SUOMEN KANOOTTILIITTO RY

Transkriptio

1 SUOMEN KANOOTTILIITTO RY TOIMINTAKERTOMUS 2011 Versio 1.

2 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Liiton toiminnan painopisteet NUORISOTOIMINTA Freestyle Harrastemelonta Kanoottipoolo Kanoottipujottelu ja koskisyöksy Ratamelonta... 4 Alle 16-vuotiaiden valmennustoiminta vuotiaiden valmennustoiminta... 5 Aluevalmennus AIKUISLIIKUNTA Kanoottipurjehdus Kanoottipoolo Kanoottipujottelu ja koskisyöksyjaosto Maratonmelonta Melontaturvallisuus Ratamelonta HUIPPU-URHEILU Freestyle Kansainvälinen kilpailutoiminta Kotimaiset kilpailut Valmennus Kanoottipoolo Kanoottipujottelu ja koskisyöksy ICF Talent Identification Program (ICF- TIP) Valmennus Maratonmelonta Kansainvälinen kilpailutoiminta Ratamelonta SM-kilpailut Kansainväliset kilpailut Kalustonkuljetukset Vammaismelonta Valmennus Lontoo projekti Seniorimaajoukkueen kilpailuvalmennus Ratamelonnan Antidopingtyö SEURA- JA JÄRJESTÖTOIMINTA Liiton organisaatio Kansainvälinen toiminta Hallituksen toiminta Strategiset toiminnot Jaostojen kokoonpanot Liiton työryhmät Liiton toimijoiden edustukset Huomionosoitukset, vuoden valinnat ja seuramestaruudet Tiedotus

3 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Suomen Kanoottiliitto ry on itsenäinen melontaa harrastavien jäsenyhdistysten muodostama valtakunnallinen yhteistoimintaelin, jonka tavoitteena on nostaa melonta valtakunnallisesti merkittäväksi liikunta- ja urheilumuodoksi. Kanoottiliitto on uudistuva, tehokas ja yhteistyökykyinen organisaatio, kaikki melonnan lajit tasa-arvoisesti edustettuna ja toimijoiden tehtävät on selkeästi määritelty. Liiton toiminnassa edistetään SLU:n Reilun Pelin valintoja ja toimitapoja. Suomen Kanoottiliiton runko ja perusta on seura, joka on liitto-organisaation tärkein osatekijä. Seuroissa tehdään se työ, joka vie suomalaista melontaa eteenpäin. Suomen Kanoottiliiton tehtävänä on tukea seuroja koulutus-, tiedotus-, kehitys-, ja edunvalvonta-asioissa. Liiton tehtävänä on auttaa seuroja uusien toimintamuotojen käynnistämisessä sekä koordinoida ja tukea eri tavoin seuratoimintaa että melonnan ja muiden vesilajien välistä yhteistyötä. Suomen Kanoottiliitto ry oli mukana perustamassa Suomen melonta- ja soutuliitto ry:tä yhdessä jäsenseurojensa ja Suomen Soutuliiton ja Soutuliiton jäsenseurojen kanssa. Liiton syyskokous päätti siirtää Kanoottiliiton operatiivisen toiminnan uudelle perustetulle liitolle alkaen. Näin Kanoottiliiton toiminta- ja tavoitteet siirtyivät uuden lajiliiton toteutettaviksi. 1.1 Liiton toiminnan painopisteet Toimintavuoden tärkein painopistealue oli melonnan ja liiton imagon kirkastaminen sekä tiedottamisen ja viestinnän kehittäminen. Uusien työntekijöiden toimesta oltiin entistä enemmän yhteydessä seurakenttään sekä melonnan eri toimijoihin. Näin lisättiin liiton tavoitettavuutta. Vuonna 2011 huippu-urheilussa panostettiin olympiapaikkojen saamiseen vuoden 2012 Lontoon Olympialaisiin. Tämä tavoite täyttyikin, kun naismelojamme Anne Rikala ja Jenni Mikkonen saavuttivat maapaikat Lontooseen 200 ja 500 metrin matkoille. Uusien huippumelojien kasvattamiseksi perustettiin Toinen aalto ryhmä, johon valittuja nuoria melojia tuettiin valmennuksellisesti, jotta huippumelonnan tulevaisuus voitaisiin turvata tulevaisuudessa. Liiton jokapäiväistä toimintaa kehitettiin selkeyttämällä toimihenkilöiden työtehtäviä. Liiton toimistolla jäsenistöä palvelivat toiminnanjohtaja, toimistopäällikkö, harrastekoordinaattori ja nuorten maajoukkuevalmentaja kokopäiväisinä työntekijöinä. Lisäksi toimistolla työskenteli Sportti työllistää -hankkeen varoin toimistoapulainen, jonka tehtäviin kuului Your Move - tapahtuman järjestelyt melonnan osalta. Hallituksen jäsenillä oli omat vastuualueensa, jolloin tieto jaoston ja hallituksen välillä toimi sekä operatiivinen toimintakenttä sai tietoa suoraan jaostolta sekä seuratiedotuksen kautta. Liiton organisaation kehittämiseen liittyi läheisesti melonnan ja soudun yhdentymistyö, jonka tavoitteen mukaisesti tehtiin vuodelle 2012 valtionavustusanomus Suomen melonta- ja soutuliiton nimissä. Harrastemelonnan päätapahtuma kaudella oli liiton vetovastuulla ollut Suomi Meloo tapahtuma reitillä Turku - Espoo. Liitto oli mukana myös vuoden 2011 Erämelonnan SM-kilpailujen järjestelyissä yhdessä Avokaanoottiyhdistyksen ja Suomen Ladun kanssa. Maratonmelonnan PM-kilpailut järjestettiin Kirjurinluodolla Porissa , kilpailujen järjestelyistä vastasivat Melamajavat. 3

4 2. NUORISOTOIMINTA 2.1 Freestyle Maajoukkueen junioritähdet Teemu Väliahdet ja Juuso Karttunen järjestivät freestylen nuorisoleirin Neitikoskella Leiri sai hyvää palautetta valmennettavilta kuin valmentajiltakin. 2.2 Harrastemelonta Nuorille suunnattu melonnan kesäleiri järjestettiin Kisakallion Urheiluopistolla heinäkuussa, leirille osallistui kymmenkunta nuorta, jotka tutustuivat eri melonnan lajeihin, retkeilivät, uivat ja viettivät aikaa yhdessä. 2.3 Kanoottipoolo Nuorten kanoottipoololeiri järjestettiin Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla. Valmentajina leirillä toimivat Antti Löppönen ja Jerry Mansner. Leirille osallistui kuusi nuorta kanoottipooloilijaa. 2.4 Kanoottipujottelu ja koskisyöksy Kaudella 2011 pidettiin seitsemän leiriä, joista Taivalkosken leiri oli puhtaasti suunnattu nuorille lajia aloitteleville melojille. Freestylejaoston kanssa tehtiin yhteistyötä ja leirin ohjelmaan kuului sekä kanoottipujottelua että freestylemelontaa. Leirin ohjaajina toimivat Tuomas Kaukola, Anni Mykkänen, Pihla Ylitalo ja Sylvain Eckhardt. Muut leirit olivat yhteisleirejä nuorten ja seniorimaajoukkueen kesken. Leiritoiminta toteutui tiiviissä yhteistyössä oululaisen melontaseura K&C:n kanssa. 2.5 Ratamelonta Kaudella 2011 järjestettiin ns. melonnan suurleiri Kisakallion urheiluopistolla Leirillä oli yhdistettynä valmennusryhmien leiri ja melonnan nuorisoleiri. Valtaosa 63 osallistujasta oli ratamelontaa harrastavia nuoria ja eri valmennusryhmiin kuuluvia nuoria. Muista lajeista edustettuna olivat kanoottipooloilijat. Suurleiri on tapahtumana erittäin onnistunut. Ratamelonnan teknisissä säännöissä on huomioitu nuorisokilpakajakille tarkemmat säännöt kuin muille kanooteille. Nuorisokilpakajakin painon on oltava vähintään 12 kg, pituuden korkeintaan 520 cm ja leveyden vähintään 51 cm. Nuorisokajakkeja käytetään 12-vuotiaiden sarjoissa. Pelastusliivejä on käytettävä vuotiaiden sarjoissa sekä kelin vaatiessa myös ylemmissä sarjoissa. Kaikissa kauden kilpailuissa valvottiin sääntöjen toteutumista. Alle 16-vuotiaiden valmennustoiminta Alle16-vuotiaiden lajiliiton kautta tapahtuva valmennustoiminta perustui leiritoimintaan läpi koko toimintavuoden. A-16-vuotiaiden leirivalmennuksesta vastasivat 4-5 valmentajaa, jotka vapaaehtoispohjalta toimivat leirivalmentajina ryhmän leireillä. Leiritoiminta oli kattavaa sisältäen seuraavat leirit: Hiihtoleiri Kiipula Viikonloppuleiri Vierumäki Avovesileiri Ruovesi Avovesileiri Kisakallio Avovesileiri Kisakallio Valmennustoiminnan päätavoite oli mahdollisimman kilpailukykyisen joukkueen osallistuminen Ratamelonnan PM-kilpailuihin Jönköpingissä, Ruotsissa. 4

