SERBIA. Agnese Klavina-Kontkanen Toukokuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SERBIA. Agnese Klavina-Kontkanen Toukokuu 2009"

Transkriptio

1 SERBIA Agnese Klavina-Kontkanen Toukokuu 2009

2 Serbian maaraportti 2 (44) Serbian maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 8 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 8 Potentiaalisia aloja suomalaisille yrityksille... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Vapaakauppa-alueet Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Rakentaminen Energia ja ympäristö Ympäristö Palvelusektori Tietoliikenne... 37

3 Serbian maaraportti 3 (44) Vähittäiskauppa Pankit Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 44

4 Serbian maaraportti 4 (44) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: öljy, maakaasu, kivihiili, kupari, sinkki, antimoni, kulta, hopea, magnesium, pyriitti, kalkkikivi, marmori, suola, viljelysmaa Aikaero Suomeen: - 1 tunti Rajanaapurit: Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Albania, Makedonia, Bulgaria, Romania, Unkari ja Kosovo Lähde: CIA World Factbook Asukasluku: 9,98 miljoonaa v Suurimmat kaupungit: Belgrad (1,6 milj. as., Serbian pääkaupunki), Novi Sad (Vojvodinan suurin kaupunki, as.), Niš ( as.), Kragujevac ( as.) Etniset ryhmät: serbit 82,9 %, unkarilaiset 3,9 % ja muut 13, 3 %. Serbiassa asuu 37 kansallisuuden edustajia. Viralliset kielet: serbia (kyrilliset kirjaimet, mutta myös latinalaisia käytetään) Etnisten

5 Serbian maaraportti 5 (44) vähemmistöjen asuinalueilla myös etniset kielet ja niissä käytetyt kirjaimet ovat virallisia. Uskonnot: Serbian ortodoksit 85 %, roomalaiskatoliset 5,5 %, muslimit 3,2 % ja protestantit 1,1 %. Väestönkasvu: -0,468 % (ennuste 2009) Elinajanodote: miehet 71,09 vuotta, naiset 76,89 vuotta (ennuste 2009) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumero: +381 (11 Belgrad) Kiinteän verkon penetraatioaste: 36,3 prosenttia (vuoden 2006 lopussa) Matkapuhelintiheys: yli 90 % (vuoden 2007 lopussa) Internet-yhteyksiä: yhteys 26,3 prosentilla kotitalouksista (2007) Sähköverkko: 220 V, 50 Hz Maantieverkosto: km, josta noin km on pääteitä (moottoritietä 380 km). Tieverkoston arvo tällä hetkellä on noin 17,5 miljardia dollaria. 40 % pääteistä ja 60 % moottoriteistä on vajaa kuormitettu. Rautatieverkosto: km, josta 3533 km yksiraiteista rautatietä ja 257 km kaksiraiteista rautatietä Lentokentät: Serbiassa on kaksi kansainvälistä lentokenttää Belgradissa ja Nisissä. Belgradin lentokentän sijainti on erittäin hyvä. Lentokentän modernisointisuunnitelma on valmis. Satamat: sisämaansatamat mm. Belgradissa, Novi Sadissa, Pancevossa ja Smederevossa. Vesiliikenteen potentiaali on suuri, sillä maan kautta kulkevat suurehkot joet Tonava, Tisa, Sava ja Velika Morava. Esim. Sava, jonka pituus Serbian alueella on 207 km, kulkee myös naapurien Slovenian, Kroatian sekä Bosnian ja Hertsegovinan kautta. Naapurimaiden panostuksen avulla tämä joki voisi saada kansainvälisen navigointireitin statuksen. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republika Srbija, Serbian tasavalta, Republic of Serbia Valtiomuoto: tasavalta Poliittinen järjestelmä: demokratia Valtion päämies: Presidentti Boris Tadić (valittiin toiselle kaudelle ) Pääministeri: Mirko Cvetkovic ( alkaen) Parlamentti: yksikamarinen parlamentti (Skuptsina), jossa on 250 edustajaa. Presidentti Tadic hajotti parlamentin Ennenaikaiset parlamenttivaalit järjestettiin EU-myönteinen presidentti Tadicin Demokraattisen puolueen johtama koalitio sai 38,75 prosenttia äänistä ja Tomislav Nikolicin johtama Serbian Radikaalipuolue 29,2 prosenttia. Tadicin koalitio sai 102 paikkaa 250-jäseniseen parlamenttiin, Radikaalipuolue 77 paikkaa, Kostunican johtama Serbian

