VARHAISKASVATUKSEN YHDISTYMINEN SIVISTYSTOIMEEN. Työryhmän raportti

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUKSEN YHDISTYMINEN SIVISTYSTOIMEEN Työryhmän raportti

2 Sisällysluettelo 1 TYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄKSIANTO VALTAKUNNALLISTA JA LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA Varhaiskasvatuksen ja pienten lasten hoidon määrittely Päivähoidon hallinnollinen asema Suomessa ORGANISATORISEN YHDISTYMISEN TAVOITTEET VANTAALLA Yhteinen toimiala strategisen ohjauksen vahvistajana Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumon turvaaminen Pedagogisen toiminnan kehittäminen SIVISTYSTOIMEN NYKYINEN ORGANISAATIO PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN TULOSALUE OSANA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAA SIVISTYSLAUTAKUNNAN ALAINEN ORGANISAATIO Yleistä Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuksen tulosalueen tukipalvelut Esiopetuksen järjestämisen strateginen linjaus Perusopetuksen tulosalue Perusopetuksen tulosalueen pedagogiset ja oppilashuollolliset tukipalvelut Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue Ruotsinkielisten palveluiden tukipalvelut Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalue Johdon tukipalvelut Tulosalueiden välinen yhteistyö Toimialojen välinen yhteistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Tilakeskus ja maankäyttö Vapaa-ajan palvelut TYÖRYHMIEN ESITYKSET JATKOTYÖSKENTELYYN Viestintä ja asiakaspalautejärjestelmä Henkilöstö Talouden suunnittelu ja seuranta Tilastointi Tietojärjestelmät Sähköiset palvelut, lomakkeet ja asiakirjahallinto Palveluverkko ja toimitilat KOOSTE ORGANISAATIOUUDISTUKSEN VAIKUTUKSISTA

3 1 TYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄKSIANTO Kaupunginhallituksen asettama Tahve- toimikunta totesi loppuraportissaan , että varhaiskasvatus on tarkoituksenmukaista organisoida sivistystoimeen. Toimikunta esitti annettavaksi sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen toimialoille tehtäväksi aloittaa yhteistyössä varhaiskasvatuksen organisaatiouudistuksen valmistelu. Varhaiskasvatus (päivähoito) on sosiaali- ja terveystoimen uudessa linjaorganisaatiossa muodostettu omaksi tulosalueeksi Kaupunginhallitus päätti toimikunnan esityksen mukaisesti antaa kaupunginjohtajan tehtäväksi asettaa organisaatiouudistuksen valmistelua varten työryhmän, johon nimetään myös henkilöstöjärjestöjen edustus. Valmistelun etenemisestä tulee informoida kaupunginhallitukselle iltakouluissa ja esitykset tulee valmistella käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2007 siten, että uudistus tulee voimaan Kaupunginjohtaja asetti työryhmän valmistelemaan mennessä esityksen varhaiskasvatuksen siirtämisestä sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen ja nimesi työryhmään seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Aulis Pitkälä, apulaiskaupunginjohtaja jäsenet/sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen, opetustoimen johtaja Johan Aura, direktör för det svenskspråkiga undervisningsväsendet Pirkko Avo, taloussuunnittelija Jouni Heino, henkilöstöpäällikkö Tiina Hirvonen, peruskoulutoimen johtaja Rauno Kurkela, hallintopäällikkö Eila Tanninen, suunnittelupäällikkö jäsenet/sosiaali- ja terveystoimi Ari Toiva, hallinto- ja talousjohtaja Sole Askola-Vehviläinen, päivähoitopalvelujen johtaja Jarmo Lounassalo, päivähoidon kehittämispäällikkö Leena-Mari Tornivaara, päivähoitopäällikkö Leena Lindén, päivähoitopäällikkö Anne Peltonen, päivähoidon suunnittelija Teea Pellikka, esiopetuksen koordinaattori Teija Nurmesniemi, talousasiantuntija. Henkilöstöjärjestöt ovat nimenneet työryhmään seuraavat edustajat: Eila Tulkki, pääluottamusmies varalle Kaija Talonpoika, pääluottamusmies Marjatta Vasara, pääluottamusmies varalle Hanna Iso-Kuortti, luottamusmies. Kaupunginjohtaja totesi päätöksessään, että työryhmän työn etenemisestä tiedotetaan kaupunginhallitukselle iltakouluissa ja että työryhmän muistiot lähetetään tiedoksi myös kaikille pääluottamusmiehille. Työryhmän puheenjohtaja kutsui työryhmään viestintäpäällikkö Terhi Unholan, henkilöstöpäällikkö Jouni Heinon ja kokousten sihteeriksi toimialasihteeri Ulla Saastamoisen. Työryhmän varapuheenjohtajana toimi päivähoitopalvelujen johtaja Sole Askola-Vehviläinen. Valmistelutyö organisoitiin siten, että kaupunginjohtajan nimeämästä työryhmästä muodostettiin ns. ohjausryhmä ja siirtoa valmistelemaan nimettiin kuusi alatyöryhmää; organisoitumista, kuntalais-, 3

4 sopimus-, talous-, henkilöstö- ja palveluverkkoasioita selvittävät työryhmät. Alatyöryhmien kokoonpano ja tehtävät ovat liitteessä 1. Ohjausryhmä kokoontui 6 kertaa. Lisäksi ohjausryhmä kävi tutustumassa Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimeen, ja päivähoidon johtaja Leena Viitasaari Tampereelta kävi kertomassa ohjausryhmän kokouksessa Tampereen kasvatus- ja opetustoimen toimialan organisoinnista. 2 VALTAKUNNALLISTA JA LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA 2.1 Varhaiskasvatuksen ja pienten lasten hoidon määrittely Varhaiskasvatus on käsitteenä suhteellisen uusi, se on otettu laajemmin käyttöön 2000-luvulla. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämän piireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta 1. Varhaiskasvatus on siten käsitteenä laajempi kuin päivähoito, jolla päivähoitolaissa tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana 2. Vantaalla varhaiskasvatuksen organisaatiouudistus koskee pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaisuutta, joka kattaa kunnan järjestämän päivähoidon eli kunnallisen ja kunnan ostaman päivähoidon, kunnan tukeman päivähoidon eli yksityisen hoidon tuen, lasten kotihoidon tuen, esiopetuksen ja leikki- ja muun toiminnan eli avoimen varhaiskasvatustoiminnan (kuvio 1). Yksityinen päivähoito Yksityisen hoidon tuki Kuntalisät Edellä mainitut palvelut järjestetään pääsääntöisesti päivähoitoikäisille (noin 10 kk - 6-vuotiaille) lapsille. Kuvio 1. Pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaisuus (mukaillen Stakes) Valtakunnallisesti pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaisuudesta käytetään lainsäädäntöön viitattaessa yleisemmin käsitettä päivähoitopalvelut tai päivähoito. Toisaalta sosiaali- ja terveysministeriön muistioissa ja selvityksissä on siirrytty pääsääntöisesti käyttämään kattavampaa käsitettä varhaiskasvatus (STM selvityksiä 2007:7 ja 2007:13). Valtioneuvoston asettama neuvottelukunta on myös nimeltään varhaiskasvatuksen neuvottelukunta. Hallitusohjelmassakin puhutaan nimenomaan varhaiskasvatuspalveluista yleiskäsitteenä ja mainitaan päivähoitolainsäädännön uudistaminen hallituskauden tehtävänä (Hallitusohjelma ). Tavoitteena on viimeistään päivähoitolainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä uudistaa ja yhtenäistää käsitteiden käyttöä. 2.2 Päivähoidon hallinnollinen asema Suomessa Kunnan järjestämä päivähoito Kunnallinen Ostopalvelu Esiopetus, 6-vuotiaat AVOIN VARHAISKASVATUSTOIMINTA PIENTEN LASTEN HOITOJÄRJESTELMÄ Vanhemmat hoitavat itse/ järjestävät päivähoidon Kotihoidon tuki Kuntalisät Vuoden 2007 alussa sosiaalihuoltolakia, kansanterveyslakia ja lasten päivähoidosta annettua lakia muutettiin siten, että vastuu sosiaalihuollon ja kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtä- 1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet s. 10, toinen tarkistettu painos 2005, Stakes, Helsinki 2 Laki lasten päivähoidosta 36/ mom. 4

5 vistä huolehtimisesta voidaan jakaa yhdelle tai useammalle kunnan määräämälle monijäseniselle toimielimelle. Samalla kumottiin päivähoidon hallintokokeilua koskevat määräaikaiset säädökset. Päivähoidon valtakunnallinen ohjaus säilyy kuntatason hallinnonalasta riippumatta sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Lääninhallituksessa varhaiskasvatus kuuluu sosiaali- ja terveystoimen asioista vastaavien osastojen toimivaltaan. Esiopetus on perusopetuslain alaista toimintaa ja kuuluu opetusministeriön alaisuuteen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Vuoden 2007 alussa 351 kunnassa (87,5 %) päivähoidon tehtävistä huolehti sosiaalitoimen lautakunta. 38 kunnassa (9,5 %) päivähoidon tehtävät oli siirretty opetustoimen lautakuntaan. Yhdeksässä kunnassa (2,2 %) oli muodostettu kokonaan uusi lautakunta, jossa huolehditaan muun muassa päivähoidon ja perusopetuksen tehtävistä. Kolmessa kunnassa kunnanhallitus huolehti päivähoidon tehtävistä. Espoo lasketaan kahdeksi kunnaksi, koska Espoon suomenkielinen päivähoito kuuluu sosiaalitoimeen ja Espoon ruotsinkielinen päivähoito kuuluu opetustoimeen. Suomen kaupungeista muun muassa Tampereella, Lahdessa, Vaasassa, Lappeenrannassa, Keravalla ja Lohjalla päivähoidon tehtävistä huolehtii muu kuin sosiaalitoimen lautakunta. Näissä kunnissa päivähoidon tehtävät ovat samalla lautakunnalla, joka vastaa mm. perusopetukseen liittyvistä tehtävistä. 3 ORGANISATORISEN YHDISTYMISEN TAVOITTEET VANTAALLA Koulutus ja osaaminen ovat sekä yksilön sekä yhteiskunnan tärkein pääoma nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. Yksilölle koulutus mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja kehittymisen ihmisenä ja yhteisön jäsenenä. Yhteisön kannalta koulutuksen tehtävänä on kulttuuriperinteen ja kulttuurin kehittäminen, yksilöiden ja ryhmien välisen tasa-arvon ja yhtäläisten yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen. 3 Vantaalla on selvitetty varhaiskasvatuksen siirtämistä sivistystoimeen ensimmäisen kerran vuonna Tuolloin kaupunginhallitus vahvisti varhaiskasvatuksen toteutusmalliksi sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyömallin ja päivähoito jäi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Seuraavan kerran yhdistymistä selvitettiin vuonna 2004, jolloin päivähoito päätettiin edelleen jättää sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle, mutta sen lisäksi edellytettiin, että asia tuodaan uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuluvalla valtuustokaudella. Päivähoidon organisatorisen aseman selvittäminen otettiin osaksi Tahve-toimikunnan (TahTo) selvitystyötä kesällä Selvitystyön aikana esillä oli vaihtoehtoisina toimenpiteinä esiopetuspalveluiden yhdistäminen, ruotsinkielisten päivähoitopalveluiden yhdistäminen ja päivähoito- ja esiopetuspalveluiden kokonaisuuden yhdistäminen sivistystoimen organisaatioon. Tahto-toimikunta katsoi, että varhaiskasvatuksen kokonaisuus on tarkoituksenmukaista organisoida sivistystoimen toimialaan, jolloin opetustoimesta muodostuu oma kokonaisuutensa käsittäen opetuksen aina varhaiskasvatuksesta ammattikorkeakouluopetukseen asti. 3.1 Yhteinen toimiala strategisen ohjauksen vahvistajana Kasvatus- ja koulutusjärjestelmän yhteinen hallinto sivistystoimen toimialalla luo nykyistä paremmat edellytykset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen ydintehtävien toteuttamiselle. Kunnan tasolla yhteinen kasvatukseen ja opetukseen liittyvä poliittinen ohjausjärjestelmä eli lautakunta luo puitteet kasvatuksen ja opetuksen piirissä olevien lasten ja nuorten elinoloja kehittäville 3 Vantaan koulutuspoliittinen ohjelma s. 5,

6 strategisille linjauksille. Näin varmistetaan strategisten linjausten yhteneväisyys ja jatkumo kuntatasolla. Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Yhteinen hallinto antaa mahdollisuudet päiväkotien ja koulujen toimintakulttuurien ja oppimis- ja kasvuympäristöjen yhteiselle kehittämiselle. Hoito- ja kasvatushenkilöstön sekä opetushenkilöstön yhteistyön edellytykset paranevat, ja synergiahyötyjä on odotettavissa mm. yhteisten koulutusten järjestämisestä. Uudistuksen tavoitteena on turvata asukkaiden yhdenvertaiset palvelut. Yhteinen hallinnonala parantaa edellytyksiä oppilashuollon jatkumolle esiopetuksesta perusopetukseen tiedonsiirtoa koskevien toimintatapojen yhtenäistämisen avulla. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppimisen tukipalvelujen koordinointi ja yhteensovittaminen. Yhtenä painopisteenä on erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetusta täydentävän päivähoidon välinen yhteistyö. Palvelujen alueellinen yhtenäistäminen Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palvelujen saatavuutta sekä palvelutoiminnan johtamista yhtenäistetään pyrkimällä maantieteellisesti mahdollisimman yhtenäisiin aluejakoihin. Tämä luo edellytyksiä myös sujuvammalle tukipalvelujen käytölle sekä muiden toimialojen kanssa tehtävälle yhteistyölle, esimerkiksi yhä laajenevalle yhteistyölle sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Toimitilojen joustava käyttö Päiväkoti- ja koulutilat sitovat kaupungin tasolla merkittävän investointi- ja tilakapasiteetin, jota voidaan käyttää nykyistä joustavammin ja tehokkaammin, kun tilantarvetta koordinoi sama toimiala. Tavoitteena on saavuttaa kustannussäästöjä erityisesti tilakapasiteetin käyttöä tehostamalla yhteisellä koordinoinnilla. 3.2 Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumon turvaaminen Vantaalla varhaiskasvatus määritellään vuorovaikutusprosessiksi, jossa lapsi kasvaa aktiivisena toimijana. Toiminnan tulee olla omaehtoista, elämyksellistä ja kokemuksellista, ja sen tulee tarjota vertaisryhmäkontakteja sekä kasvattajan tavoitteellista ohjausta. Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät lapselle suunnatun pedagogisen toiminnan sekä perheille sosiaalipalveluna tarjottavan päivähoidon. Esiopetus kohdistuu 6-vuotiaiden ikäluokkaan, ja siinä vahvistetaan ja eheytetään lapsen oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Merkittävä perustelu päivähoidon ja sivistystoimen yhdistymiselle onkin lapsen kannalta mahdollisuus eheään oppimispolkuun. Tämä merkitsee kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon varmistamista ja sen edellytysten luomista varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. Tavoitteena on, että lapsi voi siirtyä nykyistä joustavammin varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. Nykytietämyksen mukaan lapsen oppimiseen ja kasvuun liittyvät vaikeudet voidaan tunnistaa ja niitä voidaan ennalta ehkäistä kasvatuksellisin tukitoimin jo 2-3 vuoden iästä. 3.3 Pedagogisen toiminnan kehittäminen Yhteinen organisaatio luo uudenlaisia mahdollisuuksia pedagogiselle kehittämistyölle, jossa voidaan luoda rakenteita päivähoidon ja sivistystoimen asiantuntemuksen ja osaamisen uudenlaiselle yhdistämiselle. Tavoitteena on pedagogisen yhteistyön kehittäminen yleis-, erityis- ja valmistavan esiopetuksen kesken sekä esi- ja alkuopetuksen joustavien yhteistyöratkaisujen kehittäminen. Yhteisen pedagogisen kehittämisen painopisteitä ovat tällä hetkellä mm. opetussuunnitelmien kehittäminen, 6

7 erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen kehittäminen sekä eri kielija kulttuuritaustaisten lasten kasvatus- ja opetusjärjestelyt. 4 SIVISTYSTOIMEN NYKYINEN ORGANISAATIO Sivistystoimen toimialan tehtävänä on opetuslautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan toimintaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Sivistystoimi huolehtii kaupungin asukkaiden opetusja harrastusmahdollisuuksien monipuolisuudesta. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi ja ruotsiksi. Kuvio 2. Sivistystoimen nykyinen organisaatio Opetuslautakunta SIVISTYSTOIMI Apulaiskaupunginjohtaja 211,2 m Vapaa-ajan lautakunta Ruotsinkielinen jaosto Johdon tuki Suomenkielisen Suomenkielisen nuoriso- ja perusopetuksen ja aikuiskoulutuksen tulosalue tulosalue 123,6 m 43,7 m henkilöstö yht henkilöstö yht. 752 Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue 5,7 m Kirjasto- ja ja tietopalveluiden tulosalue 6,9 m Suunnittelu-,, hallintoja henkilöstöpalveluiden tulosalue 3,5 m 1) 1) ja henkilöstöä yht Kulttuuripalveluiden tulosalue 5,2 m Liikuntapalveluiden tulosalue 11,2 m Nuorisopalveluiden tulosalue 5,7 m Peruskoulut Johtokunnat Johtokunta Johtokunta Lukiot Vantaan ammattiopisto (VARIA) Aikuisopisto -kansalaisopisto -aikuislukio Johtokunnat Peruskoulut Lukio Muut ruotsinkieliset palvelut Aluekirjastot (4 (4 kpl) Point Hallintotoimisto Hankinta- ja ja luettelointikeskus Kirjastoautoosasto Vantaan musiikkiopisto Kaupungin museot Vantaan kuvataidekoulu Monitoimikeskus Lumo Lastenkulttuuriyksikkö Länsi-Vantaan yksikkö Kulttuurin tuotanto -yksikkö Liikuntapaikkayksikkö Toiminnallisten palvelujen yksikkö Keskitettyjen palveluiden yksikkö Hakunila Korso- Koivukylä Tikkurila Myyrmäki ja ja Martinlaakso Vernissa Sivistystoimen aluetiimit Hakunila Korso-Koivukylä Martinlaakso-Myyrmäki Tikkurila 1) Suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalueen menoihin sisältyy kaikki Sivistysviraston kustannukset. Mukana on myös sivistysvirastossa työskentelevän tulosalueiden tukipalvelujen henkilöstön menot. Sivistystoimen toimialaa johtaa apulaiskaupunginjohtaja, jonka yleisenä tehtävänä on vastata toiminnan tuloksellisuudesta ja sovittaa yhteen toimialan toiminta kaupungin muiden toimialojen ja viranomaisten kanssa. Sivistystoimen toimiala muodostuu suomenkielisen perusopetuksen, suomenkielisen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen, ruotsinkielisten palveluiden, kirjasto- ja tietopalveluiden, kulttuuripalveluiden, liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden ja suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalueesta. Suomenkielisen perusopetuksen, suomenkielisen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen, ruotsinkielisten palveluiden, kirjasto- ja tietopalveluiden sekä suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalueet ovat opetuslautakunnan alaista toimintaa. Opetuslautakunnan alaisuuteen kuuluu myös suoraan toimialajohtajan alaisuudessa toimiva johdon tuki -niminen yksikkö, johon kuuluvat toimialajohtajan sihteeri ja viestintäyksikkö. 7

8 Kulttuuripalveluiden, liikuntapalveluiden ja nuorisopalveluiden tulosalueet ovat vapaa-ajan lautakunnan alaista toimintaa. Kulttuuripalveluiden tulosalueella on Vantaan kuvataidekoulun, Vantaan musiikkiopiston ja Vantaan kaupungin museoiden tulosyksiköt. Opetuslautakunta huolehtii perusopetuksen, lukio-, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä kirjastopalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Lautakunnassa on ruotsinkielinen jaosto, joka käyttää opetuslautakunnalle määrättyä ratkaisuvaltaa silloin, kun asia koskee yksinomaan ruotsinkielistä opetusta. Vapaa-ajan lautakunta huolehtii, siltä osin kuin toisin ei ole määrätty kulttuuritoiminnan tukemisesta, toimintaedellytysten luomisesta, kaupungin omista kulttuuripalveluista ja musiikkiopiston sekä kuvataidekoulun palveluista, liikuntatoiminnan tukemisesta, toimintaedellytysten luomisesta sekä kaupungin omista liikuntapalveluista, kaupungin museotoiminnasta, nuorison vapaan kansalaistoiminnan tukemisesta, toimintaedellytysten luomisesta ja kaupungin omasta nuorisotyöstä ja taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Vuonna 2007 sivistystoimen budjetti on 211,2 miljoonaa euroa sivistystoimessa oli vakinaisissa tai määräaikaisissa tehtävissä yhteensä työntekijää. Nykyiseen sivistystoimen organisaatioon verrattuna varhaiskasvatuksen mahdollisen yhdistymisen arvioidaan vaikuttavan alkuvaiheessa lähinnä ruotsinkielisten sekä suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalueiden organisoitumiseen. Nykyisessä organisaatiossa ruotsinkielisten palvelujen tulosalueen tehtävänä on huolehtia ruotsinkielisen esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä äidinkieleltään ruotsinkielisen väestön muidenkin palveluiden kehittämisestä ja koordinoinnista. Suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalue jakautuu suunnittelu-, hallinto- ja talouspalveluihin ja henkilöstöpalveluihin. Suunnittelupalvelut Suunnittelupäällikkö toimialan keskitetyt suunnittelutehtävät kiinteistöja rakentamisasiat tietojärjestelmien kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan pedagogiset palvelut 10,5 henkilötyövuotta Suunnittelu- hallinto- ja henkilöstöpalvelut 40 työntekijää 38,5 henkilötyövuotta Hallinto- ja talouspalvelut Hallintopäällikkö lautakunta-asiat oikeudelliset asiat sisäiset hallintopalvelut taloushallinto peruskoulun oppilasasiat työsuojelu-, valmius- ja turvallisuusasiat koulutilojen vapaa-ajan käyttö koulujen kalustonkunnostusasiat 16,5 henkilötyövuotta Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpäällikkö palvelussuhdeasiat henkilöstösuunnittelu henkilöstön kehittäminen työhyvinvointi strategiatyö 8,5 henkilötyövuotta Kuvio 3. Suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalvelut vuonna 2007 Suunnittelupalveluiden tehtävänä on huolehtia toimialan keskitetyistä suunnittelutehtävistä, sivistystoimen taloussuunnittelusta sekä tarvittavien tietopalvelujen kehittämisestä päätöksenteon avuksi. Lisäksi suunnittelupalvelut valmistelee sivistystoimen investointiohjelman ja osallistuu rakennushankkeiden suunnitteluun sekä huolehtii tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden kehittämisestä. Hallinto- ja talouspalveluissa hoidetaan toimialan keskitettyjä, eri tulosalueisiin ja toimintayksiköihin kohdistuvia palveluita, kuten taloushallintoa, asiakirjahallintoa, työturvallisuus-, valmius- ja työsuojeluasioita ja oikeudellisia asioita. Lisäksi yksikössä hoidetaan lautakuntien sihteerintehtävät, peruskoulun oppilasasioita, koulutilojen vapaa-ajan käyttöä ja koulujen kalustonkunnostusasioita. Henkilöstöpalveluiden tehtävänä on tulosalueiden tukeminen palvelussuhteisiin, henkilöstösuunnitteluun, rekrytointiin, raportointiin, työhyvinvointiin ja henkilöstön kehittämiseen liittyvissä asioissa. Tulosalueella on käytössä 38,5 henkilötyövuoden työpanos. Työntekijöitä on yhteensä 40. 8

9 5 PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN TULOSALUE OSANA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAA Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan organisaatio muuttui lukien. Toimialalle perustettiin perhepalveluiden, päivähoitopalveluiden, terveydenhuollon palveluiden, vanhus- ja vammaispalveluiden sekä hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueet. Päivähoitopalveluiden tulosalueen tehtävänä on vastata lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen, kotihoidon tuen ja osaltaan esiopetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Kuvio 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan organisaatio Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Apulaiskaupunginjohtaja 548,5 Milj. Henkilöstöä yht Erikoissairaanhoito 147,4 Milj. Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja 113,2 Milj. Henkilöstöä yht. 881 Päivähoitopalvelut Päivähoitopalvelujen johtaja 111,7 Milj. Henkilöstöä yht Terveyspalvelut Terveyspalvelujen johtaja 55,8 Milj. Henkilöstöä yht. 691 Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja 110,6 Milj. Henkilöstöä yht Hallinto- ja talouspalvelut Hallinto- ja talousjohtaja 9,7 Milj. Henkilöstöä yht. 77 Päivähoitopalveluiden tulosalue jakautuu viiteen alueelliseen tulosyksikköön, joiden tehtävänä on vastuullaan olevien kaupunginosien kunnallisen päivähoidon järjestäminen ja kehittäminen ja yksityisen päivähoidon valvonta yhteistyössä muiden tulosyksiköiden kanssa. Päivähoitopalveluiden tulosalueella toimii oma tukipalveluyksikkö, joka tuottaa johtamisen ja toiminnan tukipalveluja päivähoidon tulosalueelle. Päivähoitoon ottamisen valmisteluun sekä päivähoitomaksuihin liittyvät toimistotehtävät ovat päivähoidon tulosalueella. Niitä ollaan uudistamassa siten, että asiakasmaksuasioihin liittyvät tehtävät eriytetään muista päivähoidon toimistotehtävistä. Päivähoidon tulosalueen budjetti vuonna 2007 on 111,7 miljoonaa euroa. Tulosalueella oli helmikuussa 2007 vakinaisissa ja määräaikaisissa tehtävissä yhteensä työntekijää. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto- ja talouspalveluiden tulosalue tuottaa tukipalveluja kaikille tulosalueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan organisaatiouudistusta suunniteltaessa otettiin päivähoitopalveluiden mahdollinen siirto sivistystoimeen huomioon siten, että päivähoitopalveluiden tukiyksikköön sijoitettiin kehittämispäällikkö ja 2 suunnittelijaa, kun muiden tulosalueiden tukiyksiköihin sijoitettiin yksi asiantuntija ja suunnittelija. Hallinto- ja talouspalveluista kohdistuu päivähoitoon yleisiä kehittämis- ja suunnitteluresursseja yhteisten strategioiden, suunnitelmien, raporttien, hankkeiden ym. osalta. Työpanos on osa eri suunnittelijoiden työtä. Hallinto- ja talouspalveluiden henkilöstöyksikössä päivähoidon henkilöstöasioita hoitaa yksi henkilöstöassistentti ja kolme henkilöstöasioiden hoitajaa, yhteensä neljä henkilötyövuotta. Henkilöstön koulutus- ja kehittämis- ja suunnittelupalveluista osa annetaan henkilöstöyksiköstä, osa on päivähoidon tulosalueen tukiyksikössä. Näihin tehtäviin arvioidaan kohdistuvan henkilöstöyksikössä noin 3/4 henkilötyövuotta. 9

10 Päivähoidon talouden suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin kohdistuu noin yhden talousasiantuntijan vuosityöpanos. Kirjanpidossa päivähoitoon kohdistuu raportointiin ja yleiseen neuvontaan liittyviä tehtäviä. Päivähoidon ostolaskut toimitetaan päiväkodeista suoraan talouspalvelukeskukseen. Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueella järjestetään lisäksi päivähoidon tarvitsemia yleisiä hallinto- ja tiedottamispalveluja. Tällaisia ovat muun muassa lakimiespalvelut, hankintojen tuki, viestintä, lautakunta-asioiden hoito, asiakirjahallinto, valmiusasiat ja työsuojelu. Päivähoidon osuus hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueen kokonaisuudesta on arvioitu 7,5 henkilötyövuodeksi. 6 SIVISTYSLAUTAKUNNAN ALAINEN ORGANISAATIO Yleistä Varhaiskasvatuksen sivistystoimeen yhdistymisen kanssa samanaikaisesti ollaan valmistelemassa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden siirtämistä asukaspalveluihin. Tässä yhteydessä keskitytään käsittelemään nykyisen opetuslautakunnan alaista organisaatiota, jonka tehtäväksi varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistä ollaan esittämässä. Varhaiskasvatuksen mahdollisen yhdistymisen myötä opetuslautakunta esitetään lakkautettavaksi ja sen tilalle perustettavaksi sivistyslautakunta. Esitys sivistyslautakunnan johtosäännöksi on liitteenä 2. Sivistyslautakunnan alaisen organisaation menot ovat vuoden 2007 budjetin mukaisina yhteensä 297,3 miljoonaa euroa. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä on henkilöstösuunnitelman mukaisilla tiedoilla yhteensä työntekijää. Sivistyslautakunnan alaisen organisaation suunnittelun perustana on, että alkuvaiheessa tulosalueiden organisoitumista muutetaan vain niiltä osin kuin toiminnan järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Varhaiskasvatuksen tulosalueen organisaatio on muuttunut alkaen sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistumisen myötä ja uuden organisaation toiminta on vasta muotoutumassa. Lisäksi nykyisistä opetuslautakunnan alaisista tulosalueista varhaiskasvatuksen lähimmän yhteistyötahon suomenkielisen perusopetuksen tulosalueen organisaatiota muutettiin vuonna Ruotsinkielisten palveluiden sekä suunnittelu-, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden tulosalueiden organisoitumiseen ollaan esittämässä muutoksia varhaiskasvatuksen yhdistymisen yhteydessä. Suomenkielisen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella ainoaksi muutokseksi tässä vaiheessa esitetään nimen muuttamista nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueeksi. Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalueelle varhaiskasvatuksen yhdistymisellä ei ole vaikutusta. 10

11 Kuvio 5. Sivistyslautakunnan alainen organisaatio Ruotsink. Ruotsink. jaosto jaosto Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Svenska Svenska kommittén kommittén Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Johdon Johdon tuki tuki - viestintäyksikkö - viestintäyksikkö Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatustoimen johtaja Perusopetuksen tulosalue Peruskoulutoimen johtaja Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue Ruotsinkielinen opetustoimenjohtaja Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue Opetustoimen johtaja Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue Kirjastotoimen johtaja Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalue Hallinto- ja talousjohtaja päiväkotihoito esiopetus, esiopetuksen oppilashuolto ryhmäperhepäivähoito perhepäivähoito erityinen tuki varhaiskasvatuksen kehittäminen avoin päiväkotitoiminta asukaspuistotoiminta kerhotoiminta kotihoidon tuki yksityishoidon tuki ostopalvelut esiopetus perusopetus perusopetuksen kehittäminen erityisopetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus oppilashuolto aamu- ja iltapäivätoiminta päiväkotihoito ryhmäperhepäivähoito perhepäivähoito päivähoidon ostopalvelut esiopetus perusopetus lukio toimialan kv-asioiden koordinointi ruotsinkielisten palvelujen koordinointi ja kehittäminen lukiokoulutus aikuis- ja etälukio ammatillinen koulutus lisäopetus aikuisopisto koulutuksen kehittäminen tukipalvelut (erityistä tukea tarvitsevat, opiskelijahuolto jne.) kirjasto- ja tietopalveluiden järjestäminen kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen asiantuntijapalveluiden tarjoaminen -Hallintoyksikkö -Henkilöstö- ja kehittämisyksikkö -Suunnittelu- ja tietopalveluyksikkö -Talousyksikkö pedagoginen kehittäminen Toimintorakenteet erityistä tukea tarvitsevat kieli- ja kulttuuriryhmät 6.2 Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuksen tulosalue vastaa lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen ja osaltaan esiopetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Esiopetuksen järjestämisessä painottuu ns. yleisesiopetuksen järjestäminen. Varhaiskasvatuksen tulosalueelle kuuluvat päivähoidon toimintayksiköt, joissa on päiväkoteja, ryhmäperhepäiväkoteja, perhepäivähoitoa ja avointa varhaiskasvatustoimintaa, varhaiskasvatuksen tukipalvelut sekä kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tukiasioiden hoito. Vuoden 2006 lopulla 93 % päivähoitoikäisten lasten (10kk - 6v) ikäluokasta käytti varhaiskasvatuspalveluja. Kunnallisessa ja kunnan ostamassa päivähoidossa oli yhteensä lasta, yksityisen hoidon tuella 509 lasta ja kotihoidon tuella lasta. Tulosaluetta johtaa varhaiskasvatustoimen johtaja. Varhaiskasvatustoimen johtajan keskeisenä tehtävänä on päättää lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa säädetyistä asioista, ellei toisin ole säädetty tai määrätty. Varhaiskasvatustoimen johtajan päätösvalta on kirjattu esitykseen sivistystoimen toimialan johtosäännöksi , joka on tämän raportin liitteenä (liite 3, 11 ). 11

12 Kuvio 6. Varhaiskasvatuksen tulosalue Varhaiskasvatuksen tulosalue varhaiskasvatustoimen varhaiskasvatustoimen johtaja johtaja Tukipalvelut Tukipalvelut kehittämispäällikkö kehittämispäällikkö 2 2 suunnittelijaa suunnittelijaa 3 3 varhaiskasvatuksen varhaiskasvatuksen asiantuntijaa asiantuntijaa Marja-Vantaa Marja-Vantaa Pakkala Pakkala varhaiskasvatuspäällikkö varhaiskasvatuspäällikkö Myyrmäki- Myyrmäki- Martinlaakso Martinlaakso varhaiskasvatuspäällikkö varhaiskasvatuspäällikkö Tikkurila Tikkurila varhaiskasvatuspäällikkö varhaiskasvatuspäällikkö Hakunila Hakunila Havukoski Havukoski varhaiskasvatuspäällikkö varhaiskasvatuspäällikkö Korso Korso - - Asola Asola varhaiskasvatuspäällikkö varhaiskasvatuspäällikkö Päivähoidon toimintayksiköt (19) Päivähoidon toimintayksiköt (12) Päivähoidon toimintayksiköt (19) Päivähoidon toimintayksiköt (17) Päivähoidon toimintayksiköt (17) Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Perhepäivähoito Perhepäivähoito Perhepäivähoito Perhepäivähoito Perhepäivähoito Ympärivuorok. päivähoito Avoin varh.k.toiminta Avoin varh.k-toiminta Ympärivuorok. päivähoito Avoin varh.k-toiminta Ryhmäperhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Avoin varh.k-toiminta Ryhmäperhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Ympärivuorok. päivähoito Avoin varh.k-toiminta Varhaiskasvatustoimen johtajan alaisuudessa on viisi alueellista tulosyksikköä, Myyrmäki- Martinlaakso, Marja-Vantaa - Pakkala, Tikkurila, Hakunila - Havukoski ja Korso - Asola. Tulosyksikköjaon perustana on alueella asuvien alle kouluikäisten lasten määrä ja päivähoidon toimintayksiköiden määrä. Asukkaat voivat hakea tarvitsemansa varhaiskasvatuspalvelut minkä tulosyksikön alueelta tahansa. Liitteenä 5 on nykyinen jako viiteen tulosyksikköön, joka on otettu käyttöön Organisoitumisen alkuvaiheessa se säilyy samanlaisena. Sivistyslautakunnan alaisten tulosalueiden aluejakoa aletaan vähitellen yhtenäistää. Tulosyksikköä johtaa varhaiskasvatuspäällikkö, jonka tehtävänä on vastata tulosyksikön varhaiskasvatustoiminnasta ja taloudesta, tulosyksikön alueen päivähoidon kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisesta sekä osallistua Vantaan varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Varhaiskasvatuspäälliköillä on kaupungin tason pysyviä toiminnan sisältöön liittyviä kehittämisvastuita. Siten varmistetaan tulosyksiköiden tiivis osallistuminen Vantaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Päivähoidon toimintayksikkö muodostuu nykykäytännön mukaisesti yhdestä tai useammasta hoitomuodosta ja/tai päivähoidon toimipisteestä. Kriteereinä yksikön muodostamisessa ovat johtamistyön kokonaisuuteen vaikuttavat alaisten määrä, toimintojen monimuotoisuus sekä fyysisesti erillisten toimipisteiden määrä. Toimintayksiköiden määrää ja rakenteita arvioidaan säännöllisesti ja niihin tehdään muutoksia tarpeen mukaan. Päivähoidon toimintayksikön esimies vastaa yksikkönsä toiminnasta ja tekee päätökset lasten päivähoitoon ja esiopetukseen ottamisesta oman yksikkönsä osalta Varhaiskasvatuksen tulosalueen tukipalvelut Varhaiskasvatuksen tulosalueen tukipalveluissa tehdään varhaiskasvatuksen kehittämis- ja arviointityötä sekä hoidetaan toiminnan suunnittelun ja seurannan koordinointi yhteistyössä hallinto- ja talo- 12

13 uspalveluiden tulosalueen kanssa. Lisäksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukiasioihin ja ostopalveluiden hankintaan liittyvät tehtävät ovat varhaiskasvatuksen tulosalueen tukipalveluissa. Tukipalveluiden henkilöstö tekee kiinteää yhteistyötä tulosyksiköiden ja toimintayksiköiden kanssa. Tukipalveluihin sijoittuu päivähoitopalveluiden nykyisen tulosalueen tukipalvelujen henkilöstöstä kehittämispäällikkö, kaksi suunnittelijaa ja kolme varhaiskasvatuksen asiantuntijaa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten palvelut organisoidaan nykykäytännön mukaisesti pääosin tulosyksiköissä. Tulosyksiköissä työskentelevät kiertävät erityislastentarhanopettajat koordinoivat ja kehittävät tulosyksikkötasolla kuntouttavaa varhaiskasvatusta konsultoiden ja ohjaten kunnallisen ja ostopalvelupäivähoidon henkilöstöä. He vastaavat tukea tarvitsevien lasten tutkimuksiin ohjauksesta ja tekevät esitykset lapsille suunnattavista tukitoimista. Varhaiskasvatuksen toimistotyöntekijöiden (vuonna henkilötyövuotta) tehtäviin sisältyvät asiakasmaksuasiat, päivähoitoon ottamiseen liittyvät tehtävät ja muut varhaiskasvatustoiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Päivähoidon asiakasmaksujen valmistelutehtävät, päättäminen ja seuranta ollaan kevään 2007 aikana eriyttämässä muusta varhaiskasvatuksen toimistotyöstä erilliseksi kokonaisuudeksi. Samanaikaisesti kaupungin johtoryhmän asettama työryhmä selvittää taloushallintoon liittyvien tehtävien työnjakoa ja käytännön toimenpiteitä. Selvitystyön yhtenä kohteena on asiakasmaksuasioiden hoito. Monien peräkkäisten muutosten välttämiseksi esitetään, että asiakasmaksujen valmistelutehtävät, päättäminen ja seuranta ovat varhaiskasvatuksen tulosalueella kahdessa tulosyksikössä. Tulosyksiköissä on lisäksi toimistohenkilöstöä, jonka tehtävänä on päivähoitoon ottamispäätösten valmistelu sekä tulosyksiköiden ja toimintayksiköiden yleiset tukitehtävät (vrt. koulusihteeri). Päivähoidon asiakasmaksuasioihin ja muuhun varhaiskasvatuksen toimistotyöhön tarvittavan toimistohenkilöstön määrä tarkentuu syyskuun 2007 loppuun mennessä Esiopetuksen järjestämisen strateginen linjaus Esiopetusta toteutetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja ruotsinkielisten palveluiden tulosalueella. Yleisesiopetus organisoidaan varhaiskasvatuksen tulosalueella ja sitä johtaa varhaiskasvatustoimen johtaja. Perusteluina organisoinnille on se, että 82 % esiopetuksen osallistuvista lapsista saa esiopetusta päiväkodeissa mm. sen vuoksi, että lapsilla on esiopetuksen lisäksi tarve esiopetusta täydentävään päivähoitoon. Sekä lapsen että perheen kannalta on tarkoituksenmukaista järjestää esiopetus ja täydentävä päivähoito samassa paikassa. Erityisesiopetuksen ja valmistavan esiopetuksen oppilaiden esiopetus järjestetään perusopetuksen tulosalueella. Valmistava esiopetus on tarkoitettu eri kieli- ja kulttuuriryhmien lapsille. Sekä erityisesiopetukseen siirrettyjen oppilaiden että valmistavan opetuksen oppilaiden oppimisen polku esiopetuksesta perusopetukseen tulee turvatuksi perusopetuksen tulosalueella, kun siirtymätilanteessa on mahdollista joustavasti turvata tukitoimien jatkuvuus saman tulosalueen sisällä, esimerkiksi avustajan käyttö. Perusopetuksen tulosalueella on edelleen 7 yleisopetuksen ryhmää. Näiden määrää ei tulla nykyisestä lisäämään. Koulujen yhteyteen perustettavien yleisesiopetusryhmien perustamista arvioidaan tarpeen mukaisesti osana taloussuunnitteluprosessia. 13

14 6.3 Perusopetuksen tulosalue Perusopetuksen tulosalue huolehtii suomenkielisen perusopetuksen sekä osaltaan esiopetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Esiopetuksen järjestämisessä painottuu erityis- ja valmistavan esiopetuksen järjestäminen. Yleisesiopetusta järjestetään vuoden 2007 laajuudessa. Perusopetuksen tulosalueelle kuuluvat alakoulut, yläkoulut, yhtenäiskoulut ja palvelu- ja kehittämiskeskukset. Vantaalla oli virallisena tilastointipäivänä perusopetuksessa peruskoululaista. Perusopetuksen toimintaa organisoitiin uudelleen syksyllä Uudelleenorganisoinnin yhtenä tavoitteena on johtamisen vahvistaminen. Suomenkielisen perusopetuksen tulosalueelle käynnistettiin aluerehtorijärjestelmä, perustettiin perusopetuksen johtoryhmä, lisättiin suunnittelijoiden määrää ja täsmennettiin työnjakoa. Sivistystoimen organisaation mahdollinen uudistuminen ei muuta alkuvaiheessa perusopetuksen tulosalueen organisoitumista. Kuvio 7. Perusopetuksen tulosalueen organisaatio Perusopetuksen tulosalue Peruskoulutoimen Peruskoulutoimen johtaja johtaja Oppilashuollolliset Oppilashuollolliset tukipalvelut tukipalvelut Johtava Johtava koulupsykologi koulupsykologi koulupsykologia koulupsykologia Pedagogiset Pedagogiset tukipalvelut tukipalvelut 4 4 opetustoimen opetustoimen suunnittelijaa suunnittelijaa 6 6 toimistotyöntekijää toimistotyöntekijää Hakunila Hakunila Aluerehtori Aluerehtori Korso Korso Aluerehtori Aluerehtori Koivukylä Koivukylä Aluerehtori Aluerehtori Tikkurila Tikkurila Aluerehtori Aluerehtori Martinlaakso Martinlaakso Keskinen Keskinen Vantaa Vantaa Aluerehtori Aluerehtori Myyrmäki Myyrmäki Aluerehtori Aluerehtori 9 9 koulua koulua 7 7 koulua koulua 7 7 koulua koulua 8 8 koulua koulua 8 8 koulua koulua 8 8 koulua koulua Perusopetuksen tulosaluetta johtaa peruskoulutoimen johtaja. Tulosalueen johtaja päättää laajasti erilaisista perusopetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista, esimerkiksi määrärahojen jakamisesta kouluille, opetuksen järjestämispaikoista, peruskoulun opettajanviran haltijoiden toimipaikoista sekä oppilaiden koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Päätösvalta on kirjattu yksityiskohtaisemmin esitykseen sivistystoimen toimialan johtosäännöksi (liite 3, 12 ). Jokainen koulu muodostaa tulosyksikön, jonka budjetista vastaa rehtori tai koulunjohtaja. Perusopetuksen tulosalueen palvelut järjestetään alueellisen periaatteen mukaisesti. Peruskoulutoimen johtajan alaisuudessa työskentelee kuusi aluerehtoria. Aluerehtoreiden alueet ovat Martinlaakso ja Keskinen Vantaa, Myyrmäki, Tikkurila, Hakunila, Koivukylä ja Korson alue. Heidän toimenkuvaansa kuuluu mm. alueensa rehtoreiden välittömänä esimiehenä toimiminen, perusopetuksen johtoryhmään osallistuminen, sivistysviraston ja alueen koulujen yhdyshenkilönä toimiminen, alueen yleis- ja erityisopetuksen oppilaaksioton suunnittelu yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Aluerehtoritoiminnan aluejako on liitteessä 6. 14

15 Aluerehtorijärjestelmän lisäksi koulujen ja hallinnon tueksi on kehitetty aluekoordinaattorijärjestelmä erityisopetukseen sekä kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseen. Jokaisella alueella toimii alueellinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on mm. alueen palvelurakenteen kehittäminen, ammatillisen verkostoitumisen tukeminen, tiedon välittäminen sekä koulutuksen järjestäminen. Aluerehtori Aluekoordinaattori erityisopetus erityisopetus kieli- kieli-ja ja kulttuuriryhmien kulttuuriryhmien opetus opetus Alueen k o u l l u tt Alueellinen oppilashuoltoryhmä Kuvio 8. Perusopetuksen tulosalueen alueellisen toiminnan kaavio Alueellisen oppilashuoltotyöryhmän puheenjohtajana toimii erityisopetuksen aluekoordinaattori. Lisäksi ryhmään kuuluvat aluerehtori, kieli- ja kulttuuriryhmien koordinaattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori sekä edustus kuntoutusryhmästä, perheiden palveluista sekä päivähoidosta Perusopetuksen tulosalueen pedagogiset ja oppilashuollolliset tukipalvelut Perusopetuksen tulosalueella tehdään koulujen kehittämis- ja arviointityötä sekä huolehditaan toiminnan organisoinnista. Esi- ja perusopetuksen toiminnan pedagoginen ja oppilashuollollinen sisältö määritellään opetussuunnitelmissa. Perusopetuksen pedagogisten ja oppilashuollollisten tukipalvelujen koordinointi on jaettu neljälle opetustoimen suunnittelijalle, esiopetuksen koordinaattorille sekä johtavalle koulupsykologille. Pedagogisiin ja oppilashuollollisiin tukipalveluihin sisältyvät opetussuunnitelmat, arviointi, koulujen pedagoginen tuki, koulupsykologitoiminta, erityisopetus, kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, avustajapalvelut sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Tukipalvelujen henkilöstö tekee kiinteää yhteistyötä koulujen kanssa ja antaa tukea koulujen työskentelylle. Koulupsykologien työalueena ovat perusopetuksen vuosiluokat 1-9, koulun esiopetusryhmät, esivalmistava ja valmistava opetus sekä aikuisopiston maahanmuuttajanuorten perusopetus. Koulupsykologityö painottuu alakouluihin, jolla tuetaan varhaista puuttumista. Perusopetuksen tulosalueella ohjataan kaupungissa järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä vastataan toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä, arvioinnista ja yhteistyön rakentamisesta eri toimijoiden välillä. Vantaan kaupunki tukee iltapäivätoiminnan palveluntuottajia maksamalla toimintaavustuksia kaksi kertaa vuodessa. 6.4 Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue huolehtii ruotsinkielisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä äidinkieltään ruotsinkielisen väestön muidenkin palveluiden kehittämisestä ja koordinoinnista. Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue vastaa myös Svenska kommitenin toiminnasta. 15

16 Ruotsinkielinen kunnallinen ja ostopalveluna hankittu päivähoito, varhaiskasvatus ja esiopetus henkilöstöineen organisoidaan ruotsinkielisten palveluiden tulosalueelle, jotta ruotsin kieli ja kulttuuri kyetään yhdistämään luontevasti lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumossa. Myös henkilöstöjohtamisessa sekä henkilöstön koulutuksessa kyetään varmistamaan kielellinen eheys nykyistä paremmin. Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä osa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tukipalveluista myös ruotsinkielisten asiakkaiden osalta organisoidaan edelleen varhaiskasvatuksen tulosalueella. Kuvio 9. Ruotsinkielisten palveluiden organisaatio Ruotsinkielisten Ruotsinkielisten palveluiden palveluiden tulosalue tulosalue Ruotsinkielisen opetustoimen johtaja Ruotsinkielisen opetustoimen johtaja Hallinnolliset Hallinnolliset ja ja pedagogiset pedagogiset tukipalvelut tukipalvelut koulupsykologi koulupsykologi toimistosihteeri toimistosihteeri hallintosihteeri hallintosihteeri Päiväkodit Päiväkodit (3) (3) Päiväkodin Päiväkodin johtaja johtaja Alakoulut Alakoulut (4) (4) Koulunjohtaja Koulunjohtaja Yläkoulu Yläkoulu Rehtori Rehtori Lukio Lukio Rehtori Rehtori Päiväkoti Perhepäivähoito Ostopalvelupäivähoito Ruotsinkielisen palveluiden tulosalueelle kuuluvat ruotsinkieliset kunnalliset ja yksityiset päiväkodit, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäiväkodit, alakoulut, yläkoulu ja lukio. Virallisen tilastointipäivän mukaan Vantaalla oli perusopetuksessa 782 ruotsinkielisiä peruskoululaista. Lukiossa oli 106 opiskelijaa. Ruotsinkielisessä päivähoidossa oli vuoden lopussa 282 lasta, joista 59 oli ostopalveluna hankitussa päivähoidossa. Ruotsinkielinen jaosto käyttää opetuslautakunnalle määrättyä ratkaisuvaltaa silloin, kun asia koskee yksinomaan ruotsinkielistä opetustointa ja varhaiskasvatusta. Ruotsinkielisten palveluiden tulosaluetta johtaa ruotsinkielisen opetustoimen johtaja. Tulosalueen johtaja päättää laajasti erilaisista ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Päätösvalta on kirjattu yksityiskohtaisemmin esitykseen sivistystoimen toimialan johtosäännöksi (liite 3, 13 ). Peruskoulua ja lukiota johtaa rehtori tai koulunjohtaja. Kukin koulu muodostaa tulosyksikön ruotsinkielisten palvelujen tulosalueella. Päivähoidon toimintayksikkö muodostuu yhdestä tai useammasta päiväkodista. Päivähoidon toimintayksikön esimies vastaa yksikkönsä toiminnasta ja tekee päätökset lasten päivähoitoon ottamisesta oman yksikkönsä osalta. Lisäksi esimiehen tehtäviin voi kuulua yksityisen ruotsinkielisen päivähoidon valvonta ja Vantaan ruotsinkielisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja koordinointiin liittyviä tehtäviä. 16

17 6.4.1 Ruotsinkielisten palveluiden tukipalvelut Ruotsinkielisten palveluiden tulosalueen hallinnon tehtävissä on 3 työntekijää. Tulosalueella on arvioitu, että suunnitteluresursseja tarvitaan lisää. Ruotsinkielisellä tulosalueella työskentelevä hallintohenkilöstö tekee kiinteää yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa ja antaa tukea koulujen ja päiväkotien työskentelylle monessa eri muodossa. Ruotsinkielisellä tulosalueella tehdään koulujen ja päiväkotien kehittämis- ja arviointityötä sekä huolehditaan toiminnan organisoinnista. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa olevien, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukipalvelut ja palvelurakenne toimii osittain ostopalveluina. Lähikoulussa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita tukevat joustavat opetusjärjestelyt, eriyttäminen ja tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja oppilashuoltoryhmät. Myös ruotsinkielisessä päivähoidossa olevien eritystä tukea tarvitsevien lasten tukipalvelut järjestetään pääosin ostopalveluna. Syksyllä 2007 Tikkurilassa aloittaa uusi ruotsinkielinen yksityinen päiväkoti, johon on varauduttu perustamaan integroitu erityisryhmä. Vantaan kaupungilla on sopimus päivähoitopalveluiden ostamisesta toiminnan järjestävän Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland rf:n kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueen kiertävät erityislastentarhanopettajat konsultoivat ja ohjaavat myös ruotsinkielisen kunnallisen ja ostopalvelupäivähoidon henkilöstöä erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa. Ruotsinkielisten palveluiden tulosalueella on yksi koulupsykologi. Tulosalueella ohjataan lisäksi kaupungissa järjestettävää ruotsinkielisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. 6.5 Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue huolehtii suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Tulosaluetta johtaa opetustoimen johtaja. Suunnittelu- ja hallintotehtävissä virastossa työskentelee opetustoimen suunnittelija ja kaksi hallintosihteeriä. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueeseen kuuluvat suomenkieliset lukiot, Vantaan ammattiopisto Varia ja Vantaan aikuisopisto. Kukin lukio, Vantaan ammattiopisto Varia ja Vantaan aikuisopisto muodostavat tulosyksikön suomenkielisen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella. Suomenkielisissä lukioissa on noin opiskelijaa ja ammattiopistossa Kuvio 10. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue Vantaalla toimii viisi suomenkielistä lukiota. Lukioita johtavat rehtorit, jotka vastaavat siitä, että oppilaitokset toimiva tuloksellisesti asetettujen tavoitteiden mukaan. Rehtori vastaa yhteistyöstä alueen muiden lukioiden, ammatillisten oppilaitosten sekä muiden koulujen ja oppilaitosten kanssa. Ammattiopisto Varia järjestää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillista aikuis- Tukipalvelut Tukipalvelut opetustoimen opetustoimen suunnittelija suunnittelija lukioiden lukioiden koulupsykologi koulupsykologi 2 2 hallintosihteeriä hallintosihteeriä Lumon Lumon lukio lukio rehtori rehtori Martinlaakson Martinlaakson lukio lukio rehtori rehtori Sotungin Sotunginlukio rehtori rehtori Tikkurilan Tikkurilan lukio lukio rehtori rehtori Vaskivuoren Vaskivuoren lukio lukio rehtori rehtori 17 Nuoriso- ja ja aikuiskoulutuksen tulosalue Opetustoimen Opetustoimen johtaja johtaja Ammattiopisto Ammattiopisto Varia Varia rehtori rehtori Aikuisopisto Aikuisopisto johtava johtava rehtori rehtori Kansalaisopisto Kansalaisopisto Aikuislukio Aikuislukio

18 koulutuksesta annetun lain tarkoittamaa ammatillista koulutusta sekä alaan liittyvää palvelu- ja kehittämistoimintaa. Lisäksi ammattiopisto järjestää perusopetusta ja perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavaa lisäopetusta. Ammattiopistossa on nuorisokoulutuslinja, aikuiskoulutuslinja sekä lisäopetuksen ja opetuksen tukipalveluiden linja. Ammattiopistoa johtaa rehtori, joka vastaa siitä, että ammattiopisto toimii tuloksellisesti asetettujen tavoitteiden mukaan. Kutakin opetusalaa johtaa opetusalajohtaja, jonka tehtävänä on järjestää ja kehittää oman opetusalansa toimintaa. Aikuiskoulutuslinjaa johtaa aikuiskoulutusjohtaja, jonka tehtävänä on ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen ja koordinointi sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäminen. Lisäopetuksen ja opetuksen tukipalveluiden linjaa johtaa lisäopetuksen johtaja, jonka tehtävänä on vastata perusopetuksen lisäopetuksen järjestämisestä ja ammatillisen peruskoulutuksen tukipalveluiden ja erityisopetuksen koordinoinnista. Ammattiopistossa on lisäksi hallintopalveluiden yksikkö. Hallintopalveluiden yksikköä johtaa talouspäällikkö. Sekä lukioissa että ammattiopisto Variassa toimivat opiskelijahuoltoryhmät. Lukioissa on yksi yhteinen koulupsykologi ja ammattiopisto Variassa uusi psykologi aloittaa tehtävässään syksyllä Lukioiden yhteinen erityisopettaja aloittaa työnsä syksyllä 2007, myös ammattiopistossa on erityisopettajia. Ammattiopistossa on kuraattoripalvelut sosiaali- ja terveystoimen tuottamana palveluna. Vantaan aikuisopistoon kuuluvat kansalaisopisto, aikuislukio sekä aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen yksikkö. Opisto antaa yleissivistävää omaehtoista koulutusta, lukio-opetusta, nuorille maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta, perusopetusta sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Maahanmuuttajien koulutusyksikössä järjestetään myös aikuisten työvoimapoliittista koulutusta ja kotoutumiskoulutusta. Kansalaisopistossa on myös ruotsinkielisen opetuksen yksikkö. 6.6 Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue vastaa kirjasto- ja tietopalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Kirjasto- ja tietopalveluiden piiriin kuuluu kirjastot, laitoskirjasto, kirjastoautot, hallintotoimisto ja hankinta- ja luettelointiosasto. Kirjastopalveluiden organisaatiokaavio on liitteenä 7. Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosaluetta johtaa kirjastotoimenjohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa ja kehittää tulosalueensa toimintaa ja huolehtia tulosalueensa tiedotuksesta ja yhteistoiminnasta muiden tulosalueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Seudullinen yhteistoiminta painottuu tulosalueen johtajan työssä. Kirjastotoimenjohtajan alaisuudessa työskentelee neljä aluekirjastojohtajaa, Pointin toiminnanjohtaja, talouspäällikkö sekä tukipalvelujen henkilökuntaa. Aluekirjastot toimivat Tikkurilan, Korso- Koivukylän, Länsi-Vantaan ja Hakunilan alueilla. Aluekirjastonjohtajat vastaavat aluekirjastojen kehittämisestä ja yhteistyöstä alueillaan. Kolmella heistä on myös koko kirjastopalveluihin liittyvä erityisvastuualue, oppilaitosyhteistyö, kokoelmien kehittäminen ja tietohallinto. Aluekirjastonjohtajat, Pointin toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö kuuluvat kirjaston johtoryhmään. 18

19 Yksittäiset kirjastot ja kahdessa suurimmassa kirjastossa Tikkurilassa ja Myyrmäessä myös osastot muodostavat tulosyksikön, joita johtaa kirjastonjohtaja, osastonjohtaja tai vastaava virkailija. Kirjastopalveluiden tukipalveluita ovat koulutussuunnittelu, taloussuunnittelu, henkilöstösuunnittelu, tiedotus, kirjastojärjestelmän ylläpito ja logistiikka. 6.7 Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalue Varhaiskasvatuksen tulosalueen yhdistyminen sivistyslautakunnan alaiseen organisaatioon edellyttää hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueen henkilöstöresurssin vahvistamista. Sivistyslautakunnan alaisen organisaation laajentuessa hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueelle on tarpeen perustaa nykyisten kolmen tulosyksikön lisäksi talousyksikkö, uudistaa tulosyksiköiden välistä työnjakoa sekä henkilöstön sijoittumista tulosyksiköihin. Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalue palvelee myös kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden tulosalueita. Vapaa-ajan tulosalueiden siirtoa selvittänyt työryhmä on todennut, että hallinto- ja henkilöstö asioissa henkilöstön työpanoksesta noin kahden henkilötyövuoden verran kohdistuu vapaaajan palveluiden tulosalueen tukipalveluihin. Tukipalveluita tekee tulosalueen muukin henkilöstö, mutta työajasta kohdistuu vain pieni osa pelkästään vapaa-ajan palveluihin. Kuvio 11. Hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueen organisaatio Hallinto- Hallinto-ja ja talouspalveluiden tulosalue tulosalue Hallinto- Hallintoja ja talousjohtaja talousjohtaja henkilötyövuotta henkilötyövuotta (lisäys (lisäys 10,5) 10,5) Hallintoyksikkö Hallintoyksikkö Hallintopäällikkö Hallintopäällikkö Henkilöstö- Henkilöstöja ja kehittämisyksikkö kehittämisyksikkö Henkilöstöpäällikkö Henkilöstöpäällikkö Suunnittelu- Suunnitteluja ja tietopalveluyksikkö tietopalveluyksikkö Suunnittelupäällikkö Suunnittelupäällikkö Talousyksikkö Talousyksikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö luottamuselinasiat oikeudelliset asiat asiakirjahallinto työsuojelu, valmius- ja turvallisuusasiat (sis. työsuojeluvaltuutetut) kiinteistö-, laitoshuollon ja ruokapalveluiden hankinta ja sopimusten seuranta sisäiset hallintopalvelut 12,5 henkilötyövuotta HR-toiminta henkilöstösuunnittelu henkilöstön kehittämisen koordinointi laadunhallinnan koordinointi palvelusuhteen ehtoihin liittyvät tehtävät työhyvinvointi rekrytointi 15,5 henkilötyövuotta keskitetyt suunnittelutehtävät strategiaprosessin ohjaus ja seuranta tietotuotannon kehittäminen oppilastietojärjestelmään liittyvät tehtävät kuten oppilasrekisteri ja koulukuljetus rakentamiseen liittyvät tehtävät tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvät tehtävät tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen kehittämiseen liittyvät tehtävät talouden suunnittelu ja seuranta taloushallinto TS laadinnan ja sen toteutumiseen ja raportointiin liittyvät tehtävät hankinta-asiat controller-toiminta kalustonkunnostusasiat irtaimistontarkastus 7 henkilötyövuotta 14 henkilötyövuotta Uudessa organisaatiossa hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueella on hallinto-, henkilöstö- ja kehittämis-, suunnittelu- ja tietopalvelu- sekä talousyksikkö. Hallintoyksikön tehtäviin sisältyy nykyisen organisaation hallinto- ja talousyksikön tehtävät lukuun ottamatta taloushallintoa. Tulevaisuudessa kiinteistöihin liittyvien palveluiden kuten kiinteistönhoidon, laitoshuollon ja ruokapalveluiden hankinta tulee korostumaan. Näiden palveluiden hankinta ja seuranta kuuluvat hallintoyksikön tehtäviin. Palveluiden saamisen sujuvuuteen ja laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hallintoyksikössä tarvittava henkilöstöresurssi on yhteensä 12,5 henkilö- 19

20 työvuotta. Varhaiskasvatuksen oikeudellisissa asioissa voidaan konsultoida tarpeen mukaan sosiaalija terveydenhuollon asiantuntijoita. Henkilöstö- ja kehittämisyksikön tehtävät tulevat olemaan pääosin samansisältöiset kuin nykyisen henkilöstöyksikön tehtävät. Uutena tehtävänä yksikköön tulee toimialan laadunhallinnan koordinointi. Varhaiskasvatuksen henkilöstö- ja palvelussuhdeasioiden hoitoon tarvitaan kaksi henkilöstöassistenttia ja kolme henkilöstöasiainhoitajaa. Nykyisellään näissä tehtävissä on neljä henkilötyövuoden työpanos. Lisätarve tulee palvelussuhdeasioiden hoitamisesta (perhepäivähoito) ja nykyisen suuren työmäärän tasaamistarpeesta. Lisäksi henkilöstösuunnittelun ja -koulutuksen tehtäviin tarvitaan lisää yhden työntekijän henkilötyövuosi. Näin ollen henkilöstö- ja kehittämisyksikön vahvuus on yhteensä 15,5 henkilötyövuotta. Suunnittelu- ja tietopalveluyksikön tehtävänä ovat keskitetyt suunnittelutehtävät kuten palveluverkkoihin liittyvä suunnittelu sekä toimintaan liittyvät tilastointitehtävät. Hankesuunnittelun henkilöstövoimavarojen mitoituksen käsittelyn yhteydessä on todettu, että mikäli vapaa-ajan toiminnot organisoidaan uudelleen, niin vapaa-ajan puolelta vapautuva noin 25 % hankesuunnitteluun menevä suunnitteluyksikön työpanos kattaa varhaiskasvatuksen tuoman lisätarpeen. Hanke- ja palveluverkkosuunnitteluun tulee osallistua myös tulosalueen asiantuntijan, joka esitetään siirrettäväksi päivähoitopalveluiden tulosalueelta suunnittelu- ja kehittämisyksikköön. Strategiaprosessin ohjausta ja seurantaa tulee lisätä. Samoin toimialan tietojärjestelmien kehittäminen kuuluu yksikön tehtäviin. Henkilöstön kokonaismäärä on 14 henkilötyövuotta. Toimialan talousarvion kasvaessa talousasiat on tarpeen keskittää omaan yksikköön ja näin vahvistaa taloussuunnittelun ohjausta ja kehittämistä. Tulevaisuudessa taloussuunnittelussa painottuu toiminnan ja talouden yhteensovittaminen eli controller- toiminta. Hankinta- ja kalustonkunnostusasiat tulevat kuulumaan talousyksikön tehtäviin. Nykyisellään taloussuunnittelun ja -hallinnon henkilöresurssi on talouden suunnittelu- ja hallintotarpeisiin nähden alimitoitettu. Varhaiskasvatuksen yhdistymisen tuoma lisätarve talousasioiden hoitoon on 1,5 henkilötyövuotta. Talousyksikköön tarvitaan yhteensä seitsemän henkilötyövuotta. Kaiken kaikkiaan varhaiskasvatuksen siirtyminen ja sivistystoimen hallinto- ja talouspalvelujen tarpeellinen resursointi edellyttää 11,5 henkilötyövuoden lisäpanostusta sivistysvirastoon. Sosiaali- ja terveystoimen hallinto- ja talouspalveluissa on arvioitu päivähoitopalvelujen tulosalueelle kohdentuva henkilöstöresurssi. Sosiaali- ja terveystoimi on arvioinut, että hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueelta siirtyisi 5 kokonaista työpanosta (henkilöä), joista neljä kohdentuu henkilöstöasioihin ja yksi talousasioihin. Kaikki muu työ on osia eri henkilöiden työtehtävistä. Niistä neuvotellaan erikseen. Lisäksi päivähoitopalvelujen tulosalueelta ollaan siirtämässä yhden suunnittelijan henkilötyövuosi suunnittelu- ja tietopalveluyksikköön. Hallinto- ja talouspalvelujen tulosalueen tarvitsemasta lisätyöpanoksesta 6 henkilöstötyövuotta toteutuisi suorana siirtona sosiaali- ja terveystoimesta ja 5,5 henkilötyövuodesta osa neuvotellaan sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyönä. Uusia vakansseja arvioidaan tarvittavan enemmän kuin on siirtojen myötä on toteutumassa. 6.8 Johdon tukipalvelut Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan sihteeri sekä toimialan keskitetty viestintä toimivat suoraan apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa. Viestintäyksikkö vastaa toimialan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä markkinoinnin suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta yhteistyössä toimialan johdon ja sen tulosalueiden ja -yksiköiden 20