SERBIA. Agnese Klavina-Kontkanen Toukokuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SERBIA. Agnese Klavina-Kontkanen Toukokuu 2009"

Transkriptio

1 SERBIA Agnese Klavina-Kontkanen Toukokuu 2009

2 Serbian maaraportti 2 (44) Serbian maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 8 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 8 Potentiaalisia aloja suomalaisille yrityksille... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Vapaakauppa-alueet Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Rakentaminen Energia ja ympäristö Ympäristö Palvelusektori Tietoliikenne... 37

3 Serbian maaraportti 3 (44) Vähittäiskauppa Pankit Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 44

4 Serbian maaraportti 4 (44) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: öljy, maakaasu, kivihiili, kupari, sinkki, antimoni, kulta, hopea, magnesium, pyriitti, kalkkikivi, marmori, suola, viljelysmaa Aikaero Suomeen: - 1 tunti Rajanaapurit: Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Albania, Makedonia, Bulgaria, Romania, Unkari ja Kosovo Lähde: CIA World Factbook Asukasluku: 9,98 miljoonaa v Suurimmat kaupungit: Belgrad (1,6 milj. as., Serbian pääkaupunki), Novi Sad (Vojvodinan suurin kaupunki, as.), Niš ( as.), Kragujevac ( as.) Etniset ryhmät: serbit 82,9 %, unkarilaiset 3,9 % ja muut 13, 3 %. Serbiassa asuu 37 kansallisuuden edustajia. Viralliset kielet: serbia (kyrilliset kirjaimet, mutta myös latinalaisia käytetään) Etnisten

5 Serbian maaraportti 5 (44) vähemmistöjen asuinalueilla myös etniset kielet ja niissä käytetyt kirjaimet ovat virallisia. Uskonnot: Serbian ortodoksit 85 %, roomalaiskatoliset 5,5 %, muslimit 3,2 % ja protestantit 1,1 %. Väestönkasvu: -0,468 % (ennuste 2009) Elinajanodote: miehet 71,09 vuotta, naiset 76,89 vuotta (ennuste 2009) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumero: +381 (11 Belgrad) Kiinteän verkon penetraatioaste: 36,3 prosenttia (vuoden 2006 lopussa) Matkapuhelintiheys: yli 90 % (vuoden 2007 lopussa) Internet-yhteyksiä: yhteys 26,3 prosentilla kotitalouksista (2007) Sähköverkko: 220 V, 50 Hz Maantieverkosto: km, josta noin km on pääteitä (moottoritietä 380 km). Tieverkoston arvo tällä hetkellä on noin 17,5 miljardia dollaria. 40 % pääteistä ja 60 % moottoriteistä on vajaa kuormitettu. Rautatieverkosto: km, josta 3533 km yksiraiteista rautatietä ja 257 km kaksiraiteista rautatietä Lentokentät: Serbiassa on kaksi kansainvälistä lentokenttää Belgradissa ja Nisissä. Belgradin lentokentän sijainti on erittäin hyvä. Lentokentän modernisointisuunnitelma on valmis. Satamat: sisämaansatamat mm. Belgradissa, Novi Sadissa, Pancevossa ja Smederevossa. Vesiliikenteen potentiaali on suuri, sillä maan kautta kulkevat suurehkot joet Tonava, Tisa, Sava ja Velika Morava. Esim. Sava, jonka pituus Serbian alueella on 207 km, kulkee myös naapurien Slovenian, Kroatian sekä Bosnian ja Hertsegovinan kautta. Naapurimaiden panostuksen avulla tämä joki voisi saada kansainvälisen navigointireitin statuksen. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republika Srbija, Serbian tasavalta, Republic of Serbia Valtiomuoto: tasavalta Poliittinen järjestelmä: demokratia Valtion päämies: Presidentti Boris Tadić (valittiin toiselle kaudelle ) Pääministeri: Mirko Cvetkovic ( alkaen) Parlamentti: yksikamarinen parlamentti (Skuptsina), jossa on 250 edustajaa. Presidentti Tadic hajotti parlamentin Ennenaikaiset parlamenttivaalit järjestettiin EU-myönteinen presidentti Tadicin Demokraattisen puolueen johtama koalitio sai 38,75 prosenttia äänistä ja Tomislav Nikolicin johtama Serbian Radikaalipuolue 29,2 prosenttia. Tadicin koalitio sai 102 paikkaa 250-jäseniseen parlamenttiin, Radikaalipuolue 77 paikkaa, Kostunican johtama Serbian