5 A-16-vuotiailla ei ollut nimettyä valmennusryhmää kaudella Toimintatapa johtui siitä että ryhmälle ei ollut nimettyä vastuuvalmentajaa kaudelle Toisaalta toiminnan ollessa pääosin avoimeen leiriosallistumiseen perustuvaa, saatettiin urheilijoita melottaa miehistöissä monipuolisemmin leireillä vuotiaiden valmennustoiminta Ratamelonnan 17-23vuotiaiden valmennusryhmän toiminta oli vuonna 2011 hyvällä tasolla. Tammikuussa 2011 Olympiakomitean ja Suomen Kanoottiliiton yhteispalkkauksella aloittanut nuorten maajoukkuevalmentaja toi toimintaan kaivattua ammattimaisuutta ja jatkuvuutta. Nuorten maajoukkuevalmentaja sai kotimaan leireille 1-3 vapaaehtoispohjalta toimivaa valmentajaa avukseen, koska valmennettavien ryhmä oli niin suuri, ettei valmennusleirejä ollut mahdollista toteuttaa laadullisesti (tai turvallisuus huomioiden) yhden valmentajan voimin. Valmennus-, testaus ja leiritystoiminta oli jatkuvaa ja määrätietoista tavoitteenaan nostaa urheilijoita A-18v, A23v arvokilpailutasolle sekä pidemmällä tähtäimellä kansainväliselle senioritasolle. Kauden päätavoite oli A-18v ja A-23-vuotiaiden EM-kilpailut Kroatian Zagrebissa sekä Junioreiden MM-kilpailut Saksan Brandenburgissa. Valmennuksellisesti tavoite oli luoda valmennukseen yhteinen toimiva rakenne yhdessä urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Kauden leiri, testaus ja valmennustoimintaan liittyvät lajiliittojohtoiset tapahtumat: Kenttäjakso Tampere Kenttäjakso Turku Kenttäjakso Mikkeli Hiihtoleiri Kiipula Vo2 testit Tanhuvaaran uo Viikonloppuleiri Vierumäki Avovesileiri Portugal Avovesileiri Portugal Avovesileiri Ruovesi EM- leiri Kisakallio MM / PM- leiri Kisakallio Syystapaaminen Kisakallio Avovesileiri Sevilla Yllä mainittujen valmennustapahtumien lisäksi vuotiaiden valmennusryhmän urheilijat ovat omatoimisesti tai oman henkilökohtaisen valmentajan kanssa leireilleet niin ulkomailla kuin kotimaassa. Valmennusryhmän leireille osallistui valmennusryhmä kokonaisuudessaan (18 urheilijaa) sekä 2-6 ryhmän ulkopuolisia kansallisen tai kansainvälisen tason senioriurheilijaa. Valmentajana toimi pääsääntöisesti Kanoottiliiton nuorten maajoukkuevalmentaja Petteri Pitkänen. Lisäksi valmentajina kotimaan leireillä toimivat: Jussi Paatonen, Jyrki Hakala, Kalle Mikkonen, Jenni Walinen, Jorma Lehtosalo, Lauri Palmroth ja Pekka Rimpiläinen. 5

6 17-23-vuotiaiden valmennusryhmään kuului vuonna urheilijaa. Urheilijat seulottiin valmennusryhmään kauden 2010 kilpailusuoritusten ja urheilijan kehittymispotentiaali huomioiden. Leireillä valmennusryhmän kanssa harjoitteli seniori-ikäisiä kansallisen kärkitason ja kansainvälisen tason urheilijoita. Aluevalmennus Aluevalmennusjärjestelmää kehitettiin Tampereen seudulla yhdessä Tampereen urheiluakatemian kanssa. Loppuvuodesta käynnistyneessä aluevalmennuksessa ovat mukana seudun lupaavimmat vuotiaat ratamelojat (heistä valtaosa on myös lajiliiton valmennusryhmään kuuluvia urheilijoita). Urheilijoille järjestettiin 2-4 ohjattua harjoitustapahtumaa viikossa niin, että valmennus tapahtui seurarajat ylittävällä valmennuspanoksella. Aluevalmennusjärjestelmällä pyrittiin saamaan seudun lupaavimmille urheilijoille lisää ohjattuja laadullisia harjoitustapahtumia viikkotasolla täydentämään urheilijoiden omatoimista tai seuroissa tehtävää harjoittelua. Kansallinen Pihla-Cup -osakilpailusarja kattoi seuraavat osakilpailut: Kv. Häme Regatta / Pihla-Cup I, Kaukajärvi Pihla-Cup II, Rauma Pihla-Cup III, Lahti Pihla-Cup IV, Kangasala Pihla-Cup V, Ahvenisto 6.8. Pihla-Cup VI, Ruovesi Nuorisomestaruuskilpailut melottiin Tampereen Kaukajärvellä ja alle 18-vuotiaiden ja alle 23-vuotiaiden SM-kilpailut melottiin Lahdessa

