Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km. 1 Aluerakentaminen

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km. 1 Aluerakentaminen"

Pasi Väänänen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Matinkylä-Seura ry Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km 1 Aluerakentaminen Matinkylää kaavoitettiin hiljakseen luvulla Rakennushallituksessa ja Helsingin seutukaavaliitossa. Rakennusliike Haka tarjoutui vuonna 1966 rakentamaan Matinkylästä hankkimalleen maalle 9000 asukkaan yhdyskunnan. Mitoitusta nostettiin kaksi vuotta myöhemmin jopa asukkaaseen vuoteen 2000 mennessä.

2 Asemakaavan laati Espoon kauppalan asemakaavaosaston arkkitehti Simo Järvinen, jonka ruutukaava-alueen keskeinen piirre oli kortteleita sisältä halkovat kävelykadut ja ulkoa syöttävät ajoväylät. Talojen arkkitehtuuri perustui Hakan valmistamien betonielementtien mittasuhteisiin. 2 Matinmetsä Kallioinen ruutukaavapuisto, johon lähiöprojektin tuloksena suunniteltiin 1990-luvulla joka kulmaan leikki- tai pelitoimintaa taikka koristeistutus asukkaiden virkistykseksi. 3 Matinkappeli Arkkitehti Erik Kråkstömin suunnittelema kappeli valmistui vuonna 1977 (perus korjaus 2002). Kappelissa on samaa punatiilistä henkeä kuin Matinmetsän päiväkodissa ja monitoimitalossa. 4 Matinkylän ja Tiistilän koulut Matinkylän koulu valmistui vuonna 1976 suunnittelijanaan Oy Kaupunkisuunnittelu Ab. Muunneltavissa luokkatiloissa oli kokolattiamatot ja niiden välissä paljeovet, jotka poistettiin 1980-luvulla. Koulun runsaasta 400 oppilaasta 15 % on maahanmuuttajia. Vuonna 1984 valmistunut Tiistilän alakoulu on Espoon teknisen keskuksen omaa tuotantoa. Molempien koulujen perusparannus ja yhteinen lisärakennus valmistui vuonna Etelä-Espoon ratsastuskoulu Koulu aloitti toimintansa vuonna Kaupunki osti alueen Finnoonlahti Finnoonlahti on flada eli maankohoamisen takia merestä irralleen kuroutuva lahti. Viime jääkaudella jopa kolmen kilometrin paksuinen jääpeite painoi maankuoren lommolle ja ruhjoi esiin Itämeren päämuodot. Jäätikön sulaessa lommo alkoi oieta ja maa kohota. Vielä vuotta sitten maanpinta oli 15 metriä nykyistä alempana ja

2 Matinmetsä Kallioinen ruutukaavapuisto, johon lähiöprojektin tuloksena suunniteltiin 1990-luvulla joka kulmaan leikki- tai pelitoimintaa taikka koristeistutus asukkaiden virkistykseksi.

3 rantaviiva paljon kauempana sisämaassa. Maan kohoaminen jatkuu edelleen Espoossa noin kaksi millimetriä vuodessa. Kun meriyhteys katkeaa kokonaan, fladasta tulee kluuvi. Nykyään Finnoonlahtea käytetään Espoon vedenpuhdistamon jätevesialtaana. Sen reunalla on vuonna 1977 rakennettu Espoon sähkön (nyk. Fortum) voimalaitos. 7 Lintutorni Allasta kiertää 1,7 kilometrin pituinen luontopolku. Sen varressa on vuonna 1994 rakennettu lintutorni. 8 Itämeri Itämeri muodostui noin vuotta sitten Litorina-merestä, kun maan kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Se on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas, jonka pinta-ala on m2. Itämeren suolapitoisuus on Espoon edustalla noin 5. Itämeren keskisyvyys on vain 55 metriä (Suomenlahden 37 metriä), mikä yhdessä saariston kanssa tekee sen ekosysteemistä erityisen haavoittuvaisen öljyvahingoille ja jatkuvalle ravinnekuormitukselle. Itämeren harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Nykyään Suomen rannikolla on kauppamerenkulun ja veneilyn käytössä km merkittyjä meriväyliä. Talvisin Itämeren pinnasta jäätyy km2 tarjoten ainutlaatuiset retkeilymahdollisuudet saaristoon. 9 Sepetlahden venesatama Virolaisilla Padis-munkeilla oli kalastusoikeudet Espoon rannikolla 1300-luvulta alkaen. Sepettorppa oli 1700-luvulta alkaen kalastajatorppa näillä main. 10 Villa Pentry Alun perin Viipurin seudulle rakennettu huvila siirrettiin Nuottaniemeen kauppaneuvos Mattrosoffin toimesta vuonna Jugend -

