ALAJÄRVEN KAUPUNKI MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA
|
|
- Hannele Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päivämäärä ALAJÄRVEN KAUPUNKI MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS
2 ALAJÄRVEN KAUPUNKI MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus (tekniset muutokset), (ehdotus), (luonnos) Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho, Heikki Tuohimaa, Kirsi Lehtinen, Ville Vihanta Jouni Laitinen Alajärven kaupunginvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA P F
3 KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteyshenkilöt Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Liikenne ja kuljetusreitistöt Virkistyskäyttö ja matkailu Luonnonympäristö ja kasvillisuus Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Lepakot Liito-orava Viitasammakko Uhanalaiset lajit Rämeristihämähäkki Muu eläimistö Natura-alueet ja muut suojelualueet Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Maisema ja kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Maa-alueiden omistus Suunnittelutilanne Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat Voimassa olevat yleiskaavat Vireillä olevat yleiskaavat Alajärven kaupunki Kyyjärven kunta Soinin kunta Asemakaava ja ranta-asemakaava Pohjakartta SELVITYKSET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Muu osallistuminen Osalliset YVA-lausunnon huomioiminen KAAVARATKAISU Laaditut vaihtoehdot Lentoestelupa Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Mitoitus ja sen perusteet 46
4 KAAVASELOSTUS 5.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Suhde maakuntakaavaan Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Liittyminen sähköverkkoon VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset liikenteeseen ja tietoliikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Yhteisvaikutukset Riski- ja häiriötilanteet Yhteenveto vaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA TOTEUTTAMINEN 76 LÄHTEET 77 LIITTEET Kaavaehdotuskartta 1: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Liite 11. Liite 12. Liite 13. Liite 14. Liite 15. Liite 16. Liite 17. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Möksyn tuulivoimahankkeen luontoselvitys Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys Syysmuutonseuranta, SSLTY Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi 2013, Mikroliitti Oy Melumallinnusraportti. Välkemallinnusraportti. Louhun-Möksyn tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus. Möksyn tuulivoima-alueen täydentävät luontoselvitykset. Louhunkankaan ja Möksyn tuulivoima-alueiden viitasammakkoja rämeristihämähäkkiselvitys. Möksyn rakentamisalueiden kuvaukset. Havainnekuvat. Kaavaehdotuksen jälkeiset muutokset Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY.
5 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Alajärven kaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Möksyn alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (n. 10 km 2 ) sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa, Soinin ja Kyyjärven kuntien rajalla. Etäisyys suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Alajärven keskustaajama-alueelle on noin 22 km. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevaan Soinin keskustaan on matkaa noin 13 km ja itäpuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 14 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa 15 (aiemmin 16; voimala nro 10 poistettiin ehdotusvaiheen jälkeen luontoarvojen vuoksi) yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on m, lavan pituus m ja siten kokonaiskorkeus on noin m (enintään 220 m). Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omalle sähköasemalle toteutetaan maakaapelein. Sähköliitäntä on tarkoitus tehdä joko maakaapelilla tai ilmajohdolla Fingridin Alajärven sähköasemalle, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Möksyn alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään Louhun tuulivoima-alue (27 voimalaa), jolla on myös yleiskaavoitus käynnissä, sekä Kyyjärven puolelle, välittömästi Möksyn yleiskaavoitettavien voimaloiden viereen sijoittuvat kolme voimalaa, joille on laadittava oma yleiskaava. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.
6 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Kuva 2. Suunnittelualueen alustava rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. kaatumaalueesta. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt). 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Alajärven Möksyn tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle.
7 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Alajärven kaupunki, jossa hankkeesta vastaa: Kaavakonsultti: Tuulivoimatoimija: Alajärven kaupunki Alvar Aallon tie 1, ALAJÄRVI Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo (06) , pekka.isotalo@alajarvi.fi Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu KOKKOLA puh minna.vesisenaho@ramboll.fi Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy Bulevardi 7, 6. krs Helsinki Hankekehityspäällikkö Erkka Saario erkka.saario@ilmatarwind.fi 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Alajärven kaupungin aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Ilmattaren suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Ilmatar on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Alajärven kaupungin kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.