6 Serbian maaraportti 6 (44) Demokraattinen puolue (DSS) Uusi Serbia (NS) -koalitio 30, Sosialistipuolueen johtama ryhmittymä 20, länsisuuntautunut Serbian Liberaalidemokraattinen puolue 14 paikkaa sekä kansallisia vähemmistöjä edustavat puolueet 7 paikkaa. Hallitus: nimitetyn hallituksen muodostavat Demokraattisen puolueen (DS) johtama länsimielinen koalitio, johon kuuluu useita puolueita (DS:n lisäksi G17 Plus, SPO, SDP. LSV) sekä Sosialistipuolue. Seuraavat vaalit: Presidentinvaalit 2013 Aluehallinto: Serbia jakautuu 24 piirikuntaan Merkittäviä vuosilukuja: vuonna 1918 serbit, kroaatit ja sloveenit perustivat kuningaskunnan, joka sai vuonna 1929 nimekseen Jugoslavian kuningaskunta, 1945 perustettiin Jugoslavian sosialistinen tasavalta, Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta hajosi, vuonna 1992 Serbia ja Montenegro julistautuivat Jugoslavian liittotasavallaksi, lokakuussa 2000 presidentti Milosevic syöstiin vallasta Jugoslavian liittotasavallan parlamentti ratifioi uuden perustuslain, jonka nojalla perustettiin Serbian ja Montenegron valtiounioni. Montenegrossa järjestetyn kansanäänestyksen nojalla Montenegro julistautui itsenäiseksi Serbian ja Montenegron valtiounionista EU tunnusti Montenegron itsenäisyyden Kosovon maakunta julistautui itsenäiseksi. Kosovon itsenäistymisjulistuksen on tähän mennessä (04/2009) tunnustanut 59 maata, joiden joukossa kaikki Pohjoismaat. Suomi tunnusti Kosovon maaliskuussa Serbia on muiden Länsi-Balkan maiden joukossa lähentynyt EU:ta mahdollisena EU:n ehdokasmaana. Seuraavat laajennukset tulevat koskemaan muutamaa Länsi-Balkan maata ja Turkkia. EU-lähentyminen kuuluu olennaisena osana vakautus- ja assosiaatioprosessiin, mikä on Euroopan unionin politiikka Länsi-Balkanin maiden suhteen. Vakautus- ja assosiaatioprosessiin sisältyy erityisiä alueellisia vaatimuksia poliittisen ja taloudellisen vakauden ja alueellisen yhteistyön suhteen. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 Serbian dinaari (RSD) = 100 para Valuuttakurssi: 1 EUR oli 82,1 RSD v Bruttokansantuote (2008): 34,5 mrd. EUR BKT henkeä kohti (2008): käyvin hinnoin 4680, ostovoimakorjattuna 7612 Keskimääräinen palkka (10/2008): netto RSD (400 ) Inflaatio: 10,9 % vuonna 2008 Työttömyysaste:vuonna 2008 keskimäärin 17,6 %; ennuste v on 20,3 %. Verotus: Serbian verotusjärjestelmä on yrityksille yleisesti suotuisa. Uusille investoijille tarjotaan verotusetuja sekä monivuotista verovapautta. Arvolisäveron peruskanta on 18 prosenttia ja alennettu kanta 8 prosenttia (mm. peruselintarvikkeet). 10 prosentin yhteisöverokanta on yksi Euroopan alhaisimmista. Nykyinen ALVjärjestelmä otettiin käyttöön v alussa. Ansiotuloja verotetaan suhteellisesti

7 Serbian maaraportti 7 (44) ( tasavero ). Vuoden 2007 alussa verokanta laskettiin 14 prosentista 12 prosenttiin. Vuosina jatkuu verotusjärjestelmän uudistus ja modernisointi. Painopisteenä on valtion verotulojen tehostaminen. Pääteollisuustuotteet: metallit ja metallituotteet, elintarvikkeet, kemian- ja öljynjalostusteollisuuden tuotteet, vaatteet ja jalkineet Päätuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, polttoaineet, valmiit tavarat, kemikaalit Tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Italia, Venäjä, Bosnia-Hertsegovina, Makedonia Luonnonvarat: kupari, kulta, rautamalmi, öljy, kaasu, kromi, lyijy, nikkeli, platina, hopea yms.

