Parempaa halvemmalla?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parempaa halvemmalla?"

Transkriptio

1 Keskustelualoite No 68 Parempaa halvemmalla? Hannele Kerola Raili Mäkitalo Carita Putkonen Kesäkuu 2002 Valtiovarainministeriö Kansantalousosasto

2 Esipuhe Julkisia hyvinvointipalveluja koskeva keskustelu on ollut viime aikoina vilkasta. Keskustelua ovat hallinneet sosiaali- ja terveys-kysymyksiin perehtyneet asiantuntijat. Yksi talouspolitiikan tavoitteista on julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja palvelujen rahoituksen varmistaminen luovat merkittäviä haasteita julkisen talouden kestävyydelle tulevaisuudessa. Valtiovarain-ministeriön kansantalousosastolla valmistellun julkaisun tarkoituksena on osallistua keskusteluun julkisten palvelujen ja niiden rahoituksen kehittämiseksi. Julkaisun ovat laatineet neuvottelevat virkamiehet Hannele Kerola ja Raili Mäkitalo sekä finanssineuvos Carita Putkonen. Hankkeen tukiryhmään ovat kuuluneet neuvotteleva virkamies Jorma Tuukkanen ja budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen. Helsingissä kesäkuussa 2002 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Martti Hetemäki 1

3 2

4 Sisällys: 1. Selvityksen lähtökohdat Keskeiset palvelujen muutossuunnat Uhkakuvia ja poliittisia haasteita Asiakaslähtöisempiin palveluihin Tehokkaampaan palvelutuotantoon Parempaan hallintaan Toimenpide-ehdotukset Hanke-ehdotukset Liite 1: Sosiaali- ja terveystoimessa tehostamispotentiaalia Liite 2: Sosiaali- ja terveyshuollon palvelumaksut Liite 3: Kuntien valtionosuusjärjestelmä Liite 4: Hyvinvointipalvelut ja verotus Liite 5: Ajankohtaisia EU-asioita Liite 6: Lähteet

5 4

6 1. Selvityksen lähtökohdat Tässä raportissa käsitellään uusia näkökohtia julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellisista kehitystarpeista ja tehostamismahdollisuuksista. Kirjoittajien tavoitteena on ollut arvioida käytettävissä olevan aineiston pohjalta, millaisilla ajatusmalleilla ja uudistuksilla voitaisiin tulevaisuudessa varmistaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla laadukas, tuloksellinen ja kansalaisten tarpeita vastaava hyvinvointipalveluverkosto. Keskustelualoitteen kirjoittajat ovat pyrkineet tunnistamaan keskeisimmät sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tulevaisuuden uhkatekijät ja muutostarpeet. Tausta-analyysi ja ehdotukset tukeutuvat moniin viime vuosina toteutettuihin julkisrahoitteista palvelutuotantoa koskeviin tutkimuksiin, selvityksiin ja kehityshankkeisiin. Julkishallinnossa tunnistettujen ja selvienkin epäkohtien korjaaminen voi olla vaikeaa ja hidasta. Palvelutuotantoa on lähimenneisyydessä pyritty tehostamaan menoleikkauksilla ja rahoitusta kiristämällä. Ongelmia pyritään liian usein poistamaan vaatimalla voimavarojen lisäämistä, vaikka suurimmat ongelmat voitaisiin hoitaa uudistamalla toimintatapoja ja -prosesseja sekä hyödyntämällä paremmin uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Keskeiset tavoitteet: - Palvelujen saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen - Rahoituksen varmistaminen kestävällä tavalla - Palvelurakenteiden sekä palvelujen ohjaus- ja tuotantomallien uudistamisen vauhdittaminen Virkamiesten kyky ja mahdollisuudet toimia luovina innovaattoreina ovat rajalliset. Siitä huolimatta kirjoittajat ovat halunneet tarkastella palvelutuotantoa ja sen rahoitusta uusistakin näkökulmista. Tämän raportin kehittämisehdotusten keskeisinä lähtökohtina ovat kokonaistaloudellisuus ja kansalaisen näkökulma. Raportin tavoitteena on esittää näkökohtia siitä, millaisia kannustimia käyttämällä palvelutuotantoa voidaan tehostaa kestävällä tavalla. Uudistusehdotukset ja niiden työstämistä koskevat hanke-ehdotukset on pyritty kiteyttämään strategisesti keskeisiin asioihin. Selvityksen tavoitteena on yksilöidä: Mitkä ovat taloudelliselta merkitykseltään ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeiset julkisrahoitteisen sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon rahoitusta ja ohjausta koskevat uudistustarpeet. Miten valtiovallan käytössä olevien ohjauskeinojen käyttöä tulisi tehostaa. Miten kunnat voisivat tehostaa palvelutuotantoa ja sen ohjausta. Mikä on kilpailun merkitys hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen tuotannossa. 5