7 3. AIKUISLIIKUNTA Liiton aikuisliikunta vastasi vuoden aikana liiton harrastekoordinaattori Kai Lindqvist, joka aloitti tehtävässään helmikuussa Harrastemelonnan päätapahtuma oli 27. Suomi Meloo, joka kulki merireitillä Turku - Espoo. Osallistujia oli n. 70 joukkuetta, noin 700 melojaa, sekä toimitsijoita noin 250 henkilöä. Suomi Meloo ry:n hallitukseen kuuluivat Kanoottiliiton puolelta Pauli Heikkinen ja Erkki Lappi. Suomi Meloo ry:n toiminnanjohtajana toimi Kari Hellström. Kanoottiliitto oli mukana usean vesilajiliiton yhteisessä Suomi Vesille -tapahtumassa. Liitto osallistui myös Avokanoottiyhdistyksen järjestämien Erämelonnan SM-kilpailujen järjestelyihin Helsingin vesialueella. Vuoden aikana järjestettiin 18 avointa kurssia seurojen jäsenille, sekä kaksi kokoontumista seurojen koulutusvastaaville. Kursseille osallistui yhteensä 93 melojaa. Seurojen koulutusvastaavien koulutusviikonloppuun osallistui yhteensä 18 seurojen kouluttajaa ja liiton vastuuhenkilöä. Koulutuksiin osallistuneiden kesken arvottiin Welhonpesältä lahjoituksena saatu kajakki. Kajakin voitti Antti Härkönen Tampereelta. Liitto osallistui GoExpo-messuille yhdessä Suomen Soutuliiton kanssa. Ensikertaa messuille koottiin melontayrittäjien kanssa yhteinen Melonta-kortteli, jossa suurin osa melontavarusteiden ja Messuilla jaettiin Meloja-lehtiä, jaettiin tietoa liiton, seurojen ja yhteistyökumppanien melontatapahtumista ja -retkistä. Harraste- ja retkimelontajaosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kokouksissa laadittiin jaoston toimenkuva, valmisteltiin melonnan peruskoulutuksen rakenteen kehittämistä ja kerättiin materiaalia peruskoulutuksen kirjallisen ja internet-materiaalin päivittämistä varten. 3.1 Kanoottipurjehdus Jaos osallistui Kanoottiliiton Ilona-purjekanootilla Tuus Tuusjärvelle -tapahtumaan Tuusulanjärvellä, jonka Tuus-Melojat ja paikallinen purjehdusseura järjestivät toukokuussa Tapahtumaan osallistuvilla oli mahdollisuus kokeilla kanoottipurjehdusta. Ilona-purjekanootti oli myös aloittelijoiden kokeiltavana Suomen Kanoottipurjehtijoiden syysretkellä Tammisaaressa. SM-kisat järjestettiin Suomen Kanoottipurjehtijoiden toimesta Päijänteellä, Padasjoella. Järjestelyissä käytettiin tuomariapuna Tuusulan Purjehtijoiden osaamista. Koska ACA-luokkaan oli vain kaksi kilpailijaa, kilpailu käytiin kaikki luokat yhdistettynä avoimessa luokassa. Osallistujia oli yhteensä kuusi kilpailijaa. 3.2 Kanoottipoolo Vuoden 2011 tavoitteena oli lisätä pelaajien ja seurojen määrää, sekä ylläpitää ainakin samantasoinen toiminta kuin kaudella Kauden aikana tarjottiin mahdollisuus tuomarikokeen suorittamiseen. Koulutusmateriaalia ja lajitietoutta jaettiin seuroille sähköisessä muodossa ja seuroille tarjottiin mahdollisuus sääntö- ja valmennuskoulutukseen. Kanoottiliiton uudet poolokajakit ja varusteet olivat kauden aikana Kallan Melojilla Kuopiossa. Turnaukset vuoden aikana Mansepoolo Miehet Tampere Kajak Lohjapoolo Miehet Lohja MeVä SM-turnaus Miehet Lahti VeSa Meripoolo Miehet Helsinki M 7

8 3.3 Kanoottipujottelu ja koskisyöksyjaosto Jaoston päätavoite oli laadukkaan ja mielekkään toiminnan järjestäminen nuorille kanoottipujottelijoille. Maajoukkuetoiminta yhdistettiin nuorisotoimintaan järjestämällä yhteisiä leirejä. Yhteistyö ulkomaalaisten melojien sekä ICF:n kanssa sujui hienosti. Tiedotus- ja viestintäkanavina on käytetty Meloja-lehteä, sähköpostilistoja (kanoottipujottelijoiden sekä liiton jäsenseurojen listat), Kanoottiliiton internetsivuja, seurojen nettisivuja (mm K&C:n nettisivut) sekä suoria yhteydenottoja. Lisäksi lajin mainostamiseksi on julkaistu runsaasti videomateriaalia kilpailuista ja harjoituksista. Videot ovat saatavilla Kanoottiliiton sivuilta sekä K&C:n facebookin sivuilla. Vuonna 2011 järjestettiin yhteensä 14 kanoottipujottelukilpailua ja kaksi koskisyöksykilpailua. Kilpailutoiminta oli monipuolista. Nuorten sarjoille on järjestetty helpompia ja lyhyempiä ratoja aina kun on ollut mahdollista. Osallistujamäärät vaihtelivat kilpailukauden aikana. Kevään perinteiset kilpailut eivät houkutelleet kovin paljon osallistujia, mutta SM-kilpailuissa oli mukavasti osallistujia. Kanoottipujottelun SM-kilpailuihin osallistui 27 eri melojaa kahdeksasta eri seurasta. SM-arvo saatiin kuuteen sarjaan (K1M, K1N, K1M35, C1M, K1P14 sekä joukkuekilpailuun K1). Koskisyöksyn SM-kilpailuissa oli SM-arvo K1-miesten ja K1-naisten sarjoissa niin sprintin kuin klassisen radan osalta. Mukana oli yhteensä 10 melojaa kahdesta eri seurasta. Kotimaiset kilpailut: Kanoottipujottelu (Slalom) Vonka I, Rautavaara KalMe Tulikurkku, Kiiminki K&C Taivalkoski TaMe Tulikurkku, Kiiminki K&C Taivalkosken melontafestarit TaMe 7.8. SM-kilpailut, Taivalkoski TaMe Taivalkoski TaMe Tulikurkku K&C Koskisyöksy (WWR) SM-sprintti Kapeenkoski, Äänekoski Milo SM-klassinen rata Kapeenkoski, Äänekoski Milo 3.4 Maratonmelonta Toimintavuonna 2010 maratonmelonta jatkoi Suomessa prosentin vuosittaisella kasvuuralla, kansainvälisissä kilpailuissa urheilijat ottivat askeleita lähemmäksi kansainvälistä huippua, ja veteraaniurheilun puolella suomalaiset saivat jälleen kerran nauttia arvokisamenestyksestä. Toiveena tulevaisuuteen on löytää tarvittavat resurssit vielä voimakkaampaan kehitykseen ja huippu-urheilumenestyksen vaatimiin ammattimaisempiin toimintatapoihin. Seitsemän suomalaista melojaa osallistui veteraanien World Cup-kilpailuihin Espanjan Banyolesissa. Parhaasta suorituksesta vastasi Pentti Sahi ja Unto Elo, jotka voittivat kaksikon 65-vuotiaiden sarjassa. Yksiköissä Sahi sijoittui toiseksi ja Elo neljänneksi. Vuoden aikana Suomessa järjestettiin maratoncupin lisäksi paljon kuntoilijoille sopivia ajanotollisia kilpa- ja kuntotapahtumia. Maratonmelonnan kansallisen kilpailutoiminnan rungon muodosti maratoncup. Maratoncup kilpailusarja jatkoi koko kauden kasvu-uralla. Maratoncup on SM-kilpailuiden ja valikoitujen 8

9 kansallisten kilpailuiden muodostama kovatasoinen kilpailusarja. Maratoncup-kilpailusarjaan kuuluivat SM-kilpailut Ruovedellä ja yhdeksän merkittävintä kotimaista maratonkilpailua. Maratoncupin kokonaispisteisiin kultakin urheilijalta laskettiin seitsemän eniten pisteitä tuonutta osakilpailua. Maratoncupin kokonaiskilpailut voittivat Lauri Palmroth miehissä ja Tanja Jantunen naisissa. Kauden aikana vähintään yhteen maratoncup-kilpailuun osallistui yhteensä 49 (2009: 46, 2008: 32) eri mies- ja 13 (2009:11, 2008: 8) eri naismelojaa. Osanottokertoja cupkilpailuihin oli yhteensä 207 (2009:166), joista yksiköllä 171 (2009: 142, 2008: 109). Edelliseen vuoteen nähden maratonmelonnan osallistujamäärät kotimaan kilpailutoiminnassa katkoivat kasvuaan. Kaikki kansalliset kilpailut huomioiden 18-vuotiaiden ja sitä vanhempien sarjoihin osallistuttiin kauden aikana yhteensä 227 kertaa (2009: 190, 2008: 143). Nuorisomestaruuskilpailut peruuntuivat kaikkien sarjojen osalta liian pienen osallistujamäärän takia. Kaikki kansalliset kilpailut huomioiden 14- ja 16-vuotiaiden sarjoihin osallistuttiin kauden aikana yhteensä 16 kertaa (2009: 31, 2008: 10). PM-kilpailuissa Ruotsin Finspångissa virallisen PM-ohjelman ulkopuolella järjestetyssä 14-vuotiaiden sarjassa Suomea edusti yksi urheilija. 3.5 Melontaturvallisuus Turvaryhmän kokouksia pidettiin kolme: Helsinki, 6.3. Rovaniemi ja Helsinki. Kouluttajatiedotteita lähetettiin kolme kappaletta ja lisäksi tiedotettiin kurssien materiaaleista sekä kouluttajatapaamisista. Melontaohjaajien ja -oppaiden kouluttajille järjestettiin kaksi kouluttajatapaamista. Ensimmäinen oli keväällä Rovaniemellä ja toinen syksyllä Luvialla Rovaniemen tapaamisen pääpaino oli oppaan opetusmateriaalin ja teoriakokeen viimeistely. Aiheet jaettiin ja koostettiin työryhmittäin. Luvian tapaaminen oli Pääpaino oli oppaan avovesiosion käytännön tehtävät sekä niiden arviointi. Tilaisuudessa oltiin pääosin merellä. Ensimmäisenä päivänä käsiteltiin taitotesti 2 yleinen osa. Toisena päivänä oli jälleen merimelontaa. Käytiin läpi taitotesti 2 avovesiosion (merimelonta) erikoistehtäviä. Tilaisuuksiin osallistui kouluttajia, turvaryhmän jäseniä sekä harrastekoordinaattori. Ohjaaja- ja opaskursseja järjestettiin turvaryhmän ja kouluttajien toimesta eripuolilla Suomea. Melontaohjaaja- ja opaskurssien valmentava koskimelontakoulutus pidettiin ensimmäistä kertaa ja pitopaikkana oli Heinäveden Kermankosket. Kursseilta saivat todistuksia 5 merimelontaopasta, 7 opasta ja 97 ohjaajaa. Melojan ensiapukurssi 2 järjestettiin Espoossa. Kurssi sisältää ea1- ja ea2-tasot. Uusitun kurssin sisältö on koettu toimivaksi sekä käytännön läheiseksi. Sen on Tukesin mukaan todettu täyttävän vaaditut vaatimukset ja sitä on kehuttu lajin ulkopuoleltakin. Yleiseen melontaturvallisuuteen vaikutettiin osallistumalla erilaisten neuvottelukuntien toimintaan sekä keräämällä läheltä-piti tietokantaa onnettomuuksien analysointiin ja ennaltaehkäisyyn. Tietokantaan on kerätty tietoja melonnan läheltäpiti- ja onnettomuustilanteista luvulta. Yhteistoimintaa eri jaostoihin sekä toimistoon pidettiin yllä aktiivisesti läpi vuoden. 3.6 Ratamelonta Kanoottiliiton valmennuskoulutusjärjestelmä vastaa viisitasoista koulutusta ja tasoissa I - III liitto toimii yhteistyössä Soutuliiton ja Suomen Urheiluopiston kanssa. Koulutusmateriaali on rakennettu työryhmässä, johon on mm. kuulunut nykyisiä valmentajia sekä huipputason melojia. Suomen Kanoottiliitto on vuonna 2011 järjestänyt valmentajakoulutuksia yhdessä Suomen Soutuliiton ja Vierumäen urheiluopiston kanssa. 9

10 Valmentajakoulutuksia on järjestetty vuonna 2011 kaksi tasolla 1. Valmentajakoulutukset on toteutettu yhteistyössä Suomen Soutuliiton kanssa siten että kumpikin lajiliitto on nimennyt kursseille lajikouluttajan joka on vastannut lajispesifisestä koulutussisällöstä ja valmennuskoulutuksen yleisosio on toteutettu yhteisvoimin. Tason 2. valmentajakoulutus toteutettiin kokonaan vuoden 2010 aikana ja syksyllä 2010 alkanut tason 1. valmentajakoulutus ulottui vuodelle Tämän lisäksi syksyllä 2011 järjestettiin toinen tason 1. valmentajakoulutus Kisakallion Urheiluopistolla Suomen Kanoottiliiton järjestämiin Valmentajakoulutuksiin on osallistunut vuonna 2011 kymmenen opiskelijaa. Nuorten maajoukkuevalmentaja Petteri Pitkänen on suorittanut Valmentajan ammattitutkinnon (VAT) Pajulahden urheiluopistolla vuonna Suomen Kehitysvammaisten liikunta ja urheilu, SKLU:n melontajaosto tekee yhteistyötä Suomen Kanoottiliiton kanssa. Erityisryhmien lähtöjä oli yksi 18-21v SM-kilpailujen yhteydessä Lahdessa , siinä oli viisi urheilijaa. Kansalliset kilpailut järjestettiin kauden aikana seuraavasti: Kaukajärven ympärimelonta, Tampere Rauman kansalliset Lahden kansalliset Ikämiesten SM-kilpailut, Kangasala 6.8. Ahveniston kansallinen kilpailu Kansallisissa ja SM-kilpailuissa järjestettiin Masters-sarjat ikäluokissa M40v, M50v ja M60v. 4. HUIPPU-URHEILU 4.1 Freestyle Kansainvälinen kilpailutoiminta Merkittävin freestyletapahtuma oli Saksan Plattlingissa kesäkuuta melotut MMkilpailut, jossa nähtiin jälleen suomalaismenestystä. Suomalaisittain kisojen suurin onnistuminen nähtiin sarjassa K1JM, kun Teemu Väliahdet meloi finaalissa neljänneksi. Välieriin tiensä raivasi sarjassa K1N melonut Paula Suurseppä, sijoittuen lopulta sijalle 12, sekä sarjassa K1M melonut Tuomas Kaukola, sijoittuen sijalle 19. Koko maajoukkueen sijoitukset: K1JM Teemu Väliahdet 4. Vili Volotinen 27. Aleksi Herranen 32. K1N Paula Suurseppä 12. Anni Mykkänen 24. Marjaana Terni 28. K1M Tuomas Kaukola

11 Tuomas Kuronen 27. Mikael Lantto 31. Juho Niskanen 42. Juuso Karttunen 64, Kotimaiset kilpailut Freestylemelonnan ja Boatercrossin SM-kilpailut käytiin saman viikonlopun aikana pohjoisessa, lauantaina freestylekisa Tornion Kattilakoskella, sunnuntaina boatercross Rovaniemen Vikakönkäällä. Lauantain kisapäivän nimi oli jälleen Teemu Väliahdet voittaen nuorten sarjan ja sijoittuen miesten yleisessä sarjassa kolmanneksi. Sunnuntain boatercrossissa kisa oli tiukka freestylemelojien ja koskipujottelijoiden välillä. Miesten sarjassa voiton korjasi Tuomas Kuronen, naisten sarjan voitti Marjaana Terni ja miesten 34-sarjan voitti Sami Pyhäjärvi Valmennus Freestylemaajoukkuevalmennusrinki kokoontui pari kertaa ja hioi kilpailusuorituksiaan. Valmennuksesta vastasi Mikko Wendelin. 4.2 Kanoottipoolo Vuoden 2011 aikana pelattiin kanoottipoolon SM-sarja, jonka voittajaksi kruunattiin Melan Vääntäjät Lohjalta. Kanoottipoolossa ei ollut maajoukkuetoimintaa vuonna Kanoottipujottelu ja koskisyöksy ICF Talent Identification Program (ICF- TIP) Oulun K&C:n Teijo Tarkka ja 18-vuotias Pihla Ylitalo valittiin ICF:n eli kansainvälisen kanoottiliiton Talent Identification Programmiin. Ainoastaan Teijo Tarkka pääsi osallistumaan toimintaan. Tarkka osallistui myös ICF-TIP:n harjoitusleirille senioreiden MM-kilpailujenyhteydessä Slovakian Bratislavassa Tarkka oli Slovakiassa ainoa Suomen edustaja, sijoittuen sijalle 82 K1M-sarjassa. Toinen mahdollinen osallistuja Pihla Ylitalo ei päässyt osallistumaan loukkaantumisen vuoksi Valmennus Kauden aikana pidettiin maajoukkueelle harjoitusleirejä, joihin kutsuttiin sekä seniorit että juniorit. Osa leireistä oli yhteisiä myös lajia aloitteleville nuorille. Leiritoiminta toteutui tiiviissä yhteistyössä oululaisen melontaseura K&C:n kanssa. Lisäksi maajoukkuemelojat harjoittelivat itsenäisesti. Leo Janka oli Prahassa Tsekeissä elokuusta 2010 toukokuuhun Janka oli siellä vaihto-opiskelijana ja hyötyi hyvistä harjoitusolosuhteissa. Teijo Tarkka puolestaan oli leirillä Ranskassa Montreuil sur merin paikallisen melontaseuran vieraana koko heinäkuun Valmentajana toimi seuravalmentaja Vincent Hannedouche. Senioreiden valmennuksesta vastasi Sylvain Eckhardt. Kaudella 2011 pidettiin seitsemän leiriä, joista yksi oli puhtaasti senioreille tarkoitettu. Muut leirit olivat yhteisiä leirejä nuorille ja senioreille. Leiritoiminta toteutui tiiviissä yhteistyössä oululaisen melontaseuran K&C:n kanssa Kanoottipujottelu, Praha, Tsekki Kanoottipujottelu, Vongankoski (Rautavaara) Kanoottipujottelu, Taivalkoski Kanoottipujottelu, Taivalkoksi Kanoottipujottelu ja freestyle, Taivalkoski 11

12 Kanoottipujottelu, nuoret, Taivalkoski Kanoottipujottelu, seniorit, Ranska, Saint-Pierre-de-Boeuf 4.4 Maratonmelonta Kansainvälinen kilpailutoiminta Kaudella 2010 suomalaiset maratonmelojat ottivat selvän askeleen lähemmäksi maailman kärkeä. Merkkejä tästä olivat Nina Itkosen historiallinen maailmancup-mitali (3. sija Brandenburgissa), Itkosen ja Anne Rikalan 8. sija kaksikolla MM-kilpailuissa, sekä useiden urheilijoiden parantuneet arvokilpailusijoitukset. MM-kilpailujen yleisen ja juniorisarjan perusteella lasketuissa maiden välisissä pistetaulukoissa Suomi oli 15. paras maa. 4.5 Ratamelonta SM-kilpailut Senioreiden SM-kilpailut järjestettiin kahdessa osassa: SM I melottiin Kangasalalla Melottavat matkat olivat naisten ja miesten matkoilla kajakkiyksiköillä 200 m, 500 m, 1000 m ja 5000 m sekä kaksikoilla samat matkat lukuun ottamatta 5000 m. Osallistuvia seuroja oli 11, lähtöjä kaikkiaan 38, joista 18 oli loppukilpailua. SM II melottiin Ruovedellä Melottavat matkat olivat naisten ja miesten K4 200m, 500m, 1000m, miesten K4 5000m sekä naisten ja miesten kaksikoiden 5000 m. Master-sarjat olivat miehet 50 KI 200m ja 5000m, naiset m. Sisämelonnan SM-kilpailuja ei järjestetty vuoden 2011 aikana Kansainväliset kilpailut Urheilijoita osallistui kaudella kaikkiin kolmeen World Cup osakilpailuun sekä senioreiden EM- ja MM -kilpailuihin. SM-kilpailut toimivat kansainvälisiin kisoihin yksinä karsintakilpailuina kansainvälisten kilpailujen lisäksi. Kilpailu Ajankohta Paikka World Cup I Poznan, Puola World Cup II Racice, Tsekki World Cup III Duisburg, Saksa EM-kilpailut, seniorit Belgrad, Serbia MM-kilpailut, seniorit Szeged, Unkari Kalustonkuljetukset 2011 Kalustonkuljetusten ja kilpailukaluston saaminen kilpailutapahtumiin olivat toimintavuoden aikana haasteellista, ja ovat vuodesta toiseen erittäin iso haaste Ratajaostolle. Taloudelliset toimintaedellytykset eivät mahdollistaneet omaa kalustonkuljetusta, jolloin kalustonkuljetukset on räätälöitävä jokaista kilpailutapahtumaa kohden. Toimintatapa on epävarma ja työläs, ja aina riippuvainen Kanoottiliiton ulkopuolisista tahoista (Ruotsin Kanoottiliitto, kajakinvalmistajat). Kustannustehokasta toiminta ei myöskään ole, koska kalustonkuljetusten alkumatka, eli, kaluston siirtäminen Ruotsiin tai muuhun naapurimaahan vaatii niin ikään lauttalippuja, kynnelle kykenevän kuljettajan, soveltuvan auton ja trailerin. Kalustonkuljetukset kauden 2011 kansainvälisiin kilpailuihin toteutettiin seuraavasti: 12

13 Maailmancup osakilpailut Ei omaa kalustoa, kajakinvalmistaja NELO:n kanssa yhteistyösopimus jonka puitteissa he toimittivat Suomen MC- edustusurheilijoille tarvittavan kaluston kauden MC- kilpailuihin. Senioreiden EM- kilpailut Ei omaa kalustoa, kajakinvalmistaja NELO:n kanssa yhteistyösopimus jonka puitteissa he toimittivat Suomen EM- edustusurheilijoille tarvittavan kaluston EM- kilpailuihin. 18v ja A23v EM- kilpailut Oma kalustonkuljetus Suomesta Ruotsiin. Kalusto tämän jälkeen ostopalveluna ruotsalaisten trailerissa Zagrebiin ja takaisin Ruotsiin. Oma hakukuljetus Ruotsista Suomeen. Kuljetus Suomesta Ruotsiin: Jyrki ja Marja Hakala, Hakukuljetus Ruotsista: Petteri Pitkänen. Junioreiden MM- kilpailut, Brandenburg Oma kalustonkuljetus Suomesta. Joukkueen ollessa viisi henkilöä kuljetus oli mahdollista toteuttaa henkilöauton katolla. Kuljettajina toimivat Jyrki ja Marja Hakala. Junioreiden ja A21v PM kilpailut, Jönköping, Ruotsi Oma kalustonkuljetus. Toteutettiin Kanoottiliiton isoa traileria käyttäen ja vetoautona/ kuljettajana toimi Heikki Laurikainen. Kuljetuksessa yhteensä 30 kajakkia. MM- kilpailut, Szeged, Unkari Kalustonkuljetus toteutettiin ostopalveluna Ruotsin Kanoottiliitolta, lisäksi vuokrakajakki NELO- kajakinvalmistajalta. Kuljetus Ruotsiin: Sofia Paldanius. Haku Ruotsista: Heikki Ritvos Höstregattan kilpailun yhteydessä. Sevillan avovesileirit Syksyllä 2011 Ratajaosto teki päätöksen vuokrata Saaristomeren melojilta talvikaudeksi pakettiauton, jolla kalusto on lokakuussa 2011 siirretty talveksi Espanjan Sevillaan. Kalusto, vetoauto ja traileri pysyvät Sevillassa läpi talven ja kiertää sieltä takaisintulleessa kevään 2012 MC- kilpailut jolloin kalustonkuljetus ko. tapahtumiin hoituu tämän järjestelyn kautta Vammaismelonta Liikuntavammaisten ratamelonnan MM-kilpailut järjestettiin Unkarin Szegedissä Suomen joukkueessa oli yksi urheilija (Henri Manni) sekä joukkueenjohtajana/valmentajana Kalle Mikkonen. Henri Manni eteni kisassa finaaliin sijoittuen finaalissa sijalle seitsemän Valmennus Senioreiden maajoukkueeseen oli kaudelle 2011 valittu kaksi urheilijaa (Jenni Mikkonen ja Anne Rikala). Suomen kanoottiliitolla ei ollut kaudelle 2011 osoittaa kansainvälisen tason senioriurheilijoille liittojohtoista valmennusta tai valmentajaa. Ko. urheilijat olivat näin ollen valmennuksen osalta tilanteessa, että vastasivat itse soveltuvan valmennusavun konsultoimisesta. Jenni Mikkosen henkilökohtaisena valmentajana kaudella 2011 toimi Martin Hunter ja Anne Rikalan henkilökohtaisena valmentajana Jorma Lehtosalo. Anne Rikala konsultoi tämän lisäksi Béla Pavelkaa tekniikkavalmennuksen osalta. Seniorimaajoukkueen kaksi urheilijaa hoitivat itse valmentautumisjärjestelynsä ja suunnittelivat itse leirityksensä, joka molemmilla urheilijoilla kattoi vuorokautta ulkomaanleiritystä, sekä kotimaan leirityksen kesäkuukausina vuotiaiden valmennusryhmän leireillä. 13

14 Valmennuksen tehostamiseksi Suomen Olympiakomitea aloitti vuonna 2011 ns. Sparrausprojektin, jossa toisen lajin valmentaja käy yksilöhuippujen leireillä ja toimii heille (ja heidän henkilökohtaisten valmentajiensa) henkilökohtaisena tukena. Jenni Mikkosen ja Anne Rikalan osalta tämä henkilö oli Janne Hänninen (pikaluistelu). Hänninen kävi kevään ulkomaanleirillä Portugalissa, kotimaan kesäleireillä, ja kilpailuissa, sekä oli mukana Szegedin MMkilpailuissa. Olympiakomitean valmennuspäällikkö Kari Niemi-Nikkola kävi myös kevään Portugalin leirillä ja oli mukana Szegedin MM-kilpailuissa seuraamassa naishuippujen valmistautumista kohti Lontoon Olympiakilpailuja Lontoo projekti Syksyllä 2010 aloitettu Lontoo projekti jatkui läpi vuoden Projektin pääajatus oli sitoa yksi henkilö hoitamaan seniorihuippujen käytännön järjestelyitä ja joukkueenjohtajan tehtäviä kansainvälisissä kilpailuissa. Projektin tavoite oli a) saavuttaa maapaikkoja Lontoon 2012 Olympialaisiin, ja b) menestys Lontoon 2012 Olympialaisissa. Projektin ensimmäinen osa toimi vuonna 2011 hyvin, suomalainen ratamelonta saavutti kaksi Olympiapaikkaa Lontoon 2012 Olympialaisiin. Lontoo 2012 projektin vastuuhenkilönä, ja joukkueenjohtajana toimi Panu Kanniainen, joka auttoi, seurasi, ja hoiti käytännön järjestelyitä senioreiden edustuskilpailuihin liittyen. Lisäksi Panu Kanniainen toimi yhdyshenkilönä Olympiakomiteaan, hoitaen Lontoo 2012 valmistavat lajivastaavien palaverit ja Lontoo 2012 suunnittelutyötä yhdessä Olympiakomitean kanssa Seniorimaajoukkueen kilpailuvalmennus Kevättalven ja alkukevään 2011 aikana kävi ilmi, että useampi vuotiaiden valmennusryhmässä oleva urheilija on jo sillä tasolla, että tulee jo vuonna 2011 kilpailemaan senioreiden MC-, EM-, ja MM-kilpailuissa. Näin ollen nuorten maajoukkuevalmentaja seurasi näiden urheilijoiden kanssa Maailmancuposakilpailuun Saksan Duisburgiin sekä Szegedin MM- kilpailuihin, koska joukkueen kasvaessa yksi henkilö ei olisi enää pystynyt hoitamaan urheilijoiden huoltoa tai valmennusta ko. tapahtumissa. Kauden 2011 MC kilpailuissa Suomen Kanoottiliittoa edusti yhteensä kuusi urheilijaa ja Szegedin MM-kilpailujen joukkueen koko oli viisi urheilijaa. Tulokset löytyvät liitteistä Ratamelonnan Antidopingtyö Kanoottiliiton Antidopingohjelma uusittiin vuonna Antidopingohjelman kehittämistä ja seurantaa varten perustettiin kolmihenkinen, lääketieteellistä ja fysiologista asiantuntemusta, omaava Antidopingvaliokunta. Urheilijoille ja valmentajille järjestettiin Antidopingkoulutus Kisakallion leirillä sekä toistamiseen Kisakallion syystapaamisen (22.10.) yhteydessä. Junioreiden MM-kilpailuihin osallistuneet urheilijat suorittivat ICF:n Pure Paddling Performance koulutuksen Kisakallion leirillä Jokaiselle edustusryhmään kuuluvalle urheilijalle jaettiin Antidopingmateriaali; Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa Seniorihuiput kuuluvat ADT:n ja/tai ICF:n testauspooliin ja päivittävät näin ollen olinpaikkatietonsa suoraan ko. tahoille. A16v. ja vuotiaiden valmennusryhmien osalta 14

15 leiritystiedot on toimitettu nuorten maajoukkuevalmentajan toimesta Suomen Antidopingtoimikunnalle. Suomen Antidopingtoimikunta on suorittanut dopingtestejä Kisakallion leirillä sekä Kisakallion leirillä Tämän lisäksi Suomen Antidopingtoimikunta on suorittanut dopingtestausta SM-kilpailujen yhteydessä sekä myös kilpailun ulkopuolisia testejä edustusurheilijoille. Tarkemmat testausmäärät ratamelonnan osalta ovat saatavilla Suomen Antidopingtoimikunnalta. 15

16 5. SEURA- JA JÄRJESTÖTOIMINTA 5.1 Liiton organisaatio Liiton puheenjohtajana toimi Kari Hellström, lisäksi liiton hallituksessa oli kymmenen varsinaista ja viisi varajäsentä. Työntekijöinä liitossa toimivat 2011 Pia Kuva toiminnanjohtajana (toimivapaalla ), Stina Koivisto toimi toimistopäällikkönä koko vuoden ja Petteri Pitkänen nuorten maajoukkuevalmentajana. Kai Lindqvist toimi harrastekoordinaattorina Your Move -vastaavana Sportti työllistää -työllistämisvaroin toimi Hanna Auvinen Liiton puheenjohtaja Kari Hellström toimi osa-aikaiseksi toiminnanjohtajan sijaisena , osan toiminnanjohtajan tehtävistä hoiti liiton toimistopäällikkö. Toimintavuoden aikana pidettiin kaksi sääntömääräistä kokousta. Kevätkokous pidettiin 16. huhtikuuta, Kongressikeskus Sofiassa Helsingissä. Läsnä oli 21 äänivaltaista jäsenseuraa. Syyskokous pidettiin 20. marraskuuta SLU-talolla Helsingissä. Kokouksessa oli läsnä 23 äänioikeutettua jäsenseuraa. Lisäksi järjestettiin Euran Kanoottiklubin, Helsingin Kanoottiklubin, Kanotklubben Wågenin, Merimelojien ja Vesisamoilijoiden vaatimuksesta ylimääräinen kokous , jonka esityslistalla olivat liiton valtionavustukseen liittyvät asiat, sekä esitys Kanoottiliiton jatkamisesta kansallisten ja kansainvälisten urheilun ja lajin kattojärjestöjen jäsenenä, sekä liiton syyskokousjärjestelyt. Tilintarkastajina toimivat Antti Koskinen (KHT) ja Risto Fagerholm sekä varatilintarkastajina Kristina Honkanen ja Juha Sulosaari. 5.2 Kansainvälinen toiminta Kansainvälisessä toiminnassa osallistuttiin PM-liittojen kokouksiin ja palavereihin. PMkokoukseen osallistuivat liiton edustajina Marja Hakala, Harri Sairiala ja Kai Lindqvist. Risto Lehtinen toimii ICF:n ratavaliokunnan jäsenenä vuosina Vuoden 2011 aikana Lehtinen toimi arvokisatuomarina aikuisten MM-kisoissa Unkarin Szegedissä, esiolympialaisissa Lontoossa, sekä nuorten MM-kilpailuissa Saksan Brandenburgissa. Lehtinen järjesti kansainväliset ratamelontatuomariseminaarit Roturuassa Uudessa-Seelannissa ja Poznanissa Puolassa. Muu valiokuntatyö keskittyi uusien arvokisaohjelmien sekä tulevien kilpailusääntömuutosten valmisteluun. Ratamelonnan kansainvälisiin tuomaritehtäviin ovat Suomesta vuonna 2011 osallistuneet Pekka Tulonen, Jussi Paatonen ja Risto Lehtinen. Maailmancup Osakilpailu II, Duisburg, Saksa Pekka Tulonen, ratatuomari Jussi Paatonen, ratatuomari Junioreiden MM- kilpailut Brandenburg, Saksa Risto Lehtinen, Boat Control päävastaava Senioreiden MM- kilpailut, Szeged, Unkari Risto Lehtinen, Boat Control päävastaava Esiolympialaiset, Lontoo, Iso-Britannia, Risto Lehtinen, Boat Control päävastaava 16

17 5.3 Hallituksen toiminta Hallitus kokoontui kauden aikana seitsemän kertaa. Tammi- ja syyskuun kokouksen olivat kaksipäiväisiä toiminnan kehitys- ja suunnittelukokouksia. Hallituksen kokoonpano Kari Hellström puheenjohtaja Melan Vääntäjät Sylvain Eckhardt jäsen K & C Marja Hakala jäsen Kangasalan Melojat Pertti Karttunen jäsen Kanoottisissit Taina Kinnunen jäsen Canoa Veli-Matti Lehtonen jäsen K & C Anne Lemmetty jäsen, varapj. Kangasalan Melojat nuoriso Kari Nykänen jäsen S. Kanoottipurjehtijat tiedotus Jukka Ritala jäsen Pirkka Melojat Maija Rosenqvist jäsen Melamajavat Tapani Saarinen jäsen, varapj. Kangasalan Melojat kilpailusäännöt Jari Aittakari varajäsen Ahlaisten Urheilijat Merja Heiskanen varajäsen Vesisamoilijat Minna Kantsila varajäsen Tampereen Vihuri Henna Kortesmäki varajäsen Merimelojat Hanna Siven varajäsen Kanotklubben Wiking Hallituksen kokouksiin osallistuivat kokousten sihteerinä toimistopäällikkö Stina Koivisto. Toimintavuoden lopussa kanoottiliitossa oli 73 jäsenseuraa. Uusina seuroina liittoon liittyivät vuoden 2011 aikana Drumsö Kanotister r.f., Meloja ry ja Salmiakkimelojat ry. Lisenssit & vakuutukset Kauden aikana lunastettiin Kanoottiliiton kilpailulisenssejä yhteensä 284 (2010: 311) melojalle. Kilpailulisenssin lunastaneista oli alle 16-vuotiaita 75 (2010: 74) henkilöä eli 24 %. Lisäksi lunastettiin 15 (2010: 14) harrastajalisenssiä ja 292 (2010: 187) melojan kortti -vakuutusta. Työvaliokunnan toiminta Työvaliokuntaan kuuluivat, Kari Hellström (pj.), Anne Lemmetty ja Tapani Saarinen. Työvaliokunnan sihteerinä toimi Stina Koivisto (toimistopäällikkö). Työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa. 5.4 Strategiset toiminnot Liiton vuosien tavoiteohjelman mukaisesti toimintavuoden aikana keskityttiin Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n perustamisen valmisteluun. Liiton toiminnassa painottui vuonna 2011 hyvin vahvasti Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n perustamiseen tähtäävä yhteistyö ja valmistelu yhdessä Suomen Soutuliiton kanssa. Tätä työtä varten on Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu eritysavustus, joka oli suuruudeltaan euroa. Soutu- ja Kanoottiliiton hallitukset tapasivat vuoden aikana yhteensä neljä kertaa ja projektin johtoryhmä tapasi lisäksi kuusi kertaa. Seuratapaamisia järjestettiin kymmenllä paikkakunnalla, tilaisuudet veti Kari Hellström. Liittojen kevätkokoukset hyväksyivät ehdotuksen perustaa uusi yhteinen liitto Soutuliiton kanssa myöhemmin määrättävänä ajankohtana. Tämä Suomen melonta- ja soutuliitto ry:n perustava kokous pidettiin Helsingissä. Kanoottiliiton syyskokous päätti operatiivisen toiminnan siirtämisestä uudelle liitolle alkaen. 17

18 Nuorisotoiminnan kehittämiseksi palkattiin liiton nuorisokoordinaattoriksi Petteri Pitkänen, hänen toimenkuva vaihtui Olympiakomitean toiveiden mukaisesti liiton nuorisovalmentajaksi kevään 2011 aikana. Liiton harrastekoordinaattorina aloitti Kai Lindqvist, vastuualueenaan harrastemelonnan kehittäminen. Sportti työllistää -hankkeen avulla liitto pystyi palkkaamaan Your Move -vastaavaksi Hanna Auvisen alkaen yhdeksän kuukauden ajaksi. Melonnan esittelyn ja kokeilumahdollisuuksien järjestelyt kuuluivat hänen tehtäviinsä vuoden 2011 suurimmassa nuorisotapahtumassa, joka kokosi n nuorta Helsinkiin Heistä melomaan osallistui viitisensataa nuorta, vaikka melontapaikka olikin sijoitettu Töölönlahden rantaan, joka oli vähän sivussa päätapahtumatorista Stadionin edessä. Vuonna 2011 liitto on edelleen hoitanut seurojen puolesta Teosto- ja Gramex-maksut. Pohjolan Tuplaturvavakuutuksen kautta jäsenseuroille on jäsenpalveluna tarjottu seurojen talkootoimintaan osallistuvien tapaturmavakuutus sekä vastuuvakuutus. 5.5 Jaostojen kokoonpanot Freestylejaosto Jyri Hämäläinen Merimelojat lajipäällikkö Tuomas Kaukola Kyröjoen Koskihäjyt Mikael Lantto Tornion Seudun Melojat Olli Nyrhilä Tapio Nykänen Sylvain Eckhardt K&C hallituksen yhteyshenkilö Harrastemelontajaosto Taina Kinnunen Canoa pj ja hallituksen yhteyshenkilö Minna Kantsila Tampereen Vihuri Maija Rosenqvist Melamajavat Kai Lindqvist harrastekoordinaattori 2/2011 alkaen Kanoottipoolojaosto Henna Kortesmäki Merimelojat lajipäällikkö/hallituksen yhteyshenkilö Hanna Koskinen Meloiloa Aarne Miettinen Merimelojat Jarkko Taiviola Vesisamoilijat ry Kanoottipujottelu- ja koskisyöksyjaosto Sylvain Eckhardt K&C lajipäällikkö ja hallituksen yhteyshenkilö Aarne Miettinen Merimelojat Hanna Sivén Merimelojat Petri Voutilainen Taivalkosken Melojat Kanoottipurjehdusjaosto Simo Poikolainen Sipoon Kanoottiklubi puheenjohtaja Kari Nykänen Tuusmelojat hallituksen yhteyshenkilö Harri Mäkelä Tuusmelojat Markku Niska Suomen Kanoottipurjehtijat Olli Virta Suomen Kanoottipurjehtijat Maratonmelontajaosto Pekka Tulonen puheenjohtaja 18

19 Jukka Ritala PirkkaMelojat hallituksen yhteyshenkilö Petteri Ehoniemi Veikko Haukka Mela Majavat Heikki Ritvos Merimelojat Ratamelontajaosto Marja Hakala Kangasalan Melojat hallituksen yhteyshenkilö Merja Heiskanen Vesisamoilijat Panu Kanniainen Merimelojat lajipäällikkö Anne Lemmetty Kangasalan Melojat Lauri Palmroth Ruoveden kanoottipurjehtijat Petteri Pitkänen nuorten maajoukkuevalmentaja Melontaturvallisuusjaosto Pertti Karttunen Kanoottisissit pj Veli-Matti Lehtonen K&C hallituksen yhteyshenkilö Leena Arpiainen Espoon Eskimot sihteeri Oula-Matti Peltonen Rovaniemen Melojat Petri Sutinen Merimelojat Pekka Tyllilä Kajak (Seppo Paavola Merimelojat läheltäpiti-tietokanta) 5.6 Liiton työryhmät Meloja-lehden toimituskunta Ilkka Pitkänen päätoimittaja Pia Kuva Veli-Matti Lehtonen Kari Nykänen hallituksen yhteyshenkilö 5.7 Liiton toimijoiden edustukset Melontaturvallisuuden neuvottelukunta Oula-Matti Peltonen Rovaniemen Melojat Pertti Karttunen Kanoottisissit Nuori Suomi ry Hanna Auvinen asti Suomen Olympiakomitea Esko Aaltonen SuomiMeloo ry Pia Kuva Ulkoiluforum (UFO) Veli-Matti Lehtonen Stina Koivisto Vantaanjoen neuvottelukunta Hanna Sivén 19

20 Taina Kinnunen varalla 5.8 Huomionosoitukset, vuoden valinnat ja seuramestaruudet Liiton toimintavuoden aikana myöntämät huomionosoitukset ja vuoden valinnat: Kultainen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki Kultainen plaketti Hopeinen plaketti Pronssinen plaketti Anne Lemmetty Lauri Perälä Hannu Hokka, Leena Arpiainen, Markku Savolainen, Leena Luostarinen Kalevi Haukka, Erkki Jämsén, Pauli Lehtinen, Arvi Kykkänen, Martti Löppönen, Timo Vuorilehto Vuoden meloja Anne Rikala, Kangasalan Melojat Vuoden ratameloja Anne Rikala, Kangasalan Melojat Vuoden nuori ratameloja Niklas Vettanen Vuoden maineteko Jenni Mikkonen, Vesisamoilijat Vuoden juniorimeloja Teemu Väliahdet, Vesisamoilijat Vuoden maratonmeloja Nina Itkonen, Tampereen Vihuri Vuoden veteraanimeloja Pentti Sahi, Ruoveden Kanoottipurjehtijat Vuoden freestylemeloja Teemu Väliahdet, Vesisamoilijat Vuoden kanoottipujottelija Johanna Magga, K&C Vuoden seura Kangasalan Melojat Vuoden kanoottipooloseura Melan Vääntäjät Vuoden kanoottipooloilija Antti Löppönen, Melan Vääntäjät Vuoden retkimeloja Jaakko Mäkikylä, Avokanoottiyhdistys Vuoden retkimelontaseura Melamajavat ja Rauman Seudun Melojat Seuramestaruudet Freestyle Kanoottisissit 41 Kyrönjoen koskihäjyt 22 Vesisamoilijat 18 Kanoottipoolo Merimelojat 12 Melan Vääntäjät 10 Kajak Tampere 7 Kanoottipujottelu & Koskisyöksy (Slalom ja WWR) Merimelojat 115 K&C 91 Meloiloa 65 Kanoottipurjehdus TuusMelojat Suomen Kanoottipurjehtijat Maraton Merimelojati 102 Tampereen Vihuri 39,5 Euran Kanoottiklubi 32 Ratamelonta Vesisamoilijat 329 Kangasalan Melojat

21 Pirkka-Melojat Tiedotus Liiton julkaisema Meloja-lehti ilmestyi viisi kertaa vuoden aikana. Lehden keskimääräinen painomäärä oli Lehti kertoi melojien kokemuksista koti- ja ulkomailla, välineiden kehityksestä ja melontaretkistä. Lehdessä tiedotettiin SKaL:n sekä seurojen asioista, tiedotteista ja julkaisuista. Soutuliiton Airo-lehti ilmestyi Meloja-lehden kaikissa numeroissa Liiton nettisivujen kävijämäärät kasvoivat vuoden aikana ollen yhteensä (53 792) käyntiä Google Analyticsin mukaan. Näistä yksittäisiä kävijöitä oli (30 115) Liiton Facebook-sivuilla on viestejä katsottu kaikkiaan (15 396) kertaa ja tykkääjiä vuoden lopussa 385 (283). Selattuja sivuja oli ( ). Liiton jaostot tiedottivat pääsääntöisesti tapahtumistaan liiton nettisivuilla, mutta lisäksi jaostoilla oli käytössä omia nettisivujaan mm. ja Melonnan eri lajit ja tapahtumat näkyivät mediassa hyvin, varsinkin harrastemelonnasta kertovat artikkelit yleistyivät toimintavuoden aikana. Artikkeleita, joissa melonta mainittiin, esiintyi mediassa keskimäärin kolme artikkelia päivässä. Maailmancupeista tullut menestys ja maailmancuppien kansainvälinen televisiointi näkyi positiivisesti tiedotusvälineissä siten, että YLE- urheilu esitti suomalaisten maailmancup kilpailuedesottamuksia videomateriaalin kera. YLE- urheilu, Urheilulehti, Hufvudstadsbladet, ja MTV3 tekivät kukin insertin tai lehtijutun omiin medioihinsa Kisakallion MM-valmistavalta leiriltä. YLE- urheilu oli omalla miehityksellä paikalla Szegedin MM-kilpailuissa ja Kangasalan SM-kilpailuissa. YLE-urheilun seuranta Szegedin MM-kilpailuviikolta oli kattavaa, ja materiaalia kertyi runsaasti. Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuista, junioreiden MM-kilpailuista sekä PM-kilpailuista tehdyt lehdistötiedotteet nousivat myös YLE-urheilun sivuille. Jeremy Hakala valittiin YLE- urheilun SISU-ohjelmaan, jossa seurataan nuorten lupaavien urheilijoiden valmistautumista vuoteen Seuratiedotteita lähetettiin sähköisesti jäsenseuroille ja kohdennettua tiedotusta aihealueittain lisäksi seurojen puheenjohtajille, harraste- ja nuorisovastaaville sekä sihteereille. Haasteeksi koettiin tiedon siirtyminen seuran nimetyltä vastaanottajalta jäsenistölle tai seuran omalle jäsensivulle. Olosuhdetyön osalta yhteistyötä ja tietoa melontaan tarvittavista olosuhteista annettiin Pernoonkosken kunnostustyön, Kymijokiprojektin ja Ulkoiluforumin yhteydessä. Melonta oli mukana YLESLU-hankeessa ja kaikilla TV-kanavilla nähtiin melonta-aiheisia ohjelmia. Osallistuimme liittona paikallisten urheiluseurojen kanssa Tampereen urheiluakatemian toiminnan kehittämiseen. 21