Haluaisitko tietää, mitä saimme aikaan viidellä miljoonalla eurolla, kysyy HelsinkiMission toimitusjohtaja Olli Valtonen.

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014

2 Kuva: Esko Jämsä Pelastakaa sukupolvi -hankkeen virkistyspäivää vietettiin syksyllä 2014 Lomakoti Kotorannassa Kiljavalla. Yhteensä 70 osallistujaa asiakasperheitä, äiti- ja isämentoreita, järjestöjen ja lastensuojelun henkilöstöä nautti luonnosta, saunomisesta, lettujen paistosta ja hauskoista ohjelmanumeroista. 2

3 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...4 HelsinkiMission avainlukuja...6 Hyvä hallitus voimistaa toiminnan...8 Hallinto...10 Ihminen päättää, kaupunki säätää...12 Myötätunto on kansalaistoiminnan ydin...14 Vapaaehtoistoiminta: seniorityö...16 Vapaaehtoistoiminta: Pelastakaa sukupolvi...18 Hanna Falk tutkii mentoritoiminnan vaikuttavuutta...20 Vapaaehtoistoiminta: Albertin olohuone ja nuorten tukihenkilötoiminta...22 Vapaaehtoistoiminta: den svenskspråkiga seniorverksamheten...24 Keskustelu- ja kriisiapu: Senioripysäkki...26 Keskustelu- ja kriisiapu: Nuorten Kriisipiste...28 Keskustelu- ja kriisiapu: Krisjouren för unga...30 Kotivuori ja Aggredi...32 Yhteisöllisyys...34 Resonaari...36 PKN:n Sami Helle oppi soittamaan Resonaarissa...38 Tehokasta markkinointiviestintää...40 Varainhankinnan haasteet...42 Monipuolista yritysyhteistyötä...44 Kaiken keskellä on myötätuntoa...46 Tutkimus ja kehitys...48 Talous...50 Tulevaisuudennäkymät...56 Yhteystiedot

4 Haluaisitko tietää, mitä saimme aikaan viidellä miljoonalla eurolla, kysyy HelsinkiMission toimitusjohtaja Olli Valtonen. Kuva: Jani Laukkanen 4

5 Ilo olla tässä perheessä Järjestöjen vuosikertomukset ovat kiinnostavaa luettavaa silloin kun ne on tehty avaavasti ja vilpittömästi. Niistä ilmenee esimerkiksi järjestön työn laajuus, toiminnan kasvu tai pysähtyminen. Ja se, mitä vuoden uurastus maksoi sekin, ketkä sen maksoivat. Oletettavia lukijoita on käsittämätön määrä, sillä järjestöjä ja yhdistyksiä on Suomessa todella paljon. Jäseniä on yhteensä noin 15 miljoonaa! Kädessäsi on HelsinkiMission selvitys viime vuodesta. Jos ehdit sen lukea, pääset selville, mitä me saimme aikaiseksi noin viidellä miljoonalla eurolla, lähes sadalla työntekijällä ja 700 vapaaehtoisella. Ja senkin, ketkä tämän viisi miljoonaa maksoivat. Yleisesti ottaen toimintavuosi oli kasvua. Asiakasmäärät kasvoivat melkein kaikissa HelsinkiMission työmuodoissa. Senioreille välitettiin keikka-apua 1174 kertaa. Aamukorvassa vastattiin lähes 5000 puheluun. Oma tukihenkilönsä oli 160 vanhuksella ja 52 nuorella. Lähes 50 uutta lapsiperhettä sai äiti- tai isämentorin. Senioriryhmissä oli noin 5000 kohtaamista, Albertin olohuoneessa ja sen ryhmissä lähes sama määrä. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin lähes 300, joista joka kymmenes oli ruotsinkielisiä. Väkivaltayksikkömme Aggredi tavoitti 81 uutta kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistynyttä asiakasta. Aggredin toimintamalli laajenee Kuopioon. Keskustelu- ja kriisiavun yksikössä asiakasmäärät kasvoivat, ja sen ruotsinkielinen yksikkö Krisjouren juhli 10-vuotiaan syntymäpäiviä. Senioripysäkki jatkoi valtakunnallistumista, uusia paikkakuntia liittyi toimintaan. Yhteistyö julkisen sektorin kanssa oli tiivistä. Esimerkiksi Pelastakaa sukupolvi -hankkeessa koulutimme 89 varhaisen tuen työntekijää neuvoloissa ja kotipalveluissa. Yhteensä kaupungin työntekijöitä on koulutettu 230. Hankkeen ytimessä on välittää isä- ja äitimentoreita niille nuorille perheille, jotka toivovat tukea arjen haasteisiin. Viime vuonna neuvottelimme hankkeen laajentamisesta Espooseen. Suunnitteluprosessin seurauksena saatoimme aloittaa toiminnan kuluvan vuoden alkupuolella. Euroviisuedustajamme Pertti Kurikan nimipäivät -bändin kasvattajaseurana tunnettu musiikkikoulu Resonaari laajensi toimintaansa. Oppilaita oli 228. Resonaarin vuotuista konserttia seurattiin livelähetyksenä 14 eri maasta yhteensä 397 eri IP-osoitteesta! Kehittämämme toiminnanohjausjärjestelmä Clara.fi otettiin käyttöön koko HelsinkiMissiossa. Clara mahdollisti entistä tehokkaamman toiminnanohjauksen, asiakashallinnan sekä vapaaehtoistyön koordinoinnin. Clara kiinnosti myös muita. Yhteistyösopimuksia tehtiin Helsingin kaupungin ja Turun Kaupunkilähetyksen kanssa. Takaiskujakin koimme. Jouduimme sulkemaan yli 100-vuotiaan lastenkotimme. Helsingin kaupungin lastensuojelussa lopetettiin kuntouttavien lastenkotien toiminta. Kaupungin päätös liittyi laitosvaltaisuuden vähentämiseen lastensuojelussa. Yhä useampi nuori pyritään sijoittamaan laitoksen sijasta perheisiin. Talouden näkökulmasta HelsinkiMission vuosi oli hyvä huolimatta Kotivuoren lastenkodin sulkemisesta aiheutuneesta noin euron tappiosta. Kuukausilahjoitusten tuotot laskivat ensi kerran vuosiin, siitä huolimatta että saimme paljon uusia lahjoittajia. Siirtyminen suoraveloituksesta e-laskutukseen sai aikaan sen, että kuukausittaisen tuen peruminen oli nyt helpompaa. Varainhankinnan nettotuotto oli lähes 1,3 miljoonaa euroa. Kirjoitan näitä rivejä kiitollisella mielellä. Työmme ei olisi kasvanut ilman uusia vapaaehtoisia ja uusia lahjoittajia. Kiitollinen olen myös osaavista ja sitoutuneista työtovereista. Ilo olla tässä perheessä! Olli Valtonen toiminnanjohtaja PS. Testamenttilahjoitukset ovat monena vuonna parantaneet talouttamme. Niin myös vuonna Viimeinen tahto on juhlava ilmaisu viimeiselle hyvälle teolle. Tosiasiassa nimen pitäisi olla viimeisin tahto, sillä muualla Euroopassa testamentteja aletaan tehdä heti työelämään siirryttäessä. Ja niitä päivitetään kaiken aikaa. Meillä Suomessa ei perijäsukupolvia ole aikaisemmin juuri ollut. Kaikki on mennyt elämiseen. Ja kodit ja konnut ovat siirtyneet luontevasti lapsille. Nyt tämä on muuttumassa. Omaisuutta on kertynyt eri tavalla. Siitä riittää jaettavaksi muillekin kuin ydinperheelle. Testamentista pitää puhua kieli keskellä suuta, sillä siihen liittyy pelottava ja epämiellyttävä ajatus elämän päättymisestä. Sain kuitenkin pari vuotta sitten testamentin tekemiseen uuden näkökulman. Englantilaisen säätiön tekemä tutkimus osoittaa, että testamentintekijät elävät keskimäärin seitsemän vuotta pitempään kuin lajitoverinsa. Mitäpä jos se on niin, että hyvyys ja hyvän jakaminen parantaa ja pidentää elämää. Asiantuntijamme auttavat mielellään testamentin tekemisessä. 5

6 HelsinkiMission avainlukuja ryhmäkäyntiä asiakastapaamista Nuorten Kriisipiste yhteydenottoa päivystykseen 750 yksilökäyntiä 300 HelsinkiMission Senioripysäkki senioria osallistui ryhmiin 360 nuorta sai lyhytkestoista keskusteluapua 939 asiakastapaamista 19 paikkakunnalla ympäri Suomea 28 Senioripysäkkiryhmää AMMATILLINEN TYÖ Krisjouren för unga Valtakunnallinen Senioripysäkki senioria osallistui ryhmiin Resonaari nuorta sai lyhytkestoista keskusteluapua 228 oppilasta musiikkikoulussa Aggredi käyntikertaa 81 uutta asiakasta 97 Kotivuori 12 annettua opetustuntia sijoitettua nuorta asiakasta yhteensä 6

7 700 aktiivista vapaaehtoista 52 tukisuhdetta vapaaehtoista ryhmäkontaktia 30 senioriryhmää VAPAAEHTOIS- TOIMINTA Nuorten tukihenkilötoiminta uutta koulutettua tukihenkilöä tukisuhdetta 3480 avustuskeikkaa 950 vapaaehtoista Suomenkielinen seniorityö tukisuhdetta avustuskeikkaa 5 senioriryhmää kontaktia vastattua Aamukorvapuhelua Ruotsinkielinen seniorityö kontaktia ryhmäkontaktia kulttuurisen sosiaalityön kautta 365 ryhmäkontaktia 89 koulutettua Helsingin kaupungin työntekijää Pelastakaa sukupolvi -hanke 66 lapsiperheiden tueksi koulutettua vapaaehtoista 41 uutta koulutettua äiti- ja isämentoria 135 senioria asuu palvelutalo Ceciliassa 17 YHTEISÖLLISYYS kontaktia Laula kanssamme -tilaisuuksissa Albertin olohuone ryhmää lapsiperheille ja senioreille 200 senioria osallistui perinteiseen joulujuhlaan 800 kävijää 420 vapaaehtoista virkistäytyi mentorisuhdetta asiakaskontaktia tukihenkilökontaktia Kynttiläkonsertissa Vapaalla-konsertissa 4256 asiakaskontaktia 7

8 Hyvä hallitus voimistaa toiminnan HelsinkiMissio on menestystarina: järjestö on uudistettu, kannatuspohja vahvistettu, vapaaehtoisten määrää kasvatettu ja selvitty taloudessakin eteenpäin, kuten äskettäin ilmestynyt järjestön 130-vuotishistoriikki kuvailee. Kun vanha Helsingin kaupunkilähetys nousi uuteen elämään 2000-luvun alussa, olennaista oli johtamisjärjestelmän ja hallitustyöskentelyn uudistaminen. Pieni iskujoukko tuli toiminnanjohtajan tueksi hallitukseen ja totesi, että omaisuutta kulutettiin supistuvan toiminnan rahoittamiseksi. Järjestö oli organisoitava modernien johtamisperiaatteiden mukaiseksi, kertoo uudistusten vastuunkantaja, kauppat. tri Ahti Hirvonen, 84. Toiminnanjohtaja Olli Valtonen ja Hirvonen olivat olleet perustamassa Tuomasmessua. Hirvonen oli useiden hallitusten konkari, kuten Nokian hallituksessa sen nousukiidossa. HelsinkiMission hallitustyöskentely on jo perinne. Hallituksen nykyinen puheenjohtaja, kauppaneuvos Hannu Tonteri, 64 jatkaa, Hirvonen on yhä mukana HelsinkiMission valtuuskunnassa sekin syntyi uuden järjestäytymisen hedelmänä ja kokosi toiminnan tueksi edustavan joukon suomalaisen yhteiskunnan tunnettuja kasvoja. Näin synnytettiin uskottavuutta ja luottamusta järjestöä kohtaan, Hirvonen kertoo. Hän ja Tonteri ovat molemmat pankkimiehiä. Hirvonen työskenteli Yhdyspankin pääjohtajana pankkikriisin vuosina. Tonteri työskenteli Helsingin OP Pankin toimitusjohtajana. Mitä he odottavat hallitustyöskentelystä HelsinkiMissiossa? Aluksi panimme toiminnan suunnittelun ja vastuut uusiksi. Aloimme investoida 100 miljoonan markan palvelutalohanke arvelutti, mutta otimme vastuun. Entiset eväät oli syöty, tarvittiin uutta, Ahti Hirvonen kertoo. Valtio ja kunnat alkoivat hoitaa useita niistä tehtävistä, jotka olivat vanhan kaupunkilähetyksen työkenttää, Hannu Tonteri jatkaa. Hallitus alkoi toimia kuin normaali yrityksen hallitus se oli suurin muutos. Järjestön ja yhdistyksen hallitusten toiminnassa ei ole suurta eroa. Talouden pitää toimia kuten yrityksissä ja hallituksen on oltava mukana strategian luomisessa sekä valvottava sen toteutumista, Tonteri sanoo. Yhdistyksen hallitus ja johto toimivat yhteistyössä, kuten osakeyhtiössä, mutta kuka omistaa yhdistyksen? Omistajan näkökulman tuovat HelsinkiMissiossa autettavat, kuten kriisipalvelujen asiakkaat, toimintaa tukevat lahjoittajat ja vapaaehtoistyöntekijät, Tonteri kuvailee. Hirvosen mukaan järjestössä hallituksen asema on keskeinen, koska yhdistyslaki ei tunne toimitusjohtajaa, joka on osakeyhtiön vastuullinen toimielin. Hallitus kantaa viime käden vastuun toiminnasta, hallituksen jäsenet myös taloudellisesti, henkilökohtaisesti. Hallituksen jäsenyys on siis muuttunut vanhan ajan kunniatehtävästä vaativammaksi. Asiat on osattava ja ne on kyettävä tarvittaessa kyseenalaistamaan. Se ei ole toiminnan vastustamista vaan oikeiden kysymysten tekemistä, jotta tehdään oikeita valintoja, Hirvonen kuvailee. Hannu Tonterin mukaan toimiva johtoryhmä toiminnanjohtajan ympärillä on hallituksen ohella välttämätön. Toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja tekevät läheistä yhteistyötä. Hallitus testaa ideoita ja suunnitelmia. Työalojen asioista saamme vastuuhenkilön esityksen hallituksen kokouksissa. Sen perusteella keskustellaan, mistä olemme samaa mieltä ja mitkä ovat esimerkiksi seuraavat kehityskohteet, Tonteri kertoo. On tärkeää, että hallituksen jäsen saa kertoa oman näkemyksensä myös hallitustyöskentelystä, Hirvonen sanoo. Tähän on kehitetty erilaisia menetelmiä, kuten sähköisiä lomakkeita. Hallituksen on pidettävä huolta, että toimintaa kehitetään, varsinkin, jos talous alkaa piiputtaa. Tavoitteena on oltava toiminnan kasvun hallitseminen. Helsinki- Mission on kerättävä joka vuosi viisi miljoonaa euroa tai enemmän. Keskeinen kysymys on sama kuin valtakunnan hallituksessakin: onko olemassa luottamusta. Sitä on oltava lahjoittajien, vapaaehtoisten, palkattujen työntekijöiden, toiminnanjohtajan ja hallituksen kesken. Uusi tietotekniikka ja some avaavat mahdollisuuksia myös HelsinkiMissiolle, uskovat hallitusammattilaiset Hirvonen ja Tonteri. Miten HelsinkiMissio on onnistunut kokoamaan vaikuttavan ystävä- ja työntekijäjoukon: Harva vastaa kielteisesti, jos kysymme: haluaisitko tehdä jotain hyvää. Vaikka palkkaa ei makseta, vapaaehtoistyössä saa tehdä hyvää, se palkitsee, Hirvonen sanoo. HelsinkiMissio on onnistunut luomaan hyvän brändin, jolla on suuri merkitys niin työntekijöiden kuin vapaaehtoistenkin rekrytoinnissa. Hyvä brändi on avainasia myös uusien lahjoittajien saamisessa, Tonteri täydentää. Tapani Ruokanen 8

9 HelsinkiMission hallinnon voimahahmot Ahti Hirvonen ja Hannu Tonteri olivat mukana uudistamssa Kaupunkilähetyksen HelsinkiMissioksi luvun alussa. Kuva: Tony Öhberg EASTPRESS 9

10 Hallinto HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorien, nuorten, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. HelsinkiMission toiminta keskittyy viiteen varsinaiseen työmuotoon, jolla kullakin on oma johtajansa. Toimintaa resurssoivat taloushallinnon sekä varainhankinnan ja viestinnän yksiköt. HelsinkiMission ylin päättävä elin on yhdistyksen kokous. Vuonna 2014 se kokoontui Yhdistyksellä oli vuoden 2014 lopussa 93 jäsentä. Yhdistyksen kokouksen valitsemaan valtuuskuntaan kuuluivat puheenjohtajana Reijo Karhinen sekä varapuheenjohtajat Ahti Hirvonen ja Sirkka Hämäläinen. Valtuuskunnan jäseniä olivat Metropoliitta Ambrosius, Irja Askola, Arto Bryggare, Helena Helve, Harri Hollmén, Olli Härmänmaa, Sirkka- Liisa Kivelä, Pentti Kivinen, Lasse Koivu, Eija-Riitta Korhola, Johannes Koroma, Antti Kuljukka, Matti Leikola, Mauri Niemi, Kari Neilimo, Pekka Merilampi, Topi Paananen, Mauri Palvi, Paavo Pitkänen, Tapani Ruokanen, Karsten Slotte, Kari O. Sohlberg, Timo Strandberg, Sakari Tamminen, Astrid Thors, Seppo Tirkkonen ja Liisa Tuovinen. Valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa: ja Valtuuskunnan valitsemaan hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tapio Aaltonen, Jaana Hallamaa, Caroline Lilius, Yrjö Kopra, Anne Birgitta Pessi, Heikki Ropponen ja Hannu Tonteri. Hallituksen puheenjohtajana toimi Hannu Tonteri ja varapuheenjohtajana Tapio Aaltonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 8 kertaa. HelsinkiMission toiminnanjohtaja oli Olli Valtonen. HelsinkiMission talousvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Hannu Tonteri, jäseninä Sipi Penttilä, Heikki Ropponen, Sari Vapaavuori, Olli Valtonen sekä pysyvinä asiantuntijoina kiinteistöasioissa Kari Karvonen, Ukko Laurila, Mauri Niemi ja sihteerinä Paula Kotonen-Hautala, syyskuusta alkaen Marja Jussila. Varainhankintavaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Jyrki Kiviharju, varapuheenjohtajana Olli Valtonen, Tapio Aaltonen, Kari Hämäläinen, Yrjö Kopra, Sari Vapaavuori ja sihteerinä Kristiina Backberg/Niina Frösén. Yhdistyksen vuosikokous valitsi yhdistyksen ja konsernin tilintarkastajaksi KHT Johanna Hildenin ja varatilintarkastajaksi KHT Pasi Puranen. Henkilöstö HelsinkiMissio ry:n palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 79 (78) henkilöä (kokoaikaisiksi muutettuina) ja HelsinkiMissio-konsernin palveluksessa keskimäärin 80 (79) henkilöä. HelsinkiMission toiminta ja talous perustuvat pääasiassa vuosittain anotuille ja saaduille julkisille avustuksille sekä kuukausittain toteutuneelle varainhankinnalle. Henkilöstö pyritään palkkaamaan toistaiseksi voimassa oleviin kokoaikaisiin työsuhteisiin. Määräaikaisia työsuhteita solmitaan projektitöissä, joiden rahoitus on myönnetty määrätyille vuosille ja mahdollisissa sijaisuuksissa. Yhdistys on Sosiaalialan työnantajat ry:n ja Sivistystyönantajat ry:n jäsen. Työnantaja on laatinut ja pitää yllä laadittuja sisäisiä linjauksia ja pelisääntöjä noudattaen lakeja ja työehtosopimusta. Toimet täytetään tehtävän vaatimusten ja tasa-arvolain mukaisesti. Palkkaus perustuu tehtäväkuvaan, työn vaativuuteen ja työehtosopimukseen. Henkilöstön kehittämisen ja johtamisen lähtökohtia ovat strategian lisäksi arvot läsnäolo, suopeus, ja uskallus sekä työtehtävässä luotettavuus, ammattimaisuus ja asiakaslähtöisyys. Henkilöstöjohtamisessa ja -politiikassa pyritään löytämään tapoja henkilöstön työhyvinvoinnin ja pysyvyyden turvaamiseen. 10

11 Anne Brunila HelsinkiMission valtuuskuntaan Kuva: Kari Likonen / Suomen Akatemia Professori Anne Brunilan ansioluettelo on vakuuttava. Svenska Handelshögskolanin eli Hankenin professori istuu neljän suuren pörssiyhtiön hallituksissa. Ne ovat Kone, Sanoma, Stora Enso ja Sampo. Kun Brunila vetäytyi pari vuotta sitten Fortumin yhteiskuntasuhteista ja strategiasta vastaavan johtajan tehtävistä, Iltasanomat kirjoitti, että taustansa takia hänellä olisi kysyntää monille ykkösrivin paikoille. Hän valitsi tänä keväänä HelsinkiMission. Se on hänelle ykkösrivin paikka. Hän toimii nyt uutena HelsinkiMission valtuuskunnan jäsenenä. Samalla valtuuskuntaan valittiin myös tunnettu kustantaja Leena Majander-Reenpää. HelsinkiMission valtuuskunta on kahdesti vuodessa kokoontuva yli 30-henkinen toimielin, joka toimii järjestön ideamoottorina ja resurssiryhmänä. Se valitsee järjestön hallituksen, antaa lausunnon budjetista ja keskustelee toiminnan painopisteistä. Brunila sanoo olevansa hyvin innostunut uudesta tehtävästä. Otan tehtävän vastaan mielihyvin. Arvostan valtavasti vapaaehtoistoimintaa sekä järjestön seniori- ja kriisityötä sekä yksinäisyyden poistamista, hän toteaa. Hän näkee pääasialliseksi roolikseen tehdä HelsinkiMission toimintaa tunnetuksi yhteiskunnassa ja toivoo voivansa vaikuttaa muun muassa järjestön toiminnan lahjoitusvarojen kartuttamiseen. Tähän hänellä on hyvät edellytykset. Talouselämä-lehti valitsi hänet keväällä kolmannen kerran Suomen talouden vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi. Brunila ei koe titteliä omakseen vaan ennemminkin rasitteeksi. Se tuntuu hirveän vieraalta. Hänestä olisi parempi, jos hänet esiteltäisiin seminaareissa esimerkiksi HelsinkiMission valtuuskunnan jäseneksi. Se tuntuu sydämen asialta. Haluan suuntautua jatkossa yhä enemmän vapaaehtoistyöhön kuin elinkeinoelämän vaikuttamisrooleihin nyt kun pääasiallinen työurani on tehty ja lapsi aikuinen, hän pohtii. Lähimmäisvastuu ja auttamishalu kuuluvat Brunilan luonteeseen. Hän on tukenut vähäosaisia Suomessa sekä Intiassa ja Nepalissa vuosikausia. Hänen tukemansa perheen vanhin lapsi Intiassa on päässyt jo yliopistoon. Brunila jatkaa tukemistaan ja katsoo, että vain koulutuksen kautta kehitysmaissa voidaan rakentaa parempaa yhteiskuntaa ja tulevaisuutta. Jokaisen meistä pitäisi herätä ajattelemaan, miten voisimme auttaa lähimmäisiämme ja tukea yhteisöllisyyttä, läheisyyttä ja välittämistä. Juuri sitä HelsinkiMissio mielestäni parhaimmillaan tekee. Sakari Sarkimaa 11

12 Kuva: Esko Jämsä Suomalaisen yhteiskuntamallin keskeinen periaate on tasa-arvo. Kaikki ihmiset on pyrittävä saamaan mukaan yhteisön elämään. Tässä HelsinkiMission työ on hyvin arvokasta ja oikeaan osuvaa, sanoo Jussi Pajunen. 12

13 Ihminen päättää, kaupunki säätää On hienoa, että kaupungissa on HelsinkiMission kaltainen järjestö, jonka juuret ovat syvällä Helsingin historiassa, ja jolla on ankkurina vahva eettinen arvopohja. Toiminnalle ei voi olla parempaa lähtökohtaa kuin se, että ihminen välittää toisesta ihmisestä, kiittää Jussi Pajunen. Tulevaisuuden yhteiskunta perustuu yhteistyölle, jossa viranomaiset, järjestöt ja kansalaiset antavat yhdessä panoksensa ihmisten hyvinvoinnille. HelsinkiMission yhteistyökumppanit löytyvät jo nyt monelta eri paikalta kaupungin organisaatiosta, tietää kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Hän oli huhtikuussa Aleksanterin teatterissa järjestön vapaaehtoisille tarjotussa konsertissa. Se jäi mieleen, etten ole yksin HelsinkiMission arvostamisessani. Paikalla ollut artistijoukko halusi olla mukana toteuttamassa hienoa konserttia ja osoittaa oman arvostuksensa HelsinkiMission työlle. Tiedon vallankumous lisää yhteisöllisyyttä Kansalaisten osallistumisen vahvistuminen on keskeinen muutosvoima, kaupunginjohtaja visioi. Uudenlaisessa yhteisöllisyydessä on taustalla tiedon vallankumous. Helsinki on avannut päätöksentekotiedon ja tilastollisen tiedon kaupunkilaisille. Kansalaiset haluavat aidosti osallistua ja he ovat oikeasti tekemässä kaupunkia eivätkä vain päätöksenteon kohteena. Tästä lähtökohdasta syntyy vapaa yhteisöllinen toiminta, jonka keskeinen ja suuresti arvostamani osa on huolen pitäminen muista. Pajusen kaupunginjohtajakaudella yhteisöllisyys on ollut entistä vahvemmin esillä, kaupungin strategiaa myöten. Vapaaehtoistoiminnan alueellinen organisoiminen voidaan jatkossa ottaa huomioon jo yhdyskuntasuunnittelussa. Kaupungissa on vireillä lukuisia pilottihankkeita, joissa vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kansalaisten keskustelua heitä koskevista asioista. Asukkaiden osallistumisesta on myönteisiä kokemuksia. Esimerkiksi Mellunkylän hankkeessa on kokeiltu mallia, jossa alueen eri toimijoita on koottu yhteiseen foorumiin. Tuloksista saadaan sitä parempia, mitä enemmän kansalaisten osaaminen yhdistyy kaupungin henkilöstön osaamiseen, Jussi Pajunen uskoo. Yksinäisiä on autettava ajoissa HelsinkiMissio ja sen vapaaehtoiset ovat havahtuneet siihen, että kaupungissa on valtava määrä yksinäisiä. Jussi Pajunen myöntää yksinäisyyden olevan Helsingissä suuri ongelma, jonka tunnistamiseen ja ennaltaehkäisemiseen täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Kaupungin organisaatioilla ja kolmannella sektorilla on huikeaa osaamista. Uskon, että meillä on ymmärrys yksinäisyyden ongelmasta. Kysymys on siitä, miten me voimme vaikuttaa asiaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Yhteistyö kaupungin toimijoiden ja järjestöjen välillä lisääntyy. Olemme menossa kohti joustavampia toimintamalleja ja uudenlaista yhteisöllisyyttä, jonka luomisessa HelsinkiMissio on edelläkävijä. Kun yksikin katsoo silmiin Kaupunginjohtaja ei ole itse kärsinyt koskaan yksinäisyydestä. Olen ollut onnekas, mutta olen tunnistanut tuttavapiireissäni yksinäisiä. Kunpa osaisin sanoa, miten heitä voisi auttaa. Yksinäisyyden taustat ovat monenlaisia. Usein kyseessä on erilaisten ongelmien yhdistelmä. Uskon, että paras ratkaisu on ihminen, joka välittää toisesta ihmisestä. Taustalla toimivat asiantuntijat antavat tietysti oman osaamisensa. Organisaatiot ovat kuitenkin vain hyvien asioiden mahdollistajia. Virkamies voi auttaa yksinäistä, mutta viime kädessä tärkein on se yksi ihminen, joka katsoo arjessa toista silmiin, uskoo Jussi Pajunen. Janne Villa 13

14 Kuva: Jani Laukkanen HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund uskoo myötätunnon voimaan. 14

15 Myötätunto on kansalaistoiminnan ytimessä Myötätunto on ollut kova juttu HelsinkiMissiossa jo muutaman vuoden. Arkimerkitykseltään tuttu asia avaa vallankumouksellisia näköaloja, kun siihen perehtyy hiukan enemmän. Myötätunto tarkoittaa sanakirjamerkitykseltään tietoisuutta kärsimyksestä ja halua toimia sen helpottamiseksi. Se on siis toisesta ihmisestä (toki myös vaikkapa eläimestä tai luonnosta) välittämistä, hänen huomaamistaan ja halua toimia sen eteen, että toisen ihmisen olisi hyvä olla. Myötätunto on inhimillisen kanssakäymisen ja ihmislajin menestymisen biologinen pohja. Olemme pärjänneet, koska olemme pitäneet yhtä. Siinä missä toisista erilleen joutuminen eli yksinäisyys on ollut hengenvaarallista ja aiheuttaa edelleen ihmisen kehossa hätätilan, myötätunto on ollut yhdessä pysymisen ja pärjäämisen liima, ja sen positiiviset vaikutukset onnellisuudelle, hyvinvoinnille ja terveydelle ovat merkittävät. HelsinkiMission toiminnan tarkoitus on jo vuosia ollut taistelu yksinäisyyttä vastaan. Tätä teemme monin tavoin: tarjoamme ammatillista keskustelu- ja kriisiapua, toteutamme yhteisöllistä toimintaa, organisoimme laajaa vapaaehtoistoimintaa. Haastamme kaikki toimimaan yksinäisyyttä vastaan osana jokapäiväistä elämäänsä, arjen kansalaistoiminnan keinoin. Myötätunto on ytimessä näissä kaikissa, mutta aivan erityisellä tavalla se korostuu vapaaehtois- ja kansalaistoiminnassa, teoissa, joihin johdattaa nimensä mukaan vapaa tahto ja valinta toimia. Tällöin puhutaan myötätunnosta kärsimyksen vähentämiseksi mutta myös myötäilosta hyvien hetkien jakamisessa, myötäinnosta yhdessä tekemisessä ja myötäolemisesta ihan vain siinä, että jaetaan ja ihmetellään elämää yhdessä. Vapaaehtois- ja kansalaistoiminta on kaikkea tätä. Myötätunto ei ole vain tunne vaan myös halu ja päätös toimia. Omaan myötätuntoiseen toimintaansa voi vaikuttaa. Voimme rikastaa ja vahvistaa luontaista myötätunnon tunnettamme, suhtautua itseemme ja toisiin myötätunnolla kyynisyyden tai negatiivisuuden sijaan, liittyä toisten suruun, iloon ja intoon. Ja voimme päättää, että toimimme, kun toiminnan aika on. Jos onnistumme tässä, puhutaan win-win-win tilanteesta. Voittajia ovat yhtäältä apua tai tukea saavat lähimmäiset, toisaalta myötätunteva itse, jonka hyvinvointia myötätunto lisää merkittävästi sekä kolmanneksi vielä yhteiskunta, jonka hyvinvointia myötätuntoinen toimintakulttuuri rakentaa. Kevään hallitusneuvotteluissa ja talouden haasteissa on puhuttu ennennäkemättömällä tavalla luottamuksesta. Se toden totta on kaiken yhteisen toiminnan, jopa yhteiskuntana menestymisemme avain. Ja myötätunto, myötätuntoinen suhtautuminen ja myötätuntoinen toiminta ovat luottamuksen vahvimpia rakennusaineita. Yksi esimerkki panostuksestamme myötätuntoon on osallistumisemme kumppanina Helsingin yliopiston Tekes-rahoitteiseen CoPassion tutkimushankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan myötätuntoa monitieteisen tutkijajoukon voimin, ja kehitetään tapoja, joilla myötätunto syntyy ja vahvistuu. HelsinkiMissiossa me uskomme, että ymmärtämällä myötätuntoa, sen mekanismeja ja vaikuttavuutta yhä paremmin voimme lisätä myötätuntoa ja sen myönteisiä vaikutuksia toiminnassamme ja yhteiskunnassamme. Me uskomme, että myötätunto on yksinäisyyden vähentämisen ja hyvinvoinnin lisäämisen ydin. Henrietta Grönlund 15

16 Vapaaehtoistoiminta Vuonna 2014 vapaaehtoistoiminta kasvatti jälleen suosiotaan: yhä useampi hakeutui mukaan vapaaehtoiseksi ja yhä useampi seniori, lapsiperhe ja nuori sai vapaaehtoisen antamaa tukea ja apua. Lähes kaikissa vapaaehtoistoiminnan muodoissa saavutettiin sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet. Toiminnan laajentamista jatkettiin lapsiperheiden ja ruotsinkielisen senioriväestön parissa. Pelastakaa sukupolvi -hankkeen asiakasohjaus varhaisen tuen ja neuvoloiden kanssa toimi hyvin ja kaikkiaan 66 mentoria yhdistettiin perheiden tueksi. Senioreille ja lapsiperheille suunnatun Albertin olohuoneen toiminta jatkui vilkkaana. Nuorten tukihenkilötoimintaa laajennettiin. Vuoden 2014 aikana vapaaehtoisia oli aktiivisesti mukana toiminnassa noin 700 henkilöä eri tehtävissä. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin HelsinkiMission vapaaehtoistoimintaan 296 henkilöä. Uusien koulutettujen vapaaehtoisten määrä kasvoi 18 % vuodesta 2013 (uusia vapaaehtoisia koulutettiin 250 vuonna 2013). Vapaaehtoisia koulutettiin seniorityöhön, ruotsinkieliseen seniorityöhön, äiti- ja isämentoreiksi, nuorten tukihenkilöiksi sekä Albertin olohuoneen toimintaa ohjaamaan. Vapaaehtoistoiminnan yksikössä työskenteli vuoden 2014 aikana 14 työntekijää. Aamukorva Aamukorva tarjosi vuoden jokaisena aamuna ystävällisen kuuntelijan yksinäisille senioreille. Vapaaehtoiset vastasivat vuoden 2014 aikana 4803 puheluun eli keskimäärin kolmeentoista puheluun joka aamu. Puhelujen määrä kasvoi lähes 600 puhelulla edellisvuodesta. Soittajista 76 % oli naisia ja 85 % yli 55-vuotiaita. Soittojen yleisimmät keskusteluteemat olivat arjen asiat, yksinäisyys ja sairaudet. Aamukorva-päivystyksestä vastasi viime vuonna 55 koulutettua vapaaehtoista. Uusia päivystäjiä koulutettiin kahdeksan. Keikka-apu Keikkojen määrä kasvoi jälleen edellisvuodesta. Vapaaehtoiset ovat tehneet vuoden 2014 aikana yhteensä 950 auttamiskeikkaa. Senioreille on annettu apua erilaisissa arjen askareissa. Vapaaehtoiset ovat lähteneet usein myös seuraksi ja tueksi ulkoilu- ja kävelyretkille tai lääkärikäynneille. Auttamiskeikkojen määrä on kasvanut 13 % edellisvuodesta. Keikoista 224 tehtiin ruotsinkielisten seniorien avuksi heidän omalla äidinkielellään (vuonna 2013 ruotsinkielisiä auttamiskeikkoja oli 117). Kaikkiaan keikka-apua sai viime vuonna 322 henkilöä, joista 58 oli ruotsinkielisiä. Ryhmät ja tukihenkilötoiminta Vapaaehtoiset ohjaavat 35:tä eri senioriryhmää, joissa keskustellaan tai tehdään jotain yhdessä. Ryhmistä viisi toimi ruotsin kielellä. Ryhmiä toimi vuonna 2014 HelsinkiMission omissa tiloissa sekä yhteistyökumppanien palvelutaloissa ja -keskuksissa eri puolilla Helsinkiä. Vapaaehtoinen kohtasi seniorin vuonna 2014 näissä ryhmissä yli 5000 kertaa. Seniorien tukihenkilötoiminnassa oli 152 tukisuhdetta, joista ruotsinkielisiä 22 vuonna Tukihenkilökontaktien määrä vuonna 2014 oli noin 4000 (3020 vuonna 2013). Auttamiskeikkojen määrä Uusien koulutettujen vapaaehtoisten määrä

17 Kuva: Esko Jämsä Annu Vaskimo (oik.) tuli Assi Pietilälle tukihenkilöksi. Nyt he ovat läheiset ystävät, joita yhdistää positiivinen elämänasenne. 17

18 En tarvitse lastenhoitajaa ystävän kyllä Kuva Jani Laukkanen Kotiäidin arki on usein yksinäistä puurtamista. Vaikkei isompia huolia olisikaan, on silti piristävää jutella välillä toisen aikuisen kanssa. Helsinkiläinen Kukka Rosti kuuli HelsinkiMission mentoritoiminnasta Ruoholahden Kappelin perhekerhossa viime marraskuussa, ja yhteys HelsinkiMissioon syntyi pian sen jälkeen. Vapaaehtoistyöntekijä Kirsi tavattiin jo ennen joulua, ja siitä lähtien hän on ollut odotettu vieras kahden viikon välein. Kukka on kolmilapsisen perheen kotiäiti: Vilja on kahdeksan ja puoli vuotta, Alex neljä ja puoli ja Rosalie kaksi vuotta. Yrittäjämiehellä on pitkät työpäivät. On hetkiä, jolloin olen tosi yksin ilman toista aikuista, jonka kanssa puhua. Välillä tuntuu pahalta sanoa lapsille, etten ehdi tai malta käydä lattialle istumaan, piirtämään ja leikkimään. Sen takia tuntuu hyvältä, että välillä kotona on joku toinen, joka voi olla lasten kanssa sillaikaa kun lajittelen pyykkiä tai teen jotain muita askareita. Kirsi on taitava piirtäjä, ja lapset rakastavat yhdessä piirtämistä. Hyvältä tuntuu myös se, että hän lukee lapsille ja saa heidät kuuntelemaan ja keskittymään. Kukka Rosti ei pidä ajatuksesta perheen arjen pyörittämisestä suorituksena. Kun äiti jää kotiin työelämästä, suorittamisesta voi tulla paineita. Silloin ulkopuolisen tuen pyytämisen kynnys voi olla korkea. En kuitenkaan koe tarvitsevani lastenhoitoapua, mutta kylläkin kaveria, juttuseuraa ja yhdessäoloa. Suorittamiseen liittyvät usein myös pärjäämisen tarve ja häpeän tunne, jos joutuu hakemaan apua. Täytyisi vain pärjätä, vaikka voimat olisivatkin vähissä. Samaan aikaan media myllyttää lastensuojelun tragedioista. Niistä ei kuitenkaan ole kyse silloin, kun arkea jaetaan yksissä tuumin. Siksi tuen hakemisen kynnyksen on oltava matala, kuten se HelsinkiMissiossa on. Mitä saat HelsinkiMission mentorilta? Vaihtelevuutta ja positiivisuutta. Kirsin läsnäolo on aina hyvä juttu. Seuraavalla kerralla hänen tullessaan meille lähden ehkä juoksulenkille. Meidän välillämme on täysi luottamus, enkä hetkeäkään epäröi jättää lapsia hänen kanssaan. Alex sanoi kerran, että Kirsi on maailman kivoin, mutta oot äiti säkin kiva. Harri Markkula 18

19 Pelastakaa sukupolvi Vuoden 2012 syksyllä käynnistetty Pelastakaa sukupolvi -hanke on HelsinkiMission lapsiperhetyön vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke. Sen tavoitteena on lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Koulutettujen vapaaehtoisten apua ja tukea tarjotaan ennaltaehkäisevästi ja tuen vastaanottamisen kynnys tehdään mahdollisimman matalaksi. Pelastakaa sukupolvi -hanke on kumppanuushanke, jossa HelsinkiMissio toimii Pienperheyhdistyksen ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Lisäksi Helsinki- Missio tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa: neuvolat ja perheiden varhainen tuki ohjaavat asiakasperheitään mentoriavun piiriin. Hankkeen toimintamuodot ovat HelsinkiMission äitija isämentoritoiminta, jota kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa, Pienperheyhdistyksen mieskaverija mummilatoiminta, Helsingin Diakonissalaitoksen vapaaehtoistoiminta lasten ja perheiden parissa, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tukihenkilö-, tukiperhe- ja lomaperhetoiminta. Mentoriavun piirissä 66 perhettä Vuoden 2014 lopussa mentorin saaneita perheitä oli yhteensä 66. Toimintaan osallistui yhteensä 188 asiakasta, joista naisia oli 124 ja miehiä 83. Vuonna 2014 toimintaan tuli mukaan enemmän kahden vanhemman perheitä, mikä on lisännyt mukana olevien miesten määrää. Mentoritoiminta ei ole vain yksinhuoltajien tukimuoto, vaan palvelee usein kahden vanhemman perheitä. Asiakkaiden määrä on alkanut kasvaa vuonna 2014 ja todennäköisesti se kasvaa myös jatkossa, kun hankkeen kehittämisvaiheesta on siirrytty varsinaiseen yhteistyön toteuttamiseen Helsingin kaupungin kanssa. Vuosina koulutettiin äiti- ja isämentoritoiminnan asiakasohjaukseen 230 Helsingin kaupungin työntekijää, neuvoloiden terveydenhoitajat, lapsiperheiden perhetyön ja kotipalvelun työntekijät. Lapsiperheiden tueksi koulutettujen vapaaehtoisten määrä Lähes 100 uutta vapaaehtoista perheiden tueksi Vuonna 2014 Pelastakaa sukupolvi -hankkeen infokoulutuksiin osallistui yhteensä 97 uutta vapaaehtoista. Infokoulutuksen jälkeen vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet valitsivat toimintamuodon, johon halusivat kouluttautua. HelsinkiMission isä- ja äitimentoritoimintaan valikoitui 41 infokoulutukseen osallistunutta, muut vapaaehtoiset sijoittuivat Helsingin kaupungin ja järjestökumppaneiden tarjoamiin toimintamuotoihin. HelsinkiMission äiti- ja isämentoritoiminnan valinneet haastateltiin ja he osallistuivat sen jälkeen mentorikoulutukseen. Kouluttajina toimivat HelsinkiMission omat työntekijät, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston työntekijät sekä ammattilaisia mm. Väestöliitosta. Lisäksi kouluttajina toimi kokenut vapaaehtoinen äiti- tai isämentori. Koulutuksista kerätään aina palaute, ja se on ollut erinomaista

20 Pelastakaa sukupolvi -hankkeen vapaaehtoisille ja asiakkaille on järjestetty yhteisiä virkistystilaisuuksia. Kesällä 2014 retkipäivään Nurmijärvellä osallistui 70 henkilöä, joista noin puolet asiakkaita, puolet vapaaehtoisia. Retkipäivistä on saatu erityisen paljon positiivista palautetta. Kuva: Esko Jämsä 20