Patentti-, tavaramerkki- ja tekijänoikeuden perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Patentti-, tavaramerkki- ja tekijänoikeuden perusteet"

Transkriptio

1 P.O. Box 4 (Yliopistonkatu 3) University of Helsinki Finland tel telefax Patentti-, tavaramerkki- ja tekijänoikeuden perusteet SISÄLTÖ: I. Johdanto (flash 1) II. Immateriaalioikeuksien esittely (flash 2) III. Yrityksen perustaminen ja yksinoikeuksien hakeminen IV. Immateriaalioikeuksien hallinnointi V. Yksinoikeuksien loukkaukset ja niiden seuraamukset VI. Erilaisten immateriaalioikeuksien painottuminen eri toimialoilla VII. Yhteenveto OSA I JOHDANTO Miksi immateriaalioikeutta TKK:n opiskelijoille? Immateriaalioikeudet ovat yksinoikeuksia, jotka mahdollistavat henkisen työn tuloksen taloudellisen hyödyntämisen. Yksinoikeuden haltijalla on oikeus määrätä luodusta teoksesta, keksinnöstä tai brändistä, ja kieltää muita hyödyntämästä sitä. Yksinoikeuteen kuuluva kielto-oikeus on tärkeä immateriaalioikeuksien taloudellisen hyödyntämisen kannalta. Immateriaalioikeudet muodostavat osan yrityksen varallisuutta. Yrityksen johdon sekä tuotekehittelyn, innovatiivisen toiminnan tai muotoilun parissa toimivien on välttämätöntä tuntea ne. Immateriaalioikeuksien tehokas hyödyntäminen edellyttää niiden ymmärtämistä ja huomioon ottamista liiketoiminnassa. Huonosti hoidettu immateriaalioikeuksien hallinta voi aiheuttaa suuria taloudellisia kustannuksia yritykselle. Suojaamatta julkistettua uutta, keksinnön sisältävää tuotetta voi kuka tahansa hyödyntää lupaa kysymättä. Tuotteen kehityksen vaatima taloudellinen investointi saattaa jäädä hyödyntämättä, varsinkin mikäli tuotetta on helppo ja nopea kopioida. Suojaaminen antaa yritykselle usein tuiki tärkeän muutaman askeleen etumatkan muihin nähden. Oikeudenalana immateriaalioikeus jaetaan kahteen pääalueeseen, tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen. Tekijänoikeus liittyy luovaan työhön ja syntyy automaattisesti heti, kun teos on luotu. Tekijänoikeudet ovat perinteisesti olleet tärkeitä varsinkin taiteilijoille, kirjailijoille ja musiikintekijöille. Teknologian kehitys on kasvattanut tekijänoikeuden merkitystä myös perinteisille teknologia-aloille. Teollisoikeudet (esim. patentti-, hyödyllisyysmalli-, malli-, tavaramerkki- ja toiminimioikeus) ovat tyypiltään teknisiä ja edellyttävät pääsääntöisesti rekisteröintiä. Teollisoikeudet suojaavat esim. keksintöä, menetelmää, mallia ja yrityksen merkkiä tai nimeä. Immateriaalioikeuksien taloudellinen merkitys voi ilmetä, kun yritys hyödyntää niitä itse, luovuttaa niitä edelleen tai myöntää toisille käyttöoikeuksia eli lisenssejä. Käytön edellytykseksi asetetaan yleensä taloudellinen korvaus. Luvatta tapahtunut käyttö voidaan kieltää. Immateriaalioikeudet ovat ennen kaikkea tärkeä voimavara ja varallisuus yritykselle, mutta niiden hallinnointi aiheuttaa myös kustannuksia (esim. hakumenettelyt ja loukkausten valvonnat).

2 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa Immateriaalioikeuksissa on monia erityispiirteitä. Lähtökohtaisesti oikeudet syntyvät aina luonnollisille henkilöille, mutta ne voidaan sopimuksilla siirtää. Yrityksen on aina huolehdittava, että se saa oikeuksia. Immateriaalioikeudet ovat luonteeltaan kansallisia. Tästä syystä keksinnölle ja yrityksen tavaramerkille on lähtökohtaisesti haettava erikseen suojaa jokaisessa maassa, jossa sitä halutaan. Immateriaalioikeuksien aineeton luonne tekee niiden arvonmäärityksen hankalaksi yrityksen kirjanpidossa, yrityskaupoissa ja konkursseissa. - Immateriaalioikeudet ovat yksinoikeuksia, jotka mahdollistavat henkisen työn tuloksen taloudellisen hyödyntämisen - Tekniikalla, luovalla työllä ja immateriaalioikeuksilla on tiivis suhde - Yrityksen toimialaan liittyvät immateriaalioikeudet vaikuttavat välittömästi tai välillisesti yrityksen toimintaan, strategiaan ja kehitykseen - Immateriaalioikeudet ovat yritykselle tärkeä voimavara, mutta niiden hallinnointi aiheuttaa myös kustannuksia - Kurssin tavoitteena tuntea immateriaalioikeuksiin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia omien / yrityksen keksintöjen kaupallinen hyödyntäminen sekä muiden immateriaalioikeuksien loukkaamisen välttäminen Sanastoa suomi englanti ruotsi hyödyllisyysmalli utility model nyttighetsmodellrätt immateriaalioikeus intellectual property right immaterialrätt keksinnöllisyys inventive step uppfinningshöjd mallioikeus industrial design mönsterrätt patentti patent patent tavaramerkki trademark varumärke tekijänoikeus copyright upphovsrätt teollinen toistettavuus industrial applicability industriell användning teoskynnys threshold verkshöjd tietokanta database databas toiminimi business name firma uutuus novelty nyhet verkkotunnus domain name domännamn Lyhenteitä EPC DNS ICANN KHO KKO OHIM PRH PTC RL SopMenL TRIPS TSL European Patent Convention Domain Name System Internet Corporation for Assigned Names and Numbers Korkein hallinto-oikeus Korkein oikeus Office for Harmonization in the Internal Market Patentti- ja rekisterihallitus Patent Cooperation Treaty Rikoslaki Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights Työsopimuslaki

3 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa WIPO WTO World Intellectual Property Organization World Trade Organization Immateriaalioikeuden historiaa ja kansainvälinen kehys Immateriaalioikeudet ovat syntyneet teollistumisen ja kopioinnin mahdollistumisen myötä. Immateriaalioikeuden alalla on ollut kansainvälistä yhteistyötä 1800-luvun lopulta lähtien. Ensimmäiset kansainväliset sopimukset velvoittivat jäsenmaita takaamaan vähimmäissuojan. Myöhemmin hakumenettelyjä on monien oikeuksien osalta yhdenmukaistettu ja yksinkertaistettu. Kansainväliset sopimukset jättävät pelivaraa muokata kansallista lainsäädäntöä omaan teknologiseen ja taloudelliseen kehitykseensä sopivaksi. Tästä johtuen kansalliset lainsäädännöt vaihtelevat tiettyjä minimivaatimuksia lukuun ottamatta. Kansainvälinen yhteistyö ei ole luonut ylikansallista immateriaalioikeutta. Immateriaalioikeudet ovat yhä kansallisia, joten suoja on hankittava erikseen jokaisessa maassa, jossa sitä halutaan. Suomen kansalliseen sääntelyyn ovat vaikuttaneet sekä kansainväliset sopimukset että EU-jäsenyyden myötä toteutettu harmonisointi. Immateriaalioikeuksien synty ja kansainvälinen kehitys kohti kansainvälistä yhteistyötä ja kattavaa suojajärjestelmää Immateriaalioikeuksien synty ja teollistuminen ovat kulkeneet käsi kädessä. Vasta kirjapainotaidon keksiminen, kopioinnin mahdollistuminen ja muu teollinen kehitys loivat tarpeen immateriaalioikeuksien sääntelylle. Englanti ja Ranska olivat ensimmäisiä maita, jotka ryhtyivät suojaamaan kirjailijoiden, taiteilijoiden ja säveltäjien oikeuksia teoksiinsa. Suoja annettiin ensin luovan työn tulokselle. Myöhemmin yksinoikeus ulotettiin myös keksintöihin. Patenttien, monopoliaseman ja teollisen kehityksen välinen suhde nähtiin ongelmallisena jo järjestelmää perustettaessa. Teollistumisen myötä kaupankäynti muuttui entistä kansainvälisemmäksi, ja immateriaalioikeuksien erilainen sääntely eri maissa osoittautui ongelmalliseksi. Vuonna 1883 allekirjoitettiin teollisoikeuden suojelemista koskeva Pariisin yleissopimus. Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta solmittiin vuonna Molemmat yleissopimukset saivat heti merkittävän roolin immateriaalioikeuksien sääntelyssä ja kehityksessä. Kaikki suurimmat teollisuusmaat liittyivät jo aikaisessa vaiheessa molempiin yleissopimuksiin. Poikkeuksen muodosti Yhdysvallat, jonka poikkeuksellinen tekijänoikeuslainsäädäntö piti sen pitkään Bernin yleissopimuksen ulkopuolella. Yleissopimusten tärkeimmät periaatteet olivat kansallisen kohtelun ja vähimmäissuojan periaatteet. Ensimmäisellä kielletään ulkomaalaisten diskriminointi eli muiden jäsenmaiden kansalaisille on annettava samanlainen kohtelu kuin omille kansalaisille. Jälkimmäisellä varmistetaan vähimmäissuoja, jonka jokaisen jäsenen tulee taata toisen jäsenvaltion kansalaisille. Pariisin yleissopimuksen kolmas tärkeä periaate on niin sanottu konventioprioriteetti. Sen mukaan sillä, joka on hakenut patenttisuojaa, tavaramerkkisuojaa tai mallioikeussuojaa jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus hakea samaa suojaa muissa jäsenvaltioissa tietyn määräajan kuluessa. Patenttia tulee hakea 12 kuukauden kuluessa, tavaramerkkiä ja mallia 6 kuukauden kuluessa. Bernin yleissopimuksen vähimmäissuojaa koskevat vaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat kuin Pariisin yleissopimuksessa. Jäsenmaiden tekijänoikeuslainsäädännöt ovatkin ydinalueiltaan melko yhteneväiset. Lähinnä kielto asettaa mitään muodollisuuksia tekijänoikeussuojan edellytykseksi piti Yhdysvallat vuoteen 1989 saakka Bernin yleissopimuksen ulkopuolella.

4 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa Pariisin yleissopimuksen melko vähäiset minimivaatimukset ovat mahdollistaneet sen, että jäsenvaltioiden säännökset saattavat poiketa melko paljonkin toisistaan. Pariisin yleissopimuksella ei luotu ylikansallista patenttijärjestelmää. Jokaisella maalla on oma patenttiviranomaisensa, joka myöntää patentin vain omaa aluettaan varten. Yhdessä maassa myönnetty patentti ei takaa patentin myöntämistä toisessa jäsenmaassa (itsenäisyysperiaate). Vuonna 1967 perustettiin YK:n alaisena toimiva kansainvälinen Maailman henkisen omaisuuden järjestö (World Intellectual Property Organisation eli WIPO), jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää immateriaalioikeuksien suojaa. WIPO hallinnoi immateriaalioikeuden sopimuksia kuten Pariisin ja Bernin yleissopimuksia. Katso tarkemmin Pariisin ja Bernin yleissopimukset: Patenttioikeuden yhdenmukaistamiseksi ja ennen kaikkea hakumenettelyn helpottamiseksi solmittiin 1970-luvun alussa kaksi merkittävää yleissopimusta. Kansainvälinen patenttiyhteistyösopimus (Patent Cooperation Treaty eli PCT) tuli voimaan vuonna 1978 ja Euroopan patenttisopimus (European Patent Convention eli EPC) vuonna PCT koskee yhteistyötä patenttia haettaessa: yhdellä patenttihakemuksella saa vireille patenttihaun vaikka kaikissa sopimukseen liittyneissä maissa. Lopullinen hakemuksen tutkiminen ja patentin myöntäminen tapahtuu kuitenkin kussakin kansallisessa virastossa. Lopputuloksena ei välttämättä ole täysin identtiset patentit eri maissa. Myös EPC yhtenäistää useisiin maihin kohdistuvaa patentin hakumenettelyä, mutta se yhdenmukaistaa myös sisällöllisesti jäsenmaiden patenttinormistoa. Erona PCT-menettelyyn on myös se, että Euroopan patenttivirasto (EPO) myöntää patentin ja se tulee nimetyissä jäsenmaissa voimaan identtisenä. Maailman kauppajärjestön WTO:n perustaminen vuonna 1995 vaikutti myös immateriaalioikeuksiin. WTO:n jäsenyys edellyttää, että valtio sitoutuu varsinaisen perustamissopimuksen lisäksi myös kauppaa (GATT), palveluita (GATS) ja kauppaan liittyviä immateriaalioikeuksia (TRIPS) koskeviin yleissopimuksiin. TRIPS-sopimuksessa immateriaalioikeudet liitettiin tiiviisti kansainväliseen kauppapolitiikkaan. TRIPS sitoo viittauksillaan jäsenet Pariisin ja Bernin yleissopimuksiin, mutta se sisältää monilta osin konventioita tiukempia ja kattavampia säännöksiä. Yksi TRIPS-sopimuksen tuoma uudistus oli suosituimmuusperiaate, jonka mukaan etu, joka annetaan yhden jäsenmaan kansalaisille, tulee myöntää myös muiden jäsenmaiden kansalaisille. Suosituimmuusperiaate kieltää syrjinnän eri jäsenmaiden välillä, kun taas kansallinen kohtelu kieltää syrjinnän omien ja muiden jäsenmaiden kansalaisten välillä. Toinen TRIPSin tuoma keskeinen muutos on, että sopimusvelvoitteiden rikkomus voidaan jäsenmaan toimesta viedä WTO:n riitojenratkaisumenettelyyn. Tämä auttaa sopimuksen täytäntöönpanoa ja sen noudattamista jäsenmaissa. TRIPSin korkea vähimmäissuojan vaatimus on ollut ongelmallinen varsinkin kehitysmaille. Ne ovat sääntelyn puuttuessa voineet hyödyntää länsimaisia keksintöjä ja teknologiaa ilman korvauksia ja virallisia käyttöoikeuksia. Pyrkiessään WTO:n jäseneksi niiden on kuitenkin tullut täyttää myös TRIPSin asettamat vaatimukset. Kehitysmaille on tosin myönnetty muita jäsenmaita pidemmät täytäntöönpanoajat (katso artiklat 65 ja 66).

5 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa Katso tarkemmin TRIPS-sopimuksesta: Immateriaalioikeudellisen kehityksen erityispiirteitä Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen immateriaalioikeudellinen lainsäädäntö on pitkälti muokkautunut maan omien taloudellisten intressien mukaan. Tästä syystä sen immateriaalioikeuksien sääntely on monilta kohdin ollut poikkeava muihin teollisuusmaihin verrattuna. Yhdysvallat on suhteellisen myöhään liittynyt kansainvälisiin sopimuksiin. Yhdysvalloissa oli pitkään heikko immateriaalioikeudellinen suoja. Vasta kun yhdysvaltalaiset kirjailijat, säveltäjät ja keksijät rupesivat vaatimaan suojaa ulkomaalaisten hyväksikäyttöä vastaan, maassa ruvettiin kehittämään muita teollisuusmaita muistuttavaa ja kansainvälisten konventioiden minimivaatimukset täyttävää suojajärjestelmää. Keksintöjen suoja ja tekijänoikeussuoja perustuvat perustuslakiin ja toimivalta on liittovaltiolla. Tavaramerkkisuoja perustuu suurelta osin edelleen osavaltioiden lainsäädäntöön. Kansainväliset sopimukset, EU:n sisäinen harmonisointi ja kansallinen sääntely EU:n tavoitteena on luoda toimivat sisämarkkinat ja mahdollistaa tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääomien vapaa liikkuvuus alueellaan. Päämäärään pyritään myös lainsäädännön keinoin eli säätämällä jäsenvaltioissa suoraan sovellettavia asetuksia ja kansallista lainsäädäntöä harmonisoivia direktiivejä. Erisisältöiset kansalliset immateriaalioikeuslait saattavat haitata vapaata liikkuvuutta ja olla siten ristiriidassa EU:n tavoitteiden kanssa. Sisämarkkinoiden toimivuutta on pyritty turvaamaan toisaalta asetuksilla, joilla luodaan koko yhteisön kattava suojajärjestelmä ja direktiiveillä, jotka harmonisoivat kansallista lainsäädäntöä. Tästä huolimatta sääntely on yhä lähtökohtaisesti kansallista. EU:n sisäinen integraatio ja harmonisointi saattavat olla ristiriidassa kansainvälisten sopimusten periaatteiden kanssa. EU:n sisäinen sääntely saattaa suosia EU:n jäsenmaita tavalla, joka ei ole yleissopimuksissa noudatetun kansallisen kohtelun ja suosituimmuusperiaatteiden mukaista. Immateriaalioikeudet Suomessa Suomi liittyi Pariisin yleissopimukseen vuonna 1921 ja Bernin yleissopimukseen vuonna Suomi on liittynyt PCT:hen vuonna 1980 ja EPC:hen vuonna Suomi on ollut WTO:n jäsen sen perustamisesta lähtien ja on näin ollen myös TRIPS-sopimus sitoo meitä. EU-jäsenyyden myötä myös immateriaalioikeuksia koskevat EU:n direktiivit ja asetukset ovat vaikuttaneet kansalliseen sääntelyymme. Direktiivit tulee erikseen implementoida kansalliseen lainsäädäntöön, kun taas asetukset velvoittavat suoraan jo sellaisenaan. Immateriaalioikeudellista lainsäädäntöämme on uudistettu direktiivien myötä. Suomen kansallinen lainsäädäntö on muokkautunut suurilta osin kansainvälisten konventioiden ja EUoikeuden vaikuttamana. Oikeuslähteiden kirjo ja osittainen päällekkäisyys saattaa luoda ongelmatilanteita. Suomi on esimerkiksi sitoutunut TRIPSin velvoitteisiin niin suoran WTO- kuin EUjäsenyytensä kautta. Immateriaalioikeuttamme sääntelevät seuraavat lähteet:

6 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa Kansallinen lainsäädäntö (mm. patentti-, tavaramerkki-, hyödyllisyysmalli-, mallioikeus-, tekijänoikeus- ja toiminimilaki) - EU-säädökset (direktiivit ja asetukset) - Kansainväliset sopimukset (mm. Pariisin ja Bernin konventiot, PCT, EPC, TRIPS) Tuomioistuimet soveltavat kansallisia lakejamme sekä EU:n asetuksia suoraan. Monet oikeuslähteet vaikuttavat immateriaalioikeuksiin epäsuorasti, ts. velvoittavat lainsäätäjää säätämään lakeja, jotka noudattavat sopimuksien määräyksiä. FLASH 1 (ranskalaiset viivat) Tilanne ennen 1700-lukua: Kaikki saivat hyödyntää toistensa keksintöjä ja kopioida kirjoituksia. Immateriaalioikeuksia ei säännelty, lukuun ottamatta poikkeuksellista edelläkävijää Venetsiaa, joka vilkkaan kaupankäynnin takia oli muillakin oikeudenaloilla aikaansa edellä Tekniikan kehitys, teollistuminen ja kaupan kansainvälistyminen loivat tarvetta immateriaalioikeuksien sääntelylle. Kirjapainotaito keksittiin, ja tekstien ja muiden keksintöjen koneellinen kopiointi tuli mahdolliseksi. Keksintöjä luotiin nopeaan tahtiin ja niitä haluttiin hyödyntää myös kaupallisesti. Sääntely oli aluksi kansallista ja vaihteli huomattavasti eri puolilla maailmaa. Englanti ja Ranska olivat edelläkävijöitä immateriaalioikeudellisen suojan luomisessa Pariisin (teollisoikeudet) ja Bernin konventiot (tekijänoikeudet) solmittiin 1800-luvun lopulla. Konventiot asettivat immateriaalioikeuksien sääntelylle sisällölliset minimivaatimukset, jotka takasivat määrätyn vähimmäissuojan jokaisessa jäsenmaassa. Bernin konventio asetti Pariisin konventiota tiukempia vähimmäissuojaa koskevia vaatimuksia, joten erityisesti tekijänoikeuden kohdalla kansainvälinen yhteistyö johti kansallisten lakien yhdenmukaistamiseen. Molemmat perustuivat myös kansallisen kohtelun periaatteelle, eli jäsenmaan omille kansalaisille annettu kohtelu tuli antaa myös muiden jäsenmaiden kansalaisille. Jatkuvan uudistuksen periaatteen mukaisesti konventioita uudistettiin tekniikan kehityksen luomien tarpeiden myötä. Immateriaalioikeuksien merkitys ja arvo nousivat huomattavasti 1900-luvun aikana Patenttien hakumenettelyä yhdenmukaistettiin 1970-luvulla solmimalla patenttiyhteistyösopimus (PCT) ja Euroopan patenttisopimus (EPC). PCT tuli voimaan vuonna 1978 ja EPC vuonna Jälkimmäinen yhdenmukaisti hakumenettelyn lisäksi myös materiaalista patenttioikeutta. Suomi liittyi PCT:hen vuonna 1980 ja EPC:hen vuonna ja 1970-luvulla immateriaalioikeudellista lainsäädäntöä valmisteltiin yhteisesti eri Pohjoismaiden kesken, ja esim. tekijänoikeus- ja patenttilait olivat vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta samansisältöisiä. Myös EU:n alueella tapahtui asetusten ja direktiivien johdosta kansallisten lainsäädäntöjen harmonisointia 1980-luvulta lähtien Suomi liittyi sekä EU:n että WTO:n jäseneksi vuonna Maailman kauppajärjestö WTO:n perustamisen (1995) ja TRIPS-sopimuksen myötä immateriaalioikeudet liitettiin osaksi kansainvälistä kauppapolitiikkaa. Se oli suuri tunnustus niiden merkitykselle, mutta varsinkin länsi- ja kehitysmaiden

7 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa erilaisten taloudellisten tilanteiden ja maiden immateriaalioikeudellisen sääntelyn eroista johtuen yhteisten ehtojen sisällöstä on ollut vaikea sopia. Kehitysmaiden taloudellisen kehityksen kannalta immateriaalioikeuksien vähäinen suojataso saattaa olla tarkoituksenmukaisinta, kun taas immateriaalioikeuksia omistavien länsimaiden edun mukaista on korkeatasoinen ja kattava suojajärjestelmä luvulle tultaessa: Länsi- ja kehitysmaiden erilaisten immateriaalioikeuksien ja suojatasojen tarve on korostunut. Länsimaat ovat esim. haluttomia antamaan patentoituja lääkkeitään korvauksetta kehitysmaiden markkinoille. Kehitysmaat haluaisivat suojata vanhaa kulttuuriperintöään luomalla sille uutta suojaa. Eroista huolimatta kansainvälinen yhteistyö jatkaa syvenemistään. EU:n sisällä jatkuu yritys harmonisoida jäsenmaiden kansallista immateriaalioikeutta. Vaikka esim. yhteisöpatenttia ei yrityksistä huolimatta ole saatu voimaan, harmonisointia on kuitenkin tapahtunut ja useita tärkeitä asetuksia ja direktiivejä on annettu. Suomen kansallinen lainsäädäntö muovautuu pitkälti EUdirektiivien ja -asetusten mukaan. Immateriaalioikeudellisen lainsäädäntömme perusta löytyy kuitenkin yhä Pariisin ja Bernin konventioista. Ongelmakohtia: - Länsi- ja kehitysmailla on erilaiset intressit immateriaalioikeuksien ja niiden suojatasojen suhteen - Vastakkainasettelu: yksinoikeuden suoja kilpailua haittaava monopoliasema - EU:n sisäinen integraatio sopii huonosti yhteen vapaan maailmankaupan, kansallisen kohtelu ja suosituimmuusperiaatteiden kanssa - EU:n vapaan liikkuvuuden periaate ja kansalliset yksinoikeudet ovat ristiriidassa Testaa taitosi: 1. Jo antiikin Kreikassa immateriaalioikeuksille myönnettiin suojaa (oikein/väärin) Oikea vastaus: Immateriaalioikeuden synnystä voidaan puhua aikaisintaan 1400-luvun Venetsiassa. 2. Immateriaalioikeuden kehitys on ollut sidoksissa teollistumiseen ja kaupankäynnin kansainvälistymiseen (oikein/väärin) 3. Pohjoismaat olivat 1700-luvulla immateriaalioikeuden suhteen edelläkävijöitä (oikein/väärin) Oikea vastaus: Varsinkin Englanti ja Ranska (ensimmäisten joukossa teollistuneet maat) loivat ensimmäisinä kansallista immateriaalioikeuslainsäädäntöä 4. Teollisoikeuksiin kuuluvat mm. patentti ja tavaramerkki (oikein/väärin) 5. Pariisin ja Bernin konventiot ovat YK:n alajärjestön WIPO:n hallinnoimia sopimuksia (oikein/väärin) 6. WTO:n jäseneksi ei voi liittyä, mikäli ei samalla sitoudu TRIPS-sopimukseen ja sen myötä Pariisin ja Bernin konventioiden sisältöön (oikein/väärin) 7. Kansallinen kohtelu tarkoittaa, että muiden jäsenmaiden kansalaisille tulee antaa sama kohtelu kuin valtion omille kansalaisille (oikein/väärin) 8. Kaikkien kehitysmaiden tulee täyttää TRIPS-sopimuksen ehdot samassa ajassa kuin länsimaiden (oikein/väärin) Oikea vastaus: Kehitysmaille on annettu muita jäsenmaita pidempi täytäntöönpanoaika (4 vuotta pidempi). Vähiten kehittyneille maille se on vielä muita kehitysmaita pidempi (10 vuotta tavallista määräaikaa pidempi). Poikkeukset eivät kuitenkaan koske artikloja 3 (kansallinen kohtelu), 4 (suosituimmuusperiaate) ja 5. OSA II ERI IMMATERIAALIOIKEUKSIEN ESITTELY

8 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa FLASH 2 Kolme kaverusta ovat korkean polttoainehinnan innostamina tehneet keksinnön, jota he haluaisivat hyödyntää kaupallisesti. Kyseessä on kahdenistuttava auto, joka toimii suolaliuoksella. Auton tekniikka toimii tietokoneohjelman avulla ja sen toiminnasta on tehty käyttöohjeet. Auto on myös kauko-ohjattava. Yksi kaveruksista on muotoilun ystävä, ja keksintö onkin saanut huomiota herättävän ja ennen näkemättömän ulkomuodon. Ystävykset ovat erittäin lahjakkaita tekniikan opiskelijoita, mutta valitettavasti juridiikan tuntemus ei ole heidän vahvimpia puolia. He yrittävät pohtia, mitä suojaa keksinnölle voisi hakea, jotta he uskaltaisivat julkistaa sen ja aloittaa myynnin ilman, että joku kopioisi sitä heiltä. He ovat miettineet aktiivista markkinointikampanjaa, joka saisi ihmiset kiinnostuneiksi uudesta keksinnöstä. Yksi kaveruksista on kuullut, että keksinnön suojaaminen olisi helpompaa yrityksen avulla. Mitä immateriaalioikeuksia luulet, että keksintöön ja sen hyödyntämiseen voisi liittyä? Vastaus: Keksinnölle tai sen osalle voi edellytysten täyttyessä hakea patenttia tai hyödyllisyysmallia. Auton erikoiselle ulkomuodolle voisi mahdollisesti hakea mallioikeutta. Tietokoneohjelman käyttöohjetta ja varsinaista tietokoneohjelmaa suojaa tekijänoikeus jo ilman erillistä hakemusta. Teollisoikeuksista patentille, hyödyllisyysmallille ja mallioikeudelle tulee hakea suojaa PRH:lta. Sekä tavaramerkki että toiminimi voivat saada suojaa vakiinnuttamisen tai rekisteröinnin kautta, mutta rekisteröinti on suositeltavaa. Ennen kuin he rupeavat hyödyntämään keksintöä kaupallisesti, heidän kannattaisi rekisteröidä toiminimi, jonka ympärillä toimintaa harjoitetaan. Mikäli he haluavat lisätä keksinnön näkyvyyttä, he voisivat hakea verkkotunnusta. Patentti Patentti voidaan hakemuksesta myöntää keksinnölle, joka on uusi, keksinnöllinen (eroaa olennaisesti aikaisemmista keksinnöistä eikä ole ilman muuta selvää keskitason ammattimiehelle) ja jota voidaan käyttää teollisesti (teollinen toistettavuus). PRH tutkii viran puolesta, että keksintö täyttää patentoitavuuden edellytykset. Uutuusvaatimus edellyttää, että keksintö ei ole tullut julkiseksi missään maassa eikä missään muodossa. Käytännössä viranomaisten on kuitenkin mahdoton tarkistaa kaikkien maiden rekistereitä tutkiessaan keksinnön uutuutta. Oman keksinnön julkistaminen (esim. messuilla tai lehdissä) ennen patentin hakua saattaa olla esteenä patentin myöntämiselle. Patentin myöntäminen edellyttää siis, että kyseessä on uutuuden vaatimuksen täyttävä konkreettinen keksintö, jolla ratkaistaan jokin tekninen ongelma ja jota voidaan valmistaa ja käyttää teollisesti. Keksintö voi olla itsenäinen esine, sen osa tai esim. valmistusmenetelmä. Laissa ei ole keksinnön määritelmää, mutta siinä sanotaan mikä ei ole keksintö. Keksinnöksi ei katsota esim. ideaa, löytöä, taiteellista luomusta, tieteellistä teoriaa taikka kasvi- tai eläinlajiketta. Patentti antaa haltijalleen yksinoikeuden määrätä keksintönsä ammattimaisesta hyödyntämisestä määrätyn ajan. Suomessa myönnetty patentti voidaan pitää voimassa 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Patenttijärjestelmää kuvaa vastavuoroisuus, jonka mukaan yksinoikeuden saaminen edellyttää keksinnön julkistamista. Patenttihakemus tulee julkiseksi kaikelle kansalle viimeistään 18 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Myönnetty patentti sisältää kielto-oikeuden, eli kukaan muu ei saa ammattimaisesti hyödyntää patenttia ilman patentinhaltijan lupaa. Patentti voidaan myydä tai siihen voidaan myöntää käyttöoikeus. Kilpailijan on vaihtoehtoisesti tyydyttävä vanhoihin ratkaisuihin tai kehitettävä uusia, edistyksellisempiä ratkaisuja. Tällä tavoin patenttijärjestelmä on innovatiivisuuteen kannustava.

9 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa Toisaalta, se voi uusien keksintöjen puuttuessa luoda markkinoiden tehokkuutta haittaavan monopoliasetelman. Teollistuneiden maiden patenttijärjestelmät ovat nykyään hyvin samanlaisia. - Patentin kohde on keksintö - Patentti on yksinoikeus, joka sisältää kielto-oikeuden - Patentoitavuuden vaatimukset: uusi, keksinnöllisyys, teollinen toistettavuus - PRH tutkii tarkasti patentoitavuuden edellytykset ennen patentin myöntämistä - Patentti on kansallinen, eli voimassa vain niissä maissa joissa se on myönnetty - Patentti voi olla voimassa enintään 20 vuotta hakemuksen teosta Hyödyllisyysmalli Hyödyllisyysmalli voidaan myöntää hakemuksesta keksijälle tai sille, jolle hän on oikeutensa siirtänyt. Kuten patenttikin hyödyllisyysmalli antaa oikeuden määräajan kieltää muita ammattimaisesti hyödyntämästä keksintöä, mutta hyödyllisyysmalli on monin tavoin patenttia ns. kevyempi vaihtoehto. Hyödyllisyysmallin hakeminen ja ylläpito on halvempaa ja suojan saaminen onnistuu patenttia nopeammin. Hyödyllisyysmallin uutuudenvaatimus on sama kuin patentin, mutta sen keksinnöllisyyskynnys on alhaisempi. PRH tutkii viranpuolesta ainoastaan hakemuksen muodolliset edellytykset. Sen sijaan se ei tutki keksinnön uutuutta eikä keksinnöllisyyttä. Tästä syystä hyödyllisyysmallioikeus voidaan myöntää huomattavasti patenttia nopeammin. Hyödyllisyysmallin suoja-aika on kuitenkin patentin suoja-aikaa lyhyempi eikä sillä voida suojata menetelmää tai kemiallista yhdistelmää. Hyödyllisyysmallilla voidaan suojata sekä pienempi keksintö, joka ei täytä patentin edellyttämää keksinnöllisyyden vaatimusta että patentoitavuuden edellytykset täyttävä keksintö. Varsinkin nopeasti muuttuvilla aloilla hyödyllisyysmallin tarjoama nopea ja yksinkertainen suoja saattaa olla patenttia parempi vaihtoehto. Hyödyllisyysmallioikeus on voimassa neljä vuotta, jonka jälkeen se voidaan uudistaa kerran neljäksi vuodeksi ja kerran kahdeksi vuodeksi (enintään voimassa kymmenen vuotta). - Hyödyllisyysmallioikeuden kohde on keksintö - Se antaa patentin tavoin yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen käyttöön - Hyödyllisyysmallioikeuden saaminen edellyttää rekisteröintiä - Hyödyllisyysmalli on patenttia kevyempi vaihtoehto sen alhaisemman keksinnöllisyysvaatimuksen, halvemmuuden, nopeamman hakumenettelyn ja lyhyemmän suoja-ajan takia - Kirjallinen hakemus rekisteröinti (ei tutkita edellytyksiä) - Hyödyllisyysmallisuoja on voimassa 4 vuotta, jonka jälkeen se voidaan uudistaa (enintään voimassa 10 v.) Mallioikeus Mallioikeuden kohteena on tuotteen tai sen osan ulkomuoto. Tuotteella tarkoitetaan teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita. Tuotteen tulee olla konkreettinen esine, joten esim. sisustus- tai puutarhasuunnitelma ei voi saada mallisuojaa. Tuote voi olla moniosainen. Mallioikeus on tärkeä aloilla, joissa tuotteen muodolla saavutetaan etuja kilpailijoihin nähden, esim. muoto tuottaa etuja

10 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa tuotteen käytössä tai tuotteen ulkomuoto esteettisistä tai muista syistä vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen. Yksinoikeus edellyttää mallin rekisteröintiä PRH:ssa. Rekisteröinti puolestaan edellyttää, että malli on uusi ja yksilöllinen. Uutuusvaatimus ei ole yhtä absoluuttinen kuin esim. patentin kohdalla. Mallin ei katsota tulleen julkiseksi, jos se on tullut tunnetuksi 12 kk ennen mallin hakemispäivää (tämä ns. armonaika mahdollistaa esim. mallin kaupallisen menekin testaamisen ennen sen rekisteröintiä). Malli on yksilöllinen, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa aikaisemmasta mallista. Tavanomaiset ruudut tai raidat, taikka epämääräiset muodot kuten nesteet eivät ole rekisteröitävissä. Mallioikeus ei ulotu tekniseen ratkaisuun eikä sen kohteena myöskään voi olla tietokoneohjelma. Mallioikeus antaa haltijalleen yksinoikeuden mallin ammattimaiseen käyttöön. Mallioikeuden rekisteröinti on voimassa viisi vuotta hakemispäivästä lukien. Se voidaan hakemuksesta uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan, eli mallioikeus voi olla voimassa enintään 25 vuotta. - Mallioikeuden kohde on tuotteen ulkomuoto - Suojan saaminen edellyttää rekisteröintiä - Rekisteröinti edellyttää, että malli on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen - Mallioikeussuoja on voimassa 5 vuotta hakemuspäivästä, mutta se voidaan uudistaa neljästi (enintään voimassa 25 v.) Tekijänoikeus Tekijänoikeus sisältää monin kohdin muista immateriaalioikeuksista eroavia piirteitä. Tekijänoikeutta ei tarvitse rekisteröidä, vaan se syntyy, kun teos on luotu. Tekijänoikeus suojaa kirjallisia ja taiteellisia teoksia, esim. kirjoja, artikkeleita, sävellyksiä, maalauksia, tietokoneohjelmia. Tekijänoikeuslain 1 :ssä on esimerkkiluettelo tavallisimmista teostyypeistä. Tekijänoikeus suojaa teoksen muotoa, ei sen sisältöä tai teemaa. Ideat eivät saa suojaa. Tietokoneohjelmien pääasialliseksi suojamuodoksi on vakiintunut tekijänoikeus, vaikka patenttisuojan merkitys on kasvanut. Yrityksistä huolimatta ohjelmistopatenttidirektiiviä ei ole saatu hyväksyttyä EU:n sisällä. Suojan saaminen edellyttää, että kyseessä on itsenäinen ja omaperäinen teos eli teoskynnys ylittyy. Itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimus saattaa vaihdella teostyypeittäin. Kirjallisten teosten kohdalla kynnys ylittyy melko helposti, kun taas taidekäsityön (esim. huonekalujen) kohdalla omaperäisyydeltä vaaditaan melko paljon. Tekijänoikeus kuuluu teoksen luojalle. Luojia saattaa olla useitakin, kunhan kaikkien heidän panoksensa on itsenäinen ja omaperäinen. Vain luonnollinen henkilö voi olla teoksen luoja. Tekijänoikeus voidaan kuitenkin melko vapaasti siirtää. Oikeushenkilöllä on siten vain siirtyneitä oikeuksia. Työsuhteessa luodun teoksen tekijänoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti työntekijälle. Poikkeuksena tästä muodostaa tietokoneohjelmat, joiden tekijänoikeus kuuluu lain mukaan työnantajalle.

11 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa Tekijänoikeus käsittää niin taloudellisia kuin moraalisia oikeuksia. Taloudellisia oikeuksia ovat oikeus valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa se yleisön saataville. Moraalisia oikeuksia ovat isyysoikeus ja respektioikeus. Oikeus valmistaa teoksesta kappaleita tarkoittaa sitä, että tekijän suostumus tarvitaan aina kun teos siirretään alustalta toiselle kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi ja millä keinolla tahansa. Yleisön saataviin saattamista ovat teoksen välittäminen, teoksen esittäminen julkisesti, teoksen kappaleiden levittäminen ja teoksen näyttäminen julkisesti. Teoksen välittäminen voi tapahtua johtimitse tai johtimitta. Myös sellainen toiminta, jossa yleisö voi itse valita katselu- tai kuunteluajan (on demand), on tekijänoikeuslaissa tarkoitettua välittämistä. Kaikki teoksen taloudellisesti merkitykselliset käyttötavat edellyttävät tekijänoikeuden haltijan suostumuksen. Isyysoikeuden kunnioittaminen edellyttää, että tekijän nimi on ilmoitettava siten kuin hyvä tapa vaatii, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos saatetaan yleisön saataviin. Teosta ei myöskään saa muuttaa tai saattaa yleisön saataviin siten tai sellaisissa olosuhteissa, että se loukkaa tekijän arvoa tai omalaatuisuutta. Tekijänoikeutta on rajoitettu monella tavalla käyttäjien eduksi. Rajoitukset voidaan jakaa kolmeen osaan: - vapaa käyttöoikeus - pakkolisenssijärjestelmä ja - sopimuslisenssijärjestelmä. Vapaa käyttöoikeus tarkoittaa, että kuka tahansa saa hyödyntää teosta lupaa kysymättä ja korvausta maksamatta. Tärkein hyväksikäyttöoikeus on oikeus valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä varten. Toinen hyvin tärkeä oikeus on oikeus siteerata. Sen perusteella on mahdollista ottaa toisen julkistetusta teoksesta lainauksia hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Pakkolisenssijärjestelmä mahdollistaa sen, että teosta voidaan käyttää ilman tekijän suostumusta, mutta käytöstä täytyy maksaa korvausta. Kaapelilähetystoiminta on esimerkiksi järjestetty osittain pakkolisenssiin perustuen. Hyvitystä kopioinnista yksityiseen käyttöön ei koske matkapuhelimia tai tietokoneita. Sopimuslisenssijärjestelmä on syntynyt tilanteessa, jossa teosten massakäyttö lisääntyi, kuten esimerkiksi radio- ja televisiotoiminta. Sopimuslisenssijärjestelmässä teosten käyttäjä solmii sopimuksen opetusministeriön hyväksymän järjestön kanssa, joka edustaa lukuisia suomalaisia tekijänoikeudenhaltijoita. Järjestön myöntämä lupa kattaa myös sellaisten tekijöiden teokset, joita järjestö ei edusta. Käytännössä järjestö ottaa vastuulleen korvauksen maksamisen tekijöille niissä tapauksissa, joissa järjestön ulkopuoliset tulevat sitä vaatimaan. Tekijällä on oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle, lukuun ottamatta rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuotteita. Korvausta voidaan vaatia ainoastaan kolmen edellisen kalenterivuoden aikana tapahtuneesta lainaamisesta. Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole, jos lainaaminen tapahtuu tutkimusta tai opetustoimintaa palvelevasta kirjastosta. Tekijänoikeus on voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Mikäli tekijä ei ole tiedossa, lasketaan määräaika siitä kun teos on luotu. Tekijänoikeuslaissa on säännöksiä myös lähioikeuksista, jotka ovat läheistä sukua tekijänoikeuksille. Lähioikeudet suojaavat suurelta osalta eri toimijoiden taloudellisia panostuksia. Lähioikeuksien suojaaika on lyhyempi kuin varsinaisen tekijänoikeuden. Lähioikeuksia ovat muun muassa:

12 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa esittävän taiteilijan suoja; - äänitteen tuottajan suoja; - elokuvatuottajan suoja; - luettelo- ja tietokantasuoja; - valokuvaajan suoja. Esittävä taiteilija saa määrätä esityksensä taltioinnista ja taltioinnin kopioimisesta laitteelta toiselle. Äänite- ja elokuvatuottaja saavat määrätä taltioidun esityksen kopioinnista ja levittämisestä. Yksinoikeuden kesto on 50 vuotta julkaisemisesta. Luettelon, taulukon, ohjelman yms. valmistajan suojan (49 1 mom. 1 kohta) edellytyksenä on, että luetteloon tai taulukkoon on yhdisteltynä suuri määrä tietoja. Luettelolla tarkoitetaan esim. myyntiluetteloita ja osoitekalentereita, taulukolla esim. aikatauluja ja ohjelmilla esim. radio- ja teatteriohjelmia. Tietokantojen suoja (49 1 mom. 2 kohta) perustuu EU:n tietokantadirektiiviin. Suojan kohteena on tietokanta, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta. Panostus voi muodostua rahoituksesta tai ajan ja vaivannäön käytöstä. Luettelo- ja tietokantasuoja perustuvat varsinaisesta tekijänoikeudesta poiketen niihin uhrattuun työmäärään tai taloudelliseen panokseen. Suoja voi tekijänoikeudesta poiketen syntyä myös juridiselle henkilölle. Luettelo- ja tietokantasuoja ovat voimassa, kunnes 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona työ valmistui tai ensimmäisen kerran saatettiin yleisön saataviin, mikäli yleisön saataville saattaminen on tapahtunut aikaisemmin. Teoskynnyksen ylittävät valokuvat saavat tekijänoikeussuojaa. Kaikkia valokuvia koskee valokuvaajan oikeus eli kuvaajalla, olipa hän kuka tahansa, on oikeus määrätä ottamastaan valokuvasta. Tämän mukaisesti valokuvan kopiointiin ja näyttämiseen julkisesti tarvitaan kuvaajan lupa. Valokuvaajan oikeus ulottuu kuvan aiheeseen. Kuvan käyttämistä saattaa kuitenkin rajoittaa sen aihe. Mikäli kuvan kohde on tekijänoikeudellisesti suojattu (esim. maalaus tai veistos), tarvitaan käyttämiseen lupa. Myös muu lainsäädäntö (esim. yksityisyyden suoja) saattaa rajoittaa kuvan käyttämistä. Oikeus valokuvaan on voimassa kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. - Tekijänoikeus suojaa kirjallisia ja taiteellisia teoksia - Tekijänoikeus syntyy automaattisesti kun teos on luotu - Tekijänoikeus edellyttää teokselta itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä (teoskynnys) - Vain konkreettinen teos saa suojaa, ei sen sisältö tai teema - Vain luonnollinen henkilö voi olla teoksen luoja - Tekijänoikeus käsittää taloudellisia ja moraalisia oikeuksia - Tekijänoikeus on pääsääntöisesti voimassa teoksen luomisesta siihen saakka, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta - Lähioikeudet ovat läheistä sukua tekijänoikeudelle, ja niistä on erilliset säännökset tekijänoikeuslaissa Tavaramerkki

13 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa Jokainen palvelu tai tuote tarvitsee nimen, jolla se markkinoilla tunnistetaan. Tavaramerkki on erityinen tunnusmerkki, jonka ensisijaisena tehtävänä on tuotteen tai palvelun yksilöiminen ja erottaminen muista tarjolla olevista tavaroista ja palveluista. Se voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti, esim. sana, kirjain, numero tai niiden yhdistelmä. Tavaramerkki voi myös olla äänimerkki tai iskulause. Tavaramerkki saattaa olla sama kuin yrityksen tai sen omistajan nimi. Tavaramerkiltä vaadittava tärkein ominaisuus on, että se on erottamiskykyinen. Tavaramerkki ei myöskään saa olla sekoitettavissa toisen tavaramerkkiin tai toiminimeen. Tavaramerkki ei saa loukata toisen tekijänoikeutta, se ei saa olla hyvän tavan vastainen eikä harhaanjohtava. Tavaramerkit ovat sekoitettavissa vain, mikäli ne tarkoittavat samankaltaisia tavaroita tai tuotteita. Tavaramerkki on erityisen tärkeä kulutustuotteissa. Erottamisfunktiosta voidaan johtaa monta siihen liittyvää tehtävää. Tavaramerkillä on laatutehtävä eli samalla merkillä varustetut tuotteet ovat lähtökohtaisesti samanlaatuisia. Sillä on myös kilpailutehtävä, koska tavaramerkin perusteella ostaja voi erotella tuotteet ja muodostaa preferenssejä eri tuotteiden välillä. Tavaramerkki auttaa ostajaa valitsemaan sellaisen tuotteen, johon hän on aikaisemmin ollut tyytyväinen. Tavaramerkki auttaa myös tuotteen markkinoinnissa eli sillä on markkinointitehtävä. Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada rekisteröimisen tai vakiinnuttamisen kautta. Kun tavaramerkki on sen käytön tuloksena tullut riittävän tunnetuksi omalla alallaan, se on vakiintunut ja saa suojaa. Vakiinnuttamisella saatu suoja on kuitenkin työläämpi ja epävarmempi kuin rekisteröinnin antama suoja, koska vakiinnuttaminen tulee voida näyttää toteen. Tavaramerkin rekisteröinti on voimassa kymmenen vuotta siitä, kun hakemus on tehty. Se voidaan toistuvasti uudistaa kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. - Tavaramerkki on erityinen tunnusmerkki, jota voidaan esittää graafisesti (esim. kirjain, sana, numero, äänimerkki) - Sen ensisijaisena tehtävänä on erottaa tuote tai palvelu muista tuotteista tai palveluista - Tavaramerkin erottamistehtävästä voidaan johtaa myös laatu-, kilpailu- ja markkinointitehtävä - Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada rekisteröinnin tai vakiinnuttamisen avulla - Tavaramerkin rekisteröinti on voimassa 10 vuotta hakemuksen tekemisestä, mutta se voidaan uudistaa kymmeneksi vuodeksi kerrallaan vaikka ikuisesti Toiminimi Toiminimi on elinkeinonharjoittajan toiminnassaan käyttämä nimi. Sen tehtävänä on yksilöidä haltijansa yritys ja erottaa se muista yrityksistä. Toiminimestä tulee ilmetä yritysmuoto eli onko kyseessä avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö vai muu yritysmuoto. Toiminimen funktiot muistuttavat monilta osin tavaramerkin funktioita. Toiminimi voidaan saada niin vakiinnuttamisen kautta kuin rekisteröimällä se. Rekisteröintiin perustuva yksinoikeus on voimassa koko maassa, mutta vakiinnuttaminen tuottaa yksinoikeuden vain sillä alueella, jolla toiminimi on vakiintunut. Vakiinnuttamisen kohdalla toiminimi on tullut yleisesti tunnetuksi niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu. Toiminimen rekisteröinti edellyttää, että rekisteröintiä pyytää elinkeinonharjoittaja, ehdotettu nimi täyttää muotonsa ja rakenteensa puolesta lain vaatimukset ja että toiminimi täyttää rekisteröitävyyden yleiset edellytykset. Toiminimen on oltava yksilöivä, se ei saa olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen eikä omiaan johtamaan yleisöä harhaan.

14 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa Toiminimi ei ole yksilöivä, mikäli se ainoastaan ilmaisee yrityksen tarjoaman tavaran (Sokeri Oy) tai yleisesti käytetyn paikannimen (Töölö Ky). Kahdesta tai useammasta yleiskielen sanasta voi kuitenkin muodostua yksilöivä toiminimi (Suomen Sokeri Oy). Toiminimi, joka antaa yritysmuodosta, yrityksen toiminnasta tai yrityksen tuotteista väärän kuvan on harhaanjohtava. Toiminimi Laadukas lakipalvelu Oy on harhaanjohtava, mikäli palvelua tarjoaa juridiikasta kiinnostunut insinööri. Se ei myöskään muotonsa puolesta täytä rekisteröinnin edellytyksiä, mikäli kyseessä on tosiasiassa kommandiittiyhtiö eli Ky. Rekisteröinti edellyttää myös, että ei ole rekisteröintiestettä. Toiminimi ei esimerkiksi saa olla jonkun muun harvinainen sukunimi eikä sekoitettavissa jonkun muun toiminimeen tai tavaramerkkiin. Rekisteröintiesteet väistyvät kuitenkin asianomaisen suostumuksella. Rekisterin selkeys edellyttää, että toiminimi erottuu selvästi jo rekisterissä olevista toiminimistä. Kaupparekisteri (PRH:n osasto) tutkii toiminimen edellytykset ennen rekisteröintiä. Rekisteröity toiminimi on voimassa siihen saakka, kunnes rekisteriin ilmoitetaan, että elinkeinotoiminta lopetetaan ja yritys poistetaan rekisteristä. Mikäli elinkeinonharjoittaja harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä, on kyseessä aputoiminimi. Aputoiminimen käyttö on mahdollista vain määrättyjen yritysmuotojen kohdalla (esim. osakeyhtiö ja osuuskunta). Aputoiminimi voi saada suojaa joko vakiinnuttamisen tai rekisteröinnin kautta. Suoja vastaa varsinaisen toiminimen suojaa. Elinkeinonharjoittaja voi käyttää myös toissijaista tunnusta. Se on usein varsinaisen toiminimen lyhennys tai muu muunnos kuten Stocka (Stockmann) tai Mäkkäri (McDonalds). Toissijainen tunnus voi olla myös kuviotunnus tai muu visuaalinen tunnus. Toissijaista tunnusta ei voi rekisteröidä, mutta se voi saada suojaa vakiinnuttamisen kautta. Rinnakkaistoiminimellä tarkoitetaan varsinaisen toiminimen toisenkielistä käännöstä (Stora Enso Oyj / Stora Enso Abp). Varsinaisen toiminimen ei tarvitse olla suomen- tai ruotsinkielinen. - Toiminimi on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan - Toiminimellä ja tavaramerkillä on samankaltaiset funktiot - Yksinoikeus toiminimeen voidaan saada joko vakiinnuttamisen tai rekisteröinnin kautta - Toiminimen rekisteröinti edellyttää mm., että toiminimi on yksilöivä, hyvän tavan mukainen, ei ole harhaanjohtava ja erottuu selvästi rekisterissä jo olevista nimistä - Rekisteröinti on voimassa pysyvästi, ts. siihen saakka kunnes rekisteriin ilmoitetaan elinkeinontoiminnan lopettamisesta - Toissijainen tunnus on varsinaisen toiminimen lyhenne tai väännös - Aputoiminimeä voidaan käyttää nimenä osalle yhtiön harjoittamaa toimintaa - Rinnakkaistoiminimi on varsinaisen toiminimen toisenkielinen käännös Verkkotunnukset Verkkotunnuksia käytetään niminä IP-osoitteille, joilla verkkolaitteet operoivat. Verkkotunnus on tavaramerkin ja toiminimen ohella yksi brändin rakennusosa. Internet-tietoverkon verkkotunnusjärjestelmä (DNS) on maailmanlaajuinen hierarkkisesti toisiinsa yhdistettyjen tietokoneiden verkko, jonka ylimpänä tasona on yksi ns. juuri, jota ei ole nimetty. Sen

15 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa alla on ensimmäisen asteen maailmanlaajuisia tunnuksia kuten.com,.net ja.org sekä ensimmäisen asteen maatunnuksia kuten.fi (Suomi),.se (Ruotsi) ja.uk (Iso-Britannia). Kansainvälisen verkkotunnusjärjestelmän hallinta on yhdysvaltalaisella voittoa tuottamattomalla yhtiöllä ICANNilla. Jokaisella sen hyväksymällä rekisteröijällä on mahdollisuus rekisteröidä maailmanlaajuisia tunnuksia. Eri päätteisiä verkkotunnuksia haetaan eri tahoilta. Com-verkkotunnus on vakiinnuttanut asemansa yritysten markkinoinnissa ja on vapaasti haettavissa. Sitä hallinnoi yhdysvaltalainen VeriSign Inc (http://www.verisign.com/). Eu-verkkotunnusten hakeminen on mahdollista joulukuusta 2005 lähtien. Hakuprosessi on jaettu kolmeen vaiheeseen. Yksityishenkilöt voivat hakea eu-verkkotunnusta vasta viimeisessä vaiheessa, joka alkaa huhtikuussa Tunnus on voimassa vuoden ja on uudistettavissa vuodeksi kerrallaan. Fi-verkkotunnusta haetaan Viestintäviraston verkkotunnuspalvelusta. Sitä voi hakea kaikki Suomen säätiö-, yhdistys- tai kaupparekisteriin merkityt yritykset ja yhteisöt sekä suomalaiset julkisen sektorin yhteisöt. Vuoden 2006 maaliskuusta lähtien fi-tunnusta voi hakea myös vähintään 15-vuotias henkilö, jolla on kotikunta Suomessa ja suomalainen henkilötunnus. Fi-verkkotunnukselta ei edellytetä, että se olisi rekisteröity tavaramerkki tai toiminimi. Verkkotunnuksen muodolle on kuitenkin asetettu verkkotunnuslaissa ( /228) ja Viestintäviraston määräyksessä (37 C/2005 M) mainittuja rajoituksia. Koska fi-verkkotunnusten hakemukset tarkistetaan koneellisesti, vain osa kielletyistä rekisteröinneistä pystytään estämään. Fi-verkkotunnus ei saa perustua toisen suojattuun nimeen tai merkkiin eikä se saa olla hyvän tavan vastainen tai yhteisötunnus (esim. oy, ky) taikka maailmanlaajuinen tunnus (esim. org, com). Verkkotunnuksen tulee olla 2-63 merkkiä pitkä ja se voi koostua niin kirjaimista (a-z) kuin numeroistakin (0-9). Syyskuun alusta 2005 lähtien on ollut mahdollista hakea myös kansallisia merkkejä (å, ä, ö) sisältäviä fi-verkkotunnuksia. Kansallisia merkkejä sisältävää verkkotunnusta ei kuitenkaan teknisten rajoitteiden vuoksi suositella ensisijaiseksi verkkotunnukseksi. Verkkotunnus on voimassa kolme vuotta ja se voidaan uusia toistuvasti maksamalla uusimismaksu. Fiverkkotunnuksia on myönnetty (tilanne , https://domain.ficora.fi/fidomain/aca.aspx). - Verkkotunnus mahdollistaa yrityksen näkyvyyden internetissä - On olemassa eri päätteisiä verkkotunnuksia, joita haetaan eri tahoilta - Fi-verkkotunnusta haetaan Viestintäviraston verkkotunnuspalvelusta - Vain Suomessa rekisteröity yritys tai yhteisö voi rekisteröidä fi-verkkotunnuksen - Fi-verkkotunnuksen muodolle on asetettu määrättyjä vaatimuksia - Fi-verkkotunnus on voimassa kolme vuotta, jonka jälkeen sen voi uusia aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan Muut vähemmän käytetyt suojamuodot Integroitujen piirien suoja Integroiduilla piireillä tarkoitetaan virtapiirejä, joissa komponentit ja niiden väliset liitännöt on sijoitettu puolijohdealustalle toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ne ovat olleet keskeisessä asemassa uuden teknologian kehityksessä. Piirejä on lähes kaikissa elektroniikkaa sisältävissä tuotteissa.

16 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa Laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin on ollut voimassa vuodesta Lain merkitys on kuitenkin ennen muuta kauppapoliittinen. Tähän mennessä Suomessa on rekisteröity alle kymmenen piirimallia. Rekisteröintiin sovelletaan ilmoitusmenettelyä eli suojaa haettaessa tutkitaan vain eräiden muodollisten vaatimusten täyttyminen. Piirimallilta vaaditaan omaperäisyyttä, joka on rinnastettavissa tekijänoikeudesta tuttuun teostasovaatimukseen. Omaperäisyyttä ei kuitenkaan tutkita rekisteröintiä haettaessa. Rekisteröinnillä saavutettu yksinoikeus piirimalliin sisältää oikeuden määrätä mallista esim. valmistamalla siitä integroitu piiri tai muu piirimallin kappale, levittämällä sitä yleisölle ja tuomalla sitä maahan yleisölle levitettäväksi. Yksinoikeus on voimassa kymmenen vuotta joko siitä päivästä, jolloin rekisteröintiä haettiin tai siitä, jolloin mallia ensimmäisen kerran levitettiin yleisölle ja sen jälkeen määräajassa rekisteröitiin. Aikaisempi ajankohta on ratkaiseva. - Integroidut piirit ovat virtapiirejä, joissa komponentit ja niiden väliset liitännöt on sijoitettu puolijohdealustalle toiminnalliseksi kokonaisuudeksi - Integroitujen piirien suojasta on annettu laki, mutta sillä on käytännössä vähäistä merkitystä - Piirimallia voi suojata hakemalla sille rekisteröintiä PRH:lta kahden vuoden kuluessa siitä, kun malli on ensi kertaa levitetty yleisölle - Myönnetty yksinoikeus on voimassa 10 vuotta siitä, kun hakemus tehtiin tai piirimalli ensimmäistä kertaa levitettiin yleisölle - Suomessa on alle kymmenen rekisteröityä piirimallia Maantieteelliset alkuperämerkinnät Alkuperämerkintä muistuttaa tyypiltään tavaramerkkiä. Sen tarkoituksena on erottaa määrätyt tuotteet muista tuotteista. Maantieteellinen merkintä yhdistää tuotteen tunnetut ominaisuudet (esim. laatu, maine tai muut ominaisuudet) sen alkuperään. Maantieteellinen merkintä edellyttää, että alkuperällä on merkitystä tuotteen laatuun. Geneerinen nimitys kuvaa tuotetta, vaikka siihen liittyisikin alkuperää osoittava määre (ranskalaiset perunat, wieninleike). Nimitys on muuttunut yleiskielen sanaksi. Maantieteellisiä alkuperänimityksiä suojataan kansainvälisesti (mm. Pariisin konventio ja TRIPS), alueellisesti (EU:n asetukset) ja kansallisesti. Ennen EU:hun liittymistä Suomella ei ollut erillistä maantieteellisiä merkintöjä koskevaa lainsäädäntöä, vaan Pariisin konvention velvollisuudet täytettiin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetulla lailla (katso luku V). Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellistä alkuperää osoittavien nimien suojajärjestelmä on luotu kahdella EU-asetuksella. Tuotteet voidaan suojata joko alkuperänimityksellä (SAN) tai maantieteellisellä merkinnällä (SMM). Lisäksi tuotteelle voidaan antaa erityisluonnetta osoittava todistus (aito perinteinen tuote, APT). Jokaisella jäsenmaalla on oma prosessinsa ja säädöksensä menettelytavoista. Suomessa rekisteröintimenettelyä hallinnoi maa- ja metsätalousministeriön nimisuojatyöryhmä. Tavaramerkkisuojasta poiketen alkuperäsuojausta voi hakea vain useampi tuottaja yhdessä tai tuottajia

17 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa edustava järjestö. Suojattua alkuperänimeä ovat oikeutettuja käyttämään kaikki, joiden tuotteet täyttävät määritellyt ominaisuudet. Suomalaisia tuotteita ei ole suojattu erityisen paljon. Lapin puikula -perunalla on suojattu alkuperänimitys, ja sahti, kalakukko ja karjalanpiirakka ovat saaneet aito perinteinen tuote - suojauksen. Rekisteröintijärjestelmän aktiivisimmat käyttäjät löytyvät Etelä-Euroopan maiden joukosta. - Maantieteellinen merkintä yhdistää tuotteen tunnetut ominaisuudet sen alkuperään - Maantieteellisiä merkintöjä on säännelty sekä kansainvälisesti, alueellisesti että kansallisesti - Maantieteellisen alkuperänimen suoja muistuttaa tyypiltään tavaramerkkiä ja toiminimeä Testaa taitosi: 9. Patentoitavuuden vaatimukset ovat, että keksintö on uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käytettävissä (oikein/väärin) 10. Suomessa myönnetty patentti suojaa keksintöä koko EU:n alueella (oikein/väärin) Oikea vastaus: Lähtökohtaisesti patenttia tulee hakea erikseen jokaisessa maassa, jossa suojaa halutaan. Eurooppapatentti helpottaa hakumenettelyä, mikäli keksinnölle halutaan suojaa monessa Euroopan maassa, mutta käytännössä se koostuu nipusta kansallisia patentteja. Eurooppapatentin hakumenettelystä on säädetty erikseen. 11. Turussa toimivan lähettipalvelun toiminimeksi kelpaa esim. Pohjoismaiden kuljetusliike (oikein/väärin) Oikea vastaus: Toiminimestä tulee aina näkyä yritysmuoto. Koska yrityksen toiminta keskittyy Turun alueelle ja kyseessä on lähettipalvelu, on nimi Pohjoismainen kuljetusliike myös harhaanjohtava. 12. Hyödyllisyysmallioikeus muistuttaa edellytyksiltään ja antamansa suojan suhteen monin tavoin patenttia, mutta sen saaminen ei vaadi yhtä paljon keksinnöllisyyttä, rahaa ja aikaa kuin patentin (oikein/väärin) 13. Mallioikeus suojaa tuotteen ulkomuotoa (oikein/väärin) 14. Mallioikeus voidaan saada joko vakiinnuttamisen tai rekisteröinnin kautta (oikein/väärin) Oikea vastaus: Mallioikeus voidaan saada vain rekisteröinnin avulla. 15. Esimerkki rinnakkaistoiminimestä on Stocka (oikein/väärin) Oikea vastaus: Rinnakkaistoiminimellä tarkoitetaan varsinaisen toiminimen toisenkielistä käännöstä. Stocka on Stockmannin toissijainen tunnus. 16. Tavaramerkin ensisijainen tehtävä on tuotteen erottaminen muista tuotteista, ja siitä voidaan johtaa myös laatu-, kilpailu- ja markkinointitehtävä (oikein/väärin) OSA III YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YKSINOIKEUKSIEN HAKEMINEN Kolme kaverusta päättävät perustaa yrityksen, jonka toiminta perustuu heidän aikaisemmin tekemäänsä keksintöön eli suolaliuoksella toimivaan autoon. Heidän tavoitteenaan on kaupallistaa keksintö ja panostaa keksintöjen tekoon myös tulevaisuudessa. Kaverukset ovat hyödyntäneet PRH:n maksutonta yleisneuvontaa sekä hakuoppaita saadakseen tietoa yrityksen perustamisesta, eri suojamuodoista ja niiden hakumenettelyistä. He ovat kuitenkin kuulleet, että teollisoikeuksia hakiessa on järkevää ottaa yhteyttä alan ammattilaiseen, esimerkiksi patentti- tai tavaramerkkiasiamieheen. Ulkopuolinen asiantuntija-apu on heidän kuulemansa mukaan paikallaan myös suojamuodosta päätettäessä sekä kansainvälistä strategiaa suunniteltaessa. Varmistaakseen parhaimman strategian hyödyntää ja suojata keksintöä ystävykset ottavat yhteyttä immateriaalioikeuksiin erikoistuneeseen lakimieheen. Lakimies tapaa kaverukset ja käy läpi

18 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa hoidettavat asiat ja eri vaihtoehdot. Lakimies korostaa, että immateriaalioikeudet tulee nähdä osana yrityksen varallisuutta ja liiketoimintastrategiaa. Tuumasta toimeen Kaverusten on heti alkajaisiksi syytä rekisteröidä toiminimi, jolla toimintaa harjoitetaan. Jos he haluavat rajoittaa henkilökohtaista vastuutaan, heidän tulee perustaa osakeyhtiö. Riskirahoitusta saadakseen he voivat myös tarjota omistusosuuksia sijoittajille. Kaverusten tulee myös miettiä, mikä suojamuoto on paras suolaliuoksella toimivan auton kunkin osan kohdalla. Mikäli vaihtoehtoja on, on päätettävä niistä sopivin. Toimialan luonne ja tavoitellut markkinat vaikuttavat suojamuotojen valintaan sekä perustettavan yrityksen IPR-strategiaan. Kaikki valitut immateriaalioikeudet on syytä rekisteröidä PRH:ssa. PRH:n myöntämät oikeudet ovat voimassa vain Suomessa, joten suojaa on ulkomailla haettava tarvittaessa kussakin maassa erikseen. Kansainväliset sopimukset ja EU:n yhtenäiset suojamekanismit helpottavat hakumenettelyä. Koska tekijänoikeudet ja teollisoikeudet syntyvät pääosin vain luonnollisille henkilöille, kaverusten tulee huolehtia, että kaikki oikeudet siirretään perustettavalle yhtiölle. Yhtiö voi olla immateriaalioikeuden hakija ja haltija, mutta oikeuden luojaksi on hakemukseen nimettävä luonnollinen henkilö. Kansallinen hakumenettely Rekisteröitävien immateriaalioikeuksien kansalliset hakumenettelyt ovat pääpiirteissään samankaltaiset. Hakemukset tehdään kirjallisesti ja jätetään rekisteröivälle viranomaiselle, joka Suomessa on PRH. Joidenkin suojamuotojen osalta PRH tutkii vain hakemuksen muodolliset edellytykset, toisten kohdalla myös muut edellytykset (esim. uutuus ja keksinnöllisyys) tutkitaan tarkasti. Hakemuksen mahdollisista puutteellisuuksista ilmoitetaan hakijalle, jolla on mahdollisuus täydentää hakemusta annetun ajan kuluessa. Suoja-aika lasketaan hakemuksen tekemispäivästä. PRH:n päätökseen tyytymätön voi valittaa siitä PRH:n valituslautakuntaan ja edelleen KHO:een. Immateriaalioikeuksien loukkaukset käsitellään yleisessä alioikeudessa, teollisoikeudet Helsingin käräjäoikeudessa ja tekijänoikeutta koskevat asiat yleisten oikeuspaikkasäännösten mukaisesti. Verkkotunnusta haetaan Viestintävirastosta. Viestintäviraston päätöksistä voi valittaa ensin Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen KHO:een. IPR-strategian merkitys Yrityksen on alasta riippumatta syytä nähdä immateriaalioikeudet tärkeänä osana yrityksen toimintaa ja varallisuutta ja ottaa ne huomioon yrityksen liiketoimintaa suunniteltaessa. Valitettavan usein yrityksen hallitus ei ole tietoinen yrityksen immateriaalioikeuksiin liittyvistä asioista, vaikka sen päätösvalta yrityksessä on keskeinen. Immateriaalioikeuksia ei tule koteloida erilleen yrityksen muusta toiminnasta. Jokaisella yrityksellä tulisi olla liiketoimintaan kytketty IPR-strategia, joka arvioidaan tasaisin väliajoin. Arvioitsijana on usein hyvä käyttää yrityksen ulkopuolista asiantuntijaa. Strategiassa on otettava huomioon useita asioita. Immateriaalioikeuksien hankkiminen ja säilyminen yrityksessä on varmistettava. Yrityksen toiminnan kannalta on välttämätöntä, että yrityksessä tiedetään tarkasti, mitä immateriaalioikeuksia yritys omistaa ja hallitsee, miten ne on suojattu, mitä oikeuksia se mahdollisesti tarvitsee lisää ja mitkä oikeudet ovat käyneet tarpeettomiksi ja voidaan myydä, miten oikeuksia

19 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa hallinnoidaan jne. Oikeuksien puolustaminen on tärkeä osa niiden hallinnointia. Oikeuksien valvontaan käytettävä rahamäärä on suhteutettava oikeuksista saatavaan hyötyyn. Katso strategiasta: Toiminimi Toiminimen suunnittelu ja rekisteröinti on välttämätön osa yrityksen perustamisprosessia. Toiminimen suunnittelussa tulee ottaa huomioon yrityksen toimiala ja markkinat. Vaikka toiminimi voi saada suojaa myös vakiinnuttamisen kautta, on suositeltavaa rekisteröidä se. Rekisteröintiin perustuva yksinoikeus on voimassa koko maassa ja se on vakiinnuttamista tehokkaampi keino estää sekoitettavien toiminimien ilmestyminen. Toiminimi rekisteröidään ilman eri maksua yhtiön perustamisen eli kaupparekisteri-ilmoituksen yhteydessä PRH:ssa. Sekä toiminimi että mahdollinen aputoiminimi on mainittava yhtiöjärjestyksessä. Aputoiminimi on kansallisesti tehokas tapa suojata toiminnassa käytettävä nimi, sillä aputoiminimeä ei koske uudistamispakko. Jos aputoiminimelle halutaan suojaa myös ulkomailla, on se rekisteröitävä tavaramerkkinä. Toiminimioikeus on kansallista oikeutta, vaikka Pariisin yleissopimuksessa onkin säännökset vähimmäissuojasta, jonka jokaisen jäsenmaan tulee antaa. EU:ssa ei ole yhteisötason toiminimioikeutta eikä sitä koskevaa lainsäädäntöä ole harmonisoitu. Tavaramerkki Tavaramerkki voi saada suojaa vakiinnuttamisen kautta, mutta on suositeltavaa hakea sille rekisteröintiä PRH:lta. Vakiinnuttamissuoja on epävarma ja edellyttää sen haltijalta huomattavan selkeätä ja usein vaivalloisesti saatavilla olevaa näyttöä mahdollisessa loukkaustapauksen oikeudenkäynnissä. Tavaramerkki rekisteröidään niihin tavaramerkkiluokkiin ja niille tuotteille, joissa sitä aiotaan käyttää. Tavaramerkkihakemuksen käsittely kestää PRH:ssa noin vuoden. Mikäli rekisteröintiestettä ei ole, tavaramerkki rekisteröidään ja päätös kuulutetaan Tavaramerkkilehdessä. Kuka tahansa voi tehdä tavaramerkkiä vastaan väitteen kahden kuukauden kuluessa kuuluttamispäivästä. Mikäli väite tehdään, asia käsitellään uudestaan ja aikaisempi päätös voidaan kumota. Mikäli tuotetta on suunniteltu myytävän myös Suomen ulkopuolella, tulee tavaramerkki suojata myös näissä maissa. Yhteisön tavaramerkkijärjestelmä mahdollistaa suojan saamisen yhdellä hakemuksella koko EU:n alueelle. Yhteisön tavaramerkin rekisteröinnistä vastaa sisämarkkinoiden harmonisointivirasto OHIM, joka sijaitsee Espanjan Alicantessa. Kansainvälistä tavaramerkkiä haettaessa voidaan hyödyntää myös Madridin pöytäkirjan mukaista kansainvälistä rekisteröintijärjestelmää. Tavaramerkkihakemuksen tekeminen on melko yksinkertaista. Vaativammissa tilanteissa, kun esimerkiksi on kysymys kansainväliseen käyttöön tarkoitetusta merkistä, on syytä käyttää tavaramerkkiasiamiehen apua. Patentti

20 Pohja-aineisto opetusohjelmaa varten (2007). Saa käyttää vain apuaineistona finruslaw -projektissa Ennen patentin hakemista on suunniteltava tarkoituksenmukaisin suojaamisstrategia keksinnölle. Parasta strategiaa mietittäessä huomiota tulee kiinnittää ensinnäkin toiminnan suunniteltuun laajuuteen (suunnataanko keksintö ensisijaisesti kotimaan markkinoille vai myös ulkomaille). Mikäli suunnitelmissa on valloittaa maailmanlaajuiset markkinat, se edellyttää taloudellisia resursseja, koska patentin hakeminen ja ylläpitäminen useassa maassa on kallista. Mikäli tavoitteena on markkinoida tuotetta ensisijaisesti Suomessa, on halvempaa ja yksinkertaisempaa hakea patenttia ainoastaan täällä. Myös markkinoiden luonne on syytä huomioida. Mikäli kyseessä on nopeasti kehittyvät tuotemarkkinat, jossa suojattavan tuotteen elinkaari on lyhyt, hyödyllisyysmalli saattaa olla patenttia parempi vaihtoehto nopeamman hakumenettelynsä ansiosta. Mikäli tavoitteena on markkinoida keksintöä kansainvälisille markkinoille, on keksintö kuitenkin suojattava patentilla ainakin ulkomailla. Patentin suojapiiri määräytyy patenttivaatimuksissa. Mahdollisissa loukkaustilanteissa patentinloukkausta arvioidaan vertaamalla loukkaavaksi väitettyä tuotetta patenttivaatimuksiin. Patenttihakemuksissa käytetään kieltä, joka etäisesti muistuttaa suomen kieltä, joten ammattimaisen patenttiasiamiehen käyttäminen on suositeltavaa. Vaikka suunnitelmissa olisi rynnistää myös ulkomaille, patentinhaku voidaan aloittaa Suomessa ja saada keksinnölle etuoikeuspäivä. Patenttia haetaan kirjallisesti PRH:lta. Patentinhakuohjeista huolimatta on varsinkin selityksen ja patenttivaatimusten viimeistelyssä syytä turvautua ammattilaisen apuun mahdollisimman hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Sama koskee haun loppuvaiheita ja erityisesti tilannetta, jossa patenttia haetaan useammassa maassa. Hakemuksen käsittely PRH:ssa voidaan jakaa kolmeen osaan: 1. Muotoseikkojen tutkiminen 2. Keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden tutkiminen 3. Patentin myöntäminen Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan vain, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat mukana ja hakemusmaksu on maksettu. Uutuuden ja keksinnöllisyyden tutkii kulloinkin kysymyksessä olevan tekniikan ammattilaiset. He vertaavat keksintöä aikaisemmissa patenttijulkaisuissa esitettyihin ratkaisuihin. Tukijoilla on käytössään myös Euroopan patenttiviraston sähköiset tietokannat. Kun hakija ja tutkija ovat yhtä mieltä myönnettävän patentin sisällöstä, hakijalta pyydetään painatusmaksu ja hakemustekstistä painetaan patenttijulkaisu. Patenttihakemus julkistetaan yleensä 18 kuukauden kuluttua patentin hakemispäivästä. Patentti tulee voimaan, kun sen myöntämisestä on kuulutettu Patenttilehdessä. Tästä alkaa yhdeksän kuukauden määräaika, jonka aikana kuka tahansa voi tehdä väitteen patenttia vastaan. Väite voi perustua esim. siihen, että patentti ei tarkistuksesta huolimatta ole uusi. Mikäli väitettä ei tehdä, patentti pysyy voimassa. Patentin hakemisen päävaiheet PRH:ssa: - hakemus jätetään PRH:lle - hakemuksen tekemispäivästä alkaa yhden vuoden pituinen etuoikeusaika, jonka kuluessa patenttia voidaan hakea myös muussa Pariisin yleissopimukseen liittyneessä maassa - hakemus tulee julkiseksi 18 kuukauden kuluttua hakemuksen tekemisestä

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu,

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu, Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit Olli Ilmarinen, PRH Oulu, 11.11.2016 Yksi tuote - monta suojaa Patentit ja hyödyllisyysmallit Tietojenkäsittelymenetelmät

Lisätiedot

TAVARAMERKIT. Tuulimarja Myllymäki, PRH

TAVARAMERKIT. Tuulimarja Myllymäki, PRH TAVARAMERKIT Tuulimarja Myllymäki, PRH Mikä tavaramerkki on? Tavaran tai palvelun kaupallinen tunnus tuotteen/palvelun erottamiseksi muiden vastaavista = Erottamisväline Yksinoikeus / kielto-oikeus Yksinoikeus

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

Ideasta Liiketoimintaan, Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy

Ideasta Liiketoimintaan, Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy Ideasta Liiketoimintaan, 23.11.2016 Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy LIIKEIDEASI JA LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMASI KIRKASTAMINEN Mihin tarpeeseen tuotteesi on vastaus? Mitä

Lisätiedot

Immateriaali- OIKEUS. Pirkko-Liisa Haarmann

Immateriaali- OIKEUS. Pirkko-Liisa Haarmann Immateriaali- OIKEUS Pirkko-Liisa Haarmann TALENTUM Helsinki 2014 5., uudistettu painos Copyright 2014 Pirkko-Liisa Haarmann ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari ISBN

Lisätiedot

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto 24.9.2010 Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO 1 Tekijänoikeus syntyy henkilölle siirtyy kustantajalle vain sopimuksella

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Yritysnimellä on väliä miksi? Markkinointiviestinnän Viikko 2012 Louna Kiuru neuvontalakimies, tiiminvetäjä

Yritysnimellä on väliä miksi? Markkinointiviestinnän Viikko 2012 Louna Kiuru neuvontalakimies, tiiminvetäjä Yritysnimellä on väliä miksi? Markkinointiviestinnän Viikko 2012 Louna Kiuru neuvontalakimies, tiiminvetäjä Toiminimi toiminimi on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan (toiminimilaki)

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

Teollisoikeudet liiketoiminnassa

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit Vaasa 14.9.2016 Juha Vuorela Esiintyjän esittely Juha Vuorela, vanhempi tutkijainsinööri DI, TKK 2004 PRH:lla

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA Tämä lomake on Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) laatima ja perustuu

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

Fi-verkkotunnukset. Sanna Sahlman, Viestintävirasto

Fi-verkkotunnukset. Sanna Sahlman, Viestintävirasto Fi-verkkotunnukset Sanna Sahlman, Viestintävirasto Verkkotunnus on kirjaimista, numeroista tai muista merkeistä taikka niiden yhdistelmästä muodostuva Internet-tietoverkon nimimuotoinen toisen asteen osoitetieto

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

Brändin IPR-suojaus ja riskienhallinta

Brändin IPR-suojaus ja riskienhallinta Brändin IPR-suojaus ja riskienhallinta Brändin määritelmä Standardi ISO 10668, Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen. Brändin määritelmä standardin mukaan: Markkinointiin

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17. Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17. Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17 Asia Hakija Teostaso A Annettu 28.9.1994 Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa. SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 17.6.1991 Tiivistelmä Tietokoneella luotuun ja sillä käytettävään "hyperromaaniin" ei saanut ottaa kuvamateriaalia tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas 8.11.2016 Tekijänoikeudet Oikeus valmistaa kappaleita teoksesta Oikeus saattaa teos yleisön saataviin Tekijän isyysoikeus nimen mainitseminen

Lisätiedot

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 Asia Hakija Teostaso, luettelosuoja A Annettu 11.2.1994 Tiivistelmä Yrityksen tuotteista tekijänoikeussuojaa saivat ainoastaan etiketti ja piirustukset. Ruokareseptit

Lisätiedot

Tekijänoikeus EU:ssa. OAMK , Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group

Tekijänoikeus EU:ssa. OAMK , Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group Tekijänoikeus EU:ssa OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Luettelo direktiiveistä Tietoyhteiskuntadirektiivi 2001/29/EY Tietokoneohjelmadirektiivi 2009/24/EY Tietokantadirektiivi 96/9/EY

Lisätiedot

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä Tekijänoikeus opetuksessa Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä 23.11.2016 Tekijänoikeuden perusteet Syntyy, kun ihminen itsenäisillä luovilla valinnoillaan saa aikaan jotain ilmaisumuodoltaan

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja muut aineettomien hyödykkeiden suojamuodot englanniksi Intellectual property rights eli IPR

Tekijänoikeus ja muut aineettomien hyödykkeiden suojamuodot englanniksi Intellectual property rights eli IPR Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa 13.2.2003 Tekijänoikeus ja muut aineettomien hyödykkeiden suojamuodot englanniksi Intellectual property rights eli IPR velvoiteoikeus/ esineoikeus varallisuusoikeus

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 Asia Hakija Kappaleen valmistaminen, tietokanta Kuluttajatutkimuskeskus Annettu 11.12.1991 Tiivistelmä Aineiston tallentaminen tietokantaan oli kappaleen valmistamista

Lisätiedot

1992 vp -- lie 215 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1992 vp -- lie 215 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1992 vp -- lie 215 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi patenttilain 3 :n, hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 3 :n ja mallioikeuslain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esitykseen

Lisätiedot

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteitä xiii I Johdanto 1 1. Tekijänoikeudesta ja sen loukkauksesta 1 2. Tekijänoikeuden loukkausta koskevat rangaistussäännökset 5 2.1. Lainsäädäntö Venäjän vallan aikana

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Laki. tavaramerkkilain muuttamisesta

Laki. tavaramerkkilain muuttamisesta Laki tavaramerkkilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tavaramerkkilain (7/1964) 57 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1715/1995, muutetaan 1 luvun otsikon suomenkielinen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

Asiamiestutkinto Patenttioikeus TEOLLISOIKEUSASIAMIES- LAUTAKUNTA. Osio 4. Monivalintakysymykset (enintään 50 pistettä)

Asiamiestutkinto Patenttioikeus TEOLLISOIKEUSASIAMIES- LAUTAKUNTA. Osio 4. Monivalintakysymykset (enintään 50 pistettä) 1 (4) Osio 4. Monivalintakysymykset (enintään 50 pistettä) Alla on kuvattu 10 itsenäistä tilannetta. Kuhunkin tilanteeseen liittyy neljä toisistaan riippumatonta väittämää. Rastita kustakin väittämästä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 Asia Hakija Teoskynnys, luettelosuoja, lomake A Annettu 28.8.1990 Tiivistelmä A Oy:n kysymyslomakkeen kysymykset ja niiden kokoonpano eivät olleet muodoltaan itsenäisiä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

TEOLLISOIKEUDET BISNEKSESSÄ Timo Alanne Mikkeli

TEOLLISOIKEUDET BISNEKSESSÄ Timo Alanne Mikkeli TEOLLISOIKEUDET BISNEKSESSÄ Timo Alanne Mikkeli 15.11.2016 Berggren Oy Johtava eurooppalainen täyden palvelun IPR-talo Arvostettu IPR-kumppani jo vuodesta 1936 Palvelut kattavat IPR:ien koko elinkaaren

Lisätiedot

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:2 Asia Hakija Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta Annettu 01.03.2002 Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19 Asia Hakija Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut H.T. Annettu 01.12.2003 LAUSUNTOPYYNTÖ H.T. (jäljempänä hakija) on 03.06.2003 saapuneella kirjeellään

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 Asia Hakija Nimipäiväluettelon suoja Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Annettu 30.11.2005 LAUSUNTOPYYNTÖ Rikoskomisario A Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:2 Asia Hakija Teoskynnys, koru A Annettu 7.1.1991 Tiivistelmä Kaivertaja A oli tehnyt korun, jossa korulaattaan oli kaiverrettu kuvio. Koru oli muotoilultaan tavanomainen

Lisätiedot

HE 151/2005 vp. Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalainen voisi niin halutessaan edelleen hakea myös Suomen maatunnukseen päättyvää verkkotunnusta.

HE 151/2005 vp. Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalainen voisi niin halutessaan edelleen hakea myös Suomen maatunnukseen päättyvää verkkotunnusta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verkkotunnuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että verkkotunnuslakia muutettaisiin siten, että lakia sovelletaan myös Ahvenanmaalla käyttöön otettavaan ensimmäisen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:13. Tiivistelmä Tatin muotoa jäljittelevä jakkara oli tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:13. Tiivistelmä Tatin muotoa jäljittelevä jakkara oli tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:13 Asia Hakija Tekijänoikeus jakkaraan A Annettu 7.9.2010 Tiivistelmä Tatin muotoa jäljittelevä jakkara oli tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos. LAUSUNTOPYYNTÖ

Lisätiedot

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Jyrki Nikula Director, IP Legal & Trademarks Mikä on turvaamistoimi? Oikeudenkäymiskaaren 7 luku käsittelee turvaamistoimia Immateriaalioikeutta

Lisätiedot

BIOTEKNOLOGIA JA IMMATERIAALIOIKEUDET

BIOTEKNOLOGIA JA IMMATERIAALIOIKEUDET BIOTEKNOLOGIA JA IMMATERIAALIOIKEUDET Marjut Salokannel 26.10.2007 Immateriaalioikeudellinen suoja ja bioteknologia Tosiseikat ja ideat vapaasti käytettävissä, paitsi jos liikesalaisuus Keksinnöt => patentit

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

HE 219/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tavaramerkkilakia.

HE 219/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tavaramerkkilakia. HE 219/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tavaramerkkilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tavaramerkkilakia. Ehdotetut muutokset perustuvat

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 Asia Hakija Valokuvan tekijänoikeuden jakaminen V Annettu 8.3.2016 Tiivistelmä Valokuvaan liittyvät taloudelliset oikeudet olivat sopimuksin kokonaan tai osittain

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9 Hakijat Asia Marja Kurki Oy, Suunnittelija A Huivikuosin tekijänoikeus Annettu 28.04.2008 Tiivistelmä Kysymys oikeudesta käyttää tekijänoikeudellisen teoskynnyksen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2016 COM(2016) 18 final ANNEX 3 PART 1/4 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 24.2.2005 PE 355.443v01-00 TARKISTUKSET 1-8 Lausuntoluonnos (PE 353.313v01-00) Jacques Toubon Ehdotus neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

EU:n komission ns. VIP-ehdotukset (Marrakeshin sopimuksen voimaansaattaminen) Kuulemis- ja keskustelutilaisuus

EU:n komission ns. VIP-ehdotukset (Marrakeshin sopimuksen voimaansaattaminen) Kuulemis- ja keskustelutilaisuus EU:n komission ns. VIP-ehdotukset (Marrakeshin sopimuksen voimaansaattaminen) Kuulemis- ja keskustelutilaisuus 11.10.2016 Ehdotukset Marrakeshin sopimuksen voimaansaattamiseksi Komissio ehdottaa sekä direktiiviä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8. Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8. Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8 Asia Hakija Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus Espoon kaupunginkirjasto Annettu 26.5.2015 Tiivistelmä Konsolipelit ovat yhteenliitettyinä teoksina tekijänoikeuslain

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2008/0157(COD) 5.11.2008 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

LIITTEET JA PÖYTÄKIRJAT. Luettelo 7 ja 12 artiklassa tarkoitetuista harmonoidun järjestelmän 25 97 ryhmään kuuluvista tuotteista

LIITTEET JA PÖYTÄKIRJAT. Luettelo 7 ja 12 artiklassa tarkoitetuista harmonoidun järjestelmän 25 97 ryhmään kuuluvista tuotteista 255 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Finnisch - Anhänge/Protokolle (Normativer Teil) 1 von 277 LIITTEET JA PÖYTÄKIRJAT Liite I: Luettelo 7 ja 12 artiklassa tarkoitetuista harmonoidun järjestelmän

Lisätiedot

Osio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua)

Osio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua) 1 (5) Osio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua) Asiakkaan kysymys Olemme pienehkö yritys, joka myy hiomalaikkoja pääasiassa Suomeen ja Saksaan. Keksintömme liittyy hiomalaitetta

Lisätiedot

Patentti-informaation hyödyntäminen tuotekehityksessä. Joensuu Heikki Rantanen, Tekes / ELY Pirkanmaa

Patentti-informaation hyödyntäminen tuotekehityksessä. Joensuu Heikki Rantanen, Tekes / ELY Pirkanmaa Patentti-informaation hyödyntäminen tuotekehityksessä Joensuu 29.09.2016 Heikki Rantanen, Tekes / ELY Pirkanmaa Sisältö 1. Mitä ovat immateriaalioikeudet? 2. Mitä on patentti-informaatio, mihin sitä voi

Lisätiedot

Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista

Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 27. -28.1.2017 Tampere Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesiosuuskunnan mallisääntöjen uudistaminen

Lisätiedot

Oppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti.

Oppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti. LAUSUNTO 1998:17 A: 10.11.1998 Oppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti. Selostus asiasta X on 24.4.1998 saapuneella kirjelmällä pyytänyt tekijänoikeusneuvoston lausuntoa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Virallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2

Virallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2 Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosa Tietoja ja sähköiset lomakkeet: http://simap.ted.europa.eu Hankintailmoitus Direktiivi 2014/24/EU I kohta: Hankintaviranomainen I.1) Nimi ja osoitteet 1

Lisätiedot

Tekijänoikeudet opetustoimessa

Tekijänoikeudet opetustoimessa Tekijänoikeudet opetustoimessa Leena Hiltunen Teos ja tekijän oikeus siihen 1.1.2006 alkaen uudistuksia vuoden 1961 tekijänoikeuslakiin (osa uudistuksista voimaan 1.1.2007); TekijäL 1 : Sillä, joka on

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 Asia Hakija Teostaso, selittävä piirustus, tekijäolettama H:n käräjäoikeus Annettu 8.6.1994 Tiivistelmä Muurausalan oppikirjassa olleet selittävät piirustukset eivät

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille AKVAn Syysseminaari Pia Ek, Counsel Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 26.9.2012 Castrén & Snellman Rakenne Taustatietoja Markkinointi uusien kanavien

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. patenttilain muuttamisesta

Laki. patenttilain muuttamisesta Laki patenttilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan patenttilain (550/1967) 65 a, sellaisena kuin se on laissa 1695/1995, muutetaan 3 ja 5, 2 luvun otsikko, 7 :n 1 momentti, 44 :n

Lisätiedot

Sisällys. I Johdanto 1. Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii

Sisällys. I Johdanto 1. Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Johdanto 1 1. Patentinloukkauksen aineellisoikeudelliset edellytykset tutkimuskohteena 1 2. Tutkimuksen metodi 2 3. Oikeuslähteet 2 3.1. Rajaus 2 3.2.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS Julkisessa oppilaitoksessa laadittu ja tutkintotodistuksen saamiseen johtanut opinnäytetyö

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

LIITTEET JA PÖYTÄKIRJAT. Luettelo 7 ja 12 artiklassa tarkoitetuista harmonoidun järjestelmän 25 97 ryhmään kuuluvista tuotteista

LIITTEET JA PÖYTÄKIRJAT. Luettelo 7 ja 12 artiklassa tarkoitetuista harmonoidun järjestelmän 25 97 ryhmään kuuluvista tuotteista LIITTEET JA PÖYTÄKIRJAT Liite I: Luettelo 7 ja 12 artiklassa tarkoitetuista harmonoidun järjestelmän 25 97 ryhmään kuuluvista tuotteista Liite II: Luettelo yhteisöstä peräisin olevista teollisuustuotteista,

Lisätiedot

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali Operight-tietoisku Luentorunko Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeus on luovuuden ja investointien suojaa. Tekijänoikeuslain tarkoituksena on tasapainoilla tekijän oikeuksien

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Patentoinnin kustannukset ja patenttien arvon määrittäminen

Patentoinnin kustannukset ja patenttien arvon määrittäminen 05.07.2006 Patentoinnin kustannukset ja patenttien arvon määrittäminen Patentointiprosessi, onko tarpeen? a) MIETI: Mitä haluat suojata (tuote, menetelmä, käyttö)? b) MIETI: Miksi olet hakemassa patenttisuojaa?

Lisätiedot