6 Serbian maaraportti 6 (44) Demokraattinen puolue (DSS) Uusi Serbia (NS) -koalitio 30, Sosialistipuolueen johtama ryhmittymä 20, länsisuuntautunut Serbian Liberaalidemokraattinen puolue 14 paikkaa sekä kansallisia vähemmistöjä edustavat puolueet 7 paikkaa. Hallitus: nimitetyn hallituksen muodostavat Demokraattisen puolueen (DS) johtama länsimielinen koalitio, johon kuuluu useita puolueita (DS:n lisäksi G17 Plus, SPO, SDP. LSV) sekä Sosialistipuolue. Seuraavat vaalit: Presidentinvaalit 2013 Aluehallinto: Serbia jakautuu 24 piirikuntaan Merkittäviä vuosilukuja: vuonna 1918 serbit, kroaatit ja sloveenit perustivat kuningaskunnan, joka sai vuonna 1929 nimekseen Jugoslavian kuningaskunta, 1945 perustettiin Jugoslavian sosialistinen tasavalta, Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta hajosi, vuonna 1992 Serbia ja Montenegro julistautuivat Jugoslavian liittotasavallaksi, lokakuussa 2000 presidentti Milosevic syöstiin vallasta Jugoslavian liittotasavallan parlamentti ratifioi uuden perustuslain, jonka nojalla perustettiin Serbian ja Montenegron valtiounioni. Montenegrossa järjestetyn kansanäänestyksen nojalla Montenegro julistautui itsenäiseksi Serbian ja Montenegron valtiounionista EU tunnusti Montenegron itsenäisyyden Kosovon maakunta julistautui itsenäiseksi. Kosovon itsenäistymisjulistuksen on tähän mennessä (04/2009) tunnustanut 59 maata, joiden joukossa kaikki Pohjoismaat. Suomi tunnusti Kosovon maaliskuussa Serbia on muiden Länsi-Balkan maiden joukossa lähentynyt EU:ta mahdollisena EU:n ehdokasmaana. Seuraavat laajennukset tulevat koskemaan muutamaa Länsi-Balkan maata ja Turkkia. EU-lähentyminen kuuluu olennaisena osana vakautus- ja assosiaatioprosessiin, mikä on Euroopan unionin politiikka Länsi-Balkanin maiden suhteen. Vakautus- ja assosiaatioprosessiin sisältyy erityisiä alueellisia vaatimuksia poliittisen ja taloudellisen vakauden ja alueellisen yhteistyön suhteen. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 Serbian dinaari (RSD) = 100 para Valuuttakurssi: 1 EUR oli 82,1 RSD v Bruttokansantuote (2008): 34,5 mrd. EUR BKT henkeä kohti (2008): käyvin hinnoin 4680, ostovoimakorjattuna 7612 Keskimääräinen palkka (10/2008): netto RSD (400 ) Inflaatio: 10,9 % vuonna 2008 Työttömyysaste:vuonna 2008 keskimäärin 17,6 %; ennuste v on 20,3 %. Verotus: Serbian verotusjärjestelmä on yrityksille yleisesti suotuisa. Uusille investoijille tarjotaan verotusetuja sekä monivuotista verovapautta. Arvolisäveron peruskanta on 18 prosenttia ja alennettu kanta 8 prosenttia (mm. peruselintarvikkeet). 10 prosentin yhteisöverokanta on yksi Euroopan alhaisimmista. Nykyinen ALVjärjestelmä otettiin käyttöön v alussa. Ansiotuloja verotetaan suhteellisesti

7 Serbian maaraportti 7 (44) ( tasavero ). Vuoden 2007 alussa verokanta laskettiin 14 prosentista 12 prosenttiin. Vuosina jatkuu verotusjärjestelmän uudistus ja modernisointi. Painopisteenä on valtion verotulojen tehostaminen. Pääteollisuustuotteet: metallit ja metallituotteet, elintarvikkeet, kemian- ja öljynjalostusteollisuuden tuotteet, vaatteet ja jalkineet Päätuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, polttoaineet, valmiit tavarat, kemikaalit Tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Italia, Venäjä, Bosnia-Hertsegovina, Makedonia Luonnonvarat: kupari, kulta, rautamalmi, öljy, kaasu, kromi, lyijy, nikkeli, platina, hopea yms.

