OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA KYPROKSEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA KYPROKSEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.7. 31.12.2012"

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA KYPROKSEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö Käsitelty EU-johtoryhmässä

2 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA KYPROKSEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA ( ) YLEISET LÄHTÖKOHDAT YHTEENVETO SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus Siviiliprosessioikeus EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa Siviilioikeudelliset määräykset muissa kansainvälisissä yleissopimuksissa Kollektiiviset oikeussuojakeinot RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen Aineellinen rikosoikeus Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema Eurojust EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa TIETOSUOJA, PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS Tietosuoja Perusoikeudet ja EU-kansalaisuus Yhdenvertaisuus (TSTK-neuvosto) Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet (YAN) OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N RAHOITUSOHJELMAT Oikeudelliset verkostot Sähköinen asiointi oikeusalalla (e-justice) Oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET EU-USA -suhteet EU-Venäjä -suhteet EU:n laajentuminen (UAN) Siviilikriisinhallinta (UAN) KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS Kuluttajansuoja (KIKY-neuvosto) Yhtiöoikeus (KIKY-neuvosto) Kuljetusoikeus (liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto) Rahoitusmarkkinasääntely (ECOFIN) Sopimusoikeus ja yhteinen eurooppalainen kauppalaki EUROOPAN UNIONIN KEHITTÄMINEN Institutionaaliset kysymykset Parempi sääntely (KIKY-neuvosto, ECOFIN) Avoimuus, hyvä hallinto EU:n tuomioistuinjärjestelmä (YAN, KIKY-neuvosto)

3 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA KYPROKSEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA ( ) 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Tähän muistioon on koottu ajankohtaiset EU-asiat oikeusministeriön toimialalla loppuvuonna Muistioon on myös lyhyesti kirjattu oikeusministeriön kannalta keskeisiä Suomen kantoja ajankohtaisiin EU-hankkeisiin. Muistio on luonteeltaan oikeusministeriön kokonaisvaltaista EU-valmistelua palveleva epävirallinen työasiakirja, jota ei ole käsitelty EU-koordinaatiojärjestelmän puitteissa. Muistiota päivitetään puolivuosittain ja tarvittaessa. Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat oikeus- ja sisäasiainneuvostossa käsiteltävät oikeusasiat sekä kilpailukykyneuvostossa ja ECOFIN-neuvostossa päätettävät kuluttajansuojan edistäminen sekä sopimus- ja yhtiöoikeudellinen sääntely. Yleistä esine- ja vahingonkorvausoikeutta sekä kuljetussopimusoikeutta samoin kuin esimerkiksi rikosoikeudellisia ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä käsitellään muidenkin neuvostokokoonpanojen alaisissa hankkeissa. Oikeusministeriö vastaa myös TSTK-neuvostossa käsiteltävän yhdenvertaisuusdirektiivin valmisteluista. Toimialaan kuuluvat myös eräät EU:n toiminnan avoimuutta ja kansanvaltaisuutta koskevat institutionaaliset kysymykset sekä EU:n lainsäädännön laadun kehittämiseen liittyvät kysymykset. Yleisinä tavoitteina oikeusministeriö painottaa erityisesti perusoikeuksien toteutumista sekä avoimuuden, hyvän hallinnon, lainsäädännön laadun ja oikeusturvan kehittämistä EU:ssa. Ministeriön tavoite EU:ssa on sellaisen yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen, jossa jäsenvaltioiden rajat eivät estä unionin kansalaisten oikeuksien toteutumista eivätkä rikosten torjuntaa ja jossa perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, eivät vain EU:n kansalaisille. Tavoitteeseen pyritään tukemalla vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen monivuotisen ohjelman toteuttamista vuosina (Tukholman ohjelma) valtioneuvoston EU-selonteossa (16/2009) asetetun tahtotilan mukaisesti. Komission keväällä 2010 julkaisema tiedonanto Tukholman ohjelman toteuttamisesta sisältää yli kolmensadan toimenpiteen luettelon. Oikeusministeriö antoi tältä pohjalta keväällä 2010 eduskunnalle selvityksen Suomen painopisteistä Tukholman ohjelman toteuttamiseksi oikeusasioissa (OM ). Kyproksen kaudella ollaan Tukholman ohjelman toteuttamisessa puolivälissä. Kyproksenkin EU-puheenjohtajakautta leimaavat talous- ja rahoituskriisin jälkitoimet. Kypros jatkaa viimeisenä kolmen puheenjohtajamaan ohjelman toteuttamista triossa, johon kuuluvat myös Puola (loppuvuosi 2011) ja Tanska (alkuvuosi 2012). Seuraava puheenjohtajamaa on Irlanti. Työohjelma ja muuta informaatiota Kyproksen puheenjohtajuuskaudesta on internet-sivuilla: Suurimmat haasteet EU-työssä liittyvät Kyproksen puheenjohtajakaudella EU:n tietosuojasääntelyn uudistamiseen, eurooppalaisen kauppalain valmisteluun ja todisteiden keräämistä koskevan eurooppalaisen tutkintamääräyksen valmisteluun sekä EU:n avoimuusasetuksen uudistamiseen. Varsinkin näiden hankkeiden osalta 3

4 haasteet liittyvät paitsi sisältöön myös suunnitelmalliseen vaikuttamiseen erityisesti Euroopan parlamentissa. Ennakkovaikuttamisen näkökulmasta keskeisiä lähitulevaisuuden hankkeita ovat mm. Eurojustin uudistaminen ja mahdollisen Euroopan syyttäjäviranomaisen perustaminen (komission ehdotus 2013), EU:n yhtiöoikeudellisen lainsäädännön uudistaminen sekä mahdollinen hyvää hallintoa koskeva EU-säädös. Vaikuttamistyötä toteutetaan olemassa olevien resurssien puitteissa sekä virkamies- että poliittisella tasolla. 4

5 2 YHTEENVETO Siviilioikeuden alalla jatkuu vilkas lainsäädäntötyö, jonka komissio on kytkenyt sekä EU-kansalaisten käytännön elämän helpottamiseen että sisämarkkinoiden uudistamistyöhön. Tanskan puheenjohtajakaudella saatiin lopullisesti hyväksyttyä kansainvälisiä perintöasioita koskeva asetus. Kyproksen kaudella työ jatkuu aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeuksia koskevasta lainvalinta- ja toimivaltasääntelystä. Tanska ei puheenjohtajakaudellaan priorisoinut eurooppalaisen sopimusoikeuden kehittämistä eli ristiriitaisen vastaanoton saaneen yhteisen eurooppalaisen kauppalain valmistelua. Erityisesti komissio ja EP veivät kuitenkin hanketta eteenpäin ja Kyproksen kaudella valmistelussa edetään sisältökysymyksiin. Kyproksen puheenjohtajakaudella jatketaan parlamentin kanssa myös neuvotteluja kulutusluottodirektiivin sisarhankkeesta, joka koskee asuntoluottoja. Siviilioikeuden, erityisesti sopimusoikeuden, kuluttajan oikeuksien ja yhtiöoikeuden tavoitteita sisältyy myös EU:n uuteen sisämarkkinastrategiaan ja sähköisen kaupan toimintasuunnitelmaan. Siviiliprosessioikeuden hyvin keskeinen lainsäädäntöhanke on ehdotus mm. tuomioiden täytäntöönpanoa koskevan Bryssel I-asetuksen uudistamisesta. Kyproksen tavoitteena on asetusneuvottelujen päättäminen EP:n kanssa. Kypros pyrkii saamaan päätökseen myös neuvottelut tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseen tähtäävästä hankkeesta, jonka tarkoituksena on luoda menettely pankkitalletuksia koskevaksi turvaamistoimeksi. Päätökseen vietäneen myös neuvottelut vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä koskevasta lainsäädäntöpaketista, josta neuvoston kanta saatiin hyväksyttyä Tanskan kaudella. Komissiolta odotetaan vuonna 2012 ehdotusta insolvenssiasetuksen uudistamisesta sekä säädösehdotusta asiakirjojen laillistamisvaatimusten poistamisesta. Aineellisen rikosoikeuden alalla komissio antoi Kyproksen pj-kauden alkaessa direktiiviehdotuksen EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi petokselta. Neuvottelut ovat myös alkaneet uudesta konfiskaatiota ja varojen jäädyttämistä koskevasta direktiiviehdotuksesta. Käsittelyssä neuvostossa on myös direktiiviehdotus arvopaperimarkkinoiden vääristämisen ja sisäpiiritiedon väärinkäytön torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin. Euroopan parlamentin kanssa oli Tanskan kaudella tarkoitus viimeistellä neuvottelut direktiivistä tietojärjestelmiin kohdistuvien hyökkäysten torjumisesta, mutta työ keskeytyi instituutioiden välisen kiistan takia. Komissio valmistelee 2012/2012 rikosoikeudellisia lainsäädäntöehdotuksia myös huumausainekaupasta ja euron väärentämisestä. Suomelle keskeinen prioriteetti on Tukholman ohjelmaan liitetyn, prosessuaalisia oikeuksia koskevan tiekartan toteuttaminen. Tiekartan toteuttamisessa on edetty kolmanteen hankkeeseen, kun Tanskan kaudella saatiin vaikeiden neuvottelujen jälkeen määräenemmistöllä hyväksyttyä neuvoston kanta epäillyn ja syytetyn oikeudesta avustajaan. Neuvotteluista EP:n kanssa ennakoidaan vaikeita. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy säädösehdotus haavoittuvassa asemassa olevien erityisistä suojatakeista. Lisäksi komissio on sitoutunut antamaan direktiiviehdotuksen epäillyn ja syytetyn oikeudesta oikeusapuun vuoden 2013 aikana. 5