7 Lintutorni Allasta kiertää 1,7 kilometrin pituinen luontopolku. Sen varressa on vuonna 1994 rakennettu lintutorni.

4 tyylinen rakennus korjattiin vuonna 1992 ja se toimii nykyisin Espoon Pursiseuran paviljonkina. Nuottaniemessä toimi 1800-luvulla puusepänverstas, jonka tuotteet kuljetettiin asiakkaille meritse, sillä alueelle ei ollut maantietä. Nuottaniemen kalliosta hakkasivat mm. kiinalaiset ja venäläiset työmiehet luvulla nupukiviä Helsinkiin, Tallinnaan ja Pietariin. Huonommista kivistä rakennettiin yhä paikalla oleva pitkä laituri, jota jatkettiin puisilla arkuilla. Laiturille johti kapearaiteinen rautatie. 11 Rauhoitetut männyt Viisi mäntyä joiden ympärysmitta on cm, männyt on rauhoitettu Villa Carlstedt Ravintoloitsija Johan Wilhelm ja Amanda Carlstedt rakennuttivat vuosina huvilan, jonka suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Mansardikattoinen rakennus on ulkoasultaan hyvin eksoottinen: se tuo mieleen muinaispohjoismaisen hallirakennuksen ja itämaiset pagodit. Taiteilija Johan Birger Jarl Carlstedt rakennutti isänsä huvilan viereen itse suunnittelemansa funktionalistisen ateljeerakennuksen vuonna Hänen puolisonsa oli kuuluisa pianisti France Ellegaad. Huvilan ympärillä on Paul Olssonin suunnittelema (1915) erikoinen ja rehevä puisto. 13 Iso-Vasikkasaari Espoon vanhimpiin ja kauneimpiin huvilasaariin kuuluvalla Iso- Vasikkasaarella on pinta-alaa 25 hehtaaria. Jo ennen huvilakautta Vasikkasaarella oli Gräsan kartanoon kuulunutta kalastaja-asutusta. Saaren ensimmäinen huvila-asukas (1870-luvun lopulta) oli kunnallisneuvos, pankinjohtaja ja svekofiili Abel Landen, jonka rakennuttama huvila on Röda Villan. Arkkitehti Mieritz suunnitteli (1896) Landenin tyttärelle Hildurille ja tämän miehelle, kreikan kielen professori Ivar A. Heikelille suuren koristeellisen huvilan, joka on säilynyt lähes sellaisenaan. Abel Landen rakennutti vuonna 1897 vävylleen yllätykseksi läheiselle kallioniemelle Poseidonin temppeliä jäljit-

kiinalaiset ja venäläiset työmiehet 1910- luvulla nupukiviä Helsinkiin, Tallinnaan ja Pietariin. Huonommista kivistä rakennettiin yhä paikalla oleva pitkä laituri, jota jatkettiin puisilla arkuilla.

5 televän suuren huvimajan, jossa on myös Poseidonia esittävä iso maalaus. Landenin pojan huvila läntisellä niemellä on Gula Villan ja siellä toimii nykyään kesäravintola. Saari on suurimmaksi osaksi kaupungin ulkoilualuetta, jonne pääsee Nokkalanniemestä. 14 Nokkalanniemen venesatama Satamasta pääsee vuoroveneellä Espoon saariston ulkoilualueille sekä ohjelmallisille saaristoveneretkille. 15 Matinkylän uimaranta Talvella avantouintimahdollisuus. 16 Café Merenneito Nykyinen rantakahvila oli Dillemunt ien huvilana vuosina Sen jälkeen se siirtyi Säästöpankkiopistolle ja vuonna 1996 lopulta kaupungin haltuun. Kiinteistön edustalle pystytetyssä marmoripaadessa on paljastettu, Espoon merenrantaraitista kertova laatta. Espoon rantaraitti on yhtenäinen kevyen liikenteen reitti, joka kulkee rantaa seuraten Kivenlahdesta Tarvaspäähän. Raitista on painettu kartta, jonka saa myös kaupungin www-sivuilta. 17 Nelihaarainen koivu Neljä rauduskoivun tainta on lähtenyt kasvamaan kiinni toisissaan. Vuonna 1976 rauhoitetun koivun korkeus on 25 metriä ja sen ympärysmitta tyvessä on 260 cm. 18 Matinkylän ensimmäinen kerrostalo Matinraitti 7:n talot valmistuivat vuosina suunnittelijanaan Guy Michael ja Aino Virpi Maamies. Ensimmäisen talon peruskiven muuraus oli juhlallinen tapahtuma, jossa oli mukana mm. pääministeri Mauno Koivisto. Rakennukset ovat viime vuosina käyneet läpi

14 Nokkalanniemen venesatama Satamasta pääsee vuoroveneellä Espoon saariston ulkoilualueille sekä ohjelmallisille saaristoveneretkille. 15 Matinkylän uimaranta Talvella avantouintimahdollisuus.

6 elinkaareensa kuuluvat ensimmäiset suuret remontit, mm. julkisivujen uudistuksen. 19 Asukaspuisto Matinkylän asukaspuisto on kaikenikäisten monipuolisessa käytössä ympäri vuoden. Asukaspuistossa on ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Matinkylä-seura järjestää puistossa vuosittaiset Raittikarnevaalit toukokuussa ja Silakka markkinat syyskuun alussa. Matinkylä-Seura ry Matinkylä-Seura ry on perustettu Seura toimii koko Matinkylän asukkaiden etujen valvojana ja ottaa kantaa mm. Matinkylää koskevaan kaavoitus- ja kehityssuunnitelmaan. Seuran pitkän aikavälin tavoitteina on mm. uimahalliin saaminen Matinkylään sekä alueen liikenneyhteyksien kehittyminen. Seuran vuosittaiseen toimintaan kuuluu myös opastettujen kierrosten järjestäminen Matinkylän alueen kaupunkipoluille sekä Matinkylän kylätanssien järjestäminen ja syksyiset silakkamarkkinat Matinkylän asukaspuistossa. Seura edesauttaa toiminnallaan Matinkylän ranta-alueiden virkistyskäyttöä ja järjestää vuosittain Matinkylän uimarannan kevätsiivoustalkoot. Seuran puheenjohtajan vuonna 2008 toimii Jukka Kivimäki Lisätietoja Matinkyläseurasta:

Matinkylä-Seura ry Matinkylä-Seura ry on perustettu 1970. Seura toimii koko Matinkylän asukkaiden etujen valvojana ja ottaa kantaa mm. Matinkylää koskevaan kaavoitus- ja kehityssuunnitelmaan.

Samankaltaiset tiedostot

Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut PIISPANSILTA noin 5 km. 1 Aluerakentaminen

Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut PIISPANSILTA noin 5 km. 1 Aluerakentaminen Matinkylä-Seura ry Matinkylän alueen kaupunkipolut PIISPANSILTA noin 5 km 1 Aluerakentaminen Matinkylää kaavoitettiin hiljakseen 1940 50- luvulla Rakennushallituksessa ja Helsingin seutukaavaliitossa.