PÖYTÄKIRJA. TERVON KUNTA Kunnanvaltuusto 4/ Maanantai klo Nuorisotalo Manttu, Mantuntie 2

Transkriptio

1 Kunnanvaltuusto PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 4/2013 Sivu 1 KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA Nuorisotalo Manttu, Mantuntie 2 SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS ASIAT valtuutettua ja yksi varavaltuutettu erillisen luettelon mukaisesti. Petteri Ristikangas ja Kaija Tarvainen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN AL- LEKIRJOITUS JA VARMENNUS PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Matti Tarvainen Kaija Tarvainen Matti Tarvainen 61 Tarkastusaika Tiistaina Allekirjoitukset Marika Pitkänen Pentti Mali PÖYTÄKIRJA ON PI- DETTY YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Paikka ja pvm Virka-asema Tervossa keskiviikkona klo Allekirjoitus Toimistosihteeri Saini Malinen

2 Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt. 55 Tervon kunnanvaltuuston työjärjestyksen (Kvalt ) 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään kuusi päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. 9 :n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. 10 :n mukaan valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. Tervon kunnanvaltuuston päätöksen (Kvalt ) kunnanvaltuuston kokouksista ilmoitetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla kuusi päivää ennen kokousta. Lisäksi kokousilmoitus asialistan kanssa julkaistaan kokouksen laillisuuteen vaikuttamatta myös Sisä-Savon Sanomissa ja kunnan internet-sivustolla. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä kunnanvaltuutetuille, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. 27 :n mukaan kunnanvaltuuston kokoukset pidetään pääsääntöisesti maanantai-iltaisin klo kunnanviraston kokoushuoneessa. Kutsu kunnanvaltuuston kokoukseen esityslistoineen on postitettu valtuutetuille Kokousta koskeva kuulutus on laitettu kunnanvirastossa olevalle julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Lisäksi ilmoitus asialistoineen on julkaistu kunnan internet-sivuilla sekä ilmestyvässä Paikallislehti Sisä-Savossa. Valtuuston kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus todetaan. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

3 Kunnanvaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Kvalt. 56 Tervon kunnanvaltuuston työjärjestyksen (Kvalt ) 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marika Pitkänen ja Pentti Mali.

4 Kunnanvaltuusto TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kvalt. 57 Tervon kunnanvaltuuston työjärjestyksen (Kvalt ) 16 :n mukaan asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Kuntalain 55 :n mukaan valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 53 :ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen vaikka siitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

5 Kunnanvaltuusto KUNTALAISALOITE ÄYSKOSKEN HANKKIMISESTA TERVON KUNNALLE Kvalt. 58 Khall. 151 ( ) Khall. 126 ( ) Juha Immonen ja Markku Heikkinen Talluskylästä ovat toimittaneet päivätyn, kuntaan saapuneen, kuntalaisaloitteen Tervon kunnanhallitukselle. Kuntalaisaloite koskee Äyskosken hankintaa Tervon kunnalle. Kuntalaisaloitteen allekirjoittaneet esittävät liitteen 2 mukaisesti, että Tervon kunta hankkisi / selvittäisi mahdollisuuden Äyskosken hankkimiseen kunnan omistukseen, menossa olevassa BlueWhite Resortsin konkurssipesän selvityksen yhteydessä. Perusteluina esitykselle Immonen ja Heikkinen mainitsevat, että Äyskoski on ainutlaatuinen vesistökohde, joka kunnan omistuksessa olisi todennäköisemmin tavallisen kansan saavutettavissa kuin yksityiskoskena. Lisäksi kunnan omistuksessa koski toisi matkailullista vakautta, tukea ja jatkuvuutta Tervon matkailulle ja Äyskosken alueelle jo tehdyille panostuksille. Tervon kunnan hallintosääntö (Kvalt ) 59 määrittelee kunnan asukkaiden aloitteista seuraavaa: Kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kunnanhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kunnanhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. Liite 2. Kunnanjohtajan päätösesitys: 1. Kunnanhallitus saa tietoonsa Juha Immosen ja Markku Heikkisen kuntalaisaloitteen

6 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus päättää, että kunnanjohtaja ja tekninen johtaja selvittävät kunnanhallitukselle ja sitä kautta kunnanvaltuustolle Tervon kunnan mahdollisuudet hankkia BlueWhite Resortsin konkurssipesässä olevat Äyskosken koskitilat kunnan omistukseen. Khall. 151 Esityksen mukainen. Kunnanjohtaja ja tekninen johtaja ovat valmistelleet BlueWhite Resortsin konkurssipesässä olevien Äyskosken koskitilojen hankintaa kunnan omistukseen. Valmistelun aikana on oltu yhteydessä BlueWhite Resortsin konkurssipesän pesänhoitajaan, Lohimaasta tarjouksen tehneeseen Aki Sireniin ja Tervon Osuuspankkiin. Valmistelujen yhteydessä on käynyt ilmi, että tilojen Vaaja-Äyskoski ( , ha) sekä Änsy-Äyskoski ( , ha) yhteinen myyntihinta on euroa. Neuvottelujen yhteydessä on yrittäjä Aki Sireniltä tiedusteltu hänen suhtautumistaan mahdolliseen kunnan em. koskitilojen omistukseen. Siren suhtautuu myönteisesti kunnan koskitilojen omistukseen. Tervon kunta ja Tervon Osuuspankki ovat keskustelleet koskitilojen hankinnasta tervolaiseen omistukseen. Neuvotteluissa myös Osuuspankki on ilmaissut halukkuutensa koskitilojen omistukseen. Äyskosken kokonaiskehittämisen kannalta on nähty järkeväksi, että kunta sitoutuisi ostamaan pienemmän Vaaja-Äyskoski -tilan euron kauppahinnalla. Pankki hankkisi omistukseensa suuremman Änsy-Äyskoski -tilan. Mikäli kunta hankkii Vaaja-Äyskoski -tilan, tila on tarkoituksenmukaista vuokrata Lohimaassa toimivalle yrittäjälle nykyisen kaltaiseen matkailukäyttöön. Koskitilan hankinta on mahdollista rahoittaa purkamalla kauppasummalla kunnan euron elinkeinojen kehittämisrahastoa. Vuoden 2013 talousarviossa on varattu euroa maa- ja vesialueiden hankintaan. Liitteenä 1 Vaaja-Äyskoski - ja Änsy-Äyskoski -tilojen Kiinteistötietojärjestelmän päivätyt kartat. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle seuraavaa:

7 Kunnanvaltuusto Tervon kunta hankkii Vaaja-Äyskoski -tilan ( , ha) euron kauppahinnalla. 2. Kunnanjohtaja ja tekninen johtaja valtuutetaan valmistelemaan yhdessä BlueWhite Resortsin konkurssipesän pesänhoitajan kanssa kauppakirja hankittavasta kohteesta. 3. Vaaja-Äyskoski -tila hankintaa varten puretaan kunnan elinkeinojen kehittämisrahaston varausta enintään eurolla. 4. Hankinta rahoitetaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kaupan tekohetkellä käyttämällä kunnan kassavaroja, lainoitusta tai purkamalla kunnan rahastosijoituksia. Kunnanjohtaja valtuutetaan tekemään päätökset em. rahoitusjärjestelyistä. Esityksen mukainen. Kvalt. 58 Liite 1. Kunnanhallituksen esityksen mukainen.

8 Kunnanvaltuusto VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN Kvalt. 59 Khall 123 ( ) TERVON KUNNAN TALOUSKEHITYS Kuntalain 68 :n mukaan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien ja tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain 67 :n perusteella kunnan tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntalain 68 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa ja taseessa. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisesta kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa on selvittää valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Verotulot ja valtionosuudet Tervon kunnan kokonaisverokertymä vuonna 2012 oli euroa. Kunnan vuoden 2012 kokonaisverotulot kasvoivat edelliseen vuoteen

9 Kunnanvaltuusto verrattuna 2,8 prosenttia eli euroa. Kokonaisverokertymä jäi euroa alle talousarvion. Veroluokista, verrattuna vuoden 2011 tilinpäätökseen, kasvoivat kunnallisverotuotto ja kiinteistöverotuotto. Kunnallisverotuotto oli euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli euroa eli 6,2 prosenttia. Kiinteistöverotuotto oli euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli euroa eli 33,4 prosenttia. Yhteisöveron tuotto oli euroa, jossa laskua edelliseen vuoteen oli euroa eli 41,6 prosenttia. Yhteisövero tuoton lasku johtui yleisen taloudellisen tilanteen heikentymisestä ja yhteisöveron jako-osuuden muutoksesta. Valtionosuudet olivat euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli euroa (15,3%) ja talousarvioon nähden valtionosuuksia kertyi euroa (10,9%) ennakoitua enemmän. Valtionosuuksien kasvu on seurausta syrjäisyyslisästä, johon Tervon kunta on oikeutettu vuodenvaihteen valtioneuvoston asetuksella 1512/2011. Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottoja kertyi vuonna euroa eli euroa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuottojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli euroa. Toimintatuottojen kasvusta euroa selittää Tervon asema vuoden 2012 alusta ympäristöterveyshuollon isäntäkuntana. Lisäksi toimintatuottaja lisäsivät merkittävästi biovoimalan liittymismaksut ja lämmönjakokeskusten myynnit sekä kiinteistöjen ja tonttien myyntivoitot. Kunnan toiminnankuluista toimintatuotoilla katetaan 29,2 prosenttia kun vuotta aiemmin luku oli 14,4 prosenttia. Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 18 prosenttia eli euroa. Toimintakulujen kasvu vuoden 2012 talousarvioon verrattuna oli 6,5 prosenttia eli euroa. Toimintakate (nettomenot) oli euroa, mikä oli euroa (4,0%) edellistä vuotta suurempi. Toimintakulujen kasvu oli suurinta sosiaalipalveluiden ja terveystoimen tulosalueilla. Sosiaalipalvelut ylittivät talousarvion eurolla (7,4%) ja terveystoimi eurolla (10,5%). Toimintakuluja kasvattivat lisäksi samat tekijät kuin toimintatuottoja eli ympäristöterveydenhuollon isäntäkunta-asema ja biovoimalan liittymismaksut ja lämmönjakokeskusten myynnit. Rahoitustuottojen tuottokehitys oli vuonna 2012 hyvä. Rahoitustuotot olivat euroa kun ne vuotta aiemmin olivat euroa. Talousarvioon verrattuna rahoitustuotot kasvoivat euroa.

10 Kunnanvaltuusto Tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2012 tilinpäätöksessä vuosikate oli euroa positiivinen kun vuotta aiemmin vuosikate oli euroa negatiivinen. Talousarvioon verrattuna vuosikate oli euroa (226,2%) suurempi. Vuosikate riittää kattamaan korvausinvestoinnit (pitkän aikavälin suunnitelmapoistot). Suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa. Tilikauden tulos oli euroa positiivinen. Poistoeron ja rahastojen muutosten jälkeen tilikaudesta muodostui euroa positiivinen. Vuosikatteen riittävyys suhteessa poistoihin oli 112,2 prosenttia positiivinen kun luku edellisenä vuonna oli 89,5 prosenttia negatiivinen. Vuoden 2012 taloudellinen tulos on kohtuullinen kun huomioidaan kustannuspaineet, joita esimerkiksi erikoissairaanhoito on kunnalle tuottanut. Toimenpiteitä kunnan talouden osalta jatketaan talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Tasetarkastelu Kunnan lainamäärä nousi euroon (edellisenä vuonna euroa). Asukaskohtainen lainamäärä oli 2132 euroa / asukas (edellisenä vuonna 1489 euroa /asukas). Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus nousi edellisen vuoden 39,0 prosentista 39,0 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun. Kunnan omavaraisuusaste laski edellisen vuoden 69,1 prosentista 63,5 prosenttiin. Omavaisuusaste osoittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuusasteen laskusta huolimatta on kunnan omavaraisuusaste hyvällä tasolla. Kunnan maksuvalmius säilyi koko tilikauden hyvänä. Tilikauden ylijäämäksi kertyy euroa. Tilikauden ylijäämästä euroa vähennetään vuoden 2011 lomapalkkajaksotuksen laskennan muutoksesta aiheutunut euroa, minkä johdosta kunnan taseeseen kertyneen ylijäämän kasvaa euroon (edellisenä vuonna euroa). Kertynyttä ylijäämää / asukas oli 356 euroa. OLENNAISET TALOUDELLISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Tervon kunnan tilikauden 2012 taloudellista tulosta voidaan pitää kohtuullisena kun huomioidaan kustannuspaineet, joita esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluiden kysynnän kasvu on kunnalle tuonut. Huolimatta positiivisesta tuloksesta on toimenpiteitä kunnan talouden tasa-