8 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan neljä, Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto, yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Aluerakenteellisesti Möksyn Suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Alajärven ja Kyyjärven kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Alajärveltä matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Suunnittelualue on suurimmalta osin asumatonta metsätalousaluetta. Alueen keskiosassa on nauhamaisesti kaakko-luode suuntaisesti käytössä olevia turvetuotantoalueita. Turvetuotantoa on lisäksi suunnittelualueen itäpuolella. Kaava-aluetta lähimpänä sijaitsevat kylät (n. 1-3 km) ovat Möksyn kylä Alajärvellä, Lehdonperän kylä Soinissa sekä Vehkaperän kylä Kyyjärvellä. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä, kuvassa 3 on kartta asuin- ja lomarakennusten sijoittumisesta. Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys lähimmästä voimalasta Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 1 km 2 km 3 km
9 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Kuva 3. Asuinrakennukset (punainen) ja lomarakennukset (sininen) suunnittelualueen läheisyydessä. Kuvassa 4 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKRaluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan. YKR-aluejaot: Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Pienkylät ovat asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Möksyn suunnittelualue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta.
10 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Kuva 4. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydestä. Vasemmalla punaisella rajauksella on kuvattu Louhukankaan alue ja oikealla Möksyn alue. Sinisellä värillä on esitetty maaseutuasutus, oranssilla pienkylät ja vihreällä kylät. Kuva 5. Ilmakuvassa turve- ja peltoalueet ovat korostettuna. Pohjakartta Maanmittauslaitos.
11 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Turvetuotanto Turpeen tuotantokauden pituus on keskimäärin vuorokautta ajoittuen toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun. Möksyn alueelle osittain sijoittuvan Savonnevan turvetuotantopinta-ala on noin 110 ha ja pinta-alaan sisältyy noin 4 ha auma-alueita. Toiminta käsittää ennen tuotantoa kuntoonpanovaiheen, joka kestää yleensä 1-3 vuotta. Kuntoonpanovaiheessa työ aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantovaiheessa (10 20 vuotta) alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina vähäisessä määrin myös ympäristöturvetta mekaanisilla menetelmillä (lähinnä mekaaninen kokoojavaunu) ja imuvaunulla. Myös palaturvetta tuotetaan kysynnän mukaan samoin kuin ympäristö turpeita. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Vuokraalueet palautetaan maanomistajille katselmuksin vuokrasopimusten mukaisessa kunnossa. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoispuolella (n. 2 km) on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Vehkaperäntie ja länsipuolella Möksyntie, jotka yhdistyvät pohjoisessa valatie 16 ja etelässä Karstulantiehen. Möksyn suunnittelualueella on tiheähkö metsäautotieverkosto, jota Möksyn alueella täydentävät osaltaan Vapo Oy:n turpeennostoalueiden tarpeisiin rakennuttamat tieosuudet. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkinjärven kylässä suunnittelualueelta n. 37 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu lentoesterajoitusten ulkopuolelle. Kuva 6. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa 6.5.
12 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole erityistä virkistyskäyttöä, sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähimmät Metsähallituksen hallinnoimat metsästyskohteet sijaitsevat n. 3-7 km päässä suunnittelualueesta. Viehekalastusta voi harrastaa n. 4 km päässä Päijänteellä, n. 5 km päässä Valkeisjärvellä, sekä n. 11 km päässä Ahvenanlammella, jonka alueella on myös laavu sekä kesäretkeilyreitti. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta ( Kuva 7. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Metsähallituksen hallinnoimat hirven metsästysalueet kattavat myös pienriista-alueet.. Hirvenmetsästystä harjoitetaan myös yksityisen mailla vuokrasopimuksiin perustuen. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen maaperä on moreenia, mutta turvemaiden määrä alueella on verrattain suuri. Valtaosa maaston painanteiden turvemaista on ojitettua tai turvetuotantokäytössä. Alueen topografia vaihtelee itä- ja koillisosan melko tasaisista alueista lounaisosan kumpuilevampaan maastoon. Luoteisosassa kallioperää peittää vain ohut moreenikerros ja alueella on joitakin kalliopaljastumia. Maaston korkeimmat alueet sijoittuvat noin +190 m mpy. Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimpänä oleva Moukarinharjun pohjavesialue ( ) sijaitsee noin 3,5 km suunnittelualueen luoteispuolella (kuva 9). Möksyn