8 Serbian maaraportti 8 (44) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Markkinoiden positiivisia piirteitä Alhainen yhtiövero (10 % elokuusta 2004 alkaen) Vero- ja tullietuja ulkomaisille investoijille Vapaakauppa-alueiden sekä teollisuus- ja teknologiapuistojen tarjoamat edut Edullinen maantieteellinen sijainti Lähes kaikki tuotteet vapautettu tulleista EU-viennissä Ainoana maana alueella vapaakauppasopimus Venäjän kanssa Vapaakauppavyöhyke Kaakkois-Euroopan (CEFTA) maiden kanssa Lainsäädäntöä pyritään uudistamaan EU-vaatimusten mukaiseksi Alhaiset työvoimakustannukset Markkinoiden negatiivisia piirteitä Poliittinen kahtiajako Kosovon kysymys Laaja harmaa talous Ulkomaisten investointien vähäinen määrä, mikä olisi edellytys teollisuustuotannon elpymiselle ja viennin kasvulle Korkea työttömyysaste Väestön keskimäärin alhainen ostovoima Suuri vaihtotaseen vaje Korruptio (vuonna sijalla 180 maan joukossa Transparency Internationalin korruptioindeksissä) Lainsäädännön toimeenpanossa puutteita Potentiaalisia aloja suomalaisille yrityksille Maatalouden koneellistaminen Maataloustuotteiden jalostaminen vientikelpoisiksi elintarvikkeiksi Pakkausteollisuus (erityisesti vientiteollisuutta silmällä pitäen) ICT (teknologiapuistot, alihankinta, paljon alan osaamista) Infrastruktuurihankkeet (maantiet, rautatiet, sillat jne) Ympäristöteknologia Energia-ala (kaukolämpöverkkojen kunnostus, uusiutuva energia) Juoma- ja jätevesihuolto Autoteollisuuden komponenttien valmistus Puunjalostus- ja pientaloteollisuus Terveydenhuoltoalan laitteet Rakennusteollisuuden koneet ja laitteet

9 Serbian maaraportti 9 (44) Talous Makrotalous Talouskehitystä kuvaavia tunnuslukuja a 2009e 2010e Bruttokansantuote (mrd. EUR) 19,7 20,8 25,3 30,4 34,5 31,6 32,7 BKT:n muutos (%) 8,3 5,6 5,2 6,9 5,4-2 0,5 Yksityinen kulutus, muutos (%) 9,0 7,5 7,0 7,5 6,0-1,0 3,0 Investoinnit kiinteään pääomaan, 15,1 8,0 9,0 8,6 10,0-3,0 4,0 muutos (%) Kuluttajahintojen muutos (%) 11,4 17,3 12,7 6,5 10,9 9,6 6,4 Työttömyys (%) 18,5 20,8 20,9 18,1 17,6 20,3 18,9 Teollisuustuotannon kasvu (%) 6,3 0,3 4,4 3,6 1,0-7,0 1,0 Vaihtotaseen vaje ( % BKT:sta) - -8,4-9,4-15,2-17,2-11,2-9,4 13,5 Vaihtokurssi RSD:USD 58,7 67,2 66,8 58,2 55,8 72,8 71,5 Vaihtokurssi RSD:EUR 73,0 83,7 83,9 79,6 82,1 96,1 99,1 Lähde: Economist Intelligence Unit 04/09 BKT Talouskasvu käynnistynyt vasta 2000-luvulla Varjotalouden osuus edelleen suuri 10 BKT:n kasvu v , % a 2009e 2010e -2-4 Serbian bruttokansantuote romahti 1990-luvulla noin puoleen vuoden 1989 tasosta. Talous alkoi elpyä vasta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Edellytykset talouskasvun voimistumiselle ovat olemassa, jos käyttämätöntä laite- ja

10 Serbian maaraportti 10 (44) työvoimakapasiteettia saadaan käyttöön. Kymmenen vuoden eristyksen aikana ehti kuitenkin syntyä pahoja pullonkauloja tuotantoketjuihin, jotka on saatava ensin kuntoon. Toisaalta maasta muutti 1990-luvulla pois runsaasti korkeasti koulutettua väestöä, mikä aiheuttaa ongelmia työvoimapuolella. Virallisten tietojen mukaan varjotalouden osuus taloudesta on 30 prosenttia, mutta epävirallisten tietojen mukaan jopa 70 prosenttia. Serbian bruttokansantuote kasvoi 6,9 prosenttia vuonna 2007 ja arviolta 5,4 prosenttia vuonna Kasvua on tukenut ennen kaikkea yksityinen kulutus, jota ovat ruokkineet palkankorotukset sekä kulutusluottojen ja pankkilainojen yleistyminen. Palvelusektorit (vähittäiskauppa, kuljetus- ja rahoitussektorit sekä tietoliikenne) ovat kasvaneet nopeimmin, mutta valmistusteollisuuskin paransi tuloksiaan. Talouskasvua on pitänyt yllä yksityistettyjen yritysten investoinnit sekä yksityisen kulutuksen ja julkisten investointien kasvu. Keskipitkällä aikavälillä talouskasvua vauhdittavat integroituminen tiiviimmin Euroopan unioniin, taloudelliset uudistukset ja yksityistämisen eteneminen, IMF:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten lainat sekä ulkomaisten organisaatioiden ja yritysten investoinnit. BKT:n kasvu hidastui 2,8 prosenttiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Globaalin talouskriisin sekä sisäisen kysynnän heikkenemisen vuoksi kuluvan vuoden näkymät eivät ole hyvät. Economist Intelligence Unit ennusti huhtikuussa, että BKT supistuu kaksi prosenttia vuonna Ensimmäiset elpymisen merkit ilmestynevät vasta vuonna Silloin Serbian BKT kasvanee 0,5 prosenttia. Inflaatio Inflaatiokehitys , ennuste e 2010e Lähde: EIU 04/2009 (keskimääräinen muutos, %)

