Perheterapia psykoterapian muotona
|
|
- Santeri Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psykoterapia Jukka Aaltonen Perheterapia psykoterapian muotona Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheensisäisessä vuorovaikutuksessa ja yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Perheterapiassa pyritään tietoisesti siihen, että ajankohtaisen vuorovaikutusverkon kuviot, jotka ylläpitävät yksilöllistä psykopatologiaa ja estävät kehityksellisesti rakentavia ratkaisuja, muuttuisivat. Erityisesti pyritään löytämään perheen vuorovaikutuksessa olevat myönteiset voimavarat. Perheterapian yleisindikaatiot ovat vuorovaikutuksellisiksi hahmotettujen ongelmien (esim. avioerokriisien) selvittely ja hoito, vaikeiden mielenterveyshäiriöiden mm. skitsofrenian hoito ja muiden terapiamuotojen tukeminen. Perheterapiaa käytetään erityisesti julkisessa terveydenhuollossa. P erheterapiaa toteutetaan terapeutin tai useitten terapeuttien muodostaman työryhmän ja perheen välisen vuorovaikutuksen kautta siten, että terapeutti tai työryhmä tapaa istunnoissa yhtä aikaa useampaa perheenjäsentä, toisinaan myös perhettä laajempaa vuorovaikutusverkostoa. Tämän mukaisesti voidaan puhua perheen yhteisterapiasta, jossa työskennellään pääasiallisesti koko perheen kanssa, tai pariterapiasta, jossa puolisot ovat yhdessä. Rajat eri perheterapiamuotojen ja vuorovaikutuksen erilaisten hahmottamistapojen välillä ovat terapiaprosessin aikana usein liukuvia. Perheterapialla pyritään niiden ajankohtaisen vuorovaikutusverkon kuvioiden muuttumiseen, jotka ylläpitävät psykopatologiaa ja estävät kehityksellisesti rakentavia ratkaisuja. Erityisesti pyritään löytämään perheen vuorovaikutuksessa olevat myönteiset voimavarat (Aaltonen ja Räkköläinen 1988). Tavoitteissa korostuu siis perhekokonaisuuden lisäksi myös yksittäisten perheenjäsenten yksilöpsykologia. Tällöin painotus on siinä, että yksilön kehitys kytkeytyy sen mukana kulkevaan ja muuttuvaan vuorovaikutusverkostoon ja siinä syntyvään käyttäytymiseen ja merkityksiin. Perheterapiassa perheen määrittely on osoittautunut ongelmalliseksi. Tavanomaiset ydinperheen määritelmät, joita esimerkiksi rekisteri, vero tai sosiaaliviranomaiset käyttävät, eivät useinkaan sovellu perheterapiaperheeseen. Myös erilaiset uusperheitten muodot mukaan luettuina esimerkiksi homoseksuaaliset perheet ovat perheterapian kohteena riippumatta siitä, mikä niitten juridinen asema yhteiskunnassa on. Perheterapian kannalta usein sopivimmaksi on muodostunut määritelmä, jonka mukaan perheeksi käsitetään ensisijaisesti vuorovaikutusyksikkö, jota yhdistää samasta ongelmasta tai asiasta puhuminen. Tästä on käytetty myös nimitystä probleemin determinoima systeemi (Anderson ym. 1986). Tällä tavalla käsitetty perhe on itse asiassa yksikkö, jonka koostumus saattaa muuttua terapian aikana. On myös painotettu sitä, että parisidoksen solmiminen ja sen purkaminen edellyttävät molemmat perheenjäseniltä kykyjä, joita perheterapiassa on tuettava, eikä perheterapian päämääränä siten voi olla esimerkiksi parisidoksen säilyminen (Pinsof 2002). Perheterapian kehitykseen vaikuttavia tekijöitä Perheterapia on kehittynyt ja toimii koko ajan useiden psykoterapian muotojen ja kohteitten Duodecim 2006;122:722 9 J. Aaltonen
2 Taulukko 1. Perheterapian kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Psykodynaamisen psykoterapian erityisesti objektisuhdeteorian soveltaminen perheyksikköön. Kognitiivinen psykoterapia, erityisesti sovellettuna ratkaisukeskeiseen perheterapiaan. Skitsofrenian psykoterapia, jossa vuorovaikutukselliset tapahtumat on väistämättä aina otettava huomioon sairauden etiologiasta riippumatta. Lasten psykoterapian ilmiöt. Terapia kytkeytyy aina lähtökohdissaan lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Varhaislapsuuden vuorovaikutuksia koskevan tutkimuksen tulokset. Ryhmäterapian ilmiöt. Keskeistä on terapiatilanteessa ilmenevä vuorovaikutus perheterapiaan sovellettuna. Yleinen systeemiteoria, joka kokoaa vuorovaikutuksen osat kokonaisuudeksi. Perhekeskeinen sosiaalipolitiikka, joka erityisesti toisen maailmansodan jälkeen loi tarpeen perheterapian teorian ja sovellusten kehittämiselle. sekä yhteiskunnan harjoittaman perhekeskeisen sosiaalipolitiikan muodostamassa verkostossa (taulukko 1). Tämä on ymmärrettävää, koska perheterapiassa koko ajan työskennellään sekä yksilön että hänen välittömän ihmissuhdeverkostonsa kanssa. Perheterapian teorian kehittyminen on jo sinänsä vuorovaikutusprosessi. Perheterapian teoriaan on keskeisesti vaikuttanut systeemiteoria (Goldenberg ja Goldenberg 2003). Yleisen systeemiteorian avulla tutkitaan osista muodostuneita kokonaisuuksia sekä osien dynaamista vuorovaikutusta ja niiden muodostamia organisaatioita. Osien vuorovaikutusta luonnehtii suoraviivaisen syy seurausmallin sijasta kehämäinen syy seurausmalli, ja kokonaisuuden osat noudattavat»superadditiivisuuden» sääntöä: yksikön kokonaistoiminta on enemmän kuin sen osatoimintojen summa. Perheterapiassa ongelma voidaan hahmottaa usealla vaihtoehtoisella tavalla. Taulukkoon 2 on koottu joukko keskeisiä perheterapeuttisia tapoja hahmottaa perheen hoitotilanteessa esittämä ongelma. Hahmottamistavat liittyvät läheisesti perheterapian erilaisiin teoreettisiin ja kliinisiin näkökulmiin. Ne tarjoavat kaikille perheitten vuorovaikutuksen alueella työskenteleville mahdollisuuden hahmottaa kliinisessä tilanteessa ongelmaa erilaisilla, yllättävilläkin tavoilla, vaikka näitä ei terapiassa sinänsä eksplisiittisesti sovellettaisikaan. Perheterapiassa korostuvat nykyään voimakkaimmin potilaan itsenäistä päätöksentekoa ja yhteistä merkityksenantoprosessia painottavat Taulukko 2. Erilaisia perheterapeuttisia ongelmanhahmottamistapoja. Viitekehys Etukäteisoletus ongelman luonteesta Kliininen toimintasuunta Arkiajattelun oletus Ongelma on»sairas perheenjäsen»»hänelle» on tehtävä jotain Biologinen oletus Ongelma on»sairaus»»sairautta» (»sitä ilmiötä») on hoidettava niin kuin esim. infektiota Psykodynaaminen oletus (Scharff ja Scharff 1987) Strukturaalisen perheterapian oletus (Minuchin ym. 1996) Strategisen perheterapian oletus (Haley 1976) Milanolais-systeemisen perheterapian oletus (Selvini-Palazzoli ym. 1978, Jones 1993) Narratiivisen perheterapian oletus (White ja Epston 1990) Reflektiivisen perheterapian oletus (Andersen 1991) Perheenjäsenen varhainen historia on ongelma Ongelma on»perheen huonosti jäsentynyt rakenne»»käytetty ongelmanratkaisuyritys» on ongelma»esitetty ongelma» on jo jonkin ongelman ratkaisu Ongelma on»ongelman kyllästämä kertomus» Ongelma on, miten puhua ongelmasta, kun se on osa sitä vuorovaikutuskokonaisuutta, jossa ongelmasta puhutaan Varhaisvaiheen vääristymien eläminen nykyhetkessä on nähtävä ja tulkittava Huonosti jäsentynyt rakenne on osoitettava tässä ja nyt ja tarjottava samalla kokemus toisenlaisesta rakenteesta On löydettävä strategia, jolla ratkaisuyritykset muuttuvat adaptatiivisiksi Ongelma on tuotava esille positiivisesti ratkaisuyrityksenä On löydettävä ne osat kertomuksesta, joissa ongelman esiintyminen on johtanut myönteiseen lopputulokseen On pyrittävä erilaisten näkökulmien samanaikaisuuden esille tuomiseen siten, että perheenjäsenten ja hoitavan tahon dialogi avautuu molemminpuolisesti Perheterapia psykoterapian muotona 723
3 näkökulmat. Reflektiivinen malli on lähellä skitsofrenian perhekeskeiseen hoitoon Suomessa kehitettyä tarpeenmukaisen hoidon mallia (Alanen 1997). Terapeuttinen systeemi Havainnoijan ja havainnoitavan välinen suhde on perheterapian teorian ja käytännön keskeinen kysymys. Suhde on erilainen kuin esimerkiksi yksilö tai ryhmäterapiassa. Perheterapiassa kyse on ensinnäkin luonnollisesta yhteen kuuluvasta ryhmästä, perheenjäsenis Terapeuttisessa systeemissä samalle ilmiölle syntyvät tä, jotka ovat koko erilaiset merkitykset eivät ajan usean havainnoijan ja havain ole toisiaan pois sulkevia vaan hoitoa rikastuttavia. noitavan suhteessa toisiinsa. Toiseksi terapeutti tai terapeuttinen tiimi on perhettä havainnoiva mutta samalla useitten perheenjäsenten havainnoinnin kohde. Perheterapeuttinen tilanne synnyttää siis jo sinänsä monensuuntaisen vastavuoroisuuden, joten myös sen määrittely, mikä itse asiassa on ongelma, tulee moniulotteiseksi. Terapeutti ja perhe muodostavat täten yhdessä terapeuttisen systeemin (Andolfi 1979). Tämän systeemin vuorovaikutuksessa syntyy tai voidaan auttaa syntymään erilaisia uusia merkityksenantotapahtumia. Ne muuttavat yksilön ja perheen oireille ja ongelmille antamia merkityksiä ja auttavat löytämään uusia ratkaisuja. Terapeuttisessa systeemissä samalle ilmiölle syntyvät erilaiset merkitykset eivät ole toisiaan pois sulkevia vaan hoitoa rikastuttavia ja sinänsä usein myös hoidollisia. Anderson (1997) on koonnut tämän perheterapeuttisen ajattelun mm. seuraaviksi teeseiksi: 1) Sosiaalinen systeemi perustuu kontekstiin; se on vuorovaikutuksen tuote ja muodostuu yksilöistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa kielen avulla. 2) Eri perspektiivien ja eri asiantuntijoiden välinen yhteistyöhön perustuva kumppanuus korostuu. 3) Terapeutti ei ole kaiken tietäjä, vaan hänen on koko ajan lähdettävä tietämättömyyden asenteesta hoitaessaan perhettä. 4) Koska terapeutti»ei tiedä», hänen on siedettävä epävarmuuttaan: perhettä koskeva tieto kehittyy vuorovaikutusprosessissa, jossa terapeutti ja perheenjäsenet ovat tutkimuskumppaneita ja osallistuvat tiedon luomiseen. 5) Terapeutti on asiantuntija siinä, miten luodaan tilaa perheenjäsenten väliselle vuoropuhelulle ja miten helpotetaan vuoropuhelun prosessia. 6) Terapian polttopiste on kaikkia perheenjäseniä koskevien uusien mahdollisuuksien luomisessa ja luottamisessa kaikkien osallistujien panokseen ja luovuuteen. 7) Terapeutti toimii avoimesti sekä jakaa ja reflektoi tietoaan, olettamuksiaan, ajatuksiaan, kysymyksiään ja näkemyksiään. Kaslow (2000a) on luonnehtinut perheterapian keskeisiä ulottuvuuksia 1980 luvulta eteenpäin mm. seuraavasti. Perheterapian teoriaan ja käytäntöön on vaikuttanut käänteentekevällä tavalla feministinen perheterapia. Se toi voimakkaasti esille naisen tasa arvon perheen sisällä ja kaikilla muillakin elämänalueilla sekä asetti kyseenalaiseksi stereotyyppiset näkemykset naisen asemasta perheessä ja perheterapian tavoitteissa. Viime vuosina sukupuolisensitiivinen perheterapeuttinen näkemys on johtanut myös miesnäkökulman korostamiseen. Perheenjäsenen traumaperäisen stressihäiriön näkeminen perheulotteisena on merkinnyt mm. insestin, seksuaalisen hyväksikäytön tai kansanmurhan kokeneitten ja kidutettujen näkemistä koko perheen ja perheterapian näkökulmasta. Samalla on tuotu esille, että traumatisoituneitten perheenjäsenten kanssa työskentelevät terapeutit saattavat kärsiä myötätuntoväsymyksestä, joka puolestaan vaikuttaa heidän omaan perhepiiriinsä. Perhekeskeinen psykoedukaatio voidaan lukea yhdeksi perheterapian sovellukseksi. Siinä on keskeistä työskentely psyykkisesti sairaan potilaan perheenjäsenten kanssa siten, että näitten kyky selviytyä lisääntyisi ja sairauden aiheuttama kuormitus, hämmennys, tietämättömyys ja tarpeeton syyttely vähenisivät. Tämä on yksi niistä perheterapeuttisista menetelmistä, joissa korostetaan perheenjäsenten omia kykyjä ja voimavaroja. Perheterapeuttiset lyhytterapiat korostavat yksilökeskeisen diagnoosin sijasta ratkaisun nopeaa löytämistä perheen esittämään ongelmaan. 724 J. Aaltonen
4 Avioerojen ja uusperheitten lisääntyminen on johtanut niihin sovellettavien perheterapeuttisten menetelmien ja sovittelumenetelmien kehittämiseen. Monikulttuurisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa on johtanut uuteen perheterapeuttiseen dilemmaan, joka aiheutuu paineesta sopeuttaa perheet vallitsevaan kulttuuriin ja toisaalta monikulttuurisuuden näkemisestä arvokkaana ilmiönä. Perhelääketiede on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kehittynyt voimakkaasti perheterapiaan liittyväksi alueeksi. Suomessa sitä on kehitetty erityisesti Oulun yliopistossa. Sen tavoitteena on nähdä sekä somaattinen että psyykkinen sairastaminen vuorovaikutuksellisena kokonaisuutena, jolloin huomion kiinnittäminen koko perheeseen parantaa diagnostiikkaa, hoitomyöntyvyyttä ja hoidon tuloksellisuutta (Taanila ja Larivaara 2000). Perheterapian käyttöaiheet Perheterapian yleisimmät aiheet ovat vuorovaikutuksellisiksi hahmotettujen ongelmien (esim. avioerokriisien) selvittely ja hoito, vaikeiden mielenterveyshäiriöiden (esim. skitsofrenian) hoito ja muiden terapiamuotojen tukeminen. Perheterapian aiheiden kokonaisuus on laaja, koska perheterapiaa voidaan soveltaa tarkasti määritettävissä oleviin mielenterveyshäiriöihin, perheen vaikeisiin konfliktitilanteisiin, vuorovaikutuksen häiriöihin ja perheen ns. normaalikriiseihin. Vuorovaikutuksellisesti jo lähtökohdiltaan hahmottuvia ovat perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja perhe elämään liittyvät ongelmat ja ristiriidat. Nämä saattavat liittyä perheen normaaliin kehitykseen kuten lasten itsenäistymiseen tai perheen hajoamistapahtumiin kuten avioeroon tai vaikeisiin perhettä koskettaviin kriiseihin, esimerkiksi itsemurhatilanteisiin. Näiden yhteydessä ei yksittäisille perheenjäsenille välttämättä voida tehdä mitään psykiatrista diagnoosia vaan vuorovaikutus sinänsä on perheterapeuttista selvittelyä vaativa ongelma. Mielenterveyshäiriöitten hoidossa perheterapian keskeisin käyttöalue ovat kaikki psykoosin Perheterapia psykoterapian muotona tasoiset häiriöt, erityisesti skitsofrenia eri muodoissaan mukaan luettuna sen ennakkotilanteen hoito. Vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin liittyy aina perheenjäsenten välisiä riippuvuusongelmia. Ne ovat joko olleet olemassa ennen sairauden puhkeamista tai ovat syntyneet reaktiona sairauteen. Tämän takia niitten yhteydessä perheterapia tai perhekeskeisyys on aiheellinen joko itsenäisenä hoitomuotona tai muun terapian (yksilöpsykoterapian tai lääkehoidon) tukena ja hoitomyöntyvyyden kohentajana. Muita perheterapian keskeisiä lääketieteellisiä aiheita ovat sairaudet, joissa esiintyy vuorovaikutuksen alueella vaikeita riippuvuusongelmia, mm. syömishäiriöt sekä alkoholin ja huumeitten väärinkäyttö. Muiden psykoterapioiden ja myös muitten psykiatristen hoitojen yhteydessä saatetaan joutua tilanteeseen, jossa hoidon tuloksellista jatkumista tai hoitomyöntyvyyttä vaikeuttaa perheen vuorovaikutuksen lukkiutuminen. Tällöin perheterapiaa voidaan käyttää tukitoimena lukkiutuneen tilanteen avaamiseksi. On myös viitettä siitä, että perheterapian lisääminen hoitoon parantaa ainakin julkisen terveydenhuollon piirissä kulloisenkin»perusterapian» tuloksellisuutta (mm. Lehtinen ym. 2000). Perheterapeuttisen haastattelun perustekniikka Perheistuntoon pyydetään ne, jotka ovat halukkaita tulemaan, ketään ei pakoteta. Usein paras tapa on kysyä suoraan potilaalta, kenet hän haluaisi mukaan keskustelemaan. Tärkeää on, että perhetapaamisessa pyritään ymmärtämään mutta ei syyllistämään perheenjäseniä. Terapeutti on kiinnostuneen utelias, kaikkien puolella, välttää syntipukkiasetelmien vahvistamista, ei suostu perhesalaisuuksien vahvistamiseen ja pyrkii koko ajan hahmottamaan perheen voimavaroja, erityisesti niitä, joita perhe itse ei ole havainnut. Perheterapeuttisesta haastattelusta on runsaasti ohjeistoja (esim. Tomm 1987a ja b, 1988), jotka usein liittyvät erilaisiin ongelmanhahmotustapoihin. Jos tavoitteena pidetään perhehaastattelun mahdollisimman avointa aloittamista, taulukossa 3 esitetyt»tunkeutumattomat perus 725
5 Taulukko 3. Tunkeutumattomat perheterapeuttiset peruskysymykset. Kuka teistä haki apua ja miksi juuri nyt? Keitä perheenjäseniä yhteydenottaja edustaa ja keitä ei? Mitä sellaista viime aikoina on tapahtunut, joka saa yhteydenottajan haluamaan muutosta juuri nyt? Kuka on eniten kietoutunut ongelmaan? Kuka on vähiten kietoutunut ongelmaan? Kuka haluaa olla eniten mukana ongelman ratkaisussa? Milloin oire tai ongelma ilmaantui ensimmäisen kerran? Mitä perheen elämässä oli siihen aikaan meneillään? Mitä epätavallisia tai uusia olosuhteita perheen elämässä oli meneillään ennen oireen tai ongelman ilmaantumista? Mitä muutoksia oireen tai ongelman ilmaantuminen aiheutti perheessä? kysymykset» on helppo ottaa käyttöön riippumatta diagnoosista tai etukäteen tiedossa olevasta ongelmasta varsinkin silloin, kun perhettä tavataan ensimmäistä kertaa. Näitten kysymysten avulla perhe alkaa usein itse hahmottaa uudella kokonaisvaltaisella tavalla ongelman ulottuvuuksia, hoitoon liittyviä yhteistyömahdollisuuksia ja vuorovaikutuksellisten ratkaisujen avaimia. Peruskysymykset soveltuvat hyvin myös esimerkiksi yleislääkärin käyttöön silloin, kun hän on kiinnostunut tapaamaan myös potilaan perheenjäseniä. Perheterapian tuloksellisuus Perheterapiasta on tehty vähemmän kontrolloituja tuloksellisuustutkimuksia kuin muista vakiintuneista psykoterapiamuodoista. Osasyynä on se, että perheterapia on käsitteenä vaikeasti määriteltävissä yhtä yksiselitteisesti kuin useimmat muut psykoterapiamuodot ja perheterapiaan kuuluu hyvin erilaisia, vaikeasti keskenään verrattavissa olevia interventiotapoja ja erilaisia teoriakokonaisuuksia. Perheterapia on lisäksi usein muitten hoitomuotojen tuki. Näissä tilanteissa se parantaa perushoidon tuloksellisuutta tai hoitomyöntyvyyttä (Lehtinen ym. 2000). On osoittautunut, että perheterapia tuo hoidolta piilossa olevaa psyykkistä sairastavuutta hoidon piiriin (Aaltonen 1982). Perheterapian tuloksellisuutta tutkittaessa kysymyksenasettelu voidaan tehdä myös toisella tavalla kuin muitten psykoterapiamuotojen osalta, koska perheterapian teoria useimmiten pohjautuu muuhun kuin yksilöitten psykologiaan. Perheterapian julki lausuttuja tavoitteita ovat olleet esimerkiksi sukupuolten, eri työntekijäryhmien tai perheen ja työntekijän tasa arvo tai erilaisten merkityssysteemien vaihtoehtoisuus. Tällöin yksilökohtaisen tuloksellisuuden tutkiminen on itse asiassa näiltä osin epävalidia: validia olisi tutkia esimerkiksi sitä, missä määrin perheterapia lisää sukupuolten tasa arvoa tai kuinka paljon perheterapeuttinen hoitojärjestelmä laajasti jollakin alueella sovellettuna lisää alueen sosiaalista pääomaa. Ongelmallista perheterapian tuloksellisuutta tutkittaessa on lisäksi se, kiinnitetäänkö huomio muutoksiin oireissa, diagnoosissa, adaptaatiomekanismeissa, perheen vuorovaikutuksessa tai tyytyväisyydessä hoitoon. Useimmat tuloksellisuustutkimukset koskevat hoitoon ilmoitetun tai hakeutuneen potilaan oireiden muutoksia. Lasten ja nuorten perheterapian tuloksellisuudesta on näyttöä käytös ja tunnehäiriöissä, päihteitten käytössä ja syömishäiriöissä. Lisäksi näyttöä on jossakin määrin depression, itsensä vahingoittamisen ja kroonisten somaattisten sairauksien hoidossa (Cottrell ja Boston 2002). Aikuisten osalta on näyttöä perheterapian tuloksellisuudesta yksinään käytettynä tai osana muita hoitoja skitsofrenian, päihteitten käytön, dementian sekä sydän ja verisuonisairauksien riskitekijöitten hoidossa. Aviopariterapian tuloksellisuudesta on näyttöä depression, avioliittokonfliktien, lihavuuden ja hypertension riskitekijöitten hoidossa (Pinsof ja Wynne 1995, Shadish ja Baldwin 2003, Sprenkle 2002). Eri perheterapeuttisten menetelmien välillä ei ole osoitettu selviä tuloksellisuuseroja, eikä uusimpien esimerkiksi sosiaaliseen konstruktionismiin keskeisesti perustuvien menetelmien tuloksellisuutta ole tutkittu riittävästi. Edempänä kuvattavan suomalaisen tarpeenmukaisen perhekeskeisen hoidon tai sen puitejärjestelmän kehittäminen on osoittautunut tulokselliseksi skitsofrenian kokonaisvaltaisessa hoidossa (Alanen 1997, Lehtinen ym. 2000). Suomalainen Tienarin tutkimusryhmä on osoittanut, että selkeä vuorovaikutus suojelee psyykkisen sairauden puhkeamiselta, vaikka sai 726 J. Aaltonen
6 raudelle olisi geeniperinnöllistä alttiutta (Tienari ym. 2004, Wahlberg ym. 2004) Tällöin perheterapialla ja erityisesti vuorovaikutuksen selkeyttä parantavalla psyko edukatiivisella perheterapialla voi olla sekä hoidollista että ehkäisevää vaikutusta. Suomalaisen perheterapian erityispiirteitä Perheterapeutit muodostavat suurimman psykoterapeuttiryhmän, heitä on noin 900. Suomalaisen perheterapian erityispiirre on sen voimakas integroituminen osaksi julkista mielenterveyden hoitojärjestelmää (esim. psykiatrinen hoito, lastensuojelu). Tämä tulee erityisesti esille ns. tarpeenmukaisen hoidon mallissa (Alanen 1997, Aaltonen ym. 2000). Se on alun perin kehitetty skitsofrenian akuutin vaiheen erityisesti ensi kertaa skitsofreniaan sairastuneitten hoitomalliksi, mutta sen keskeisiä periaatteita sovelletaan myös muiden kriisitilanteiden perheterapeuttiseen ja yleensä perhekeskeiseen hoitoon. Mallissa korostuu erityisesti potilaan ja hänen perheensä oman toiminnan kunnioittaminen, joka käytännössä tarkoittaa mm. potilaan ottamista itsestään selvästi mukaan kaikkiin hänen hoitoaan koskeviin päätöksentekotilanteisiin ja avoimen dialogin mahdollisimman laajaa toteuttamista. Tarpeenmukaisen hoidon keskeiset periaatteet ovat seuraavat: 1) Terapeuttiset toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan joustavasti ja yksilöllisesti jokaisen potilaan tapauksessa siten, että ne kohtaavat potilaan ja hänen lähimpään vuorovaikutusverkostoonsa kuuluvien kokemat ja hoitoprosessin aikana muuttuvat hoidolliset tarpeet. 2) Potilaan tutkimista ja hoitoa luonnehtii psykoterapeuttinen asenne hoitotavasta riippumatta. Terapeutin ja terapeuttisen työryhmän on oltava valmis muuttamaan näkemystään myös siitä, mikä katsotaan kulloinkin parhaaksi ja sopivimmaksi terapiamuodoksi. 3) Erilaiset terapeuttiset toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne tukevat toisiaan eivätkä vaikuta toisiaan vastaan. Tällöin mm. raja yksilö ja perheterapian välillä muuttuu liukuvaksi. 4) Hoidon prosessiluonne on ymmärrettävä selvästi ja säilytettävä. Käytännössä mallia toteutetaan seuraavilla järjestelyillä. Perhekeskeinen interventio aloitetaan niin pian kuin mahdollista hoitoon hakeutumisen jälkeen, psykoottisissa ja muissa akuuteissa vaikeissa kriiseissä mieluiten samana päivänä. Ajasta ja perhekeskeisestä hoitoonhakeutumisprosessista tulee tärkeitä hoidon osatekijöitä oireitten psykologisen ymmärtämisen lisäksi. Perheet itse ovat lähes poikkeuksetta halukkaita perhekeskeiseen hoidon aloittamiseen, jolloin lähtökohdat hoitomyöntyvyydelle myös tulevan hoidon aikana ovat suotuisat. Ryhmätyötä on tehtävä heti alusta lähtien potilaan perheen ja sosiaalisen verkoston kanssa yhteisissä terapiatapaamisissa tai hoitokokouksissa, joihin osallistuvat potilas, hänen perheenjäseniään ja hoitotahojen edustajia. Hoitoprosessin psykologinen jatkuvuus taataan eri hoitomenetelmien ja paikkojen osalta perhe ja ympäristökeskeisesti orientoituneitten moniammatillisten psykoosi tai erityistyöryhmien avulla. Tällaiset työryhmät eri muodoissaan ovat keskeisiä tarpeenmukaisen perheterapeuttisen hoidon suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja perhekeskeisessä integraatiossa (Keränen 1992, Seikkula ym. y d i n a s i a t Perheterapian itsenäiset käyttöaiheet ulottuvat vaikeista mielenterveyshäiriöistä elämänkaaren vuorovaikutuksellisiin normaalikriiseihin. Perheterapia tai perhekeskeinen työskentelytapa auttaa myös tukihoitona muitten hoitomuotojen tavoitteiden toteutumista ja hoitomyöntyvyyttä. Suomalainen perheterapiakeskeinen kehysmalli (tarpeenmukaisen hoidon malli) soveltuu erityisesti julkiseen terveydenhuoltoon. Perheterapeuttisten tai perhelääketieteeseen liittyvien perustaitojen hallintaa tarvitaan yhä enemmän myös osana lääkärin perusvälineistöä. Perheterapia psykoterapian muotona 727
7 1995, Alanen 1997, Lassila 1998, Aaltonen ym. 2000, Lehtinen ym. 2000, Saari 2002). Lopuksi Taulukossa 4 on esitetty joukko yhä ajankohtaisempia, perheen eri kehitysvaiheissa esiintyviä ongelmatilanteita (Kaslow 2000b), joissa terveydenhuollon työntekijät mukaan luettuina lääkärit ja sosiaalitoimen edustajat joutuvat perustamaan arvionsa, lausuntonsa, hoitonsa tai muut toimenpiteensä perheterapeuttisiin taitoihin tai peruskykyyn arvioida perheen vuorovaikutusta. Vaikeimmat ongelmat liittyvät erityisesti tilanteisiin, joissa perheensisäiset vuorovaikutusongelmat tai konfliktit ovat johtaneet juridisiin selvittelyihin. On huomattava, että suurin osa näistä ei perustu jonkin perheenjäsenen psyykkisen häiriintyneisyyden diagnosoimiseen sinänsä ja siinä mielessä perheterapiaan vaan enemmänkin vuorovaikutuskokonaisuuden selvittelyyn. Tämä selvittely ei aina edellytä perheterapiaa sinänsä mutta lähes kaikissa tapauksissa perheterapeuttisia kykyjä mm. perheenjäsenten haastattelussa ja päätelmien teossa. Perheterapeuttisten perustaitojen hallintaa tarvitaan yhä enemmän osana lääkärin perusvälineistöä. Taulukko 4. Perheterapian uudet haasteet perheen kehitysvaiheen näkökulmasta. Perheen varhaiset vuodet perheen perustaminen ja nuoret lapset Avioehdot Adoptiokysymykset Sijaissynnytyskysymykset, keinoalkuiset raskaudet Sijaisvanhemmuus Perheväkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö eri muodoissaan Perheen keskielämän vuodet nuorisoikäiset ja nuoret aikuiset lapset Lasten yksityisyyteen liittyvät kysymykset Seksuaalinen häirintä Abortteihin liittyvät psykologiset ja oikeudelliset kysymykset Lesbo, homo ja biseksuaaliperheisiin liittyvät kysymykset Nuorisorikollisuus Perheväkivalta Avioerokysymykset Lasten huoltoon liittyvät kysymykset Lasten sieppaus Perheen päätöksenteko-oikeus esim. lääketieteellisestä hoidosta kieltäytymisen yhteydessä Lasten kotoalähdön jälkeinen perhe Sukupolvenvaihdoskysymykset Lasten vanhempiaan vastaan nostamat oikeusjutut Löydettyjen muistojen merkitys Vanhusten hyväksikäyttö Testamenttikysymykset Eutanasiapäätökset Kirjallisuutta Aaltonen J. Perhekeskeisen hoitoprosessin lähtökohdat psykiatrisessa avohoidossa. Turku: Annales Universitatis Turkuensis C35, Aaltonen J, Koffert T, Ahonen J, Lehtinen V. Skitsofrenian tarpeenmukainen hoito on ryhmätyötä. Helsinki: Stakes Rapports 257, Aaltonen J, Räkköläinen V. Skitsofrenian perheterapian perusteista. Teoksessa: Aaltonen J, Räkköläinen V, Kokkola A, toim. Kokemuksia uusien skitsofreniapotilaitten perhekeskeisestä hoidosta Suomessa. Helsinki: Lääkintöhallitus Mielisairaalain Liitto Sairaalaliitto, Alanen YO. Schizophrenia. Its origins and need-adapted treatment. London: Karnac, Andersen T. The reflecting team: dialogues and dialogues about dialogues. New York: W.W. Norton, Anderson H. Conversation, Language and Possibilities. A Postmodern Approach to Therapy. New York: Basic Books, Anderson H, Goolishian H, Winderman L. Problem determined systems: towards transformation in family therapy. Journal of Strategic and Systemic Therapies 1986;5:1 13. Andolfi M. Family therapy: an interactional approach. New York: Plenium Press, Cottrell D, Boston P. Practitioner review: the effectiveness of systemic family therapy for children and adolescents. J Child Psychol Psychiatry 2002;43: Goldenberg I, Goldenberg H. Family therapy. An overview. 6. painos. Pacific Grove, CA: Thommson Wadsworth Publishing, Haley J. Problem-solving therapy. San Francisco: Jossey-Bass, Jones E. Family systems therapy: developments in the Milan-Systemic therapies. Cardiff: John Wiley & Sons, Kaslow FW. Continued evolution of family therapy: the last twenty years. Contemporary Family Therapy 2000(a);22: Kaslow FW, toim. Handbook of couple and family forensics: a sourcebook for mental health and legal professionals. New York, NY: John Wiley and Sons, Inc., 2000(b). Keränen J. Avohoitoon ja sairaalahoitoon valikoituminen perhekeskeisessä psykiatrisessa hoitojärjestelmässä. Jyväskylä: Jyväskylä studies in education, psychology and social research 93, Lassila A Psykiatrinen hoidontarve ja tarpeenmukainen hoito. Oulu: Acta universitatis Ouluensis D 446, Lehtinen V, Aaltonen J, Koffert T, ym. Two-year outcome in first-episode psychosis treated according to an integrated model. Eur Psychiatry 2000;15: Minuchin S, Lee W-Y, Simon GM. Mastering family therapy. New York, Chistester, Brisbane: John Wiley & Sons, Inc., Pinsof WM. The death of»till death us do part». The transformation of pair-bonding in the 20th century. Fam Process 2002;41: Pinsof WM, Wynne L. The efficacy of marital and family therapy: an 728 J. Aaltonen
8 empirical overview, conclusions, and recommendations. J Marital Fam Ther 1995;21: Saari M. Psykoosityöryhmä vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa Kainuussa vuosina Oulu: Acta universitatis Ouluensis D 665, Scharff DE, Scharff JS. Object relations in family therapy. Northvale, NJ: Aronson, Seikkula J, Aaltonen J, Alakare B, ym. Treating psychosis by means of open dialogue. Kirjassa: Friedman S, toim. The reflecting team in action. New York: The Guilford Press, Selvini-Palazzoli M, Boscolo L, Cecchin G, Prata J. Paradox and counterparadox: a new model in the therapy of the family in schizophrenic transaction. New York: Aronson, Shadish W, Baldwin SA. Meta-analysis of MFT interventions. J Marital Fam Ther 2003;29: Sprenkle D. Effectiveness research in marriage and family therapy. Alexandria, VA: American Association for Marriage and Family Therapy, Taanila A, Larivaara P. Perhekeskeisen hoidon tehokkuus tutkimuksen valossa. Duodecim 2000;116: Tienari P, Wynne LC, Sorri A, ym. Genotype-environment interaction in schizophrenia-spectrum disorder. Long-term follow-up study of Finnish adoptees. Br J Psychiatry 2004;184: Tomm K. Interventive interviewing: part I. Strategizing as a fourth guideline for the therapist. Fam Process 1987(a);26:3 13. Tomm K. Interventive interviewing: part II. Reflexive questioning as a means to enable self healing. Fam Process 1987(b);26: Tomm K. Interventive interviewing: part III. Intending to ask lineal, circular, reflexive or strategic questions? Fam Process 1988;27:1 15. Wahlberg K-E, Wynne LC, Hakko H, ym. Interaction of genetic risk and adoptive parent communication deviance: longitudinal prediction of adoptee psychiatric disorders. Psychol Med 2004;34: White M, Epston D. Narrative means to therapeutic ends. New York: Norton & Co, Jukka Aaltonen, LKT, emeritusprofessori, psykoanalyytikko (IPA) aaltonen@jyu.fi Jyväskylän yliopiston psykologian laitos PL 35, Jyväskylä 729
TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
LisätiedotReflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle
Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen
LisätiedotPerheen vuorovaikutuksen näkökulma
Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä 30.1.2013, klo 10.00 16.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki
LisätiedotPerheterapiasta hyötyy myös potilaan läheisverkosto
tieteessä Klaus Lehtinen LT, dosentti, psykiatrian toimialuejohtaja, VE perheterapeutti SMS TAYS klaus.lehtinen@uta.fi Elina Haapaniemi LL, psykiatrian erikoislääkäri, akuuttipsykiatrian ylilääkäri, VE
LisätiedotTarpeenmukainen hoito
Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotSuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotPERHE- JA PARITERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA
PERHE- JA PARITERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Perhe- ja pariterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne... 5 3. Koulutusohjelman
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotOliko Tolstoi sittenkään väärässä:
JAAKKO SEIKKULA, EIJA-LIISA RAUTIAINEN JA JAN-CHRISTER WAHLBECK Oliko Tolstoi sittenkään väärässä: perheterapian tuloksellisuudesta Artikkelissa kuvataan perheterapian tuloksellisuutta kuvaavien meta-analyysien
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotTERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos
TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotJukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD
Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotKansainvälisissä peer-review julkaisuissa ilmestyneet artikkelit
Jukka Aaltonen LKT, Perheterapian professori, emeritus Psykoanalyytikko (IPA) Julkaisut 2011-2000 Kansainvälisissä peer-review julkaisuissa ilmestyneet artikkelit Aaltonen, J., Seikkula, J. & Lehtinen,
Lisätiedotja siitä saadut tulokset
Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?
LisätiedotSysteemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa
Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Toimintakulttuurin muutos -seminaari 31.10.2017 1 31.10.2017 Yleinen systeemiteoria lähtökohta systeemiselle ajattelulle Systeemiteorian näkökulmasta
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
Lisätiedot1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström
5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotKokijuuden korostaminen: psykoosista kärsineiden elämäntarinat ja näiden tutkiminen
Kokijuuden korostaminen: psykoosista kärsineiden elämäntarinat ja näiden tutkiminen Tomi Bergström psykologi Jyväskylän yliopisto L-PSHP/Keroputaan sairaala Miksi subjektiiviselle kokemukselle ei anneta
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotLataa Nuoren aikuisen psykodynaaminen psykoterapia
Lataa Nuoren aikuisen psykodynaaminen psykoterapia Lataa ISBN: 9789516562295 Sivumäärä: 179 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.28 Mb Psykodynaamiseen teoriaan pohjautuva nuorten aikuisten mielenterveyden
LisätiedotYhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen
Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä
LisätiedotAvoin dialogi: vaihtoehtoinen näkökulma psykiatrisessa hoitojärjestelmässä. Jaakko Seikkula ja Birgitta Alakare
Katsaus Avoin dialogi: vaihtoehtoinen näkökulma psykiatrisessa hoitojärjestelmässä Jaakko Seikkula ja Birgitta Alakare Avoimen dialogin hoitomallissa keskeisiä seikkoja ovat välitön reagointi avunpyyntöön,
LisätiedotLataa Kognitiivinen psykoterapia. Lataa
Lataa Kognitiivinen psykoterapia Lataa ISBN: 9789516562639 Sivumäärä: 548 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.67 Mb Kognitiivinen psykoterapia on vakiinnuttanut asemansa luotettavana ja tuloksellisena hoitomenetelmänä
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillinen yhteistyö Suomen kielessä vain yksi moniammatillisuutta kuvaava käsite,
LisätiedotSisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
LisätiedotTyöpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä
Työpaja MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Jenni Hovila Jyväskylän nuorisovastaanotto Outi Makkonen Eksote
LisätiedotPALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?
PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotKeskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010
Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa
Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotPsykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen
Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
Lisätiedoterikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS
erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012
Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotStigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen. Ha(ll)ussa hyvä elämä
Stigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen PETE-VERKOSTO, HEINOLA 10.10.2018 Ha(ll)ussa hyvä elämä Stigma, itsestigmatisaatio ja toipumisorientaatio (Recovery) Stigma on mielenterveyden
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotAMMATILLINEN HARKINTA
AMMATILLINEN HARKINTA Satu Aittomäki 3/15/2017 Toimintaterapian harjoittelu 1 Ammatillinen/Käytännön päättely/harkinta/päätöksenteko Clinical Reasoning Ammatillinen harkinta on Ajatteluprosessi, jota ammattilaiset
LisätiedotMILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?
MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen
LisätiedotOHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotPsykoterapeuttikoulutusohjelmat
Psykoterapeuttikoulutusohjelmat Hakuajat koulutuksiin löytyvät koulutuskohtaisista esitteistä. Tutustu ja hae koulutuksiin: www.jyu.fi/psykoterapeuttikoulutus Koulutusvaihtoehdot: Integratiivinen kognitiivisten
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotPsykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot. Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko
Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko Esityksen sisältö Psykoterapian taustateoriat Psykoanalyysi
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotRATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta
RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta Lähtöisin Amerikasta. Juuret juontavat mm. sosiaaliseen konstruktoinismiin (sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentuminen),
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotLataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto
Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Kirjailija: Birgitta Lehto ISBN: 9789514499517 Sivumäärä: 144 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.71 Mb Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotTURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
LisätiedotTyöryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
LisätiedotInfektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotPsykoterapian asema terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Juha Holma
Psykoterapian asema terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Juha Holma 16.12.2015 Psykoterapia Psykoterapia on tavoitteellista, mielenterveyden ongelman tai häiriön poistamiseen tai lieventämiseen tähtäävää
LisätiedotHOITO. Sairauksien ennaltaehkäisy. Riskitekijät ja suojaavat tekijät. Palvelujärjestelmä. Ehkäisevän työn menetelmiä. Ehkäisevän työn määrittely
HOITO Sairauksien ennaltaehkäisy Palvelujärjestelmä Hoitomenetelmät Kriisihoito Kuntoutus Sairauksien ennaltaehkäisy Tuloksellisinta: Ajoittuessaan yksilön ja perheen luonnollisiin muutosvaiheisiin. Monikanavaista
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotMiten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,
Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila, aarno.a.laitila@jyu.fi Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäisy Erilaisissa muodoissa toteutuva väkivalta, joka tapahtuu
Lisätiedot