7 2. Keskeiset palvelujen muutossuunnat Ikääntymisen vaikutus palvelujen kysyntään Väestön terveydentila on Suomessa parempi kuin koskaan aiemmin. Terveydentilaa ovat parantaneet terveydenhoitoon käytettyjen voimavarojen lisäys, lääketieteen ja teknologian kehitys, elintason kohoaminen ja elintapojen muutos. Väestön elinikä on lyhyessä ajassa pidentynyt usealla vuodella. Kolikon toisella puolella ovat nopeasti kasvaneet terveydenhoitomenot, jotka rahoitetaan pääosin julkisin varoin. Suomessa ja myös keskimäärin muissa Euroopan unionin (EU) jäsenmaissa terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) kaksinkertaistuivat Menojen nopea kasvu oli seurausta sekä kysyntä- että tarjontatekijöistä. Kansallisvarallisuuden ja tulotason yleinen nousu mahdollistivat terveyspalvelujen kysynnän ja tuotannon lisäyksen. Tarjontapuolelta menoja kasvattivat hoitomenetelmien kehittyminen, uuden entistä kalliimman teknologian käyttöönotto sekä selvästi yleisen inflaation ylittävä lääkkeiden hintojen nousu. Talousvaikeuksien ja julkisten talouksien sopeuttamistoimien vuoksi monessa maassa jouduttiin 1990-luvulla leikkaamaan julkisia terveydenhuoltomenoja, jolloin bruttokansantuoteosuuden kasvu pysähtyi tai joissakin maissa jopa aleni. Näin tapahtui myös Suomessa, jossa terveydenhuoltomenojen bruttokansantuoteosuus aleni laman jälkeen, mutta on nyt noussut lamaa edeltäneelle tasolle. Ikääntyneet ihmiset tarvitsevat huomattavasti enemmän terveys- ja hoitopalveluja kuin nuoret ja keski-ikäiset. Väestön ikääntyminen tuleekin lisäämään merkittävästi terveys- ja hoivapalvelujen kysyntää ja niitä koskevia julkisia menoja. Vähemmän selvää on, mikä rooli tulee olemaan muilla terveyspalvelujen kysyntään ja tarjontaan vaikuttavilla tekijöillä. Lienee kuitenkin ilmeistä, että terveyspalvelujen kysynnän pohjakasvu, jossa ei ole mukana väestön ikääntymisvaikutusta, tulee jatkossakin olemaan nopeampaa kuin BKT:n keskimääräinen kasvu. Terveydenhoidon suurimmat kustannukset elinkaaren aikana ajoittuvat viimeiseen elinvuoteen ennen kuolemaa. Terveydenhoito- ja hoivapalvelujen kysyntä ja menot alkavat nousta hyvin jyrkästi 75 ikävuoden jälkeen. Toisaalta ikääntyneiden terveydentilan voidaan odottaa paranevan, mikä voi siirtää hoitomenojen huippua entistä vanhempiin ikäluokkiin ja näin menojen tuleva kasvu hidastuisi. 6

8 Väestön ikääntymisen ohella julkisten terveys- ja hoivapalvelujen kysyntää tulevat lisäämään myös perherakenteessa tapahtuvat muutokset. Yhden hengen kotitalouksien lisääntyminen kasvattaa julkisten terveyspalvelujen tarvetta. Palvelujen järjestämistavalla on myös vaikutusta menojen tasoon eli tuotetaanko palvelut laitoksissa vai avohoitona. EU:n piirissä tehdyt laskelmat osoittavat, että väestön ikääntyminen näyttäisi lisäävän terveys- ja pitkäaikaishoidon julkisia menoja vuoteen 2050 mennessä 2-3½ %/BKT:stä 1). Kaikkein nopeimmin kasvavat vanhusten pitkäaikaishoidon menot, jotka EU-maissa keskimäärin lähes kaksinkertaistuvat suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen Väestön ikääntymisen seurauksena julkiset menot kasvaisivat näiden laskelmien mukaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä vähintään 8 %/BKT. Tästä eläkemenojen osuus on noin 5 % sekä terveydenhoito- ja pitkäaikaishoidon osuus noin 3 %. % Kuvio 1. Terveydenhuollon julkiset menot henkeä kohti iän mukaan (menot henkeä kohti / BKT henkeä kohti) Belgia Tanska Saksa Alankomaat Suomi Ruotsi Iso-Britannia Lähde: EU:n talouspoliittinen komitea Alueellinen eriytyminen Suomessa aluekehitys on laman jälkeen ollut vahvasti keskittyvää. Keskittymisen arvioidaan jatkuvan ja Suomeen syntynee entistä laajempia kaupunkialueita. Nuoret ja hyvin koulutetut muuttavat kasvukeskuksiin - Helsingin, Oulun, Turun, Tampereen ja Jyväskylän seudulle - sekä niiden lähikuntiin. Kasvukeskuksissa ja niiden lähikunnissa väkiluku kasvaa, työllisyystilanne on keskimäärin hyvä ja tuottavuus korkea. Muu Suomi jakautuu ennallaan säilyviin alueisiin ja voimakkaasta poismuutosta kärsiviin alueisiin. Harvaan asutuilla alueilla työttömyysaste on yleensä korkea ja tuottavuus alhainen. Tulevaisuuden näkymät näillä alueilla heikkenevät, mikä aiheuttaa edelleen työntöä alueelta. Kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat maatalousvaltaiset seutukunnat, joissa väestön koulutustaso on matala ja joissa jopa yli puolet 15 vuotta täyttäneistä voi olla työvoiman ulkopuolella. 1) Laskelmassa on oletettu, että julkiset terveydenhoitomenot/henkilö kussakin ikäluokassa kasvavat samaa vauhtia kuin BKT/asukas. Laskelmassa on otettu huomioon vain väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus julkiseen palvelutarpeeseen ja menoihin. Terveyspalvelujen kysyntää ja tuotantoa kasvattavat kuitenkin myös muut kuin väestötekijät, esimerkiksi lääketieteen kehitys, uuden teknologian käyttöönotto ja terveyspalvelujen kysynnän suuri tulojousto. Teknologian kehitys ja lisääntyvä käyttöönotto tulevat merkittävästi parantamaan koti- ja etähoidon mahdollisuuksia ja lisäämään avohoitoa. Tästä huolimatta on hyvin todennäköistä, että terveydenhoitoon käytettävät voimavarat/bkt tulevat lisääntymään vielä enemmän. 7