11 Serbian maaraportti 11 (44) Serbian kuluttajahinnat ovat nousseet nopeasti tai ainakin melko nopeasti luvulla. Inflaatio hidastui 6,5 prosenttiin vuonna 2007 mutta kiihtyi arviolta 10,9 prosenttiin. EIU ennusti huhtikuussa, että inflaatio hidastuu tänä ja ensi vuonna mutta ei saavuta länsieurooppalaista tasoa. Syitä ovat palkkojen nopeahko nousu, ylisuuri julkinen sektori, monopolit eräillä toimialoilla, tarve nostaa hallinnollisesti säädeltyjä hintoja sekä öljyn kallistuminen maailmantalouden elpyessä. Vaihtotase Serbian vaihtotase on ollut pahasti alijäämäinen 2000-luvulla. Vajeen osuus bruttokansantuotteesta nousi arviolta 17,2 prosenttiin vuonna Vaihtotase on alijäämäinen ennen kaikkea kauppataseen suuren alijäämän vuoksi. Yritysten yksityistämisen ja modernisoinnin ansiosta vientiin pystytään kuitenkin tarjoamaan lähivuosina kilpailukykyisempiä tuotteita, minkä ansiosta vientitulot alkavat vähitellen kasvaa ja vaihtotaseen vajeen osuus BKT:stä laskee. Talouspolitiikka Talouspolitiikan suuntaviivat Serbian edellinen hallitus hyväksyi vuoden 2008 toukokuussa budjettisuunnitelman vuosille , jossa tavoitteeksi on asetettu bruttokansantuotteen 6,5 prosentin keskimääräinen kasvu kuluvan vuosikymmenen loppuun saakka. Inflaatio on määrä saada laskettua 4,5 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Budjetti, joka oli 1,2 prosenttia alijäämäinen vuonna 2007, on tarkoitus saada ylijäämäksi jo vuonna Tiukan rahapolitiikan vuoksi julkisia menoja rajoitetaan lähivuosina ja huomattavampaa kasvua on odotettavissa vasta tulevan vuosikymmenen alkupuolella. Valtion menot pienenevät myös yksityistämisen ja valtiollisten yritysten uudelleen organisoinnin ansiosta. Serbia on joutunut turvautumaan kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hätärahoitukseen. IMF myöntää Serbialle kolmen miljardin euron lainapaketin. Laina vahvistetaan toukokuussa (nykyisen aikataulun mukaan ). Tällä lainalla korvataan aikaisemmin tänä vuonna sovittu 520 miljoonan euron laina. Laina-aika on reilu kaksi vuotta. Vuoden 2009 aikana nostettavissa on 2,2 miljardia euroa. Lainarahalla pyritään vakauttaa dinaaria ja vahvistaa valuuttavarantoa, näin edistämällä sijoittajien luottamusta. Budjetin tarkastaminen pidettiin ehtona lainan saamiseen. Serbian parlamentti hyväksyi vuoden 2009 budjetin muutokset. Tuloarviotta laskettiin 649,3 miljardiin RSD (6,83 miljardiin EUR) ja julkisia menoja supistettiin 719,8 miljardiin RSD (7,6 miljardiin EUR). Tämä lienee 28,9 miljardia RSD ( EUR) vähemmän kuin oli aikaisemmin suunniteltu. Säästötoimien tavoite on vähentää valtionhallinnon kuluja, samalla parannetaan talouden epätasapainon ja edistetään

