OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA KREIKAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA

Transkriptio

1 OM 1/829/2014 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA KREIKAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö Käsitelty OM:n EU/KV-johtoryhmässä

2 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA KREIKAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA ( ) YLEISET LÄHTÖKOHDAT YHTEENVETO TUKHOLMAN OHJELMA JA OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus Siviiliprosessioikeus EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa Muu siviilioikeudellinen kv.yhteistyö Kollektiiviset oikeussuojakeinot RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen Aineellinen rikosoikeus Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema Eurojust ja Eurooppalainen syyttäjänvirasto EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS Tietosuoja Lentomatkustajarekisteritiedot (PNR) Perusoikeuksien totetutuminen EU:ssa ja EU-kansalaisuus Yhdenvertaisuus (TSTK-neuvosto) Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet (YAN) Avoimuus, hyvä hallinto OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N RAHOITUSOHJELMAT Oikeudelliset verkostot Sähköinen asiointi oikeusalalla (e-justice) Oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET EU-USA -suhteet EU-Venäjä -suhteet EU:n suhteet itäisiin naapureihin EU:n laajentuminen (UAN) KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS Kuluttajansuoja (KIKY-neuvosto) Yhtiöoikeus (KIKY-neuvosto, TSTK-neuvosto) Kuljetusoikeus (liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto) Rahoitusmarkkinasääntely (ECOFIN) Sopimusoikeus ja yhteinen eurooppalainen kauppalaki MUITA ASIOITA Parempi sääntely (KIKY-neuvosto, ECOFIN) EU:n tuomioistuinjärjestelmä (YAN)

3 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA KREIKAN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA ( ) 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Tähän muistioon on koottu ajankohtaiset EU-asiat oikeusministeriön toimialalla alkuvuonna 2014 sekä ministeriön kannalta keskeisiä Suomen kantoja ajankohtaisiin EU-hankkeisiin. Muistio on luonteeltaan oikeusministeriön kokonaisvaltaista EUvalmistelua palveleva epävirallinen työasiakirja, jota ei ole käsitelty EUkoordinaatiojärjestelmän puitteissa. Muistiota päivitetään puolivuosittain ja tarvittaessa. Yleisinä EU-tavoitteina oikeusministeriö painottaa erityisesti perusoikeuksien toteutumista sekä avoimuuden, hyvän hallinnon, lainsäädännön laadun ja oikeusturvan kehittämistä EU:ssa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kirjattu EUpoliittinen selonteko annettiin eduskunnalle kesäkuussa Kreikan puheenjohtajakauden keskeisin teema on talouskasvun edistäminen. Muita keskeisiä teemoja ovat euroalueen integraation vahvistaminen, maahanmuutto ja meripolitiikka. Oikeusasioiden osalta Kreikan kauden kärkihankkeena on kesäkuun Eurooppa-neuvostossa hyväksyttävien oikeus- ja sisäasioiden tulevaisuutta ohjaavien strategisten suuntaviivojen valmistelu. Kreikan kaudelle osuvat toukokuussa järjestettävät EP-vaalit, mikä merkitsee lainsäädäntötyön painottumista puheenjohtajakauden alkupuolelle. Kauden loppupuolta sävyttävät keskustelut henkilövalinnoista EP:n ja komission avainpaikoille. Kreikka jatkaa Irlannin ja Liettuan aloittamaa kolmen puheenjohtajamaan ohjelman toteuttamista triossa. Jatkuvuuden varmistamiseksi Kreikka on pyrkinyt myös aktiiviseen yhteistyöhön syksyn 2014 puheenjohtajamaa Italian kanssa. Työohjelma ja muuta informaatiota Kreikan puheenjohtajuuskaudesta on internet-sivuilla: EU-asioiden laajuus ja määrä sekä monien ajankohtaisten EU-hankkeiden yhteiskunnallinen merkittävyys asettavat suuria haasteita oikeusministeriön voimavaroille. Haasteena on kansallisen lainvalmistelun rinnalla pystyä vaikuttamaan tulevan komission työohjelmaan ja tätä kautta osallistumaan komissiossa valmisteluvaiheessa olevien EU-lainsäädäntöhankkeiden ennakkovalmisteluun. EUsääntelyn yhteensopivuus Suomen oikeusjärjestelmän kanssa edellyttää aktiivista osallistumista lainsäädäntötyöhön neuvoston työryhmissä ja vaikuttamista Euroopan parlamentissa vireillä oleviin keskeisiin neuvotteluihin. Priorisointi on välttämätöntä, sitä toteutetaan myös tämän asiakirjan avulla ja priorisoinnin keinojen kehittämistä jatketaan. Oikeusministeriö toteuttaa kohdennettua EU-vaikuttamista tähän muistioon kirjattujen tavoitteiden pohjalta. Vaikuttamista toteutetaan tapauskohtaisesti säännöllisellä yhteydenpidolla muihin jäsenvaltioihin, komissioon ja Euroopan parlamenttiin, aktiivisella osallistumisella neuvostotyöhön sekä toteuttamalla vuosittain laadittavaa ministeriön johdon vierailusuunnitelmaa. 3

4 2 YHTEENVETO Kreikan puheenjohtajakauden merkittävin strateginen hanke on vaikuttaminen kesäkuun Eurooppa-neuvostossa hyväksyttävien vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta suuntaavien linjausten valmisteluun ja sitä kautta seuraavan komission työohjelmaan. Prioriteettina jatketaan myös aloitteellisuutta perusoikeus- ja oikeusvaltiokehityksen seurannan varmistamiseksi EU:ssa. Lähestyvien EP-vaalien takia Kreikan puheenjohtajakauden alkukausi on myös lainsäädäntötyön osalta tiivistä. Lainsäädäntöasioissa oikeusministeriön prioriteettihankkeita Kreikan puheenjohtajakaudella ovat: EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen tehokas vaikuttaminen Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen ennakkovaikuttamisen hyvää hallintoa koskevan EU-säädöksen valmisteluun Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla keskeisiä hankkeita OM osalta ovat mm. neuvottelujen loppuunsaattaminen eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä, neuvottelut insolvenssiasetuksen uudistamisesta ja kansainvälisten parisuhteiden varallisuussuhteita koskevista asetuksista sekä siviilioikeuden ulkosuhdeulottuvuus. Euroopan syyttäjäviraston lisäksi rikosoikeuden alan tärkeitä hankkeita Kreikan kaudella ovat mm. ehdotus Eurojustin uudistamisesta sekä neuvottelujen loppuun saattaminen euroväärennyksiä, unionipetoksia ja sisäpiirikauppoja koskevista direktiiviehdotuksista. Huomionarvoista on myös ns. UK opt-out päätös Prosessioikeuden alalla komissio on tehnyt loppuvuonna 2013 useita uusia säädösehdotuksia sekä rikosprosessuaalisten oikeuksien vahvistamiseksi että EU:n siviiliprosessi-instrumenttien uudistamiseksi. Henkilötietojen suojaan liittyvät kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia ja Suomelle tärkeitä. Tietosuojalainsäädännön uudistuksen lisäksi Kreikan kaudella keskeistä on mm. kysymys matkustajarekisteritietojen siirtämisestä kolmansille maille, EU:n ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltava tietosuojasopimus sekä muut USA-yhteistyöhön liittyvät hankkeet. Yhtiöoikeuden alalla jatkuvat keskustelut naisten määrän lisäämisestä yritysten hallintoelimissä ja kuluttajaoikeuden alalla neuvotteluja jatketaan ns. matkapakettidirektiivistä ja lentomatkustajien oikeuksista. Neuvottelut EU:n avoimuusasetuksen uudistamisesta ovat pysähtyneet.edellä mainittujen hankkeiden lisäksi neuvottelut jatkuvat Kreikan puheenjohtajakaudella useiden muidenkin oikeusministeriön toimialaan kuuluvien EU- hankkeiden osalta, joita esitellään muistiossa tarkemmin jäljempänä. 3 TUKHOLMAN OHJELMA JA OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA EU muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jota kehitetään vuoteen 2014 saakka joulukuussa 2009 hyväksytyn Tukholman ohjelman ( ) linjausten mukaisesti. Tukholman ohjelman jälkeistä aikaa varten Eurooppa- 4

5 neuvoston on tarkoitus kesäkuun 2014 kokouksessaan määritellä lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella (SEUT 68 artiklan mukaisesti). OSA-sektorin monivuotiset ohjelmat ovat mahdollistaneet vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen suunnitelmallisen, kokonaisvaltaisen ja tasapainoisen kehittämisen. Suomi korostaa paremman sääntelyn periaatteita ja jo tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa, vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, keskittymistä vakavaan, rajat ylittävään rikollisuuteen, perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä ulkosuhdeulottuvuuden merkitystä. Keskustelu perusoikeuksien toteutumisesta ja oikeusvaltioperiaatteesta EU-tasolla on jatkunut vilkkaana koko vuoden 2013 ajan mm. OSA-neuvoston päätelmien sekä Suomen ja kolmen muun jäsenvaltion ulkoministereiden aloitteen pohjalta. Komissiolta odotetaan tiedonantoa asiasta Kreikan puheenjohtajakauden aikana ja asiasta on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät. Vuonna 2013 käynnistyi myös pienen maaryhmän, ml. Suomi, yhteistyö, jossa yhdessä EU:n perusoikeusviraston kanssa pohditaan mahdollisia oikeusvaltioindikaattoreita. Suomi edistää sellaisten keinojen kehittämistä, joilla EU:ssa voidaan varmistaa perusoikeuksien toteutuminen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Tämä vahvistaisi sekä kansalaisten oikeuksien toteutumista että talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja tukisi unionin globaalin ihmisoikeuspolitiikan uskottavuutta parantamalla unionin sisäisten politiikkojen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan koherenssia. On tärkeää, että keskustelussa pidetään esillä Euroopan neuvostossa tehdyn työn hyödyntämistä ja mahdollisuuksia vahvistaa EU:n perusoikeusviraston asemaa. Kreikan puheenjohtajakaudella toteutetaan talouspolitiikan koordinaation ns. ohjausjakso vuodelle Vuonna 2013 jo yhdeksän jäsenvaltiota sai talouspolitiikan koordinaation puitteissa maakohtaisia suosituksia oikeuslaitosten uudistamisesta. Maaliskuussa 2013 komissio antoi tiedonannon EU:n oikeusalan tulostaulusta (EU Justice Score Board), joka toimii ohjausjakson tausta-aineistona. Tulostaulussa vertaillaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tehokkuutta tiettyjen indikaattorien, kuten oikeudenkäyntien keston ja vireillä olevien asioiden määrän perusteella. Komission käyttämät tiedot on kerännyt ja analysoinut Euroopan neuvoston CEPEJ-komitea. Suomi katsoo, että oikeusalan tulostaulu kiinnittää tarpeellisella tavalla huomiota jäsenvaltioiden oikeuslaitosten toimivuuteen. Tulostaulu voi tukea vertaisoppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Dialogia komission ja jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin lisättävä ja päällekkäistä työtä Euroopan neuvostossa tehtävän työn kanssa on vältettävä. Aihe on myös Suomessa ajankohtainen. Hallitusohjelman mukaisesti oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi Suomessa laadittiin keväällä 2013 oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ 5

6 4.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus Neuvottelut jatkuvat komission 2011 antamista asetusehdotuksista, jotka koskevat aviovarallisuuteen ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin liittyviä kansainvälisiä kysymyksiä. Suomi suhtautuu myönteisesti aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeuksia koskevaan EU-sääntelyyn. Sääntelyn tulee kuitenkin kohdella aviopareja ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä pareja mahdollisimman yhdenvertaisesti. Kreikan kaudella jatketaan myös neuvotteluja asetusehdotuksesta (2013), jolla yksinkertaistettaisiin tiettyjen yleisten asiakirjojen hyväksymistä rajat ylittävissä tilanteissa. Uusilla säännöillä ei ole vaikutuksia asiakirjojen sisällön tunnustamiseen tai vaikutuksiin. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen asiakirjojen muodollisten hyväksymismenettelyjen yksinkertaistamisesta. Ehdotus helpottaisi kansalaisten ja yritysten toimintaa sekä säästäisi kustannuksia. Komission ehdotus Rooma II- asetuksen muuttamisesta koskien tieliikenneonnettomuuksiin liittyvien korvauskanteiden vanhentumisaikoja on viivästynyt. EP hyväksyi toukokuussa 2012 päätöslauselman, jossa komissiota pyydetään tekemään ehdotus kunnianloukkausta ja yksityisyyden loukkaamista koskevien säännösten lisäämisestä Rooma II-asetukseen. Suomi pitää hyödyllisenä komission Rooma II asetusta koskevia selvityksiä, vaikkei pidä EU-tason lainsäädäntötoimenpiteitä tarpeellisina mitä tulee korvausvaatimusten vanhentumisaikoihin rajat ylittävissä tieliikenneonnettomuuksissa. Suomi kannattaa kunnian ja yksityisyyden loukkauksissa sovellettavaa lakia koskevien säännösten lisäämistä Rooma II asetuksen soveltamisalaan. Lähiaikoina on odotettavissa ainakin seuraavia komission aloitteita ja selvityksiä: Ehdotus tiettyjen väestörekisteriasiakirjojen vaikutusten vastavuoroisesta tunnustamisesta, vanhempainvastuuta ja avioliittoa koskevan asetuksen 2201/2003 (ns Bryssel IIa-asetus) uudistamisesta (vanhempainvastuuta koskeva sääntely) ja selvitys sähköisten testamentti- ja perintötodistusrekistereiden käytännön toteutettavuudesta Siviiliprosessioikeus Hiljattain uudistettua Bryssel I-asetusta tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimen päätösten tunnustamisesta tullaan rajatusti uudistamaan eurooppalaista patenttituomioistuinta koskevan ratkaisun takia. Neuvoston yleisnäkemys hyväksyttiin joulukuussa ja neuvottelut tältä pohjalta ovat käynnistymässä EP:n kanssa. Lisäksi EP on laatinut oma-aloitemietinnön koskien Bryssel I -asetuksen uudistamista työsuhteita koskevien kysymysten pohjalta. 6

7 Keskustelua on pitkään käyty siitä, miten unionitasolla voidaan tehostaa tuomioiden täytäntöönpanoa (vihreä kirja velallisen omaisuuden läpinäkyvyydestä sekä vihreä kirja pankkitalletusten takavarikoinnista). Joulukuussa 2013 hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys uudesta siviilioikeudellisesta turvaamistoimesta, eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä. Neuvottelut jatkuvat tältä pohjalta EP:n kanssa. Suomi suhtautuu myönteisesti tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseen velallisen varallisuuden läpinäkyvyyttä ja pankkitalletusten takavarikointia koskevien komission vihreiden kirjojen pohjalta. On hyvä, että ehdotettu uusi eurooppalainen tilivarojen turvaamismenettely ei korvaa kansallisen lainsäädännön mukaisia menettelyjä, vaan on niiden vaihtoehto. Neuvottelut työryhmätasolla jatkuvat insolvenssiasetuksen 1346/2000 uudistamisesta. Uusilla säännöillä on tarkoitus lisätä rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Komissiolta odotetaan vuoden 2014 myös lainsäädäntö- tai muuta uutta aloitetta, jonka tarkoituksena on ennakkotietojen mukaan harmonisoida jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyslainsäädäntöjä. Insolvenssiasetuksen osalta Suomi katsoo, että voimassa olevaa asetusta olisi perusteltua muuttaa niin, että myös yksityishenkilön velkajärjestely kuuluisi sen soveltamisalaan. Suomi ei kuitenkaan voi hyväksyä ehdotettua velvoitetta julkistaa tiedot luonnollisten henkilöiden velkajärjestelyistä internetissä. Suomi suhtautuu varauksellisesti komission suunnitelmaan harmonisoida jäsenvaltioiden kansallisia maksukyvyttömyyslainsäädäntöjä. EU:n toimivalta siviiliprosessia koskevassa yhteistyössä rajoittuu rajat ylittäviin asioihin ja toimivallan laajentaminen edellyttäisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen muuttamista. Komissio on käynnistänyt valmistelut tiedoksiantoasetuksen 1393/2007 (Service of Documents) uudistamiseksi. Ehdotusta ei ole vielä annettu. Komissio on antanut marraskuussa 2013 asetusehdotuksen vähäisiä vaatimuksia koskevan asetuksen ja eurooppalaisen maksamismääräysasetuksen muuttamisesta. Maksamismääräysasetukseen ehdotetaan vain vähäisiä muutoksia. Suomi suhtautuu myönteisesti tiedoksiantoasetuksen nykyaikaistamiseen. Suomi suhtautuu varovaisen myönteisesti osaan vähäisiä vaatimuksia koskevaan asetukseen tehtäväksi ehdotetuista muutoksista. Suomi suhtautuu kuitenkin kielteisesti komission ehdotukseen rajat ylittävän riita-asian määritelmän muuttamisesta sekä oikeudenkäyntimaksujen harmonisoinnista. Vuonna 2013 komissio oli suunnitellut antavansa vihreän kirjan siviiliprosessia koskevista minimistandardeista, vuonna 2014 lainsäädäntöehdotuksen EU:n siviiliprosessilainsäädännön johdonmukaisuuden parantamisesta ja vuonna 2014 vihreän kirjan kansainvälisestä yksityisoikeudesta. Suomi pitää tärkeänä EU:n siviiliprosessi-instrumenttien johdonmukaisuuden parantamista ja painottaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen perustuvaa yhteistyötä. Sen sijaan Suomi suhtautuu kriittisesti jäsenvaltioiden kansallista oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lainsäädännön 7

8 yhdenmukaistamiseen. EU:n toimivalta siviiliprosessia koskevassa yhteistyössä rajoittuu rajat ylittäviin asioihin. Lisäksi jäsenvaltioiden oikeudenkäyntijärjestelmät pohjautuvat toisistaan poikkeaviin oikeusperinteisiin, mikä tekee osittaisen yhdenmukaistamisen vähintäänkin vaikeaksi, ellei käytännössä mahdottomaksi EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa EU liittyi Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäseneksi Komission selvitys EU:n mahdollisuuksista liittyä joihinkin olemassa oleviin Haagin konferenssin yleissopimuksiin valmistui keväällä 2008 ja sen perusteella päätettiin, että ensivaiheessa EU:n tulisi liittyä kolmeen perheoikeudelliseen instrumenttiin (v lastensuojeluyleissopimus, v elatusvelvoitteita koskeva konventio ja v elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva pöytäkirja) sekä oikeuspaikkasopimuksia koskevaan yleissopimukseen. Tähän mennessä pisimmälle on edennyt EU:n liittyminen Haagin elatusapukonventioon, sillä neuvosto hyväksyi kesällä 2011 päätöksen sopimuksen tekemisestä. Sopimukseen liittyminen tapahtuu sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet kansalliset ratifiointitoimensa päätökseen. Neuvoston 2008 päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pitänyt ratifioida Haagin vuoden 1996 lastensuojelusopimus omasta ja EU:n puolesta mennessä. Suomi ratifioi yleissopimuksen Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole vielä saattaneet kansallisia ratifiointitoimia päätökseen. Neuvosto ja EP ovat hyväksyneet valtuudet Haagin oikeuspaikkasopimuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittamiseen unionin puolesta ja sopimus on allekirjoitettu Komissio ei kuitenkaan vielä ole tehnyt ehdotusta sopimuksen ratifioimiseksi. Komissio teki vuoden 2011 lopussa päätösehdotukset neuvostolle siitä, että EU hyväksyisi yhtenäisesti kahdeksan uutta sopimusvaltiota (Armenia, Andorra, Albania, Singapore, Marokko, Seychellit, Gabon ja Venäjä) Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen. Suomi on hyväksynyt Venäjän liittymisen lapsikaappaussopimukseen ja sopimus tuli sovellettavaksi Suomen ja Venäjän välillä Komission mukaan jäsenvaltioiden tulee lapsikaappaussopimuksen alalla toimia yhtenäisesti suhteessa uusiin sopimusvaltioihin sen varmistamiseksi, että lapset unionin alueella ovat yhdenvertaisessa asemassa. Asiasta ja EU:n toimivallasta saatiin kesällä 2012 neuvoston oikeuspalvelun lausunto, minkä jälkeen neuvoston puitteissa todettiin, ettei asiasta ole neuvostossa mahdollista saavuttaa yksimielisyyttä. Komissio on pyytänyt unionin toimivallasta lausuntoa EU-tuomioistuimelta. Komissio osallistuu aktiivisesti ns. tuomio projektin (Judgments Project) edistämiseen Haagissa. Suomi tukee EU:n aktiivista toimintaa Haagin konferenssin puitteissa maailmanlaajuisen sääntelyn ja sen toimivuuden kehittämiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että EU pyrkii ripeästi liittymään Haagissa neuvoteltuihin yleissopimuksiin, jos asetetut neuvottelutavoitteet on kohtuullisesti saavutettu. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EU liittyy lapsioikeudellisiin sopimuksiin 8

9 mahdollisimman nopeasti.suomi tukee Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen mahdollisimman laajaa soveltamista maailmassa edellyttäen, että sopimukseen liittyvät maat varmistavat sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon. Sopimusosapuolten keskusviranomaisen rooli on tässä keskeinen Muu siviilioikeudellinen kv.yhteistyö Komission tarkoituksena oli julkaista jo vuonna 2011 tiedonanto, jossa määritellään strategiaa EU:n kansainväliselle toiminnalle yksityisoikeuden alalla. Tätä Tukholman ohjelmaan sisältynyttä toimeksiantoa ei ole toteutettu. Suomi pitää tärkeänä siviilioikeudellisen yhteistyön ulkosuhdestrategian laatimista. On tärkeää, että strategian lähtökohtana on EU:n nojautuminen globaaleihin yksityisoikeudellisiin sopimusjärjestelyihin, aktiivinen toiminta Haagin kv.yksityisoikeuden konferenssissa ja se, että mahdollisimman moni EU:n naapurimaa ja strateginen kumppani liittyy Haagissa hyväksyttyihin kansainvälisiin yleissopimuksiin. Suomi katsoo myös, että strategiatyön tulisi selkeyttää EU:n ja sen jäsenvaltioiden roolia kv.yksityisoikeuden alalla niin, etteivät toimivaltakysymykset tarpeettomasti hidasta kansainvälisten sopimusten tehokasta ja laajaa soveltamista. Komission johdolla jatketaan neuvotteluja oikeudellisen yhteistyön laajentamiseksi EU:n ja Sveitsin, Norjan ja Islannin kanssa (asiakirjojen tiedoksianto ja todisteiden luovuttaminen). Komission ehdotus neuvottelumandaatiksi Luganon yleissopimuksen (tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano) mukauttamiseksi EU:n elatusapuasetuksen sääntöihin oli komission suunnitelmassa ajoitettu vuodelle 2010, mutta Kreikan kauden alkuun mennessä ehdotusta ei ole annettu. Myöskään vuodelle 2012 suunniteltu laajempi arviointi kolmansien maiden osallistumisesta Luganon yleissopimukseen ei ole edennyt. Suomi pyrkii komissiolle annettavien neuvottelumandaattien osalta siihen, että kansainvälisissä sopimuksissa asetetaan tavoitteeksi maailmanlaajuisesti paras mahdollinen ja laajasti hyväksyttävä tulos. Siksi Suomi katsoo, että EU:lla on oltava myös valmiutta tarkistaa omaa sääntelyään. Suomi tukee sen selvittämistä, voitaisiinko Luganon sopimus avata myös uusille kolmansille maille Kollektiiviset oikeussuojakeinot Komissio antoi kesäkuussa 2013 jäsenvaltioille osoitetun suosituksen yhteisten periaatteiden soveltamisesta ryhmäkanteisiin ja muihin ns. kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin EU-maissa. Suosituksen tavoitteena on parantaa kansalaisten ja yritysten suojaa EU:n lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksia vastaan. Periaatteiden soveltaminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista. Viimeistään kahden 9

10 vuoden kuluttua suosituksen voimaantulosta komissio arvioi tilannetta jäsenvaltioiden vuosiraporttien perusteella ja pohtii, tarvitaanko lisätoimenpiteitä suosituksen vaikutuksen tehostamiseksi Suomen kanta kollektiivisten oikeussuojakeinojen mahdollistamiseen rajat ylittävissä kuluttajariita-asioissa on EU-valmistelun kestäessä ollut varovaisen myönteinen. Myös kilpailurikkomusten osalta valtioneuvosto suhtautuu kollektiivisten oikeussuojakeinojen periaatteisiin varovaisen myönteisesti. Kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin liittyy kuitenkin moninaisia sekä itse oikeudenkäyntimenettelyyn, sovellettavaan lakiin että Euroopan unionin lainsäädäntötoimivaltaan liittyviä ongelmia. 5 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Poliisi- ja rikosoikeudellista yhteistyötä koskevat komission ja Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltuuksia koskevat rajoitukset (pöytäkirja nro 36 siirtymämääräyksistä) lakkaavat Lissabonin sopimukseen liitetyn viiden vuoden siirtymäajan päättyessä Siirtymäkausimääräyksistä sovittaessa tarkoitus oli, että ennen Lissabonin sopimusta hyväksytyt entisen III-pilarin instrumentit muunnettaisiin direktiiveiksi ja muiksi tavanomaisiksi unionin lainsäädäntöinstrumenteiksi jo ennen viiden vuoden siirtymäkauden päättymistä. Näin ei kuitenkaan ole laajamittaisesti tapahtunut. Siirtymäkauden aikana hyväksyttäviin ja uudistettaviin säädöksiin sovelletaan välittömästi komission ja EU:n tuomioistuimen toimivaltaa perussopimusten mukaisesti. Siirtymäkausimääräyksiin sisältyy myös Iso-Britanniaa koskeva erityisjärjestely (ns. UK opt out päätös), jonka mukaan UK voi viimeistään ilmoittaa neuvostolle, ettei se hyväksy ko. säädösten osalta mainittua komission ja EU:n tuomioistuimen toimivaltaa- Ilmoitus tarkoittaa, että kaikkia näitä entisen III-pilarin säädöksiä lakataan soveltamasta UK:hon siirtymäkauden päättymispäivästä alkaen. UK on kuitenkin ilmoittanut, että se tulee myös käyttämään mahdollisuutta liittyä uudestaan mukaan tiettyihin instrumentteihin. Suomi on hyväksynyt Iso-Britanniaa koskevan erityisjärjestelyn osana Lissabonin sopimusta. Suomi pitää EU:n yhtenäisyyttä tärkeänä ja tukee UK:n mahdollisimman laajaa ja johdonmukaista osallistumista OSA-yhteistyöhön. Arvioitaessa UK:n osallistumista yksittäisten säädösten soveltamiseen olennaista on taata eri säännöstön osien johdonmukaisuus ja käytännön toimivuus. Erityisesti viranomaisten välistä yhteistyötä koskeva EU-säädökset tuovat merkittävää lisäarvoa Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen Komission toimintasuunnitelmassa lainsäädäntöehdotus oikeudenmenetysten vastavuoroisesta tunnustamisesta on ajoitettu vuodelle 2013, mutta hanke ei ole tiettävästi edennyt. Komission suunnitelmissa on ollut tarkistaa taloudellisia seuraamuksia koskevaa puitepäätöstä eli sakkopuitepäätöstä, mutta myöskään tämä hanke ei ole edennyt. 10

11 Suomi katsoo, että ajatus oikeudenmenetysten vastavuoroisesta tunnustamisesta edellyttää tarkkaa tapauskohtaista harkintaa, eikä sen tulisi johtaa oikeudenmenetysten harmonisointiin. Esimerkiksi Suomessa ei ole lainkaan ammattikieltoinstituutiota. Oikeudenmenetyksistä liiketoimintakieltojen rajat ylittävä tehokkuus on kuitenkin kysymys, jonka osalta tulee selvittää mahdollisuudet EU-tason toimenpiteisiin. Vastavuoroisen tunnustamisen edellyttämää luottamusta on pyritty vahvistamaan aloittamalla EU-tason keskustelu myös vankeinhoidon alalla. Vuonna 2011 komissio julkaisi aiheesta vihreän kirjan ja Euroopan parlamentti hyväksyi asiasta päätöslauselman. Päätöslauselmassa EP pyytää komissiolta lainsäädäntöaloitetta vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeuksista, luomaan vankilaolosuhteita koskevat vähimmäisstandardit sekä laatimaan aiheettomasti pidätettyjen tai tuomittujen korvauksia koskevat yhdenmukaiset normit. Vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien, kuten vankien siirtoa koskevan puitepäätöksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomainen voi luottaa toisen jäsenmaan vankilaolojen olevan inhimillisiä ja täyttävän tietyt vähimmäisstandardit. Suomi kannattaa sitä, että komissio selvittää vangitsemiseen liittyviä kysymyksiä. On kuitenkin vältettävä päällekkäistä työtä Euroopan neuvoston kanssa ja hyödynnettävä EN:n asiantuntemusta. EU:n on omalta osaltaan edistettävä EN:n vankilastandardien toimeenpanoa Aineellinen rikosoikeus Loppuvuonna 2012 hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys direktiiviehdotuksesta markkinoiden vääristämisestä ja sisäpiiritiedon väärinkäyttämisestä. Neuvottelut EP:n kanssa jatkuvat Kreikan kaudella. Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n yhteiseen toimintaan arvopaperimarkkinoiden vakavimpien väärinkäytösten torjunnassa. Suomi ei pidä tarpeellisena sitä, että direktiivissä säädetään rikosoikeudellisista rangaistustasoista. Suomi ei voi hyväksyä sitovaa velvollisuutta tuomioiden julkistamiseen. Komissio julkaisi keväällä 2011 tiedonannon Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta. Heinäkuussa 2012 komissio antoi direktiiviehdotuksen EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (ks. myös luku 5.4.). Tästä ns. unionipetosdirektiivistä saavutettiin yleisnäkemys kesäkuun 2013 OSA-neuvostossa, minkä pohjalta neuvottelut EP:n kanssa ovat käynnistymässä. Neuvoston yleisnäkemyksen pohjalta käydään EP:n kanssa neuvotteluja myös direktiiviehdotuksesta, joka koskee euron ja muiden valuuttojen suojelua väärentämiseltä rikosoikeudellisin keinoin. Suomi kannattaa toimia, joilla pyritään suojaamaan EU:n taloudellisia etuja rikolliselta toiminnalta. Suurimmat kysymykset ehdotetussa unionipetosdirektiivissä liittyvät rangaistuksia koskeviin ehdotuksiin (vähimmäisrangaistukset ja enimmäisrangaistusten vähimmäistasot) sekä oikeusperustaan. 11

12 Suomi suhtautuu myönteisesti direktiiviehdotukseen, joka vahvistaa euron ja muun valuutan suojaamista rikosoikeuden keinoin. Direktiiviehdotus vastaa pitkälti voimassa olevaa puitepäätöstä, mutta se sisältää myös uudistusehdotuksia, joista keskeisimmät koskevat seuraamuksia ja esitutkintamenetelmien käyttöä. Suurimmat kysymykset liittyvät ehdotuksiin vähimmäis- ja enimmäisrangaistuksista sekä euromääräisiin rajoihin. Suhteellisuusperiaate, tekojen luonne ja vakavuus sekä yksittäisten jäsenvaltioiden rangaistusasteikkokäytännöt tulee riittävällä tavalla ottaa huomioon. Vuoden 2013 loppupuolella komissio antoi rikosoikeuden alan direktiiviehdotuksen laitonta huumausainekauppaa koskevan puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttamisesta huumausaineen määritelmän osalta. Ehdotuksen työryhmäkäsittely ei ole alkanut. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyi myös ehdotus ympäristö- ja alusjätedirektiivin muuttamisesta, mutta asian etenemisestä ei ole tarkempia tietoja. Komissio on selvittämässä erillisenä hankkeena myös kysymystä siitä, tuleeko henkilötietojen väärinkäyttöä ( identiteettivarkaus ) säännellä EU:ssa. 5.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema Suomelle keskeinen prioriteetti on Tukholman ohjelmaan liitetyn prosessuaalisia oikeuksia koskevan tiekartan toteuttaminen. Komissio julkaisi marraskuussa 2013 ehdotuspaketin, jolla pyritään vahvistamaan prosessuaalisia oikeuksia. Ehdotuspaketti sisältää viisi säädösehdotusta: syyttömyysolettamaa koskevan direktiiviehdotuksen, direktiiviehdotuksen, jolla lisätään lasten prosessuaalisia suojatakeita ja direktiiviehdotuksen oikeudesta oikeusapuun rikosprosessin aikana. Kreikka on ilmoittanut, että sen kaudella neuvottelut aloitetaan vain lasten prosessuaalisia suojatakeita koskevasta direktiiviehdotuksesta. Paketti sisältää myös suositukset erityisen haavoittuvassa asemassa olevien suojatakeista ja suosituksen oikeusapuun liittyvistä yleisluontoisista tekijöistä rikosprosessissa. Komission tarkoituksena on ollut myös valmistella vihreä kirja prosessuaalisten oikeuksien laajentamisesta myös sen jälkeen, kun vuoden 2009 tiekartta on toteutettu. Suomi katsoo, että EU:n rikosoikeusyhteistyössä tarvitaan syytettyjen ja epäiltyjen oikeuksia vahvistavia instrumentteja. Yhteisillä säännöillä lisättäisiin kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaan ja jäsenmaiden luottamusta toistensa järjestelmiin. Näin luotaisiin paremmat edellytykset oikeudellisten päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle. Suomi katsoo, että sääntelyn lähtökohdaksi on otettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asettamat vaatimukset siten kuin ne ilmenevät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Prosessuaalisia oikeuksia koskevan sääntelyn yksityiskohtien osalta Suomi pitää tärkeänä, että sääntelyn kehittämisessä otetaan huomioon muun muassa jäsenvaltioiden erilaiset summaariset menettelyt, jos ne täyttävät ihmisoikeussopimuksen asettamat vaatimukset. Kesällä 2011 hyväksyttiin tiekartta tulevista toimenpiteistä rikoksen uhrien aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi ja EU:ssa on viime vuosina hyväksytty uutta lainsäädäntöä rikosten uhrien asemasta ja oikeuksista sekä lähestymiskielloista. Komission ehdotus rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin 12

13 (2004/80/EY) uudistamiseksi oli tarkoitus antaa vuonna 2013, mutta hanke on viivästynyt. Lähivuosina keskitytään uhrien oikeuksista annetun uuden EUlainsäädännön implementointiin jäsenvaltioissa. PJ-maa Kreikan tavoitteena on, että OSA-neuvosto hyväksyy keväällä päätelmät naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Euroopan parlamentti on hyväksynyt useita päätöslauselmia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Euroopan neuvostossa on hyväksytty naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sukupuolisidonnaista väkivaltaa ja perheväkivaltaa koskeva yleissopimus. Neuvosto hyväksyi vuoden 2012 lopulla päätelmät EU:n strategiasta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. 5.4 Eurojust ja Eurooppalainen syyttäjänvirasto Komissio antoi kesällä 2013 asetusehdotuksen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta. EPPO:n valmistelut kytkeytyvät Eurojustin uudistamiseen, jota koskevan ehdotuksen komissio antoi samanaikaisesti kesällä Komission ehdotus EPPO:sta perustuu Lissabonin sopimuksen uuteen oikeusperustaan SEUT 86 artiklaan, joka mahdollistaa EPPO:n perustamisen Eurojustin pohjalta. Keskustelua on pohjustanut vuoden 2011 tiedonanto Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta (ks. myös luku 5.2.). Komission ehdotus sai kansallisten parlamenttien toissijaisuushuomautusten takia ns. keltaisen kortin marraskuussa Komissio on kuitenkin tiedonannolla ilmoittanut, ettei se vedä pois tai muuta antamaansa asetusehdotusta. Eurojustin ja kolmansien maiden välisistä yhteistyösopimuksista käynnissä tai käynnistymässä ovat neuvottelut Venäjän ja Ukrainan kanssa. Sopimus Moldovan kanssa hyväksyttäneen Kreikan pj-kaudella. Lisäksi Eurojust jatkaa tunnusteluja Serbian, Montenegron, Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Israelin, Cap Verden ja Turkin kanssa. Myös EU:n poliisiviraston Europolin perustamissäädöstä ollaan uudistamassa asetukseksi komission ehdotuksen pohjalta. Vuonna 2008 hyväksytty uusi Eurojust-päätös ja muut EU-instrumentit antavat Suomen mielestä jäsenvaltioille laajat ja tehokkaat mahdollisuudet hyödyntää Eurojustia. Suomi suhtautuu myönteisesti Eurojustin hallinnolliseen uudistamiseen. EU:lla on SEUT 86 artiklan nojalla toimivalta perustaa Euroopan syyttäjänvirasto. Syyttäjänviraston mahdollisia toteuttamistapoja tulee kuitenkin harkita tarkoin. Suomi pitää tärkeänä muun muassa eurooppalaisen syyttäjänviraston kollegiaalista rakennetta. Lisäksi viraston suhde kansallisiin järjestelmiin tulisi järjestää joustavasti ilman, että harmonisoitaisiin kansallisia menettelysäännöksiä. Jäsenvaltioissa Euroopan syyttäjän toimivaltaan kuuluvia rikosasioita hoitavien syyttäjien tulisi voida hoitaa myös kansallisia rikosasioita. Lisäarvon saavuttamiseksi tärkeää on ennen muuta se, että EPPO:on osallistuisi mahdollisimman monta jäsenvaltiota. Siksi on tärkeää, ettei tiiviimmän yhteistyön käynnistämistä kiirehditä. 13

14 5.5. EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta Komissio julkaisi alkuvuonna 2013 tiedonannon EU:n kyberturvallisuusstrategiaksi. Strategian kanssa samanaikaisesti annettiin ehdotus verkko- ja tietoturvadirektiiviksi (LVM vastuulla). Strategia koostuu viidestä painopistealueesta, joista erityisesti verkkorikollisuuden vähentäminen kuuluu OM toimialaan. Neuvoston päätelmät strategiasta hyväksyttiin kesällä Strategian implementointia ja muita horisontaalisia kyberasioita käsittelee vuonna 2012 perustettu kyberasioiden työryhmä (VNK koordinoi). Kreikka jatkaa työtä strategian toteuttamiseksi. Myös pian käynnistyvän ns. yhteisen arvioinnin seitsemännen kierroksen aiheena on tietoverkkorikollisuus. Suomi pitää EU:n kyberturvallisuusstrategiaa tärkeänä. Suomi katsoo, että ns. Budapestin tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus on keskeinen ja sitova oikeudellinen instrumentti tietoverkkorikollisuuden alalla ja on tärkeää, että strategiassa painotetaan Budapestin sopimusta keskeisenä kansainvälisenä sopimuksena, joka muodostaa toimivat puitteet kansalliselle lainsäädännölle. Suomi pitää myönteisenä, että strategian mukaisesti Budapestin sopimus on avoinna myös Euroopan neuvoston ulkopuolisille kolmansille maille ja on perusta alan kansainväliselle yhteistyölle. Rajat ylittävän rikollisuuden muodoista EU:n toiminnan keskiössä on myös terrorismin torjunta. Myös Liettuan puheenjohtajakauden päätteeksi EU:n terrorismikoordinaattori antoi neuvostolle säännönmukaisen raporttinsa ja laati toimintasuosituksia jatkotyölle. Komissio raportoi vuoden 2014 aikana myös ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian ( ) tähänastisesta toteuttamisesta. Komissio antoi 2013 kolmannen vuosiraportin EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamisesta. EU:n sisäisen turvallisuuden työlle on asetettu viisi strategista tavoitetta: 1) kansainvälisten rikollisverkostojen hajottaminen, 2) terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy, 3) tietoverkkoturvallisuuden parantaminen, 4) rajavalvonnan vahvistaminen ja 5) kriisi- ja katastrofivalmiuksien parantaminen. Lissabonin sopimuksen mukainen uusi sisäisen turvallisuuden operatiivinen komitea (COSI) koordinoi operatiivista yhteistyötä sisäisen turvallisuuden alalla. Suomen osallistumista COSI:n työhön koordinoi sisäasiainministeriö. OM:n osallistumisen kautta varmistetaan mm. syyttäjänäkökulman esiin tuominen.. Suomi korostaa sisäisen turvallisuuden työssä kokonaisturvallisuuden laajaalaista näkökulmaa ja ennaltaehkäisyn merkitystä. Tärkeää on varmistaa perusoikeusnäkökulman ja oikeusviranomaisten näkökulman huomioon ottaminen sisäisen turvallisuuden EU-työssä. Komissio julkaissee vuoden 2014 alkupuolella ensimmäisen EU:n korruptiontorjuntaraportin, jossa arvioidaan korruption vastaisia toimia EU:ssa, kartoitetaan suuntauksia ja heikkouksia sekä pyritään edistämään vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Jatkossa raportti on tarkoitus julkaista kahden vuoden välein. Myös keskustelut EU:n ja GRECO:n (Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä) välisen yhteistyön tiivistämisestä jatkuvat. 14

15 Komission käynnistämä EU:n oma korruptioraportointimekanismi on tervetullut ja antaa mahdollisuuden varmistaa EU:n korruptiotilanteen seuranta vertailukelpoisen tiedon pohjalta. Se tukee Suomen tavoitetta kehittää unionin sisällä keinoja vahvistaa oikeusvaltiota jäsenvaltioissa. Unionin laajentumispolitiikka ja EU:n ajankohtainen tilanne tekevät tästä tavoitteesta entistä tärkeämmän. On tärkeää, että EU:n arviointimenettely hyödyntää ja täydentää olemassa olevia kansainvälisiä korruption arviointimenettelyjä (YK, EN/GRECO, OECD) eikä johda päällekkäiseen työhön. Euroopan parlamentti on perustanut uuden väliaikaisen erityiskomitean (CRIM) järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun käsittelyä varten. Komitean tarkoituksena on valmistella raportteja, joissa analysoidaan ja arvioidaan järjestäytyneen rikollisuuden, korruption sekä rahanpesun tilannetta sekä esitellään EP:n täysistunnolle toimenpide- ja aloite-ehdotuksia Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa Komissio ei ole toimittanut siltä Tukholman ohjelmassa pyydettyä luetteloa maista, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa tehdä EU:n kanssa rikosoikeudellisia oikeusapuja luovuttamissopimuksia. Tähän liittyen neuvoston puitteissa (CATS) on keskusteltu millaisten kriteerien pohjalta EU:n mahdollisia tulevia sopimuskumppaneita voitaisiin arvioida ja valita. Samoin neuvoston puitteissa on keskusteltu tarpeesta yhtenäistää EU:n ulkosuhdesopimusten sisältämiä säännöksiä rikosoikeudellisista asioista. Vireillä on myös neuvotteluja useista EU:n kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista sekä talous- ja kauppasopimuksista, jotka sisältävät myös oikeusministeriön toimialaan liittyvää sääntelyä. Toteutumatta on edelleen EU:n liittyminen Euroopan neuvoston rikoksen tuottaman hyödyn ja terrorismin rahoituksen rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevaan yleissopimukseen. Allekirjoitusvaltuudet yleissopimuksen allekirjoittamiseksi hyväksyttiin jo alkuvuonna PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS 6.1. Tietosuoja Kreikan puheenjohtajakaudella jatketaan neuvotteluja EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamiseksi. Uudistuspaketti sisältää asetusehdotuksen henkilötietojen yleisestä suojasta ja käsittelystä sekä direktiiviehdotuksen henkilötietojen käsittelystä poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Tarkoituksena on uudistaa EU:n tietosuojalainsäädännön puitteet ja varmistaa tietosuojanormien noudattaminen henkilötietojen käsittelyssä kaikilla EU-lainsäädännön kattamilla aloilla. Vireillä on myös keskustelut Euroopan neuvoston henkilötietojen suojaa koskevan yleissopimuksen uudistamisesta. Neuvosto valtuutti kesäkuussa 2013 komission osallistumaan EU:n puolesta neuvotteluihin Euroopan neuvoston 15

16 tietosuojayleissopimuksen uudistamisesta ja EU:n uudistettuun yleissopimukseen liittymisen ehdoista ja menettelyistä. Suomi katsoo, että EU:n tällä hetkellä hajanaista ja osin monimutkaista tietosuojasääntelyä tulee pyrkiä jatkossa yhtenäistämään ja yksinkertaistamaan siten, että samalla turvataan korkea tietosuojan taso. On tärkeää, että uudistus noudattaa paremman sääntelyn periaatteita eikä johda rekisterinpitäjälle aiheutuvan hallinnollisen taakan kasvuun. On myös tärkeää, että uudistuksessa löydetään toimiva tasapaino henkilötietojen suojan ja julkisuusperiaatteen välillä. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EN:n tietosuojayleissopimuksen uudistamisesta käytävissä neuvotteluissa varmistetaan yleissopimuksen ja EU:n tietosuojasäännöstön yhteensopivuus ottaen asianmukaisesti huomioon käynnissä oleva EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen. Komissio ja puheenjohtajavaltio käynnistivät USA:n kansallisen turvallisuusviraston NSA:n vakoiluohjelmia koskeneiden paljastusten selvittämisen EU-US OSAministerikokouksessa Tähän liittyen komissio julkaisi marraskuussa joukon toimenpiteitä, joilla se pyrkii palauttamaan luottamuksen EU-US väliseen tietojenvaihtoon. Ensinnäkin komissio antoi tiedonannon (strategia), jossa pyritään arvioimaan vakoilupaljastusten aiheuttamia haasteita ja riskejä sekä identifioimaan keinoja, joilla tarttua näihin haasteisiin. Toiseksi komissio julkaisi raportin ns. Safe Harbour-järjestelyn toimivuudesta. Kolmanneksi komissio julkaisi raportin kesällä perustetun EU-USA korkean tason tietosuojaryhmän työn tuloksista. Myös EP:n LIBE valiokunta on valmistelemassa vakoilupaljastuksista selvitystä, jota on pohjustettu laaja-alaisilla kuulemisilla. Tapahtumat vaikuttavat myös neuvotteluihin, joita EU ja Yhdysvallat ovat pitkään käyneet sopimuksesta, joka koskee henkilötietojen suojaamista siirrettäessä ja käsiteltäessä henkilötietoja terrorismin ja rikollisuuden torjuntaa varten (EU-USA tietosuojasopimus). Tavoitteeksi on asetettu sopimusneuvottelujen vieminen päätökseen Kreikan pjkaudella. On tärkeää, että EU-kansalaisten luottamus sähköisen viestinnän tietosuojaan voidaan palauttaa vakoiluskandaalin jälkeen. Pilvipalvelujen käyttöä henkilötietojen käsittelyssä tulee kehittää tietosuojaa ja tietoturvaa tukevalla tavalla. EU:n ja USA:n tietosuojasopimusta koskevissa neuvotteluissa tulisi saavuttaa pikaista edistymistä. Suomi pitää oikeusvarmuuden takia sitovaa EU:n ja USA:n välistä tietosuojasopimusta parempana vaihtoehtona kuin ei-sitovaa instrumenttia. Suomelle on tärkeätä, että tuleva sopimus on pelkästään tietosuojasopimus, joka ei muodosta oikeusperustaa sopimuksen soveltamisalalla tapahtuville henkilötietojen siirroille Lentomatkustajarekisteritiedot (PNR) EU on jo tehnyt USA:n, Australian ja Kanadan kanssa sopimukset lentomatkustajarekisteritietojen (PNR) luovuttamisesta terrorismin ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden, kuten järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Komissio antoi marraskuussa 2013 arvioinnin EU-US PNR- sopimuksesta ja siitä, 16

17 miten Yhdysvaltain viranomaiset ovat käyttäneet matkustajarekisteritietoja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Lisäksi komissio käy Venäjän kanssa keskusteluja Venäjällä voimaan tulleesta määräyksestä, joka koskee lentoyhtiöiden varausten tekemisen ja lähtöselvityksen yhteydessä keräämiä ja käyttämiä PNR-tietoja ja suppeampia, lähinnä passin koneluettavasta osasta otettavia ns. API-tietoja. PNR-tietojen luovuttaminen Venäjälle tulee ratkaista EU-tasolla. Komission tulisi pikaisesti selvittää Venäjän vaatimusten sisältö ja antaa tarvittaessa ehdotus EU:n ja Venäjän välisen PNR-sopimuksen neuvottelemiseksi. Komissio julkaisi tiedonannon matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Sen mukaan myös Uusi-Seelanti, Etelä-Korea ja Japani käyttävät PNR-tietoja, mutta toistaiseksi vireillä ei ole sopimushankkeita näiden maiden kanssa. Tiedonannossa tuodaan esiin myös tarve yhdenmukaisille säännöille PNR-tietojen luovuttamisessa esim. direktiivin muodossa. Myös Qatar, Meksiko, Brasilia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat esittäneet tai aikovat esittää EU:n jäsenvaltioille vaatimuksia lentomatkustajia koskevien PNR-tietojen luovuttamisesta. Komissiolta odotetaan alkukesästä 2014 säädösehdotusta PNR-tietojen luovuttamisesta kolmansiin maihin. Neuvostossa on jo päästy sopuun ns. EU-PNR-direktiivistä, joka koskee matkustajarekisteritietojen käyttöä lainvalvontatarkoituksiin EU:n sisällä. EP:n LIBEvaliokunta äänesti huhtikuussa 2013 ehdotuksen hylkäämisen puolesta. EP:n täysistunto palautti kesäkuussa 2013 ehdotuksen valiokuntakäsittelyyn. EU-PNR - valmistelu kuuluu Suomessa SM:n päävastuulle. Käsittelyn jatko on avoinna. Suomi katsoo, että lentomatkustajia koskevien tietojen luovuttaminen 3. maihin tulee järjestää EU-tasolla, jotta tietojen luovutuksissa noudatettaisiin samoja sääntöjä koko EU:n alueella. Näin voidaan turvata EU:n kansalaisten yhdenvertainen kohtelu PNR-tietojen käsittelyssä ja välttää lentoyhtiöiden välisen kilpailun vääristyminen. Marraskuussa 2013 komissio julkaisi arviointikertomuksen kaksi vuotta voimassa olleen EU-US TFTP-sopimuksesta (USA:n Terrorist Finance Tracking Programme), jossa arvioidaan kuinka hyödyllisiä sopimuksen nojalla toimitetut tiedot ovat terrorismin torjunnan kannalta. Sopimuksen uusi arviointi tehdään keväällä Komissio antoi samalla tiedonannon, että EU:n terrorismin rahoituksen jäljittämisjärjestelmää (eurooppalainen TFTS, Terrorist Finance Tracking System) ei ole tällä hetkellä odotettavissa. Viimeksi mainittu hanke kuuluisi Suomessa SM:n päävastuulle. Tietosuoja-asioihin liittyen tulevaisuuden hankkeisiin kuulunee teletunnistetietojen säilyttämistä koskevan direktiivin 2006/24/EY uudistaminen. Direktiivi on Suomessa LVM:n päävastuulla Perusoikeuksien totetutuminen EU:ssa ja EU-kansalaisuus Komissio julkaissee keväällä neljännen vuosiraportin EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanosta. Vuosiraporttien tavoitteena on pitää yllä dialogia EU:n 17

18 perusoikeuspolitiikasta ja tarjota mahdollisuus vuosittaiseen politiikkakeskusteluun siitä, mitä unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla on tehty ja mitä niillä pitäisi tehdä perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Neuvosto on antanut merkittävät perusoikeuspäätelmät sekä kesäkuussa 2012 että kesäkuussa Coreper ja komissio ovat julkaisseet myös ohjeistusta ja suuntaviivoja, joiden tarkoituksena on tuoda EU-tasolle suomalaista lainvalmisteluajattelua, johon kuuluu perusoikeusarviointi säädösvalmistelun varhaisessa vaiheessa. Kreikan puheenjohtajakaudella OSA-neuvoston on tarkoitus antaa päätelmät EU:n sisäisen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan koherenssista. Suomi pitää hyvänä nykyisen komission toteuttamia uusia avauksia EU:n perusoikeuspolitiikan seuraamiseksi ja EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näiden politiikka-asiakirjojen ja niiden seurannan tulisi vahvistaa perusoikeuksien huomioon ottamista eri sektoreilla ja lisätä EU:n perusoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta. Vuonna 2011 hyväksytyt työkalut perusoikeuskysymysten käsittelystä EU:n lainvalmistelutyössä on otettava käyttöön tehokkaasti. Yksittäisistä perusoikeuskysymyksistä Suomi pitää johdonmukaisesti esillä mm. vähemmistöjen, ml. romanien ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilannetta. Liettuan puheenjohtajakauden päätteeksi neuvosto antoi päätelmät EU:n perusoikeusviraston arvioinnista. Viraston hallintoneuvosto on tehnyt komissiolle joukon ehdotuksia, joiden toteuttaminen vahvistaisi perusoikeusviraston toimintamahdollisuuksia ja asemaa. Neuvostossa ei kuitenkaan ole konsensusta viraston aseman vahvistamisesta eikä edes viraston mandaatin laajentamisesta koskemaan myös rikos- ja poliisioikeudellisen yhteistyön alan. Suomi edistää EU:n perusoikeusviraston toimintaedellytysten vahvistamista Lissabonin sopimuksen edellyttämällä tavalla. Viraston toimivalta tulee laajentaa myös poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalle ja kattamaan koko EU:n perusoikeuskirja. Lisäksi virastolta tulisi pyytää nykyistä useammin lausuntoja säädösehdotusten perusoikeusvaikutuksista. On tärkeää, että virasto jatkaa jäsenvaltioiden perusoikeustilanteen seuraamista ja siitä raportointia. Tulisi myös harkita sitä, että neuvosto käsittelisi viraston julkaisemia raportteja perusoikeuksien toteutumisesta EU:n jäsenvaltioissa. Valmisteluja jatketaan EU:n liittymiseksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EUtuomioistuimelta (EUT) odotetaan lausuntoa liittymissopimusluonnoksen EUoikeuden mukaisuudesta. Lisäksi komissiolta odotetaan virallista ehdotusta EU:n sisäisistä säännöistä koskien mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) nimitettävän tuomarin valintaa, EU:n edustautumista EIT:ssä, kriteerejä joita sovelletaan mahdollisessa kanssavastaajatilanteessa, mekanismia jota sovelletaan EUT:n osallistuessa EIT:ssä vireillä olevan asian käsittelyyn, valituksiin vastaamisen koordinoimista EU:n ja jäsenvaltioiden välillä sekä EIT:n tuomion täytäntöönpanoa ja vastuun jakamista unionin ja jäsenvaltio(ide)n kesken. Suomessa asia kuuluu UM:n päävastuulle. Suomi pitää EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ensiarvoisen tärkeänä. Suomen tavoitteena on, että liittyminen toteutuisi mahdollisimman 18

19 nopeasti. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen parantaa unionin oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvien henkilöiden oikeusasemaa Vuoden 2013 toukokuussa 16 eurooppalaista ministeriä, Suomen oikeusministeri mukaan lukien, allekirjoittivat vetoomuksen yhtenäisen toimintapolitiikan laatimiseksi EU:lle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi. Komissiolle osoitetun vetoomuksen tavoitteena on parantaa näihin ryhmiin kuuluvien ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa eri elämän alueilla Yhdenvertaisuus (TSTK-neuvosto) Neuvottelut yhdenvertaisuusdirektiivistä jatkuvat edelleen Kreikan pj kaudella. Direktiivillä kiellettäisiin syrjintä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuen sosiaali- ja terveysalalla, koulutuksessa sekä tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa. Suomi suhtautuu myönteisesti direktiiviin, jolla pyritään parantamaan yhdenvertaisuuden toteutumista Euroopan unionissa. Suomi tukee ehdotuksen horisontaalista lähestymistapaa sekä tavoitetta turvata mahdollisimman yhdenmukainen vähimmäistaso suojalle syrjintää vastaan kaikille ihmisille syrjintäperusteesta ja elämänalasta riippumatta. Komission työohjelmassa oli ajoitettu vuodelle 2012 lainsäädäntöehdotus liittyen esteettömyyteen tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa, rakennetussa ympäristössä sekä liikenne- ja viestintäsektoreilla. Ehdotuksen antaminen on viivästynyt vuoteen 2014 ja ehdotus tullee koskemaan TEM:n, STM:n, LVM:n ja YM:n toimialaan liittyviä kysymyksiä. Komissio tulee vuonna 2014raportoimaan rodusta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua koskevan direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa sekä rikosoikeudellisen ns. rasismipuitepäätöksen täytäntöönpanosta. Liettuan puheenjohtajakaudella neuvosto antoi päätelmät ns. viharikoksista ja Kreikan puheenjohtajakaudella neuvoston on tarkoitus antaa päätelmät rasismista ja muukalaisvihasta Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet (YAN) Kesäkuussa neuvosto teki päätöksen vuoden 2014 europarlamenttivaalien vaaliajankohdan siirtämiseksi toukokuulle väliselle ajalle. Kesäkuussa Eurooppa-neuvosto teki myös päätöksen europarlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 jälkeen, koska Kroatian liittyminen unionin jäseneksi edellytti europarlamenttipaikkojen uudelleenjakoa. Suomi säilyttää nykyiset 13 paikkaansa. Eurooppa-neuvoston päätöksessä todetaan, että EP tekee aloitteen päätöksen tarkistamiseksi hyvissä ajoin ennen vaalikauden alkua, vuoden 2016 loppuun mennessä. Asia kuuluu VNK:n toimialaan. Komissio julkaisi maaliskuussa 2013 tiedonannon valmistautumisesta vuonna 2014 järjestettäviin EP- vaaleihin sekä suosituksen EP-vaalimenettelyn demokraattisuuden ja tehokkuuden lisäämisestä. Myös EP on valmistellut 19

20 aihepiiriin liittyen oman mietinnön. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2013 lopulla raportoineet komission suositusten toteuttamisesta. Suomi pitää myönteisenä sitä, että unionissa pohditaan uusia keinoja tukea kansalaisten osallistumista demokraattiseen toimintaan ja kannustaa kansalaisia äänestämään. Suomi kannattaa europarlamenttivaalien siirtämistä pysyvästi toukokuulle. Suomi tukee komission vuoden 2014 EP-vaaleja koskevan suosituksen tavoitteita edistää vaalien demokraattisuutta ja tehokasta toimittamista. Osa toimenpidesuosituksista kuuluu Suomen näkemyksen mukaan kansallisten puolueiden omaan harkintaan. Suositusta yhteisestä vaalipäivästä ja äänestyspaikkojen yhtäaikaisesta sulkeutumisesta tulee tarkastella mahdollisen EU-vaalisäädöksen uudistamisen yhteydessä. Suomi on jo toteuttanut jäsenvaltioiden vaaliviranomaisten välistä tietojenvaihtoa muussa kuin kotivaltiossaan äänestämään ilmoittautuneista EU-kansalaisista koskevat suositukset. Syyskuussa 2012 komissio antoi ehdotuksen asetukseksi Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta, joka korvaisi voimassa olevan asetuksen 2004/2003. Asetuksen yleisenä tavoitteena on lisätä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden näkyvyyttä, tunnettuutta, tehokkuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta. Neuvottelujen keskeisiksi kysymyksiksi ovat muodostuneet se, millainen rooli EP:lle voidaan antaa asetuksen toimeenpanotehtävissä ja se, miten puolueille ehdotettu uusi eurooppalainen oikeushenkilöllisyys suhteutuu hyvin erilaisiin kansallisiin menettelyihin poliittisten puolueiden osalta. Neuvottelut jatkuvat Kreikan puheenjohtajakaudella. EP:n kanssa käydyissä epävirallisissa trilogeissa on saavutettu kompromissiratkaisu puolueiden valvonnan, rekisteröinnin ja rekisteristä poistamisen osalta ja on odotettavissa, että Kreikka yrittää saada asetuksen hyväksyttyä puheenjohtajakautensa aikana. Suomi suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen vahvistaa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden asemaa. Asetusehdotus on kehittynyt neuvotteluissa merkittävästi parempaan suuntaan etenkin puolueiden valvontajärjestelmän osalta, josta vastaisi EP:n yhteydessä toimiva itsenäinen viranomainen. Ehdotettuun oikeushenkilöllisyyteen liittyy vielä joitakin selvitystä vaativia kysymyksiä, mutta yleisesti ottaen asetus on Suomen hyväksyttävissä nykyisessä muodossaan. Neuvottelut vuoden 1976 EU-vaalisäädöksen (edustajien valitseminen Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla) uudistamisesta eivät ole käynnistyneet. Perussopimusten mukaan parlamentti laatii esityksen tarvittavista säännöksistä jäsentensä yleisten ja välittömien vaalien toimittamiseksi ja neuvosto vahvistaa tällaiset säännökset yksimielisesti. EP:n täysistunto palautti kesäkuussa 2011 valiokuntakäsittelyyn mietintöluonnoksen siitä, miten EU-vaalisäädös voitaisiin uudistaa. EU-vaalisäädöksen mahdolliseen uudistamiseen liittyy myös Tukholman ohjelmaan sisältyvä toimeksianto komissiolle, jonka mukaan komission olisi ennen joulukuuta 2012 pitänyt laatia Eurooppa-neuvostolle selvitys EP-vaaleja koskevista kansallisista käytännöistä ja perinteistä ja ehdottaa selvityksen perusteella, miten voitaisiin ottaa käyttöön EP-vaalien yleinen vaalipäivä. 20