ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 Päivämäärä ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

2 ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho Jouni Laitinen Alajärven kaupunginvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA P F

3 KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteyshenkilöt Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 3 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Liikenne ja kuljetusreitistöt Virkistyskäyttö ja matkailu Luonnonympäristö ja kasvillisuus Linnusto ja muu eläimistö Natura-alueet ja muut suojelualueet Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Maisema ja kulttuuriympäristö Maa-alueiden omistus Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava ja ranta-asemakaava Pohjakartta SELVITYKSET Laaditut selvitykset Laadittavat selvitykset OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vaiheet Osalliset Viranomaisyhteistyö Laaditut vaihtoehdot Lentoestelupa Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan yleisrakenne Mitoitus ja sen perusteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Suhde maakuntakaavaan Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Liittyminen sähköverkkoon Merkinnät VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen 40

4 KAAVASELOSTUS 6.5 Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin Riski- ja häiriötilanteet (vaaran arviointi) Yhteenveto vaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN TOTEUTTAMINEN 50 LÄHTEET 51 ERILLISLIITTEET Kaavaluonnoskartta 1: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Louhun tuulivoimahankkeen luontoselvitys Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys Syysmuutonseuranta, SSLTY Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi 2013, Mikroliitti Oy Tuulivoimakohteen melu- ja välkevarjostusvaikutus, Alajärvi- Louhu, Numerola Oy Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY.

5 KAAVASELOSTUS 1 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Alajärven kaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Louhukankaan alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (n. 15,6km 2 ) sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa ja rajautuu eteläosastaan Soinin kuntarajaan. Etäisyyttä suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevalle Alajärven keskustaajama-alueelle on noin 16 km, pohjoispuolella sijaitsevaan Soinin keskustaan noin 14 km ja itäpuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 22 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään 27 yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on m, lavan pituus m ja siten kokonaiskorkeus on noin m (enintään 230 m). Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsiosaan rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään uudella noin kolmen kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Alajärven sähköasemaan. Alueelle laaditaan kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Louhukankaan alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään Möksyn tuulivoima-alue (16 voimalaa), jolla on myös yleiskaavoitus käynnissä, sekä Kyyjärven puolelle, välittömästi Möksyn yleiskaavoitettavien voimaloiden viereen sijoittuvat kolme voimalaa, joiden toteuttamistapaa ei ole vielä päätetty. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

6 KAAVASELOSTUS 2 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. kaatumaalueesta. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).

7 KAAVASELOSTUS Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Alajärven Louhukankaan tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Alajärven kaupunki, jossa hankkeesta vastaa: Alajärven kaupunki Alvar Aallon tie 1, ALAJÄRVI Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo (06) , Kaavakonsultti: Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu KOKKOLA puh Tuulivoimatoimija: Ilmatar Alajärvi Oy Bulevardi 7, 6. krs Helsinki Hankekehityspäällikkö Erkka Saario Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Alajärven kaupungin aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Ilmattaren suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Ilmatar on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Alajärven kaupungin kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina.

8 KAAVASELOSTUS 4 Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Louhukankaan (jäljempänä Louhun tai Louhukankaan) suunnittelualue sijoittuu Etelä- Pohjanmaalle Alajärven ja Kyyjärven kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Alajärveltä matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Suunnittelualue on valtatie 16 etelänpuolella ja koko aluetta ympäröi alempiasteinen tieverkko. Alueen pohjoisosassa suunnittelualueen ulkopuolella on Alajärven sähköasema. Suunnittelualue on asumatonta osittain soistunutta maa- ja metsätalousaluetta, alueella on myös maa-ainesten ottoaluetta (alueella ei ole voimassa olevia ottolupia). Kaava-aluetta lähimpänä on Kuoleman kylä, sen pohjoispuolella valtatie 16 varrella noin kilometrin päässä. Muita lähialueen kyliä (etäisyys n. 2 km) ovat kaava-alueen itäpuolella Lehdonperänkylä, kaakossa Marjonperä, pohjoisessa Uusikylä sekä lännessä Myllynperä ja Aitasaari. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä. Pääasiassa Louhukankaan suunnittelualueen ulkopuolella, idässä kulkee Fingrid Oyj:n Alajärvi-Petäjävesi 220 kv voimajohto sekä Alajärvi-Kangasala 400 kv voimajohto. Louhukankaan alue rajautuu pohjoisosaltaan Fingrid Oyj:n Alajärvi-Seinäjoki 400 kv sekä Alajärvi- Ventusneva 220 kv voimajohtoihin.

9 KAAVASELOSTUS 5 Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys suunnittelualueesta Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 1 km 2 km 3 km Kuva 3. Kartalla muuntoasema sekä voimajohdot ovat korostettuna, suunnittelualueen rajaus katkoviivalla. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Metsästys Alajärven metsästysseuran alue ulottuu Louhun alueen keski- ja eteläosiin. Seuralla oli vuonna 2013 yhteensä 18 hirven, yksi metsäpeuran ja viisi kauriin kaatolupaa. Lisäksi henkilökohtaisiin saaliskiintiöihin oli määritelty yksi fasaani, 1 metso, kaksi teertä ja viisi metsäjänistä jäsentä kohden. Rauhoitetuista riistalajeista metsästysalueella on havaittu muutamia riekkoja ja peltopyitä. Suurpedoista metsästysseuran alueella on runsaasti havaintoja karhuista ja ilveksistä, mutta havainnot susista ja ahmoista ovat olleet satunnaisia. Metsästysseuran mukaan Louhun alueella käy suurehkoja määriä metsäpeuroja ruokailemassa.