12 Serbian maaraportti 12 (44) pääomainvestoinnit, joitta varsin suunnataan infrastruktuuriin. Säästötoimet tulevat koskemaan kansanedustajien palkkoja ja valtion työntekijöiden määrää ja palkkoja. Säästötoimet näin nähden eivät tule koskemaan koulutus- ja terveydenhuoltoalaa. Toukokuun 2009 alussa Euroopan komissio on vahvistanut 100 miljoonan euron tuen Serbialle. Tuki on osa EU:n valmistelurahaa (pre-accession aid), jolla pyritään valmistelemaan potentiaalisia ehdokasmaita EU-jäsenyyteen. Kyseinen tuki seuraa IMF:n lainapäätöstä. Tuen ensimmäinen erä maksetaan jo vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Nämä varat on tarkoitus käyttää Serbian edistymismatkalla EUintegraatioon. Serbian kolmivuotinen sopimus IMF:n kanssa päättyi vuoden 2006 alkupuolella, eikä Serbia ole pyrkinyt saamaan aikaan uutta sopimusta. Serbian haluttomuus sitoutua IMF:n ohjelmiin johtuu osittain erilaisista näkemyksistä liittyen mm. rakenteellisiin uudistuksiin ja valtion omistamien suuryritysten yksityistämiseen. IMF on lisäksi suhtautunut varauksella Serbian edellisen hallituksen lanseeraamaan kansalliseen investointiohjelmaan (National Investment Plan NIP). NIP on vuoteen 2011 saakka ulottuva investointiohjelma, johon on allokoitu varoja noin 1,9 miljardia dollaria. Ohjelman varoja on tarkoitus käyttää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen sekä infrastruktuurihankkeiden (maantiet, rautatiet, kaasuverkot jne.) rahoittamiseen. Kritisoijat pelkäävät ohjelman lisäävän julkisia menoja, johtavan budjetin alijäämiin ja lisäävän inflaatiopaineita. Pääministeri Koštunican kaudella yksityistäminen eteni Serbiassa melko nopeasti. Serbian yksityistämislaki, jossa on voitu huomioida muissa siirtymätalousmaissa saadut kokemukset, on saanut kiitosta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, mm. EBRD:ltä ja sen pohjalta on jo saatu toteutettua useita merkittäviä yksityistämishankkeita. Serbian yksityistämislain mukaan yritysten privatisointi olisi pitänyt saada päätökseen vuoden 2007 loppuun mennessä. Kostunican hallitus ilmoitti kuitenkin prosessin jatkuvan vuotta kauemmin. Viimeaikaisista hankkeista merkittävin on puitesopimus Gazpromin kanssa kaasuputken rakentamisesta Serbian kautta Eurooppaan ja enemmistöosuuden myynnistä öljy-yhtiö NISissä. Vuoden 2008 alkupuolella merkittävä yksityistämiskohde on ollut Zastavan autotehdas, jonka myyntiä koskeva sopimus allekirjoitettiin Fiatin kanssa kesäkuun loppupuolella. Fiat omistaa muodostettavasta yhteisyrityksestä 70 prosenttia ja osapuolten on määrä investoida tuotannon kehittämiseen 700 miljoonaa euroa. Investointien ansiosta tehdas pystyy tuottamaan noin henkilöautoa vuoden 2010 alusta alkaen. Lisätietoja yksityistämisestä: Serbian hallitus tukee voimakkaasti pk-sektoria, joka tuottaa jo 40 prosenttia viennistä ja on merkittävällä tavalla vaikuttanut työttömyyden vähenemiseen. Tukitoimet kohdistuvat erityisesti yrityksiin, joilla on potentiaalia kasvattaa vientiä. Tukivarat

13 Serbian maaraportti 13 (44) myönnetään kilpailun perusteella. Eniten tukea ovat saaneet elintarvike-, tekstiili-, puunjalostus- ja IT-alan yritykset. Yritystoiminnan elvyttämiseksi Serbian hallitus on vähentänyt hallinnollista byrokratiaa esimerkiksi yrityksen perustamisessa sekä helpottanut aloittelevien yksityisyritysten lainansaantia. Yritystoimintaa käynnistäville myönnetään ns. starttirahaa euroa edellyttäen, että ne ovat rekisteröityneet paikalliseen kaupparekisteriin (Business Registers Agency). Rekisteröinti kestää nykyisin vain tuntia, kun prosessi aikaisemmin vei keskimäärin 51 päivää. Valtaosa uusista rekisteröidyistä yrityksistä toimii kaupan alalla, kun taas tuotannollista toimintaa on aloittanut vain noin 10 prosenttia rekisteröityneistä. Viime aikoina yritysten perustaminen on vilkastunut myös rakennus- ja liikennesektoreilla, minkä lisäksi on perustettu konsulttija liikkeenjohtoyrityksiä. Työvoima Työttömyys on vakava ongelma Serbiassa. Vuoden 2007 lopussa työttömänä oli lähes viidennes noin 3,6 miljoonan hengen työvoimasta. Korkea työttömyysaste ei johdu ainoastaan siirtymisestä markkinatalouteen, vaan sen juuret ovat viime vuosikymmenellä. Lähes täydellinen eristys kansainvälisestä yhteisöstä, länsimaiden asettamat talouspakotteet, sodat ja Naton pommitukset vuonna 1999 katkaisivat koulunkäynnin ja opiskelut. Serbian opetusministeriön tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolella Serbian aikuisväestöstä on ainoastaan peruskoulutus. Käytännössä se tarkoittaa, että noin kahdella miljoonalla yli 15-vuotiaalla serbialaisella ei ole minkäänlaista ammatillista koulutusta. Jotta talouskehitystä saataisiin nopeutettua, hallituksen olisi löydettävä keinot aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Palkkataso on Serbiassa melko alhainen, mutta kuitenkin korkeampi kuin EUjäsenyyden viimeksi saaneissa Bulgariassa ja Romaniassa. Vuoden 2008 lokakuussa keskimääräinen nettopalkka RSD (400 ). Korkeimpia palkkoja maksetaan rahoitussektorilla sekä kemian- ja metalliteollisuudessa. Huomattavasti keskimääräistä palkkaa vähemmän sen sijaan saavat tekstiili- ja nahkateollisuuden työntekijät. Alueelliset palkkaerot ovat suuria. Selvästi keskitasoa korkeampia palkkoja maksetaan maan pohjoisosissa Vojvodinan maakunnassa sekä pääkaupunki Belgradissa.