8 Serbian maaraportti 8 (44) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Markkinoiden positiivisia piirteitä Alhainen yhtiövero (10 % elokuusta 2004 alkaen) Vero- ja tullietuja ulkomaisille investoijille Vapaakauppa-alueiden sekä teollisuus- ja teknologiapuistojen tarjoamat edut Edullinen maantieteellinen sijainti Lähes kaikki tuotteet vapautettu tulleista EU-viennissä Ainoana maana alueella vapaakauppasopimus Venäjän kanssa Vapaakauppavyöhyke Kaakkois-Euroopan (CEFTA) maiden kanssa Lainsäädäntöä pyritään uudistamaan EU-vaatimusten mukaiseksi Alhaiset työvoimakustannukset Markkinoiden negatiivisia piirteitä Poliittinen kahtiajako Kosovon kysymys Laaja harmaa talous Ulkomaisten investointien vähäinen määrä, mikä olisi edellytys teollisuustuotannon elpymiselle ja viennin kasvulle Korkea työttömyysaste Väestön keskimäärin alhainen ostovoima Suuri vaihtotaseen vaje Korruptio (vuonna sijalla 180 maan joukossa Transparency Internationalin korruptioindeksissä) Lainsäädännön toimeenpanossa puutteita Potentiaalisia aloja suomalaisille yrityksille Maatalouden koneellistaminen Maataloustuotteiden jalostaminen vientikelpoisiksi elintarvikkeiksi Pakkausteollisuus (erityisesti vientiteollisuutta silmällä pitäen) ICT (teknologiapuistot, alihankinta, paljon alan osaamista) Infrastruktuurihankkeet (maantiet, rautatiet, sillat jne) Ympäristöteknologia Energia-ala (kaukolämpöverkkojen kunnostus, uusiutuva energia) Juoma- ja jätevesihuolto Autoteollisuuden komponenttien valmistus Puunjalostus- ja pientaloteollisuus Terveydenhuoltoalan laitteet Rakennusteollisuuden koneet ja laitteet

9 Serbian maaraportti 9 (44) Talous Makrotalous Talouskehitystä kuvaavia tunnuslukuja a 2009e 2010e Bruttokansantuote (mrd. EUR) 19,7 20,8 25,3 30,4 34,5 31,6 32,7 BKT:n muutos (%) 8,3 5,6 5,2 6,9 5,4-2 0,5 Yksityinen kulutus, muutos (%) 9,0 7,5 7,0 7,5 6,0-1,0 3,0 Investoinnit kiinteään pääomaan, 15,1 8,0 9,0 8,6 10,0-3,0 4,0 muutos (%) Kuluttajahintojen muutos (%) 11,4 17,3 12,7 6,5 10,9 9,6 6,4 Työttömyys (%) 18,5 20,8 20,9 18,1 17,6 20,3 18,9 Teollisuustuotannon kasvu (%) 6,3 0,3 4,4 3,6 1,0-7,0 1,0 Vaihtotaseen vaje ( % BKT:sta) - -8,4-9,4-15,2-17,2-11,2-9,4 13,5 Vaihtokurssi RSD:USD 58,7 67,2 66,8 58,2 55,8 72,8 71,5 Vaihtokurssi RSD:EUR 73,0 83,7 83,9 79,6 82,1 96,1 99,1 Lähde: Economist Intelligence Unit 04/09 BKT Talouskasvu käynnistynyt vasta 2000-luvulla Varjotalouden osuus edelleen suuri 10 BKT:n kasvu v , % a 2009e 2010e -2-4 Serbian bruttokansantuote romahti 1990-luvulla noin puoleen vuoden 1989 tasosta. Talous alkoi elpyä vasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Edellytykset talouskasvun voimistumiselle ovat olemassa, jos käyttämätöntä laite- ja

10 Serbian maaraportti 10 (44) työvoimakapasiteettia saadaan käyttöön. Kymmenen vuoden eristyksen aikana ehti kuitenkin syntyä pahoja pullonkauloja tuotantoketjuihin, jotka on saatava ensin kuntoon. Toisaalta maasta muutti 1990-luvulla pois runsaasti korkeasti koulutettua väestöä, mikä aiheuttaa ongelmia työvoimapuolella. Virallisten tietojen mukaan varjotalouden osuus taloudesta on 30 prosenttia, mutta epävirallisten tietojen mukaan jopa 70 prosenttia. Serbian bruttokansantuote kasvoi 6,9 prosenttia vuonna 2007 ja arviolta 5,4 prosenttia vuonna Kasvua on tukenut ennen kaikkea yksityinen kulutus, jota ovat ruokkineet palkankorotukset sekä kulutusluottojen ja pankkilainojen yleistyminen. Palvelusektorit (vähittäiskauppa, kuljetus- ja rahoitussektorit sekä tietoliikenne) ovat kasvaneet nopeimmin, mutta valmistusteollisuuskin paransi tuloksiaan. Talouskasvua on pitänyt yllä yksityistettyjen yritysten investoinnit sekä yksityisen kulutuksen ja julkisten investointien kasvu. Keskipitkällä aikavälillä talouskasvua vauhdittavat integroituminen tiiviimmin Euroopan unioniin, taloudelliset uudistukset ja yksityistämisen eteneminen, IMF:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten lainat sekä ulkomaisten organisaatioiden ja yritysten investoinnit. BKT:n kasvu hidastui 2,8 prosenttiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Globaalin talouskriisin sekä sisäisen kysynnän heikkenemisen vuoksi kuluvan vuoden näkymät eivät ole hyvät. Economist Intelligence Unit ennusti huhtikuussa, että BKT supistuu kaksi prosenttia vuonna Ensimmäiset elpymisen merkit ilmestynevät vasta vuonna Silloin Serbian BKT kasvanee 0,5 prosenttia. Inflaatio Inflaatiokehitys , ennuste e 2010e Lähde: EIU 04/2009 (keskimääräinen muutos, %)

11 Serbian maaraportti 11 (44) Serbian kuluttajahinnat ovat nousseet nopeasti tai ainakin melko nopeasti luvulla. Inflaatio hidastui 6,5 prosenttiin vuonna 2007 mutta kiihtyi arviolta 10,9 prosenttiin. EIU ennusti huhtikuussa, että inflaatio hidastuu tänä ja ensi vuonna mutta ei saavuta länsieurooppalaista tasoa. Syitä ovat palkkojen nopeahko nousu, ylisuuri julkinen sektori, monopolit eräillä toimialoilla, tarve nostaa hallinnollisesti säädeltyjä hintoja sekä öljyn kallistuminen maailmantalouden elpyessä. Vaihtotase Serbian vaihtotase on ollut pahasti alijäämäinen 2000-luvulla. Vajeen osuus bruttokansantuotteesta nousi arviolta 17,2 prosenttiin vuonna Vaihtotase on alijäämäinen ennen kaikkea kauppataseen suuren alijäämän vuoksi. Yritysten yksityistämisen ja modernisoinnin ansiosta vientiin pystytään kuitenkin tarjoamaan lähivuosina kilpailukykyisempiä tuotteita, minkä ansiosta vientitulot alkavat vähitellen kasvaa ja vaihtotaseen vajeen osuus BKT:stä laskee. Talouspolitiikka Talouspolitiikan suuntaviivat Serbian edellinen hallitus hyväksyi vuoden 2008 toukokuussa budjettisuunnitelman vuosille , jossa tavoitteeksi on asetettu bruttokansantuotteen 6,5 prosentin keskimääräinen kasvu kuluvan vuosikymmenen loppuun saakka. Inflaatio on määrä saada laskettua 4,5 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Budjetti, joka oli 1,2 prosenttia alijäämäinen vuonna 2007, on tarkoitus saada ylijäämäksi jo vuonna Tiukan rahapolitiikan vuoksi julkisia menoja rajoitetaan lähivuosina ja huomattavampaa kasvua on odotettavissa vasta tulevan vuosikymmenen alkupuolella. Valtion menot pienenevät myös yksityistämisen ja valtiollisten yritysten uudelleen organisoinnin ansiosta. Serbia on joutunut turvautumaan kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hätärahoitukseen. IMF myöntää Serbialle kolmen miljardin euron lainapaketin. Laina vahvistetaan toukokuussa (nykyisen aikataulun mukaan ). Tällä lainalla korvataan aikaisemmin tänä vuonna sovittu 520 miljoonan euron laina. Laina-aika on reilu kaksi vuotta. Vuoden 2009 aikana nostettavissa on 2,2 miljardia euroa. Lainarahalla pyritään vakauttaa dinaaria ja vahvistaa valuuttavarantoa, näin edistämällä sijoittajien luottamusta. Budjetin tarkastaminen pidettiin ehtona lainan saamiseen. Serbian parlamentti hyväksyi vuoden 2009 budjetin muutokset. Tuloarviotta laskettiin 649,3 miljardiin RSD (6,83 miljardiin EUR) ja julkisia menoja supistettiin 719,8 miljardiin RSD (7,6 miljardiin EUR). Tämä lienee 28,9 miljardia RSD ( EUR) vähemmän kuin oli aikaisemmin suunniteltu. Säästötoimien tavoite on vähentää valtionhallinnon kuluja, samalla parannetaan talouden epätasapainon ja edistetään

