Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus
|
|
- Tauno Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUONNOS Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus Hyödyntämisopas versio 0.9 Antero Lehmuskoski ja Maarit Rötsä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
2 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 2 Sisällysluettelo 1 Taustaa Keskeiset käsitteet Palvelutehtäväluokituksen uudistaminen Palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoitus Sosiaalihuollon palvelutehtävät Palvelutehtäviin sisältyvät sosiaalipalvelut Palvelutehtäväluokituksen hyödyntäminen... 14
3 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 3 1 Taustaa Sosiaalipalvelujen luokitus julkaistiin Tikesos-hankkeen tuotoksena vuonna Luokitus sisältää sosiaalihuollon palvelutehtävät, niissä tarjottavat sosiaalipalvelut, toimintaprosessit sekä eräitä palvelutehtäviä tarkentavat toteutustavat. Luokituksella pyrittiin jäsentämään sosiaalihuollon palvelutuotantoa sekä toimintaa ohjaavien säädösten että käytännön työprosessien näkökulmasta. Sosiaalihuoltoa ohjaava lainsäädäntö on uudistunut merkittävästi viime vuosina. Heinäkuussa 2012 tuli voimaan uusi adoptiolaki ja vuoden 2014 elokuussa oppilas- ja opiskeluhuoltolaki. Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta on uudistettu useaan otteeseen 2010-luvulla ja vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa Toimeentulotuesta annettuun lakiin tehtiin 2015 merkittäviä muutoksia, joilla siirretään perustoimeentulotuen käsittely Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta. Suurimpana uudistuksena voidaan kuitenkin pitää uuden sosiaalihuoltolain voimaantuloa vuoden 2015 alussa. Lakihankkeen tavoitteena oli kehittää sosiaalihuoltoa asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmin asiakkaita palvelevaksi. Uudistuksen tarkoitus oli siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Asiakaskeskeisyyden varmistamiseksi asiakkaan tuen tarpeet otettiin laissa sosiaalihuollon palvelutuotannon lähtökohdaksi. Sosiaalihuollon palvelutuotannon kannalta käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus vaikuttaa myös monella tavalla palvelutehtävien luokitteluun. Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtyminen kunnilta itsehallintoalueille ja uudistuksella tavoiteltava sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio merkitsevät suuria muutoksia myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedonhallinnassa. Toiminnalliselle tasolle ulottuva integraatiokehitys merkitsee toteutuessaan myös tietovarantojen yhdistämistä ja yhtenäistämistä. Myös sosiaalihuollon asiakastiedon hallintaa koskeva sääntely on kehittynyt aivan lähiaikoina. Sosiaalihuollon osalta sitä koskeva lainsäädäntö on aiemmin ollut hajanaista eikä esimerkiksi asiakastyön kirjaamisvelvoite ole ollut yksiselitteinen. Alkuvuonna 2015 julkaistiin laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, joka sääntelee asiakastyön kirjaamista ja asiakasasiakirjojen hallintaa sosiaalihuollossa. Lailla ohjataan muun muassa henkilörekisterien muodostamista, asiakasasiakirjojen sisältöä sekä asiakastiedon käsittelyä. Laissa korostuu myös palvelutehtävien luokittelun merkitys asiakastiedon käyttöoikeuksien määrittelyn perustana. Samaan aikaan asiakasasiakirjalain julkaisemisen kanssa tehtiin myös asiakastietolakiin muutokset, jotka mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten Kanta-palvelujen kehittämisen. Asiakastietolaki uudistuu perusteellisemmin vuonna 2016, ja uudistuksen tavoitteena on aidosti yhteinen asiakastiedon käsittelyä koskeva säädös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelutehtäviä ja sosiaalipalveluja koskevat luokitukset edellyttävät päivittämistä, jotta ne vastaavat uuden lainsäädännön ja strategisten linjausten sisältämiä tavoitteita. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallinen tavoitetila on kokonaisuudessaan kuvattu Kansa-kokonaisarkkitehtuurissa osana sosiaalija terveydenhuollon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria. Kansa-hankesuunnitelmassa esitetään tavoitetilaan tähtäävät kehittämistehtävät ja suunnitelma niiden toteuttamiseksi.
4 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 4 2 Keskeiset käsitteet Sosiaalialan tiedonhallinnan sanastoon on koottu sosiaalihuoltoa ja sen asiakastietojen hallintaa kuvaavia käsitemääritelmiä. Sanasto sisältää myös palvelutehtäviä, niihin sisältyviä sosiaalipalveluja sekä toimintaprosesseja kuvaavat käsitteet. Tähän on poimittu vain palvelutehtäväluokituksen ja sen soveltamisen kannalta keskeisimmät ydinkäsitteet, jotka esiintyvät tässä dokumentissa. Sosiaalihuollon eri palvelutehtävien määritelmät löytyvät niitä käsittelevästä luvusta 5. Tässä dokumentissa tarkoitetaan: asiakasasiakirjalailla lakia sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015); asiakasasiakirjalla sosiaalihuollon palvelutehtävällä sosiaalihuollon peruspalveluilla sosiaalihuollon erityispalveluilla sosiaalipalvelulla viranomaisen ja yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon liittyvää, julkisuuslain 5 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, joka sisältää asiakasta tai muuta yksityishenkilöä koskevia asiakastietoja; tietynlaiseen palvelutarpeeseen vastaavaa sosiaalipalvelujen ja muun tuen muodostamaa kokonaisuutta; sosiaalihuollon palvelutehtävien kokonaisuutta, jonka tavoitteena on edistää sosiaalihuollon asiakkaiden osallisuutta, sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä ja taloudellista turvallisuutta sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä; sosiaalihuollon palvelutehtävien kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vastata sosiaalihuollon asiakkaiden erityisen tuen tarpeeseen ja vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia; palvelua, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaan sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia.