13 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS alue Ähtävänjoen ja Kymijoen vesistöalueen vedenjakaja-alueelle. Pääosa alueen pintavesistä virtaa ojituksia myöten luoteeseen virtaavaan Savonjokeen, joka saa alkunsa Möksyn keskiosassa sijaitsevasta luonnontilaltaan muuttuneesta Savonjärvestä. Alueella sijaitsee voimaloiden 8 ja 3 välissä olemassa olevan tieyhteyden läheisyydessä luonnontilainen norouoma. Suunnittelualueen muut uomat ovat perattuja ja luonnontilaltaan muuttuneita tai ojituksia. Möksyn alueella vallitsevat kuivahkon kankaan talousmetsät ja ojitetut turvekankaat. Pääpuulajina on mänty ja metsät ovat ikärakenteeltaan verraten nuoria. Alueella on joitakin metsänuudistusalueita ja taimikkovaiheiden metsiä. Alueen keski- ja itäosassa on laajoja turvetuotantoalueita, joista osa on edelleen käytössä ja osa käytöstä poistuneita lohkoja. Alueen keskiosassa sijaitseva Savonjärvi on reunoiltaan soistunut ja runsaan kiintoaineksen takia umpeen kasvava. Savonjärveä ympäröi erilaiset ojitettujen soiden muuntumatyypit joilla sijaitsee mäntyvaltaisia kangassaarekkeita. Suunnittelualueen puustoiset suot ja niiden reunametsät sekä metsäiset kalliot ja louhikot ovat rakennepiirteiltään tasaikäisiä, iältään verrattain nuoria, lajistoltaan tavanomaisia, sekä suojelualueista eristyneitä. Myös lahopuun määrä on alueella vähäinen. Korpipainanteet ovat huomattavan pienialaisia, ollen vain satunnaisia neliömetrejä muutaman hehtaarin laajuisissa metsiköissä. Alueen huomionarvoisimpiin kohteisiin kuuluvat vähäpuustoiset tupasvillarämeet luoteis- ja koillisosassa (Aittakankaan ja Korkeakankaan välissä sekä Saunakankaan pohjoisreunalla) sekä Savonjärven kosteikko järven etelä- ja länsirannalla, joka on niin ikään reunoiltaan vähäpuustoista suota. Alueen lukuisat ojitukset ovat vaikuttaneet avoimien soiden vesitasapainoon ja luonnontilaan. Savonjärven soistumista lisää ympäröiviltä ojituksilta ja turvetuotantoalueilta muodostuva kiintoaineksen valuma. Metsälain mukaisista kohteista alueella sijaitsee luonnontilaisen kaltainen puro, joka sijaitsee Kivipuronkorven pohjoispuolella sekä pieni osa luoteisosan vähäpuustoista suota aivan suunnittelualueen länsirajalla. Möksyn alueelta laadittu luontoselvitys on kokonaisuudessaan liitteenä 2, liityntävoimajohdon luontoselvitys liitteenä 3, täydentävät luontoselvitykset liitteenä 13 ja rakentamisalueiden kuvaukset liitteenä 15. Kuva 8. Karttaan on korostettu suunnittelualueen korkeimmat alueet sekä vesistöt. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.
14 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Kuva 9. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä. Suunnittelualueen rajaus on punaisella, pohjavesialueen rajaus harmaalla ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus mustalla Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBA-alueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Hankealueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Pesimälinnustoselvitys on liitteenä 6. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin. Pesimälinnustolaskentoihin sisältyivät myös erilliset metsäkanalintujen soidinpaikkoja koskeva selvitys huhti-toukokuussa sekä päiväpetolintuseuranta. Kesällä 2014 laskentoja vielä täydennettiin maakotkien ja muiden petolintujen sekä naurulokkien lentoseurannoilla. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yhtään kansainvälisesti merkittävää linnustoaluetta (IBA). Suunnittelualueen kunnassa ei sijaitse yhtään kansallisesti merkittäväksi luokiteltua linnustoaluetta (FINIBA). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle, Saarijärven Pyhä-Häkki (610139), Lappajärven Vanhaneva (710100), Evijärven kosteikot (710109), Vetelin Haapajärvi (740098) ja Kaustisen ja Vetelin Pilvineva (740089). Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Lähiseudulla sijaitsee myös muita maakunnallisesti arvokkaita kohteita.
15 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Kuva 10. Arvokkaat linnustoalueet Möksyn ympäristössä (oikeanpuoleinen punainen rajaus). Möksyn pesimälinnuston keskitiheys on kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella alueella 155 paria/km2. Alueen keskitiheyttä hieman alhaisempi parimäärä johtunee metsätalouskäytöstä ja turvetuotantoalueiden aiheuttamasta luonnontilan heikkenemisestä. Kanalintuja esiintyy runsaasti metsäalueilla ja teeret soidintavat turvetuotantoalueilla. Suolajeista muun muassa liro ja kurki esiintyvät Möksyn alueella. Linnustoarvoltaan selkeästi tärkein kohde on Savonjärvi, jossa pesii mm. satoja naurulokkeja, runsaasti sorsalintuja ja kahlaajia sekä useita mustakurkku-uikkuja. Päiväpetolinnuista Savonjärvellä havaittiin ruskosuohaukka. kanahaukan useita saalistuslentoja havaittiin pääosin Savonnevan käytöstä poistuneilla itäpuolisilla turvelohkoilla. Alueella sijaitsee yksi kosteampi, kuusisekapuustoinen metsäsaareke, jossa sen asuttamaton vaihtopesä pesä havaittiin. Samalla kuviolla pesii myös palokärki. Möksyn alueen ajoittain kosteat turvelohkot, niiden ojat sekä rakennettu riistakosteikko lisäävät myös linnuston arvoa Savonjärven läheisyydessä. Vuoden 2013 selvityksissä Möksyn alueella havaittiin 17 huomionarvoista lajia. Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010) näistä lajeista kahden, tukkasotkan ja mustakurkkuuikun, kannat määritellään vaarantuneeksi (VU) ja vastaavasti kuuden silmälläpidettäviksi (NT). Näistä tällä alueella merkittävin on naurulokki. Valtakunnallisella punaisella listalla olevien lajien lisäksi alueelta havaittiin kaksi Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalaista lajia, metso ja liro. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista alueelta tavattiin kymmenen lajia. Huomionarvoiset lajit ovat enimmäkseen suo- ja kosteikkoelinympäristöön sitoutuneita lajeja. Myös metso on suunnittelualueella säännöllisesti esiintyvä laji.
16 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edellytti YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa seuranta-aineiston lisäämistä maakotkien lentokäyttäytymisestä. Hankealueesta noin 10 km:n säteeltä tiedetään olevan kaksi maakotkareviiriä. Maakotkien reviirien laajuuden (tyypillisesti noin 300 neliökilometriä) vuoksi maakotkien liikkuminen hankealueilla on mahdollista. Kotkien liikehdinnän maastoselvityksistä vastasi Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. Aiemman vuoden 2013 seuranta-aineiston täydennys suoritettiin maastossa heinä-elokuussa Työ toteutettiin kahden pisteen samanaikaishavainnoinnilla (2x 41 tuntia), jossa yksi piste oli hankealueella (Savonnevan lintutorni) ja toinen jonkin läheisen pesäpaikan läheisyydessä. Täydennyksen jälkeen Möksyn hankealueella vuosina on havainnointia ollut reilut 50 tuntia ja vaikutuspiirissä sijaitsevilla reviireillä yhteensä noin 300 tuntia. Havainnointiaikaan suhteutettuna maakotkien havaittiin viettävän aikaa hyvin vähän Möksyn tuulivoima-alueella, jossa se havaittiin vain kerran. Maakotkaseurannan ohessa hankealueen läheisyydestä tuli esille Suomessa vaarantuneeksi luokitellun sinisuohaukan reviiri, mutta reviirin keskus (ja samalla pesäpaikka) todennäköisesti kuitenkin oli hankealueen ulkopuolella. Lisäksi vuoden 2014 Savonjärvellä tehdyssä naurulokkien lentotarkkailuissa ( yhteensä 19 tuntia) havaittiin, että valtaosa kaikista rantavyöhykkeen ylittävistä naurulokeista lensi korkeudella 0 60 metriä ja karkeasti noin kolmasosa tätä korkeammalla eli tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudella. Naurulokkien lentosuunnat eivät keskittyneet voimakkaasti vaan jakaantuivat kaikkiin suuntiin, mutta eniten lentoja suuntautui kaakkoon ja vähiten koilliseen. Savonjärvellä pesivä naurulokkikanta arvioitiin vuosina olevan paria. Havaittu lentotiheys (poistuminen tai saapuminen) oli koko järven osalta keskimäärin 88 lentoa tunnissa. Suuntaa-antavasti yhdyskunnalle voidaan arvioida lentoja tapahtuvan pesimäaikana (88 lentoa/tunnissa x 75 vrk x 24 tuntia) noin kertaa. Hankealueen muuttolinnustoa selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien, Alajärven, Soinin ja Vimpelin, toteutettaman tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä. Selvitys Louhun ja Möksyn tuulivoima-alueiden lisäksi selvityksissä oli mukana viisi muuta tuulivoima-aluetta. Muuttolintuselvitykset toteutti Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. Selvitykset perustuivat sekä vuoden 2013 maastokartoituksiin että yhdistykselle vuosien saatossa kertyneeseen havaintoarkistoon. Selvitysten perusteella Louhun suunnittelualue ei sijoitu suurten vesistöjen tai muiden maastomuotojen muodostamille muuttolintureiteille. Tästä syystä muutto tapahtuu alueella hajanaisesti laajana rintamana. Merkittävimpänä muuttoesiintymänä on pidettävä kurjen syksyistä Muhoksen kerääntymäalueelta etelälounaaseen suuntautuvaa ( yksilön) päämuuttoreittiä, joka voi osin ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle mm. koillistuulen vallitessa. Keväällä hankealueen läheisyydessä Alajärven Moukariharjulla havainnoitiin välillä yhteensä 9 päivänä 54 tuntia. Havainnointi keskittyi vilkkaimpiin kookkaiden lintulajien muuttopäiviin. Tänä aikana havaittiin muuttavina mm. 200 hanhea, 230 kurkea, 50 joutsenta ja 30 petolintua. Syksyllä lintuja havainnoitiin kahtena vilkkaimpana muuttopäivänä ( ) Soinin Matosuolla, joka sijaitsee noin 20 km hankealueelta etelään. Etäisyydestä huolimatta sieltä voidaan havainnoida hankealueen ylittäviä etelän suuntaan muuttavia lintuja. Matosuolta havaittiin muuttavia kurkia noin 7000 ja metsähanhia noin 150. Muutonaikaisissa levähtäjälaskennoissa tärkeimmäksi linnustoalueeksi tuulivoimahankeen vaikutuspiirissä osoittautui Savonjärvi. Vaikka sen linnustollinen arvo perustuu ensisijaisesti pesimälinnustoon, niin ainakin keväällä siellä myös levähtää jonkin verran muuttomatkalla olevia lintuja. Selkeitä kevät- tai syysmuutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei havaintojen mukaan hankealueen vaikutuspiirissä kuitenkaan ole. Kaikista tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin menetelmät ja tulokset. Pesimälinnustoselvitys on liitteenä 6, metsäkanalintuselvitys liitteenä 7 ja syysmuutonseurantaraportti liitteenä 8. Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kuutena yönä kesällä 2013 ( ja ). Lepakkoselvitys on esitetty liitteessä 5. Lepakkoselvityksessä käytettiin sekä aktiivista että passiivista havainnointia. Aktiivisessa kartoituksessa suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä kierrettiin lepakkodetektorin kanssa kulkien.
17 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Aktiivinen kartoitusreitti suunniteltiin ilmakuvien ja peruskarttatarkastelun perusteella siten, että suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakoiden kannalta potentiaaliset alueet tulivat kartoitetuksi. Aktiivinen kartoitus suoritettiin pyöräilemällä hitaasti selvitysalueen teitä pitkin ja se aloitettiin auringonlaskun jälkeen ja lopetettiin hieman ennen auringonnousua. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Asutuksen kohdalla edettiin hitaasti mahdollisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen havaitsemiseksi, mutta asuttujen talojen pihapiirissä kartoitusta ei tehty häiriön kotirauhan rikkomisen välttämiseksi. Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin detektoreita äänittämään lepakoiden ääniä noin 1,5-2 metrin korkeuteen lepakoiden kannalta potentiaalisiin elinympäristöihin. Tällä tavoin pystyttiin havaitsemaan esiintyykö alueella lepakoita. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä useita detektoreita, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa. Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä vallitsevat eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja kuivahkojen kankaiden männiköt. Näiden välissä esiintyy voimakkaasti ojitettuja ja karuleimaisia suoaloja sekä erityisesti Möksyn alueella turvetuotantoalueita. Suunnittelualueen luonnonympäristö ei ole lepakoille soveliasta päiväpiiloiksi sopivien luonnonkolojen sekä lentävien hyönteisten vähäisen määrän vuoksi. Möksyn alueella tehtiin aktiivisissa kartoituksissa vain muutamia yksittäisiä havaintoja pohjanlepakoista ja passiividetektoritkin äänittivät vain muutamia pohjanlepakoiden ääniä. Alueen ulkopuolelle sijoitetuista passiividetektoreista määritettiin yksittäisiä viiksi /isoviiksisiippoja sekä pohjanlepakoita. Kaikkiaan lepakoiden määrä todettiin varsin pieneksi. Möksyn alueen ei todettu olevan lepakoille merkityksellistä johtuen alueen nykyisestä maankäytöstä. Kuva 11. Lepakkohavainnot suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä.
18 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Liito-orava Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Liito-oravaselvitys on esitetty liitteenä 4. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit -tietojärjestelmästä. Liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin sekä Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Havainnot mahdollisista papanoista sekä kolopuista ja risupesistä merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella. Möksyn suunnittelualueella ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Suunnittelualueen metsiköt ovat pääosin mäntyvaltaisia ja voimakkaasti käsiteltyjä ja alueen suoalat suurelta osin turvetuotannossa. Varttuneita kuusikoita alueella esiintyy varsin niukasti Viitasammakko Viitasammakon esiintymistä selvitettiin suunnittelualueella (liitteenä 14). Maastotyöt suoritettiin ilta-aikaan suurimpien ojien varsilla, turvetuotantoalueilla ja Savonjärven rannalla kulkien ja välillä pysähtyen kuuntelemaan. Havainnot lajista tehtiin lajin ainutlaatuisen soidinääntelyn perusteella eikä näköhavaintoihin sen vuoksi ollut tarvetta. Soidinääntelyn perusteella arvioitiin lisäksi viitasammakoiden yksilömääriä. Suunnittelualueella tehtiin useampia havaintoja viitasammakosta. Havaintoja tehtiin pääasiassa turvetuotantoalueiden lammikoista ja ojista sekä Savonjärveltä. Havaitut yksilömäärät olivat kuitenkin pääosin melko vähäisiä. Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsevalla turvetuotantoalueella viitasammakosta tehtiin muutamia havaintoja (kohde 1). Havaitut yksilöt ääntelivät turvekentän keskellä sijaitsevassa vedellä täyttyneessä painaumassa. Savonjärven länsipuolella viitasammakoita tavattiin muutaman yksilön ryhmissä turvetuotantoalueen kokoojauomasta, sekä pienemmistä sarkaojista ja turvekentän keskeltä (kohde 2). Savonjärvellä viitasammakoista tehtiin havaintoja ympäri järven (kohde 3). Yksilömäärät jäivät kuitenkin vähäisiksi. Suunnittelualueen eteläosassa viitasammakoita havaittiin riistakosteikon alueelta (kohde 4), sekä turvetuotantoalueen ojasta (kohde 5). Kuva 12. Viitasammakkohavainnot suunnittelualueella (numeroiden selitteet tekstissä).
19 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ). Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista Rämeristihämähäkki Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevilla suoalueilla on tehty aikaisempia havaintoja vaarantuneesta (VU) rämeristihämähäkistä (Suomen ympäristökeskuksen Eliölaji-tietojärjestelmä). Aikaisemmat havainnot painottuvat luonnontilaisille suoalueille Möksyntien ja valtatie 16 ympäristöön. Möksyn suunnittelualueella sijaitsevat suot on pääasiassa otettu turvetuotantoon, ne ovat ojitettuja tai puustoisia soita, eivätkä siten sovellu lähtökohtaisesti rämeristihämähäkin elinympäristöiksi. Suunnittelualueen itä- ja länsilaidassa sijaitsevat pienialaiset vähäpuustoiset suot ovat kuitenkin alueita, joilla voi esiintyä lajille soveliaita avoimia ja varpuisia osuuksia. Näillä potentiaalisilla alueilla kartoitettiin lajin esiintymistä keväällä 2014 (liitteenä 14). Kuva 13. Suunnittelualueella kartoitetut potentiaaliset elinympäristöt Muu eläimistö Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - lokakuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta, sekä RKTL:n riistakannoista. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä
20 ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Suomenselän alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, kettu ja metsäpeura. Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, joista karhuhavainnot ovat olleet yleisimpiä. Ahmahavainnot vaikuttavat olevan sekä suunnittelualueella että sen lähiympäristössä satunnaisia. Myös susihavainnot ovat harvinaisia. Ilveksistä ja karhuista havaintoja on enemmän, erityisesti karhuhavaintoja sijoittuu suunnittelualueelle sekä sen ympäristöön melko runsaasti. Metsästysseurojen antamien tietojen mukaan karhut liikkuvat suunnittelualueella ja sen läheisyydessä säännöllisesti ja myös karhun talvipesiä sijaitsee suunnittelualueen lähellä. Metsästäjien mukaan Möksyn alue ei ole kuitenkaan suurpetojen kannalta erityisen soveliasta seutua johtuen alueen maankäyttömuodoista, vaikka alueella on havaintoja karhusta, sudesta ja ahmasta (suden ja ahman havainnot ovat todennäköisesti satunnaisesti alueella liikkuvista yksilöistä). Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura 2000-alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa: Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee Möksyn alueesta vajaa 10 km luoteeseen ( Maastokäynneillä metsäpeuroista ei tehty havaintoja Natura-alueet ja muut suojelualueet Yleiskaava-alueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 5 km etäisyydellä. Kuvaan 14 on numeroitu lähimmät Natura-alueet: 1. Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI). 2. Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI/SPA) 3. Mäntykangas (FI ) (SCI) 4. Pohjoisneva (FI ) (SCI)
Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Päivämäärä 28.8.2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Päivämäärä 20.1.2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä 20.1.2014
LisätiedotALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Päivämäärä 18.12.2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN
Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotAHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS
Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotAATILAN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-
LisätiedotAla-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotYLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotIlmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava
Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotKolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotHUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA
HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön
LisätiedotRiipilän kiviaineksenoton YVA-menettely
Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen
LisätiedotEdsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599402201608 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotStorklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotSOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS
Päivämäärä 1.9.2014 SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä 1.9.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotHAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI
1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotTuulivoimahanke Soidinmäki
Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:
LisätiedotHUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TILAISUUDEN OHJELMA 1. Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Leena Ivalo 2. YVA-menettely, ELY-keskus Leena Ivalo 3. Voimamylly Oy:n
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotKolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599599404201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotKeski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet
Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI
POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotIi Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012
1 Ii Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012 ver. 2 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus
FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1
LisätiedotLaajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotVastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA
Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotSAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotMETSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotLuhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
Lisätiedot6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting
6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti
LisätiedotTuulivoiman maisemavaikutukset
Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015
1 ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos... 4 Kansikuva: Suunnitteilla
LisätiedotKALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ KALLIOMÄKI 635-432-3-108 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 02.10.2015 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotKotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS
FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden
LisätiedotVIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI
OAS 1 (8) UPM Kymmene Oyj 4.10.2016 VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI SEINÄJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotPENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN
S. Paananen, T. Järvinen 28.2.2018 KIVIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA 1 (7) Penttilän yhteismetsän ranta-asemakaavan PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA MIKÄ
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotMultakaarronnevan alue. Esitys Pohjois-Pohjanmaan liitolle
Multakaarronnevan alue Esitys Pohjois-Pohjanmaan liitolle 10.7.2017 Puhuri Oy suunnittelee Haapajärven ja Haapaveden kaupunkien raja-alueelle, Multakaarronnevan alueelle, tuulivoimahanketta ja pyytää Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA
Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN
Lisätiedot