12 Serbian maaraportti 12 (44) pääomainvestoinnit, joitta varsin suunnataan infrastruktuuriin. Säästötoimet tulevat koskemaan kansanedustajien palkkoja ja valtion työntekijöiden määrää ja palkkoja. Säästötoimet näin nähden eivät tule koskemaan koulutus- ja terveydenhuoltoalaa. Toukokuun 2009 alussa Euroopan komissio on vahvistanut 100 miljoonan euron tuen Serbialle. Tuki on osa EU:n valmistelurahaa (pre-accession aid), jolla pyritään valmistelemaan potentiaalisia ehdokasmaita EU-jäsenyyteen. Kyseinen tuki seuraa IMF:n lainapäätöstä. Tuen ensimmäinen erä maksetaan jo vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Nämä varat on tarkoitus käyttää Serbian edistymismatkalla EUintegraatioon. Serbian kolmivuotinen sopimus IMF:n kanssa päättyi vuoden 2006 alkupuolella, eikä Serbia ole pyrkinyt saamaan aikaan uutta sopimusta. Serbian haluttomuus sitoutua IMF:n ohjelmiin johtuu osittain erilaisista näkemyksistä liittyen mm. rakenteellisiin uudistuksiin ja valtion omistamien suuryritysten yksityistämiseen. IMF on lisäksi suhtautunut varauksella Serbian edellisen hallituksen lanseeraamaan kansalliseen investointiohjelmaan (National Investment Plan NIP). NIP on vuoteen 2011 saakka ulottuva investointiohjelma, johon on allokoitu varoja noin 1,9 miljardia dollaria. Ohjelman varoja on tarkoitus käyttää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen sekä infrastruktuurihankkeiden (maantiet, rautatiet, kaasuverkot jne.) rahoittamiseen. Kritisoijat pelkäävät ohjelman lisäävän julkisia menoja, johtavan budjetin alijäämiin ja lisäävän inflaatiopaineita. Pääministeri Koštunican kaudella yksityistäminen eteni Serbiassa melko nopeasti. Serbian yksityistämislaki, jossa on voitu huomioida muissa siirtymätalousmaissa saadut kokemukset, on saanut kiitosta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, mm. EBRD:ltä ja sen pohjalta on jo saatu toteutettua useita merkittäviä yksityistämishankkeita. Serbian yksityistämislain mukaan yritysten privatisointi olisi pitänyt saada päätökseen vuoden 2007 loppuun mennessä. Kostunican hallitus ilmoitti kuitenkin prosessin jatkuvan vuotta kauemmin. Viimeaikaisista hankkeista merkittävin on puitesopimus Gazpromin kanssa kaasuputken rakentamisesta Serbian kautta Eurooppaan ja enemmistöosuuden myynnistä öljy-yhtiö NISissä. Vuoden 2008 alkupuolella merkittävä yksityistämiskohde on ollut Zastavan autotehdas, jonka myyntiä koskeva sopimus allekirjoitettiin Fiatin kanssa kesäkuun loppupuolella. Fiat omistaa muodostettavasta yhteisyrityksestä 70 prosenttia ja osapuolten on määrä investoida tuotannon kehittämiseen 700 miljoonaa euroa. Investointien ansiosta tehdas pystyy tuottamaan noin henkilöautoa vuoden 2010 alusta alkaen. Lisätietoja yksityistämisestä: Serbian hallitus tukee voimakkaasti pk-sektoria, joka tuottaa jo 40 prosenttia viennistä ja on merkittävällä tavalla vaikuttanut työttömyyden vähenemiseen. Tukitoimet kohdistuvat erityisesti yrityksiin, joilla on potentiaalia kasvattaa vientiä. Tukivarat

13 Serbian maaraportti 13 (44) myönnetään kilpailun perusteella. Eniten tukea ovat saaneet elintarvike-, tekstiili-, puunjalostus- ja IT-alan yritykset. Yritystoiminnan elvyttämiseksi Serbian hallitus on vähentänyt hallinnollista byrokratiaa esimerkiksi yrityksen perustamisessa sekä helpottanut aloittelevien yksityisyritysten lainansaantia. Yritystoimintaa käynnistäville myönnetään ns. starttirahaa euroa edellyttäen, että ne ovat rekisteröityneet paikalliseen kaupparekisteriin (Business Registers Agency). Rekisteröinti kestää nykyisin vain tuntia, kun prosessi aikaisemmin vei keskimäärin 51 päivää. Valtaosa uusista rekisteröidyistä yrityksistä toimii kaupan alalla, kun taas tuotannollista toimintaa on aloittanut vain noin 10 prosenttia rekisteröityneistä. Viime aikoina yritysten perustaminen on vilkastunut myös rakennus- ja liikennesektoreilla, minkä lisäksi on perustettu konsulttija liikkeenjohtoyrityksiä. Työvoima Työttömyys on vakava ongelma Serbiassa. Vuoden 2007 lopussa työttömänä oli lähes viidennes noin 3,6 miljoonan hengen työvoimasta. Korkea työttömyysaste ei johdu ainoastaan siirtymisestä markkinatalouteen, vaan sen juuret ovat viime vuosikymmenellä. Lähes täydellinen eristys kansainvälisestä yhteisöstä, länsimaiden asettamat talouspakotteet, sodat ja Naton pommitukset vuonna 1999 katkaisivat koulunkäynnin ja opiskelut. Serbian opetusministeriön tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolella Serbian aikuisväestöstä on ainoastaan peruskoulutus. Käytännössä se tarkoittaa, että noin kahdella miljoonalla yli 15-vuotiaalla serbialaisella ei ole minkäänlaista ammatillista koulutusta. Jotta talouskehitystä saataisiin nopeutettua, hallituksen olisi löydettävä keinot aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Palkkataso on Serbiassa melko alhainen, mutta kuitenkin korkeampi kuin EUjäsenyyden viimeksi saaneissa Bulgariassa ja Romaniassa. Vuoden 2008 lokakuussa keskimääräinen nettopalkka RSD (400 ). Korkeimpia palkkoja maksetaan rahoitussektorilla sekä kemian- ja metalliteollisuudessa. Huomattavasti keskimääräistä palkkaa vähemmän sen sijaan saavat tekstiili- ja nahkateollisuuden työntekijät. Alueelliset palkkaerot ovat suuria. Selvästi keskitasoa korkeampia palkkoja maksetaan maan pohjoisosissa Vojvodinan maakunnassa sekä pääkaupunki Belgradissa.

14 Serbian maaraportti 14 (44) Keskimääräinen bruttopalkka Kaakkois- Euroopan maissa vuonna 2007 Slovenia Kroatia Bosnia-Hertsegovina Serbia Romania Makedonia Bulgaria Albania Moldova Lähteet: Paikalliset tilastovirastot Euroa Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Jugoslavian hajoaminen vuonna 1991 merkitsi perinteisten kauppasuhteiden katkeamista ja suuria vaikeuksia ulkomaankaupalle. Taloudelliset ja diplomaattiset pakotteet Serbiaa vastaan on poistettu, mikä mahdollistaa kaupan laajentamisen kaikkiin ilmansuuntiin. EU on poistanut lähes kaikki tuontitullit Balkanin maista tulevilta tuotteilta. Noin 95 prosenttia Serbian teollisuus- ja maataloustuotteista pääsee vapaasti EUmarkkinoille. Lokakuussa 2005 käynnistyneet neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta (Stabilisation and Association Agreement) EU:n kanssa katkesivat toukokuussa Neuvottelut käynnistyivät uudestaan vuoden 2007 loppupuolella ja vakausja assosiaatiosopimus saatiin allekirjoitettua vuoden muutama viikkoa ennen parlamenttivaaleja. Uusi parlamentti ratifioi sopimuksen Vakausja assosiaatiosopimus tuo Serbialle satoja miljoonia euroja apua tulevien neljän vuoden aikana ja kuusi vuotta aikaa sopeuttaa kaupankäyntiin liittyvät lakinsa EUlainsäädännön mukaisiksi Serbialla on vapaakauppasopimus Venäjän kanssa Neuvottelut käynnissä WTO:n jäsenyydestä, jäsenyys mahdollinen vuoden 2009 puolivälin paikkeilla Serbia on mm. IMF:n, Maailmanpankkiryhmän ja EBRD:n jäsen Joulukuussa 2006 Serbia allekirjoitti CEFTA-sopimuksen kahdeksan muun Kaakkois-Euroopan maan kanssa. Serbia kuitenkin ratifioi sopimuksen vasta viimeisenä sopijamaana. CEFTA-sopimus luo noin 30 miljoonan kuluttajan vapaakauppa-alueen Balkanilla. Muut sopimuskumppanit ovat Kroatia, Makedonia, Albania, Bosnia-Hertsegovina, Moldova, Montenegro ja YK:n hallinnoima Kosovon maakunta. CEFTAn ansiosta kaikkien tullien alueella on määrä poistua vuoteen 2010 mennessä

15 Serbian maaraportti 15 (44) Serbian tavaravienti ja -tuonti v (miljardia USD) e 2010e Vienti 4,08 4,97 6,44 8,76 10,96 9,97 10,97 Tuonti -10,55-10,26-12,71-17,89-22,21-18,22-18,91 Kauppatase -6,47-5,29-6,27-9,13-11,26-8,24-7,94 Lähde: EIU 05/2009 Vuonna 2008 Serbian vienti kasvoi 25 prosenttia edellisvuodesta 10,96 miljardiin dollariin ja tuonti 24 prosenttia 22,21 miljardiin dollariin. Serbian merkittävimpiä vientituotteita ovat perinteisesti olleet rauta ja teräs, värimetallit sekä elintarvikkeet ja vaatteet. Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2007 Rauta ja teräs 17,0 % Muut 51,4 % Värimetallit 10,8 % Hedelmät ja vihannekset 7,3 % Vaatteet 6,9 % Metallituotteet 6,6 % Lähde: Serbian tilastovirasto Öljy, henkilöautot, koneet ja laitteet sekä rauta ja teräs olivat vuonna 2007 tärkeimmät tuoteryhmät Serbian tuonnissa. Kone- ja laitetuonti kasvoi yli 50 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta kaikissa pääluokissa.