14 Serbian maaraportti 14 (44) Keskimääräinen bruttopalkka Kaakkois- Euroopan maissa vuonna 2007 Slovenia Kroatia Bosnia-Hertsegovina Serbia Romania Makedonia Bulgaria Albania Moldova Lähteet: Paikalliset tilastovirastot Euroa Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Jugoslavian hajoaminen vuonna 1991 merkitsi perinteisten kauppasuhteiden katkeamista ja suuria vaikeuksia ulkomaankaupalle. Taloudelliset ja diplomaattiset pakotteet Serbiaa vastaan on poistettu, mikä mahdollistaa kaupan laajentamisen kaikkiin ilmansuuntiin. EU on poistanut lähes kaikki tuontitullit Balkanin maista tulevilta tuotteilta. Noin 95 prosenttia Serbian teollisuus- ja maataloustuotteista pääsee vapaasti EUmarkkinoille. Lokakuussa 2005 käynnistyneet neuvottelut vakaus- ja assosiaatiosopimuksesta (Stabilisation and Association Agreement) EU:n kanssa katkesivat toukokuussa Neuvottelut käynnistyivät uudestaan vuoden 2007 loppupuolella ja vakausja assosiaatiosopimus saatiin allekirjoitettua vuoden muutama viikkoa ennen parlamenttivaaleja. Uusi parlamentti ratifioi sopimuksen Vakausja assosiaatiosopimus tuo Serbialle satoja miljoonia euroja apua tulevien neljän vuoden aikana ja kuusi vuotta aikaa sopeuttaa kaupankäyntiin liittyvät lakinsa EUlainsäädännön mukaisiksi Serbialla on vapaakauppasopimus Venäjän kanssa Neuvottelut käynnissä WTO:n jäsenyydestä, jäsenyys mahdollinen vuoden 2009 puolivälin paikkeilla Serbia on mm. IMF:n, Maailmanpankkiryhmän ja EBRD:n jäsen Joulukuussa 2006 Serbia allekirjoitti CEFTA-sopimuksen kahdeksan muun Kaakkois-Euroopan maan kanssa. Serbia kuitenkin ratifioi sopimuksen vasta viimeisenä sopijamaana. CEFTA-sopimus luo noin 30 miljoonan kuluttajan vapaakauppa-alueen Balkanilla. Muut sopimuskumppanit ovat Kroatia, Makedonia, Albania, Bosnia-Hertsegovina, Moldova, Montenegro ja YK:n hallinnoima Kosovon maakunta. CEFTAn ansiosta kaikkien tullien alueella on määrä poistua vuoteen 2010 mennessä

15 Serbian maaraportti 15 (44) Serbian tavaravienti ja -tuonti v (miljardia USD) e 2010e Vienti 4,08 4,97 6,44 8,76 10,96 9,97 10,97 Tuonti -10,55-10,26-12,71-17,89-22,21-18,22-18,91 Kauppatase -6,47-5,29-6,27-9,13-11,26-8,24-7,94 Lähde: EIU 05/2009 Vuonna 2008 Serbian vienti kasvoi 25 prosenttia edellisvuodesta 10,96 miljardiin dollariin ja tuonti 24 prosenttia 22,21 miljardiin dollariin. Serbian merkittävimpiä vientituotteita ovat perinteisesti olleet rauta ja teräs, värimetallit sekä elintarvikkeet ja vaatteet. Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2007 Rauta ja teräs 17,0 % Muut 51,4 % Värimetallit 10,8 % Hedelmät ja vihannekset 7,3 % Vaatteet 6,9 % Metallituotteet 6,6 % Lähde: Serbian tilastovirasto Öljy, henkilöautot, koneet ja laitteet sekä rauta ja teräs olivat vuonna 2007 tärkeimmät tuoteryhmät Serbian tuonnissa. Kone- ja laitetuonti kasvoi yli 50 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta kaikissa pääluokissa.