5 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 5 3 Palvelutehtäväluokituksen uudistaminen Lainsäädäntöuudistusten sisältämät ideologiset linjaukset ja pyrkimys sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämiseen edellyttävät uudistuksia myös sosiaalihuollon palvelutehtävien ja sosiaalipalvelujen luokitteluun. Kansallisesti yhtenäinen tapa määritellä palvelutehtävät ja sosiaalipalvelut on keskeinen palvelutuotantoa ja siinä käsiteltävää tietoa yhtenäistävä tekijä. Uudella luokituksella myös valmistaudutaan palvelutuotantoympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottoon. Asiakasasiakirjalaki sisältää toimivaltasäännöksiä asiakastietojen sisällöstä ja käsittelystä. Niiden mukaan THL antaa määräykset asiakasasiakirjojen tarkemmasta sisällöstä, sosiaalihuollon palvelutehtävistä ja käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista. Palvelutehtäväluokituksen uudistaminen liittyy kiinteästi asiakasasiakirjalaissa tehtyyn linjaukseen, jonka mukaan käyttöoikeudet asiakastietoihin määritellään palvelutehtävittäin ja ammattihenkilöiden työtehtävien perusteella. Palvelutehtävien määrittelyssä on siis huomioitava myös käyttöoikeuksien määrittely. Toinen asiakasasiakirjalakiin sisältyvä keskeinen lähtökohta luokituksen uudistamiselle on linjaus sosiaalihuollon henkilörekistereistä. Siirtyminen yhden sosiaalihuollon henkilörekisterin malliin muuttaa palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoitusta. Tätä avataan enemmän seuraavassa luvussa. Palvelutehtävien uudelleen määrittelyllä pyritään huomioimaan ennen kaikkea sosiaalihuoltolain uudistamisen tavoitteet asiakaslähtöisistä ja kokonaisvaltaisista sosiaalipalveluista ja painopisteen siirtämisestä erityispalveluista helposti saavutettaviin yleispalveluihin. Edellinen palvelutehtäväluokitus laadittiin periaatteella, jonka mukaan jokainen sosiaalihuollon erityislaki toimii palveluperusteena erilliselle palvelutehtävälle. Sirpaleinen lainsäädäntö teki siten myös sosiaalipalvelujen ryhmittelystä sirpaleisen. Seurauksena oli myös joitakin palvelutehtäviä, joihin kuului vain yksi tehtävän kanssa samansisältöinen sosiaalipalvelu (esim. PT sosiaalinen luototus ja SP sosiaalisen luoton palvelu; PT koulun sosiaalityö ja SP koulukuraattoripalvelu). Tällaisista palvelutehtävä-sosiaalipalvelu-pareista on nyt pyritty eroon. Toisaalta sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut muodostui laajaksi palvelutehtäväksi, joka sisälsi monenlaista tukea hyvinkin erilaisille asiakasryhmille vauvasta vaariin. Tätä kokonaisuutta on nyt jäsennetty uudelleen. Sosiaalipalvelujen luokituksesta on poistettu kokonaan sosiaaliasiamiehen toiminta, koska sosiaali- ja terveysministeriön kannanoton mukaan sitä ei lueta sosiaalipalveluihin kuuluvaksi. Sosiaalihuoltolain uudistamisella tavoiteltu toiminnan asiakaslähtöisyys näkyy palvelutehtävien uudelleen määrittelyssä siten, että yhteen palvelutehtävään on pyritty sisällyttämään mahdollisimman paljon samalle asiakasryhmälle tarjottavia sosiaalipalveluja. Asiakasryhmillä tarkoitetaan tässä samantyyppisissä elämäntilanteissa ja -vaiheissa eläviä asiakkaita. Usein tuen tarpeet painottuvat tietyllä tavalla tietyissä elämänvaiheissa. Tällaisia asiakasryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet, iäkkäät ja vammaiset. Tavoitteena on siis, että sosiaalihuollossa asioiva henkilö saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman joustavasti ja ilman tietoteknisten ratkaisujen tai organisatoristen rajausten muodostamia esteitä. Toinen sosiaalihuoltolain uudistamisen tavoitteista oli painopisteen siirtäminen erityispalveluista yleispalveluihin. Luokituksessa peruspalvelut on nyt jaettu neljään palvelutehtävään asiakasryhmien ja niille tyypillisesti keskeisten tuen tarpeiden mukaan. Peruspalveluissa annetaan myös sellaisia sosi-
6 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 6 aalipalveluja, joita ohjataan sosiaalihuollon erityislaeilla, mutta jotka ovat luonteeltaan yleispalveluiksi soveltuvia. Palvelutehtävien luokittelussa on siis luovuttu periaatteesta, että erityislain olemassaolo tarkoittaisi automaattisesti erillistä palvelutehtävää. Osa sosiaalihuollon erityislaeista on luonteeltaan sellaisia, että ne tarkentavat sosiaalihuoltolaissa säädettyjen palvelujen järjestämistä. Esimerkiksi vanhuspalvelulaki ja laki omaishoidon tuesta tarkentavat sosiaalihuoltolain sisältöä hoivan tarpeessa oleville järjestettävistä sosiaalipalveluista ja muusta tuesta. Palvelutehtäväluokituksesta on pyritty tekemään mahdollisimman selkeä sekä asiakkaan että työntekijän kannalta. Tavoiteltavaa on, että peruspalveluihin hakeutuva asiakas saisi tarvitsemansa tuen joustavasti ilman luukulta toiselle siirtymistä. Luokituksessa esimerkiksi kotouttaminen ja toimeentulotuki on siksi integroitu osaksi kullekin asiakasryhmälle tarjottavia peruspalveluja. Samalla tavoin omaishoidon tuki on sisällytetty osaksi laajempaa kokonaisuutta sekä iäkkäiden palveluissa että vammaispalveluissa. Palvelutehtävien määrittelyssä on huomioitu myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoite siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat yhdessä ehyen kokonaisuuden. Jako peruspalveluihin ja erityispalveluihin on määritelty siten, että sitä on helppo toteuttaa myös sosiaalipalveluihin läheisesti liittyvien terveyspalvelujen kohdalla. Lisäksi näihin kuuluvat palvelutehtävät on pyritty määrittelemään siten, että yhtymäkohdat terveyspalveluihin on mahdollista huomioida palvelutehtävien sisällä. Palvelutehtäväluokitusta on mahdollista laajentaa kattamaan koko sosiaali- ja terveydenhuolto, jolloin saadaan aikaan kattava jäsennys asiakas- ja potilasasiakirjojen ja käyttöoikeuksien hallinnan pohjaksi. Osa palvelutehtäväluokituksen määrittelytyöstä on tehty Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin toteuttamassa Sakke-hankkeessa. Hankkeen jälkeen määrittelyä on jatkettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen OPER-yksikössä. Palvelutehtävien määrittely liittyy saumattomasti myös sosiaalihuollon sanastotyöhön ja asiakasasiakirjojen määrittelytyöhön. Näihin liittyy tiivis yhteistyö THL:n Tietorakenteet-yksikön ja Sanastokeskus TSK:n kanssa. Sanastotyön avulla prosessiin on saatu terminologista asiantuntemusta koko matkan ajan. Määrittelytyötä on sen eri vaiheissa esitelty Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijatyöryhmässä, joka on antanut arvokkaita näkemyksiä luokituksen sisältöön ja luokittelulogiikkaan. Asiantuntijaryhmässä on laaja edustus eri sosiaalihuollon osa-alueilta ympäri Suomea.
7 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 7 4 Palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoitus Henkilötietolakia on perinteisesti sovellettu sosiaalihuollossa siten, että kaikki sosiaalihuollon osaalueet (eli palvelutehtävät, esim. lastensuojelu, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto jne.) muodostavat oman henkilörekisterinsä. Sosiaalihuollon rekisterinpitäjät ovat siten tyypillisesti ylläpitäneet yli kahtakymmentä erillistä henkilörekisteriä. Vuoden 2011 Sosiaalipalvelujen luokituksen soveltamisoppaan mukaan henkilörekisterien muodostaminen oli yksi keskeisimmistä palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoituksista. Palvelutehtävien luokittelulla pyrittiin tuolloin yhtenäistämään henkilörekisterien muodostamista valtakunnallisesti. Soveltamisopas sisälsi myös linjauksen siitä, että kukin asiakasasiakirja merkitään metatiedoilla kuuluvaksi yhteen ja vain yhteen palvelutehtävään. Siten varmistettiin, että asiakirja talletetaan vain yhteen henkilörekisteriin. Asiakasasiakirjalain voimaantulo muuttaa sosiaalihuollon henkilörekisterien muodostamista siten, että kaikki asiakasasiakirjat talletetaan yhteen palvelunjärjestäjäkohtaiseen henkilörekisteriin. Sosiaalihuollon henkilörekisteri muodostuu kahdesta osarekisteristä, joita ovat asiakasrekisteri ja ilmoitusrekisteri. Rekistereitä ei siis muodosteta enää palvelutehtävittäin. Henkilörekisterien muodostamisen uudesta linjauksesta huolimatta palvelutehtävien luokittelulla on edelleen merkittävä rooli asiakastietojen hallinnassa. Asiakasasiakirjalain mukaan asiakasasiakirjoihin on merkittävä, mihin palvelutehtävään tai palvelutehtäviin ne liittyvät. Asiakirjan voi siis tarvittaessa liittää useampaan kuin yhteen palvelutehtävään. Jos asiakkaalle laaditaan esimerkiksi suunnitelma, jossa suunnitellaan eri palvelutehtäviin sisältyviä tuen muotoja, se voidaan liittää metatiedoilla kaikkiin kyseisiin palvelutehtäviin. Näin suunnitelma on joustavasti asiakkaan hyväksi kaikkien niiden yhteisessä käytössä, jotka osallistuvat asiakkaan palvelukokonaisuuteen eri palvelutehtävissä. Henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista säädetään henkilötietolaissa. Käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevan periaatteen mukaan työntekijällä on oikeus käsitellä sosiaalihuollon asiakastietoja vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on kerätty. Tarpeellisuusperiaatteen mukaan henkilötietojen käsittely on luvallista silloin, kun se on välttämätöntä työtehtävien hoitamisen kannalta. Palvelutehtävät muodostavat peruskehyksen ammattihenkilöiden oikeudelle sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyyn. Sosiaalipalveluja järjestävät ja tuottavat organisaatiot ovat lain mukaan vastuussa ammatillisen henkilöstön käyttöoikeuksien antamisesta sosiaalihuollon asiakastietoihin. Käyttöoikeuksien määrittelystä tarkemmalla tasolla THL antaa erillisen määräyksen. Palvelutehtäväluokitus on tarkoitettu myös yhtenäistämään sosiaalihuollon palvelunantajien toimintaarkkitehtuuria. Sen avulla sosiaalihuollossa annettavat palvelut ja tukitoimet jäsennetään kokonaisuuksiksi valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Yhtenäisesti määritellyt palvelutehtävät ovat edellytys sekä kansallisesti vertailukelpoisen tiedon saamiselle sosiaalipalveluista että asiakastietojen hallinnan organisoimiselle kansallisissa tietojärjestelmäpalveluissa. Asiakasasiakirjojen laatimisessa ja hallinnassa palvelutehtävät toimivat keskeisimpänä asiakirjojen syntykontekstin jäsennyksenä.
8 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 8 5 Sosiaalihuollon palvelutehtävät Sosiaalihuollon asiakkaille annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan palvelutehtävittäin, joita on yhteensä seitsemän. Jokainen palvelutehtävä kuuluu joko sosiaalihuollon peruspalveluihin tai sosiaalihuollon erityispalveluihin. Sosiaalihuollon peruspalvelut Peruspalveluilla tarkoitetaan helposti saavutettavia palveluja, joihin kuka tahansa voi hakeutua tuen tarpeiden ilmetessä. Peruspalveluissa tehdään palvelutarpeen arviointi, jossa arvioidaan yksilöllisesti, millä palveluilla asiakkaan tarpeisiin pystytään parhaiten vastaamaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman suureen osaan asiakkaan tuen tarpeista pystytään vastaamaan peruspalveluilla, kun käytössä on riittävä palveluvalikoima ja valittavat palvelut mitoitetaan tarvelähtöisesti. Peruspalvelut ovat luonteeltaan intensiivisen tuen tarvetta ehkäiseviä. Peruspalvelujen tulee olla asiakkaan saatavissa niin varhaisessa vaiheessa, että niiden avulla pystytään tukemaan asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä ennen kuin tuen tarve edellyttää erityispalveluja. Asiakkaan saamien erityispalvelujen tarvetta voidaan myös vähentää täydentämällä niitä sopivilla peruspalveluilla. Sosiaalihuollon peruspalveluihin sisältyy neljä sosiaalihuollon palvelutehtävää, jotka on esitetty taulukossa 1. Peruspalvelujen palvelutehtävät on muodostettu asiakasryhmittäin yleisesti käytössä olevaa palvelujen organisointitapaa mukaillen. Palvelutehtävät on määritelty niin, että niiden sisällä pystytään tukemaan asiakkaaksi tulevaa kansalaista mahdollisimman monipuolisesti kaikissa hänen tuen tarpeissaan, jotka kuuluvat sosiaalihuollon alaan. Taulukko 1: Sosiaalihuollon peruspalveluihin sisältyvät palvelutehtävät Palvelutehtävä lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut perheoikeudelliset palvelut Määritelmä sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea lapsiperheitä ja vanhemmuutta sekä edistää lasten yksilöllistä kasvua ja myönteistä kehitystä sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea työikäisiä asiakkaita elämänhallintaan, työhön, toimeentuloon ja opiskeluun liittyvissä asioissa sekä vähentää eriarvoisuutta sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on turvata lasten oikeus huoltoon ja elatukseen, turvata puolisoiden oikeus elatukseen sekä tukea perheitä adoptioasioissa ja ristiriitatilanteissa
9 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 9 Sosiaalihuoltoa hakeva lapsiperhe voi saada lapsiperheiden peruspalveluista kokonaisvaltaisesti tukea esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen, kasvatuskysymyksiin, taloudelliseen toimeentuloon ja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeisiin. Näin palvelut muodostavat kokonaisuuden, jolla asiakasta pyritään tukemaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Iäkkäät muodostavat selkeästi oman asiakasryhmänsä, jonka tuen tarpeet liittyvät suurelta osin ikääntymisestä johtuvaan toimintakyvyn alenemiseen. Keskeisiä ja yleisesti käytettyjä sosiaalipalveluja iäkkäiden asiakasryhmässä ovat esimerkiksi kotihoito ja asumispalvelut erilaisine tukipalveluineen. Saman palvelutehtävän sisällä on kuitenkin mahdollista saada tukea muihinkin tuen tarpeisiin, kuten äkillisiin kriiseihin tai vaikkapa omaishoidon tuen tarpeeseen. Työikäisten peruspalvelut rakentuvat suurelta osin aikuissosiaalityön ja työttömien työllistymisen tukemisen ympärille. Tarkoituksena on, että työikäisten peruspalveluihin kuuluvat sellaisen työikäisen väestön tuen tarpeet, jonka elämään ei sisälly lasten kasvatusvastuuta. Poikkeuksen tekevät erityispalveluja edellyttävät tuen tarpeet, kuten vammaisuuteen tai päihteiden ongelmakäyttöön liittyvät asiat. Myöskään puolison elatusapuun ja perheasioiden sovitteluun liittyvät asiat eivät kuulu työikäisten peruspalveluihin, vaan perheoikeudellisiin palveluihin. Taloudelliseen toimeentuloon liittyvät tuen tarpeet ovat usein keskeisiä työikäisten palvelutarjonnassa. Toimeentulotukea ja sosiaalista luottoa voidaan kuitenkin myöntää myös muiden asiakasryhmien peruspalveluissa. Perheoikeudelliset palvelut muodostavat oman, muista peruspalveluista erillisen palvelutehtävänsä. Se sisältää sellaisia palveluja, jotka liittyvät sisällöllisesti perheoikeuden piiriin. Suurin osa perheoikeudellisista palveluista liittyy perinteisiin lastenvalvojan tehtäviin, joissa on kyse lapsen edun valvomisesta ja hänen oikeudestaan elatukseen, huoltoon ja oikeuteen tavata vanhempiaan. Osa palveluista liittyy puolisoiden tuen tarpeisiin avioero- ja ristiriitatilanteissa. Adoptioon liittyvät kysymykset ovat myös osa perheoikeudellisten palvelujen sisältöä. Perheoikeudellisten palvelujen asiakasryhmä muodostuu siten pääasiassa lapsista ja heidän vanhemmistaan sekä tuen tarpeessa olevista puolisoista.
10 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 10 Sosiaalihuollon erityispalvelut Sosiaalihuollon erityispalvelujen tarkoituksena on antaa intensiivistä ja kohdennettua tukea niille asiakasryhmille, joiden kohdalla peruspalvelut eivät ole riittäviä. Erityispalveluihin kuuluu kolme sosiaalihuollon palvelutehtävää, jotka on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2: Sosiaalihuollon erityispalveluihin sisältyvät palvelutehtävät Palvelutehtävä lastensuojelu vammaispalvelut päihdehuolto Määritelmä sosiaalihuollon erityispalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on turvata erityistä tukea ja suojelua tarvitsevien lasten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sosiaalihuollon erityispalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuudesta johtuvia esteitä sosiaalihuollon erityispalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä parantaa päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta Erityispalveluihin sisältyvien palvelutehtävien taustalla on pääsääntöisesti yksi sosiaalihuollon erityislaki. Lastensuojelulaki ohjaa lastensuojelun palvelutehtävään kuuluvien sosiaalipalvelujen järjestämistä ja toteuttamista. Päihdehuolto perustuu palvelutehtävänä päihdehuoltolain sisältämiin tehtäviin päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen järjestettävistä palveluista ja muusta tuesta. Vammaispalvelujen palvelutehtävään on kuitenkin yhdistetty vammaispalvelulain ja kehitysvammalain sisältämät sosiaalihuollon tehtävät, koska samaan aikaan on käynnissä lakihanke, jossa nämä tehtävät yhdistyvät uuteen vammaispalvelulakiin.
11 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 11 6 Palvelutehtäviin sisältyvät sosiaalipalvelut Kukin palvelutehtävä koostuu joukosta kyseiselle asiakasryhmälle soveltuvista sosiaalipalveluista. Osa sosiaalipalveluista esiintyy useimmissa palvelutehtävissä, mutta sisällöllisesti ja työmenetelmiensä osalta ne saattavat erota toisistaan. Esimerkiksi sosiaalityö on sosiaalipalvelu, joka sisältyy perheoikeudellisia palveluja lukuun ottamatta kaikkiin palvelutehtäviin. Kuitenkin vammaispalvelujen, lastensuojelun ja päihdehuollon sosiaalityö eroavat sisällöltään ja menetelmällisesti sekä toisistaan että eri peruspalveluissa tehtävästä sosiaalityöstä. Samalla tavoin esim. sosiaaliohjauksen, sosiaalisen kuntoutuksen ja kotipalvelujen sisältö eroavat toisistaan eri palvelutehtävissä. Taulukossa 3 on kuvattu, mitä sosiaalipalveluja palvelutehtävät sisältävät. Tässä vaiheessa luettelo tuskin on täydellinen. Sosiaalipalvelujen osalta luokittelutyötä jatketaan siten, että huomioidaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittaminen. Taulukko 3: Palvelutehtäviin sisältyvät sosiaalipalvelut Palvelutehtävä lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut perheoikeudelliset palvelut Sosiaalipalvelut neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, kasvatus- ja perheneuvonta, perhetyö, tukisuhdetoiminta, kotipalvelu, siivouspalvelu, ateriapalvelu, asiointipalvelu, ensikotipalvelu, turvakotipalvelu, mielenterveystyö, päihdetyö, sosiaalipäivystys, toimeentulotukipalvelu, sosiaalinen luototus, kotoutumisen edistäminen, opiskeluhuollon kuraattoripalvelu neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, tukisuhdetoiminta, välitystilipalvelu, kuntouttava työtoiminta, sosiaalipäivystys, turvakotipalvelu, mielenterveystyö, asumisen järjestäminen, tilapäisen asumisen järjestäminen, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, päihdetyö, perhehoito, toimeentulotukipalvelu, sosiaalinen luototus, kotoutumisen edistäminen, opiskeluhuollon kuraattoripalvelu neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, kotihoito, kotipalvelu, asiointipalvelu, liikkumista tukeva palvelu, ateriapalvelu, peseytymispalvelu, siivouspalvelu, turvapalvelu, vaatehuoltopalvelu, päivätoiminta, tilapäisen asumisen järjestäminen, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitoshoito, perhehoito, ammatillinen perhehoito, asunnon muutostyöt, välitystilipalvelu, taloudellisen tuen palvelu, tukisuhdetoiminta, harrastusja kerhotoiminta, loma- ja virkistystoiminta, sosiaalipäivystys, omaishoidon tuki, toimeentulotukipalvelu, sosiaalinen luototus, kotoutumisen edistäminen isyyden selvittäminen, lapsen elatusavun turvaaminen, puoli-
12 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 12 son elatusavun turvaaminen, perheasioiden sovittelu, tapaamisten valvonta, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen, adoptioneuvonta lastensuojelu vammaispalvelut päihdehuolto sosiaalityö, sosiaaliohjaus, perhetyö, tukisuhdetoiminta, kotipalvelu, siivouspalvelu, ateriapalvelu, asiointipalvelu, ensikotipalvelu, turvakotipalvelu, perhehoito, ammatillinen perhehoito, laitoshuolto, tuettu asuminen, asumiskokeilu, asumisvalmennus, yksityisen sijoituksen valvonta, taloudellisen tuen palvelu, itsenäistymisvarojen hoitaminen, vertaistukitoiminta, terapiapalvelu, harrastus- ja kerhotoiminta, loma- ja virkistystoiminta, sosiaalipäivystys neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, henkilökohtainen apu, turvapalvelu, liikkumista tukeva palvelu, taloudellisen tuen palvelu, asumiskokeilu, asumisvalmennus, tilapäisen asumisen järjestäminen, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, asunnon muutostyöt, laitoshoito, perhehoito, ammatillinen perhehoito, tukisuhdetoiminta, harrastus- ja kerhotoiminta, päivätoiminta, loma- ja virkistystoiminta, vertaistukitoiminta, sopeutumisvalmennus, työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta, työhönvalmennus, kotihoito, kotipalvelu, sosiaalipäivystys neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, tuettu asuminen, tilapäinen asuminen, sosiaalinen kuntoutus, päivätoiminta, päihdekuntoutus, mielenterveystyö, sosiaalipäivystys Tavoitteena siis on, että kussakin palvelutehtävässä on käytettävissä sellainen palveluvalikoima, jonka avulla pystytään tukemaan asiakasta niissä tuen tarpeissa, jotka kuuluvat palvelutehtävän sisältöön. Esimerkiksi lapsiperheiden peruspalveluissa perheitä tuetaan lasten kasvuun ja kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä eri sosiaalipalveluilla. Jos perheen tuen tarve edellyttää lastensuojelun tukitoimia, osin samoja palveluja voidaan toteuttaa osana lastensuojelua. Palvelujen intensiteetti, sisältö ja menetelmät voivat kuitenkin erota toisistaan. Osa aiemmin palvelutehtäviksi määritellystä tuesta on nyt kuvattu eri palvelutehtäviin kuuluvina sosiaalipalveluina. Esimerkiksi toimeentulotukea ei enää ole määritelty omaksi palvelutehtäväkseen, vaan se sisältyy sekä lapsiperheiden, työikäisten että iäkkäiden peruspalveluihin. Samalla tavoin on toimittu sosiaalisen luototuksen kohdalla. Maahanmuuttajien kototutumista edistetään myös osana yleisiä peruspalveluja. Kototutumisen edistäminen on sosiaalipalvelu, jossa laaditaan kotoutumissuunnitelma. Sitä täydennetään muilla asiakkaan tarvitsemilla sosiaalipalveluilla. Omaishoidon tuki on myös liitetty niihin palvelutehtäviin, joihin se sisällöllisesti liittyy. Ajatuksena on, että omaishoidon tuki on palvelu, jossa laaditaan suunnitelma ja sopimus omaishoidosta. Hoidettavaa tuetaan lisäksi muilla sosiaalipalveluilla, jotka voidaan valita joustavasti saman palvelutehtävän sisällä. Omaishoidon tuki on sijoitettu iäkkäiden peruspalveluihin ja vammaispalveluihin. Omaishoidon tukea
13 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 13 tarjotaan siis sekä iäkkäiden tarvitseman hoivan järjestämiseksi läheisen henkilön avulla että esimerkiksi vammaista lastaan hoitavalle vanhemmalle osana vammaispalveluja. Sosiaalipäivystys oli aiemmin sosiaalityön toteutustapa, joka ei sisältynyt Sosiaalipalvelujen luokitukseen. Nyt se on otettu luokitukseen mukaan omana sosiaalipalvelunaan. Vaikka sosiaalipäivystys onkin sosiaalityötä, se eroaa toteutukseltaan ja sisällöltään muusta sosiaalityöstä. Omaksi palvelukseen luokiteltuna sosiaalipäivystys voidaan tuotteistaa ja tilastoida nykyistä yksinkertaisemmin. Samalla tavoin esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen erityismuoto. Sosiaalihuoltolaki esittää sen kuitenkin omana sosiaalipalvelunaan sen takia, että se eroaa näistä menetelmiensä puolesta.
14 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 14 7 Palvelutehtäväluokituksen hyödyntäminen Sosiaalihuollon palvelutehtävien ja sosiaalipalvelujen luokittelulla on käytännönläheisiä tavoitteita. Sen on tarkoitus tukea kansallisesti yhtenäisiä menettelytapoja sekä palvelutuotannon jäsentämisessä että palveluissa syntyvien asiakasasiakirjojen hallinnassa ja asiakastietojärjestelmien toteutuksessa. Viemällä palvelutehtävien luokitus aidosti osaksi sosiaalihuollon organisoimisen ja tiedonhallinnan käytäntöjä luodaan perustaa sekä alueellisen tasa-arvon toteutumiselle että vertailukelpoisen toimintatiedon tuottamiselle sosiaalipalveluista. Asiakastiedon hallinnan kannalta yhtenäinen palvelutoiminnan jäsentäminen on välttämätöntä. Palvelutuotannon jäsentäminen Sosiaalihuollon palvelunantajien tulisi hyödyntää palvelutehtäväluokitusta siinä tavassa, jolla palvelutuotanto jäsennetään. Näin luokituksesta saadaan paras hyöty sekä organisaation omassa toiminnassa että kansallisen tason tiedontuotannon kannalta. Palvelutehtävät muodostavat suhteellisen väljän kehyksen, jonka sisällä palvelutuotannon tarkempi organisointi ja jäsentäminen on mahdollista suunnitella tarvetta vastaavaksi. Olennaista on huomioida lainsäädäntöuudistusten ja palvelutehtävien luokitteluperiaatteiden ideologinen tavoite joustavasti ja asiakaslähtöisesti organisoiduista peruspalveluista, joita täydennetään erityispalveluilla. Palvelutehtäväluokituksen käyttöönotto ei estä niiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palvelujen järjestämistä, joita organisaatiossa annetaan. Esimerkiksi iäkkäiden peruspalveluihin voidaan sijoittaa kotihoitoa ja muita yhteisiä palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja valmisteilla olevan asiakastietolain valmistumisen myötä palveluintegraatio tulee vastaisuudessa selkeytymään. Palvelutehtäväluokituksen käyttöönotossa on siksi hyvä samalla varautua nykyistä laajempaan sosiaali- ja terveyspalvelujen organisatoriseen ja toiminnalliseen integraatioon. Palvelutehtäväluokituksen käyttöönotto liittyy asiakasasiakirjalain toimeenpanoon. Laki velvoittaa liittämään asiakirjat ja henkilöstön käyttöoikeuksien perusteet palvelutehtäviin. Asiakasasiakirjalain toimeenpanon kannalta on yksinkertaisinta, jos palvelutehtäväluokitus huomioidaan myös palvelujen toteutuksen ja henkilöstön työtehtävien jäsentämisessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että organisaation toiminta-arkkitehtuurin suunnittelussa sosiaalipalvelut ryhmitellään palvelutehtäväluokituksen mukaisiin kokonaisuuksiin ja toimintamallit suunnitellaan tämän ylätason jaottelun sisällä. Palvelutehtäväluokituksen mukainen työtehtävien jäsentäminen auttaa myös sosiaalihuoltolain ideologisten lähtökohtien toteutumisessa erityisesti asiakkaan palvelutarpeen arvioimisessa ja asiakassuunnitelman laatimisessa. Asiakasryhmäkohtainen työn organisointi vähentää organisatoristen rajaaitojen muodostumista asiakkaalle tarjottavien palvelujen kokonaisuudessa. Henkilöstön koulutus on tärkeä elementti muutosten toteutuksessa ja palvelutehtäväluokituksen toimeenpanossa käytäntöön. Onnistuminen edellyttää koko henkilöstöltä uuden toimintamallin ja sillä haettavien vaikutusten sisäistämistä. Palvelutehtäväluokituksen ideologia ja käyttötarkoitus on hyvä olla koko henkilöstön tiedossa. Asiakirjahallinto ja käyttöoikeuksien määrittely Asiakasasiakirjalain toimeenpanon myötä sosiaalihuollossa siirrytään yhden henkilörekisterin malliin. Palvelutehtäväluokituksen tulee ottaa käyttöön viimeistään silloin, kun toteutetaan lain edellyttämät
15 LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus hyödyntämisopas 15 muutokset henkilörekisterin muodostamisessa. Palvelutehtäväkohtaisten rekisterien yhdistäminen on mahdollista siten, että kaikki niiden sisältämät asiakastiedot varustetaan tiedolla siitä, mihin palvelutehtävään ne liittyvät. Laajemmin palvelutehtäväluokituksen käyttöönotto liittyy organisaation toiminnanohjausjärjestelmän ja toiminnanohjaussuunnitelman määrittelyyn. Aiempi palvelutehtävien määrittely on toiminut sosiaalihuollon osalta lähtökohtana Arkistolaitoksen julkaisemalle kuntien tehtäväluokitukselle. Palvelutehtäväluokituksen muuttumisen mahdolliset vaikutukset tehtäväluokitukseen selvitetään yhdessä Arkistolaitoksen kanssa. Palvelutehtäväluokituksen käyttöönottoon ja henkilörekisterien muodostamisen käytäntöihin on liitettävä myös henkilöstön käyttöoikeuksien määrittely vähintään palvelutehtävien perusteella. Käyttöoikeuksien myöntämisessä käytäntö on toistaiseksi ollut kirjavaa. Tietosuojan toteutuminen on toisaalta ollut pitkälti työntekijän oman harkinnan varassa silloin, kun työntekijällä on lähtökohtaisesti pääsy asiakastietojärjestelmän kaikkiin osioihin. Toisaalta jotkut työntekijäryhmät eivät puutteellisten käyttöoikeusmäärittelyjen takia ole saaneet käyttöönsä tietoja, joita tarvitsisivat työnsä suorittamisessa. Kehittymätön käyttöoikeuksien määrittely johtaa usein suusanalliseen tietojen jakamiseen puhelimitse ja kirjepostin lähettämiseen. Asiakasasiakirjalain toimeenpanossa käyttöoikeuksien perusteita on syytä yhdenmukaistaa ensin palvelutehtäväluokituksen ja myöhemmin THL:n antaman määräyksen perusteella. Asiakastietojärjestelmien toteutus Palvelutehtävien luokitus julkaistaan Kansallisessa koodistopalvelussa. Kanta-palveluihin liittyvän asiakastietoja käsittelevän järjestelmän on kyettävä hyödyntämään koodistopalvelussa julkaistuja koodistoja ja liittämään muodostettaviin asiakasasiakirjoihin tieto siitä, mihin palvelutehtävään tai palvelutehtäviin asiakirjat kuuluvat. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että asiakasasiakirjojen tuotanto sidotaan asiakastietojärjestelmässä palvelutehtäväluokituksen mukaisesti jäsennettyyn toimintaan. Asiakastietojärjestelmälle tästä seuraa myös se vaatimus, että yksi asiakirja pystytään liittämään useampaan kuin yhteen palvelutehtävään. Jo ennen kuin Kanta-palveluihin liittyminen on ajankohtaista, palvelutehtäväluokitus kannattaa toteuttaa asiakastietojärjestelmissä. Toimintakäytäntöjen kehittäminen ja asiakastietojärjestelmiin tarvittavat niitä koskevat muutokset on hyvä toteuttaa ennakoivasti. Palvelutehtäväluokitus toimii myös käyttöoikeuksien muodostamisen lähtökohtana asiakastietojärjestelmässä olevalle asiakastiedolle. Järjestelmän käyttäjähallinnassa henkilöstön työroolit on voitava sitoa päätasolla palvelutehtäväluokituksen mukaisiin pääluokkiin ja niiden sisällä tarvittaessa kunkin henkilön työtehtävien mukaisesti, kuten tähänkin saakka. Myös tästä syystä sosiaalihuollon toiminnallinen sisältö on syytä jäsentää asiakastietojärjestelmissä palvelutehtäväluokituksen mukaisiin luokkiin. Näiden pääluokkien alla toiminta ja palvelutuotanto voidaan jäsentää organisaatiolle luontevalla tavalla siten, että käyttäjät kokevat asiakastietojärjestelmän käytön tukevan toimintaprosesseja ja käytännön työtehtäviä.
sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut
Palvelutehtävä sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut Sosiaaliapalvelu kasvatus- ja perheneuvonta perhetyö siivouspalvelu ateriapalvelu
LisätiedotLUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet
MÄÄRÄYS 3/2015 1(7) Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) 22 1 Kohderyhmät Voimassaoloaika Sosiaalihuollon
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotSosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat
Sosiaalihuollon palveluprosessit ja niissä syntyvät asiakasasiakirjat Versio 3.0 Kesä 2019 Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö Sisältö Johdanto Kuvausten tarkoitus Lukuohje ja kuvaustapa Palvelutehtävät,
LisätiedotMIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta
Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.-12.11.2015 Jyväskylä 12.11.2015 12.11.2015 / Maarit Rötsä 1 MIKÄ ON KANSA?
LisätiedotYhdenmukaiset arkistopalvelut koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon
Yhdenmukaiset arkistopalvelut koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon Atk-päivät 25.5.2016 Lahti Sanna Hämäläinen, erityisasiantuntija Käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät Päijät-Hämeessä Erikoissairaanhoito
LisätiedotSOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1
SOTE- TIETOSISÄLLÖT 18.5.2018 Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1 MAAKUNTIEN JHS-PALVELULUOKAT / SOSIAALIPALVELUT JHS-palveluluokituksessa sosiaalihuollon palveluluokat ovat KANSA-yhteensopivia, mutta
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotMääräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin
MÄÄRÄYS 1/2017 1(10) Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin Valtuutussäännös Kohderyhmä Voimassaoloaika Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015)
LisätiedotMääräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin
Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin 2017 THL / OPER 1 Käytönvalvonnan kokonaisuus Ammattioikeus ja organisaation määrittelemät työtehtävät Lokivalvonta Ammattihenkilön
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotKirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen
Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015
LisätiedotKOHTI YHTENÄISTÄ ASIAKASTIETOA
5.2.2019 KOHTI YHTENÄISTÄ ASIAKASTIETOA Kirjaamisvalmennuksen tietopaketti sote-esimiehille SISÄLTÖ Määrämuotoinen kirjaaminen Sosiaalipalvelujen luokituskokonaisuus Asiakasasiakirjat ja niiden rakenteet
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotKansa koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano ja tietojärjestelmät
Kansa koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano ja tietojärjestelmät 9.9.2016 Nina Peronius Aluekoordinaattori, Lappi ja Pohjois Pohjanmaa Dia: Maarit Rötsä/THL Dia: Maarit Rötsä/THL Kansa
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotAsiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut
Opas sosiaalihuollon käsitteelliseen tarkasteluun Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut Sosiaalihuollon käsitemalli 13.9.2012 Antero Lehmuskoski Sosiaalihuollon käsitemalli Opas sosiaalihuollon
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotUudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa
Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Marja Penttilä, erityisasiantuntija/stm YTM,VT Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 23.-24.5.2017 Finlandia-talo 1
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotLastensuojelun kehityssuuntia
Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton
LisätiedotAjankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisessa kehittämisessä. KiTi-päätösseminaari, Hämeenlinna Antero Lehmuskoski, THL / OPER
Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisessa kehittämisessä KiTi-päätösseminaari, Hämeenlinna 4.2.2016 Antero Lehmuskoski, THL / OPER Esityksen sisältö Kanta-palvelut Kansa-hanke ja sen
LisätiedotMuutokset lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)
Muutokset lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät, Kuntaliitto 6.2.2018, Marja Penttilä, erityisasiantuntija
LisätiedotSote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa
Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Kanta-palvelut tukevat sosiaalihuollosta koostettujen tietojen luovutusta terveydenhuoltoon ja päinvastoin Mitä sote-yhteisillä asiakastiedoilla tarkoitetaan?
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
Lisätiedottiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018 1 2 3 Tiedonhallinnan säädökset
Lisätiedotosaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotSosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö
Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan nykytilasta Sosiaalipalvelut pääsääntöisesti
LisätiedotKansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto
Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto Matti Karvonen 05.09.2016 Aluekoordinaattori, erikoissuunnittelija Kansa-koulu-hanke/Pikassos matti.karvonen@pikassos.fi p. 050 599 64 11 www.pikassos.fi
LisätiedotViranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa:
Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa: Lasten ja nuorten palvelut, peruspalvelut Palveluvastaava sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19. :n mukaisesta lapsiperheiden
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotJääkö sosiaalityö SoTessa jalkoihin? OLLI SALIN, SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN PÄÄLLIKKÖ ( ) SOSIAALIFOORUMI 21.4.
Jääkö sosiaalityö SoTessa jalkoihin? OLLI SALIN, SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN PÄÄLLIKKÖ (1989-2017) SOSIAALIFOORUMI 21.4.2018, ARBIKSELLA 2010-luvun sote-mylläkkä kulkee erikoissairaanhoito edellä entä
LisätiedotApotti-hankkeen tuotokset
Apotti-hankkeen tuotokset Apotti-hanke Veli-Pekka Lehtonen 13.04.2015 Alustuksen sisältö Apotin toiminnallisen vaatimusmäärittelyn viitekehyksestä Toteutuksesta Tuotokset Etelä-Suomen sote-asiakastietojen
LisätiedotSosiaalihuollon näkymätön tieto Sote-uudistuksessa. Anu Muuri, VTT, dosentti, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sosiaalihuollon näkymätön tieto Sote-uudistuksessa Anu Muuri, VTT, dosentti, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaalipalvelut isossa kuvassa Joka viides suomalainen
LisätiedotYKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta
YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotSosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta
Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta Marjo Orava 8.5.2019 8.5.2019 Marjo Orava 1 Miksi asiakastietoa dokumentoidaan? Sosiaalihuollon asiakaskirjaukset on
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotTUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...
LisätiedotSosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen kehittäminen
Sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen kehittäminen THL:n Tieto-osaston vierailu Sosiaalialan osaamiskeskusalueille 2012-2013 10.12.2012 Vasso 1 Sisältö THL:n rooli sosiaalihuollon tiedonhallinnassa
LisätiedotAsiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne
Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne SOTE KA asiakas- ja potilastiedon ensisijaisen käytön ryhmän kokous 23.1.2019 Jaakko Penttinen THL/OPER Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne
LisätiedotKansa-koulun tehtävävihko
Kansa-koulun tehtävävihko 1 1. Yhdistä sosiaalipalvelu ja palvelutehtävä HUOM! Sama sosiaalipalvelu voi kuulua useampaankin palvelutehtävään. PALVELUTEHTÄVÄ SOSIAALIPALVELU Lapsen elatusavun turvaaminen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotSanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen
Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotSOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY Jaana Taina & Kati Utriainen
SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY 16.10.2017 Jaana Taina & Kati Utriainen PROSESSITUNTEMUKSIA Taina & Utriainen 16.10.2017 2 SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT Nykytilan kartoittamiseksi
LisätiedotTHL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset
THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset Maarit Rötsä Kehittämispäällikkö THL/OPER 16.11.2016 Maarit Rötsä / OPER 1 Sisältö Palvelutehtäväluokitusta
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra
LisätiedotLastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014
Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotLainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl
Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Timo Turunen timo.turunen@riihimaki.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Riihimäen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotKansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena
Kansa-koulu-hanke Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena 27.4.2017 Jyväskylä Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura
LisätiedotKansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella
Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Sote-tiedonhallinnan keskustelufoorumi, Kuopio 9.10.2015 Antero Lehmuskoski, erikoissuunnittelija, THL 9.10.2015 Antero Lehmuskoski 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus
Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien
LisätiedotLakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin
Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi
LisätiedotSosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille
Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille 22.4.2015 Lakimiehen laatikko Ylitarkastaja Riikka Jackson 1 Kysymys: Tuottaja on merkitty kunnan
LisätiedotKansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena
Kansa-koulu-hanke Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena 30.3.2017 Tampere Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura
LisätiedotAsiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.
Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.2011 Mitä on dokumentointi? Dokumentointi asiakirjojen laatimista ja kirjoittamista
LisätiedotViranomaistoiminnot ja asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko. (palvelukuvaukset, -kriteeristöt ja valvonta)
Viranomaistoiminnot ja asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (palvelukuvaukset, -kriteeristöt ja valvonta) Viranomaistoiminnot ja asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko Maakunta ei voi siirtää suoran valinnan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotKansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen. SosKanta-hanke, webcast-info Jaana Taina ja Kati Utriainen
Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen SosKanta-hanke, webcast-info 13.11.2018 Jaana Taina ja Kati Utriainen Sisältö Tavoite, määrittely- ja muutosprosessi Keskeiset muutokset
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Oulun
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve
LisätiedotMäärämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti
Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Sosiaalialan tiedonhallinnan Kansa-koulun koulutus Haartman-instituutin luentosali 2, Meilahti, Helsinki 22.1.2016 Veli-Pekka Lehtonen,
LisätiedotSosiaalialan tiedonhallinta
Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin
LisätiedotKirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen
Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari - Sohvi-Tellu 2015 Neuvotteleva virkamies
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen
Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita
LisätiedotKuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen
Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Anna-Mari Juutinen 7.9.2016 Digitaalinen ja monialainen palveluintegraatio Hyvinvoinnin integroidun toimintamalli / Kuopio Integraattori-malli: tietoa
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotSosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015
Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa Sosiaalipalvelujen toimintatilaston tiedonkeruusta vuodesta 2016 lähtien. Tiedonkeruu koskee toimintavuotta 2015. Tiedonkeruu
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN
SOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN 8.2.2019 Riikka Väyrynen 1 NYKYTILANNE 8.2.2019 2 Riikka Väyrynen Millainen on sosiaalihuollon tietopohjan tilanne nyt? Tietoa sosiaalihuollosta tarvitaan
LisätiedotKohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä
Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
LisätiedotJHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus
JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotToivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI
Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö Hallituksen esitysten mukaisesti / STM OHO DITI Keskeisimmät tiedolla johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät ja velvoitteet hallitusten
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät
LisätiedotSosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys. Helsinki Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT
Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys Helsinki 13.4.2015 Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT Lähtötilanne SOTE -uudistus asettaa vaatimuksia saumattomalle yhteistyölle
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 254/2015 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotUudistuva vammaislainsäädäntö
Uudistuva vammaislainsäädäntö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 20.1.2017 Jaana Huhta, STM 1 23.1.2017 Vammaislainsäädännön uudistaminen Pitkäaikainen hanke yhteensovittaa vammaispalvelulaki
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotSOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot
HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne
SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 16.2.2017 Sosiaalityön tutkimuksen päivät, Sosiaalihuollon asiakastiedot ja niiden hyödyntäminen Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Kansa-koulu-hanke
Lisätiedot