9 Kuvio 2. Väestökatoalueet, 338 kuntaa, asukasta vuonna 2000 Naiset Miehet tuhatta henkeä Vanhusväestön osuus on 1990-luvulla kasvanut koko maassa. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus nousee koko maassa lähelle 30 % ja suurimmassa osassa kuntia ylikin. Työikäisten määrän ennustetaan kasvavan ainoastaan Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Vanhusväestön osuus kasvaa erityisesti muuttotappioalueilla pienissä maatalousvaltaisissa kunnissa, joissa nuorten poismuuton seurauksena luonnollinen väestönkasvu hidastuu entisestään. Väestörakenteen muutos on suhteellisesti suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa nuori väestö vähenee keskimäärin 6-8 %:n vuosivauhdilla. Työikäisten määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 14 % ja eläkeläisten osuuden kasvavan 18 prosenttiyksikköä, jolloin eläkeläisten osuus nousee lähes 35 %:iin. Kuntien talouteen kohdistuvat paineet Kuvio 3. Väestökatoalueet, 338 kuntaa, asukasta vuonna 2030 Naiset Miehet tuhatta henkeä Lähde: Tilastokeskus Suomessa perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistämään väestön terveyttä. Valtio on siirtänyt lainsäädännöllä vastuun peruspalvelujen järjestämisestä kunnille, mutta myös valtio on edelleen vastuussa kuntien voimavarojen riittävyydestä. Kunnat rahoittavat peruspalvelut verotuloilla, valtionosuuksilla, palvelumaksuilla ja lainoilla. 1) Valtiolla on merkittävää vaikutusvaltaa kuntien tuloihin lainsäädännön kautta. Valtiontalouden tasapainottamiseksi valtionosuuksia leikattiin vuosina yhteensä yli 2 miljardilla eurolla. Kuntien rahoitusasema pysyi kuitenkin kokonaisuutena varsin vakaana, koska kuntien saamat verotulot kasvoivat enemmän kuin valtionosuudet vähenivät ja kunnat karsivat menojaan. Vuosina valtionosuudet lisääntyivät ja kuntien rahoitusasema pysyi keskimäärin tasapainossa. Kuntien rahoitusasemassa ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia myöskään vuonna Menopaineiden vuoksi kuntatalouden arvioidaan kuitenkin lähivuosina olevan verrattain kireä. Vaikka kuntien verotulot ovat kokonaisuutena kasvaneet, monessa kunnassa verotulot ovat supistuneet. Kuntien valtionosuusjärjestelmän muutokset, kuntien verotuloihin vaikuttaneet lainsäädännön muutokset, lakisääteisten menojen kasvu sekä kuntien verotulojen suuret erot ovat lisänneet kuntien välisiä eroja ja vaikuttaneet kuntasektorin toimintaedellytyksiin maan kaikissa osissa. Alhaisen tulotason kuntien tulopohjaa ovat samanaikaisesti heikentäneet työikäisen väestön poismuutto ja korkeana pysynyt työttömyys. Erityisesti pienten kuntien taloudellinen liikkumavara on kaventunut. 1) Kunnat rahoittavat palveluja lainoilla silloin, kun vuosikate on negatiivinen ja palveluinvestointeja silloin, kun vuosikate ei riitä investointien omarahoitusosuuteen. 8

10 Valtionosuuksien leikkausten vuoksi kuntien oman rahoituksen osuus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamenoista kasvoi 1990-luvulla 40 prosentista 60 prosenttiin, mikä on korostanut kunnan verotulojen merkitystä. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien määrän väitetään kasvavan, ja suurin osa kunnista hakee valtiolta vuosittain harkinnanvaraista avustusta. Näin siitä huolimatta, että valtionosuudet, verotulot ja verotulojen tasausjärjestelmä turvaavat kunnille asukasta kohden lähes samansuuruiset tulot, joiden pitäisi kattaa laskennallisesti peruspalveluista aiheutuvat menot. Verotulojen ja valtionosuuksien yhteissumma asukasta kohden on erikokoisissa kunnissa lähes vakio lukuun ottamatta suurimpia, yli asukkaan kuntia. Muuttoliike ja väestön ikääntyminen vaikuttavat palvelujen kysyntään. Kysynnän muutokset - sekä kasvu että väheneminen - lisäävät palvelutuotannon kustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa palvelutarve pysyy vakaana. Kasvukeskuksissa asuntojen, päivähoidon, koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen kysyntä kasvavat nopeasti. Vanhuspalvelujen kysyntä taas tulee kasvamaan sekä kasvukeskuksissa että muuttotappioalueilla. Ilman erillistoimenpiteitä palvelujen saatavuudessa ja laadussa on odotettavissa alueellisia eroja. Kuntien vaikeuksia lisää odotettavissa oleva terveyden- ja vanhustenhuollon työvoimapula. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on jo nyt noin tuhannen lääkärin vajaus, kunnallisella terveydenhoito-organisaatiolla on jopa pääkaupunkiseudulla vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä. Kunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta jää vuosina eläkkeelle työntekijää. Samanaikaisesti yli 65-vuotiaiden käyttämiin hoitopalveluihin on arvioitu tarvittavan uutta työntekijää korvaamaan nykyistä vanhustenhuollon henkilöstön alimitoitusta. Henkilöstön saanti vaikeutuu erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella, mikä ei voi olla vaikuttamatta myös henkilöstön palkkakustannuksiin Kuvio 4. Kuntien tulot vuonna 2000 euroa /asukas yli 40 Kuntakoko 1000 asukasta Lähde: Tilastokeskus Myyntituotot ja maksutuotot yhteensä Yhteisövero Muut verotuotot Kunnallisvero Valtionosuudet 9

11 Taulukko 1. Henkilökuntatarpeen kehitys vuoteen Erotus Kasvu % Kotihoidon henkilökunta ,8 Palveluasuminen ,8 Laitoshoidon henkilökunta ,8 Yhteensä ,8 Lähde: Stakes Osana julkista sektoria myös kuntien tulisi varautua ikääntymisen aiheuttamiin menoihin ja muutoinkin kyetä hoitamaan talouttaan pitkäjänteisesti. Mahdollisuudet vaikuttavat kuitenkin rajallisilta. Perustuslaissa julkiselle vallalle säädetty yhteinen vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta ei määrittele selkeästi rahoitusvastuun jakoa valtion ja kuntien välillä. Miten vastuu jaetaan, jos kunta joutuu taloudelliseen ahdinkoon eikä pysty järjestämään palveluja kuntalaisille? Myös kunnille perustuslaissa säädetty itsehallinto hämärtää vastuunjakoa. Lopullinen vastuu rahoituksesta jää kuitenkin veronmaksajille, maksettiinpa verot suoraan kunnille palvelujen rahoittamiseksi tai valtiolle, josta ne valtionosuuksina tasataan kunnille. Kustannusvastuu palveluista voi konkretisoitua tuomioistuinten päätöksillä jopa useita vuosia jälkeenpäin. Sekä kotimaiset että EY-tuomioistuimen ratkaisut ovat viemässä kehitystä siihen suuntaan, että kuntalainen, joka ei saa riittäviä palveluja kotikunnastaan, saa hakeutua hoitoon yksityiselle palveluntuottajalle tai toiseen EU-maahan. Vastuu kustannuksista jää tällöin kotikunnalle, jolloin lopulliset kustannukset voivat olla huomattavasti suuremmat kuin kunnan itse järjestämissä palveluissa. 10

12 3. Uhkakuvia ja poliittisia haasteita Julkisrahoitteisen sosiaaliturvajärjestelmän ja terveyspalvelujen rahoitukseen kohdistuu tulevaisuudessa tuntuvia kasvupaineita. Keskeinen edellytys sosiaaliturvan kestävälle rahoitukselle myös tulevaisuudessa on työllisyysasteen nostaminen. Tämä asettaa rajoitteita työn teettämiseen liittyvien verojen ja maksujen korottamiselle. Huoltosuhteen muutokset, alueittain eriytyvät palvelutarpeet, palvelusektorin työvoiman kustannuksiin, saatavuuteen ja osaamiseen liittyvät ongelmat, palvelujen kustannustason nousu sekä palvelujen laatuun kohdistuvat asiakkaiden odotukset muodostavat vaikeasti hallittavissa olevan palvelujärjestelmien ongelmakentän. Tarpeiden ja mahdollisuuksien kuilun kasvaessa joillakin alueilla voidaan ajautua hallitsemattomaan palvelujen saatavuutta, määrää, laatua tai kustannuksia koskeviin kompromisseihin. Ilman rakenteellisia uudistuksia voidaan joutua kiristämään tuntuvasti verotusta tai maksupolitiikkaa. Poliittisen tason kysymyksiä: - Millaisen hyvinvointiyhteiskunnan halutaan olevan tulevaisuudessa? - Mihin julkisrahoitteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin jokaisella kansalaisella on oikeus? - Miten turvataan palvelujen saatavuus ja laatu, riittävä rahoitus sekä palvelujärjestelmän toimivuus ja tehokkuus? Uhkana on, että erityisesti syrjäseuduilla, mutta myös kasvukeskuksissa julkisrahoitteiset palvelut kurjistuvat. Syntyy kahdet, julkiset ja yksityiset palvelumarkkinat, jonka seurauksena hyvinvointierot kasvavat. Pahimpana riskinä voi olla koko hyvinvointipalvelujärjestelmän heikkeneminen, yhtenäisvaltioajattelun mureneminen ja demokraattisen päätöksenteon joutuminen legitimiteetti -kriisiin. Kuvio 5. Tavoitteiden ristiriidat Ongelmat ASIAKKAAN PALVELUODOTUKS ET: Nopeaa Joustavaa Laadukasta Virheensä korjaavaa ja niistä vastaavaa Maksutonta tai halpaa VALTION TAVOITTEET: Kestävä valtiontalous Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet toteutuvat Rahoille saadaan hyvä vastine Kysyntää vastaavat palvelut Palvelujen saatavuus ja riittävyys Maksuperusteiden erilaisuus ja kohdentuminen Vaikuttamis- ja valintamahdollisuuksien vähäisyys Kasvavat meno- ja veropaineet Toteutumattomat hyvinvointitavoitteet Pirstaloitunut ja puutteellinen ohjaus- ja valvontavalta TUOTTAJAN TAVOITTEET: Kannattavuus Toiminnan jatkuvuus ja edellytykset kasvulle Tyytyväiset asiakkaat KUNNAN TAVOITTEET: Vakaa ja ennakoi tavissa oleva palvelutuotannon rahoitus Hyvinvointia ja kilpailukyk yä vahvistava palvelutuotanto Kysyntää vastaavat palvelut Vastuu ja toimivallan selkiintymättömyys Rahoituksen riittävyys Alueellinen eriytymiskehitys Kasvavat palveluodotukset Pirstaloitunut ja arvaamaton ohjaus ja valvonta Määrittelemätön laatu- ja hintataso, panosajattelu Markkinoille pääsyn esteet 11

13 4. Asiakaslähtöisempiin palveluihin Asiakaslähtöisyys on laadukkaan toiminnan ydin Kansalaisilla palveluorganisaatioiden asiakkaina ja veronmaksajina on oikeus saada mahdollisimman hyvä vastine veromarkoilleen ja palvelumaksuilleen. Laadukkaat, tasapuoliset ja tulokselliset julkiset palvelut ovat julkisen hallinnon oikeutuksen perusta. Demokraattisella päätöksenteolla ja palvelujärjestelmien ohjauksella pyritään varmistamaan palvelujen tasa-arvoinen saatavuus. Asiakaslähtöisyys on laatuajattelun ydin. Jos julkiset palvelut halutaan pitää koko kansan palveluina, palvelujärjestelmien asiakaslähtöisyyttä on tuntuvasti vahvistettava. Hallinnon avoimuudessa sekä kansalaisten ja asiakkaiden kuulemisessa, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksissa on paljon parannettavaa. Asiakas haluaa laadukasta palvelua viivytyksettä. Kansalaisena hänen etunsa mukaista on, että palvelut tuotetaan tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti. Tarpeettomat kustannukset yhtäällä heikentävät hyvinvoinnin ylläpitoa toisaalla. ASIAKKAAN PALVELUODOTUKSET: Nopeaa Joustavaa Laadukasta Virheensä korjaavaa ja niistä vastaavaa Maksutonta tai halpaa ONGELMAT: Palvelujen saatavuus ja riittäyys Maksuperusteiden erilaisuus ja kohdentaminen Vaikuttamis- ja valinta mahdollisuuksien vähäisyys Palveluorganisaatioiden kokonaistulos muotoutuu laadun, tuottavuuden ja taloudellisuuden yhteisvaikutuksena. Palvelujen kysynnän ja tarjonnan muutosten ohella palvelujen kustannuksiin vaikuttavat olennaisesti palvelurakenne, ohjaus, organisointi, johtaminen ja tuotantotavat sekä rahoitus. Asiakkaiden tarpeiden tunteminen ja ennakointi sekä asiakaspalautteen ja valintojen huomioon ottaminen on välttämätöntä pyrittäessä parantamaan palvelujärjestelmien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Toimintaympäristön muutossignaalit on havaittava entistä nopeammin, jotta toimintoja voidaan priorisoida ja uudistaa. Asiakaslähtöisyyden lähtökohta on toimiva ja vastuullinen vuorovaikutus asiakkaan ja palvelun tuottavan organisaation kesken. Jatkuvaan laadun ja tuloksellisuuden parantamiseen pyrkivä palveluorganisaatio kuuntelee ja hyödyntää asiakkaidensa ja muiden sidosryhmiensä palautetta monipuolisesti ja toteuttaa ne mahdollisimman hyvin. 12

14 Kansalaiset ja myös lähitulevaisuuden seniorikansalaiset ovat yhä koulutetumpia ja valveutuneempia asiakkaita. He ovat sekä merkittävä palvelujen kuluttajaryhmä että yhteiskunnallinen vaikuttaja ja palvelujen ostopotentiaali. He odottavat yhteiskunnan rahoittamilta organisaatioilta paitsi laadukkaita ja tehokkaasti tuotettujen standardipalveluja, myös enenevässä määrin yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia räätälöityjä palveluja. Teknologia antaa uusia mahdollisuuksia asiakkuuden hallintaan. Selkeä ja johdonmukainen lainsäädäntö on hyvän palvelujärjestelmän perusta. Yksilön oikeuksista ja oikeusturvasta tulee säätää mahdollisimman selkeästi lailla. Kansalaisen olisi kyettävä saamaan kohtuullisella vaivalla selville, mihin palveluihin hän on oikeutettu, miten yhteiskunnallinen turvaverkko toimii sekä mitkä ovat hänen velvollisuutensa ja vastuunsa hyvinvointinsa varmistamisessa. Asiakaslähtöisyys lähtee lainsäädännöstä ja ohjauksesta Ajantasainen, selkeä ja ehyt palvelujärjestelmiä koskeva lainsäädäntö on osa kansalaisen oikeusturvaa ja hyvää hallintoa. Vastuu asiakkaan suuntaan selkeytyy ja läpinäkyvyys paranee, kun palvelujen rahoittajan, järjestäjän ja tuottajan vastuut on määritetty mahdollisimman tyhjentävästi sitovin normein, päätöksin ja sopimuksin etukäteen, ei jälkikäteen tuomioistuimissa. Tämä selkeyttää myös poliittista ohjausta ja operatiivista johtamista sekä vahvistaa demokraattisen päätöksenteon ohjausvaikutusta. Tavoiteasettelun ja vastuusuhteiden selkeyttäminen sekä kannustin- ja palkkioketjun eheyttäminen asiakkaan ja veronmaksajan etua ensisijaisesti silmällä pitäen kiinnittää myös terveellä tavalla huomion tuloksellisuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen. Palvelujen järjestäjän ja julkisten tuotanto-organisaatioiden kannustimien tulisi olla kestävällä tavalla yhdensuuntaisia palveluja käyttävän vastuullisen asiakkaan ja veronmaksajan etujen kanssa. Palvelutuotannon ohjauksessa tulisi käyttää asiakkaan kannalta keskeisiä laatu- ja saatavuuskriteereitä, kustannustavoitteita ja muita tuloksellisuustunnuslukuja. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa tavoiteasettelua sekä mahdollistaa palvelutuotannon tuloksellisuuden ja tuottavuuden seurannan. Samoin se luo pohjaa pitkäjänteisille vaikuttavuusarvioinneille ja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. 13

15 Asiakkaiden näkökulmat ja tarpeet ovat keskeisiä palvelun laa- dun kehittymisen kannalta. Vähintään yhtä keskeisiä ovat asiakkaiden tarpeet ja kannustimet palvelutuotannon kokonaiskustannusten, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kannalta. Tarjonta/tuottajalähtöisellä palvelumallilla kyetään kyllä pitämään kohtuullisesti julkiset menot hallinnassa, mutta sillä ei pystytä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten todellisiin ja alati muuttuviin palvelutarpeisiin eikä saada palvelutuotantoon riittävää responsiivisuutta tai laatu- ja kustannustietoisuutta. Usein rakenteelliset syyt kuten lainsäädäntö, taloudellinen ohjaus, moniportainen organisaatio tai eri yksiköiden ja ammattiryhmien intressit ja kannustimet estävät asiakkaan näkökulmasta toimivien ja ehyiden palveluprosessien muodostumisen. Seurauksena saattaa olla asiakkaan näkökulmasta saatavuudeltaan sattumanvarainen, laadultaan epätasainen, myös tehottoman toiminnan salliva palvelujärjestelmä ja sen kanssa puutteellisesti yhteen sovitettu muu sosiaaliturva. Kun palvelujärjestelmän ja muun sosiaaliturvan yhteentoimivuudessa on puutteita, aiheutuu yhteiskunnalle tarpeettoman usein turhia kustannuksia. Omista lähtökohdistaan toimiva, osapuolelta toiselle vastuiden ja kustannusten siirron mahdollistava järjestelmä johtaa myös jatkuvasti kohoaviin kokonaiskustannuksiin. Toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus eivät ole parhaita mahdollisia asiakkaan ja yhteiskunnan kannalta. 14

16 5. Tehokkaampaan palvelutuotantoon Tehokkaampaan palvelutuotantoon päästään kestävillä strategisilla valinnoilla ja uusilla innovaatioilla. Keskeisiä keinoja palvelutuotannon tehostamisessa ovat seudullinen yhteistyö, työnjako ja erikoistuminen. Palvelutuotantoa tehostettava Palvelutuotantoa voidaan merkittävästi tehostaa myös hyödyntämällä uutta teknologiaa nykyistä paljon laajemmin. Tämä edellyttää uusia toimintatapoja sekä prosessien ja organisaatioiden uudistamista. Näiden lisäksi palvelutuotannon kilpailuttaminen ja maksupolitiikka tarjoavat myös uusia vaihtoehtoja tuotannon kehittämiseen. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Suomessa ovat muihin EU-maihin verrattuna suhteellisen alhaiset, palvelujen kustannuserot kuntien välillä ovat tutkimusten mukaan merkittävät. Osa kustannuseroista selittyy luonnollisilla tekijöillä kuten asukasrakenteella ja -tiheydellä tai maantieteellisillä etäisyyksillä. Tutkimusten mukaan tarve- ja olosuhdetekijät selittävät kuitenkin kustannuseroista vain osan. Onkin ilmeistä, että erilaisilla ohjaus-, organisointi- ja tuotantotavoilla sekä tuotantomalleilla voidaan merkittävästi vaikuttaa kustannusten tasoon. Tehostamispotentiaalia löytyy sekä suurista että pienistä kunnista (ks. liite 1). Palvelumaksujen perustaa ja tavoitteita tulisi selkeyttää. Maksupolitiikan pitäisi yhdessä vero- ja tukipolitiikan kanssa muodostaa toisiaan täydentävä, samoihin tavoitteisiin pyrkivä kokonaisuus. Omavastuuta ja valinnanvapautta lisättävä Keskeisimmissä peruspalveluissa asiakkaiden omavastuista tulisi säätää yleislailla läpinäkyvyyden, tasa-arvon ja kokonaistaloudellisten näkökohtien vuoksi. Maksujen perusteissa olisi tulonjako- ja kannustinnäkökohtien ohella otettava huomioon maksujen vaikutukset sekä palvelun käyttöön että palvelutuotantoon. Maksujen kokonaisvaikutuksia olisi seurattava. Palvelujen maksullisuuden ja omavastuiden lisäämiseen on tarpeen kytkeä asiakkaan vaikuttamismahdollisuus tai valinnanvapaus. Asiakkaiden valinnanvapauksia sekä palvelujen tuottajien laatu- ja hintakilpailua voitaisiin lisätä palveluseteleillä ja muilla vastaavilla rahoitusinstrumenteilla. 15

17 Keskeisiä palvelumaksuja: - Terveyskeskuksen kertamaksu 11 euroa - Poliklinikkamaksu 22 euroa - Päivystysmaksu 15 euroa - Maksu hoitopäivältä 26 euroa - Lääkärintodistus 27 euroa - Päivähoitomaksu 200 euroa Maksupolitiikan uudistamisessa ratkaistava: - Mitkä palvelut ovat maksullisia - Mihin maksullisuudella pyritään: ohjaamaan käyttäytymistä, lisäämään kunnan tuloja ja/tai kattamaan palvelun kustannuksia - Maksujen suhde asiakkaan tuloihin, tulonsiirtoihin ja veroihin - Maksujen suhde sairausvakuutusjärjestelmään ja vakuutuksiin - Maksupolitiikan yhteiskunnalliset vaikutukset Palvelumaksujen sosiaali- ja terveyspoliittiset sekä rahoituspoliittiset tavoitteet ovat epäselviä (liite 2). Maksujen epäyhtenäisyys ja yhteisen perustan puuttuminen aiheutuu osittain siitä, että eri maksuista on säädetty eri aikoina. Maksuilla on voitu tavoitella kuntien tulojen lisäämistä tai niillä on pyritty vaikuttamaan asiakkaiden tai potilaiden käyttäytymiseen. Maksuilla ei ole selkeää yhteyttä palvelun tuottamiskustannuksiin. Maksujen ohjausvaikutuksen ja niiden kokonaisvaikutusten seuranta asiakkaan näkökulmasta on jäänyt vähälle huomiolle. Asiakas voi joutua maksamaan esimerkiksi samasta sairaudesta eri tahoille kunnalle, perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon kuntayhtymälle, avohoidon lääkkeistä jne. Maksujen yhteenlaskettu omavastuu voi olla merkittävä. Maksutuottojen tilastointi on puutteellista eikä maksujen nettotuottoon tai maksutulojen ja kustannusten suhteeseen ole juuri kiinnitetty huomiota. Maksujen hallinnointikulut voivat olla huomattavat. Maksujen suuruudet ja asiakkaiden omavastuut vaihtelevat palveluittain, sen sijaan samasta palvelusta perittävät maksut ovat yleensä kaikille asiakkaille samansuuruisia. Lasten päivähoito, kotisairaanhoito ja pitkäaikaishoito ovat palveluita, joissa asiakkaan tulotaso vaikuttaa maksun suuruuteen. Suurin osa kunnista perii lain sallimat enimmäismäärät, mutta pienituloisille myönnetään erilaisia maksuhelpotuksia. Jos palvelujen maksullisuutta ja omavastuita lisätään, asiakkaan vaikuttamismahdollisuuksia tai valinnanvapautta on samalla lisättävä. Monissa hyvinvointipalveluissa asiakas voisi toimia nykyistä useammin aidosti asiakkaana ja arvioida palvelujen laatua ja hintaa siitä huolimatta, että maksu kattaa vain osan palvelun kustannuksista tai palvelu on hänelle jopa maksuton. Asiakkaiden arviot ja valinnat kertovat voimavarojen allokoinnista päättäville demokraattisille päätöksentekoelimille ja palvelujärjestelmän kehittämisestä vastaaville, miten palvelujen käyttäjät arvottavat palveluja, mitä kansalaiset odottavat palveluilta ja miltä osin niissä on kehittämisen tarvetta. Yhteiskunnallisen päätöksentekijän hallinnassa olevia ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta lisääviä ohjaus- ja rahoitusinstrumentteja ovat sairasvakuutusjärjestelmän lisäksi esimerkiksi käyttötarkoitukseensa sidotut, tietyn palvelun tai hyödykkeen hankintaan tarkoitetut palvelussetelisovellutukset (voucherit, määrätyn summan suuruiset shekit, palvelurahat, 16

18 maksusitoumukset eli rajatut käyttösummat) 1). Tällaiset ohjauskeinot voidaan ulottaa koskemaan joko ainoastaan julkista palvelutuotantoa, yksityistä palvelutuotantoa tai molempia samanaikaisesti. Palvelujen järjestämisvastuu ja valvonta sekä rahoitusvastuu ovat näissä malleissa yhteiskunnallisella päätöksentekijällä. Nämä ja muut raha seuraa asiakasta -sovellutukset tuovat asteittain laatu- ja hintakilpailua palvelun tuottajien välille ja lisäävät palvelun käyttäjän ohjaus- ja ostovoimaa. Ne tuovat perinteisen poliittisen ja viranomaisvalvonnan rinnalle asiakkaan palveluihin kohdistaman arvioinnin ja valvonnan. Asiakkaiden valinnanvapaus joko palveluseteleitä käyttämällä tai muilla tavoin ei kuitenkaan sovellu kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valinta edellyttää, että asiakkaalla on riittävästi tietoa tarjolla olevista palveluista sekä niiden laatu- ja hintaeroista. Hänellä on oltava myös kyky vertailla eri vaihtoehtoja sekä mahdollisuus käyttää haluamiaan palveluja samoin kuin tarvittaessa vaihtaa palvelutuottajaa. Kilpailua voidaan lisätä asiakkaan valintaoikeuden lisäksi käyttämällä erilaisia tilaaja-tuottajamalleja, joissa kunta kilpailuttaa palvelujen tuottajia ja tekee näiden kanssa palvelu- tai ostosopimukset. Jotta kilpailuttamisen hyödyt realisoituvat asiakkaille ja kunnille, kunnissa on oltava hyvää hankintaosaamista. Kilpailuttamalla taloudellisempaan palvelutuotantoon Kilpailuttaminen edellyttää, että palvelujen tarjontaa on riittävästi tai markkinat voidaan synnyttää ainakin seudullisesti. Haja-asutusalueilla ja erityisesti muuttotappioalueilla, joissa välimatkat ovat pitkät, kilpailun synnyttäminen on ongelmallista, koska tällainen alue ei kysynnän vähäisyyden vuoksi kannata useampia liiketaloudellisesti menestyviä yrityksiä. Tästä on osoituksena yksityisten terveyspalvelujen tarjonnan ja käytön jakautuminen alueellisesti epätasaisesti. Yksityisten monopolien ei ole havaittu olevan julkisia monopoleja tehokkaampia tai taloudellisempia. Kilpailuttaminen edellyttää palvelujen tuotteistamista, hinnoittelua ja palvelujen laatukriteerien määrittelyä. Palvelujen järjestäjän ja tuottajan vastuiden on oltava selkeät. Sekä tilaajan että tuottajan tulee olla jäävittömiä. 1) Palveluseteli- ja tilaaja-tuottaja -malleja käsitellään useissa lähdeluetteloissa mainituissa julkaisuissa, esimerkiksi Peruspalvelut työryhmämuistiossa. 17

19 Palvelutuotannon kilpailuttamista lisäämällä voidaan pyrkiä kustannusten alentamiseen. Kilpailuttamisen oletetaan vaikuttavan pitkällä tähtäimellä myös kunnan oman palvelutuotannon kustannuskehitykseen tarjoamalla mahdollisuuden tehdä kustannus- ja laatuvertailuja eri palvelutuottajien välillä. Palvelutuotannon avaaminen kilpailulle ei ole ratkaisu kaikkiin tuleviin ongelmiin eikä aina tuota kokonaistaloudellisempaa lopputulosta. Esimerkiksi viranomaistoiminnan ja palvelujen tuottamisen erottaminen toisistaan ei ole aina mahdollista. Samoin esimerkiksi yksityisen palvelutuottajan intresseistä lähtevät toimintatavat voivat olla ristiriidassa sosiaalitai terveyspoliittisten tavoitteiden kanssa. Oikein käytettynä kilpailu ja palvelutuotannon osittainenkin ulkoistaminen luo kuitenkin mahdollisuuksia palvelutuotannon tehostamiseen ja lieventää palvelutarpeen kasvun aiheuttamia menopaineita. Palvelujen osittainenkin ulkoistaminen edistäisi todennäköisesti myös uusien palvelutuotantomallien ja uuden teknologian käyttöönottoa luomalla samanaikaisia paineita sekä kustannusten alentamiseen että laadun parantamiseen. Uuden teknologian hyväksikäyttö mahdollistaisi jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa aivan uudenlaiset palvelutuotantomallit. TUOTTAJAN TAVOITTEET: Kannattavuus Toiminnan jatkuvuus ja edellytykset kasvulle Tyytyväiset asiakkaat ONGELMAT: Pirstaloitunut ja arvaamaton ohjaus ja valvonta Määrittelemätön laatu- ja hintataso, panosajattelu Markkinoille pääsyn esteet Palvelujen tarvitsijan näkökulmasta palvelutuotannossa ilmenneisiin rahoitus- ja kustannusongelmiin on pyritty vastaamaan liian usein organisaatiokohtaisin ratkaisuin, lähinnä supistaen palveluja ja henkilökuntaa. Teknologian tarjoamaa verkostumista ja tietojen siirtoa sekä uusia tehokkaampia ohjaus-, organisointi- ja toimintamalleja on käytetty vähän. Lainsäädäntö ei aseta kunnille rajoja sen suhteen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava. Käytännössä kunnat tuottavat kuitenkin itse suurimman osan lakisääteisistä palveluista. Kunnissa ei ole nähty kilpailuttamisen ja yksityistämisen hyötyjä riittävän suurina, eikä yksityisiä palveluntuottajia ole tarjolla läheskään kaikissa kunnissa. Kilpailuttamisen vähäisyyteen voi olla syynä myös kuntien virkamies-/luottamusmiesorganisaatio ja siitä johtuva päätöksenteon jäykkyys, henkilöstöpolitiikka ja organisaation itseintressit.yhtenä syynä voi olla epätietoisuus uusista toimintamalleista ja kilpailuttamisen pelisäännöistä. 18

20 Kuntien palvelutuotannon ulkoistamiseen vaikuttavat myös ideologiset syyt sekä pelko palveluketjujen pirstoutumisesta ja demokraattisen päätöksenteon hämärtymisestä. Voiton tavoittelu soveltuu huonosti julkisin varoin rahoitettuun palvelutuotantoon, eikä yksityiselle palvelutuotannolle voida asettaa yhteiskuntapoliittisia velvoitteita muutoin kuin yksittäisen ostosopimuksen yhteydessä. Kuntien palveluostot yksityiseltä sektorilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuntien terveydenhuollon käyttömenoista alle 2 % oli vuonna 1999 hankintoja yksityiseltä sektorilta. Palvelujen ostot koskivat lähinnä polikliinisia tutkimus- ja terveyspalveluja, hammaslääkäripalveluja ja fysikaalisia hoitopalveluja. Sosiaalipalvelujen käyttömenoista ostopalvelujen osuus oli samana vuonna noin 10 %. Yleisintä asiakaspalvelujen ostot ovat päihdehuollossa, vanhusten ja vammaisten palveluasunto- ja hoivakotitoiminnassa sekä lasten ja nuorten laitoshuollossa. Noin kaksi kolmasosaa sosiaalipalvelujen ostoista on tehty kolmannelta sektorilta, voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä. Sairausvakuutusjärjestelmän kautta palvelun käyttäjille annettu tuki on luonut edellytyksiä yksityisten terveydenhuoltopalvelujen kehittymiselle. Yksityisen sektorin kiinnostus on kuitenkin kohdistunut lähinnä suurimpien kaupunkien markkinoihin. Kansainväliset yritykset ovat toistaiseksi toimineet pääasiassa terveyspalvelujen laite-, tekniikka- ja laboratoriopalvelujen markkinoilla, mutta odotettavissa on myös kansainvälisten palveluyritysten tulo markkinoille. Yksityisten palveluyritysten rooli on Suomessa huomattavasti vaatimattomampi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Teollisuusmaissa tapahtuvan väestön ikääntymisen vuoksi hyvinvointiklusteria pidetään yleisesti nopean kasvun alana, näin myös Suomessa. Biolääketieteen sekä koti- ja etähoitoa tukevan teknologian odotetaan synnyttävän myös uusia vientituotteita. Suomessa hyvinvointiklusterin merkitys teollisuuden rakenteeseen (noin 3 % teollisuustuotannosta) on pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin tai esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa. Hyvinvointiklusterin kehitykselle on tärkeää se, miten palvelumarkkinat Suomessa kehittyvät ja miten yritysten ja kuntien välistä yhteistyötä ja verkottumista kehitetään. Uuden hyvinvointiteknologian nykyistä laajempi käyttöönotto palvelutuotannossa edistäisi hyvinvointiteknologian kehittymistä ja alan kilpailukykyä. 19

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä TEHOKKUUTTA PALVELUTUOTANTOON Huippuseminaari 26.11.2009 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä Vesa Ekroos KTM 4.12.2009 Vesa Ekroos 1

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot