OM 2/829/2013 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA IRLANNIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA

Transkriptio

1 OM 2/829/2013 OIKEUSMINISTERIÖN TAVOITTEET EUROOPAN UNIONISSA IRLANNIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA OIKEUSMINISTERIÖN EU-VALMISTELUN TYÖASIAKIRJA Yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö Käsitelty OM:n EU/KV-johtoryhmässä

2 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA IRLANNIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA ( ) YLEISET LÄHTÖKOHDAT YHTEENVETO TUKHOLMAN OHJELMA JA OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus Siviiliprosessioikeus EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa Siviilioikeudelliset määräykset muissa kansainvälisissä yleissopimuksissa Kollektiiviset oikeussuojakeinot RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen Aineellinen rikosoikeus Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema Eurojust EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa TIETOSUOJA, PERUSOIKEUDET JA EU-KANSALAISUUS Tietosuoja Perusoikeudet ja EU-kansalaisuus Yhdenvertaisuus (TSTK-neuvosto) Europarlamenttivaalit ja eurooppalaiset poliittiset puolueet (YAN) OIKEUDELLISET VERKOSTOT, SÄHKÖINEN ASIOINTI JA EU:N RAHOITUSOHJELMAT Oikeudelliset verkostot Sähköinen asiointi oikeusalalla (e-justice) Oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN ULKOSUHTEET EU-USA -suhteet EU-Venäjä -suhteet EU:n laajentuminen (UAN) Siviilikriisinhallinta (UAN) KULUTTAJANSUOJA, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSOIKEUS Kuluttajansuoja (KIKY-neuvosto) Yhtiöoikeus (KIKY-neuvosto) Kuljetusoikeus (liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto) Rahoitusmarkkinasääntely (ECOFIN) Sopimusoikeus ja yhteinen eurooppalainen kauppalaki EUROOPAN UNIONIN KEHITTÄMINEN Institutionaaliset kysymykset Parempi sääntely (KIKY-neuvosto, ECOFIN) Avoimuus, hyvä hallinto EU:n tuomioistuinjärjestelmä (YAN, KIKY-neuvosto)

3 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA EUROOPAN UNIONISSA IRLANNIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA ( ) 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT Tähän muistioon on koottu ajankohtaiset EU-asiat oikeusministeriön toimialalla alkuvuonna Muistioon on myös lyhyesti kirjattu oikeusministeriön kannalta keskeisiä Suomen kantoja ajankohtaisiin EU-hankkeisiin. Muistio on luonteeltaan oikeusministeriön kokonaisvaltaista EU-valmistelua palveleva epävirallinen työasiakirja, jota ei ole käsitelty EU-koordinaatiojärjestelmän puitteissa. Muistiota päivitetään puolivuosittain ja tarvittaessa. Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat oikeus- ja sisäasiainneuvostossa käsiteltävät oikeusasiat sekä kilpailukykyneuvostossa ja ECOFIN-neuvostossa päätettävät kuluttajansuojan edistäminen sekä sopimus- ja yhtiöoikeudellinen sääntely. Yleistä esine- ja vahingonkorvausoikeutta sekä kuljetussopimusoikeutta samoin kuin esimerkiksi rikosoikeudellisia ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä käsitellään muidenkin neuvostokokoonpanojen alaisissa hankkeissa. Oikeusministeriö vastaa myös TSTK-neuvostossa käsiteltävän yhdenvertaisuusdirektiivin valmisteluista. Toimialaan kuuluvat myös eräät EU:n toiminnan avoimuutta ja kansanvaltaisuutta koskevat institutionaaliset kysymykset sekä EU:n lainsäädännön laadun kehittämiseen liittyvät kysymykset. Yleisinä EU-tavoitteina oikeusministeriö painottaa erityisesti perusoikeuksien toteutumista sekä avoimuuden, hyvän hallinnon, lainsäädännön laadun ja oikeusturvan kehittämistä EU:ssa. Irlannin EU-puheenjohtajakautta leimaavat talous- ja rahoituskriisin jälkitoimet. Irlanti aloittaa kolmen puheenjohtajamaan ohjelman toteuttamista triossa, johon kuuluvat myös Liettua (loppuvuosi 2013) ja Kreikka (alkuvuosi 2014). Työohjelma ja muuta informaatiota Irlannin puheenjohtajuuskaudesta on internet-sivuilla: OM:n suurimmat haasteet EU-työssä liittyvät Irlannin puheenjohtajakaudella EU:n tietosuojasääntelyn uudistamiseen, eurooppalaisen kauppalain valmisteluun ja todisteiden keräämistä koskevan eurooppalaisen tutkintamääräyksen valmisteluun. Varsinkin näiden hankkeiden osalta haasteet liittyvät paitsi sisältöön myös suunnitelmalliseen vaikuttamiseen erityisesti Euroopan parlamentissa. Ennakkovaikuttamisen näkökulmasta keskeisiä lähitulevaisuuden hankkeita ovat mm. Eurojustin uudistaminen ja mahdollisen Euroopan syyttäjäviranomaisen perustaminen (komission ehdotus kesällä 2013) sekä mahdollinen hyvää hallintoa koskeva EU-säädös. Vaikuttamistyötä toteutetaan olemassa olevien resurssien puitteissa sekä virkamies- että poliittisella tasolla. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus antaa eduskunnalle EU-poliittisen selonteon. Selonteko on tarkoitus valmistella keväällä

4 2 YHTEENVETO Irlannin puheenjohtajakauden alkaessa on ohitettu Tukholman ohjelman ( ) toteuttamisen puoliväli. Kyproksen pj-kauden lopulla käyty keskustelu Tukholman ohjelman väliarvioista käynnisti samalla pohdinnan oikeus- ja sisäasioiden tulevista suuntaviivoista vuoden 2014 jälkeen. EU:n sisäinen kehitys ja talouskriisi ovat nostaneet esiin myös keskustelua siitä, miten EU:ssa varmistetaan jäsenvaltioiden oikeusvaltiokehityksen seuranta. Osana EU:n talouspoliittista koordinaatiota komissio kiinnittää kasvavaa huomioita jäsenvaltioiden oikeuslaitosten toiminnan tehokkuuteen ja suunnittelee uudenlaista vertaisarviointia (EU Justice Score Board). Siviilioikeuden alalla jatkuu vilkas lainsäädäntötyö, jonka komissio on kytkenyt sekä EU-kansalaisten käytännön elämän helpottamiseen että sisämarkkinoiden uudistamistyöhön ja talouskasvun vauhdittamiseen (Justice for Growth). Kyproksen puheenjohtajakaudella saatiin lopullisesti hyväksyttyä mm. tuomioiden täytäntöönpanoa koskevan Bryssel I-asetuksen uudistaminen. Myös neuvottelut vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä koskevasta lainsäädäntöpaketista vietiin päätökseen. Irlanti pyrkii saamaan päätökseen neuvottelut tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseen tähtäävästä hankkeesta, jonka tarkoituksena on luoda menettely pankkitalletuksia koskevaksi turvaamistoimeksi. Kyproksen pj-kauden päätteeksi komissio teki ehdotuksen insolvenssiasetuksen uudistamisesta. Alkuvuonna 2013 odotetaan komissiolta myös säädösehdotusta asiakirjojen laillistamisvaatimusten poistamisesta. Perheoikeuden alalla Irlannin kaudella jatketaan neuvotteluja aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeuksia koskevasta lainvalinta- ja toimivaltasääntelystä. Myöskään Kypros ei puheenjohtajakaudellaan priorisoinut eurooppalaisen sopimusoikeuden kehittämistä eli ristiriitaisen vastaanoton saaneen yhteisen eurooppalaisen kauppalain valmistelua. Erityisesti komissio ja EP veivät kuitenkin hanketta eteenpäin ja Irlannin kaudella valmistelussa edetään sisältökysymyksiin. Irlannin puheenjohtajakaudella jatketaan parlamentin kanssa myös neuvotteluja kulutusluottodirektiivin sisarhankkeesta, joka koskee asuntoluottoja. Siviilioikeuden, erityisesti sopimusoikeuden, kuluttajan oikeuksien ja yhtiöoikeuden tavoitteita sisältyy myös EU:n uuteen sisämarkkinastrategiaan ja sähköisen kaupan toimintasuunnitelmaan. Joulukuussa 2012 julkaistun yhtiöoikeudellisen ja yritysten hallintotapaa koskevan laaja-alaisen toimintasuunnitelman toteuttaminen alkaa. Neuvottelut alkavat myös direktiiviehdotuksesta koskien naisten määrän lisäämistä yritysten hallintoelimissä. Aineellisen rikosoikeuden alalla Irlannin kaudella jatketaan neuvotteluja direktiiviehdotuksesta, joka koskee EU:n taloudellisten etujen suojaamista petokselta. Neuvottelut EP:n kanssa aloitetaan uudesta konfiskaatiota ja varojen jäädyttämistä koskevasta direktiiviehdotuksesta, josta neuvoston kanta hyväksyttiin joulukuussa Vireillä on myös neuvottelut direktiiviehdotuksesta koskien arvopaperimarkkinoiden vääristämisen ja sisäpiiritiedon väärinkäytön torjumista rikosoikeudellisin keinoin. Irlannin pj-kaudella viimeistellään Euroopan parlamentin kanssa myös neuvottelut direktiivistä tietojärjestelmiin kohdistuvien hyökkäysten 4

5 torjumisesta. Komissio valmistelee vuonna 2013 rikosoikeudellisia lainsäädäntöehdotuksia myös huumausainekaupasta ja euron väärentämisestä. Suomelle keskeinen prioriteetti on Tukholman ohjelmaan liitetyn, prosessuaalisia oikeuksia koskevan tiekartan toteuttaminen. Tiekartan toteuttamisessa on edetty kolmanteen hankkeeseen, kun neuvotteluja EP:n kanssa jatketaan epäillyn ja syytetyn oikeudesta avustajaan. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyi säädösehdotus haavoittuvassa asemassa olevien erityisistä suojatakeista, jota koskevaa ehdotusta odotetaan vuonna Lisäksi komissio on sitoutunut antamaan direktiiviehdotuksen epäillyn ja syytetyn oikeudesta oikeusapuun vuoden 2013 aikana. Kyproksen puheenjohtajakauden yhtenä prioriteettina oli rikoksen uhreja koskevan EU-sääntelyn vahvistaminen. Lokakuussa 2012 hyväksyttiin lopullisesti uhrien minimioikeuksia koskeva rikosuhridirektiivi. Joulukuun OSA-neuvostossa hyväksyttiin neuvoston kanta lähestymiskieltojen vastavuoroista tunnustamista koskevasta siviilioikeudellisesta asetuksesta. Rikosoikeudellinen lähestymiskieltoinstrumentti hyväksyttiin loppuvuonna Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy ehdotus uhreille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin uudistamisesta, mutta ehdotuksen antaminen on viivästynyt. Rikosoikeudellisen yhteistyön alalla vireillä on laaja lainsäädäntöhanke eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä, jolla pyritään uudistamaan ja kokoamaan yhteen todisteiden hankkimista koskeva EU-sääntely. Irlannin pj-kaudella asiasta neuvotellaan EP:n kanssa joulukuun 2011 OSA-neuvostossa hyväksytyn yleisnäkemyksen pohjalta. Kesällä 2013 komissio tulee antamaan asetusehdotukset Eurojustin uudistamiseksi ja eurooppalaisen syyttäjäviraston perustamiseksi. Henkilötietojen suoja on Irlannin puheenjohtajuuden prioriteetti. Komissio antoi tammikuussa 2012 asetusehdotuksen henkilötietojen yleisestä suojasta ja käsittelystä sekä direktiiviehdotuksen henkilötietojen suojasta poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Kolmasmaaneuvotteluista vireillä ovat neuvottelut Kanadan kanssa matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihtamisesta. Sopimus Australian kanssa tehtiin Puolan puheenjohtajakaudella 2011 ja sopimus Yhdysvaltojen kanssa Tanskan kaudella alkuvuonna Komissio jatkaa neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa kattavasta henkilötietojen suojaa koskevasta sopimuksesta lainvalvonnan alalla. Irlannin kaudella jatkettaneen myös työtä EU:n sisäisen PNR-järjestelmän valmistelemiseksi, vaikka EP on pysäyttänyt oman työnsä asiassa. Sähköistä oikeudenkäyttöä koskevaa E-Justice -työtä jatketaan myös Irlannin kaudella ja työlle on tarkoitus luoda myös oikeudelliset puitteet komission säädösehdotuksen pohjalta. Eurooppalainen sähköisen oikeuden portaali avattiin heinäkuussa Komissio tekee kesällä 2013 uuden avauksen korruption torjunnan tehostamiseksi EU:ssa. Se julkaisee EU:n ensimmäisen korruptiontorjuntaraportin, joka kartoittaa korruptiotilannetta EU:ssa sekä maakohtaisesti että teemakohtaisesti (julkiset hankinnat). 5

6 Oikeus- ja sisäasioiden ja EU:n ulkosuhteiden yhteys on enenevässä määrin esillä erityisesti EU:n Venäjä-yhteistyössä ja yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Komissio on valmistellut siviilioikeuden ulkosuhdestrategiaa, joka oli tarkoitus julkaista jo vuoden 2011 aikana. Neuvoston OSA-ulkosuhdetyöryhmä on vakiintunut. EU:n laajentumisneuvotteluissa komission vuoden 2011 laajentumispaketin pohjalta ollaan entistä enemmän kiinnittämässä huomiota hakijamaiden oikeusvaltiokehitykseen ja ihmis- ja perusoikeustilanteeseen. Kroatia tullee liittymään unionin jäseneksi vuoden 2013 puolivälissä. Maan oikeuslaitosuudistusten toteutumista seurataan jäsenyyden toteutumiseen saakka. Myös Bulgarian ja Romanian yhteistyö- ja seurantamekanismin (CVM) mukainen monitorointi jatkuu. Komissio antoi heinäkuussa 2012 kokonaisarvion siitä, miten Bulgaria ja Romania ovat edistyneet mm. oikeuslaitosten tehokkuutta ja korruption torjuntaa koskevien kriteerien täyttämisessä viiden vuoden EU-jäsenyytensä aikana. Komissio julkaisee vuoden 2013 alussa erillisen raportin Romanian tilanteesta. Asia liittyy myös kokonaisvaltaiseen keskusteluun siitä, milloin maat liittyvät Schengenalueeseen. Lissabonin sopimuksen voimaantulo on vahvistanut EU:n toimintaa ns. operatiivisen yhteistyön ja sisäisen turvallisuuden alalla. Uusi sisäisen turvallisuuden komitea (COSI) on vahvistamassa asemaansa ja komission vuoden 2011 lopulla julkaisema EU:n sisäisen turvallisuuden strategia luo komitealle työohjelmaa, jonka toteutumista vuosittain seurataan. Myös terrorismin torjunta säilyy OSA-neuvoston työn keskeisenä painopisteenä. Suomelle tärkeät, mutta hitaasti edenneet neuvottelut avoimuusasetuksen uudistamisesta päätyivät umpikujaan kesällä 2012 Tanskan puheenjohtajakaudella. Euroopan parlamentti on alkuvuonna 2013 hyväksynyt oma-aloitemietinnön hyvän eurooppalaisen hallinnon säädöksestä. Neuvottelut yhdenvertaisuusdirektiivistä jatkunevat Irlanninkin puheenjohtajakaudella. EU:n seuraavien rahoituskehysten ( ) valmistelu merkitsee päätöksiä oikeusalan EU-rahoituksen tulevista painopisteistä ja tasoista. Oikeusalan rahoitusohjelmia koskevat asetusneuvottelut saataneen päätökseen Irlannin kaudella. Myös Irlannin puheenjohtajakaudella EU-asioiden määrä ja monien EU-hankkeiden yhteiskunnallinen merkittävyys tulevat asettamaan suuria haasteita oikeusministeriön voimavaroille. Haasteena on kansallisen lainvalmistelun rinnalla pystyä osallistumaan sekä komissiossa valmisteluvaiheessa olevien EU-lainsäädäntöhankkeiden ennakkovalmisteluun ja vaikuttamiseen että neuvoston työryhmissä ja Euroopan parlamentissa vireillä oleviin neuvotteluihin erityisesti aktiivisessa integraatiokehityksessä olevilla oikeudenalueilla. Lainsäädäntöaktiviteetti sitoo myös EU-edustuston oikeusasioita hoitavien virkamiesten työn priorisoituihin neuvoston työryhmiin. Kaikkia työryhmäkokouksia, komissioyhteyksiä tai yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa ei nykyresursseilla pystytä kattamaan. Priorisointi on välttämätöntä. 6

7 3 TUKHOLMAN OHJELMA JA OIKEUSASIOIDEN KEHITYS EU:SSA EU muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jota kehitetään vuoteen 2014 saakka joulukuun 2009 Eurooppa-neuvostossa hyväksytyn Tukholman ohjelman ( ) linjausten mukaisesti. Ohjelma on jatkumo Tampereen ja Haagin oikeus- ja sisäasioiden monivuotisille ohjelmille. SEUT 68 artiklan mukaan Eurooppa-neuvosto määrittelee lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Komission keväällä 2010 julkaisema tiedonanto Tukholman ohjelman toteuttamisesta sisältää yli kolmensadan toimenpiteen luettelon. Oikeusministeriö antoi tältä pohjalta keväällä 2010 eduskunnalle selvityksen Suomen painopisteistä Tukholman ohjelman toteuttamiseksi oikeusasioissa (OM ). Komissiolle annetuista toimeksiannoista moni on vielä täyttämättä. Irlannin pj-kauden alkaessa on ohitettu Tukholman ohjelman toteuttamisen puoliväli. Joulukuun 2012 OSA-neuvostossa käyty keskustelu ohjelman väliarviosta käynnisti myös keskustelun vuoden 2014 jälkeisestä OSA-sektorin kehittämisestä. EU:n sisäinen kehitys ja talouskriisi ovat nostaneet esiin myös keskustelua siitä, miten EU:ssa varmistetaan jäsenvaltioiden oikeusvaltiokehityksen seuranta. Komission puheenjohtaja Barroso peräänkuulutti State of the Union puheessaan syyskuussa 2012 nykyistä kehittyneempiä välineitä puuttua oikeusvaltiota ja demokratiaa uhkaaviin tapahtumiin. Samalla komission varapuheenjohtaja Reding on kertonut valmistelevansa ehdotusta uudeksi mekanismiksi, joka mittaisi, vertailisi ja benchmarkkaisi jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien vahvuutta, tehokkuutta ja luotettavuutta (EU Justice Score Board). Jäsenvaltioiden oikeuslaitosreformeja ja oikeudenkäyntien kestoa käsitellään myös komission loppuvuonna 2012 julkaisemassa kasvuselvityksessä (Annual Growth Survey), joka käynnistää EUmaiden budjettikurin tehostamiseen tähtäävään ns. eurooppalaisen lukukauden. Asia on esillä kevään 2013 Eurooppa-neuvostossa. Komissio on perustanut oikeusasioiden pääosastolle uuden yleisen oikeuspolitiikan ja oikeusjärjestelmien yksikön. Suomen tavoitteena on sellaisen yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen, jossa jäsenvaltioiden rajat eivät estä unionin kansalaisten oikeuksien toteutumista eivätkä rikosten torjuntaa ja jossa perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, eivät vain EU:n kansalaisille. Suomi katsoo, että Tukholman ohjelman toteuttamisessa on edistytty kiitettävästi, ottaen huomioon ohjelman kunnianhimoisuuden ja talouskriisin edellyttämät toimenpiteet. Paljon työtä on kuitenkin vielä jäljellä. OSAsektorin monivuotiset ohjelmat ovat mahdollistaneet sen, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta kehitetään suunnitelmallisesti, kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti. Suomi pitää tärkeänä sitä, että EU:ssa kehitetään keinoja varmistaa perusoikeuksien toteutuminen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Tämä vahvistaisi sekä kansalaisten oikeuksien toteutumista että talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja tukisi unionin ihmisoikeuspolitiikan uskottavuutta. Suomi pitää tervetulleena sitä, että 7

8 komissio on nyt tutkimassa uusia mahdollisuuksia luoda mekanismeja, joilla varmistetaan EU:n yhteisten arvojen suojaaminen. Suomi tukee komission työtä nykyisten perussopimusten puitteissa. On tärkeää, että keskustelussa pidetään esillä Euroopan neuvostossa tehdyn työn hyödyntämistä ja mahdollisuuksia vahvistaa EU:n perusoikeusviraston mandaattia. Suomi korostaa Euroopan neuvoston CEPEJ-komitean työtä käsiteltäessä oikeuslaitosten toiminnan tehokkuutta. Päällekkäistä työtä on vältettävä. Aihe sinänsä on myös Suomessa hyvin ajankohtainen. Hallitusohjelman mukaisesti oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi ollaan Suomessa laatimassa oikeusturvaohjelma. 4 SIVIILIOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ 4.1. Lainvalintasääntely, kansainvälinen yksityisoikeus Komissio antoi asetusehdotukset aviovarallisuuteen ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin liittyvistä kysymyksistä maaliskuussa Joulukuun 2010 OSA-neuvostossa asetusehdotusten jatkotyötä varten hyväksyttiin tiettyjä yleisiä suuntaviivoja. Neuvottelut jatkuvat Irlannin kaudella tältä pohjalta. Vuonna 2013 komission on tarkoitus antaa ehdotus vanhempainvastuuta ja avioliittoa koskevan asetuksen 2201/2003 (ns Bryssel IIa-asetus) uudistamisesta (vanhempainvastuuta koskeva sääntely). Rooma I-asetuksella (593/2008) on luotu EU-säännöt kansainvälisluonteisiin sopimuksiin sovellettavasta laista ja Rooma II-asetus (864/2007) puolestaan määrää, mitä lakia sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovelletaan. Kun nämä asetukset hyväksyttiin, velvoitettiin komissio samalla tiettyihin jatkoselvityksiin. Komissio onkin valmistellut mm. liikenneonnettomuuksia, vieraan valtion lainsäädännön selvittämistä ja soveltamista, kunnianloukkauksia, vakuutussopimuksia ja kuluttajasopimuksia koskevia selvityksiä ja raportteja. Näistä ensimmäisenä on valmistunut tieliikenneonnettomuuksiin liittyvien korvauskanteiden vanhentumisaikoja koskeva selvitys. Komissio käynnisti heinäkuussa 2012 julkisen kuulemisen, jolla kerättiin tietoja toisessa EU-maassa liikenneonnettomuuteen joutuneiden tilanteesta. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyi ehdotus Rooma II-asetuksen uudistamisesta tältä osin, mutta ehdotuksen antaminen on viivästynyt. EP on toukokuussa 2012 hyväksynyt päätöslauselman, jossa komissiota pyydetään tekemään ehdotus kunnianloukkausta ja yksityisyyden loukkaamista koskevien säännösten lisäämisestä Rooma II-asetukseen. Tähän mennessä Rooma II-asetus ei ole sisältänyt säännöksiä asiasta, sillä EP ja neuvosto eivät ole päässeet asiassa yhteispäätökseen. Komissio käynnisti joulukuussa 2010 antamallaan vihreällä kirjalla julkisen kuulemisen virallisten asiakirjojen liikkuvuuden helpottamisesta ja väestörekisteritietojen vaikutusten tunnustamisesta. Lainsäädäntöehdotusta asiakirjojen laillistamiseen liittyvien muodollisuuksien poistamisesta odotetaan tältä pohjalta alkuvuonna Ehdotuksen siviiliasiakirjojen (kuten syntymätodistus, adoptio, nimi) vaikutusten vastavuoroisesta tunnustamisesta komissio antaa mahdollisesti myöhemmin. 8

9 Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti aviovarallisuutta ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeuksia koskevaan EU-sääntelyyn. Sääntelyn tulee kuitenkin kohdella aviopareja ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä pareja yhdenvertaisesti. Suomi korostaa myös hyvää koordinaatiota perintö- ja aviovarallisuutta koskevien säädöshankkeiden valmistelussa. Suomi pitää hyödyllisenä komission Rooma II asetusta koskevia selvityksiä, vaikkei pidä EU-tason lainsäädäntötoimenpiteitä tarpeellisina mitä tulee korvausvaatimusten vanhentumisaikoihin rajat ylittävissä tieliikenneonnettomuuksissa. Suomi kannattaa lähtökohtaisesti kunnian ja yksityisyyden loukkauksissa sovellettavaa lakia koskevien säännösten lisäämistä Rooma II asetuksen soveltamisalaan. Asiakirjojen laillistamisen osalta Suomi yhtyy sinänsä komission huoleen asiakirjojen käännösten kustannuksista ja menettelyyn kuluvasta ajasta. On kuitenkin huolehdittava myös siitä, että asiakirjojen aitous on taattu ja että niiden pohjalta kerätyt ja ylläpidettävät tietorekisterit, erityisesti väestörekisteritiedot, säilyvät luotettavina. Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ns. Haagin apostille-sopimuksen. Menettelyä voitaisiin nopeuttaa kansalaisten paremmalla tiedottamisella. Suomi kannattaa mahdollisuutta sähköisestä apostillesta sekä sähköisen apostille-rekisterin luomista Siviiliprosessioikeus Joulukuun 2012 OSA-neuvostossa hyväksyttiin lopullisesti Bryssel I -asetuksen (tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla) uudistaminen. Uudistuksella poistetaan ulkomaisten tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon tarvittavat välitoimet (eksekvatuuri). Keskustelua on pitkään käyty siitä, miten unionitasolla voidaan tehostaa tuomioiden täytäntöönpanoa komission vuoden 2006 ja 2008 julkaisemien vihreiden kirjojen pohjalta (vihreä kirja velallisen omaisuuden läpinäkyvyydestä sekä vihreä kirja pankkitalletusten takavarikoinnista). Kesällä 2011 komissio antoi lainsäädäntöehdotuksen, jolla on tarkoitus luoda uusi siviilioikeudellinen turvaamistoimi, eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys. Neuvottelut asetusehdotuksesta jatkuvat Irlannin kaudella ja hanke on yksi Irlannin prioriteeteista. Komissio antoi ehdotuksen insolvenssiasetuksen 1346/2000 uudistamiseksi. Uusilla säännöillä on tarkoitus lisätä rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Neuvottelut ehdotuksesta käynnistyvät Irlannin kaudella. Vuonna 2013 komissio aikoo käynnistää tiedoksiantoasetuksen 1393/2007 (Service of Documents) uudistamisen. Vuonna 2013 komissio on suunnitellut antavansa vihreän kirjan siviiliprosessia koskevista minimistandardeista, vuonna 2014 lainsäädäntöehdotuksen EU:n siviiliprosessilainsäädännön johdonmukaisuuden parantamisesta ja vuonna 2014 vihreän kirjan kansainvälisestä yksityisoikeudesta. 9

10 Suomi suhtautuu myönteisesti tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseen velallisen varallisuuden läpinäkyvyyttä ja pankkitalletusten takavarikointia koskevien komission vihreiden kirjojen pohjalta. Eurooppalaisen turvaamistoimimenettelyn tulee olla käytettävissä kansallisten turvaamistoimien lisäksi eikä se voi korvata niitä. Insolvenssiasetuksen osalta Suomi katsoo, että voimassa olevaa asetusta olisi perusteltua muuttaa niin, että myös yksityishenkilön velkajärjestely kuuluisi sen soveltamisalaan EU:n toiminta Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa EU liittyi Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäseneksi huhtikuussa Liittymisen yhteydessä EU julisti valmiutensa selvittää mahdollisuuksia liittyä joihinkin olemassa oleviin Haagin konferenssin yleissopimuksiin. Komission selvitys asiasta valmistui keväällä 2008 ja sen perusteella päätettiin, että ensivaiheessa EU:n tulisi liittyä kolmeen perheoikeudelliseen instrumenttiin (v lastensuojeluyleissopimus, v elatusvelvoitteita koskeva konventio ja v elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva pöytäkirja) sekä oikeuspaikkasopimuksia koskevaan yleissopimukseen. Tähän mennessä on yllämainituista toteutunut EU:n liittyminen Haagin elatusapukonventioon, kun neuvosto kesällä 2011 hyväksyi päätöksen sopimuksen tekemisestä. Neuvoston 2008 päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pitänyt ratifioida Haagin vuoden 1996 lastensuojelusopimus omasta ja EU:n puolesta mennessä. Suomi ratifioi yleissopimuksen Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole vielä saattaneet kansallisia ratifiointitoimia päätökseen. Neuvosto ja EP ovat hyväksyneet valtuudet Haagin oikeuspaikkasopimuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittamiseen unionin puolesta ja sopimus on allekirjoitettu Komissio ei kuitenkaan vielä ole tehnyt ehdotusta sopimuksen ratifioimiseksi. Ehdotus oli komission Tukholman ohjelmaa toteuttavassa toimintasuunnitelmassa aikataulutettu vuodelle Komissio on vuoden 2011 lopussa tehnyt päätösehdotukset neuvostolle siitä, että EU hyväksyisi yhtenäisesti kahdeksan uutta sopimusvaltiota (Armenia, Andorra, Albania, Singapore, Marokko, Seychellit, Gabon ja Venäjä) Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen. Ehdotuksen taustalla on komission näkemys, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee lapsikaappaussopimuksen alalla toimia yhtenäisesti suhteessa uusiin sopimusvaltioihin sen varmistamiseksi, että lapset unionin alueella ovat yhdenvertaisessa asemassa. Haagin lapsikaappaussopimusta sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä liittymisen. Asiasta ja EU:n toimivallasta saatiin kesällä 2012 neuvoston oikeuspalvelun lausunto, minkä jälkeen neuvoston siviilioikeuden työryhmässä todettiin, ettei yksimielisyyttä asiasta ole neuvostossa mahdollista saavuttaa. Komissio on ilmoittanut vievänsä kysymyksen unionin toimivallasta EUtuomioistuimen ratkaistavaksi. 10

11 Suomi tukee EU:n aktiivista toimintaa Haagin konferenssin puitteissa maailmanlaajuisen sääntelyn ja sen toimivuuden kehittämiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että EU pyrkii ripeästi liittymään Haagissa neuvoteltuihin yleissopimuksiin, jos asetetut neuvottelutavoitteet on kohtuullisesti saavutettu. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että EU liittyy lapsioikeudellisiin sopimuksiin mahdollisimman nopeasti. Suomi tukee Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen mahdollisimman laajaa soveltamista maailmassa edellyttäen, että sopimukseen liittyvät maat varmistavat sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon. Sopimusosapuolten keskusviranomaisen rooli on tässä keskeinen Siviilioikeudelliset määräykset muissa kansainvälisissä yleissopimuksissa Irlannin puheenjohtajakaudella jatketaan Unidroit ssa ja UNCITRALissa (United Nations Commission on International Trade Law) käsiteltäviin hankkeisiin liittyvien neuvottelumandaattien käsittelyä (mm. UNCITRALin sähköisiä riitojenratkaisumenettelyjä koskeva hanke). Komissio antoi Kyproksen pj-kaudella ehdotuksen neuvottelumandaatiksi oikeudellisen yhteistyön laajentamiseksi EU:n ja Sveitsin, Norjan ja Islannin kanssa (asiakirjojen tiedoksianto ja todisteiden luovuttaminen). Komission ehdotus neuvottelumandaatiksi Luganon yleissopimuksen (tuomioistuimen toimivalta, tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano) mukauttamiseksi EU:n elatusapuasetuksen sääntöihin on komission suunnitelmassa Tukholman ohjelman toteutumiseksi ajoitettu vuodelle 2010, mutta Irlannin kauden alkuun mennessä ei ehdotusta ole annettu. Myöskään vuodelle 2012 suunniteltu laajempi arviointi kolmansien maiden osallistumisesta Luganon yleissopimukseen ei ole edennyt. Suomi pyrkii komissiolle annettavien neuvottelumandaattien osalta siihen, että kansainvälisissä sopimuksissa asetetaan tavoitteeksi maailmanlaajuisesti paras mahdollinen ja laajasti hyväksyttävä tulos. Siksi Suomi katsoo, että EU:lla on oltava myös valmiutta tarkistaa omaa sääntelyään. Suomi tukee sen selvittämistä, voitaisiinko Luganon sopimus avata myös uusille kolmansille maille Kollektiiviset oikeussuojakeinot Komissio julkaisi marraskuun 2008 lopulla vihreän kirjan Kuluttajan kollektiivisista oikeussuojakeinoista toteutettuaan oikeusvertailevaa tutkimusta jäsenvaltioissa 11

12 käytössä olevista menettelyistä. Kuulemisen tulosten perusteella komissio toteutti täydentävän konsultaation kesällä 2009 ja jälleen uuden kuulemisen keväällä Sisämarkkinapakettia koskevassa tiedonannossaan komissio toteaa jälleen pohtivansa jatkotoimia kuulemisen pohjalta. Euroopan parlamentin JURI-komiteassa hyväksyttiin asiasta mietintö joulukuussa Vihreän kirjan seurantatoimet on merkitty myös komission vuoden 2012 työohjelmaan, jonka mukaan Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelma tulee osoittamaan, miten kuluttajan oikeudet ja turvallisuus voivat tarjota sisämarkkinoilla asioiville kuluttajille turvallisen perustan. Mikäli tarvitaan kuluttajan oikeussuojaa, ryhmäkannetta koskevissa säännöissä kerrotaan miten kuluttajat ja yritykset voivat löytää toimivia ratkaisuja laajamittaisiin ongelmiin. Komissio jatkaa vuonna 2013 työskentelyä eurooppalaisten kollektiivisten oikeussuojakeinojen parissa aikaisempien konsultaatioiden pohjalta. Suomi on suhtautunut myönteisesti komission pyrkimyksiin selvittää jäsenvaltioiden kuluttajien kollektiivisia oikeussuojakeinoja sekä kuluttajien mahdollisesti sisämarkkinoilla kohtaamia ongelmia oikeussuojakeinoihin liittyen. Suomi on myös suhtautunut myönteisesti siihen, että kollektiivisten oikeussuojakeinojen käyttäminen tehdään mahdolliseksi kansallisella tasolla kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä riita-asioissa. Jos arvioidaan, että on tarpeen tehdä mahdolliseksi kollektiivisten oikeussuojakeinojen käyttö rajat ylittävissä tilanteissa, voisi EU:n tasoisiin toimenpiteisiin ryhtyminen olla tarkoituksenmukaista, jotta oikeussuojan saatavuus olisi tältä osin mahdollisimman samanlainen eri jäsenvaltioissa. Suomi pitää tarkoituksenmukaisena edetä kollektiivisten vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen kautta. 12

13 5 RIKOSOIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ Komissio on koonnut uuden EU:n kriminaalipolitiikkaa käsittelevän asiantuntijaryhmän, jonka perustamiskokous pidettiin Asiantuntijaryhmän tarkoituksena on keskustella EU:n rikosoikeuden keskeisistä kysymyksistä ja avustaa Euroopan komissiota. Ryhmän tavoitteena on parantaa EU:n lainsäädännön laatua rikosoikeuden alalla Lissabonin sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan uusien sääntöjen mukaisesti. Lissabonin sopimukseen sisältyy pöytäkirja nro 36 siirtymämääräyksistä, jotka koskevat myös poliisi- ja rikosoikeudellista yhteistyötä (entinen III pilari). Siirtymäkausi päättyy , jolloin komissio ja EU:n tuomioistuin saavat perussopimusten mukaisen toimivallan myös poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Siirtymäkausimääräyksistä sovittaessa tarkoitus oli, että ennen Lissabonin sopimusta hyväksytyt entisen III-pilarin instrumentit muunnettaisiin direktiiveiksi ja muiksi tavanomaisiksi unionin lainsäädäntöinstrumenteiksi jo ennen viiden vuoden siirtymäkauden päättymistä. Näin ei kuitenkaan ole laajamittaisesti tapahtunut. Siirtymäkauden aikana hyväksyttäviin ja uudistettaviin säädöksiin sovelletaan välittömästi komission ja EU:n tuomioistuimen toimivaltaa perussopimusten mukaisesti. Siirtymäkausimääräyksiin sisältyy myös Iso-Britanniaa koskeva erityisjärjestely, jonka mukaan UK voi ilmoittaa neuvostolle, ettei se hyväksy ko. säädösten osalta mainittua komission ja EU:n tuomioistuimen toimivaltaa. Jos UK tekee tällaisen ilmoituksen viimeistään , kaikkia näitä säädöksiä lakataan soveltamista siihen siirtymäkauden päättymispäivästä alkaen. UK on syksyllä 2012 ilmoittanut tekevänsä tämän opt-out-ilmoituksen. Suomi on hyväksynyt Iso-Britanniaa koskevan erityisjärjestelyn osana Lissabonin sopimusta. Suomi pitää EU:n yhtenäisyyttä tärkeänä ja tukee UK:n mahdollisimman laajaa ja johdonmukaista osallistumista OSA-yhteistyöhön. Arvioitaessa UK:n osallistumista yksittäisten säädösten soveltamiseen olennaista on taata eri säännöstön osien johdonmukaisuus ja käytännön toimivuus. Erityisesti viranomaisten välistä yhteistyötä koskeva EU-säädökset tuovat merkittävää lisäarvoa Päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen Huhtikuun lopulla 2010 seitsemän jäsenvaltiota (BE, BG, EE, ES, AT, SI, SE) tekivät jäsenvaltioaloitteen direktiiviksi rikosoikeuden alan eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä. Vuoden 2011 lopulla OSA-neuvostossa päästiin sopuun direktiivin viimeisistäkin artikloista ja neuvottelut hankkeesta jatkuvat edelleen EP:n kanssa. Eurooppalaisella tutkintamääräyksellä on tarkoitus korvata olemassa oleva kv. oikeusapusääntely todisteiden hankkimista koskevilta osin. Komissio on ilmoittanut Tukholman ohjelmaa toteuttavassa toimintaohjelmassa antavansa oman ehdotuksensa todisteiden hankintaa rikosasioissa ja todisteiden hyväksyttävyyttä koskevasta kattavasta järjestelmästä. Tällaisen rinnakkaisen komission aloitteen valmistelu ei tiettävästi ole ajankohtaista. 13

14 Tukholman ohjelmassa annettiin komissiolle toimeksianto tarkastella oikeudenmenetysten käyttöä jäsenvaltiossa ja laatia ehdotus asiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta. Komission Tukholman ohjelmaa toteuttavassa toimintasuunnitelmassa on ajoitettu lainsäädäntöehdotus oikeudenmenetysten vastavuoroisesta tunnustamisesta vuodelle 2013, mutta hanke ei ole tiettävästi edennyt. Komission suunnitelmissa on ollut tarkistaa taloudellisia seuraamuksia koskevaa puitepäätöstä eli sakkopuitepäätöstä, mutta myöskään tämä hanke ei ole edennyt. Vastavuoroisen tunnustamisen edellyttämää luottamusta on pyritty vahvistamaan aloittamalla EU-tason keskustelu myös vankeinhoidon alalla. Komissio julkaisi aiheesta vihreän kirjan kesäkuun alussa Euroopan parlamentti hyväksyi asiasta joulukuussa 2011 päätöslauselman, jossa se pyytää komissiolta lainsäädäntöaloitetta vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeuksista, luomaan vankilaolosuhteita koskevat vähimmäisstandardit sekä laatimaan aiheettomasti pidätettyjen tai tuomittujen korvauksia koskevat yhdenmukaiset normit. Komission mahdollisista jatkotoimenpiteistä ei vielä ole tarkempaa tietoa. Suomi kannattaa todisteiden saatavuuden helpottamista ja todisteiden hankkimista koskevien EU-säännösten kokoamista yhteen instrumenttiin, joka perustuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Suomi pitää tärkeänä, ettei Suomen rikosprosessissa noudatettava vapaa todisteiden harkinta vaarannu. Suomi katsoo, että ajatus oikeudenmenetysten vastavuoroisesta tunnustamisesta edellyttää tarkkaa tapauskohtaista harkintaa, eikä sen tulisi johtaa oikeudenmenetysten harmonisointiin. Esimerkiksi Suomessa ei ole lainkaan ammattikieltoinstituutiota. Vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien, kuten vankien siirtoa koskevan puitepäätöksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomainen voi luottaa toisen jäsenmaan vankilaolojen olevan inhimillisiä ja täyttävän tietyt vähimmäisstandardit. Suomi kannattaa sitä, että komissio selvittää vangitsemiseen liittyviä kysymyksiä. On kuitenkin vältettävä päällekkäistä työtä Euroopan neuvoston kanssa ja hyödynnettävä EN:n asiantuntemusta. EU:n on omalta osaltaan edistettävä EN:n vankilastandardien toimeenpanoa Aineellinen rikosoikeus Kesäkuun 2011 OSA-neuvostossa hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevasta direktiivistä, jolla ajantasaistetaan EU:n rikoslainsäädäntöä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa on saatu lähes päätökseen. Komissio on selvittämässä erillisenä hankkeena myös kysymystä siitä, tuleeko henkilötietojen väärinkäyttöä säännellä EU:ssa. Kyproksen pj-kaudella hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys direktiivistä, joka velvoittaa jäsenvaltiot asettamaan rikosoikeudellisia seuraamuksia markkinoiden vääristämisestä ja sisäpiiritiedon väärinkäyttämisestä. Direktiiviehdotus velvoittaa 14

15 kriminalisoimaan ko. teot, mutta ei aseta minimivaatimuksia rangaistustasoista. On kuitenkin mahdollista, että kysymys nousee esiin Irlannin pj-kaudella käytävissä neuvotteluissa EP:n kanssa. Komission ehdotus direktiiviksi rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa, ns. konfiskaatiodirektiivi, annettiin maaliskuussa Direktiiviehdotuksen tavoitteena on laajentaa nykyisestä jäsenvaltioiden velvoitteita rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä sekä tuomitsemisesta menetetyksi. Sillä parannettaisiin jäsenvaltioiden mahdollisuuksia puuttua rikoshyötyyn ja saada rikollisella toiminnalla hankittuja varoja tuomituksi valtiolle nykyistä tehokkaammin. Kyproksen kaudella asiasta hyväksyttiin neuvoston yleisnäkemys, jonka pohjalta neuvotteluja EP:n kanssa käydään Irlannin pj-kaudella. Komissio julkaisi keväällä 2011 tiedonannon Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta. Heinäkuussa 2012 komissio antoi direktiiviehdotuksen EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (ks. myös luku 4.4.). Direktiiviehdotus sisältää säännökset unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvasta petoksesta sekä petokseen liittyvistä muista unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavista rikoksista, kuten rahanpesusta ja lahjonnasta. Ehdotus sisältää myös rangaistuslajeja ja -tasoja koskevat säännökset. Komissio ehdottaa direktiivissä ensimmäistä kertaa yhteistä EU-tason sääntelyä rikosten vähimmäisseuraamuksista. Erimielisyydet oikeusperustasta ovat vaikuttaneet sisältöneuvotteluihin. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy direktiiviehdotus euron väärentämisestä rikosoikeudellisin sanktioin (puitepäätöksen 2000/383 korvaaminen direktiivillä). Ehdotus on odotettavissa alkuvuonna Vuonna 2013 komissio tulee todennäköisesti antamaan myös rikosoikeudellisen direktiiviehdotuksen huumausainekaupan torjumisesta. Uusi direktiivi korvaisi puitepäätöksen 2004/757. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyi myös ehdotus ympäristö- ja alusjätedirektiivin muuttamisesta, mutta asian etenemisestä ei ole tarkempia tietoja. Suomi katsoo, että rikosoikeuden alalla yhteistyön tulisi edelleen perustua vastavuoroiseen tunnustamiseen. Harmonisoinnin tulisi keskittyä vakavimpiin rajat ylittäviin rikoksiin, kuten ihmiskauppaan, tietoverkkorikollisuuteen ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Rangaistusasteikkojen osalta neuvotteluissa tulisi ottaa huomioon eri jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmät ja erityisesti kansallisten rikosoikeusjärjestelmien sisäinen johdonmukaisuus tulisi turvata. Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n yhteiseen toimintaan vakavien tietojärjestelmiin kohdistuvien rikosten torjunnassa. Neuvostossa saavutettu neuvottelutulos vastaa suurelta osin Suomen tavoitteita. On tärkeää, että tavoitteiden toteutuminen varmistetaan myös neuvotteluissa Euroopan parlamentin kanssa. Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n yhteiseen toimintaan arvopaperimarkkinoiden vakavimpien väärinkäytösten torjunnassa. 15

16 Rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevan direktiiviehdotuksen kanssa samaan aikaan annettu asetusehdotus sisältää ehdotukset hallinnollisista seuraamuksista. Neuvotteluissa tulisi pyrkiä varmistamaan se, etteivät ehdotukset hallinnollisista ja rikosoikeudellisista seuraamuksista johda päällekkäisiin seuraamuksiin ne bis in idem -periaatteen vastaisesti. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen direktiiviksi rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa. Suomi yhtyy komission perusteluihin siitä, että jäädyttämiseen ja menettämisseuraamuksiin liittyvää lainsäädäntöä lähentämällä voidaan tehostaa toimia rikoshyödyn takaisinsaamiseksi koko EU:n alueella. Lainsäädäntöä lähentämällä myös voidaan lisätä jäsenvaltioiden luottamusta toistensa järjestelmissä tehtyjä päätöksiä kohtaan ja sitä kautta edistää vastavuoroisen tunnustamisen instrumenttien toimivuutta käytännössä. Suomi kannattaa yleisesti toimia, joilla pyritään suojaamaan EU:n taloudellisia etuja rikolliselta toiminnalta. Suurimmat kysymykset ehdotetussa unionipetosdirektiivissä liittyvät rangaistuksia koskeviin ehdotuksiin (vähimmäisrangaistukset ja enimmäisrangaistusten vähimmäistasot) sekä oikeusperustaan. 5.3 Prosessuaaliset oikeudet ja rikosten uhrien asema Suomelle keskeinen prioriteetti on Tukholman ohjelmaan liitetyn prosessuaalisia oikeuksia koskevan tiekartan toteuttaminen. Tiekartan ensimmäinen hanke (oikeus käännökseen ja tulkkaukseen) hyväksyttiin lopullisesti syksyllä Puolan kaudella 2011 vietiin päätökseen neuvottelut tiekartan toisesta askeleesta eli direktiivistä, joka koskee syytetyn tai epäillyn oikeutta saada tietoa oikeuksistaan ( letter of rights ). Tanskan puheenjohtajakaudella 2012 saatiin määräenemmistöllä vaikeiden neuvottelujen jälkeen hyväksyttyä neuvoston kanta kolmannesta hankkeesta, joka koskee oikeutta avustajaan ja yhteydenpitoon. Neuvottelut tältä osin jatkuvat EP:n kanssa Irlannin kaudella. Tiekartan toteuttaminen jatkuu vuoden 2012 komission työohjelmaan sisältyvällä direktiiviehdotuksella, jolla määrättäisiin haavoittuvassa asemassa olevien erityisistä suojatakeista. Komission direktiiviehdotus oikeudesta avustajaan ei sisällä alkuperäisten suunnitelmien mukaista sääntelyä oikeudesta oikeusapuun rikosprosessin aikana, josta komissio on sitoutunut antamaan lainsäädäntöehdotuksen vuonna Vuonna 2013 komissio aikoo antaa vihreän kirjan prosessuaalisten oikeuksien laajentamisesta myös sen jälkeen, kun vuoden 2009 tiekartta on toteutettu. Rikosten uhrien asema ja oikeudet olivat Kyproksen puheenjohtajakauden prioriteetteja. Kesällä 2011 hyväksyttiin tiekartta tulevista toimenpiteistä uhrien aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi. Neuvottelut direktiiviehdotuksesta koskien rikoksen uhrin asemaa rikosoikeudenkäynnissä (puitepäätöksen 2001/220/YOS uudistaminen) vietiin päätökseen Kyproksen pj-kaudella ja direktiivi hyväksyttiin lopullisesti lokakuun 2012 lopulla. Osana laajempaa uhripakettia komissio teki toukokuussa 2011 ehdotuksen asetukseksi, joka mahdollistaisi siviiliprosessissa annettujen lähestymiskieltojen vastavuoroisen tunnustamisen. Kyproksen 16

17 kaudella saavutettiin neuvoston yleisnäkemys asetuksesta. Irlannin kaudella pyritään viemään päätökseen neuvottelut EP:n kanssa. Komissio ehdotus rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin (2004/80/EY) uudistamiseksi annettaneen vuonna Euroopan parlamentti on hyväksynyt useita päätöslauselmia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Euroopan neuvostossa on hyväksytty naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sukupuolisidonnaista väkivaltaa ja perheväkivaltaa koskeva yleissopimus. Komissio valmistelee EU:n strategiaa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja neuvosto hyväksyi asiasta päätelmät Kyproksen pj-kaudella. Suomi katsoo, että EU:n rikosoikeusyhteistyössä tarvitaan syytettyjen ja epäiltyjen oikeuksia vahvistavia instrumentteja. Yhteisillä säännöillä lisättäisiin kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaan ja jäsenmaiden luottamusta toistensa järjestelmiin. Näin luotaisiin paremmat edellytykset oikeudellisten päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle. Suomi pitää tärkeänä prosessuaalisia oikeuksia koskevan tiekartan toteuttamista osana Tukholman ohjelmaa. On tärkeää, että EU-lainsäädäntö on Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sitä koskevan tuomioistuinkäytännön mukaista. Suomi suhtautuu myönteisesti asetusehdotukseen, joka koskee siviiliprosessissa annettujen lähestymiskieltojen vastavuoroista tunnustamista. Suomen tavoitteena on käytännössä toimivan, osapuolten oikeusturvanäkökohdat huomioon ottavan suojelutoimenpiteiden tunnustamisjärjestelmän luominen. Edelleen tavoitteena on, että asetuksen piiriin kuuluisivat kaikki suojelutoimenpiteet, jotka eivät tule katetuiksi rikosoikeudellisen yhteistyön alan eurooppalaisella suojelumääräyksellä. 5.4 Eurojust Lissabonin sopimuksen tultua voimaan käynnistyi keskustelu sopimuksen SEUT 86 artiklassa nimetyn Euroopan syyttäjäviraston perustamisesta Eurojustin pohjalta. Keskustelua on pohjustanut vuoden 2011 tiedonanto Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta (ks. myös luku 4.2.). Komissio on kytkenyt Euroopan syyttäjäviraston valmistelut Eurojustin uudistamiseen ja on ilmoittanut antavansa lainsäädäntöehdotuksen sekä Eurojustin uudistamisesta että Euroopan syyttäjäviraston perustamisesta kesällä Eurojustin kehittämiseen vaikuttaa myös komission toteuttama EU-virastojen arviointi. Toimenpiteisiin EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi kuuluu myös valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvan EU:n petoksentorjuntaviraston Olafin uudistaminen. Komissio pyrkii kokonaisvaltaiseen strategiaan EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi. Eurojustin ja kolmansien maiden välisistä yhteistyösopimuksista neuvoston hyväksyttäväksi on alkuvuonna 2013 toimitettu sopimus Liechtensteinin kanssa. Käynnissä tai käynnistymässä ovat neuvottelut Venäjän, Ukrainan ja Moldovan kanssa. Lisäksi Eurojust jatkaa tunnusteluja Serbian, Montenegron, Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Israelin, Cap Verden ja Turkin kanssa. Lissabonin sopimuksen myötä olisi säädettävä menettelytavoista EP:n ja kansallisten parlamenttien osallistumisesta Eurojustin arviointiin. Komission tiedonanto vastaavan mekanismin luomisesta Europolin osalta annettiin vuoden 2010 lopulla. Komission 17

18 vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy vastaava aloite Eurojustin uudistamisesta, mutta se on viivästynyt vuoteen 2013 ja tullee olemaan osa Eurojustin laajempaa uudistusta. OSA-sektorin yhteisten arviointien (yhteinen toiminta 97/827/JHA) osalta on käynnissä kuudes arviointikierros, jonka aiheena on Eurojust- ja Euroopan oikeudellista verkostoa koskevien päätösten kansallinen täytäntöönpano ja koordinaatio. Instrumenttien täytäntöönpanoa Suomessa arvioitiin vertaisarviointiprosessissa syksyllä Suomea koskeva maaraportti käsitellään neuvoston työryhmässä todennäköisesti maaliskuussa Myös EU:n poliisiviraston Europolin perustamissäädös uudistetaan asetukseksi ja komission ehdotusta tältä osin odotetaan. Komission suunnitelmissa on mm. selventää Eurojustin ja Europolin toimivaltarajoja. Vuonna 2008 hyväksytty uusi Eurojust-päätös ja muut EU-instrumentit antavat Suomen mielestä jäsenvaltioille laajat ja tehokkaat mahdollisuudet hyödyntää Eurojustia. Vasta kun uuden Eurojust-päätöksen implementoinnista ja soveltamisesta on saatu riittävästi kokemuksia, voidaan arvioida sitä, mihin suuntaan Eurojustia tulisi pidemmällä aikavälillä kehittää SEUT 85 artiklan nojalla. Lissabonin sopimusta valmisteltaessa Suomen kanta syyttäjäviraston perustamiseen on ollut kielteinen. Eurooppalaisen syyttäjäviraston perustamista ja mahdollisia toteuttamistapoja tulee tarkoin harkita. On tärkeää, että unionin taloudellisia etuja koskevasta rikollisuudesta ja näiden rikosten tutkinnasta ja syytteeseen asettamisesta on analyyttista tietopohjaa, jotta voidaan arvioida, mitä ongelmia mahdollisella uudella toimijalla halutaan ratkaista, mitä muita vaihtoehtoja rajat ylittävän yhteistyön parantamiseen on ja mikä olisi kunkin ratkaisuvaihtoehdon lisäarvo ja kustannukset EU:n sisäinen turvallisuus sekä kansainvälisen rikollisuuden ja korruption torjunta Rajat ylittävän rikollisuuden muodoista EU:n toiminnan keskiössä on terrorismin torjunta. Kyproksenkin puheenjohtajakauden päätteeksi EU:n terrorismikoordinaattori antoi neuvostolle säännönmukaisen raporttinsa ja laati toimintasuosituksia jatkotyölle. Komission on tarkoitus antaa vuoden 2013 aikana asetusehdotus terrorismista epäiltyjen henkilöiden varojen jäädyttämiseksi EU:ssa. Marraskuussa 2012 komissio antoi toisen vuosiraportin EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamisesta. EU:n sisäisen turvallisuuden työlle on asetettu viisi strategista tavoitetta: 1) kansainvälisten rikollisverkostojen hajottaminen 2) terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy 3) tietoverkkoturvallisuuden parantaminen 4) rajavalvonnan vahvistaminen 5) kriisi- ja katastrofivalmiuksien parantaminen Lissabonin sopimuksen mukainen uusi sisäisen turvallisuuden operatiivinen komitea (COSI) työskentelee aktiivisesti. Komitean tehtävänä on koordinoida 18

19 operatiivista yhteistyötä sisäisen turvallisuuden alalla. EU:n sisäisen turvallisuuden strategian kehittäminen, seuranta ja täytäntöönpano on määritelty yhdeksi sisäisen turvallisuuden komitean COSI:n tehtävistä. Suomen osallistumista COSI:n työhön koordinoi sisäasiainministeriö. OM:n osallistumisen kautta varmistetaan mm. syyttäjänäkökulman esiin tuominen. Komissio julkaisi ns. korruptiontorjuntapaketin, joka perustuu Tukholman ohjelman toteuttamiseen sekä Euroopan parlamentin toiveisiin. Paketin sisältämässä tiedonannossa korruption torjunnasta EU:ssa komissio kertoo julkaisevansa vuodesta 2013 lähtien kahden vuoden välein EU:n korruptiontorjuntaraportin, jossa arvioidaan korruption vastaisia toimia EU:ssa, kartoitetaan suuntauksia ja heikkouksia sekä pyritään edistämään vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Raportin laatimista varten on perustettu komission asiantuntijaryhmä sekä kansallisten kirjeenvaihtajien verkosto ja raportti on tarkoitus julkaista Irlannin pj-kauden lopulla. Komissio antoi Kyproksen pj-kaudella tiedonannon EU:n ja GRECO:n (Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä) välisen yhteistyön tiivistämisestä. Toimet uuden terrorismin rahoituksen vastaisen sekä rahanpesudirektiivin valmistelusta alkoivat vuonna The Financial Action Task Force (FATF) antoi helmikuussa 2012 joukon suosituksia kansainvälisistä standardeista, jonka perusteella komissio laati selvityksen vuoden 2005 rahanpesu -ja terrorismin rahoittamisdirektiivin soveltamisesta jäsenmaissa. Selvityksessä esitettyjen parannusten perusteella komission suunnitelmissa on esittää uusi rahanpesudirektiivi vuoden 2013 aikana. Uudessa direktiivissä on tarkoitus käsitellä erityisesti tietosuojaa, rajojen ylittävän valvontajärjestelmän vahvistamista sekä rahoitustietoyksiköiden välisen yhteistyön lujittamista. Komissio julkaisi ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian vuosiksi Strategiaan viisi ensisijaista tavoitetta ovat: ihmiskaupan ehkäiseminen, uhrien suojelu ja tukeminen, ihmiskauppiaiden syytteeseen asettaminen, tärkeimpien toimijoiden välisen koordinoinnin lisääminen sekä tietämyksen lisääminen ihmiskaupan kaikkiin muotoihin liittyvistä uusista huolenaiheista. Kyproksen pj-kaudella asiasta annettiin neuvoston päätelmät. Irlannin puheenjohtajakaudella valmistellaan neuvoston päätelmät ihmiskaupan uhrien oikeuksista. Euroopan parlamentti on perustanut uuden väliaikaisen erityiskomitean (CRIM) järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun käsittelyä varten. Komitean tarkoituksena on valmistella raportteja, joissa analysoidaan ja arvioidaan järjestäytyneen rikollisuuden, korruption sekä rahanpesun tilannetta sekä esitellään EP:n täysistunnolle toimenpide- ja aloite-ehdotuksia. Suomi korostaa sisäisen turvallisuuden työssä kokonaisturvallisuuden laajaalaista näkökulmaa ja ennaltaehkäisyn merkitystä. Tärkeää on varmistaa perusoikeusnäkökulman ja oikeusviranomaisten näkökulman huomioon ottaminen sisäisen turvallisuuden EU-työssä. Komission käynnistämä EU:n oma korruptioraportointimekanismi on tervetullut ja antaa mahdollisuuden varmistaa EU:n korruptiotilanteen seuranta vertailukelpoisen tiedon pohjalta. Se tukee Suomen tavoitetta kehittää unionin 19

20 sisällä keinoja vahvistaa oikeusvaltiota jäsenvaltioissa. Unionin laajentumispolitiikka ja EU:n ajankohtainen tilanne tekevät tästä tavoitteesta entistä tärkeämmän. On tärkeää, että EU:n arviointimenettely hyödyntää ja täydentää olemassa olevia kansainvälisiä korruption arviointimenettelyjä (YK, EN/GRECO, OECD) eikä johda päällekkäiseen työhön. Suomi pitää komission uutta ihmiskauppastrategiaa erittäin tervetulleena. Sekä EU:n puitteissa että kansainvälisellä tasolla on useita aloitteita ihmiskaupan torjumiseksi ja sen vuoksi on hyvä, että strategialla pyritään luomaan kehys olemassa ja suunnitteilla oleville aloitteille. On kuitenkin vältettävä sitä, että tämän strategian toimeenpanon yhteydessä tehtäisiin uusia päällekkäisiä aloitteita tai toimintoja. Ennen uusien esitysten tekemistä, olisi hyvä koota yhteen mitä on tehty ja millaisia tuloksia saavutettu. Suomi painottaa, että ihmiskaupan vastaisessa työssä on tärkeää korostaa ihmisoikeuksien kunnioitusta ja uhrilähtöisyyttä Rikosoikeudellinen sääntely kansainvälisissä sopimuksissa Tukholman ohjelmassa komissiota pyydettiin vuonna 2010 toimittamaan neuvostolle luettelo maista, jotka ovat ilmaisseet komissiolle halukkuutensa tehdä EU:n kanssa rikosoikeudellisia oikeusapu- ja luovuttamissopimuksia. Listaa ei ole laadittu eikä uusia oikeusapu- ja luovuttamissopimuksia ole vireillä. Tähän liittyen neuvoston puitteissa (CATS) on kuitenkin keskusteltu siitä, millaisten kriteerien pohjalta EU:n mahdollisia tulevia sopimuskumppaneita voitaisiin arvioida ja valita. Samoin neuvoston puitteissa on keskusteltu tarpeesta yhtenäistää EU:n ulkosuhdesopimusten sisältämiä säännöksiä rikosoikeudellisista asioista. Vireillä on myös neuvotteluja useista EU:n kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista sekä talous- ja kauppasopimuksista (mm. Kanada, Kiina, Libya, Intia), jotka sisältävät myös oikeusministeriön toimialaan liittyvää sääntelyä. Toteutumatta on edelleen EU:n liittyminen Euroopan neuvoston rikoksen tuottaman hyödyn ja terrorismin rahoituksen rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevaan yleissopimukseen. Alkuvuonna 2009 hyväksyttiin allekirjoitusvaltuudet yleissopimuksen allekirjoittamiseksi. Suomi voi hyväksyä EU:n liittymisen Euroopan neuvoston yleissopimukseen rikoksen tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitsemisesta. 20