10 KAAVASELOSTUS Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoisosassa on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Möksyntie, joka yhdistyy pohjoisessa valatie 16 ja etelässä Karstulantiehen ja länsipuolella Aitasaarentie, joka yhdistyy pohjoisessa valtatie 16 ja lännessä Soinintiehen. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkijärven kylässä suunnittelualueelta n. 30 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu pääosin lentoesterajoitusten ulkopuolelle. Kuva 4. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole virkistyskohteita tai reittejä vaan sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähimmät metsästyskohteet sijaitsevat koillisessa n. 7 km päässä suunnittelualueesta. Viehekalastusta voi harrastaa n. 7 km päässä Latvalammella, n. 8 km päässä Päijänteellä, n. 11 km päässä Valkeisjärvellä, sekä n. 11 km päässä Ahvenanlammella, jonka alueella on myös laavu sekä kesäretkeilyreitti. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta (

11 KAAVASELOSTUS 7 Kuva 5. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Hirvenmetsästysalueet kattavat myös pienriista-alueet. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen luonnonympäristö on suurelta osin kosteaa kangasmetsäaluetta, alueella on vain pieniä soistumia. Suunnittelualueen kallioperä on tonaliittia. Alueella kallioperää peittää pääosin moreeni, lisäksi alueella on joitakin kalliopaljastumia ja keskiosassa sijaitsee avoin, melko laaja-alainen louhikko. Turvemaita esiintyy vain paikallisesti maaston painanteissa. Topografialtaan maasto on loivasti kumpuilevaa ja maanpinnan korkeus vaihtelee korkeimpien kivennäismaa-alueiden +160 metristä +140 metriin merenpinnan yläpuolelle. Louhun alue sijoittuu Ähtävänjoen vesistöalueelle. Louhun alueen pintavedet valuvat ojituksia myöten Hämeenjokeen ja edelleen Kuninkaanjokeen. Suunnittelualueen uomat ovat perattuja ja luonnontilaltaan muuttuneita tai ojituksia. Moukariharjun vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-luokka) ( ) sijaitsee Louhun alueen koillisosassa. Alueelle on laadittu suojelusuunnitelma (Lindsberg 2011). Pohjavesialue muodostuu kalliokohouman länsirinteellä olevasta hiekkamoreenimuodostumasta, johon liittyy rantakerrostuma. Muodostuma rajoittuu länsi- ja eteläosissa suoalueisiin ja on luonteeltaan vettä ympäristöönsä purkava. Pohjavesialueen länsireunassa sijaitsee Nygård-Niskakangas vesihuollon omistama Nygårdin vedenottamo. Ottamoon on liittynyt runsas 20 taloutta. Autiokankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-luokka) ( A) sijaitsee runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta länteen. Lautakankaan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II-luokka) ( ) sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta etelään.

12 KAAVASELOSTUS 8 Kuva 6. Karttaan on korostettu suunnittelualueen topografiaa mustalla rajauksella, kallioalueet ruskealla ja pohjavesialue sinisellä. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.

13 KAAVASELOSTUS 9 Kuva 7. Louhun alueen pintavesiolosuhteet ja Moukariharjun pohjavesialueen sijainti, sekä ja tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma. Kuvassa YVA:n mukainen voimaloiden numerointi. Louhun alue on maastonmuodoiltaan melko tasaista ja koostuu ojitetuista rämeistä ja turvekankaista sekä laajoista kangasmaa-alueista. Kankaat ovat tyypiltään pääosin kuivan ja kuivahkonkankaan metsiä ja puustoltaan mäntyvaltaisia. Kuusi runsastuu kosteissa notkelmissa. Metsät ovat voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä. Alueella on laajoja metsänuudistusalueita ja eri taimikkovaiheiden metsiä. Alueella esiintyy karua kivikkoa sekä keskiosan huomattavan laaja Louhukankaan louhikko, joka on täysin paljaaksi hakattu, kulotettu ja uudistuminen on monelta osin vasta alkanut. Suunnittelualueella ei sijaitse huomattavia METSO-ohjelman periaatteiden mukaisia kohteita.

14 KAAVASELOSTUS 10 Huomionarvoiset kohteet Suunnittelualueella sijaitsee useita pienialaisia vähäpuustoisia rahka- ja tupasvillarämeitä, jotka ovat metsäluonnon muita tärkeitä elinympäristöjä (Metsäkeskus 2013). Suolaikut eivät ole luonnontilaisia, vaan ojitusten ympäröimiä. Louhukankaan luoteisosassa sijaitseva pieni keidassuolaikku on alueen ainoa täysin luonnontilainen suo. Moukariharjun seutuvilla sijaitsee ojitusten muokkaama lähteikkö. Louhukankaan voimajohdon alueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Osio täydentyy jatkosuunnittelussa (mm. muuttolinnusto). Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBAalueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Suunnittelualueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, Pesimälintulaskennat suoritettiin aamuisin kello 3:30-10 välisenä aikana jolloin useiden lintulajienlauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja valtaosa lajeista parhaiten havaittavissa. Sääolojen suhteen laskennat ajoitettiin selkeille, vähätuulisille aamuille ja sadesään sattuessa laskennoista luovuttiin. Pesimälinnustolaskentojen lisäksi selvitystä täydennettiin erillisellä huomionarvoisia metsäkanalintuja koskevalla selvityksellä huhti-toukokuussa sekä pesimälintuselvityksen käyntien yhteydessä toteutetulla päiväpetolintuseurannalla, jota tehtiin klo Tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin suunnittelualueen linnustoa. Elinympäristömuutosten kannalta suunnittelualueen herkimpiä alueita Savonjärven kosteikon lisäksi ovat alueen vähäpuustoiset suot sekä puustoltaan kerrokselliset kuusivaltaiset sekapuustoiset metsäsaarekkeet, joiden ansiosta alueella esiintyy myös näiden elinympäristöjen lajeja. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yhtään kansainvälisesti merkittävää linnustoaluetta (IBA). Suunnittelualueen kunnassa ei sijaitse yhtään kansallisesti merkittäväksi luokiteltua linnustoaluetta (FINIBA). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle. Se kuuluu kokonaan Natura 2000-verkostoon, soiden ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä on rauhoitettu luonnon- ja kansallispuistona. Alue muodostuu havupuuvaltaisista vanhoista metsistä, rämeistä ja nevoista. Alueella esiintyy useita kriteerilajeja, muun muassa jänkäkurppa. Pyhä-Häkki (610139) sijaitsee Saarijärvellä. Se kuuluu Natura 2000-verkostoon ja on rauhoitettu kansallispuistoksi. Alue on laaja, iäkkäiden kangasmetsien, korpien, rämeiden ja avoisoiden yhdistelmä. Siellä esiintyviä kriteerilajeja ovat sinipyrstö, kuukkeli, pohjantikka, pikkusieppo sekä runsas metsokanta. Vanhaneva (710100) sijaitsee Lappajärvellä ja on suojeltu Natura-alueena ja soidensuojeluohjelmalla. Alue on keidassuo, jolla esiintyy kaakkuri. Evijärven kosteikot (710109) sijaitsee Evijärvellä ja kuuluu osittain Natura verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan. Alueella esiintyy mustatiira, kaakkuri ja naurulokki. Haapajärvi (740098) sijaitsee Vetelissä. Aluetta ei ole suojeltu. Alue muodostuu umpeen kasvavasta Perhonjoen laajentumasta. Alueella esiintyy suokukkoja sekä muuttoaikaan joutsenia. Pilvineva (740089) sijaitsee Vetelissä ja Kaustisissa. Se kuuluu lähes kokonaan Natura-alueisiin, soidensuojeluohjelmaan tai luonnonsuojelualueisiin. Se koostuu keidassuoalueesta, jolla on havupuuvaltaisia metsäsaarekkeita. Alueella pesii pikkukuoveja. Läheisellä Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Lähiseudulla sijaitsee myös muita maakunnallisesti arvokkaita kohteita.

15 KAAVASELOSTUS 11 Kuva 8. Arvokkaat linnustoalueet Louhukankaan ympäristössä (vasemmanpuoleinen punainen rajaus). Louhun alueen osan pesimälinnusto koostuu pääosin yleisistä boreaalisten metsien lajeista kuten pajulinnuista, peipoista, metsäkirvisistä, kirjo- ja harmaasiepoista sekä rastaista. Pesimälinnuston keskitiheys on kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella Louhun alueella 148 paria/km2. Tiheys vastaa seudun keskitiheyttä ollen hieman alhaisempi, johtuen todennäköisesti alueen paikoin voimakkaasta metsätalouskäytöstä sekä elinympäristöjen yksipuolisuudesta. Mäntymetsiin erikoistuneita alueella pesiviä lajeja ovat muun muassa kulorastas, isokäpylintu ja leppälintu. Kanalinnuista etenkin teeri esiintyy paikoin runsaana, mutta myös metsoa ja pyytä esiintyy alueella. Kosteammissa metsäsaarekkeissa, joissa esiintyy sekapuuna kuusta sekä paikoin myös lehtipuita, havaittiin muita suunnittelualueen metsiä monipuolisempi lajisto muun muassa hippiäisiä, vihervarpusia ja tiaisia. Louhun alueen linnusto muodostuu pääosin mäntykankaille tyypillisistä lajeista ja ainoa huomionarvoinen havaittu laji on leppälintu, joka kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin samoin kuin metso, joka on suomen uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) sekä alueellisesti uhanalainen Pohjanmaan vyöhykkeellä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikutusalueella havaittiin vain kaksi huomionarvoista lajia leppälintu ja kurki, joita ei ole Suomessa luokiteltu uhanalaisiksi ja havaintoja oli vain muutama. Alajärven ja Soinin seutu ei ennakkokäsitysten mukaan sijaitse tärkeällä muuttoreitillä (petolinnut, hanhet, joutsenet), eikä suuria muuttajamääriä ole havaittu alueella. Kurkimuutto noudattelee kuitenkin seudun ylänköalueita ja Keuruun Riihon kautta kulkee ilmeisesti valtaosa Muhoksen seudulla pysähtyvistä kurjista. Sekä keväällä että syksyllä laajempi muutto kulkee yleensä Soinin länsi- tai itäpuolitse. Yleistäen muuttovirta on voimakkaimmillaan vajaan kymmenen kilometrin etäisyydelle rantaviivasta ulottuvalla vyöhykkeellä (laulujotsen, merihanhi, metsähanhi), kurkimuuton levittäytyessä laajemmalle sisämaahan. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse val-

16 KAAVASELOSTUS 12 takunnallisesti tai kansainvälisesti tärkeitä lintualueita. Alueellisesti linnuston kannalta merkittävin kohde on Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi, jossa lintuja levähtää myös muuttoaikaan. Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kuutena yönä ja Maastossa lepakkoselvitys suoritettiin aktiivisella kartoituksella lepakkodetektorin (Batbox Griffin) kanssa kulkien sekä passiivisella kartoituksella, jossa maastoon jätetään detektoreita (Anabat SD2) äänittämään lepakoiden ääniä. Aktiivinen kartoitusreitti suunniteltiin ilmakuvien ja peruskarttatarkastelun perusteella siten, että suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakoiden kannalta potentiaaliset alueet tulivat kartoitetuksi. Asutuksen kohdalla edettiin hitaasti mahdollisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen havaitsemiseksi, mutta asuttujen talojen pihapiirissä kartoitusta ei tehty häiriön kotirauhan rikkomisen välttämiseksi. Kartoitus suoritettiin pyöräilemällä hitaasti selvitysalueen teitä pitkin ja se aloitettiin auringonlaskun jälkeen ja lopetettiin hieman ennen auringonnousua. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiin paikkoihin lepakkodetektoreita äänittämään lepakoiden tuottamia ultraääniä. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä kolme detektoria, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa. Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä vallitsevat eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja kuivahkojen kankaiden männiköt. Näiden välissä esiintyy voimakkaasti ojitettuja ja karuleimaisia suoaloja. Suunnittelualueen luonnonympäristö ei ole lepakoille soveliasta päiväpiiloiksi sopivien luonnonkolojen sekä lentävien hyönteisten vähäisen määrän vuoksi. Louhun alueella lepakot kuitenkin käyttävät jossain määrin alueen metsäautotieverkostoa siirtymiseen. Aktiivisissa kartoituksissa tehtiin yhteensä 45 pohjanlepakkohavaintoa, joista 28 havaintoa kertyi toukokuulle ja 17 heinäkuulle. Aktiivisessa kartoituksessa ei havaittu muita lajeja. Passiivisissa kartoituksissa tehtiin yhteensä 419 pohjanlepakkohavaintoa ja 46 havaintoa viiksi-isoviiksisiipasta. Valtaosa havainnoista tehtiin toukokuun maastokäynnillä. Kaikkiaan havaintoja kertyi yhteensä 510 kolmesta lepakkolajista; pohjanlepakosta ja viiksi-/isoviiksisiipasta (viiksi-/isoviiksisiippa on laskettu kahdeksi lajiksi). Valtaosa havainnoista kertyi Louhun alueen pohjoispuolelta pellon laitaan sijoitetusta passiividetektorista (nro 5), jonka äänittämät 267 ääntä määritettiin pohjanlepakolle. Lisäksi Louhun alueen eteläosassa tieosuuksilla ja alueen läheisyydessä tehtiin aktiivikartoituksissa havaintoja useammasta pohjanlepakosta. Yksittäisiä havaintoja tehtiin Louhun alueen keskiosissa sekä alueen ulkopuolella. Kaikkiaan lepakoiden määrä Louhun (ja Möksyn) alueella todettiin varsin pieneksi. Lepakoiden havaittiin käyttävän erityisesti Louhun alueen eteläisiä metsäautoteitä siirtymäreitteinään ja lisäksi Louhun alueen pohjoispuolella sijaitsevan pellon (detektorin 5 sijaintipaikka) havaittiin olevan lepakoiden käyttämää aluetta (III-luokan lepakkoalueet). Kuva 9. Lepakkohavainnot ja lepakoiden käyttämät alueet (III-luokka) suunnittelualueella (Louhukankaan alue vasemman puoleinen punainen rajaus, oikeanpuoleinen Möksyn rajaus) ja sen lähiympäristössä.

17 KAAVASELOSTUS 13 Liito-orava Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit -tietojärjestelmästä. Liitooravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin sekä Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Havainnot papanoista sekä pesäpuista merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella. Louhun alueen metsiköt ovat pääosin mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita (VT). Lisäksi alueen metsiköt ovat metsätalouskäytössä ja alueella esiintyykin runsaasti taimikoita ja metsänuudistusaloja. Alueen liitooraville soveltuvat kuusivaltaiset varttuneet metsiköt ovat pääasiassa melko pienialaisia ja erillään toisistaan. Alueen länsiosan rajalta ja sen läheisyydestä havaittiin liito-oravalle soveltuvia metsiköitä sekä yksi liito-oravan käyttämä elinympäristö. Myös alueen pohjoispuolelta noin 0,5 km etäisyydellä suunnittelualueesta havaittiin liito-oravan käyttämä elinympäristö sekä löydetyn alan läheisyydestä liito-oravalle soveltuvaa metsikköä. Louhun alueen länsirajan liito-oravan käyttämässä metsikössä kasvaa varttunutta kuusivaltaista sekametsää, josta havaittiin useita potentiaalisia pesäpuita sekä muutamia puita, joiden tyviltä tehtiin papanahavaintoja. Louhun alueen pohjoispuolen liito-oravan käyttämä metsikkö sijoittuu Kyyjärventien eteläpuolelle, josta papanoita havaittiin pieneltä alueelta useiden kuusien tyviltä muutamista kymmenistä satoihin. Liito-oravan elinympäristön läheisyydestä havaittiin laajemmaltikin liito-oravalle soveltuvaa metsikköä. Viitasammakko Viitasammakoita esiintyy Suomessa lähes koko maassa Pohjois-Suomen ollessa harvemman kannan aluetta. Paikoin viitasammakko voi jopa olla tavallista sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakko viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä soidinajan ulkopuolella, mutta tyypillisiä soitimen aikaisia elinympäristöjä keväällä ovat tulvarannat, pienet lammet ja ojat, jotka eivät kuivu helposti. Viitasammakko on luokiteltu uhanalaisuustarkastelussa säilyväksi (LC) lajiksi. Viitasammakoiden soidin alkaa keväällä jäiden lähdettyä. Koiraat aloittavat ääntelyn pääasiassa auringonlaskun jälkeen, mutta voivat äännellä kiivaimpaan soidinaikaan myös päivällä. Viitasammakon esiintyminen sekä alueen populaation kokoarvio ovat luotettavasti selvitettävissä ääntelyn perusteella. Suunnittelualueella ei ole tehty viitasammakkoselvitystä, vaan rakentamisalueiden elinympäristöjen soveltuvuutta viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi arvioitiin peruskarttatarkastelun perusteella. Arvioinnin perusteella viitasammakkoselvitykset kohdennetaan suunnittelualueen rakentamisalueilla ja niiden läheisyydessä sijaitseviin viitasammakoiden kannalta potentiaalisiin elinympäristöihin. Alueelta tullaan laatimaan viitasammakkoselvitys keväällä Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit -tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ). Suunnittelualueelta tai voimajohtolinjalta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. Rämeristihämähäkki Suunnittelualueen läheisyydessä on aiempien selvitysten perusteella havaittu rämeristihämähäkin esiintymiä Möksyn voimalinjan läheisyydessä. Kesän aikana tehdyillä käynneillä kartoitettiin mahdolliselle lajille soveltuvat elinympäristöt, joita alueella ovat rämeet, kuten avosoiden reunat sekä varvikkoiset suot. Nämä elinympäristöt kartoitettiin tarkemmin lajin esiintymisen selvittämiseksi syys-lokakuun vaihteessa. Hankkeen vaikutusten arviointi rämeristihämähäkille suoritettiin riskitarkastelun perusteella. Siinä pyrittiin arvioimaan, esiintyykö suunnittelualueella lajille soveliaita elinympäristöjä rakentamisalueilla. Seudulla sijaitsee runsaasti rämeitä ja rämeristihämähäkkiä onkin löydetty seudulta. Möksyn voimalinjan ympäristössä sijaitsee vanhoja havaintoja rämeristihämähäkin esiintymisestä. Voimalinjalla havaittiin kasvillisuusselvityksen yhteydessä lajille soveltuvia elinympäristöjä. Näistä ei kuitenkaan havaittu lajia selvitysajankohtana syksyllä 2013.

18 KAAVASELOSTUS 14 Kuva 10. Alueen läheisyydessä aiemmin tehdyt rämeristihämähäkkihavainnot ja soveltuvat elinympäristöt. Muu eläimistö Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - lokakuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta, sekä RKTL:n riistakannoista. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Keski-Pohjanmaan alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, kettu ja metsäpeura. Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, joista karhuhavainnot ovat olleet yleisimpiä. Ahmahavainnot vaikuttavat olevan sekä suunnittelualueella että sen lähiympäristössä satunnaisia. Myös susihavainnot ovat harvinaisia. Ilveksistä ja karhuista havaintoja on enemmän, erityisesti karhuhavaintoja sijoittuu suunnittelualueelle sekä sen ympäristöön melko runsaasti. Metsästysseurojen antamien tietojen mukaan karhut liikkuvat suunnittelualueella ja sen läheisyydessä säännöllisesti ja myös karhun talvipesiä sijaitsee suunnittelualueen lähellä. Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura 2000-alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta

19 KAAVASELOSTUS 15 hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa: Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee suunnittelualueesta vajaa 3,5 km luoteeseen ( Maastokäynneillä metsäpeuroista ei tehty havaintoja, mutta metsäpeuran syömiä jäkälikköjä havaittiin mm. Louhun alueen koillisosassa sekä Ojakankaan seudulla Louhun alueen länsiosissa. Louhun alueella esiintyy metsäpeuralle soveltuvia jäkälikköjä avokallioalueilla ja niiden tuntumassa eri puolilla aluetta sekä Louhukankaalla Natura-alueet ja muut suojelualueet Suunnittelualueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 5-7 km etäisyydellä. Kuvaan 11 on numeroitu lähialueen Natura-alueet: 1. Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI). 2. Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI, SPA) 3. Mäntykangas (FI ) (SCI) 4. Pohjoisneva (FI ) (SCI) Kuva 11. Suojelualueet (Natura-alueiden numerointi edellä olevassa luettelossa). Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen Natura-alue (FI ) sijaitsee 11 km etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Alue on sisällytetty suojeluverkostoon sekä luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO090250) ja osia siitä on suojeltu soidensuojelualueena (SSA090040) ja yksityisenä luonnonsuojelualueena

20 KAAVASELOSTUS 16 (YSA097378). Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä ovat humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumissuot ja rantasuot sekä ensisijaisesti suojeltavat aapasuot ja puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy ampuhaukka, helmipöllö, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, metso, pyy, suopöllö, teeri ja uhanalainen laji. Haukisuo Härkäsuo Kukkonevan Natura-alue (FI ) sijaitsee suunnittelualueesta kaakkoon noin 10 km etäisyydellä. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena alueena (SCI, SPA). Natura-alue on merkittäviä suo- ja pienvesiarvoja sisältävä luontokokonaisuus, joka koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Alueella esiintyviä luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet. Lisäksi alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä keidassoita, aapasoita, boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita. Alueella ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen II lajeista. Lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja alueella ovat mm. helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka, pyy, suopöllö ja uivelo. Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia. Pohjoisnevan Natura-alue (FI , SCI) sijaitsee 8 km etäisyydellä Louhukankaan alueesta koilliseen. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella. Pohjoisneva ja Haapineva kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen Suomenselän aapasoihin. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO100309, SSO090255, SSO100324, SSO100323) ja harjujensuojeluohjelmaan (HSO100088). Alueita on rauhoitettu perustamalla alueelle soidensuojelualueita (SSA100049, SSA090042, SSA100056, SSA100055) ja yksityisiä luonnonsuojelualueita (YSA202976, YSA201671, YSA107233, YSA207284). Luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä alueella ovat Atlantisen, kontinentaalisen ja boreaalisen alueen metsäiset dyynit, humuspitoiset lammet ja järvet, vuorten alapuoliset tasankojoet, vaihettumissuot ja rantasuot, harjumuodostumien havumetsäiset luontotyypit, sekä ensisijaisesti suojeltavat keidassuot, aapasuot, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät, ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy mm. saukko, ilves, karhu, susi ja metsäpeura. Mäntykankaan Natura-alue (FI , SCI) sijaitsee noin 5 km suunnittelualueesta kaakkoon. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Mäntykangas on kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, jonka luoteisreunassa on aapasuo. Alueella esiintyviä ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy liito-oravaa ja lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärkeä, pikkusieppoa, pohjantikkaa ja metsoa. Yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluva Torisaari (YSA091852) sijaitsee noin 10 km suunnittelualueesta kaakkoon. Torisaaren luonnonsuojelualueen yhteydessä on Torisaari Kelkkasuon luonnonsuojelualuevaraus. Kelkkasuo on Torisaaren luonnonsuojelualuetta ympäröivä suoalue. 23 hehtaarin laajuisella alueella esiintyy rahkanevaa ja rahkarämettä ja suoalaa on paikoitellen kuivattanut aluetta ympäröivät turvetuotantoalueen ojitukset. Kelkkasuo on Metsähallituksen hallinnassa oleva suojelumetsä, josta ei ole tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä. Yli viiden kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta luoteeseen sijaitsevat Käärmekalliot-Naturaalue (FI , SCI) ja Huosianmaankallion Natura-alue (FI , SCI). Käärmekallioiden alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä boreaalisia luonnonmetsiä sekä silikaattikallioita. Huosianmaankallion alueella esiintyy boreaalisia lehtoja, puustoisia soita ja lettoja. Pitkämännikönnevan Natura-alue (FI , SCI) sijaitsee lähimmilläänkin yli kahdeksan kilometrin etäisyydellä. Kohde koostuu kolmesta erillisestä osa-alueesta, joissa kaikissa esiintyy reheviä suotyyppejä. Lisäksi alueella tavataan lehtoaloja. Alueella kasvaa runsaasti alueellisesti harvinaisia tai muita huomionarvoisia kasvilajeja. Alueen ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapa- ja keidassuot.

21 KAAVASELOSTUS Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Tuuliatlaksen mukaan koko suunnittelualueella sadan metrin korkeudella tuuliolosuhteet ovat melko hyvät keskituulennopeuden ollessa 6,1 m/s tai enemmän Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Suomenselän alueelle. Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä sijaitseva Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu. Suomenselän maasto on joko suhteellisen tasaista, kuten suunnittelualueilla, tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Suunnittelualueet sijaitsevat soisilla alueilla, joka on tyypillistä Suomenselän alueelle. Suomenselällä keskimäärin puolet maa-alasta on soita. Suomenselän alueella laajimmat savikkomaat ovat sijoittuneet suurimpien rannikolle suuntautuvien jokilaaksojen latvavesille, muutoin peltoalaa on suunnittelualueen ympäristössä niukalti. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita kohteita. Lähin arvokas kohde on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Pesolan mäen taloryhmä, joka sijaitsee n. 8 km suunnittelualueelta kaakkoon. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Lehtimäen mäkiasutus (MAO100107), sijaitsee lähimmillään 17 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Lisäksi noin 9 km etäisyydellä, Karstulan, Kyyjärven ja Soinin rajalla on kiinteä muinaismuisto. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Keisalan kylän Totonkallion ja Vuorenmaan alueet (vajaan 4 km etäisyydellä) sekä Pesolan mäen taloryhmä ympäristöineen on osoitettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiksi alueiksi. Etelä-Pohjanmaan liitto täydentää inventointeja maakunnallisten maisema-alueiden osalta vuonna Suunnittelualueen ympäristössä sijaitseva tihein asutus on keskittynyt Louhun alueen lounaispuolelle Kuninkaanjokilaaksoon ja pohjoispuolella sijaitsevaan Uusikylään sekä pääteiden varsille. Lehdonperän, Marjoperän, Vehkaperän ja Möksyn kyläasutus on rakentunut löyhästi mäkimaille suunnittelualueen ympäristössä kulkevien teiden varsille. Louhun suunnittelualueen tuulivoimalat sijoittuvat pääasiassa suoalueista nousevien loivien metsäisten kivennäismaakankaiden päälle. Maasto on paikoin kivikkoista. Suurin osa Louhuun suunniteltavista tuulivoimaloista sijaitsee yli 160 metriä meren pinnan yläpuolella. Suunnittelualueen lähialueen maanpinnan muodot ovat hyvin loivasti nousevat siirryttäessä länsipuolelta itäpuolelle. Suunnittelualueelta luoteeseen sijaitsee Iiruunjärvi. Louhun suunnittelualueen maisemakuvaa hallitsevat puustoiset suoalueet ja kivennäismaakankaat. Suunnittelualueella on useita hakkuuaukkoja. Aluetta halkovat voimajohdot ja koillispuolella sijaitseva Alajärven sähköasema muodostavat maisemassa paikoin näkyviä rakenteita. Suunnittelualueella sijaitsee melko runsaasti metsäautoteitä. Suunnittelualueelta pohjoiseen sijaitsee pohjoinen-etelä -suuntainen viljelyalue, josta avautuu näkymiä suunnittelualueen suuntaan. Alue muodostuu Karstaperän, Uusikylän ja Kuoleman kylistä. Toinen yhtenäinen viljelyalue sijaitsee Kuninkaanjokilaaksossa Louhun suunnittelualueelta lounaaseen ja länteen. Myös tältä asutulta viljelyalueelta avautuu näkymiä Louhun suunnittelualueen suuntaan. Luoteeseen sijoittuu luodekaakko suuntainen kapea Iiruunjärvi, jonka suuntaisesti avautuu näkymiä Louhun suunnittelualueen suuntaan. Iiruunjärven rannoilla on loma-asutusta.

22 KAAVASELOSTUS 18 Kuva 12. Maisema-analyysi. Kuvassa on käsitelty myös Möksyn tuulivoima-aluetta. Louhun alueen itäpuolella, noin 8 km päässä sijaitsevan Vehkaperän kylän alueella sijaitsevat viisi pihapiiriä on arvioitu Kyyjärven kunnan vuoden 1989 rakennusinventoinnissa paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennusperintökohteiksi. Kohteet on esitetty alla taulukossa.

23 KAAVASELOSTUS 19 Kuva 13. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Kuvassa on esitetty myös Möksyn tuulivoimalat.

24 KAAVASELOSTUS 20 Kuva 14. Vehkaperän kylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet.

25 KAAVASELOSTUS 21 Louhun-Möksyn tuulipuiston muinaisjäännösinventoinnissa (Mikroliitti 2013) tarkastettiin suunnitellut voimalapaikat ja uudet tielinjat. Lisäksi tutkimusalueeseen kuului uusi kv 110 voimajohtolinjauksen reitti Alajärven sähköasemalta. Inventoinnin mukaan Louhukankaan suunnittelualueella sijaitsee 5 kiinteää muinaisjäännöstä. Voimajohtoalueelta ei tehty havaintoja kiinteistä muinaisjäännöksistä. Taulukko 2. Tunnetut kiinteät muinaisjäännökset suunnittelualueella.

26 KAAVASELOSTUS 22 Kuva 15. Louhukankaan alueen kiinteät muinaisjäännökset. 2.2 Maa-alueiden omistus Alueella on kokonaisuudessaan yksityisten maanomistajien omistuksessa.

27 KAAVASELOSTUS Kaavoitustilanne Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Alajärven kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen ja alueen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honkimäelle (vahvistettu ). Muutos ei koske Louhukankaan aluetta. Kuva 16. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Louhukangas lännempänä. Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat maakuntakaavan merkinnät: Louhun alue kuuluu tt-3 vyöhykkeelle jonka suunnittelumääräyksen mukaan osalla alueen vesistöalueista on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava set vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Kuninkaanjokilaaksossa on merkintä ohjeellisesta virkistysreitistä.

28 KAAVASELOSTUS 24 Louhukankaan suunnittelualueen halki kulkee lisäksi useita maakuntakaavaan merkittyjä voimajohtoja (110 kv, 400 kv), joilla on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Louhukankaan alueen eteläinen osa sijoittuu erityissuojelua vaativan vesistön (Kuninkaanjoki) alueelle. Merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valuma-alue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. Kuninkaanjoen osalta erityissuojelun tavoitteena on pitää joen veden laatu ja uoma purotaimenkannalle sopivana. Louhukankaan alueen eteläosassa on merkintä kalliokiviainesten ottamisalueesta (Niemikangas). Myös hankealueen ulkopuolella, Alajärven sähköaseman koillispuolella on merkintä kalliokiviaineksen ottamisalueesta (Kotakangas). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kalliokiviaineksen ottamisalueet. Louhukankaan alueen itäosassa on merkintä pohjavesialueesta (Moukarinharju). Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Tuulivoimaa käsittelevän I vaihekaavan luonnos on päivätty ja se on ollut nähtävillä Vaihekaavan aikataulullisena tavoitteena on saattaa se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuonna Vaihekaavan lähtökohta-aineistoksi on laadittu seuraavat: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013) Raportti tuulivoiman 3D-analyysista Etelä-Pohjanmaan pienten tuulivoimapuistojen selvitys Lintujen kevätmuuton seuranta osalla maakuntakaavan tuulivoima-alueita Tuulivoimakaavan linnustovaikutusten arviointi (luonnos) Kuva 17. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta. Louhukankaan ja Möksyn suunnittelualueiden rajaukset näkyvät kuvassa punaisena, Louhukangas lännempänä.

29 KAAVASELOSTUS 25 Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat vaihemaakuntakaavan merkinnät: Möksyn suunnittelualue on osoitettu vaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv 11, Savonneva). Maakuntakaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä tutkitaan myös tuulipuistoalueen osoittaminen Louhunkankaan alueelle johtuen vireillä olevasta yleiskaavoituksesta. I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevästi III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta Yleiskaava Voimassa olevat yleiskaavat Louhukankaan suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Lähimmät voimassa olevat yleiskaavat ovat Soinin koko kunnan ranta-alueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on vahvistettu Lisäksi Soinissa on voimassa Soinin ja Lehtimäen rajavesistöjen rantayleiskaava, joka vahvistettiin sekä Jokijärven alueen rantaosayleiskaavan tarkistus, joka puolestaan vahvistettiin Alajärven keskustaan laaditut yleiskaavat ovat vanhentuneita. Alajärven Ydinkeskustan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1994 ja kirkonseudun osayleiskaava Kuva 18. Ote Alueella voimassa olevat yleis- (punainen rajaus + vinorasteri) ja asemakaavat (musta rajaus + ruuturasteri). Louhukankaan ja Möksyn vireillä olevat osayleiskaava-alueet ovat kuvassa keskellä rajattuna pistekatkoviivalla, Louhukangas lännempänä.

SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Päivämäärä 1.9.2014 SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä 1.9.2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Päivämäärä 3.11.2015 SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tarkastus 1.9.2014, 3.11.2015 Päivämäärä 3.11.2015 (ehdotus), 1.9.2014 (luonnos)

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA

ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 28.8.2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Lappajärven kunta

LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Lappajärven kunta Vastaanottaja Lappajärven kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 14.2.2011 LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA Tarkastus 28.4.2011

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA

ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 18.12.2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA

SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 12.2.2015 SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tarkastus 4.9.2014, 18.2.2015 Päivämäärä 12.2.2015 (ehdotus),

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) SIIKAJOEN KUNTA 10/2011 Siikajoki Vartinojan tuulipuiston osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma () Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.2.2012 päivitetty 24.4.2012 kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. SIJAINTI JA NYKYTILANNE...2 2. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

ILMAJOKI. Tuulivoiman vaiheyleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.10.2013

ILMAJOKI. Tuulivoiman vaiheyleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.10.2013 ILMAJOKI 10.10.2013 Tuulivoiman vaiheyleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitustoimi 2013 1 Kaavoituspäätös Ilmajoen kunnanvaltuusto on päättänyt 14.5.2012 30, että kuntaan laaditaan vaiheyleiskaava,

Lisätiedot

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot