OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA KYPROKSEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA KYPROKSEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö Käsitelty EU-johtoryhmässä

2 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA KYPROKSEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA ( ) YLEISET LÄHTÖKOHDAT YHTEENVETO SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus Siviiliprosessioikeus EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa Siviilioikeudelliset määräykset muissa kansainvälisissä yleissopimuksissa Kollektiiviset oikeussuojakeinot RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen Aineellinen rikosoikeus Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema Eurojust EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa TIETOSUOJA, PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS Tietosuoja Perusoikeudet ja EU-kansalaisuus Yhdenvertaisuus (TSTK-neuvosto) Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet (YAN) OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N RAHOITUSOHJELMAT Oikeudelliset verkostot Sähköinen asiointi oikeusalalla (e-justice) Oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET EU-USA -suhteet EU-Venäjä -suhteet EU:n laajentuminen (UAN) Siviilikriisinhallinta (UAN) KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS Kuluttajansuoja (KIKY-neuvosto) Yhtiöoikeus (KIKY-neuvosto) Kuljetusoikeus (liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto) Rahoitusmarkkinasääntely (ECOFIN) Sopimusoikeus ja yhteinen eurooppalainen kauppalaki EUROOPAN UNIONIN KEHITTÄMINEN Institutionaaliset kysymykset Parempi sääntely (KIKY-neuvosto, ECOFIN) Avoimuus, hyvä hallinto EU:n tuomioistuinjärjestelmä (YAN, KIKY-neuvosto)

3 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA KYPROKSEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA ( ) 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Tähän muistioon on koottu ajankohtaiset EU-asiat oikeusministeriön toimialalla loppuvuonna Muistioon on myös lyhyesti kirjattu oikeusministeriön kannalta keskeisiä Suomen kantoja ajankohtaisiin EU-hankkeisiin. Muistio on luonteeltaan oikeusministeriön kokonaisvaltaista EU-valmistelua palveleva epävirallinen työasiakirja, jota ei ole käsitelty EU-koordinaatiojärjestelmän puitteissa. Muistiota päivitetään puolivuosittain ja tarvittaessa. Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat oikeus- ja sisäasiainneuvostossa käsiteltävät oikeusasiat sekä kilpailukykyneuvostossa ja ECOFIN-neuvostossa päätettävät kuluttajansuojan edistäminen sekä sopimus- ja yhtiöoikeudellinen sääntely. Yleistä esine- ja vahingonkorvausoikeutta sekä kuljetussopimusoikeutta samoin kuin esimerkiksi rikosoikeudellisia ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä käsitellään muidenkin neuvostokokoonpanojen alaisissa hankkeissa. Oikeusministeriö vastaa myös TSTK-neuvostossa käsiteltävän yhdenvertaisuusdirektiivin valmisteluista. Toimialaan kuuluvat myös eräät EU:n toiminnan avoimuutta ja kansanvaltaisuutta koskevat institutionaaliset kysymykset sekä EU:n lainsäädännön laadun kehittämiseen liittyvät kysymykset. Yleisinä tavoitteina oikeusministeriö painottaa erityisesti perusoikeuksien toteutumista sekä avoimuuden, hyvän hallinnon, lainsäädännön laadun ja oikeusturvan kehittämistä EU:ssa. Ministeriön tavoite EU:ssa on sellaisen yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen, jossa jäsenvaltioiden rajat eivät estä unionin kansalaisten oikeuksien toteutumista eivätkä rikosten torjuntaa ja jossa perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, eivät vain EU:n kansalaisille. Tavoitteeseen pyritään tukemalla vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen monivuotisen ohjelman toteuttamista vuosina (Tukholman ohjelma) valtioneuvoston EU-selonteossa (16/2009) asetetun tahtotilan mukaisesti. Komission keväällä 2010 julkaisema tiedonanto Tukholman ohjelman toteuttamisesta sisältää yli kolmensadan toimenpiteen luettelon. Oikeusministeriö antoi tältä pohjalta keväällä 2010 eduskunnalle selvityksen Suomen painopisteistä Tukholman ohjelman toteuttamiseksi oikeusasioissa (OM ). Kyproksen kaudella ollaan Tukholman ohjelman toteuttamisessa puolivälissä. Kyproksenkin EU-puheenjohtajakautta leimaavat talous- ja rahoituskriisin jälkitoimet. Kypros jatkaa viimeisenä kolmen puheenjohtajamaan ohjelman toteuttamista triossa, johon kuuluvat myös Puola (loppuvuosi 2011) ja Tanska (alkuvuosi 2012). Seuraava puheenjohtajamaa on Irlanti. Työohjelma ja muuta informaatiota Kyproksen puheenjohtajuuskaudesta on internet-sivuilla: Suurimmat haasteet EU-työssä liittyvät Kyproksen puheenjohtajakaudella EU:n tietosuojasääntelyn uudistamiseen, eurooppalaisen kauppalain valmisteluun ja todisteiden keräämistä koskevan eurooppalaisen tutkintamääräyksen valmisteluun sekä EU:n avoimuusasetuksen uudistamiseen. Varsinkin näiden hankkeiden osalta 3

4 haasteet liittyvät paitsi sisältöön myös suunnitelmalliseen vaikuttamiseen erityisesti Euroopan parlamentissa. Ennakkovaikuttamisen näkökulmasta keskeisiä lähitulevaisuuden hankkeita ovat mm. Eurojustin uudistaminen ja mahdollisen Euroopan syyttäjäviranomaisen perustaminen (komission ehdotus 2013), EU:n yhtiöoikeudellisen lainsäädännön uudistaminen sekä mahdollinen hyvää hallintoa koskeva EU-säädös. Vaikuttamistyötä toteutetaan olemassa olevien resurssien puitteissa sekä virkamies- että poliittisella tasolla. 4

5 2 YHTEENVETO Siviilioikeuden alalla jatkuu vilkas lainsäädäntötyö, jonka komissio on kytkenyt sekä EU-kansalaisten käytännön elämän helpottamiseen että sisämarkkinoiden uudistamistyöhön. Tanskan puheenjohtajakaudella saatiin lopullisesti hyväksyttyä kansainvälisiä perintöasioita koskeva asetus. Kyproksen kaudella työ jatkuu aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeuksia koskevasta lainvalinta- ja toimivaltasääntelystä. Tanska ei puheenjohtajakaudellaan priorisoinut eurooppalaisen sopimusoikeuden kehittämistä eli ristiriitaisen vastaanoton saaneen yhteisen eurooppalaisen kauppalain valmistelua. Erityisesti komissio ja EP veivät kuitenkin hanketta eteenpäin ja Kyproksen kaudella valmistelussa edetään sisältökysymyksiin. Kyproksen puheenjohtajakaudella jatketaan parlamentin kanssa myös neuvotteluja kulutusluottodirektiivin sisarhankkeesta, joka koskee asuntoluottoja. Siviilioikeuden, erityisesti sopimusoikeuden, kuluttajan oikeuksien ja yhtiöoikeuden tavoitteita sisältyy myös EU:n uuteen sisämarkkinastrategiaan ja sähköisen kaupan toimintasuunnitelmaan. Siviiliprosessioikeuden hyvin keskeinen lainsäädäntöhanke on ehdotus mm. tuomioiden täytäntöönpanoa koskevan Bryssel I-asetuksen uudistamisesta. Kyproksen tavoitteena on asetusneuvottelujen päättäminen EP:n kanssa. Kypros pyrkii saamaan päätökseen myös neuvottelut tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseen tähtäävästä hankkeesta, jonka tarkoituksena on luoda menettely pankkitalletuksia koskevaksi turvaamistoimeksi. Päätökseen vietäneen myös neuvottelut vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä koskevasta lainsäädäntöpaketista, josta neuvoston kanta saatiin hyväksyttyä Tanskan kaudella. Komissiolta odotetaan vuonna 2012 ehdotusta insolvenssiasetuksen uudistamisesta sekä säädösehdotusta asiakirjojen laillistamisvaatimusten poistamisesta. Aineellisen rikosoikeuden alalla komissio antoi Kyproksen pj-kauden alkaessa direktiiviehdotuksen EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi petokselta. Neuvottelut ovat myös alkaneet uudesta konfiskaatiota ja varojen jäädyttämistä koskevasta direktiiviehdotuksesta. Käsittelyssä neuvostossa on myös direktiiviehdotus arvopaperimarkkinoiden vääristämisen ja sisäpiiritiedon väärinkäytön torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin. Euroopan parlamentin kanssa oli Tanskan kaudella tarkoitus viimeistellä neuvottelut direktiivistä tietojärjestelmiin kohdistuvien hyökkäysten torjumisesta, mutta työ keskeytyi instituutioiden välisen kiistan takia. Komissio valmistelee 2012/2012 rikosoikeudellisia lainsäädäntöehdotuksia myös huumausainekaupasta ja euron väärentämisestä. Suomelle keskeinen prioriteetti on Tukholman ohjelmaan liitetyn, prosessuaalisia oikeuksia koskevan tiekartan toteuttaminen. Tiekartan toteuttamisessa on edetty kolmanteen hankkeeseen, kun Tanskan kaudella saatiin vaikeiden neuvottelujen jälkeen määräenemmistöllä hyväksyttyä neuvoston kanta epäillyn ja syytetyn oikeudesta avustajaan. Neuvotteluista EP:n kanssa ennakoidaan vaikeita. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy säädösehdotus haavoittuvassa asemassa olevien erityisistä suojatakeista. Lisäksi komissio on sitoutunut antamaan direktiiviehdotuksen epäillyn ja syytetyn oikeudesta oikeusapuun vuoden 2013 aikana. 5

6 Kypros jatkaa prioriteettina työtä rikoksen uhreja koskevan EU-sääntelyn vahvistamiseksi. Kyproksen kauden alussa on tarkoitus viimeistellä neuvoston ja EP:n ensimmäisen lukemisen sopu uudesta rikosuhridirektiivistä. Kyproksen tavoitteena on myös viimeistellä työ, joka tähtää lähestymiskieltojen vastavuoroiseen tunnustamiseen. Rikosoikeudellinen lähestymiskieltoinstrumentti hyväksyttiin loppuvuonna 2011 ja Kyproksen kaudella jatketaan sitä täydentävän siviilioikeuden alan instrumentin käsittelyä. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy ehdotus uhreille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin uudistamisesta. Rikosoikeudellisen yhteistyön laajin vireillä oleva lainsäädäntöhanke on eurooppalainen tutkintamääräys, jolla pyritään uudistamaan ja kokoamaan yhteen todisteiden hankkimista koskeva EU-sääntely. Kyproksen pj-kaudella asiasta neuvotellaan EP:n kanssa joulukuun 2011 OSA-neuvostossa hyväksytyn yleisnäkemyksen pohjalta. Henkilötietojen suoja on yksi Kyproksen puheenjohtajuuden keskeisistä teemoista. Komissio antoi tammikuussa 2012 asetusehdotuksen henkilötietojen yleisestä suojasta ja käsittelystä sekä direktiiviehdotuksen henkilötietojen suojasta poliisija rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Tavoitteeksi on asetettu, että tietosuojauudistuksesta päästään sopuun vuonna Kolmasmaaneuvotteluista vireillä ovat neuvottelut Kanadan kanssa matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihtamisesta. Sopimus Australian kanssa tehtiin Puolan puheenjohtajakaudella 2011 ja sopimus Yhdysvaltojen kanssa Tanskan kaudella. Samanaikaisesti komissio jatkaa neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa kattavasta henkilötietojen suojaa koskevasta sopimuksesta. Kyproksen kaudella jatketaan myös työtä EU:n sisäisen PNRjärjestelmän valmistelemiseksi, vaikka EP on pysäyttänyt oman työnsä asiassa. Keskustelua on käyty myös teletunnistetietojen tallentamista koskevan direktiivin uudistamisesta (LVM). Sähköistä oikeudenkäyttöä koskevaa E-Justice -työtä jatketaan myös Kyproksen kaudella ja työlle on tarkoitus luoda myös oikeudelliset puitteet komission säädösehdotuksen pohjalta. Eurooppalainen sähköisen oikeuden portaali avattiin heinäkuussa Komissio on vuonna 2011 julkaissut politiikkatiedonantoja korruptiontorjunnasta, unionin taloudellisten etujen suojaamisesta (ml. kysymys Eurojustin tulevaisuudesta ja mahdollisesta eurooppalaisesta syyttäjäviranomaisesta) sekä vankeusasioista. Komission sisällä aihepiireihin liittyvä jatkovalmistelu on käynnissä. Ensimmäinen EU:n korruptiontorjuntaraportti on tarkoitus antaa vuonna Komissio on nopeuttanut Eurojustin uudistamisen ja eurooppalaisen syyttäjäviranomaisen valmisteluaikatauluja tarkoituksenaan antaa säädösehdotuksia asiasta jo vuonna Oikeus- ja sisäasioiden ja EU:n ulkosuhteiden yhteys on enenevässä määrin esillä erityisesti EU:n Venäjä-yhteistyössä ja yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Komissio on valmistellut siviilioikeuden ulkosuhdestrategiaa, joka oli tarkoitus julkaista jo vuoden 2011 aikana. Neuvoston OSA-ulkosuhdetyöryhmä on vakiintunut. EU:n laajentumisneuvotteluissa komission vuoden 2011 laajentumispaketin pohjalta ollaan entistä enemmän kiinnittämässä huomiota hakijamaiden oikeusvaltiokehitykseen ja ihmis- ja perusoikeustilanteeseen. Kroatia tullee liittymään unionin jäseneksi vuoden 6

7 2013 puolivälissä. Maan oikeuslaitosuudistusten toteutumista seurataan jäsenyyden toteutumiseen saakka. Myös Bulgarian ja Romanian yhteistyö- ja seurantamekanismin (CVM) mukainen monitorointi jatkuu. Komissio on heinäkuussa 2012 antanut kokonaisarvion siitä, miten Bulgaria ja Romania ovat edistyneet mm. oikeuslaitosten tehokkuutta ja korruption torjuntaa koskevien kriteerien täyttämisessä viiden vuoden EUjäsenyytensä aikana. Asia liittyy myös kokonaisvaltaiseen keskusteluun siitä, voivatko maat liittyä Schengen-alueeseen. Lissabonin sopimuksen voimaantulo on vahvistanut EU:n toimintaa ns. operatiivisen yhteistyön ja sisäisen turvallisuuden alalla. Uusi sisäisen turvallisuuden komitea (COSI) on vahvistamassa asemaansa ja komission vuoden 2011 lopulla julkaisema EU:n sisäisen turvallisuuden strategia luo komitealle työohjelmaa, jonka toteutumista vuosittain seurataan. Myös terrorismin torjunta säilyy OSA-neuvoston työn keskeisenä painopisteenä. Suomelle tärkeät, mutta hitaasti edenneet neuvottelut avoimuusasetuksen uudistamisesta päätyivät umpikujaan Tanskan puheenjohtajakaudella. Todennäköistä on, että Kypros pyrkii puheenjohtajakaudellaan ratkaisuun tietyistä helpoimmista neuvottelukysymyksistä, tai vaihtoehtoisesti siirtää hankkeen kokonaisuudessaan seuraavalle puheenjohtajamaalle Irlannille. Euroopan parlamentti on syksyllä 2012 hyväksymässä oma-aloitemietinnön hyvän eurooppalaisen hallinnon säädöksestä. Neuvottelut yhdenvertaisuusdirektiivistä jatkunevat Kyproksenkin puheenjohtajakaudella. Huomionarvoista kuitenkin on, että komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy erillinen direktiiviehdotus esteettömyydestä (European Accessibility Act). EU:n seuraavien rahoituskehysten ( ) valmistelu merkitsee päätöksiä oikeusalan EU-rahoituksen tulevista painopisteistä ja tasoista. Oikeusalan rahoitusohjelmia koskevat asetusneuvottelut saataneen päätökseen Kyproksen kaudella. Myös Kyproksen puheenjohtajakaudella EU-asioiden määrä ja monien EUhankkeiden yhteiskunnallinen merkittävyys tulevat asettamaan suuria haasteita oikeusministeriön voimavaroille. Haasteena on kansallisen lainvalmistelun rinnalla pystyä osallistumaan sekä komissiossa valmisteluvaiheessa olevien EUlainsäädäntöhankkeiden ennakkovalmisteluun ja vaikuttamiseen että neuvoston työryhmissä ja Euroopan parlamentissa vireillä oleviin neuvotteluihin erityisesti aktiivisessa integraatiokehityksessä olevilla oikeudenalueilla. Lainsäädäntöaktiviteetti sitoo myös EU-edustuston oikeusasioita hoitavien virkamiesten työn priorisoituihin neuvoston työryhmiin. Kaikkia työryhmäkokouksia, komissioyhteyksiä tai yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa ei nykyresursseilla pystytä kattamaan. Priorisointi on välttämätöntä. 7

8 3 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ 3.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus Tanskan puheenjohtajakauden päättyessä OSA-neuvosto hyväksyi lopullisesti kansainvälisiä perintöasioita (tuomioistuimen toimivalta, sovellettava laki, jäsenvaltiossa annetun päätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpano, eurooppalainen perintötodistus) koskevan asetuksen. Asetuksessa päästiin Suomen kannalta tyydyttävään loppuratkaisuun. Komissio antoi asetusehdotukset aviovarallisuuteen ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin liittyvistä kysymyksistä maaliskuussa Asetusehdotusten käsittely työryhmätasolla on käynnistynyt hitaasti ja neuvottelut jatkuvat Kyproksen pj-kaudella. Vuonna 2013 komission on tarkoitus antaa ehdotus vanhempainvastuuta ja avioliittoa koskevan asetuksen 2201/2003 uudistamisesta. Rooma I-asetuksella (593/2008) on luotu EU-säännöt kansainvälisluonteisiin sopimuksiin sovellettavasta laista ja Rooma II-asetus (864/2007) puolestaan määrää, mitä lakia sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovelletaan. Kun nämä asetukset hyväksyttiin, velvoitettiin komissio samalla tiettyihin jatkoselvityksiin. Komissio onkin valmistellut mm. liikenneonnettomuuksia, vieraan valtion lainsäädännön selvittämistä ja soveltamista, kunnianloukkauksia, vakuutussopimuksia ja kuluttajasopimuksia koskevia selvityksiä ja raportteja. Näistä ensimmäisenä on valmistunut tieliikenneonnettomuuksien aikarajoja koskeva selvitys. Komissio käynnisti heinäkuussa 2012 julkisen kuulemisen, jolla kerätään tietoja toisessa EUmaassa liikenneonnettomuuteen joutuneiden tilanteesta. Komissio antaa ehdotuksena Rooma II-asetuksen uudistamisesta tältä osin työohjelmansa mukaan vuoden 2012 aikana. EP on toukokuussa 2012 hyväksynyt päätöslauselman, jossa komissiota pyydetään tekemään ehdotus kunnianloukkausta ja yksityisyyden loukkaamista koskevien säännösten lisäämisestä Rooma II-asetukseen. Tähän mennessä Rooma II-asetus ei ole sisältänyt säännöksiä asiasta, sillä EP ja neuvosto eivät ole päässeet asiassa yhteispäätökseen. Komissio käynnisti joulukuussa 2010 antamallaan vihreällä kirjalla julkisen kuulemisen virallisten asiakirjojen liikkuvuuden helpottamisesta ja väestörekisteritietojen vaikutusten tunnustamisesta. Konsultaatio päättyi keväällä Lainsäädäntöehdotusta asiakirjojen laillistamiseen liittyvien muodollisuuksien poistamisesta odotetaan tältä pohjalta vuonna Ehdotuksen siviiliasiakirjojen (kuten syntymätodistus, adoptio, nimi) vaikutusten vastavuoroisesta tunnustamisesta komissio antaa mahdollisesti vuonna Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeuksia koskevaan EU-sääntelyyn. Sääntelyn tulee kuitenkin kohdella aviopareja ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä pareja yhdenvertaisesti. Suomi korostaa myös hyvää koordinaatiota perintö- ja aviovarallisuutta koskevien säädöshankkeiden valmistelussa. 8

9 Asiakirjojen laillistamisen osalta Suomi yhtyy sinänsä komission huoleen asiakirjojen käännösten kustannuksista ja menettelyyn kuluvasta ajasta. On kuitenkin huolehdittava myös siitä, että asiakirjojen aitous on taattu ja että niiden pohjalta kerätyt ja ylläpidettävät tietorekisterit, erityisesti väestörekisteritiedot, säilyvät luotettavina. Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ns. Haagin apostille-sopimuksen. Menettelyä voitaisiin nopeuttaa kansalaisten paremmalla tiedottamisella. Suomi kannattaa mahdollisuutta sähköisestä apostillesta sekä sähköisen apostille-rekisterin luomista Siviiliprosessioikeus Kesäkuun 2012 OSA-neuvostossa hyväksyttiin neuvoston kanta Bryssel I -asetuksen (tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla) uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on erityisesti ulkomaisten tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon tarvittavien välitoimien (eksekvatuuri) poistaminen. Kyproksen puheenjohtajakaudella tullaan käymään neuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa. Keskustelua on pitkään käyty siitä, miten unionitasolla voidaan tehostaa tuomioiden täytäntöönpanoa komission vuoden 2006 ja 2008 julkaisemien vihreiden kirjojen pohjalta (vihreä kirja velallisen omaisuuden läpinäkyvyydestä sekä vihreä kirja pankkitalletusten takavarikoinnista). Kesällä 2011 komissio antoi lainsäädäntöehdotuksen, jolla on tarkoitus luoda mekanismi, jolla varmistettaisiin tiedonkulku jäsenvaltioiden välillä velallisen pankkitalletuksista. Tavoitteena on tehostaa rajat ylittävien velkojen perintää. Neuvottelut asetusehdotuksesta jatkuvat Kyproksen kaudella. Siviiliprosessioikeuden alalla on vuonna 2012 käynnistymässä insolvenssiasetuksen 1346/2000 uudistaminen. Komissio on toteuttanut uudistuksen pohjaksi konsultaation, jonka vastausaika päättyi Vuonna 2013 komissio aikoo käynnistää tiedoksiantoasetuksen 1393/2007 (Service of Documents) uudistamisen. Vuonna 2013 komissio on suunnitellut antavansa vihreän kirjan siviiliprosessia koskevista minimistandardeista, vuonna 2014 lainsäädäntöehdotuksen EU:n siviiliprosessilainsäädännön johdonmukaisuuden parantamisesta ja vuonna 2014 vihreän kirjan kansainvälisestä yksityisoikeudesta. Suomi suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin Bryssel I-asetuksen kehittämiseksi. Muutoksista keskeisin on ns. eksekvatuurista luopuminen. Suomessa eksekvatuurimenettely on toteutettu niin, että käräjäoikeus julistaa toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. Menettelystä luopuminen edistäisi tuomioiden vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa EU:ssa. Muutos edellyttää kuitenkin asetukselta selkeyttä, yksinkertaisuutta ja sovellettavuutta. On myös turvattava asianosaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Suomi suhtautuu myönteisesti tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseen velallisen varallisuuden läpinäkyvyyttä ja pankkitalletusten takavarikointia koskevien komission vihreiden kirjojen pohjalta. Eurooppalaisen 9

10 turvaamistoimimenettelyn tulee olla käytettävissä kansallisten turvaamistoimien lisäksi eikä se voi korvata niitä. Insolvenssiasetuksen osalta Suomi katsoo, että asetusta olisi perusteltua muuttaa niin, että myös yksityishenkilön velkajärjestely kuuluisi sen soveltamisalaan EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa EU liittyi Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäseneksi huhtikuussa Liittymisen yhteydessä EU julisti valmiutensa selvittää mahdollisuuksia liittyä joihinkin olemassa oleviin Haagin konferenssin yleissopimuksiin. Komission selvitys asiasta valmistui keväällä 2008 ja sen perusteella päätettiin, että ensivaiheessa EU:n tulisi liittyä kolmeen perheoikeudelliseen instrumenttiin (v lastensuojeluyleissopimus, v elatusvelvoitteita koskeva konventio ja v elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva pöytäkirja) sekä oikeuspaikkasopimuksia koskevaan yleissopimukseen. Tähän mennessä on yllämainituista toteutunut EU:n liittyminen Haagin elatusapukonventioon, kun neuvosto kesällä 2011 hyväksyi päätöksen sopimuksen tekemisestä. Neuvoston 2008 päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pitänyt ratifioida Haagin vuoden 1996 lastensuojelusopimus omasta ja EU:n puolesta mennessä. Suomi ratifioi yleissopimuksen EU ei ole vielä pystynyt sopimusta ratifioimaan. Neuvosto ja EP ovat hyväksyneet valtuudet Haagin oikeuspaikkasopimuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittamiseen unionin puolesta ja sopimus on allekirjoitettu Komissio ei kuitenkaan vielä ole tehnyt ehdotusta sopimuksen ratifioimiseksi. Ehdotus on komission Tukholman ohjelmaa toteuttavassa toimintasuunnitelmassa aikataulutettu vuodelle Komissio on vuoden 2011 lopussa tehnyt päätösehdotukset neuvostolle siitä, että EU hyväksyisi yhtenäisesti kahdeksan uutta sopimusvaltiota (Armenia, Andorra, Albania, Singapore, Marokko, Seychellit, Gabon ja Venäjä) Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen. Ehdotuksen taustalla on komission näkemys, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee lapsikaappaussopimuksen alalla toimia yhtenäisesti suhteessa uusiin sopimusvaltioihin sen varmistamiseksi, että lapset unionin alueella ovat yhdenvertaisessa asemassa. Neuvostossa jäsenvaltiot ovat nostaneet esiin kysymyksen uusien sopimusvaltioiden allekirjoittamisessa noudatettavasta menettelystä. Ehdotukset uusiksi jäsenmaiksi voidaan komission mukaan hyväksyä eri tahtiin, jos neuvosto niin haluaa. Haagin lapsikaappaussopimusta sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä liittymisen. Asiasta ja EU:n toimivallasta on Tanskan pjkauden päätteeksi saatu neuvoston oikeuspalvelun lausunto. Suomi tukee EU:n aktiivista toimintaa Haagin konferenssin puitteissa maailmanlaajuisen sääntelyn ja sen toimivuuden kehittämiseksi. 10

11 Suomi pitää tärkeänä, että EU pyrkii ripeästi liittymään Haagissa neuvoteltuihin yleissopimuksiin, jos asetetut neuvottelutavoitteet on kohtuullisesti saavutettu. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EU liittyy lapsioikeudellisiin sopimuksiin mahdollisimman nopeasti. Suomi tukee Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen mahdollisimman laajaa soveltamista maailmassa edellyttäen, että sopimukseen liittyvät maat varmistavat sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon. Sopimusosapuolten keskusviranomaisen rooli on tässä keskeinen Siviilioikeudelliset määräykset muissa kansainvälisissä yleissopimuksissa Kyproksen puheenjohtajakaudella jatketaan Unidroit ssa ja UNCITRALissa (United Nations Commission on International Trade Law) käsiteltäviin hankkeisiin liittyvien neuvottelumandaattien käsittelyä (mm. UNCITRALin sähköisiä riitojenratkaisumenettelyjä koskeva hanke). Komission jo vuosia sitten antama ehdotus Euroopan neuvoston yhteydenpitoa lapsiin koskevan sopimuksen hyväksymisestä ei ole edennyt neuvostossa. Komission ehdotus neuvottelumandaatiksi Luganon yleissopimuksen (tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano) mukauttamiseksi EU:n elatusapuasetuksen sääntöihin on komission suunnitelmassa Tukholman ohjelman toteutumiseksi ajoitettu vuodelle 2010, mutta Tanskan kauden loppuun mennessä ei ehdotusta ole annettu. Ehdotus neuvottelumandaatiksi oikeudellisen yhteistyön laajentamiseksi EU:n ja Sveitsin, Norjan ja Islannin kanssa (asiakirjojen tiedoksianto ja todisteiden luovuttaminen) on ajoitettu vuodelle Vuodelle 2012 on ajoitettu arviointi kolmansien maiden osallistumisesta Luganon yleissopimukseen. Suomi pyrkii komissiolle annettavien neuvottelumandaattien osalta siihen, että kansainvälisissä sopimuksissa asetetaan tavoitteeksi maailmanlaajuisesti paras mahdollinen ja laajasti hyväksyttävä tulos. Siksi Suomi katsoo, että EU:lla on oltava myös valmiutta tarkistaa omaa sääntelyään. Suomi tukee sen selvittämistä, voitaisiinko Luganon sopimus avata myös uusille kolmansille maille Kollektiiviset oikeussuojakeinot Komissio julkaisi marraskuun 2008 lopulla vihreän kirjan Kuluttajan kollektiivisista oikeussuojakeinoista toteutettuaan oikeusvertailevaa tutkimusta jäsenvaltioissa käytössä olevista menettelyistä. Kuulemisen tulosten perusteella komissio toteutti täydentävän konsultaation kesällä 2009 ja jälleen uuden kuulemisen keväällä Sisämarkkinapakettia koskevassa tiedonannossaan komissio toteaa jälleen pohtivansa jatkotoimia kuulemisen pohjalta. Euroopan parlamentin JURI-komiteassa hyväksyttiin 11