6 Kypros jatkaa prioriteettina työtä rikoksen uhreja koskevan EU-sääntelyn vahvistamiseksi. Kyproksen kauden alussa on tarkoitus viimeistellä neuvoston ja EP:n ensimmäisen lukemisen sopu uudesta rikosuhridirektiivistä. Kyproksen tavoitteena on myös viimeistellä työ, joka tähtää lähestymiskieltojen vastavuoroiseen tunnustamiseen. Rikosoikeudellinen lähestymiskieltoinstrumentti hyväksyttiin loppuvuonna 2011 ja Kyproksen kaudella jatketaan sitä täydentävän siviilioikeuden alan instrumentin käsittelyä. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy ehdotus uhreille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin uudistamisesta. Rikosoikeudellisen yhteistyön laajin vireillä oleva lainsäädäntöhanke on eurooppalainen tutkintamääräys, jolla pyritään uudistamaan ja kokoamaan yhteen todisteiden hankkimista koskeva EU-sääntely. Kyproksen pj-kaudella asiasta neuvotellaan EP:n kanssa joulukuun 2011 OSA-neuvostossa hyväksytyn yleisnäkemyksen pohjalta. Henkilötietojen suoja on yksi Kyproksen puheenjohtajuuden keskeisistä teemoista. Komissio antoi tammikuussa 2012 asetusehdotuksen henkilötietojen yleisestä suojasta ja käsittelystä sekä direktiiviehdotuksen henkilötietojen suojasta poliisija rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Tavoitteeksi on asetettu, että tietosuojauudistuksesta päästään sopuun vuonna Kolmasmaaneuvotteluista vireillä ovat neuvottelut Kanadan kanssa matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihtamisesta. Sopimus Australian kanssa tehtiin Puolan puheenjohtajakaudella 2011 ja sopimus Yhdysvaltojen kanssa Tanskan kaudella. Samanaikaisesti komissio jatkaa neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa kattavasta henkilötietojen suojaa koskevasta sopimuksesta. Kyproksen kaudella jatketaan myös työtä EU:n sisäisen PNRjärjestelmän valmistelemiseksi, vaikka EP on pysäyttänyt oman työnsä asiassa. Keskustelua on käyty myös teletunnistetietojen tallentamista koskevan direktiivin uudistamisesta (LVM). Sähköistä oikeudenkäyttöä koskevaa E-Justice -työtä jatketaan myös Kyproksen kaudella ja työlle on tarkoitus luoda myös oikeudelliset puitteet komission säädösehdotuksen pohjalta. Eurooppalainen sähköisen oikeuden portaali avattiin heinäkuussa Komissio on vuonna 2011 julkaissut politiikkatiedonantoja korruptiontorjunnasta, unionin taloudellisten etujen suojaamisesta (ml. kysymys Eurojustin tulevaisuudesta ja mahdollisesta eurooppalaisesta syyttäjäviranomaisesta) sekä vankeusasioista. Komission sisällä aihepiireihin liittyvä jatkovalmistelu on käynnissä. Ensimmäinen EU:n korruptiontorjuntaraportti on tarkoitus antaa vuonna Komissio on nopeuttanut Eurojustin uudistamisen ja eurooppalaisen syyttäjäviranomaisen valmisteluaikatauluja tarkoituksenaan antaa säädösehdotuksia asiasta jo vuonna Oikeus- ja sisäasioiden ja EU:n ulkosuhteiden yhteys on enenevässä määrin esillä erityisesti EU:n Venäjä-yhteistyössä ja yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Komissio on valmistellut siviilioikeuden ulkosuhdestrategiaa, joka oli tarkoitus julkaista jo vuoden 2011 aikana. Neuvoston OSA-ulkosuhdetyöryhmä on vakiintunut. EU:n laajentumisneuvotteluissa komission vuoden 2011 laajentumispaketin pohjalta ollaan entistä enemmän kiinnittämässä huomiota hakijamaiden oikeusvaltiokehitykseen ja ihmis- ja perusoikeustilanteeseen. Kroatia tullee liittymään unionin jäseneksi vuoden 6

7 2013 puolivälissä. Maan oikeuslaitosuudistusten toteutumista seurataan jäsenyyden toteutumiseen saakka. Myös Bulgarian ja Romanian yhteistyö- ja seurantamekanismin (CVM) mukainen monitorointi jatkuu. Komissio on heinäkuussa 2012 antanut kokonaisarvion siitä, miten Bulgaria ja Romania ovat edistyneet mm. oikeuslaitosten tehokkuutta ja korruption torjuntaa koskevien kriteerien täyttämisessä viiden vuoden EUjäsenyytensä aikana. Asia liittyy myös kokonaisvaltaiseen keskusteluun siitä, voivatko maat liittyä Schengen-alueeseen. Lissabonin sopimuksen voimaantulo on vahvistanut EU:n toimintaa ns. operatiivisen yhteistyön ja sisäisen turvallisuuden alalla. Uusi sisäisen turvallisuuden komitea (COSI) on vahvistamassa asemaansa ja komission vuoden 2011 lopulla julkaisema EU:n sisäisen turvallisuuden strategia luo komitealle työohjelmaa, jonka toteutumista vuosittain seurataan. Myös terrorismin torjunta säilyy OSA-neuvoston työn keskeisenä painopisteenä. Suomelle tärkeät, mutta hitaasti edenneet neuvottelut avoimuusasetuksen uudistamisesta päätyivät umpikujaan Tanskan puheenjohtajakaudella. Todennäköistä on, että Kypros pyrkii puheenjohtajakaudellaan ratkaisuun tietyistä helpoimmista neuvottelukysymyksistä, tai vaihtoehtoisesti siirtää hankkeen kokonaisuudessaan seuraavalle puheenjohtajamaalle Irlannille. Euroopan parlamentti on syksyllä 2012 hyväksymässä oma-aloitemietinnön hyvän eurooppalaisen hallinnon säädöksestä. Neuvottelut yhdenvertaisuusdirektiivistä jatkunevat Kyproksenkin puheenjohtajakaudella. Huomionarvoista kuitenkin on, että komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy erillinen direktiiviehdotus esteettömyydestä (European Accessibility Act). EU:n seuraavien rahoituskehysten ( ) valmistelu merkitsee päätöksiä oikeusalan EU-rahoituksen tulevista painopisteistä ja tasoista. Oikeusalan rahoitusohjelmia koskevat asetusneuvottelut saataneen päätökseen Kyproksen kaudella. Myös Kyproksen puheenjohtajakaudella EU-asioiden määrä ja monien EUhankkeiden yhteiskunnallinen merkittävyys tulevat asettamaan suuria haasteita oikeusministeriön voimavaroille. Haasteena on kansallisen lainvalmistelun rinnalla pystyä osallistumaan sekä komissiossa valmisteluvaiheessa olevien EUlainsäädäntöhankkeiden ennakkovalmisteluun ja vaikuttamiseen että neuvoston työryhmissä ja Euroopan parlamentissa vireillä oleviin neuvotteluihin erityisesti aktiivisessa integraatiokehityksessä olevilla oikeudenalueilla. Lainsäädäntöaktiviteetti sitoo myös EU-edustuston oikeusasioita hoitavien virkamiesten työn priorisoituihin neuvoston työryhmiin. Kaikkia työryhmäkokouksia, komissioyhteyksiä tai yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa ei nykyresursseilla pystytä kattamaan. Priorisointi on välttämätöntä. 7

8 3 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ 3.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus Tanskan puheenjohtajakauden päättyessä OSA-neuvosto hyväksyi lopullisesti kansainvälisiä perintöasioita (tuomioistuimen toimivalta, sovellettava laki, jäsenvaltiossa annetun päätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpano, eurooppalainen perintötodistus) koskevan asetuksen. Asetuksessa päästiin Suomen kannalta tyydyttävään loppuratkaisuun. Komissio antoi asetusehdotukset aviovarallisuuteen ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin liittyvistä kysymyksistä maaliskuussa Asetusehdotusten käsittely työryhmätasolla on käynnistynyt hitaasti ja neuvottelut jatkuvat Kyproksen pj-kaudella. Vuonna 2013 komission on tarkoitus antaa ehdotus vanhempainvastuuta ja avioliittoa koskevan asetuksen 2201/2003 uudistamisesta. Rooma I-asetuksella (593/2008) on luotu EU-säännöt kansainvälisluonteisiin sopimuksiin sovellettavasta laista ja Rooma II-asetus (864/2007) puolestaan määrää, mitä lakia sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovelletaan. Kun nämä asetukset hyväksyttiin, velvoitettiin komissio samalla tiettyihin jatkoselvityksiin. Komissio onkin valmistellut mm. liikenneonnettomuuksia, vieraan valtion lainsäädännön selvittämistä ja soveltamista, kunnianloukkauksia, vakuutussopimuksia ja kuluttajasopimuksia koskevia selvityksiä ja raportteja. Näistä ensimmäisenä on valmistunut tieliikenneonnettomuuksien aikarajoja koskeva selvitys. Komissio käynnisti heinäkuussa 2012 julkisen kuulemisen, jolla kerätään tietoja toisessa EUmaassa liikenneonnettomuuteen joutuneiden tilanteesta. Komissio antaa ehdotuksena Rooma II-asetuksen uudistamisesta tältä osin työohjelmansa mukaan vuoden 2012 aikana. EP on toukokuussa 2012 hyväksynyt päätöslauselman, jossa komissiota pyydetään tekemään ehdotus kunnianloukkausta ja yksityisyyden loukkaamista koskevien säännösten lisäämisestä Rooma II-asetukseen. Tähän mennessä Rooma II-asetus ei ole sisältänyt säännöksiä asiasta, sillä EP ja neuvosto eivät ole päässeet asiassa yhteispäätökseen. Komissio käynnisti joulukuussa 2010 antamallaan vihreällä kirjalla julkisen kuulemisen virallisten asiakirjojen liikkuvuuden helpottamisesta ja väestörekisteritietojen vaikutusten tunnustamisesta. Konsultaatio päättyi keväällä Lainsäädäntöehdotusta asiakirjojen laillistamiseen liittyvien muodollisuuksien poistamisesta odotetaan tältä pohjalta vuonna Ehdotuksen siviiliasiakirjojen (kuten syntymätodistus, adoptio, nimi) vaikutusten vastavuoroisesta tunnustamisesta komissio antaa mahdollisesti vuonna Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeuksia koskevaan EU-sääntelyyn. Sääntelyn tulee kuitenkin kohdella aviopareja ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä pareja yhdenvertaisesti. Suomi korostaa myös hyvää koordinaatiota perintö- ja aviovarallisuutta koskevien säädöshankkeiden valmistelussa. 8

9 Asiakirjojen laillistamisen osalta Suomi yhtyy sinänsä komission huoleen asiakirjojen käännösten kustannuksista ja menettelyyn kuluvasta ajasta. On kuitenkin huolehdittava myös siitä, että asiakirjojen aitous on taattu ja että niiden pohjalta kerätyt ja ylläpidettävät tietorekisterit, erityisesti väestörekisteritiedot, säilyvät luotettavina. Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ns. Haagin apostille-sopimuksen. Menettelyä voitaisiin nopeuttaa kansalaisten paremmalla tiedottamisella. Suomi kannattaa mahdollisuutta sähköisestä apostillesta sekä sähköisen apostille-rekisterin luomista Siviiliprosessioikeus Kesäkuun 2012 OSA-neuvostossa hyväksyttiin neuvoston kanta Bryssel I -asetuksen (tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla) uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on erityisesti ulkomaisten tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon tarvittavien välitoimien (eksekvatuuri) poistaminen. Kyproksen puheenjohtajakaudella tullaan käymään neuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa. Keskustelua on pitkään käyty siitä, miten unionitasolla voidaan tehostaa tuomioiden täytäntöönpanoa komission vuoden 2006 ja 2008 julkaisemien vihreiden kirjojen pohjalta (vihreä kirja velallisen omaisuuden läpinäkyvyydestä sekä vihreä kirja pankkitalletusten takavarikoinnista). Kesällä 2011 komissio antoi lainsäädäntöehdotuksen, jolla on tarkoitus luoda mekanismi, jolla varmistettaisiin tiedonkulku jäsenvaltioiden välillä velallisen pankkitalletuksista. Tavoitteena on tehostaa rajat ylittävien velkojen perintää. Neuvottelut asetusehdotuksesta jatkuvat Kyproksen kaudella. Siviiliprosessioikeuden alalla on vuonna 2012 käynnistymässä insolvenssiasetuksen 1346/2000 uudistaminen. Komissio on toteuttanut uudistuksen pohjaksi konsultaation, jonka vastausaika päättyi Vuonna 2013 komissio aikoo käynnistää tiedoksiantoasetuksen 1393/2007 (Service of Documents) uudistamisen. Vuonna 2013 komissio on suunnitellut antavansa vihreän kirjan siviiliprosessia koskevista minimistandardeista, vuonna 2014 lainsäädäntöehdotuksen EU:n siviiliprosessilainsäädännön johdonmukaisuuden parantamisesta ja vuonna 2014 vihreän kirjan kansainvälisestä yksityisoikeudesta. Suomi suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin Bryssel I-asetuksen kehittämiseksi. Muutoksista keskeisin on ns. eksekvatuurista luopuminen. Suomessa eksekvatuurimenettely on toteutettu niin, että käräjäoikeus julistaa toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. Menettelystä luopuminen edistäisi tuomioiden vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa EU:ssa. Muutos edellyttää kuitenkin asetukselta selkeyttä, yksinkertaisuutta ja sovellettavuutta. On myös turvattava asianosaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Suomi suhtautuu myönteisesti tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseen velallisen varallisuuden läpinäkyvyyttä ja pankkitalletusten takavarikointia koskevien komission vihreiden kirjojen pohjalta. Eurooppalaisen 9

10 turvaamistoimimenettelyn tulee olla käytettävissä kansallisten turvaamistoimien lisäksi eikä se voi korvata niitä. Insolvenssiasetuksen osalta Suomi katsoo, että asetusta olisi perusteltua muuttaa niin, että myös yksityishenkilön velkajärjestely kuuluisi sen soveltamisalaan EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa EU liittyi Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäseneksi huhtikuussa Liittymisen yhteydessä EU julisti valmiutensa selvittää mahdollisuuksia liittyä joihinkin olemassa oleviin Haagin konferenssin yleissopimuksiin. Komission selvitys asiasta valmistui keväällä 2008 ja sen perusteella päätettiin, että ensivaiheessa EU:n tulisi liittyä kolmeen perheoikeudelliseen instrumenttiin (v lastensuojeluyleissopimus, v elatusvelvoitteita koskeva konventio ja v elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva pöytäkirja) sekä oikeuspaikkasopimuksia koskevaan yleissopimukseen. Tähän mennessä on yllämainituista toteutunut EU:n liittyminen Haagin elatusapukonventioon, kun neuvosto kesällä 2011 hyväksyi päätöksen sopimuksen tekemisestä. Neuvoston 2008 päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pitänyt ratifioida Haagin vuoden 1996 lastensuojelusopimus omasta ja EU:n puolesta mennessä. Suomi ratifioi yleissopimuksen EU ei ole vielä pystynyt sopimusta ratifioimaan. Neuvosto ja EP ovat hyväksyneet valtuudet Haagin oikeuspaikkasopimuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittamiseen unionin puolesta ja sopimus on allekirjoitettu Komissio ei kuitenkaan vielä ole tehnyt ehdotusta sopimuksen ratifioimiseksi. Ehdotus on komission Tukholman ohjelmaa toteuttavassa toimintasuunnitelmassa aikataulutettu vuodelle Komissio on vuoden 2011 lopussa tehnyt päätösehdotukset neuvostolle siitä, että EU hyväksyisi yhtenäisesti kahdeksan uutta sopimusvaltiota (Armenia, Andorra, Albania, Singapore, Marokko, Seychellit, Gabon ja Venäjä) Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen. Ehdotuksen taustalla on komission näkemys, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee lapsikaappaussopimuksen alalla toimia yhtenäisesti suhteessa uusiin sopimusvaltioihin sen varmistamiseksi, että lapset unionin alueella ovat yhdenvertaisessa asemassa. Neuvostossa jäsenvaltiot ovat nostaneet esiin kysymyksen uusien sopimusvaltioiden allekirjoittamisessa noudatettavasta menettelystä. Ehdotukset uusiksi jäsenmaiksi voidaan komission mukaan hyväksyä eri tahtiin, jos neuvosto niin haluaa. Haagin lapsikaappaussopimusta sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä liittymisen. Asiasta ja EU:n toimivallasta on Tanskan pjkauden päätteeksi saatu neuvoston oikeuspalvelun lausunto. Suomi tukee EU:n aktiivista toimintaa Haagin konferenssin puitteissa maailmanlaajuisen sääntelyn ja sen toimivuuden kehittämiseksi. 10

11 Suomi pitää tärkeänä, että EU pyrkii ripeästi liittymään Haagissa neuvoteltuihin yleissopimuksiin, jos asetetut neuvottelutavoitteet on kohtuullisesti saavutettu. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EU liittyy lapsioikeudellisiin sopimuksiin mahdollisimman nopeasti. Suomi tukee Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen mahdollisimman laajaa soveltamista maailmassa edellyttäen, että sopimukseen liittyvät maat varmistavat sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon. Sopimusosapuolten keskusviranomaisen rooli on tässä keskeinen Siviilioikeudelliset määräykset muissa kansainvälisissä yleissopimuksissa Kyproksen puheenjohtajakaudella jatketaan Unidroit ssa ja UNCITRALissa (United Nations Commission on International Trade Law) käsiteltäviin hankkeisiin liittyvien neuvottelumandaattien käsittelyä (mm. UNCITRALin sähköisiä riitojenratkaisumenettelyjä koskeva hanke). Komission jo vuosia sitten antama ehdotus Euroopan neuvoston yhteydenpitoa lapsiin koskevan sopimuksen hyväksymisestä ei ole edennyt neuvostossa. Komission ehdotus neuvottelumandaatiksi Luganon yleissopimuksen (tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano) mukauttamiseksi EU:n elatusapuasetuksen sääntöihin on komission suunnitelmassa Tukholman ohjelman toteutumiseksi ajoitettu vuodelle 2010, mutta Tanskan kauden loppuun mennessä ei ehdotusta ole annettu. Ehdotus neuvottelumandaatiksi oikeudellisen yhteistyön laajentamiseksi EU:n ja Sveitsin, Norjan ja Islannin kanssa (asiakirjojen tiedoksianto ja todisteiden luovuttaminen) on ajoitettu vuodelle Vuodelle 2012 on ajoitettu arviointi kolmansien maiden osallistumisesta Luganon yleissopimukseen. Suomi pyrkii komissiolle annettavien neuvottelumandaattien osalta siihen, että kansainvälisissä sopimuksissa asetetaan tavoitteeksi maailmanlaajuisesti paras mahdollinen ja laajasti hyväksyttävä tulos. Siksi Suomi katsoo, että EU:lla on oltava myös valmiutta tarkistaa omaa sääntelyään. Suomi tukee sen selvittämistä, voitaisiinko Luganon sopimus avata myös uusille kolmansille maille Kollektiiviset oikeussuojakeinot Komissio julkaisi marraskuun 2008 lopulla vihreän kirjan Kuluttajan kollektiivisista oikeussuojakeinoista toteutettuaan oikeusvertailevaa tutkimusta jäsenvaltioissa käytössä olevista menettelyistä. Kuulemisen tulosten perusteella komissio toteutti täydentävän konsultaation kesällä 2009 ja jälleen uuden kuulemisen keväällä Sisämarkkinapakettia koskevassa tiedonannossaan komissio toteaa jälleen pohtivansa jatkotoimia kuulemisen pohjalta. Euroopan parlamentin JURI-komiteassa hyväksyttiin 11

12 asiasta mietintö joulukuussa Vihreän kirjan seurantatoimet on merkitty myös komission vuoden 2012 työohjelmaan, jonka mukaan Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelma tulee osoittamaan, miten kuluttajan oikeudet ja turvallisuus voivat tarjota sisämarkkinoilla asioiville kuluttajille turvallisen perustan. Mikäli tarvitaan kuluttajan oikeussuojaa, ryhmäkannetta koskevissa säännöissä kerrotaan miten kuluttajat ja yritykset voivat löytää toimivia ratkaisuja laajamittaisiin ongelmiin. Komissio jatkaa vuonna 2012 työskentelyä eurooppalaisten kollektiivisten oikeussuojakeinojen parissa aikaisempien konsultaatioiden pohjalta. Suomi on suhtautunut myönteisesti komission pyrkimyksiin selvittää jäsenvaltioiden kuluttajien kollektiivisia oikeussuojakeinoja sekä kuluttajien mahdollisesti sisämarkkinoilla kohtaamia ongelmia oikeussuojakeinoihin liittyen. Suomi on myös suhtautunut myönteisesti siihen, että kollektiivisten oikeussuojakeinojen käyttäminen tehdään mahdolliseksi kansallisella tasolla kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä riita-asioissa. Jos arvioidaan, että on tarpeen tehdä mahdolliseksi kollektiivisten oikeussuojakeinojen käyttö rajat ylittävissä tilanteissa, voisi EU:n tasoisiin toimenpiteisiin ryhtyminen olla tarkoituksenmukaista, jotta oikeussuojan saatavuus olisi tältä osin mahdollisimman samanlainen eri jäsenvaltioissa. Suomi pitää tarkoituksenmukaisena edetä kollektiivisten vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen kautta. 12

13 4 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Komissio on koonnut uuden EU:n kriminaalipolitiikkaa käsittelevän asiantuntijaryhmän, jonka perustamiskokous pidettiin Asiantuntijaryhmän tarkoituksena on keskustella EU:n rikosoikeuden keskeisistä kysymyksistä ja avustaa Euroopan komissiota. Ryhmän tavoitteena on parantaa EU:n lainsäädännön laatua rikosoikeuden alalla Lissabonin sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan uusien sääntöjen mukaisesti. Lissabonin sopimukseen sisältyy pöytäkirja nro 36 siirtymämääräyksistä, jotka koskevat myös poliisi- ja rikosoikeudellista yhteistyötä (entinen III pilari). Tarkoitus on, että ennen Lissabonin sopimusta hyväksytyt instrumentit muunnettaisiin direktiiveiksi ja muiksi tavanomaisiksi unionin lainsäädäntöinstrumenteiksi ennen vuonna 2014 päättyvää viiden vuoden siirtymäkautta. Näin vahvistettaisiin komission ja EU-tuomioistuimen toimivaltaa jo ennen siirtymäkauden päättymistä Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen Huhtikuun lopulla 2010 seitsemän jäsenvaltiota (BE, BG, EE, ES, AT, SI, SE) tekivät jäsenvaltioaloitteen direktiiviksi rikosoikeuden alan eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä. Vuoden 2011 lopulla OSA-neuvostossa päästiin sopuun direktiivin viimeisistäkin artikloista ja neuvottelut jatkuvat EP:n kanssa. Eurooppalaisella tutkintamääräyksellä on tarkoitus korvata olemassa oleva kv. oikeusapusääntely todisteiden hankkimista koskevilta osin. Komissio on ilmoittanut Tukholman ohjelmaa toteuttavassa toimintaohjelmassa antavansa oman ehdotuksensa todisteiden hankintaa rikosasioissa ja todisteiden hyväksyttävyyttä koskevasta kattavasta järjestelmästä. Tällaisen rinnakkaisen komission aloitteen valmistelu ei tiettävästi ole ajankohtaista. Tukholman ohjelmassa annettiin komissiolle toimeksianto tarkastella oikeudenmenetysten käyttöä jäsenvaltiossa ja laatia ehdotus asiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta. Komission Tukholman ohjelmaa toteuttavassa toimintasuunnitelmassa on ajoitettu lainsäädäntöehdotus oikeudenmenetysten vastavuoroisesta tunnustamisesta vuodelle Komission suunnitelmissa on ollut tarkistaa taloudellisia seuraamuksia koskevaa puitepäätöstä eli sakkopuitepäätöstä, mutta hanke ei ole edennyt. Vastavuoroisen tunnustamisen edellyttämää luottamusta on pyritty vahvistamaan aloittamalla EU-tason keskustelu myös vankeinhoidon alalla. Komissio julkaisi aiheesta vihreän kirjan kesäkuun alussa Euroopan parlamentti hyväksyi asiasta joulukuussa 2011 päätöslauselman, jossa se pyytää komissiolta lainsäädäntöaloitetta vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeuksista, luomaan vankilaolosuhteita koskevat vähimmäisstandardit sekä laatimaan aiheettomasti pidätettyjen tai tuomittujen korvauksia koskevat yhdenmukaiset normit. Komission mahdollisista jatkotoimenpiteistä ei vielä ole tarkempaa tietoa. 13

14 Suomi kannattaa todisteiden saatavuuden helpottamista ja todisteiden hankkimista koskevien EU-säännösten kokoamista yhteen instrumenttiin, joka perustuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Suomi pitää tärkeänä, ettei Suomen rikosprosessissa noudatettava vapaa todisteiden harkinta vaarannu. Suomi katsoo, että ajatus oikeudenmenetysten vastavuoroisesta tunnustamisesta edellyttää tarkkaa tapauskohtaista harkintaa, eikä sen tulisi johtaa oikeudenmenetysten harmonisointiin. Esimerkiksi Suomessa ei ole lainkaan ammattikieltoinstituutiota. Vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien, kuten vankien siirtoa koskevan puitepäätöksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomainen voi luottaa toisen jäsenmaan vankilaolojen olevan inhimillisiä ja täyttävän tietyt vähimmäisstandardit. Suomi kannattaa sitä, että komissio selvittää vangitsemiseen liittyviä kysymyksiä. On kuitenkin vältettävä päällekkäistä työtä Euroopan neuvoston kanssa ja hyödynnettävä EN:n asiantuntemusta. EU:n on omalta osaltaan edistettävä EN:n vankilastandardien toimeenpanoa Aineellinen rikosoikeus Kesäkuun 2011 OSA-neuvostossa hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevasta direktiivistä, jolla ajantasaistetaan EU:n rikoslainsäädäntöä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa saatiin lähes päätökseen Tanskan johdolla. Komissio on selvittämässä erillisenä hankkeena myös kysymystä siitä, tuleeko henkilötietojen väärinkäyttöä säännellä EU:ssa. Tanskan kaudella aloitettiin neuvottelut direktiivistä, joka velvoittaa jäsenvaltiot asettamaan rikosoikeudellisia seuraamuksia markkinoiden vääristämisestä ja sisäpiiritiedon väärinkäyttämisestä. Direktiiviehdotus velvoittaa kriminalisoimaan ko. teot, mutta ei aseta minimivaatimuksia rangaistustasoista. On kuitenkin mahdollista, että kysymys nousee esiin myöhemmissä neuvotteluissa esim. EP:n kanssa. Direktiivineuvottelut pyritään viemään päätökseen Kyproksen puheenjohtajakauden aikana. Komissio antoi lisäksi muutetun ehdotuksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa direktiiviä niin, että siinä selkeästi kiellettäisiin myös viitearvojen, kuten libor- ja euribor- korkojen, manipulointi. Komission ehdotus direktiiviksi rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa, ns. konfiskaatiodirektiivi, annettiin maaliskuussa Direktiiviehdotuksen tavoitteena on laajentaa nykyisestä jäsenvaltioiden velvoitteita rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä sekä tuomitsemisesta menetetyksi. Sillä parannettaisiin jäsenvaltioiden mahdollisuuksia puuttua rikoshyötyyn ja saada rikollisella toiminnalla hankittuja varoja tuomituksi valtiolle nykyistä tehokkaammin. Kyproksen tavoitteena on saavuttaa yleisnäkemys direktiivistä omalla pj-kaudellaan. Komissio julkaisi keväällä 2011 päätteeksi tiedonannon Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta. Heinäkuussa 2012 komissio antoi direktiiviehdotuksen EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunnasta 14

15 rikosoikeudellisin keinoin (ks. myös luku 4.4.). Direktiiviehdotus sisältää säännökset unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvasta petoksesta sekä petokseen liittyvistä muista unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavista rikoksista, kuten rahanpesusta ja lahjonnasta. Ehdotus sisältää myös rangaistuslajeja ja -tasoja koskevat säännökset. Komissio ehdottaa direktiivissä ensimmäistä kertaa yhteistä EU-tason sääntelyä rikosten vähimmäisseuraamuksista. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy direktiiviehdotus euron väärentämisestä rikosoikeudellisin sanktioin (puitepäätöksen 2000/383 korvaaminen direktiivillä). Vuonna 2012 komissio tulee todennäköisesti antamaan myös rikosoikeudellisen direktiiviehdotuksen huumausainekaupan torjumisesta. Uusi direktiivi korvaisi puitepäätöksen 2004/757. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy myös ehdotus ympäristö- ja alusjätedirektiivistä, joissa pyritään yhdenmukaistamaan lainsäädäntöjä, tehostamaan tarkastusmekanismeja sekä kansallisten tuomioistuinten roolia EU:n ympäristölainsäädännön toimeenpanossa tarkoituksenaan rikkomustapausten vähentäminen. Euroopan parlamentti antoi vastauksena komission syksyn 2011 tiedonantoon mietinnön EU:n lähestymistavasta rikosoikeuteen. Mietinnössään parlamentti katsoi, että EP ja neuvosto voivat SEUT 83 artiklan mukaisesti säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä. Rikoslain ydinalueet on kuitenkin jätettävä jäsenvaltioiden säänneltäväksi.. Suomi katsoo, että rikosoikeuden alalla yhteistyön tulisi edelleen perustua vastavuoroiseen tunnustamiseen. Harmonisoinnin tulisi keskittyä vakavimpiin rajat ylittäviin rikoksiin, kuten ihmiskauppaan, tietoverkkorikollisuuteen ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Rangaistusasteikkojen osalta neuvotteluissa tulisi ottaa huomioon eri jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmät ja erityisesti kansallisten rikosoikeusjärjestelmien sisäinen johdonmukaisuus tulisi turvata. Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n yhteiseen toimintaan vakavien tietojärjestelmiin kohdistuvien rikosten torjunnassa. Neuvostossa saavutettu neuvottelutulos vastaa suurelta osin Suomen tavoitteita. On tärkeää, että tavoitteiden toteutuminen varmistetaan myös neuvotteluissa Euroopan parlamentin kanssa. Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n yhteiseen toimintaan arvopaperimarkkinoiden vakavimpien väärinkäytösten torjunnassa. Rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevan direktiiviehdotuksen kanssa samaan aikaan annettu asetusehdotus sisältää ehdotukset hallinnollisista seuraamuksista. Neuvotteluissa tulisi pyrkiä varmistamaan se, etteivät ehdotukset hallinnollisista ja rikosoikeudellisista seuraamuksista johda päällekkäisiin seuraamuksiin ne bis in idem -periaatteen vastaisesti. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen direktiiviksi rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa. Suomi 15

16 yhtyy komission perusteluihin siitä, että jäädyttämiseen ja menettämisseuraamuksiin liittyvää lainsäädäntöä lähentämällä voidaan tehostaa toimia rikoshyödyn takaisinsaamiseksi koko EU:n alueella. Lainsäädäntöä lähentämällä myös voidaan lisätä jäsenvaltioiden luottamusta toistensa järjestelmissä tehtyjä päätöksiä kohtaan ja sitä kautta edistää vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien toimivuutta käytännössä. Suomi kannattaa yleisesti toimia, joilla pyritään suojaamaan EU:n taloudellisia etuja rikolliselta toiminnalta. Vahvistettu Eurojust, muut EU-instrumentit, kuten parhaillaan valmisteltavana oleva eurooppalainen tutkintamääräys, antavat jäsenvaltioille tähän laajat ja tehokkaat mahdollisuudet myös rikosoikeudellisen yhteistyön alalla (ks. myös luku 4.4). 4.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema Suomelle keskeinen prioriteetti on Tukholman ohjelmaan liitetyn prosessuaalisia oikeuksia koskevan tiekartan toteuttaminen. Tiekartan ensimmäinen hanke (oikeus käännökseen ja tulkkaukseen) hyväksyttiin lopullisesti syksyllä Puolan kaudella 2011 vietiin päätökseen neuvottelut tiekartan toisesta askeleesta eli direktiivistä, joka koskee syytetyn tai epäillyn oikeutta saada tietoa oikeuksistaan ( letter of rights ). Tanskan puheenjohtajakaudella saatiin määräenemmistöllä vaikeiden neuvottelujen jälkeen hyväksyttyä neuvoston kanta kolmannesta hankkeesta, joka koskee oikeutta avustajaan ja yhteydenpitoon. Neuvottelut tältä osin jatkuvat EP:n kanssa Kyproksen kaudella. Tiekartan toteuttaminen jatkuu vuoden 2012 komission työohjelmaan sisältyvällä direktiiviehdotuksella, jolla määrättäisiin haavoittuvassa asemassa olevien erityisistä suojatakeista. Komission direktiiviehdotus oikeudesta avustajaan ei sisällä alkuperäisten suunnitelmien mukaista sääntelyä oikeudesta oikeusapuun rikosprosessin aikana, josta komissio on sitoutunut antamaan lainsäädäntöehdotuksen vuonna Vuonna 2013 komissio aikoo antaa vihreän kirjan prosessuaalisten oikeuksien laajentamisesta myös sen jälkeen, kun vuoden 2009 tiekartta on toteutettu. Rikosten uhrien asema ja oikeudet ovat myös Kyproksen puheenjohtajakauden prioriteetteja. Kesällä 2011 hyväksyttiin tiekartta tulevista toimenpiteistä uhrien aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi. Neuvottelut direktiiviehdotuksesta koskien rikoksen uhrin asemaa rikosoikeudenkäynnissä (puitepäätöksen 2001/220/YOS uudistaminen) on tarkoitus viedä päätökseen Kyproksen pj-kauden alussa. Osana laajempaa uhripakettia komissio teki toukokuussa 2011 ehdotuksen asetukseksi, joka mahdollistaisi siviiliprosessissa annettujen lähestymiskieltojen vastavuoroisen tunnustamisen. Kypros jatkaa neuvotteluja omalla kaudellaan. Komissio ehdotus rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin (2004/80/EY) uudistamiseksi annettaneen vuonna Euroopan parlamentti on hyväksynyt useita päätöslauselmia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Euroopan neuvostossa on hyväksytty naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sukupuolisidonnaista väkivaltaa ja perheväkivaltaa koskeva yleissopimus. Komissio valmistelee EU:n strategiaa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. 16

17 Suomi katsoo, että EU:n rikosoikeusyhteistyössä tarvitaan syytettyjen ja epäiltyjen oikeuksia vahvistavia instrumentteja. Yhteisillä säännöillä lisättäisiin kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaan ja jäsenmaiden luottamusta toistensa järjestelmiin. Näin luotaisiin paremmat edellytykset oikeudellisten päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle. Suomi pitää tärkeänä prosessuaalisia oikeuksia koskevan tiekartan toteuttamista osana Tukholman ohjelmaa. On tärkeää, että EU-lainsäädäntö on Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sitä koskevan tuomioistuinkäytännön mukaista. Suomi kannattaa rikoksen uhrin aseman parantamiseksi tehtävää työtä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvan uhrin asemaan sekä uhrin lisäkärsimyksen välttämiseen. Samoin on ehkäistävä riskiä joutua uudelleen rikoksen uhriksi. Uhrin kanssa tekemisissä olevien henkilöiden koulutuksella on tässä tärkeä merkitys. Suomi suhtautuu myönteisesti asetusehdotukseen, joka koskee siviiliprosessissa annettujen lähestymiskieltojen vastavuoroista tunnustamista. Suomen tavoitteena on käytännössä toimivan, osapuolten oikeusturvanäkökohdat huomioon ottavan suojelutoimenpiteiden tunnustamisjärjestelmän luominen. Edelleen tavoitteena on, että asetuksen piiriin kuuluisivat kaikki suojelutoimenpiteet, jotka eivät tule katetuiksi rikosoikeudellisen yhteistyön alan eurooppalaisella suojelumääräyksellä. 4.4 Eurojust Lissabonin sopimuksen tultua voimaan käynnistyi keskustelu sopimuksen SEUT 86 artiklassa nimetyn Euroopan syyttäjäviraston perustamisesta Eurojustin pohjalta. Keskustelua on pohjustanut vuoden 2011 tiedonanto Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta (ks. myös luku 4.2.). Komissio on kytkenyt Euroopan syyttäjäviraston valmistelut Eurojustin uudistamiseen ja on ilmoittanut antavansa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan syyttäjäviraston perustamisesta vuonna Eurojustin kehittämiseen vaikuttaa myös komission toteuttama EU-virastojen arviointi. Toimenpiteisiin EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi kuuluu myös valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvan EU:n petoksentorjuntaviraston Olafin uudistaminen. Komissio pyrkii kokonaisvaltaiseen strategiaan EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi. Eurojustin ja kolmansien maiden välisistä yhteistyösopimuksista käynnissä ovat neuvottelut Venäjän, Ukrainan, Albanian, Moldovan ja Kap Verden kanssa. Lissabonin sopimuksen myötä olisi säädettävä menettelytavoista EP:n ja kansallisten parlamenttien osallistumisesta Eurojustin arviointiin. Komission ehdotus vastaavan mekanismin luomiseksi Europolin osalta annettiin vuoden 2010 lopulla. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy vastaava aloite Eurojustin uudistamisesta, mutta se on viivästymässä vuoteen OSA-sektorin yhteisten arviointien (yhteinen toiminta 97/827/JHA) osalta on käynnissä kuudes arviointikierros, jonka aiheena on Eurojust- ja Euroopan oikeudellista verkostoa koskevien päätösten kansallinen täytäntöönpano ja 17

18 koordinaatio. Instrumenttien täytäntöönpanoa Suomessa arvioidaan vertaisarviointiprosessissa syksyllä Myös EU:n poliisiviraston Europolin perustamissäädös uudistetaan asetukseksi ja komission ehdotusta tältä osin odotetaan jo vuoden 2012 lopulla. Komission suunnitelmissa on mm. selventää Eurojustin ja Europolin toimivaltarajoja. Vuonna 2008 hyväksytty uusi Eurojust-päätös ja muut EU-instrumentit antavat Suomen mielestä jäsenvaltioille laajat ja tehokkaat mahdollisuudet hyödyntää Eurojustia. Vasta kun uuden Eurojust-päätöksen implementoinnista ja soveltamisesta on saatu riittävästi kokemuksia, voidaan arvioida sitä, mihin suuntaan Eurojustia tulisi pidemmällä aikavälillä kehittää SEUT 85 artiklan nojalla. Mahdollisen eurooppalaisen syyttäjäviranomaisen toimivaltuudet liittyvät oleellisesti jäsenvaltioiden viranomaisten julkisen vallan käyttöön ja erityisesti Suomen perustuslain syyttäjälaitosta koskevan 104 alaan. Lissabonin sopimusta valmisteltaessa Suomen kanta syyttäjäviraston perustamiseen on ollut kielteinen. On tärkeää, että unionin taloudellisia etuja koskevasta rikollisuudesta ja näiden rikosten tutkinnasta ja syytteeseen asettamisesta on analyyttista tietopohjaa, jotta voidaan arvioida, mitä ongelmia mahdollisella uudella toimijalla halutaan ratkaista, mitä muita vaihtoehtoja rajat ylittävän yhteistyön parantamiseen on ja mikä olisi kunkin ratkaisuvaihtoehdon lisäarvo ja kustannukset EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta Rajat ylittävän rikollisuuden muodoista EU:n toiminnan keskiössä on terrorismin torjunta. Tanskankin puheenjohtajakauden päätteeksi EU:n terrorismikoordinaattori antoi neuvostolle säännönmukaisen raporttinsa ja laati toimintasuosituksia jatkotyölle. Painopisteenä on viimeaikoina ollut mm. keskustelu terrorismin torjuntaan liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Komission on tarkoitus antaa vuoden 2012 aikana asetusehdotuksen terrorismista epäiltyjen henkilöiden varojen jäädyttämiseksi EU:ssa. Marraskuussa 2011 komissio antoi ensimmäisen vuosiraportin EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamisesta. Kyproksen kaudella komissio tulee antamaan järjestyksessä toisen vuosiraportin strategian toteuttamisesta. EU:n sisäisen turvallisuuden työlle on asetettu viisi strategista tavoitetta: 1) kansainvälisten rikollisverkostojen hajottaminen 2) terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy 3) tietoverkkoturvallisuuden parantaminen 4) rajavalvonnan vahvistaminen 5) kriisi- ja katastrofivalmiuksien parantaminen Lissabonin sopimuksen mukainen uusi sisäisen turvallisuuden operatiivinen komitea (COSI) työskentelee aktiivisesti. Komitean tehtävänä on koordinoida 18

19 operatiivista yhteistyötä sisäisen turvallisuuden alalla. EU:n sisäisen turvallisuuden strategian kehittäminen, seuranta ja täytäntöönpano on määritelty yhdeksi sisäisen turvallisuuden komitean COSI:n tehtävistä. Suomen osallistumista COSI:n työhön koordinoi sisäasiainministeriö. OM:n osallistumisen kautta varmistetaan mm. syyttäjänäkökulman esiin tuominen. Komissio julkaisi ns. korruptiontorjuntapaketin, joka perustuu Tukholman ohjelman toteuttamiseen sekä Euroopan parlamentin toiveisiin. Paketin sisältämässä tiedonannossa korruption torjunnasta EU:ssa komissio kertoo julkaisevansa vuodesta 2013 lähtien kahden vuoden välein EU:n korruptiontorjuntaraportin, jossa arvioidaan korruption vastaisia toimia EU:ssa, kartoitetaan suuntauksia ja heikkouksia sekä pyritään edistämään vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Raportin laatimista varten on perustettu komission asiantuntijaryhmä sekä kansallisten kirjeenvaihtajien verkosto. Komissiolta odotetaan myös ehdotusta EU:n liittymiseksi GRECO:on (Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä). Toimet uuden terrorismin rahoituksen vastaisen sekä rahanpesudirektiivin valmistelusta alkoivat vuonna The Financial Action Task Force (FATF) antoi helmikuussa 2012 joukon suosituksia kansainvälisistä standardeista, jonka perusteella komissio laati selvityksen vuoden 2005 rahanpesu -ja terrorismin rahoittamisdirektiivin soveltamisesta jäsenmaissa. Selvityksessä esitettyjen parannusten perusteella komission suunnitelmissa on esittää uusi rahanpesudirektiivi syksyn 2012 aikana. Uudessa direktiivissä on tarkoitus käsitellä erityisesti tietosuojaa, rajojen ylittävän valvontajärjestelmän vahvistamista sekä rahoitustietoyksiköiden välisen yhteistyön lujittamista. Komissio julkaisi ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian vuosiksi Strategiaan viisi ensisijaista tavoitetta ovat: ihmiskaupan ehkäiseminen, uhrien suojelu ja tukeminen, ihmiskauppiaiden syytteeseen asettaminen, tärkeimpien toimijoiden välisen koordinoinnin lisääminen sekä tietämyksen lisääminen ihmiskaupan kaikkiin muotoihin liittyvistä uusista huolenaiheista. Kypros kerää jäsenvaltioilta tietoa ihmiskaupan uhrien suojelusta rikosprosessissa. Euroopan parlamentti on perustanut uuden väliaikaisen erityiskomitean (CRIM) järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun käsittelyä varten. Komitean tarkoituksena on valmistella raportteja, joissa analysoidaan ja arvioidaan järjestäytyneen rikollisuuden, korruption sekä rahanpesun tilannetta sekä esitellään EP:n täysistunnolle toimenpide- ja aloite-ehdotuksia. Suomi korostaa sisäisen turvallisuuden työssä kokonaisturvallisuuden laajaalaista näkökulmaa ja ennaltaehkäisyn merkitystä. Tärkeää on varmistaa perusoikeusnäkökulman ja oikeusviranomaisten näkökulman huomioon ottaminen sisäisen turvallisuuden EU-työssä. Komission käynnistämä EU:n oma korruptioraportointimekanismi on tervetullut ja antaa mahdollisuuden varmistaa EU:n korruptiotilanteen seuranta vertailukelpoisen tiedon pohjalta. Se tukee Suomen tavoitetta kehittää unionin sisällä keinoja vahvistaa oikeusvaltiota jäsenvaltioissa. Unionin laajentumispolitiikka ja EU:n ajankohtainen tilanne tekevät tästä tavoitteesta 19

20 entistä tärkeämmän. On tärkeää, että EU:n arviointimenettely hyödyntää ja täydentää olemassa olevia kansainvälisiä korruption arviointimenettelyjä (YK, EN/GRECO, OECD) eikä johda päällekkäiseen työhön. Suomi pitää komission uutta ihmiskauppastrategiaa erittäin tervetulleena. Sekä EU:n puitteissa että kansainvälisellä tasolla on useita aloitteita ihmiskaupan torjumiseksi ja sen vuoksi on hyvä, että strategialla pyritään luomaan kehys olemassa ja suunnitteilla oleville aloitteille. On kuitenkin vältettävä sitä, että tämän strategian toimeenpanon yhteydessä tehtäisiin uusia päällekkäisiä aloitteita tai toimintoja. Ennen uusien esitysten tekemistä, olisi hyvä koota yhteen mitä on tehty ja millaisia tuloksia saavutettu. Suomi painottaa, että ihmiskaupan vastaisessa työssä on tärkeää korostaa ihmisoikeuksien kunnioitusta ja uhrilähtöisyyttä Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa Tukholman ohjelmassa komissiota pyydettiin vuonna 2010 toimittamaan neuvostolle luettelo maista, jotka ovat ilmaisseet komissiolle halukkuutensa tehdä EU:n kanssa rikosoikeudellisia oikeusapu- ja luovuttamissopimuksia. Listaa ei ole laadittu eikä uusia oikeusapu- ja luovuttamissopimuksia ole vireillä. Tähän liittyen neuvoston puitteissa (CATS) on kuitenkin keskusteltu siitä, millaisten kriteerien pohjalta EU:n mahdollisia tulevia sopimuskumppaneita voitaisiin arvioida ja valita. Samoin neuvoston puitteissa on keskusteltu tarpeesta yhtenäistää EU:n ulkosuhdesopimusten sisältämiä säännöksiä rikosoikeudellisista asioista. Ulkoasiainministeriön toimialalla vuonna 2010 saatiin päätökseen neuvottelut monenkeskisestä väärentämisen vastaisesta kauppasopimuksesta (ACTA). Hankkeeseen liittyi rikosoikeudellisia kysymyksiä. Komissio on vienyt sopimuksen EU-tuomioistuimeen sen arvioimiseksi, onko sopimuksessa mahdollisesti perusoikeuksia rajoittavia tekijöitä. Suomi on päättänyt lykätä ACTA-sopimuksen ratifiointia. Heinäkuussa 2012 Euroopan parlamentti päätti hylätä sopimuksen. Vireillä on myös neuvotteluja useista EU:n kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista sekä talous- ja kauppasopimuksista (mm. Kanada, Kiina, Libya, Intia), jotka sisältävät myös oikeusministeriön toimialaan liittyvää sääntelyä. Rikosoikeudellisia kysymyksiä ja muita oikeusministeriön toimialaan liittyviä kysymyksiä sisältyy myös muihin sellaisiin kansainvälisiin sopimusneuvotteluihin, joita koskevat kannat koordinoidaan EU:ssa. Vireillä on sopimusneuvottelut WHO:n tupakkakonvention puitteissa neuvoteltavasta lisäpöytäkirjasta koskien tupakkatuotteiden laitonta kauppaa. Pöytäkirja on tarkoitus allekirjoittaa syksyllä Vastuuministeriöt hankkeessa ovat STM ja VM. Valmisteluja jatketaan EU:n liittymiseksi Euroopan neuvoston rikoksen tuottaman hyödyn ja terrorismin rahoituksen rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevaan yleissopimukseen. Alkuvuonna 2009 hyväksyttiin allekirjoitusvaltuudet yleissopimuksen allekirjoittamiseksi. 20

OM 2/829/2013 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA IRLANNIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1. 30.6.2013

OM 2/829/2013 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA IRLANNIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1. 30.6.2013 OM 2/829/2013 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA IRLANNIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1. 30.6.2013 OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö

Lisätiedot

OM 2/829/2016 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA ALANKOMAIDEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1.-30.6.2016

OM 2/829/2016 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA ALANKOMAIDEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1.-30.6.2016 OM 2/829/2016 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA ALANKOMAIDEN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1.-30.6.2016 OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö

Lisätiedot

OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA KREIKAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1.-30.6.2014

OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA KREIKAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1.-30.6.2014 OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA KREIKAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1.-30.6.2014 OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA LATVIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1.-30.6.2015

OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA LATVIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1.-30.6.2015 OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA LATVIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.1.-30.6.2015 OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö

Lisätiedot

OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA ITALIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.7.-31.12.2014

OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA ITALIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.7.-31.12.2014 OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA ITALIAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.7.-31.12.2014 OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö

Lisätiedot

OM 3/829/2015 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA LUXEMBURGIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.7.-31.12.2015

OM 3/829/2015 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA LUXEMBURGIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.7.-31.12.2015 OM 3/829/2015 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA LUXEMBURGIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA 1.7.-31.12.2015 OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista ja päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Mikä oikeusperusta perheoikeudelle? Tulevat toimet

Mikä oikeusperusta perheoikeudelle? Tulevat toimet SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT OIKEUDELLISET ASIAT Mikä oikeusperusta perheoikeudelle? Tulevat toimet MUISTIO PE 462.498

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

HENKILÖTIETOJEN SUOJA

HENKILÖTIETOJEN SUOJA HENKILÖTIETOJEN SUOJA Henkilötietojen suoja ja yksityiselämän kunnioittaminen ovat merkittäviä perusoikeuksia. Euroopan parlamentti korostaa tarvetta säilyttää tasapaino turvallisuuden lisäämisen ja ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

6603/15 sas/ma/hmu 1 DG D 2B

6603/15 sas/ma/hmu 1 DG D 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0409 (COD) 6603/15 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto DROIPEN 20 COPEN 62 CODEC

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2008/0142(COD) 14.1.2009 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Haagin ohjelman arviointi.

Haagin ohjelman arviointi. Helsinki, 21. kesäkuuta 2006 Hyvä Kollega, Oikeus- ja sisäasiat ovat viime vuosikymmenen aikana olleet keskeisellä sijalla Euroopan unionin yhteistyössä. Euroopan unioni on Amsterdamin sopimuksesta lähtenyt

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.3.2011 KOM(2011) 125 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Kansainvälisten

Lisätiedot

(Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT

(Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT 26.10.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 280/1 I (Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/64/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 29.5.2008 TYÖASIAKIRJA sähköisestä oikeudesta Oikeudellisten asioiden valiokunta Esittelijä: Diana Wallis DT\725374.doc PE407.639v01-00

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VALTIOSÄÄNTÖ...1

SISÄLLYSLUETTELO 1. VALTIOSÄÄNTÖ...1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VALTIOSÄÄNTÖ...1 1.1 Perustuslakiuudistuksen toimeenpanon seuranta ja perustuslain tarkistaminen...1 1.2 Kansalaisten osallistumisen edistäminen...2 1.3 Suhteellisuuden toteutuminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VALTIOSÄÄNTÖ...1

SISÄLLYSLUETTELO 1. VALTIOSÄÄNTÖ...1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VALTIOSÄÄNTÖ...1 1.1 Perustuslakiuudistuksen toimeenpanon seuranta ja perustuslain tarkistaminen...1 1.2 Kansalaisten osallistumisen edistäminen...2 1.3 Suhteellisuuden toteutuminen

Lisätiedot

EU-Rikosoikeus. Sakari Melander

EU-Rikosoikeus. Sakari Melander EU-Rikosoikeus Sakari Melander TALENTUM Helsinki 2015 2., uudistettu painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sakari Melander Yhteistyössä Lakimiesliiton kustannus ISBN 978-952-14-2408-3 ISBN 978-952-14-2409-0

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158 YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 1979 kaukokulkeutumissopimukseen

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 15.12.2005 KOM(2005) 648 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE neuvostolle esitettävästä kehotuksesta soveltaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklaa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. huhtikuuta 2015 (OR. fr)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. huhtikuuta 2015 (OR. fr) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. huhtikuuta 2015 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2013/0025 (COD) 7768/15 ADD 1 REV 1 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Talous- ja raha-asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.9.2013 2013/0023(COD) TARKISTUKSET 12-20 Lausuntoluonnos Pablo Zalba Bidegain (PE514.677v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.1.2016 COM(2016) 9 final 2016/0004 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteistyötä ja vastavuoroista hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 12/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÖYTÄKIRJA, LIITE IX EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 25.10.2004 KOM(2004) 709 lopullinen KOMISSION KERTOMUS Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpano

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.6.2014 COM(2014) 370 final 2014/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I P7_TA(2014)0226 Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.4.2014 COM(2014) 239 final 2014/0131 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnossa Euroopan unionin puolesta noudatettavasta kannasta suositukseen,

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 106 final 2016/0059 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä suojelusta

Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä suojelusta SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT OIKEUDELLISET ASIAT Haagissa 13. päivänä tammikuuta 2000 tehty yleissopimus aikuisten kansainvälisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 108 final 2016/0061 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten

Lisätiedot