16 Serbian maaraportti 16 (44) Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2007 Öljy ja - tuotteet 14,7 % Muut 54,6 % Ajoneuvot 11,3 % Rauta ja teräs 6,9 % Sähkökoneet ja -laitteet 6,0 % Yleiskäytt. teollisuuskoneet 6,6 % Lähde: Serbian tilastovirasto Serbian tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat perinteisesti olleet Saksa, Italia ja Venäjä. Vuonna 2007 Venäjä säilytti paikkansa Serbian tärkeimpänä tuontimaana öljyn korkeiden maailmanmarkkinahintojen vuoksi. EU:n osuus Serbian viennissä oli 53,7 prosenttia ja tuonnissa 49,6 prosenttia. Taloudelliset suhteet entisen Jugoslavian alueelle syntyneiden valtioiden kanssa ovat edistyneet jo huomattavasti ja maiden keskinäinen kauppa on lähtenyt kasvuun. Serbian tärkeimmät kauppakumppanit vuonna 2007 Vienti Tuonti Vientimaa % Tuontimaa % Italia 17,0 Venäjä 19,7 Bosnia-Hertsegovina 16,2 Saksa 16,2 Montenegro 14,8 Italia 13,3 Saksa 10,1 Kiina 5,2 Venäjä 4,7 Yhdysvallat 3,7 Muut 37,2 Muut 41,9 Lähde: Serbian tilastovirasto Kauppa Suomen kanssa Serbian ja Suomen välinen kauppa on vielä suhteellinen vähäistä Vuonna 2008 Suomen vienti Serbiaan laski 41 miljoonaan euroon. Vuonna 2007 Suomen vienti oli 43,2 miljoonaa euroa, mikä oli kaksinkertainen luku vuoteen 2006 verrattuna Tuonti Serbiasta Suomeen kasvoi 9 prosenttia 9,7 miljoonaan euroon

17 Serbian maaraportti 17 (44) Suomen Serbian kauppa v , miljoonaa EUR 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 vienti tuonti tase 15,0 10,0 5,0 0, Lähde: Tullihallitus, 04/2009 Suomen Serbian viennin rakenne v Erinäiset valmiit tavarat; 3,4 % Raaka ja polttoaineet; 0,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet; 5,2 % Valmistetut tavarat; 31,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 59,1 % Lähde: Tullihallitus 04/2009

18 Serbian maaraportti 18 (44) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Serbiaan vuonna 2008 SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 16,1 39, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 7,4 18, Rauta ja teräs 3,6 8, Muut sähkökoneet ja -laitteet 3,1 7, Eri toimialojen erikoiskoneet 1,6 3, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 1,4 3, Moottoriajoneuvot 1,4 3, Kivennäisainetuotteet 1,2 2, Muovit, valmistamattomat 1,1 2, Kojeet, mittarit yms. 1,1 2, tärkeintä yhteensä 37,8 92,1 4 Koko vienti 41,0 100,0-5 Lähde: Tullihallitus, 04/2009 Suomen Serbian tuonnin rakenne v Erinäiset valmiit tavarat; 27,0 % Elintarvikkeet ja juomat; 16,5 % Raaka ja polttoaineet; 0,2 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 21,9 % Valmistetut tavarat; 34,3 % Lähde: Tullihallitus, 04/2009

19 Serbian maaraportti 19 (44) Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Serbiasta vuonna 2008 Ulkomaiset investoinnit SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 1 67 Rauta ja teräs 2,4 24, Jalkineet 2,2 22, Muut sähkökoneet ja -laitteet 1,7 17, Hedelmät ja kasvikset 1,6 16, Kumituotteet 0,9 9, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 0,3 2, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 0,2 2, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja 0,2 2,0 801 laitteet 9 89 Muut valmiit tavarat 0,1 1, Kojeet, mittarit yms. 0,1 0, tärkeintä yhteensä 9,5 98,4 13 Koko tuonti 9,7 100,0 9 Lähde: Tullihallitus Vuoden 2007 loppuun mennessä Serbiaan oli tehty ulkomaisia investointeja runsaan neljäntoista miljardin euron arvosta, josta suoria investointeja 7,8 miljardia euroa Investointipotentiaali suuri, koska uudistusprosessi vielä pahasti kesken Alhaiset verot ja edullinen työvoima antavat Serbialle kilpailuedun moniin kilpailijamaihin nähden. Poliittisen epävakauden, Kosovon tilanteen selkiintymättömyyden, lainsäädännön kehittymättömyyden ja korruption vuoksi ulkomaisten investoijien tulo Serbian markkinoille on ollut hidasta. Maa tarvitsisi kipeästi ulkomaista pääomaa saadakseen modernisoitua teollisuuslaitosten vanhentuneen teknologian ja tuotettua kilpailukykyisiä vientituotteita. Ulkomaiset investoinnit lähtivät kasvuun vasta kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. Vuonna 2005 Serbia onnistui houkuttelemaan suoria ulkomaisia investointeja ennätykselliset 1,25 miljardia euroa. Suoria investointeja tehtiin mm. pankkisektorille. Vuonna 2006 päästiin jo aivan uudelle tasolle, sillä ulkomaisten investointien arvo oli peräti 4,4 miljardia euroa (josta suoria investointeja 2,3 mrd. ). Suurin osa investointisummasta kertyi edelleen pankkien ja telekommunikaatioalan yritysten myynnistä. Elokuussa 2006 Serbia myi Mobi63-matkapuhelinyhtiön 1,85 miljardilla dollarilla norjalaiselle Telenorille. Maan suurimman lääkealan yrityksen Hemofarmin puolestaan osti saksalainen Stada 617,5 miljoonalla dollarilla. Serbian merkittävin greenfield-investoija on itävaltalainen Mobilkom, joka oli investoinut vuoden 2007 loppuun mennessä Serbiaan 320 miljoonaa euroa. Toisella tilalla oli slovenialainen

20 Serbian maaraportti 20 (44) vähittäiskauppaketju Merkator (240 milj. ) ja seuraavina saksalainen Metro Cash & Carry ja itävaltalainen OMV kumpikin noin 150 miljoonan euron investoinneilla. Suorat ulkomaiset investoinnit Milj Lähde: Serbian talousministeriö Vuonna 2007 Serbiaan tehtiin ulkomaisia investointeja 3,4 miljardin euron arvosta, josta suoria investointeja 1,6 miljardia euroa. Henkeä kohti laskien suorat investoinnit olivat 471 euroa, jolla Serbia sijoittui kolmannelle tilalle Länsi-Balkanin alueella Montenegron (1031 /capita) ja Kroatian (639 ) jälkeen. Saavuttaakseen tavoitteidensa mukaisesti alueellisen johtoaseman ja havittelemansa Balkanin tiikerin -tittelin Serbian olisi saatava houkuteltua enemmän greenfield-investointeja, jotka loisivat uusia työpaikkoja, lisäisivät tuotantokapasiteettia ja parantaisivat tuottavuutta. Investoijien kiinnostusta Serbiaa kohtaan ovat vähentäneet mm. epävakaa poliittinen ilmapiiri sekä maanomistussuhteiden selkiintymättömyys. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan ulkomaiset investoijat eivät voi omistaa Serbiassa maata. Vuonna 2006 Norja nousi merkittävimmäksi investoijaksi Serbiassa Telenor-kaupan ansiosta. Seuraavilla sijoilla ovat perinteiset investoijamaat, kuten Saksa, Itävalta ja Kreikka.

21 Serbian maaraportti 21 (44) Tärkeimmät investoijamaat Serbiaan (tilanne vuoden 2006 lopussa) Maa Investointien arvo, 1000 USD Norja Saksa Kreikka Itävalta Alankomaat Slovenia Ranska Iso-Britannia Unkari Luxemburg Kroatia Italia Yhteensä (ml. muut) Lähde: Siepa Serbian hallituksen laskelmien mukaan maa tarvitsisi vuosittain noin 2 miljardia dollaria ulkomaisia investointeja tulevien viiden vuoden aikana, jotta se saisi turvattua talouskasvun ja estettyä ongelmien synnyn lainojen takaisinmaksamisessa. Ulkomaisia investointeja on tarkoitus houkutella mm. suurten valtionyhtiöiden yksityistämisprosessin kautta: rautatieyhtiö ZTP, PTT telecom ja lentoyhtiö JAT Airways. Öljy-yhtiö NIS on jo myyty Gazpromille. Serbian nyt väistymässä oleva hallitus on tiedostanut suorien ulkomaisten investointien tärkeyden maan talouden jaloilleen nostamisessa. Toukokuun 2004 lopussa se hyväksyi toimenpideohjelman hallinnollisten esteiden poistamiseksi ulkomaisilta investoinneilta. Ohjelmassa on otettu huomioon Maailmanpankin ja Ulkomaisten investointien neuvoston esitykset investointi-ilmapiirin parantamiseksi. Ohjelman tavoitteena on mm. yritysten perustamiseen liittyvien menettelyjen yksinkertaistaminen, maan myynnin salliminen, energiamarkkinoiden vapauttaminen, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin parantaminen sekä verotaakan alentaminen. Yrityksen perustamista on jo yksinkertaistettu ja veroja alennettu. Kansallisen investointiohjelman puitteissa on tarkoitus saada parannettua erityisesti infrastruktuuria. Serbian hallitus saa konsultointiapua ulkomaisten investoijien neuvostolta (Foreign Investors' Council - FIC), jonka perustusasiakirjan allekirjoittivat heinäkuussa 2002 kolmentoista tuolloin Serbiassa ja Montenegrossa toimineen ulkomaisen yrityksen edustajaa. Neuvoston perustajajäseniä olivat British American Tobacco, Bull Yugoslavia, Holcim, HVB Bank Yugoslavia, Hyatt Regency Hotel, Mercedes Benz, OMV, PricewaterhouseCoopers, Siemens, Societe Generale Yugoslavia, Tehnogas,

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Näköaloja Venäjälle; - tietoja ja tietolähteitä Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 IBS News Maria Autio 9.5.2006 9.5.2006 2 IBS News!International Business

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot