin useita, tuloksena käytettiin näiden keskiarvoa. Toiminnot olivat a) peruutus-merkkiääni b) tyhjäkäynti c) kylmäkone vetoauto d) kylmäkone perävaunu e) kuormaus f) sisään ja ulosajo 2) Melupäästömittauksen tuloksen ja mittausetäisyyden perusteella määritettiin kunkin toiminnon äänitehotaso (L WA ) pistemäisenä tai viivamaisena melulähteenä. 3) Nykyisten ja ennustettujen käyntien lukumäärien sekä mitattujen toiminta-aikojen perusteella laskettiin kunkin melua aiheuttavan toiminnan osuus klo välisestä ajasta. 4) Laadittiin 3d-melulaskentamalli alueesta ja sijoitettiin siihen melua aiheuttavat toiminnot piste-/viivamaisina melulähteinä kohtien 2 ja 3 mukaisin äänitehotasoin. 5) Mallinnettiin keskusvaraston toiminnan aiheuttama yöajan keskiäänitaso sekä esimerkkejä hetkellisistä melutilanteista lähimmillä asuinkiinteistöillä Jokiniementien eteläpuolella nykytilanteessa sekä laajennuksen jälkeen. Lisäksi suunniteltiin meluaidat varastoalueen eteläreunaan sekä esitettiin melutilanteet meluaidat toteutettuna. Lisäksi verrattiin toiminnan meluvaikutusta asuinkiinteistöillä Jokiniementien muun liikenteen meluun. 2.3 Menetelmät Melupäästömittauksissa käytettiin Norsonic Nor140 tarkkuusäänitasomittaria, joka on 1-luokan äänitasomittari. Melumittarit kalibroitiin Ono Sokki SC vakioäänilähteellä, joka antaa 94 db vakioäänitason 1000 Hz taajuudella. Melumittaukset suoritettiin äänitasomittari jalustaan kiinnitettynä 1,2 m korkeudelta. Mittarissa käytettiin mikrofonissa tuulisuojaa. Etäisyydet äänilähteisiin laskettiin Bosch PLR30 laseretäisyysmittarilla. Mittaustuloksista lasketaan kunkin melulähteen äänitehotaso (L WA ) ns. puolipallomenetelmällä. Laskentamenetelmä on kuvattu mm. Nordtestin julkaisussa NT ACOU 080. Mallinnuslaskennat tehtiin 3d maastomallissa Soundplan 7.1 melulaskentaohjelmistolla käyttäen ns. yleistä teollisuusmelumallia (General Prediction method). Melulaskentamalli tehtiin käyttäen Vantaan numeerista pohjakarttaa sekä kohteesta laadittuja suunnitelmia.

7 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS, HAKKILA, VANTAA; MELUSELVITYS 7 3. TULOKSET 3.1 Toimintojen melupäästöt Melupäästömittaukset suoritettiin välisenä yönä. Mittaajana toimi tekn. kand. Veli- Matti Yli-Kätkä. Mittauksia suoritettiin seuraaville toiminnoille: kuorma-auton ohiajo, perävaunullisen kuorma-auton ohiajo, kuorma-auton tyhjäkäynti, kuorma-auton kuormaus pumppukärryllä, kuormaauton kylmäkoneen käyntiääni ja perävaunun kylmäkoneen käyntiääni. Peruutuksen merkkiääntä ei mitattu, sillä merkkiäänen havaittiin mittausten aikana olleen käytössä vain parissa autossa. Kaikista toiminnoista suoritettiin useampia kuin yksi mittaus. Mittaustulosten perusteella määritettiin toimintojen äänitehotasot kohdassa 2 kuvatulla tavalla. Yksittäisen melulähteen mittaustuloksista laskettiin keskiarvo, josta muodostettiin kunkin äänilähteen oktaavikaistoittain ilmoitettu äänitehotasospektri sekä kokonaisäänitehotaso. Määritetyt äänitehotasot on esitetty oktaavikaistoittain taulukossa 1. Peruutuksen merkkiäänen äänitehotaso 2 khz kaistalla esitettynä on saatu laitevalmistajalta. Taulukko 1: Eri toimintojen äänitehotasot oktaavikaistoittain Melulähde 31,5 Hz 63 Hz Oktaavikaistakohtainen äänitehotaso L WA [db] 125 Hz 250 Hz 500 Hz 1 khz 2 khz 4 khz 8 khz LWA [db] Kuorma-auton kuormaus Kuorma-auton ohiajo Perävaunullisen kuorma-auton ohiajo Kuorma-auton tyhjäkäynti Kuorma-auton kylmäkone Perävaunun kylmäkone Peruutuksen merkkiääni Toimintojen suoritemäärät ja ajalliset osuudet Varastoalueen raskaan liikenteen ja muiden melua aiheuttavien toimintojen sijoittuminen sekä suoritemäärät on saatu kohteesta Rambollin toimesta laadituista selvityksistä. Nykytilanteessa kaikki raskas liikenne saapuu varastoalueelle Jokiniementien liittymästä ja kiertää yksisuuntaisesti vastapäivään. Noin puolet liikenteestä tulee lännestä ja puolet idästä. Laajennuksen jälkeen lännestä tuleva liikenne tulisi Kanervatien liittymästä ja idästä tuleva liikenne Jokiniementien liittymästä. Kummankin osuus olisi n. 50 %. Liikenteen on arvioitu olevan n. 10 % suurempi kuin nykyisin. Taulukossa 2 on esitetty toimintojen suoritemäärät ja ajalliset osuudet yöaikaan eli klo välisenä aikana. Kaikkien autojen oletetaan joko saapuvan tai lähtevän tyhjänä. Varastoalueelle saapuu ja lähtee nykytilanteessa yöaikaan 136 tavaraa vievää autoa ja 33 tuovaa autoa. Kukin yksittäinen auto kiertää käyntinsä yhteydessä varastoalueen kertaalleen vastapäivään sekä nykytilanteessa että laajennuksen jälkeen. 33 % autoista on arvioitu olevan täysperävaunuyhdistelmiä, joiden osalta peruutus, tyhjäkäyntiaika, kylmäkoneen käyntiaika ja kuormaus tapahtuu kahdesti.

8 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS, HAKKILA, VANTAA; MELUSELVITYS 8 Taulukko 2: Toimintojen suoritemäärät ja ajalliset osuudet klo välisenä aikana Melulähteet Keskon alueella klo Länsipuoli A. lkm B. kesto a' sekuntia C. L WA db D. keskim. kpl/h E. keskim. yhtä aikaa kpl F. db-korjaus klo äänitehotasoksi (L WA) / 1 melulähde Nykytilanne peruutus-merkkiääni (33 % kahdesti) ,17-7,8 tyhjäkäynti (33 % kahdesti) ,0 7,0 kylmäkone vetoauto ,9 5,9 kylmäkone perävaunu (33 %) ,0 2,9 kuormaus (33 % kahdesti) ,0 7,0 sisään ja ulosajo, tavaraa vievät ,67-1,7 sisään ja ulosajo, tavaraa tuovat ,16-7,9 sisään ja ulosajo yhteensä ,83-0,8 Laajennuksen jälkeen peruutus-merkkiääni (33 % kahdesti) ,18-7,4 tyhjäkäynti (33 % kahdesti) ,5 7,4 kylmäkone vetoauto ,3 6,3 kylmäkone perävaunu (33 %) ,1 3,3 kuormaus (33 % kahdesti) ,5 7,4 sisään ja ulosajo, tavaraa vievät ,74-1,3 sisään ja ulosajo, tavaraa tuovat ,18-7,5 sisään ja ulosajo yhteensä ,92-0,4 Sarakkeiden selitykset: A. Ko. toimintojen lukumäärä välisenä aikana B. Ko. toiminnon mitattu tai arvioitu kesto yhtä ajoneuvon käyntiä kohden C. Ko. toiminnon äänitehotaso/ yksi melulähde (kohdasta 3.1) D. Ko. toimintojen keskimääräinen lukumäärä/h välisenä aikana (viitetieto, ei käytetä melulaskennassa) E. Kuinka monta ko. melulähdettä on keskimäärin yhtä aikaa toiminnassa 22 07, E = A * B / (9 h * 3600 s/h). Esim. 0,17 (peruutus-merkkiääni) tarkoittaa että ko. toimintoa esiintyy noin kuudesosan (1 / 0,17 ~ 6) välisestä ajasta ja 5,0 (tyhjäkäynti) että kuormattavana seisoo kerrallaan keskimäärin 5 autoa. F. Kohdan E kertoimen avulla laskettu korjaus jolla yhden melulähteen hetkellinen äänitehotaso (C) muutetaan välisen ajan keskimääräiseksi äänitehotasoksi, F = 10 * log 10(E) db. Jos melu mallinnetaan useampana (n kpl) melulähteenä, tehdään kullekin melulähteelle vielä lisäkorjaus (vähennys) 10 * log 10(1/n) db 3.3 Melun leviämismallinnus Yleistä Keskusvaraston alueella yöaikaan tapahtuvien toimintojen melun leviäminen ympäristöön mallinnettiin edellä kuvatuin menetelmin ja lähtötiedoin. Mallinnus tehtiin sekä nykytilanteelle että tilanteelle laajennuksen jälkeen. Tulokset on kuvattu melukarttaliitteissä. Ympäristömelun ohjearvo 50 db ylittyy tummanvihreästä värivyöhykkeestä alkaen. Ohjearvo koskee vain välisen ajan keskiäänitasoa liitteissä 2, 4 ja 7, ei muissa liitteissä esitettyjä esimerkkejä hetkellisistä meluisimmista tilanteista. Esimerkkitilanteissa ja keskiäänitason kuvauksissa autojen sisäänajo on mallinnettu koko ajoreitille, autojen peruutus kahteen eri paikkaan ja kuormaukseen liittyvät melulähteet viiteen paikkaan tasaisesti koko kuormausalueella. Laajennuksen jälkeen osa toiminnoita - laituripaikkojen mukaisessa suhteessa n. 60 % - tapahtuu laajennusosan pohjoispuolella josta melu ei leviä asuinkiinteistöille Jokiniementien eteläpuolelle uudisrakennuksen muodostaman melusuojan ansiosta. Mallinnuksessa kuormaustapahtumat on jaettu juuri tuossa suhteessa uu-

9 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS, HAKKILA, VANTAA; MELUSELVITYS 9 disrakennuksen eri puolille. Peruutuksen merkkiäänestä puolet on mallinnuksessa sijoitettu uudisrakennuksen pohjoispuolelle, puolet eteläpuolelle Nykytilanne Nykytilanteessa varastoalueen toimintojen melu ylittää yksittäisissä tilanteissa hetkellisesti 50 db tason Jokiniementien eteläpuolen asuinkiinteistöillä (liite 1). Ylitykset eivät ole suuria ja pääosin 50 db ylittyy juuri ja juuri kiinteistön rajalla. Yöajan keskiäänitaso, jota ohjearvo 50 db koskee, jää kiinteistöillä selvästi tämän alle. Liitteessä 5 on esimerkin omaisesti esitetty meluseinäratkaisu, jolla melutaso ei hetkellisestikään ylittäisi 50 db asuinkiinteistöillä, jota meluohjearvot eivät siis kuitenkaan edellytä Tilanne laajennuksen jälkeen Raskaan ajoneuvoliikenteen ja muiden toimintojen 10 % lisääntyminen lisää toiminnan melupäästöä laskennallisesti vain 0,4 db. Toimintoja siirtyy kuitenkin lähemmäs asuinkiinteistöjä ja lisäksi melua tulee näille laajemmalta sektorilta. Myös laajennusosa heijastaa jonkin verran toiminnan melua asuinkiinteistöjen suuntaan. Siten toiminnan synnyttämä melu lisääntyy asuinkiinteistöillä sekä hetkellisesti (liite 3), ja nyt myös yöajan keskiäänitaso ylittää ohjearvon 50 db (liite 4). Ylitys ei ole kuitenkaan suuri. Laajennuksen yhteydessä olisi kuitenkin perusteltua toteuttaa varastoalueen eteläreunaan 250 m pitkä 4,5 m korkea meluaita sekä lisäksi varastoalueen liittymän itäpuolelle lyhyempi meluaita suojaamaa liittymän lähellä olevia asuinkiinteistöjä. Meluaitojen tulee olla ääntä imeviä eli absorboivia jotta ne eivät heijastaisi jokiniementien melua tien eteläpuolen asuinkiinteistöille. Aitojen ansiosta toiminnan melu ei hetkellisestikään esimerkkitilanteessa liitteessä 6 ylittäisi 50 db tasoa asuinkiinteistöillä. Keskiäänitaso jäisi selvästi alle 50 db tason (liite 7). Meluaitojen tulee olla melko korkeita, koska ne sijaitsevat noin melulähteiden ja suojattavien kohteiden puolessa välissä jolloin niiden estevaikutus on heikko. 3.4 Toiminnan melu verrattuna alueen nykyiseen tieliikennemeluun Kuva 2: Tieliikenteen yöajan keskiäänitaso alueella nykytilanteessa. Yöajan ohjearvo 50 db ylittyy tummanvihreästä värivyöhykkeestä alkaen. Lähde: Vantaan meluselvitys 2012; Vantaa, Liikennevirasto, Sito Oy

10 KESKUSVARASTO 2 LAAJENNUS, HAKKILA, VANTAA; MELUSELVITYS 10 Tieliikenteen yöajan keskiäänitaso ylittää kuvan 2 mukaisesti ohjearvon 50 db lähimmillä asuinkiinteistöillä suunnilleen samassa laajuudessa kuin varastoalueen hetkellinen melu nykytilanteessa (liite 1), varastoalueen liittymän itäpuolella tätä selvemminkin. Kuvan meluun sisältyy periaatteessa myös varastoalueella käyvien raskaiden ajoneuvojen melu. Selvitysraportin mukaan raskaan liikenteen osuus yöaikaan Jokiniementiellä oli ko. mallinnuksessa vain 10 %, mikä vaikuttaa alhaiselta siihen nähden, että tien vuorokausiliikennemäärä on noin Jo varastoalueen raskaan liikenteen määrä yöaikaan on 169 (taulukko 2). Jos se olisi 10 % yöliikenteestä, olisi yöaikaan kevyttä autoliikennettä 1700 ja tien yöaikaisen liikenteen osuus tällöin 24 % kun se yleensä on noin 10 %. Siten alueen yöaikainen tieliikennemelu voi todellisuudessa olla kuvassa esitettyä suurempi. 4. YHTEENVETO Tämän selvityksen perusteella varastoalueen sisällä tapahtuva yöaikainen toiminta ei melua koskevien säädösten mukaan ylitä ohjearvoja nykytilanteessa. Laajennuksen jälkeen lisääntyvät meluhaitat voidaan poistaa toteuttamalla tämän selvityksen mukaiset meluaidat varastoalueen eteläreunaan. Selvityksessä ei tarkastelu keskusvarastolle tulevien ja sieltä lähtevien raskaiden ajoneuvojen melua kun ne liikkuvat yleisellä tieverkolla. Laajennuksen jälkeen lännestä tuleva liikenne käyttäisi suunnitelmien mukaan Kanervatien kautta kulkevaa reittiä varastoalueelle kun se nykyisin kulkee Jokiniementien liittymän kautta. Siten laajennuksen jälkeen Jokiniementien yöaikainen melu Kanervatien ja varastoalueen liittymän välisellä osuudella vähenisi selvästi.