12 asiasta mietintö joulukuussa Vihreän kirjan seurantatoimet on merkitty myös komission vuoden 2012 työohjelmaan, jonka mukaan Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelma tulee osoittamaan, miten kuluttajan oikeudet ja turvallisuus voivat tarjota sisämarkkinoilla asioiville kuluttajille turvallisen perustan. Mikäli tarvitaan kuluttajan oikeussuojaa, ryhmäkannetta koskevissa säännöissä kerrotaan miten kuluttajat ja yritykset voivat löytää toimivia ratkaisuja laajamittaisiin ongelmiin. Komissio jatkaa vuonna 2012 työskentelyä eurooppalaisten kollektiivisten oikeussuojakeinojen parissa aikaisempien konsultaatioiden pohjalta. Suomi on suhtautunut myönteisesti komission pyrkimyksiin selvittää jäsenvaltioiden kuluttajien kollektiivisia oikeussuojakeinoja sekä kuluttajien mahdollisesti sisämarkkinoilla kohtaamia ongelmia oikeussuojakeinoihin liittyen. Suomi on myös suhtautunut myönteisesti siihen, että kollektiivisten oikeussuojakeinojen käyttäminen tehdään mahdolliseksi kansallisella tasolla kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä riita-asioissa. Jos arvioidaan, että on tarpeen tehdä mahdolliseksi kollektiivisten oikeussuojakeinojen käyttö rajat ylittävissä tilanteissa, voisi EU:n tasoisiin toimenpiteisiin ryhtyminen olla tarkoituksenmukaista, jotta oikeussuojan saatavuus olisi tältä osin mahdollisimman samanlainen eri jäsenvaltioissa. Suomi pitää tarkoituksenmukaisena edetä kollektiivisten vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen kautta. 12

13 4 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Komissio on koonnut uuden EU:n kriminaalipolitiikkaa käsittelevän asiantuntijaryhmän, jonka perustamiskokous pidettiin Asiantuntijaryhmän tarkoituksena on keskustella EU:n rikosoikeuden keskeisistä kysymyksistä ja avustaa Euroopan komissiota. Ryhmän tavoitteena on parantaa EU:n lainsäädännön laatua rikosoikeuden alalla Lissabonin sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan uusien sääntöjen mukaisesti. Lissabonin sopimukseen sisältyy pöytäkirja nro 36 siirtymämääräyksistä, jotka koskevat myös poliisi- ja rikosoikeudellista yhteistyötä (entinen III pilari). Tarkoitus on, että ennen Lissabonin sopimusta hyväksytyt instrumentit muunnettaisiin direktiiveiksi ja muiksi tavanomaisiksi unionin lainsäädäntöinstrumenteiksi ennen vuonna 2014 päättyvää viiden vuoden siirtymäkautta. Näin vahvistettaisiin komission ja EU-tuomioistuimen toimivaltaa jo ennen siirtymäkauden päättymistä Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen Huhtikuun lopulla 2010 seitsemän jäsenvaltiota (BE, BG, EE, ES, AT, SI, SE) tekivät jäsenvaltioaloitteen direktiiviksi rikosoikeuden alan eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä. Vuoden 2011 lopulla OSA-neuvostossa päästiin sopuun direktiivin viimeisistäkin artikloista ja neuvottelut jatkuvat EP:n kanssa. Eurooppalaisella tutkintamääräyksellä on tarkoitus korvata olemassa oleva kv. oikeusapusääntely todisteiden hankkimista koskevilta osin. Komissio on ilmoittanut Tukholman ohjelmaa toteuttavassa toimintaohjelmassa antavansa oman ehdotuksensa todisteiden hankintaa rikosasioissa ja todisteiden hyväksyttävyyttä koskevasta kattavasta järjestelmästä. Tällaisen rinnakkaisen komission aloitteen valmistelu ei tiettävästi ole ajankohtaista. Tukholman ohjelmassa annettiin komissiolle toimeksianto tarkastella oikeudenmenetysten käyttöä jäsenvaltiossa ja laatia ehdotus asiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta. Komission Tukholman ohjelmaa toteuttavassa toimintasuunnitelmassa on ajoitettu lainsäädäntöehdotus oikeudenmenetysten vastavuoroisesta tunnustamisesta vuodelle Komission suunnitelmissa on ollut tarkistaa taloudellisia seuraamuksia koskevaa puitepäätöstä eli sakkopuitepäätöstä, mutta hanke ei ole edennyt. Vastavuoroisen tunnustamisen edellyttämää luottamusta on pyritty vahvistamaan aloittamalla EU-tason keskustelu myös vankeinhoidon alalla. Komissio julkaisi aiheesta vihreän kirjan kesäkuun alussa Euroopan parlamentti hyväksyi asiasta joulukuussa 2011 päätöslauselman, jossa se pyytää komissiolta lainsäädäntöaloitetta vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeuksista, luomaan vankilaolosuhteita koskevat vähimmäisstandardit sekä laatimaan aiheettomasti pidätettyjen tai tuomittujen korvauksia koskevat yhdenmukaiset normit. Komission mahdollisista jatkotoimenpiteistä ei vielä ole tarkempaa tietoa. 13

14 Suomi kannattaa todisteiden saatavuuden helpottamista ja todisteiden hankkimista koskevien EU-säännösten kokoamista yhteen instrumenttiin, joka perustuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Suomi pitää tärkeänä, ettei Suomen rikosprosessissa noudatettava vapaa todisteiden harkinta vaarannu. Suomi katsoo, että ajatus oikeudenmenetysten vastavuoroisesta tunnustamisesta edellyttää tarkkaa tapauskohtaista harkintaa, eikä sen tulisi johtaa oikeudenmenetysten harmonisointiin. Esimerkiksi Suomessa ei ole lainkaan ammattikieltoinstituutiota. Vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien, kuten vankien siirtoa koskevan puitepäätöksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomainen voi luottaa toisen jäsenmaan vankilaolojen olevan inhimillisiä ja täyttävän tietyt vähimmäisstandardit. Suomi kannattaa sitä, että komissio selvittää vangitsemiseen liittyviä kysymyksiä. On kuitenkin vältettävä päällekkäistä työtä Euroopan neuvoston kanssa ja hyödynnettävä EN:n asiantuntemusta. EU:n on omalta osaltaan edistettävä EN:n vankilastandardien toimeenpanoa Aineellinen rikosoikeus Kesäkuun 2011 OSA-neuvostossa hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevasta direktiivistä, jolla ajantasaistetaan EU:n rikoslainsäädäntöä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa saatiin lähes päätökseen Tanskan johdolla. Komissio on selvittämässä erillisenä hankkeena myös kysymystä siitä, tuleeko henkilötietojen väärinkäyttöä säännellä EU:ssa. Tanskan kaudella aloitettiin neuvottelut direktiivistä, joka velvoittaa jäsenvaltiot asettamaan rikosoikeudellisia seuraamuksia markkinoiden vääristämisestä ja sisäpiiritiedon väärinkäyttämisestä. Direktiiviehdotus velvoittaa kriminalisoimaan ko. teot, mutta ei aseta minimivaatimuksia rangaistustasoista. On kuitenkin mahdollista, että kysymys nousee esiin myöhemmissä neuvotteluissa esim. EP:n kanssa. Direktiivineuvottelut pyritään viemään päätökseen Kyproksen puheenjohtajakauden aikana. Komissio antoi lisäksi muutetun ehdotuksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa direktiiviä niin, että siinä selkeästi kiellettäisiin myös viitearvojen, kuten libor- ja euribor- korkojen, manipulointi. Komission ehdotus direktiiviksi rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa, ns. konfiskaatiodirektiivi, annettiin maaliskuussa Direktiiviehdotuksen tavoitteena on laajentaa nykyisestä jäsenvaltioiden velvoitteita rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä sekä tuomitsemisesta menetetyksi. Sillä parannettaisiin jäsenvaltioiden mahdollisuuksia puuttua rikoshyötyyn ja saada rikollisella toiminnalla hankittuja varoja tuomituksi valtiolle nykyistä tehokkaammin. Kyproksen tavoitteena on saavuttaa yleisnäkemys direktiivistä omalla pj-kaudellaan. Komissio julkaisi keväällä 2011 päätteeksi tiedonannon Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta. Heinäkuussa 2012 komissio antoi direktiiviehdotuksen EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunnasta 14

15 rikosoikeudellisin keinoin (ks. myös luku 4.4.). Direktiiviehdotus sisältää säännökset unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvasta petoksesta sekä petokseen liittyvistä muista unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavista rikoksista, kuten rahanpesusta ja lahjonnasta. Ehdotus sisältää myös rangaistuslajeja ja -tasoja koskevat säännökset. Komissio ehdottaa direktiivissä ensimmäistä kertaa yhteistä EU-tason sääntelyä rikosten vähimmäisseuraamuksista. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy direktiiviehdotus euron väärentämisestä rikosoikeudellisin sanktioin (puitepäätöksen 2000/383 korvaaminen direktiivillä). Vuonna 2012 komissio tulee todennäköisesti antamaan myös rikosoikeudellisen direktiiviehdotuksen huumausainekaupan torjumisesta. Uusi direktiivi korvaisi puitepäätöksen 2004/757. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy myös ehdotus ympäristö- ja alusjätedirektiivistä, joissa pyritään yhdenmukaistamaan lainsäädäntöjä, tehostamaan tarkastusmekanismeja sekä kansallisten tuomioistuinten roolia EU:n ympäristölainsäädännön toimeenpanossa tarkoituksenaan rikkomustapausten vähentäminen. Euroopan parlamentti antoi vastauksena komission syksyn 2011 tiedonantoon mietinnön EU:n lähestymistavasta rikosoikeuteen. Mietinnössään parlamentti katsoi, että EP ja neuvosto voivat SEUT 83 artiklan mukaisesti säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä. Rikoslain ydinalueet on kuitenkin jätettävä jäsenvaltioiden säänneltäväksi.. Suomi katsoo, että rikosoikeuden alalla yhteistyön tulisi edelleen perustua vastavuoroiseen tunnustamiseen. Harmonisoinnin tulisi keskittyä vakavimpiin rajat ylittäviin rikoksiin, kuten ihmiskauppaan, tietoverkkorikollisuuteen ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Rangaistusasteikkojen osalta neuvotteluissa tulisi ottaa huomioon eri jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmät ja erityisesti kansallisten rikosoikeusjärjestelmien sisäinen johdonmukaisuus tulisi turvata. Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n yhteiseen toimintaan vakavien tietojärjestelmiin kohdistuvien rikosten torjunnassa. Neuvostossa saavutettu neuvottelutulos vastaa suurelta osin Suomen tavoitteita. On tärkeää, että tavoitteiden toteutuminen varmistetaan myös neuvotteluissa Euroopan parlamentin kanssa. Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n yhteiseen toimintaan arvopaperimarkkinoiden vakavimpien väärinkäytösten torjunnassa. Rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevan direktiiviehdotuksen kanssa samaan aikaan annettu asetusehdotus sisältää ehdotukset hallinnollisista seuraamuksista. Neuvotteluissa tulisi pyrkiä varmistamaan se, etteivät ehdotukset hallinnollisista ja rikosoikeudellisista seuraamuksista johda päällekkäisiin seuraamuksiin ne bis in idem -periaatteen vastaisesti. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen direktiiviksi rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa. Suomi 15

16 yhtyy komission perusteluihin siitä, että jäädyttämiseen ja menettämisseuraamuksiin liittyvää lainsäädäntöä lähentämällä voidaan tehostaa toimia rikoshyödyn takaisinsaamiseksi koko EU:n alueella. Lainsäädäntöä lähentämällä myös voidaan lisätä jäsenvaltioiden luottamusta toistensa järjestelmissä tehtyjä päätöksiä kohtaan ja sitä kautta edistää vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien toimivuutta käytännössä. Suomi kannattaa yleisesti toimia, joilla pyritään suojaamaan EU:n taloudellisia etuja rikolliselta toiminnalta. Vahvistettu Eurojust, muut EU-instrumentit, kuten parhaillaan valmisteltavana oleva eurooppalainen tutkintamääräys, antavat jäsenvaltioille tähän laajat ja tehokkaat mahdollisuudet myös rikosoikeudellisen yhteistyön alalla (ks. myös luku 4.4). 4.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema Suomelle keskeinen prioriteetti on Tukholman ohjelmaan liitetyn prosessuaalisia oikeuksia koskevan tiekartan toteuttaminen. Tiekartan ensimmäinen hanke (oikeus käännökseen ja tulkkaukseen) hyväksyttiin lopullisesti syksyllä Puolan kaudella 2011 vietiin päätökseen neuvottelut tiekartan toisesta askeleesta eli direktiivistä, joka koskee syytetyn tai epäillyn oikeutta saada tietoa oikeuksistaan ( letter of rights ). Tanskan puheenjohtajakaudella saatiin määräenemmistöllä vaikeiden neuvottelujen jälkeen hyväksyttyä neuvoston kanta kolmannesta hankkeesta, joka koskee oikeutta avustajaan ja yhteydenpitoon. Neuvottelut tältä osin jatkuvat EP:n kanssa Kyproksen kaudella. Tiekartan toteuttaminen jatkuu vuoden 2012 komission työohjelmaan sisältyvällä direktiiviehdotuksella, jolla määrättäisiin haavoittuvassa asemassa olevien erityisistä suojatakeista. Komission direktiiviehdotus oikeudesta avustajaan ei sisällä alkuperäisten suunnitelmien mukaista sääntelyä oikeudesta oikeusapuun rikosprosessin aikana, josta komissio on sitoutunut antamaan lainsäädäntöehdotuksen vuonna Vuonna 2013 komissio aikoo antaa vihreän kirjan prosessuaalisten oikeuksien laajentamisesta myös sen jälkeen, kun vuoden 2009 tiekartta on toteutettu. Rikosten uhrien asema ja oikeudet ovat myös Kyproksen puheenjohtajakauden prioriteetteja. Kesällä 2011 hyväksyttiin tiekartta tulevista toimenpiteistä uhrien aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi. Neuvottelut direktiiviehdotuksesta koskien rikoksen uhrin asemaa rikosoikeudenkäynnissä (puitepäätöksen 2001/220/YOS uudistaminen) on tarkoitus viedä päätökseen Kyproksen pj-kauden alussa. Osana laajempaa uhripakettia komissio teki toukokuussa 2011 ehdotuksen asetukseksi, joka mahdollistaisi siviiliprosessissa annettujen lähestymiskieltojen vastavuoroisen tunnustamisen. Kypros jatkaa neuvotteluja omalla kaudellaan. Komissio ehdotus rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin (2004/80/EY) uudistamiseksi annettaneen vuonna Euroopan parlamentti on hyväksynyt useita päätöslauselmia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Euroopan neuvostossa on hyväksytty naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sukupuolisidonnaista väkivaltaa ja perheväkivaltaa koskeva yleissopimus. Komissio valmistelee EU:n strategiaa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. 16

17 Suomi katsoo, että EU:n rikosoikeusyhteistyössä tarvitaan syytettyjen ja epäiltyjen oikeuksia vahvistavia instrumentteja. Yhteisillä säännöillä lisättäisiin kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaan ja jäsenmaiden luottamusta toistensa järjestelmiin. Näin luotaisiin paremmat edellytykset oikeudellisten päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle. Suomi pitää tärkeänä prosessuaalisia oikeuksia koskevan tiekartan toteuttamista osana Tukholman ohjelmaa. On tärkeää, että EU-lainsäädäntö on Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sitä koskevan tuomioistuinkäytännön mukaista. Suomi kannattaa rikoksen uhrin aseman parantamiseksi tehtävää työtä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvan uhrin asemaan sekä uhrin lisäkärsimyksen välttämiseen. Samoin on ehkäistävä riskiä joutua uudelleen rikoksen uhriksi. Uhrin kanssa tekemisissä olevien henkilöiden koulutuksella on tässä tärkeä merkitys. Suomi suhtautuu myönteisesti asetusehdotukseen, joka koskee siviiliprosessissa annettujen lähestymiskieltojen vastavuoroista tunnustamista. Suomen tavoitteena on käytännössä toimivan, osapuolten oikeusturvanäkökohdat huomioon ottavan suojelutoimenpiteiden tunnustamisjärjestelmän luominen. Edelleen tavoitteena on, että asetuksen piiriin kuuluisivat kaikki suojelutoimenpiteet, jotka eivät tule katetuiksi rikosoikeudellisen yhteistyön alan eurooppalaisella suojelumääräyksellä. 4.4 Eurojust Lissabonin sopimuksen tultua voimaan käynnistyi keskustelu sopimuksen SEUT 86 artiklassa nimetyn Euroopan syyttäjäviraston perustamisesta Eurojustin pohjalta. Keskustelua on pohjustanut vuoden 2011 tiedonanto Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta (ks. myös luku 4.2.). Komissio on kytkenyt Euroopan syyttäjäviraston valmistelut Eurojustin uudistamiseen ja on ilmoittanut antavansa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan syyttäjäviraston perustamisesta vuonna Eurojustin kehittämiseen vaikuttaa myös komission toteuttama EU-virastojen arviointi. Toimenpiteisiin EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi kuuluu myös valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvan EU:n petoksentorjuntaviraston Olafin uudistaminen. Komissio pyrkii kokonaisvaltaiseen strategiaan EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi. Eurojustin ja kolmansien maiden välisistä yhteistyösopimuksista käynnissä ovat neuvottelut Venäjän, Ukrainan, Albanian, Moldovan ja Kap Verden kanssa. Lissabonin sopimuksen myötä olisi säädettävä menettelytavoista EP:n ja kansallisten parlamenttien osallistumisesta Eurojustin arviointiin. Komission ehdotus vastaavan mekanismin luomiseksi Europolin osalta annettiin vuoden 2010 lopulla. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy vastaava aloite Eurojustin uudistamisesta, mutta se on viivästymässä vuoteen OSA-sektorin yhteisten arviointien (yhteinen toiminta 97/827/JHA) osalta on käynnissä kuudes arviointikierros, jonka aiheena on Eurojust- ja Euroopan oikeudellista verkostoa koskevien päätösten kansallinen täytäntöönpano ja 17

18 koordinaatio. Instrumenttien täytäntöönpanoa Suomessa arvioidaan vertaisarviointiprosessissa syksyllä Myös EU:n poliisiviraston Europolin perustamissäädös uudistetaan asetukseksi ja komission ehdotusta tältä osin odotetaan jo vuoden 2012 lopulla. Komission suunnitelmissa on mm. selventää Eurojustin ja Europolin toimivaltarajoja. Vuonna 2008 hyväksytty uusi Eurojust-päätös ja muut EU-instrumentit antavat Suomen mielestä jäsenvaltioille laajat ja tehokkaat mahdollisuudet hyödyntää Eurojustia. Vasta kun uuden Eurojust-päätöksen implementoinnista ja soveltamisesta on saatu riittävästi kokemuksia, voidaan arvioida sitä, mihin suuntaan Eurojustia tulisi pidemmällä aikavälillä kehittää SEUT 85 artiklan nojalla. Mahdollisen eurooppalaisen syyttäjäviranomaisen toimivaltuudet liittyvät oleellisesti jäsenvaltioiden viranomaisten julkisen vallan käyttöön ja erityisesti Suomen perustuslain syyttäjälaitosta koskevan 104 alaan. Lissabonin sopimusta valmisteltaessa Suomen kanta syyttäjäviraston perustamiseen on ollut kielteinen. On tärkeää, että unionin taloudellisia etuja koskevasta rikollisuudesta ja näiden rikosten tutkinnasta ja syytteeseen asettamisesta on analyyttista tietopohjaa, jotta voidaan arvioida, mitä ongelmia mahdollisella uudella toimijalla halutaan ratkaista, mitä muita vaihtoehtoja rajat ylittävän yhteistyön parantamiseen on ja mikä olisi kunkin ratkaisuvaihtoehdon lisäarvo ja kustannukset EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta Rajat ylittävän rikollisuuden muodoista EU:n toiminnan keskiössä on terrorismin torjunta. Tanskankin puheenjohtajakauden päätteeksi EU:n terrorismikoordinaattori antoi neuvostolle säännönmukaisen raporttinsa ja laati toimintasuosituksia jatkotyölle. Painopisteenä on viimeaikoina ollut mm. keskustelu terrorismin torjuntaan liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Komission on tarkoitus antaa vuoden 2012 aikana asetusehdotuksen terrorismista epäiltyjen henkilöiden varojen jäädyttämiseksi EU:ssa. Marraskuussa 2011 komissio antoi ensimmäisen vuosiraportin EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamisesta. Kyproksen kaudella komissio tulee antamaan järjestyksessä toisen vuosiraportin strategian toteuttamisesta. EU:n sisäisen turvallisuuden työlle on asetettu viisi strategista tavoitetta: 1) kansainvälisten rikollisverkostojen hajottaminen 2) terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy 3) tietoverkkoturvallisuuden parantaminen 4) rajavalvonnan vahvistaminen 5) kriisi- ja katastrofivalmiuksien parantaminen Lissabonin sopimuksen mukainen uusi sisäisen turvallisuuden operatiivinen komitea (COSI) työskentelee aktiivisesti. Komitean tehtävänä on koordinoida 18

19 operatiivista yhteistyötä sisäisen turvallisuuden alalla. EU:n sisäisen turvallisuuden strategian kehittäminen, seuranta ja täytäntöönpano on määritelty yhdeksi sisäisen turvallisuuden komitean COSI:n tehtävistä. Suomen osallistumista COSI:n työhön koordinoi sisäasiainministeriö. OM:n osallistumisen kautta varmistetaan mm. syyttäjänäkökulman esiin tuominen. Komissio julkaisi ns. korruptiontorjuntapaketin, joka perustuu Tukholman ohjelman toteuttamiseen sekä Euroopan parlamentin toiveisiin. Paketin sisältämässä tiedonannossa korruption torjunnasta EU:ssa komissio kertoo julkaisevansa vuodesta 2013 lähtien kahden vuoden välein EU:n korruptiontorjuntaraportin, jossa arvioidaan korruption vastaisia toimia EU:ssa, kartoitetaan suuntauksia ja heikkouksia sekä pyritään edistämään vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Raportin laatimista varten on perustettu komission asiantuntijaryhmä sekä kansallisten kirjeenvaihtajien verkosto. Komissiolta odotetaan myös ehdotusta EU:n liittymiseksi GRECO:on (Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä). Toimet uuden terrorismin rahoituksen vastaisen sekä rahanpesudirektiivin valmistelusta alkoivat vuonna The Financial Action Task Force (FATF) antoi helmikuussa 2012 joukon suosituksia kansainvälisistä standardeista, jonka perusteella komissio laati selvityksen vuoden 2005 rahanpesu -ja terrorismin rahoittamisdirektiivin soveltamisesta jäsenmaissa. Selvityksessä esitettyjen parannusten perusteella komission suunnitelmissa on esittää uusi rahanpesudirektiivi syksyn 2012 aikana. Uudessa direktiivissä on tarkoitus käsitellä erityisesti tietosuojaa, rajojen ylittävän valvontajärjestelmän vahvistamista sekä rahoitustietoyksiköiden välisen yhteistyön lujittamista. Komissio julkaisi ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian vuosiksi Strategiaan viisi ensisijaista tavoitetta ovat: ihmiskaupan ehkäiseminen, uhrien suojelu ja tukeminen, ihmiskauppiaiden syytteeseen asettaminen, tärkeimpien toimijoiden välisen koordinoinnin lisääminen sekä tietämyksen lisääminen ihmiskaupan kaikkiin muotoihin liittyvistä uusista huolenaiheista. Kypros kerää jäsenvaltioilta tietoa ihmiskaupan uhrien suojelusta rikosprosessissa. Euroopan parlamentti on perustanut uuden väliaikaisen erityiskomitean (CRIM) järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun käsittelyä varten. Komitean tarkoituksena on valmistella raportteja, joissa analysoidaan ja arvioidaan järjestäytyneen rikollisuuden, korruption sekä rahanpesun tilannetta sekä esitellään EP:n täysistunnolle toimenpide- ja aloite-ehdotuksia. Suomi korostaa sisäisen turvallisuuden työssä kokonaisturvallisuuden laajaalaista näkökulmaa ja ennaltaehkäisyn merkitystä. Tärkeää on varmistaa perusoikeusnäkökulman ja oikeusviranomaisten näkökulman huomioon ottaminen sisäisen turvallisuuden EU-työssä. Komission käynnistämä EU:n oma korruptioraportointimekanismi on tervetullut ja antaa mahdollisuuden varmistaa EU:n korruptiotilanteen seuranta vertailukelpoisen tiedon pohjalta. Se tukee Suomen tavoitetta kehittää unionin sisällä keinoja vahvistaa oikeusvaltiota jäsenvaltioissa. Unionin laajentumispolitiikka ja EU:n ajankohtainen tilanne tekevät tästä tavoitteesta 19

20 entistä tärkeämmän. On tärkeää, että EU:n arviointimenettely hyödyntää ja täydentää olemassa olevia kansainvälisiä korruption arviointimenettelyjä (YK, EN/GRECO, OECD) eikä johda päällekkäiseen työhön. Suomi pitää komission uutta ihmiskauppastrategiaa erittäin tervetulleena. Sekä EU:n puitteissa että kansainvälisellä tasolla on useita aloitteita ihmiskaupan torjumiseksi ja sen vuoksi on hyvä, että strategialla pyritään luomaan kehys olemassa ja suunnitteilla oleville aloitteille. On kuitenkin vältettävä sitä, että tämän strategian toimeenpanon yhteydessä tehtäisiin uusia päällekkäisiä aloitteita tai toimintoja. Ennen uusien esitysten tekemistä, olisi hyvä koota yhteen mitä on tehty ja millaisia tuloksia saavutettu. Suomi painottaa, että ihmiskaupan vastaisessa työssä on tärkeää korostaa ihmisoikeuksien kunnioitusta ja uhrilähtöisyyttä Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa Tukholman ohjelmassa komissiota pyydettiin vuonna 2010 toimittamaan neuvostolle luettelo maista, jotka ovat ilmaisseet komissiolle halukkuutensa tehdä EU:n kanssa rikosoikeudellisia oikeusapu- ja luovuttamissopimuksia. Listaa ei ole laadittu eikä uusia oikeusapu- ja luovuttamissopimuksia ole vireillä. Tähän liittyen neuvoston puitteissa (CATS) on kuitenkin keskusteltu siitä, millaisten kriteerien pohjalta EU:n mahdollisia tulevia sopimuskumppaneita voitaisiin arvioida ja valita. Samoin neuvoston puitteissa on keskusteltu tarpeesta yhtenäistää EU:n ulkosuhdesopimusten sisältämiä säännöksiä rikosoikeudellisista asioista. Ulkoasiainministeriön toimialalla vuonna 2010 saatiin päätökseen neuvottelut monenkeskisestä väärentämisen vastaisesta kauppasopimuksesta (ACTA). Hankkeeseen liittyi rikosoikeudellisia kysymyksiä. Komissio on vienyt sopimuksen EU-tuomioistuimeen sen arvioimiseksi, onko sopimuksessa mahdollisesti perusoikeuksia rajoittavia tekijöitä. Suomi on päättänyt lykätä ACTA-sopimuksen ratifiointia. Heinäkuussa 2012 Euroopan parlamentti päätti hylätä sopimuksen. Vireillä on myös neuvotteluja useista EU:n kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista sekä talous- ja kauppasopimuksista (mm. Kanada, Kiina, Libya, Intia), jotka sisältävät myös oikeusministeriön toimialaan liittyvää sääntelyä. Rikosoikeudellisia kysymyksiä ja muita oikeusministeriön toimialaan liittyviä kysymyksiä sisältyy myös muihin sellaisiin kansainvälisiin sopimusneuvotteluihin, joita koskevat kannat koordinoidaan EU:ssa. Vireillä on sopimusneuvottelut WHO:n tupakkakonvention puitteissa neuvoteltavasta lisäpöytäkirjasta koskien tupakkatuotteiden laitonta kauppaa. Pöytäkirja on tarkoitus allekirjoittaa syksyllä Vastuuministeriöt hankkeessa ovat STM ja VM. Valmisteluja jatketaan EU:n liittymiseksi Euroopan neuvoston rikoksen tuottaman hyödyn ja terrorismin rahoituksen rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevaan yleissopimukseen. Alkuvuonna 2009 hyväksyttiin allekirjoitusvaltuudet yleissopimuksen allekirjoittamiseksi. 20