11 Kunnanvaltuusto painottamiseksi jatkettava hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Tilikaudenhaasteena, myös talouden näkökulmasta, olivat useiden uusien yhteistoiminta-alueiden käynnistymiset. Tervon kunnan vastuulle siirtynyt ympäristönterveydenhuoltopalvelut saavutti sille asetetut taloudelliset tavoitteet. Perusterveydenhuollosta vastaava Kysteri -liikelaitos ylitti lievästi Tervon osalta laaditun talousarvion. Kunnan saamat valtionosuudet lisääntyvät edelliseen vuoteen verrattuna 15,3 prosenttia euroon. Kunnan tulokertymässä valtionosuuksien suhteellinen osuus kuitenkin laski 2,7 prosentilla 46,3 prosenttiin. Valtionosuuksien kasvu on seurausta syrjäisyyslisästä, johon Tervon kunta on oikeutettu vuodenvaihteen valtioneuvoston asetuksella 1512/2011. Valtionosuuksien kasvu tasapainotti sosiaali- ja terveystoimen kustannusten voimakasta kasvua. Toimintatuottoja kertyi vuonna euroa eli euroa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Toimintatuottaja lisäsivät merkittävästi biovoimalan liittymismaksut ja lämmönjakokeskusten myynnit sekä kiinteistöjen ja tonttien myyntivoitot. Kunnan toiminnankuluista toimintatuotoilla katetaan 29,2 prosenttia kun vuotta aiemmin luku oli 14,4 prosenttia. Toimintatuottojen kasvusta merkittävä osa kirjautui teknisen toimen tuloksi ja samalla lämmönjakokeskusten yhteishankinnat kasvattivat teknisen toimen kuluja ennakoitua enemmän. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut kasvoivat palveluiden kysynnän kasvun johdosta noin euroa talousarvioon verrattuna. Suurinta kustannusten kasvu oli erikoissairaanhoidossa noin euroa talousarvioon verrattuna. Muita merkittäviä talousarvio ylityksiä sosiaalija terveystoimessa oli mm. sosiaalipalveluissa ja perusterveydenhuollon kustannuksissa. Sivistyslautakunnan toimintakatteen lievä ylitys aiheutui koulun ja liikuntasalin lämmönvaihdinten hankinnasta sekä koulukuljetuskustannusten noususta. Muissa hallintokunnissa ei merkittäviä määräraha ylityksiä tapahtunut. Kunnan lainamäärä kasvoi tilikaudella biovoimalaitos- ja Kanervan palvelukodin investointien johdosta. Nämä tuottavat ja tulevaisuuden kannalta elinvoimaa lisäävät investoinnit ovat kasvattaneet kunnan lainamäärän edellisen vuoden eurosta (1489 euroa/asukas) euroon (2132 euroa/asukas). Lainakannan kasvu ei ole kuitenkaan olennaisesti heikentänyt kunnan suhteellista velkaantuneisuutta, koska toimintatuottojen - ja valtionosuuksien kasvu kompensoivat velkamäärän kasvun. Vuoden 2012 tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa. Vuosikate oli euroa ja tilikauden tulos euroa. Tämä merkitsee

12 Kunnanvaltuusto sitä, että vuosikate riittää kattamaan pitkäaikaisten lainojen lyhennykset sekä osan korvausinvestoinneista (pitkän aikavälin suunnitelmapoistot). Tilikauden ylijäämä kasvattaa kunnan taseeseen kertyneen ylijäämän euroon. Oheismateriaalina 4 vuoden 2012 tilinpäätös/tasekirja. Oheismateriaalina 5 vahvistusilmoituskirje tilintarkastajalle. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus 1. allekirjoittaa vuoden 2012 tilinpäätöksen ja luovuttaa sen tilintarkastajien tarkastettavaksi 2. esittää valtuustolle, että tilinpäätöksen ylijäämä ,12 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan yli/alijäämätilille. Esityksen mukainen. Tark.ltk 19 ( ) Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Jos tilintarkastaja havaitsee, että kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä, eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen, tilintarkastuskertomuksessa on tehtävä asiasta tilivelvolliseen kohdistuva muistutus. Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Tilintarkastaja on saanut päätökseen vuoden 2012 hallinnon ja tilinpäätöksen tarkastamisen. Tilintarkastuskertomus jaetaan kokouksessa. Tilintarkastaja esittää tilintarkastuskertomuksessa tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastetulta tili-

13 Kunnanvaltuusto kaudelta. Tilintarkastuskertomus ei sisällä kuntalain 75 :ssä tarkoitettuja muistutuksia, joten siitä ei ole tarpeen hankkia asianomaisilta tilivelvollisilta selityksiä tai lausuntoa. Päätösehdotus: Tarkastuslautakunta päättää: - esittää tilintarkastuskertomuksen kunnanvaltuustolle tiedoksi - esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2012 tilinpäätös hyväksytään ja tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt. 59 Oheismateriaalina 1 vuoden 2012 tilinpäätös/tasekirja sekä tilintarkastuskertomus Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsi kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta Kunnanvaltuusto päätti, että tilinpäätöksen ylijäämä ,12 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan yli/alijäämätilille.

14 Kunnanvaltuusto ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 Kvalt. 60 Tark.ltk 18 ( ) Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta keskusteli edellisessä kokouksessaan vuodelta 2012 laadittavan arviointikertomuksen sisällöstä ja päätti, että tilintarkastaja laatii arviointikertomuksesta luonnoksen tähän kokoukseen. Lisäksi sovittiin, että luonnos lähetetään ennakkoon jäsenille tutustuttavaksi. Luonnos arviointikertomuksesta lähetetään erikseen. Päätösehdotus: Tarkastuslautakunta käsittelee arviointikertomuksen ja sopii lopullisesta sanamuodosta, jonka jälkeen arviointikertomus hyväksytään, allekirjoitetaan ja esitetään kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä ja allekirjoittaa arviointikertomuksen ja esittää, että kunnanvaltuusto käsittelee arviointikertomuksen vuodelta Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2012 kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ja esittää, että valtuusto pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kunnanhallituksen selvitykset niin, että ne voidaan käsitellä syys- tai lokakuussa pidettävässä kunnanvaltuuston kokouksessa. Kvalt. 60 Oheismateriaalina 2 arviointikertomus. Kunnanvaltuusto saa tietoonsa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2012 ja pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista kunnanhallituksen selvitykset niin, että ne voidaan käsitellä syys- tai lokakuussa pidettävässä kunnanvaltuuston kokouksessa.

15 Kunnanvaltuusto RIITNIEMEN ASEMAKAAVATONTTIEN MYYMINEN Kvalt. 61 Khall. 166 ( ) Khall. 171 ( ) Kvalt 16 ( ) Khall 14 ( ) Riitniemen asemakaava-alueen kaavoitus on käynnistetty ja parhaillaan asemakaavaluonnos on yleisesti nähtävillä saakka. Alueella on 9 kappaletta kunnan omistamaa ok-tonttia. Tontteja kohtaan on ollut kiinnostusta, jonka vuoksi on tarkoituksenmukaista vahvistaa tonttien hinnat jolloin tonteista kiinnostuneet henkilöt voivat tehdä varauksia tonteista riittävän ajoissa. Tontit on kaavassa jaoteltu kolmeen (3) kortteliin, joista korttelit 55 ja 56 ovat kunnan omistuksessa ja kortteli 54 yksityishenkilön omistuksessa. Korttelissa 55 on 6 tonttia ja korttelissa 56 on 3 tonttia. Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se vahvistaa korttelien 55 ja 56 tonttien hinnat oheisaineistona olevan kaavakartan mukaisesti seuraavalla tavalla; Kortteli 55 euroa Tontti Tontti Tontti Tontti Tontti Tontti Kortteli 56 euroa Tontti Tontti Tontti Tonttien hinnat eivät sisällä - vesi, noin viemäri, noin sähkö, noin 7.000

16 Kunnanvaltuusto Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Khall 167 ( ) Pykälä tarkastettiin kokouksessa. Riitniemen asemakaava on saanut lainvoiman ja mennessä alueelle on tehty neljä (4) sitovaa tonttivarausta. Kortteli 55 Varaaja Kauppahinta Tontti 1 Tamio Päivi, Matti (- 500 varaus) Tontti 2 Moniremontti Oy (- 500, varaus) Kortteli 56 Varaaja Kauppahinta Tontti 2 Patronen Juha (- 500, varaus) Tontti 3 Jaakkola Mika (- 500, varaus) Kaava-alueen lohkominen tehdään kunnan toimesta jonka kustannus jyvitetään tonttien ostajille samassa suhteessa alueen 9 tontin osalta. Kauppahinnat eivät sisällä vesi, viemäri, sähkö- ja laajakaistaliittymiä. Kunta poistaa puuston tiealueelta ja rajalinjoilta. Tonteille jäävä puusto sisältyy kauppahintaan. Oheisaineistona asemakaavakartta, havainnekuva asemakaavasta pinta-aloineen, kyseisten tonttien kaavakartat, kunnanjohtajan viranhaltijapäätökset varauksista ja varaussopimukset. Kauppakirjaluonnokset esitellään kokouksessa. Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Tervon kunta myy Riitniemen asemakaava-alueelta edellä mainitut tontit niitä koskevien varausten tehneille edellä mainituin kauppahinnoin -ja ehdoin ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle, että se valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään kaupat kunnan puolesta. Ehdotuksen mukainen.

17 Kunnanvaltuusto Kvalt. 27 ( ) Kauppakirjaluonnokset oheismateriaalina. Ehdotuksen mukainen. Khall 76 ( ) Pirjo ja Jussi Hynninen ovat ostaneet euron hinnalla määräalan Eerikkala RN:o 17:10 nimisestä tilasta vahvistetun kaupan mukaisesta kiinteistörekisteriin vielä merkitsemättömästä määräalasta, jonka kiinteistötunnus on M604 Tervon kunnan Riitlammin kylässä. Kaupan kohteena oleva määräala sijaitsee Riitniemen asemakaavan mukaisessa korttelissa 55 rakennuspaikka 3. Kauppakirja oheismateriaalina. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto vahvistaa Tervon kunnan ja Pirjo ja Jussi Hynninen välillä tehdyn tonttikaupan. Esityksen mukainen. Kvalt. 16 ( ) Kauppakirja oheismateriaalina. Khall. 171 Esityksen mukainen. Jari Eskelinen ja Irma Vierikko ovat ostaneet euron hinnalla Tervon kunnan Riitlammin kylässä sijaitsevan Honkaranta Rno 17:26 nimisen tilan. Tila sijaitsee Riitniemen asemakaavan korttelin 55 tontilla 4. Kohteen kiinteistörekisterin mukainen pinta-ala on 0,4790 hehtaaria. Kauppakirja oheismateriaalina 2. Kunnanjohtajan päätösesitys:

18 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto vahvistaa Tervon kunnan ja Jari Eskelisen sekä Irma Vierikon välillä tehdyn kaupan. Esityksen mukainen. Khall. 166 Terhi Karppanen ja Joonas Karppanen ovat ostaneet euron hinnalla Tervon kunnan Riitlammin kylässä sijaitsevan Lahti Rno 17:28 nimisen tilan. Tila sijaitsee Riitniemen asemakaavan korttelin 55 tontilla 6. Kohteen kiinteistörekisterin mukainen pinta-ala on 0,5240 hehtaaria. Kauppakirja oheismateriaalina 1. Kunnanhallituksen puheenjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto vahvistaa Tervon kunnan ja Terhi Karppasen sekä Joonas Karppasen välillä tehdyn kaupan. Hallintojohtaja ja kunnanjohtaja eivät osallistu asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Pöytäkirjanpitäjänä toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja. Esityksen mukainen. Hallintojohtaja ja kunnanjohtaja eivät osallistuneet asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Pöytäkirjanpitäjänä toimi kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kvalt. 61 Oheismateriaali 3. Kunnanhallituksen esityksen mukainen. Hallintojohtaja ja kunnanjohtaja eivät osallistuneet asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Pöytäkirjanpitäjänä toimi kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

19 Kunnanvaltuusto STRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE Kvalt. 62 Khall. 168 ( ) Tervon valtuustokauden kuntastrategiaa on valmisteltu valtuuston iltakouluissa ja Tervon kuntastrategia on konkreettinen asiakirja, mikä sisältää kunnan toiminta-ajatuksen, painopisteet valtuustokaudelle ja toimenpiteet painopisteiden käytännön toteutukselle. Tervon kunnan toiminta-ajatus: Toimiva ja osallistava Tervon kunta luo alueelle elinvoimaa turvaamalla asiakaslähtöiset lähipalvelut kuntalaisille ja vapaa-ajan asukkaille ja mahdollistamalla vaihtoehtoisia ja innovatiivisia asumisratkaisuja sekä luomalla toimintaedellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle. Kuntastrategiaan on kirjattu seuraavat kuusi painopistettä Lähipalveluiden turvaaminen Viihtyisyys ja osallisuus Elinvoima Innovatiiviset asuinratkaisut ja vapaa-ajan asuminen Talouden ja varallisuudenhallinta ja omistajanohjaus Tervon asema kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kuntastrategia liitteenä 5. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto hyväksyy liitteen 5 mukaisen Tervon kuntastrategian valtuustokaudelle Esityksen mukainen seuraavin kunnanhallituksen yksimielisin muutoksin: 1. Kuntastrategian toiminta-ajatukseen lisätään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti -ilmaisut, jolloin toiminta-ajatus kokonaisuudessaan on seuraava: Toimiva ja osallistava Tervon kunta luo itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti alueelle elinvoimaa turvaamalla asiakaslähtöiset lähipalvelut kuntalaisille ja vapaa-ajan asukkaille ja mahdollistamalla vaihtoehtoisia ja innovatiivisia asumisratkaisuja sekä luomalla toimintaedellytykset moni-

20 Kunnanvaltuusto puoliselle yritystoiminnalle. 2. Viihtyisyys ja osallisuus -painopisteeseen lisätään turvallisuudesta -ilmaisu, jolloin Viihtyisyyden ja osallisuuden painopiste kokonaisuudessaan on seuraava: Kuntalaisten, vapaa-ajan asukkaiden ja Tervon kunnan henkilöstön hyvinvointia tuetaan vahvistamalla aktiivisesti myönteistä kuntakuvaa ja ilmapiiriä, huolehtimalla ympäristön turvallisuudesta ja viihtyisyydestä sekä tehostamalla kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tuottamista uusin toimintamallein yhteistyössä paikallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa. Kaiken ikäisiä kuntalaisia kannustetaan yhteistoiminnallisuuteen. Kvalt. 62 Liite 2. Kunnanhallituksen esityksen mukainen.