16 Serbian maaraportti 16 (44) Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2007 Öljy ja - tuotteet 14,7 % Muut 54,6 % Ajoneuvot 11,3 % Rauta ja teräs 6,9 % Sähkökoneet ja -laitteet 6,0 % Yleiskäytt. teollisuuskoneet 6,6 % Lähde: Serbian tilastovirasto Serbian tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat perinteisesti olleet Saksa, Italia ja Venäjä. Vuonna 2007 Venäjä säilytti paikkansa Serbian tärkeimpänä tuontimaana öljyn korkeiden maailmanmarkkinahintojen vuoksi. EU:n osuus Serbian viennissä oli 53,7 prosenttia ja tuonnissa 49,6 prosenttia. Taloudelliset suhteet entisen Jugoslavian alueelle syntyneiden valtioiden kanssa ovat edistyneet jo huomattavasti ja maiden keskinäinen kauppa on lähtenyt kasvuun. Serbian tärkeimmät kauppakumppanit vuonna 2007 Vienti Tuonti Vientimaa % Tuontimaa % Italia 17,0 Venäjä 19,7 Bosnia-Hertsegovina 16,2 Saksa 16,2 Montenegro 14,8 Italia 13,3 Saksa 10,1 Kiina 5,2 Venäjä 4,7 Yhdysvallat 3,7 Muut 37,2 Muut 41,9 Lähde: Serbian tilastovirasto Kauppa Suomen kanssa Serbian ja Suomen välinen kauppa on vielä suhteellinen vähäistä Vuonna 2008 Suomen vienti Serbiaan laski 41 miljoonaan euroon. Vuonna 2007 Suomen vienti oli 43,2 miljoonaa euroa, mikä oli kaksinkertainen luku vuoteen 2006 verrattuna Tuonti Serbiasta Suomeen kasvoi 9 prosenttia 9,7 miljoonaan euroon

17 Serbian maaraportti 17 (44) Suomen Serbian kauppa v , miljoonaa EUR 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 vienti tuonti tase 15,0 10,0 5,0 0, Lähde: Tullihallitus, 04/2009 Suomen Serbian viennin rakenne v Erinäiset valmiit tavarat; 3,4 % Raaka ja polttoaineet; 0,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet; 5,2 % Valmistetut tavarat; 31,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 59,1 % Lähde: Tullihallitus 04/2009

18 Serbian maaraportti 18 (44) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Serbiaan vuonna 2008 SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 16,1 39, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 7,4 18, Rauta ja teräs 3,6 8, Muut sähkökoneet ja -laitteet 3,1 7, Eri toimialojen erikoiskoneet 1,6 3, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 1,4 3, Moottoriajoneuvot 1,4 3, Kivennäisainetuotteet 1,2 2, Muovit, valmistamattomat 1,1 2, Kojeet, mittarit yms. 1,1 2, tärkeintä yhteensä 37,8 92,1 4 Koko vienti 41,0 100,0-5 Lähde: Tullihallitus, 04/2009 Suomen Serbian tuonnin rakenne v Erinäiset valmiit tavarat; 27,0 % Elintarvikkeet ja juomat; 16,5 % Raaka ja polttoaineet; 0,2 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 21,9 % Valmistetut tavarat; 34,3 % Lähde: Tullihallitus, 04/2009

19 Serbian maaraportti 19 (44) Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Serbiasta vuonna 2008 Ulkomaiset investoinnit SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 1 67 Rauta ja teräs 2,4 24, Jalkineet 2,2 22, Muut sähkökoneet ja -laitteet 1,7 17, Hedelmät ja kasvikset 1,6 16, Kumituotteet 0,9 9, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 0,3 2, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 0,2 2, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja 0,2 2,0 801 laitteet 9 89 Muut valmiit tavarat 0,1 1, Kojeet, mittarit yms. 0,1 0, tärkeintä yhteensä 9,5 98,4 13 Koko tuonti 9,7 100,0 9 Lähde: Tullihallitus Vuoden 2007 loppuun mennessä Serbiaan oli tehty ulkomaisia investointeja runsaan neljäntoista miljardin euron arvosta, josta suoria investointeja 7,8 miljardia euroa Investointipotentiaali suuri, koska uudistusprosessi vielä pahasti kesken Alhaiset verot ja edullinen työvoima antavat Serbialle kilpailuedun moniin kilpailijamaihin nähden. Poliittisen epävakauden, Kosovon tilanteen selkiintymättömyyden, lainsäädännön kehittymättömyyden ja korruption vuoksi ulkomaisten investoijien tulo Serbian markkinoille on ollut hidasta. Maa tarvitsisi kipeästi ulkomaista pääomaa saadakseen modernisoitua teollisuuslaitosten vanhentuneen teknologian ja tuotettua kilpailukykyisiä vientituotteita. Ulkomaiset investoinnit lähtivät kasvuun vasta kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. Vuonna 2005 Serbia onnistui houkuttelemaan suoria ulkomaisia investointeja ennätykselliset 1,25 miljardia euroa. Suoria investointeja tehtiin mm. pankkisektorille. Vuonna 2006 päästiin jo aivan uudelle tasolle, sillä ulkomaisten investointien arvo oli peräti 4,4 miljardia euroa (josta suoria investointeja 2,3 mrd. ). Suurin osa investointisummasta kertyi edelleen pankkien ja telekommunikaatioalan yritysten myynnistä. Elokuussa 2006 Serbia myi Mobi63-matkapuhelinyhtiön 1,85 miljardilla dollarilla norjalaiselle Telenorille. Maan suurimman lääkealan yrityksen Hemofarmin puolestaan osti saksalainen Stada 617,5 miljoonalla dollarilla. Serbian merkittävin greenfield-investoija on itävaltalainen Mobilkom, joka oli investoinut vuoden 2007 loppuun mennessä Serbiaan 320 miljoonaa euroa. Toisella tilalla oli slovenialainen

20 Serbian maaraportti 20 (44) vähittäiskauppaketju Merkator (240 milj. ) ja seuraavina saksalainen Metro Cash & Carry ja itävaltalainen OMV kumpikin noin 150 miljoonan euron investoinneilla. Suorat ulkomaiset investoinnit Milj Lähde: Serbian talousministeriö Vuonna 2007 Serbiaan tehtiin ulkomaisia investointeja 3,4 miljardin euron arvosta, josta suoria investointeja 1,6 miljardia euroa. Henkeä kohti laskien suorat investoinnit olivat 471 euroa, jolla Serbia sijoittui kolmannelle tilalle Länsi-Balkanin alueella Montenegron (1031 /capita) ja Kroatian (639 ) jälkeen. Saavuttaakseen tavoitteidensa mukaisesti alueellisen johtoaseman ja havittelemansa Balkanin tiikerin -tittelin Serbian olisi saatava houkuteltua enemmän greenfield-investointeja, jotka loisivat uusia työpaikkoja, lisäisivät tuotantokapasiteettia ja parantaisivat tuottavuutta. Investoijien kiinnostusta Serbiaa kohtaan ovat vähentäneet mm. epävakaa poliittinen ilmapiiri sekä maanomistussuhteiden selkiintymättömyys. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan ulkomaiset investoijat eivät voi omistaa Serbiassa maata. Vuonna 2006 Norja nousi merkittävimmäksi investoijaksi Serbiassa Telenor-kaupan ansiosta. Seuraavilla sijoilla ovat perinteiset investoijamaat, kuten Saksa, Itävalta ja Kreikka.

21 Serbian maaraportti 21 (44) Tärkeimmät investoijamaat Serbiaan (tilanne vuoden 2006 lopussa) Maa Investointien arvo, 1000 USD Norja Saksa Kreikka Itävalta Alankomaat Slovenia Ranska Iso-Britannia Unkari Luxemburg Kroatia Italia Yhteensä (ml. muut) Lähde: Siepa Serbian hallituksen laskelmien mukaan maa tarvitsisi vuosittain noin 2 miljardia dollaria ulkomaisia investointeja tulevien viiden vuoden aikana, jotta se saisi turvattua talouskasvun ja estettyä ongelmien synnyn lainojen takaisinmaksamisessa. Ulkomaisia investointeja on tarkoitus houkutella mm. suurten valtionyhtiöiden yksityistämisprosessin kautta: rautatieyhtiö ZTP, PTT telecom ja lentoyhtiö JAT Airways. Öljy-yhtiö NIS on jo myyty Gazpromille. Serbian nyt väistymässä oleva hallitus on tiedostanut suorien ulkomaisten investointien tärkeyden maan talouden jaloilleen nostamisessa. Toukokuun 2004 lopussa se hyväksyi toimenpideohjelman hallinnollisten esteiden poistamiseksi ulkomaisilta investoinneilta. Ohjelmassa on otettu huomioon Maailmanpankin ja Ulkomaisten investointien neuvoston esitykset investointi-ilmapiirin parantamiseksi. Ohjelman tavoitteena on mm. yritysten perustamiseen liittyvien menettelyjen yksinkertaistaminen, maan myynnin salliminen, energiamarkkinoiden vapauttaminen, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin parantaminen sekä verotaakan alentaminen. Yrityksen perustamista on jo yksinkertaistettu ja veroja alennettu. Kansallisen investointiohjelman puitteissa on tarkoitus saada parannettua erityisesti infrastruktuuria. Serbian hallitus saa konsultointiapua ulkomaisten investoijien neuvostolta (Foreign Investors' Council - FIC), jonka perustusasiakirjan allekirjoittivat heinäkuussa 2002 kolmentoista tuolloin Serbiassa ja Montenegrossa toimineen ulkomaisen yrityksen edustajaa. Neuvoston perustajajäseniä olivat British American Tobacco, Bull Yugoslavia, Holcim, HVB Bank Yugoslavia, Hyatt Regency Hotel, Mercedes Benz, OMV, PricewaterhouseCoopers, Siemens, Societe Generale Yugoslavia, Tehnogas,

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot