SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY

Transkriptio

1 SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 1. TOIMINTA-AJATUS HARRASTETOIMINTA HUIPPU-URHEILU SEURA- JA JÄRJESTÖTOIMINTA 3 2. TAUSTAA 3 3. JÄSENET 4 4. NUORISOTOIMINTA 4 5. AIKUISLIIKUNTA 4 6. SEURA- JA JÄRJESTÖTOIMINTA 4 7. LAJITOIMINNAT 5 8. ANTIDOPINGTOIMINTA 5 9. VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITON ORGANISAATIOKAAVIO LIITTOKOKOUKSET HALLITUS VALIOKUNNAT TYÖVALIOKUNTA KURINPITOVALIOKUNTA KOULUTUS- JA OLOSUHDEVALIOKUNTA KILPAILU- JA VALMENNUSVALIOKUNTA HARRASTE- NUORISO JA TAPAHTUMAVALIOKUNTA TOIMIHENKILÖT ANSIOMERKIT JÄSENYYS SUOMEN OLYMPIAKOMITEASSA 10 LIITTEET 11

3 1. TOIMINTA-AJATUS Suomen melonta- ja soutuliitto ylläpitää ja edistää melontaa ja soutua sekä on niiden Suomessa toimivien yhteisöjen keskusjärjestönä ja yhdyssiteenä, sekä niiden henkilöjäsenten yleisten ja yhteisten etujen valvojana, jotka näiden sääntöjen edellyttämin tavoin edistävät melontaa ja soutua Suomessa. Liitto edistää melontaa ja soutua kilpa- ja huippu-urheiluna, kunto- ja harrasteliikuntana sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukee lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä lajiensa avulla. Lisäksi liitto liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukee kulttuurien monimuotoisuutta ja luonnon kestävää kehitystä. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin perusteet. Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n päättävänä elimenä toimivat liiton kevät- ja syyskokoukset. 1.1 HARRASTETOIMINTA Harrastetoiminta sisältää elämänkaariajattelunmukaisen kilpailullisen ja ei-kilpailullisen toiminnan nuorisotoiminnasta Masters-toimintoihin saakka. 1.2 HUIPPU-URHEILU Huippu-urheilulla käsitetään kansainväliseen menestykseen tähtäävä toimintaa. 1.3 SEURA- JA JÄRJESTÖTOIMINTA Seura- ja järjestötoimintaan kuuluvat yhteiset asiat kuten vuosikokoukset, hallitus-, valiokunta sekä jaostotyöskentely. Myös toimisto- sekä viestintäpalvelut, talous- ja henkilöstöhallinto sekä seurapalvelut, - koulutukset ja -tapaamiset ovat osa tätä toimintaa. 2. TAUSTAA Suomen Kanoottiliiton ja Suomen Soutuliiton syyskokoukset siirsivät liittojen kaiken operatiivisen toiminnan Suomen melonta- ja soutuliitto ry:lle alkaen. Vuosi 2012 oli Suomen melonta- ja soutuliitto ry:n ensimmäinen toimintavuosi. Liitto perustettiin ja perustamiskirjan allekirjoittivat Suomen Kanoottiliitto ry ja Suomen Soutuliitto ry sekä seuraavat molempien liittojen jäsenseurat: Canoa rf, Helsingin Jyry ry, Hämeenlinnan Soutajat ry, Kangasalan Melojat ry, Kanotklubben Wiking ry, Kesälahden Urheilijat ry, Kirkkonummen Soutajat ry, Kohina Koskimelonta ry, Kouvolan Soutajat ry, Kymen Melojat ry, Kyrönjoen Koskihäjyt ry, Lappeenrannan Soutajat ry, Melan Vääntäjät ry, Mikkelin Soutajat ry, Mommilanjärven Soutelu ry, Pirkka-Melojat ry, Sipoon Kanoottiklubi ry, Soutumiehet ry, Soutuseura SMARK ry, Sulkava Seura ry/sulkavan Suursoudut, Suomen Kanoottipurjehtijat ry, Sulkavan Urheilijat -41 ry, Takon Soutajat ry, Vanajaveden Vesikot ry, Marjaniemen Melojat ry.

4 3. JÄSENET Vuoden 2012 lopussa liitolla oli 148 jäsenseuraa, joissa oli henkilöjäseniä seurojen antamien tietojen mukaan NUORISOTOIMINTA Nuorisotoiminnassa toteutettiin seuraavat kehitystoimet: - Nuorisovastaavien tapaaminen Osallistuminen SLU Nuorisoverkostoon (4 tapaamista) sekä Liikkuva koulu seminaareihin (1 kpl) - Saaristomeren melojien Sinettiseura-auditointi, - Nuorten suurleiri Lohjan Kisakalliossa (52 osallistujaa) - Freestylemelonnan nuorisoleiri Lieksan Neitikoskella Nuorisotoiminnan seurakysely - Kotirata-soudun kehittämistyöpaja Nuorten ohjaajakoulutuksen kehittämistyöpaja Vammaismelonnan ja soudun kehittämistyöpaja (6 osallistujaa) 5. AIKUISLIIKUNTA Aikuisliikunnan parissa toteutettiin seuraavat kehitystoimet: - Melontakoulutuksen kehittämistyöpaja (9 osanollistujaa) - Harrastemelonnalle kehitettiin uusi koulutusjrjestelmä. - EPP (Euro Paddle Pass) yhteisön jäsenyyden hakeminen. - Harrastemelonnassa järjestettiin 6 ohjaaja-opas ja muuta koulutusta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 32 henkilöä. - Julkaistii Opi melomaan opas, melonnan peruskurssin kurssimateriaaliksi. Opasta tilattiin seurojen käyttöön vuoden 2012 aikana n. 500 kappaletta. - Liitto oli mukana järjestämässä 28. Suomi Meloo kanoottiviestiä. Viestiin osallistui n. 500 melojaa. - Retkisoutu- ja - melontatapahtumajärjestäjien yhteiset neuvottelu- ja virkistyspäivät Tanhuvaaran urheiluopistolla, (27 osallistujaa) 6. SEURA- JA JÄRJESTÖTOIMINTA Seura- ja järjestötoiminnassa toteutettiin seuraavat kehitystoimet - Aulanko, Hämeenlinna , liiton kehittämisseminaari, paikalla hallitus ja toimihenkilöt - Seuratoiminnan kehittämisseminaari , Varalan urheiluopisto, Tampere (10 osallistujaa) - Vene Messujen melontanäytökset - Go Expo 2012 messujen melontakorttelin yleisjärjestelyt, melontanäytökset sekä messuosasto. - Hämeenlinnassa Aulangolla järjestettiin syyskokouksen yhteydessä kuusi työpajaa, joihin osallistui yhteensä n. 50 henkilöä. Vuoden 2012 aikana liitto oli mukana seuraavissa yhteistyöelimissä ja verkostoissa - Kuntoliikuntaliitto / Urheillen terveyttä (4 tapaamista)

5 - Liikenne- ja viestintäministeriön veneilyjaosto jossa käsiteltiin mm. Veneilyturvallisuutta. (3 tapaamista) - Melonta- ja soutuliitto hyväksyttiin Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan jäseneksi (1 tapaaminen) - Melonta- ja soutuliitto jatkaa SkaL:in työtä Ulkoilufoorumin jäsenenä. Vuoden 2012 aikana (3 tilaisuutta) - Liitto on osallistunut Metsähallituksen liikuntajärjestöjen tapaamisiin Toimimista (2 tapaamista) - Vesilajiliittojen tapaaminen Kymijoen matkailureittihankkeen ohjausryhmän kokous LAJITOIMINNAT Lajien toimintakertomukset ovat liitetiedostoina: Freestyle & Boatercross, Liite 1 Kanoottipoolo, Liite 2 Kanoottipujottelu ja koskisyöksy, Liite 3 Kanoottipurjehdus, Liite 4 Maratonmelonta, Liite 5 Olympialuokkien soutu, Liite 6 Puuvenesoutu, Liite 7 Ratamelonta, Liite 8 Surfski Ocean Racing, Liite 9 8. ANTIDOPINGTOIMINTA Suomen melonta- ja soutuliitto on sitoutunut puhtaaseen, terveeseen ja turvalliseen urheiluun eli reilun pelin periaatteisiin. Liitto on tehnyt aktiivista yhteistyötä antidopingtyön toimijoiden kanssa edistääkseen puhdasta urheilua. Liiton hallitus ja toiminnanjohtava ovat koordinoineet antidopingtoimintaa. Lisäksi liiton kurinpitovaliokunnassa oli antidopingasioista vastuussa oleva henkilö Jyrki Aho. Hänen tehtävä oli mm. neuvoa urheilijoita lääkeaineisiin liittyvissä kysymyksissä. Liiton valmennuspäälliköt ovat organisoineet maajoukkueurheilijoille ADT:n järjestämän koulutuksen. Maajoukkueurheilijat ovat allekirjoittaneet sitoumuksen, jossa he sitoutuivat urheilun eettisiin sääntöihin sekä puhtaaseen urheiluun ja ilmaisivat myös ymmärtävänsä, että dopingia ei hyväksytä missään olosuhteissa. Tämän lisäksi liitto on huolehtinut urheilijoiden valistamisesta, urheilun eettisistä säännöistä ja antidopingasioista julkaisemalla tiedotteita antidoping-toiminnasta liiton nettisivuilla sekä liiton lehdessä.

6 9. VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Vuoden aikana laadittiin viestintä- ja markkinointisuunnitelma sekä käynnistettiin suunnitelmien mukaiset toimenpiteet. Liitolle suunniteltiin oma tunnus (kannessa), jonka hallitus vahvisti kokouksessaan Liiton tunnuksen on suunnitellut Kalle Pelkonen. Liitto julkaisi vuoden aikana 5 soudun ja melonnan asioita käsittelevää jäsenlehden numeroa. Jäsenlehdestä kaksi ensimmäistä numeroa ilmestyi Meloja- ja Airo-nimellä. Tämän jälkeen lehdet yhdistettiin ja lehden nimeksi otettiin Melonta ja soutu. Jäsenlehdistä kolme jälkimmäistä numeroa julkaistiin Melonta ja soutu -nimellä. Lehdet toteutettiin ulkoisilla palveluntarjoajilla. Liitto julkaisi perinteisen Soudun tapahtumakalenterin, johon koottiin kattavasti sisäsoudun, olympialuokkien ja puuvenesoudun kilpailut sekä kunto- ja retkisoututapahtumat. Kalenteri jaettiin soutuseuroille ja lisenssin lunastaneille soutajille. Liiton www-sivut avattiin osoitteessa Liitolle perustettiin samaan aikaan myös oma Facebook-sivu, jolla oli tykkääjiä vuoden lopussa noin 400. Keväällä liitto osallistui GoExpo-messuille. Liitto järjesti toukokuussa mediapäivän soudusta ja melonnasta vastaaville toimittajille Lohjan Kisakalliossa. Mediapäivä sisälsi mm. lajikoulutustapahtuman sekä tarjosi toimittajille mahdollisuuden haastatella lajiemme ykkösurheilijoita ja valmennuspäälliköitä. Toiminnanjohtaja suoritti kevään aikana ns. Risuja, ruusuja, kysymyksiä -kiertueen. Kaikille seuratoimijoille kohdennettu kiertue tavoitti yhdeksällä eri paikkakunnalla vajaat 50 henkilöä. 10. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Liitto kuluu Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja kansainväliseen Kanoottiliittoon (International Canoe Federation, ICF) sekä kansainväliseen Soutuliittoon (Fédération Internationale des Sociétés d Aviron, FISA). Melonta- ja soutuliitto osallistui Kansainvälisen Soutuliiton FISA:n kokoukseen Bulgarian Plavovissa Kokouksessa liitto hyväksyttiin korvaamaan Suomen Soutuliiton aseman kansainvälisessä yhteisössä. Kansainvälisen Kanoottiliiton jäsenyyden Melonta- ja soutuliitto sai Pietarin kokouksen yhteydessä kokouksen yhteydessä Risto Lehtinen edelleen valittiin ICF:n ratavaliokunnan jäseneksi. Lisäksi melonta- ja soutuliitto osallistui Pohjoismaiseen yhteistyöhön molemmissa lajeissa. Soudussa liittoamme edustivat Marjaana Risku, Zita Gammal, Leif Buss sekä Jari Rantamäki. Melonnan pohjoismaisessa tapaamisessa liittoamme edustivat Petteri Pitkänen (ratamelonta) sekä Aarne Miettinen (kanoottipoolo).

7 11. SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITON ORGANISAATIOKAAVIO Liiton hallitus vahvisti organisaatiomalliksensa ns. valiokuntamallin. Valiokuntamallin mukaisen hallinto- ja henkilöstöohjesäännön työvaliokunta vahvisti kokouksessaan 20.12, minkä hallitus edelleen vahvisti vuoden 2013 ensimmäisessä kokouksessa. LIITTOKOKOUS KURINPITOVALIOKUNTA HALLITUS TYÖVALIOKUNTA HENKILÖKUNTA KILPAILU- JA VALMENNUS- HARRASTE-, NUORISO-, KOULUTUS- JA VALIOKUNTA TAPAHTUMAVALIOKUNTA OLOSUHDEVALIOKUNTA Freestyle, Boatercross Avokanoottimelonta Melontaohjaajakoulutus Kanoottipoolo (jaosto) Kanoottipurjehdus Melontaopaskoulutus Kanoottipujottelu, Koskisyöksy Kuntoliikunta Melontakouluttajakoulutus Maratonmelonta Nuorisotoiminta (Sinettiseurat) Nuorten ohjaajakoulutus Olympialuokkien soutu Retkimelonta ja -soutu Lajivalmentajakoulutus Puuvenesoutu (jaosto) Sisäsoutu ja -melonta Olosuhdeasiat Ratamelonta (jaosto) Surfski Seuratoimijakoulutukset Kilpailusäännöt Tapahtumat (Suomi Vesille!) Turvallisuus Karsintajärjestelmät Terveysliikunta Tutkimus Edustusvalinnat Kuva 1. Melonta- ja soutuliiton organisaatiokaavio LIITTOKOKOUKSET Liiton ylimääräinen kokous pidettiin Tampereella, Varalan urheiluopistolla keväällä Kokous vahvisti liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2012 sekä budjetin, mutta myös strategian sekä kurinpitomääräykset. Liiton syyskokous pidettiin Hämeenlinnassa Aulangolla , missä vahvistettiin liiton talous- ja toimintasuunnitelma vuodelle Syyskokous hyväksyi myös sääntömuutosesityksen, minkä mukaan hallituksen lukumääräinen kokoonpano muutetaan :a jäsenen kokoonpanoon. Hallitusjäsenten 2014 lukumäärästä päätetään kevätkokouksessa Erovuoroisten Erik Anderssonin ja Lotta Kallioisen tilalle syyskokous valitsi Jaakko Hasun sekä Markku Jokisipilän.

8 11.2 HALLITUS Liiton hallituksen puheenjohtajana vuonna 2012 toimi Jan-Erik Enestam ja varapuheenjohtajina Erkki Kauppinen ja Kari Hellström. Hallituksen muina jäseninä olivat Erik Anderson, Markku Juhola, Lotta Kallioinen, Minna Kantsila, Anne Lemmetty, Tapani Saarinen, Marko Soikkeli ja Petri Sutinen. hallituksen sihteerinä ja esittelijöinä toimivat Stina Koivisto ja Sami Vehkakoski. Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallitus kutsui ehdollepanopanotoimikunnan valmistelemaan 2013 sekä sääntömuutosehdotusta että hallitusnimityksiä. Ehdollepanotoimikunta muodostui seuraavista henkilöistä: Timo Haukilahti (pj), Yrjö Lindroos, Leif Buss, Seppo Ketonen ja Esko Aaltonen. Hallitus perusti ylimääräisen kokouksen jälkeen rahanjakotyöryhmän. Työryhmään kuuluivat Seppo Ketonen, Anne Lemmetty, Stina Koivisto sekä Sami Vehkakoski. Työryhmä esitti hallitukselle lajiliiton sisäisen rahajaon perusteeksi strategian mukaiset kohdennukset sekä kansainvälisen minimitoiminnan aiheuttamien kustannusten peittämisen. Syyskokouksen jälkeen hallitus perusti uuden rahanjaon kriteerityöryhmän miettimään oikeudenmukaisempaa, toiminnallisin perustein toimivaa ja kaikkia liiton toimia kattavaa kriteerityökalua. Kriteeristötyöryhmän muodostivat Markku Juhola, Seppo Ketonen, Juha Sulosaari ja Jyri Hämäläinen, sihteerinä Sami Vehkakoski. Hallitus perusti myös toisen työryhmän, minkä päämääränä oli varmistua yhdenverrannollisten tulonsiirtojen toteutuminen edeltäjäliitoilta Suomen melonta- ja soutuliitolle. Hallituksen perustaman uuden rahanjakotyöryhmän muodostivat Stina Koivisto, Seppo Ketonen, Antti Koskinen ja Jöns Aschan VALIOKUNNAT TYÖVALIOKUNTA Työvaliokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Valiokunnan muodostivat puheenjohtajisto Jan-Erik Enestam, Kari Hellström sekä Erkki Kauppinen. Sihteerinä toimi Sami Vehkakoski KURINPITOVALIOKUNTA Kurinpitovaliokunnan muodostivat Yrjö Lindroos (pj) Jorma Holmström sekä Jyrki Aho, joka valiokunnasta huolehti erityisesti ADT-asioista. Sihteerinä toimi Sami Vehkakoski. Valiokunta piti vuoden aikana kolme kokousta. Valiokunnan merkittävimmät toimet vuonna 2012 oli laatia liitolle sen ADT-ohjelma sekä kurinpitomääräykset.

9 KOULUTUS- JA OLOSUHDEVALIOKUNTA Koulutus- ja olosuhdevaliokunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa, käsitellen lajiemme koulutus- ja olosuhdeasioiden lisäksi myös turvallisuus ja tutkimusaihepiiriä. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Petri Sutinen ja muina jäseninä olivat Seppo Paavola, Jari Rantamäki, Benjamin Donner, Markku Jokisipilä ja Sami Vehkakoski (sihteeri). Merkittävänä kehitystyönä vuoden aikana oli laatia liitolle oma melonnan koulutusjärjestelmä. Liite 2. Tätä työtä varten valiokunta perusti pienryhmän johon kuuluivat Paavolan, Donnerin ja Sutisen lisäksi myös Kari Hellström sekä Kai Lindqvist. Muita valiokunnan aloitteen kautta syntyneitä toimenpiteitä olivat mm. Rakennustietokortin päivityshakemus Rakennustietosäätiölle sekä anomuksen jättäminen OKM:lle vesireittihakupalvelun toteuttamisesta. Vesireittihakupalvelu on verkossa toimiva, kaikkien Suomessa olevien melonta- ja soutureittien hakupalvelu, mikä on aiottu pohjautuvan maanmittauslaitoksen vapautuneille karttapohjille. Lisäksi liitto jätti palautekierroksella olevaan Pirkanmaan maakuntakaavaan vastineen, minkä mukaan Kaukajärven melonta- ja soutukeskusta tulisi kehittää kansainväliset mitat täyttävänä melonta- ja soutukeskuksena KILPAILU- JA VALMENNUSVALIOKUNTA Kilpailu- ja valmennusvaliokunta piti vuoden aikana yhteensä kymmenen kokousta. Valiokunnan puheenjohtaja toimi Seppo Ketonen ja jäseninä Sylvain Eckhardt, Heikki Joskitt, Anne Lemmetty, lauri Palmroth sekä Tapani Saarinen. Valiokunnan sihteerinä toimi Stina Koivisto. Valiokunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä oli laatia vuoden aikana kaikkien lajien kilpailusäännöt nykyistä organisaatiokaaviota vastaavaksi. Valiokunta myönsi kansallisten kilpailujen järjestämisoikeudet ja nimesi tarvittavat SM-kisojen toimitsijat. Lisäksi se myönsi osallistumisoikeudet kansainvälisiin kisoihin sekä nimesi urheilijat arvokilpailuihin valmennus- ja lajipäälliköiden esityksestä. Valiokunta vastasi myös lajien parhaiden urheilijoiden valinnoista HARRASTE- NUORISO JA TAPAHTUMAVALIOKUNTA Valiokunnan puheenjohtajana toimi Markku Juhola Mommilasta ja jäseninä, Sanna Eerikänen, Erkki Huopio, Kari Hellström, Jaakko Mäkikylä, Eva-Lotta Backman-Winquist ja liiton harrastekoordinaattori Kai Lindqvst, joka toimi valiokunnan sihteerinä. Harraste- nuoriso- ja tapahtumavaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa, joista kolme pidettiin puhelinkokouksina. Kokouksissa käsiteltiin laajasti harrastemelonnan- ja soudun aihepiirejä. Järjestäytymiskokouksessaan valiokunta määritteli tehtäväkseen: Valiokunta suunnittelee, kehittää ja toteuttaa seura- ja tapahtumapalvelutoimintaa sekä kehittää harrastajille kohdistettavia palveluita. Edistää melonta- ja soutukulttuuria. Valiokunnan johdolla toteutettiin jäsenseurojen olosuhde ja nuorisotoiminnan kysely. Kyselyn tuloksia on käytetty vuoden 2013 nuorten rekrytointitoimia sekä nuorten harrastustoiminnan kehittämistoimia suunniteltaessa.

10 Muita valiokunnan aloitteesta käynnistettyjä kehittämistoimia olivat kilpailu- ja tapahtumakalenterin kehittäminen, Suomi Vesille kampanjan jatkaminen, Melonta ja soutu -lehden kehittäminen, pelasta & pelastaudu -kilpailun kehittäminen sekä veneilyrauhan julistus. Valiokunta valitsi vuoden 2012 retkisoutu- ja melontatapahtumaksi Suomi Meloo -viestin. Kunniamaininta myönnettiin Karelia-Soudulle. Huomionosoitukset julkistettiin yhteisillä neuvotteluja virkistyspäivillä tammikuussa 2013 Kuopiossa TOIMIHENKILÖT Liiton toiminnanjohtajana aloitti Sami Vehkakoski. Liiton työntekijöiksi siirtyivät vanhoista liitoista Ilona Hiltunen (SSoL päävalmentaja), Stina Koivisto (SKaL toimistopäällikkö), Kai Lindqvist (SKaL harrastekoordinaattori) ja Petteri Pitkänen SKaL nuorten maajoukkuevalmentaja). Hiltusen ja Pitkäsen toimenkuvia laajennettiin vuoden aikana ja heidän työnimikkeensä vaihtuivat valmennuspäälliköiksi. 12. ANSIOMERKIT Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry laati vuoden aikana uudet ansiomerkkisäännöt edeltävien liittojen perinteiden pohjalta. Ansiomerkkien tarkoitus on palkita ja kiittää melonnan ja soudun eteen töitä tehneitä. Melonnassa ja soudussa jaetaan edelleen myös erilaisia suoritusmerkkejä (mm. retkimerkit). Suomen Liikunta ja Urheilu sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö jakavat urheiluun liittyviä ansiomerkkejä. Liiton vastuulla on yhdessä seurojen kanssa näiden liiton ulkopuolisten tahojen myöntämien tunnustusten hakeminen melonnassa ja soudussa vaikuttaneille henkilöille. 13. JÄSENYYS SUOMEN OLYMPIAKOMITEASSA Suomen melonta- ja soutuliitto otettiin Suomen Olympiakomitean jäseneksi

11 LIITTEET Liitteet 1-9: Lajien toimintakertomukset Liite 10: Vuoden valinnat Liite 11: Myönnetyt ansiomerkit

12 FREESTYLEN JA BOATERCROSSIN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Yleistä Kauden 2012 pääpaino oli uusien junioreiden saaminen lajin pariin. Kauden aikana järjestettiinkin 2 junnuleiriä, joissa osanotto oli kiitettävää. Freestylemelontamaajoukkueen blogi jatkoi suosiotaan (kauden aikana yhteensä 109 julkaistua blogitekstiä) ja näkyvyys mediassa oli muutenkin hyvällä tasolla. Kilpailut ja valmennus Lienzissä käytyihin freestylen EM-kisoihin lähetettiin 10 hengen joukkue joukkueenjohtaja mukaan lukien. Edellisvuosista poiketen, menestystä ei tällä kertaa tullut. Kisojen parhaita suomalaissuorituksia olivat Vili Volotisen 16. sija juniorisarjassa, Jonna Kurosen 18. sija naisten sarjassa sekä Juuso Karttusen 21. sija miesten sarjassa. Lajivalmentajana kaudella 2012 toimi Mikko Wendelin. Joukkueenjohtajana EM-kisoissa toimi Sanna Kauppinen.

13 KANOOTTIPOOLO TOIMINTAKERTOMUS 2012 Jaoksen kokoonpano Henna Kortesmäki Aarne Miettinen Jarkko Taiviola Rainer Möller Jouni Lindgren Jerry Mansner Merimelojat (jaoston puheenjohtaja / liiton yhteyshenkilö) Merimelojat Vesisamoilijat Kajak HiiPu Mevä Jaosto kokoontui kauden aikana kolme kertaa. Tavoitteet Uusien harrastajien saaminen lajin pariin, 2. divarin toiminnan kehittäminen ja aktiivinen maajoukkuetoiminta. Käytännössä tämä tarkoitti mm. 2. divaritason kanoottipoololeirin järjestämistä sekä 2. divarin Suomi-cupin perustamista, jotta kynnys kilpailuihin osallistumiseen madaltuisi. Jaosto tuki maajoukkueen osallistumista ECA-cupin osakilpailuun Ruotsissa, MM-kilpailuihin Puolassa ja PMkilpailuihin Ruotsissa. Nuorisoleirit Heinäkuussa oli tarkoitus järjestää nuorten kanoottipoololeiri Kisakallion suurleirin yhteydessä. Valmentajaksi oli lupautunut Jerry Mansner. Vähäisten ilmoittautumisten (2) vuoksi leiri jouduttiin perumaan. SM-kilpailut Miehet Lahti Vesisamoilijat Sijoitukset: 1. Merimelojat I, Helsinki 2. Melan Vääntäjät, Lohja 3. Kajak, Tampere 4. Vesisamoilijat, Lahti 5. Merimelojat II, Helsinki Muut kansalliset kilpailut Mansepoolo Miehet Tampere Kajak Lohjapoolo Miehet Lohja Melan Vääntäjät Meripoolo Miehet Helsinki Merimelojat Kansainväliset kilpailut ECA-cup Miehet Nyköping, Ruotsi. sijoitus turnauksessa 4/5, cupissa 10/ MM-kilpailut Miehet Poznan, Puola.

14 sijoitus 23/ PM-kilpailut (seurojen) Miehet Odense, Tanska, sijoitus 5/5 Lajikohtaiset kehitystoimet Go-expo -messuilla järjestettiin kanoottipoolonäytös. Mansepoolo pidettiin 30-juhlavuoden kunniaksi kaksipäiväisenä. Hiipun majalla Nummelassa järjestettiin 2. divaritason kanoottipoololeiri. Osallistujia oli kymmenen viidestä eri seurasta. Valmentajina toimivat Jerry Mansner ja Aarne Miettinen. Loppuvuodesta perustettiin 2. divarin Suomi-cup, mukaan lähti neljä seuraa. Huomionosoitukset ja vuoden valinnat Vuoden kanoottipooloseura: Merimelojat Vuoden kanoottipooloilija: George Atanassov

15 KANOOTTIPUJOTTELU JA KOSKISYÖKSY TOIMINTAKERTOMUS 2012 Yleistä Jaoston päätavoite oli laadukkaan ja mielekkään toiminnan järjestäminen nuorille pujottelijoille. Maajoukkuetoiminta yhdistettiin nuorisotoimintaan järjestemällä yhteisiä leirejä. Yhteistyö ulkomaalaisten melojien sekä ICF:n kanssa sujui hienosti. Tiedotus- ja viestintäkanavina on käytetty Melonta ja soutulehteä, sähköpostilistoja (kanoottipujottelijoiden sekä liiton jäsenseurojen listat), Melonta ja soutuliiton internettisivuja. Lisäksi kanoottipujottelulla on omat Facebook-sivut, jotka ovat suosittuja. Lajin mainostamiseksi on julkaistu runsaasta videomateriaalia kilpailuista ja harjoituksista. Videot olivat saatavilla kanoottipujottelun facebookin sivuilla. Seniorien valmennus ja leirit Kauden aikana pidettiin maajoukkueelle harjoitusleirejä joihin oli kutsuttu sekä seniorit että juniorit. Osa leireistä oli yhteisiä leirejä mihin oli kutsuttu myös lajia aloittavia nuoria. Leiritoiminta toteutui tiiviissä yhteistyössä oululaisen melontaseuran K&C kanssa. Teijo tarkka puolestaan oli leirillä Ranskassa Montreuil sur merin paikallisen melontaseuran vieraana koko heinäkuu Leiriin kuului myös harjoituksia Bourg-Saint-Mauricessa. Valmentajina toimivat paikalliset ranskalaiset valmentajat. Seniorien kansainväliset kilpailut ja ICF:n Talent Identification Program 2012 Oulun K&C:n Teijo Tarkka oli kutsuttu ICF:n eli Kansainvälisen Kanoottiliiton Talent identification Programmiin. Teijo ei kuitenkaan päässyt osallistumaan toimintaan, koska samaan aikaan oli toinen leiri Ranskassa. Teijo Tarkka ja Piohla Ylitalo osallistuivat senioreiden EM-kilpailuihin sekä alle 23v-EM kilpailuihin. Kilpailujen yhteydessä pidettiin harjoitusleirejä. Senioreiden EM kilpailut pidettiin Saksan Augsburgissa ja alle 23v EM kilpailut pidettiin Slovenian Solkanissa - senioreiden EM kilpailut Augsburg (GER): Valmentaja: Sylvain Eckhardt Huoltaja: Jarkko Hautamäki Urhelijat: Pihla Ylitalo 47. sija K1 naisten sarjassa Teijo Tarkka 58. sija K1 Miesten sarjassa - Junioreiden ja alle23v EM kilpailut Solkan (SLO): Valmentaja: Sylvain Eckhardt Urhelijat: Pihla Ylitalo 34. sija K1 Naisten sarjassa Teijo Tarkka 45. sija K1 Miesten sarjassa

16 Nuorten valmennus ja leirit Kaudella 2012 pidettiin kuusi leiriä, joista 2 leiriä Taivalkoskella puhtaasti lajia aloittaville ja nuorille tarkoitettu. Tehtiin yhteistyötä freestylejaoston kanssa ja leirin ohjelmaan kuului sekä kanoottipujottelu että freestylemelonta. Ohjaajina toimivat Sylvain Eckhardtja Pihla Ylitalo. Muut leirit olivat yhetisiä leirejä nuorten ja seniorien maajoukkueen kanssa. Leiritoiminta toteutui tiiviissä yhteistyössä oululaisen melontaseuran K&C kanssa. Maajoukkuetoiminta : EM-kilpauihin valmistautuva leiri Augsburgissa (Saksa) : 4pv Maajoukkueleiri Vongankoskella : 4 pv Leiri alle 23v EM-kilpailujen yhteydessä Solkanissa (Slovenia) : 8 pv Hajoitusleiri Taivalkoskella : 2 pv Nuoriso- ja harrastetoiminta: Avoin yleinen kanoottipujotteluleiri Taivalkoskella : 2 pv Nuorten kanoottipujotteluleiri Taivalkoskella : 4 pv Kilpailut Vuonna 2012 järjestettiin yhteensä 12 kanoottipujottelukilpailua. Kilpailutoiminta oli monipuolista. Nuorten sarjoille on järjestetty helpompia ja lyhyempiä ratoja aina kun on ollut mahdollista. Osallistujamäärä oli hyvin vaihteleva kilpailukauden aikana. Kevään perinteiset kilpailut eivät houkuttaneet kovin paljon osallistujia, mutta SM-kilpailuissa oli mukavasti osallistujia. Kanoottipujottelun SM-kilpailuihin osallistui 20 eri melojaa yhdeksästä eri seurasta. Kotimaiset kanoottipujottelukilpailut 2012 Vongan kilpailut Tulikurkun kisat I Taivalkosken kisa Tulikurkun kisat II Taivalkosken melontafestarit (SM kilpailu ) Taivalkosken syyskisat Tulikurkun syyskisat

17 KANOOTTIPURJEHDUS TOIMINTAKERTOMUS 2012 Yleistä Kanoottipurjehtijat on pieni lajiryhmä. Lajilla on kuitenkin omat www-sivut osoitteessa Kilpailut ja kokoontumiset Vuoden 2012 aikana lajissa ei ole jaoston nimissä järjestetty kilpailutoimintaa. Liiton SM-kilpailut peruttiin osanottajakadon vuoksi. Syynä katoon oli lisenssimaksut, jotka sopivat huonosti kyseessä olevalla harrastajaryhmälle. Kanoottipurjehdusta harrastavilla on ollut 4 kokoontumista (esim. retki tai muu vastaava syy tavata vesillä). Lisäksi järjestettiin kilpailut, joissa oli 12 osallistujaa (ACA-luokassa 5, avoimessa 7).

18 MARATONMELONTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 Yleistä Toimintavuonna 2012 suomalaisessa maratonmelonnassa nähtiin Nina Itkosen vakiinnuttavan paikkaansa lajin kansainvälisellä huipulla, uusien nuorien urheilijoiden nousevan kohti lajin kansallista kärkeä, kansainvälistä kilpailemista usean urheilijan toimesta, sekä menestystä veteraaniurheilussa maailmanmestaruuksia myöten. Toisaalta uuden lajiliiton käynnistäminen aiheutti suuria haasteita liittojohtoisen toiminnan ja kansallisen kilpailujärjestelmän kehittämisen ja jopa ylläpidon kannalta. Nuorisoliikunta Maratonmelonnan nuorisomestaruuskilpailut järjestettiin Ruovedellä Kaikki kansalliset kilpailut huomioiden 14- ja 16-vuotiaiden sarjoihin osallistuttiin kauden aikana yhteensä 11 kertaa. Aikuisliikunta Kahdeksan suomalaista melojaa osallistui veteraanien MM-kilpailuihin Roomassa. Parhaista suorituksista vastasivat 65-vuotiaiden sarjassa yksikön voittanut Unto Elo ja kaksikon voittaneet Elo ja Pentti Sahi. Samassa sarjassa Esko Tuohimaa ja Pasi Wallin sijoittuivat kaksikossa kolmanneksi. Vuoden aikana Suomessa järjestettiin useita kuntoilijoille sopivia ajanotollisia kilpa- ja kuntotapahtumia. Huippu-urheilu Kansallinen kilpailutoiminta Maratonmelonnan SM-kilpailut järjestettiin Jyväskylässä Kaikki kansalliset kilpailut huomioiden 18-vuotiaiden ja sitä vanhempien sarjoihin osallistuttiin kauden aikana yhteensä 184 kertaa. SM-kilpailuiden seurapisteet: 1) Merimelojat 149p.; 2) Euran Kanoottiklubi 34p.; 3) Tampereen Vihuri 29p.; 4) Saaristomeren Melojat 21,5p.; 5) Ahlaisten Urheilijat 17,5p.; 6) Ruoveden Kanoottipurjehtijat 17p.; 7) Meloiloa 13p.; 7) Kangasalan Melojat 13p.; 9) Helsingin Jyry 12p.; 9) Melamajavat 12p.; 11) Mikkelin Melojat 10p.; 12) Vesisamoilijat 9p.; 13) Rauman Seudun Melojat 8p.

19 Kansainvälinen kilpailutoiminta Kööpenhaminassa järjestetyssä maailmancup-kilpailussa Nina Itkonen sijoittui neljänneksi ja Tanja Jantunen 18:ksi naisten yksikössä. Samassa yhteydessä järjestetyissä veteraanikilpailuissa Suomea edusti kolme urheilijaa, joista Jussi Wallin ja Petteri Ehoniemi voittivat yli 40-vuotiaiden kaksikkolähdön Lahdessa järjestettiin kansainvälinen 24 tunnin ultramaraton. MM-kilpailut järjestettiin Roomassa Suomi osallistui kilpailuihin nuorella joukkueella. Naisten yleisessä sarjassa lopulta 10:ksi sijoittunut Nina Itkonen osoitti nousseensa varteenotettavaksi mitaliehdokkaaksi, vaikka saisi halutessaan kilpailla vielä alle 23-vuotiaiden sarjassa. Välttämätöntä kokemusta kansainvälisestä maratonmelonnasta olivat ensikertalaisina keräämässä 21-vuotias Oona Vasko 23-vuotiaitten naisten ja 16-vuotias Eero Luoma alle 18-vuotiaiden miesten sarjassa. Vasko sijoittui 20:ksi ja Luoma 31:ksi. Lisäksi Itkonen ja Vasko osallistuivat naisten yleisen sarjan kaksikkoon, jossa sijoittuivat 15:ksi. Naisten yksikössä ja naisten kaksikossa suomalaisten sijoitukset MM-kilpailuissa oikeuttivat maakohtaisiin paikkoihin vuoden 2013 World Gamesiin. Syksyllä Suomesta oli joukkue mukana kahdessa ulkomaisessa nelikkökilpailussa. Kansainvälisten kilpailuiden suomalaistulokset Masters maailmancup, Kööpenhamina, Tanska K2 miehet 40: Jussi Wallin Petteri Ehoniemi 1. K1 miehet 60: Veijo Simpanen Maailmancup, Kööpenhamina, Tanska K1 naiset: Nina Itkonen 4., Tanja Jantunen Masters MM-kilpailut, Rooma, Italia K1 miehet 50: Vesa Tainio 20. K1 miehet 60: Veijo Simpanen 17., Ilpo Karttunen kesk. K1 miehet 65: Unto Elo 1., Pentti Sahi 5., Esko Tuohimaa 10. K1 miehet 70: Keijo Ahvonen 8. K2 miehet 65: Pentti Sahi Unto Elo 1., Esko Tuohimaa Pasi Wallin MM-kilpailut, Rooma, Italia K1 naiset: Nina Itkonen 10. K2 naiset: Nina Itkonen Oona Vasko 15. K1 miehet 18: Eero Luoma 31. K1 naiset 23: Oona Vasko Reading K4, Reading, Iso-Britannia K4 miehet: Jussi Wallin Hannu Kaukola Rauli Rautavuori Petteri Ehoniemi Open Dutch Championships K4, De Rijp, Hollanti K4 miehet: Jeremy Hakala Niklas Vettanen Miika Dietrich Miika Nykänen

20 OLYMPIASOUTU TOIMINTAKERTOMUS 2012 Tavoitteet 2012 Olympialuokkien soudussa vuonna 2012 painopisteenä oli Lontoon olympialaisiin valmistautuminen. Lisäksi tavoite oli jatkaa edelleen maajoukkuetoiminnan ja valmennustoiminnan kehittämistä. Kansallisen kilpailutoiminnan elävöittäminen oli kolmas kehittämisen alue. Valmennustoiminta Olympialuokkien soudussa toimi vuonna 2012 kaksi valmennusryhmää A-maajoukkue ja talenttiryhmä. A- maajoukkueeseen kuuluivat olympiavalmennettavat Juho Karppinen, Minna Nieminen, Ulla Varvio ja Robert Ven. Lahjakkaista nuorista urheilijoista koostuvaan talenttiryhmään kuuluivat Samuli Cederström, Joonas Jousimo, Sanni Jyrkkänen, Anmari Järvinen, Olli-Pekka Karppinen, Adi Koskela, Hanna Koskela ja Inkeri Kyynäräinen. Valmennusryhmille järjestettiin vuoden aikana leirejä, testejä sekä kilpailumatkoja ulkomaille. Valmennusryhmien toiminnasta vastasi liiton valmennuspäällikkö. Leiritystoiminta Vuoden 2012 tärkein tavoite oli vähintään yhden venekunnan saaminen olympialaisiin. Koska olympiakarsintaregatta oli jo toukokuussa, piti olympiapaikkaa tavoitteleville soutajille järjestää leiritys koko talven ajaksi. Näin ollen päädyttiin poikkeukselliseen ratkaisuun ja perinteistä olympialuokkien yhteistä avovesileiriä ei järjestetty lainkaan. Tämä karsi myös muuta leiritoimintaa (hiihtoleiri, kevään talenttileiri, kevään yhteinen maajoukkueleiri). Talenttiryhmä Talenttiryhmä on liiton vuotiaiden valmennusryhmä. Talenttileirejä järjestettiin vuonna 2012 kaksi kappaletta ja Kisakallion urheiluopistolla. Kesäkuun leiri oli samalla PM-kisoihin valmistava leiri. Leireille osallistui 6-7 urheilijaa ja 5-6 valmentajaa. Kesäkuun leirillä mukana oli lisäksi Jani Heinon koululaisjoukkue Australiasta yhteensä 13 urheilijan ja 2 valmentajan voimin. Talenttileirien tavoitteena oli lisätä laadukasta yhteisharjoittelua sekä antaa valmennuskoulutusta sekä urheilijoille että valmentajille. Maajoukkue Maajoukkueurheilijat leireilivät kevään aikana Sevillassa, Espanjassa yhteensä 11 viikkoa. Sevillassa leireili eri jaksoissa yhteensä 8 urheilijaa. Valmennuspäällikkö oli mukana leireillä ja vastasi leirien organisoinnista sekä valmennuksesta. Olympiakarsintaan osallistunut naisten pariairokaksikko leireili lisäksi kymmenen päivää Saksassa ja 11 päivää Italiassa ennen olympiakarsintaregattaa. Lisäksi yksittäisiä urheilijoita leireili

21 yhteensä 50 vrk ennen maailman cupin, OMM- ja EM-kilpailuja harjoitellessaan joukkueveneitä varten. Yksittäisiä pienryhmiä kävi kevään aikana omilla leireillä muun muassa Saksassa Ranskassa järjestettiin valmennusryhmäläisille ja niihin pyrkiville testi- ja tulevan kauden infotilaisuus Tampereella Hatanpään soutukeskuksessa. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 22 urheilijaa ja noin 13 valmentajaa. Lisäksi kahdeksan urheilijaa oli estynyt tulemaan ja suoritti testin myöhemmin. Kilpailut Kansalliset kilpailut Kansallisia kilpailuja oli vuonna 2012 yhteensä kolme sekä lisäksi kilpailtiin eri kaupunkien välinen yliopistoregatta Lappeenrannan kansallinen regatta ja PM-katsastus, järjestäjänä Lappeenrannan soutajat o kilpailuihin osallistui lauantaina 33 venekuntaa (matka 4 km) ja sunnuntaina 37 venekuntaa Jämsänkosken kansallinen regatta, Jämsänkoski, Järjestäjänä Jämsänjoen soutuveikot o kilpailuihin osallistui lauantaina 52 venekuntaa ja sunnuntaina 42 venekuntaa Yliopistoregatta, Turku, järjestäjänä Turun Akateemiset Soutajat o osallistujina Helsinki, Tampere, Turku Maakuntasoudut, Turku, järjestäjänä Nesteen Soutajat, Turun Soutajat ja Turun akateemiset soutajat o yhdistelmäjoukkueet (kahdeksikot ja junioreilla pariaironeloset) eri alueilta kilpailivat toisiaan vastaan Soutuliiga Täydennetään SM- kilpailut Olympialuokkien Suomen mestaruuksista soudettiin kolmessa eri kilpailussa 12 soutuseuran välillä. Pienveneiden SM , Tampere, järjestäjänä Takon Soutajat muiden seurojen talkootyöntekijöiden avustuksella Isojen veneiden SM , Valkeakoski, järjestäjänä Valkeakosken Vesiveikot Sprinttimatkan SM , Kisakallion urheiluopisto, järjestäjänä SMARK Pienveneiden SM-kilpailuihin osallistui yhteensä 112 venekuntaa, isojen veneiden SM-kilpailuihin 39 venekuntaa ja spinttimatkan SM-kilpailuhin 83 venekuntaa.

22 Kansainväliset kilpailut Suomessa järjestettiin yksi kansainvälinen kilpailu Tampereen kansainvälinen regatta. Kilpailu oli kaksipäiväinen. Lauantaina kilpailuun osallistui 78 ja sunnuntaina 76 venekuntaa. Ulkomaalaisia soutajia oli Latviasta, Ruotsista ja Venäjältä. Suomalaisia soutajia osallistui maailman cupin osakilpailuihin, olympiakarsintaan, PM-kilpailuihin, alle 23- vuotiaiden MM-kilpailuihin, Baltic Openiin, opiskelijoiden MM-kilpailuihin, World Rowing Masterskilpailuihin, EM-kilpailuihin, Baltic Cupiin sekä Tarton regattaan Maailman cup, 1. osakilpailu, Belgrad, Serbia. o naisten pariairokaksikko Ulla Varvio-Minna Nieminen, sijoitus Olympiakarsinta, Luzern, Sveitsi o naisten pariairokaksikko Ulla Varvio-Minna Nieminen, sijoitus Maailman cup, 3. osakilpailu, München, Saksa o naisten yksikkö Ulla Varvio, sijoitus 16. o miesten yksikkö Robert Ven, sijoitus 17. o naisten kevyt yksikkö Minna Nieminen, keskeytti o miesten kevyt yksikkö Matti Jääskeläinen, sijoitus 26. o miesten kevyt pariairokaksikko Joonas Petäjäniemi-Juho-Pekka Petäjäniemi, sijoitus 16. o naisten pariairokaksikko Sanni Jyrkkänen-Inkeri Kyynäräinen, sijoitus alle 18-vuotiaiden juniorien avoimet PM-kilpailut, Årungen, Norja o poikien yksikkö Samuli Cederstöm, sijoitus 6. o tyttöjen pariairokaksikko Sonja Rytkönen-Emilia Marttinen, sijoitus 5. o tyttöjen yksikkö Johanna Helenius, B-finaali o poikien kahdeksikko Joonas Koskinen, Jesse Mäkelä, Joni Karinkanta, Kalle Henriksson, Nooa Tallberg, Antti Koiranen, Lassi Raami, Niko Raami, cox Jessika Mäkelä, B-finaali o Lisäksi avoimiin PM-kilpailuihin osallistui Suomesta kolme poikien yksikkösoutajaa edustaen seuraansa. o Lisäksi PM-kilpailujen yhteydessä soudettiin Nordic Open ja Årung-regatta, joihin osallistui PM-joukkueen lisäksi kuusi sellaista soutajaa, jotka eivät soutaneet varsinaisia PM-lähtöjä alle 23-vuotiaiden MM-kilpailut, Trakai, Liettua o miesten yksikkö Robert Ven, sijoitus Baltic Open, Jurmala, Latvia o mukana 12 suomalaista soutajaa OMM-kilpailut, Kazan, Venäjä o naisten yksikkö Eeva Karppinen, sijoitus 8. o naisten pariairokaksikko Nea Toivanen-Sanni Jyrkkänen, sijoitus 11. o miesten kevyt pariairokaksikko Joonas Petäjäniemi-Juho-Pekka Petäjäniemi, sijoitus World Rowing Masters kilpailut o kilpailuihin osallistui 31 suomalaista soutajaa monessa eri veneluokassa EM-kilpailut, Varese, Italia o naisten yksikkö Ulla Varvio, sijoitus 11. o Miesten pariairokaksikko Juho Karppinen-Robert Ven, sijoitus Baltic Cup, Kruszwica, Puola

23 o alle 17-vuotiaiden poikien yksikkö Joonas Jousimo, sijoitus 8. (2000m) ja 9. (500m) Tarto-regatta, Tarto, Viro o mukana seitsemän suomalaista kahdeksikkojoukkuetta Valmentajakoulutus Varsinaista I-II tason valmentajakoulutusta ei järjestetty vuonna Sen sijaan kaikilla liiton järjestämillä leireillä järjestettiin myös valmennuskoulutusta urheilijoille ja valmentajille soudun valmentajakerho järjesti urheilijan terveys -koulutuksen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa, Turengissa. Lajikohtaiset kehitystoimet jäsenten lisäämiseksi Seurat järjestivät soutukouluja ja kotiratasoutu-kilpailuja.

24 PUUVENESOUTU TOIMINTAKERTOMUS 2012 Yleistä Puuvenesoudussa kauden 2012 parasta antia tarjosi pienveneiden lyhyiden matkojen sprintti (1000 m) ja 10 km:n SM kilpailut. Leppävirran erinomaisesti järjestetyt kilpailut keräsivät ennätysosanoton vuosikausiin. Kirkkoveneiden osallistujamäärät laskivat jonkin verran edelliskausista, muutamat joukkueet kärsivät yhteensattumista ja kisaviikonloppuina ei saatu aina joukkueita kokoon. Tampereen Kirkkoveneiden sprintin ja 10 km:n SM-kilpailut olivat kuitenkin erinomainen yhteistapahtuma olympialuokkien soutajien kanssa. Kaukajärven upeissa puitteissa saatiin nauttia kihelmöivistä kiritaisteluista. Kauden antia paransi vielä uusien joukkueiden nousu aivan kärkisijoille, mm. Hollolan Urheilijat tekivät vakuuttavaa jälkeä kauden kilpailuissa. Koulutus Perämieskursseja pidettiin Tampereella ja Evijärvellä. Tuomarikurssi pidettiin Tampereen perämieskurssin yhteydessä. Kilpailutoiminta Puuvenesoudun SM kilpailuja järjestettiin seuraavasti: Pienveneet 60 km Sulkava Sulkava Seura km Tampere Tako/pirkankierros m Leppävirta Leppävirran Virranviemät km Leppävirta Leppävirran Virranviemät Kirkkoveneet, M / N 30 km Nilsiä Kivennavan Soutajat km Sulkava Sulkava Seura km Tampere Takon Soutajat km Tampere Takon Soutajat Kirkkoveneet, sekasarja 30 km Nilsiä Kivennavan Soutajat km Sulkava Sulkava Seura km Tampere Takon Soutajat km Tampere Takon Soutajat Kirkkoveneet, koululaiset 4 km Sulkava Sulkavan Urheilijat

25 Liigat SM-kilpailujen yhteydessä kisailtiin viimekauden malliin seuraliigan pisteistä. Seuraliigaan osallistui ennätyksellisesti soutajia 44 seurasta. Liigan ykkönen oli Kouvolan Soutajat, toinen Sulkavan Urheilijat ja kolmas Takon Soutajat. Junioritoiminta Lukiolaisille järjestettiin syyskuussa Sulkavalla kirkkoveneiden SM-kilpailut 4 km:n matkalla, mukana 75 soutajaa. Lisäksi seurat järjestivät useita koululaisten soututapahtumia alueellaan. Kirkkoveneissä junioreiden osallistujamäärä edelliseen vuoteen verrattuna nousi, mutta pienveneissä etenkin pikamatkoilla väheni jonkin verran, kokonaismäärän säilyessä edellisvuoden tasolla. Hallinto Puuvenevaliokunta piti kauden aikana kaksi pöytäkokousta ja kaksi sähköpostikokousta. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Heikki Joskitt sekä jäseninä Hannu Liekola, Jari Junttanen, Ulla Yrjölä, Marja Liedes-Kauppila, Pekka Mukula ja Paavo Salonen.

26 Ratamelonnan toimintakertomus RATAJAOSTON TOIMINTA RATAJAOSTON KOKOONPANO VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN TALOUDELLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET RATAMELONNAN KOULUTUSTOIMINTA VALMENTAJAKOULUTUS TUOMARIKOULUTUS RATAMELONNAN KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA TOIMINTA KANSAINVÄLISESSÄ KANOOTTILIITOSSA TOIMINTA POHJOISMAISESSA YHTEISTYÖSSÄ TOIMINTA EUROOPAN KANOOTTILIITOSSA KANSAINVÄLINEN TUOMARITOIMINTA RATAMELONNAN ANTIDOPINGTYÖ ANTIDOPINGOHJELMA ANTIDOPINGKOULUTUS ANTIDOPINGTESTAUS RATAMELONNAN KANSALLINEN KILPAILUTOIMINTA RATAMELONTA CUP OSAKILPAILUT NUORISOMESTARUUSKILPAILUT A-18V JA A-23 -VUOTIAIDEN SM-KILPAILUT YLEISEN SARJAN SM-KILPAILUT SEURAMESTARUUSPISTEET JA OSALLISTUVAT SEURAT RATAMELONNAN NUORISOLIIKUNTA LEIRITOIMINTA RATAMELONNAN LASTEN JA NUORTEN KILPAILUMÄÄRÄYKSET RATAMELONNAN VALMENNUSTOIMINTA YLEISTÄ ALLE 16-VUOTIAIDEN VALMENNUSTOIMINTA ALLE 16-VUOTIAIDEN VALMENNUSRYHMÄ VUOTIAIDEN VALMENNUSTOIMINTA VUOTIAIDEN VALMENNUSRYHMÄ ALUEVALMENNUS SENIOREIDEN VALMENNUSTOIMINTA LONTOO 2012 PROJEKTI SENIORIMAAJOUKKUEEN KILPAILUVALMENNUS KANSAINVÄLINEN KILPAILUTOIMINTA KALUSTONKULJETUKSET ALLE 16-VUOTIAIDEN EDUSTUSKILPAILUT... 35

27 VUOTIAIDEN EDUSTUSKILPAILUT SENIOREIDEN EDUSTUSKILPAILUT RATAMELONNAN AIKUISLIIKUNTA JA -URHEILU RATAMELONNAN AIKUISLIIKUNTA JA MASTERS-SARJAT RATAMELONNAN ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA PARAMELONTA RATAMELONNAN VIESTINTÄ JA JULKISUUS... 41

28 1. Ratajaoston toiminta 1.1 Ratajaoston kokoonpano Vuonna 2012 ratamelonnalla ei ollut omaa lajijaostoa. Ratamelonnan kilpailuteknisiä asioita hoiti Melonta- ja soutuliiton kilpailu- ja valmennusvaliokunta. Käytännön järjestelyitä vaativat toimenpiteet hoituivat näin ollen pääsääntöisesti valmennuspäällikkö Petteri Pitkäsen toimesta ja senioreiden osalta joukkueenjohtaja Panu Kanniaisen toimesta. 1.3 Viestintä ja tiedottaminen Viestinnällä ja tiedottamisella ei ollut vuonna 2012 ratamelonnan puolelta nimettyä henkilöä tai toimijaa. Valmennusryhmien sisäinen tiedotus hoitui vastuuvalmentajien, valmennuspäällikkö Petteri Pitkäsen sekä joukkueenjohtaja Panu Kanniaisen toimesta. Ulkoinen ratamelontajäsenistölle kohdistuva viestintä toteutettiin ajankäytön sallimissa puitteissa Melonta- ja soutuliiton www- sivuja, tai Facebook-sivustoa hyödyksi käyttäen. 1.4 Taloudelliset toimintaedellytykset Suomen melonta- ja soutuliitto myönsi ratamelonnalle toimintamäärärahan vuodelle Suomen olympiakomitea myönsi ratamelonnalle nuorten olympiavalmentajan palkkatuen, joka oli korvamerkitty valmennuspäällikön palkkakustannuksiin. Ratamelonnan huippu-vaiheen urheilijat Jenni Mikkonen ja Anne Rikala saivat Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kumpikin suuruisen urheilija-apurahan vuodelle Olympiakomitea myönsi Jenni Mikkoselle ja Anne Rikalalle suuruiset henkilökohtaiset valmentautumisen tuet vuodelle Olympiakomitean nuorten urheilijoiden haastajat ohjelmassa oli vuonna 2012 neljä urheilijaa, Oona Vasko, Niklas Vettanen, Tuisku Jarva ja Pauliina Polet. Ko. urheilijoille olympiakomitea myönsi 3500 suuruisen henkilökohtaisen valmennustuen sekä siihen liittyvän sairaskuluvakuutuksen. Olympiakomitea osallistui ratamelonnan kv. kilpailutoiminnan kustannuksiin osallistumalla hieroja / osteopaatin matkakuluihin. Rengaskierrätys oy tuki Ratamelontaa mainospaikalla kalustonkuljetustrailerista. Ratamelonnan taloudelliset toimintaedellytykset 2012: Melonta- ja soutuliitto Olympiakomitea Yhteistyösopimukset 5000 OKM urheilija-apurahat

29 2. Ratamelonnan koulutustoiminta 2.1 Valmentajakoulutus Suomen melonta- ja soutuliitto ei järjestänyt vuonna 2012 valmentajakoulutusta tasoilla I, II, tai III. 2.2 Tuomarikoulutus Suomen melonta- ja soutuliitto ei järjestänyt ratamelonnan tuomarikoulutusta vuonna Ratamelonnan kansainvälinen järjestötoiminta 3.1 Toiminta kansainvälisessä Kanoottiliitossa Risto Lehtinen on toiminut ICF:n ratavaliokunnan jäsenenä vuosina Vuonna 2012 Lehtinen osallistui ICF:n valiokuntatyöhön sekä osallistui ICF:n kongressiin Pietarissa syksyllä Toiminta Pohjoismaisessa yhteistyössä Petteri Pitkänen osallistui pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistumalla Tukholman Arlandan lentokentällä pidettyyn kokoukseen. 3.3 Toiminta Euroopan Kanoottiliitossa Ei edustusta Suomesta vuonna Kansainvälinen tuomaritoiminta Ratamelonnan kansainvälisiin tuomaritehtäviin osallistuivat vuonna 2012 Pekka Tulonen, Jussi Paatonen ja Risto Lehtinen. Tuomarit kv. arvokilpailuissa: Junioreiden ja Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut Montemor O Velho, Portugal Pekka Tulonen ja Jussi Paatonen Lontoon Olympialaiset Risto Lehtinen, Boat Control päävastaava

30 4. Ratamelonnan Antidopingtyö 4.1 Antidopingohjelma Kanoottiliiton Antidopingohjelmaa työstettiin vuonna 2012 kattamaan Melonta- ja soutuliittoa kokonaisuudessaan. Ohjelmaa ja tasomäärityksiä työstivät ratamelonnan puolelta Petteri Pitkänen ja Jyrki Aho. 4.2 Antidopingkoulutus Antidopingkoulutusta seuratoimijoille järjestettiin SMSL:n toimesta järjestetyn kevätkokouksen yhteydessä. 4.3 Antidopingtestaus Seniorihuiput sekä osa Alle 23-vuotiaiden valmennusryhmästä kuuluvat ADT:n ja / tai ICF:n testauspooliin ja päivittävät näin ollen olinpaikkatietonsa suoraan ko. tahoille. Suomen Antidopingtoimikunta on suorittanut dopingtestejä Kisakallion valmennusleireillä vuonna 2012, sekä tehnyt yllätystestejä valmennusryhmäurheilijoiden kotipaikkakunnilla. Tämän lisäksi Suomen Antidopingtoimikunta on suorittanut dopingtestausta SM-kilpailujen yhteydessä. Tarkemmat testausmäärät ratamelonnan osalta ovat saatavilla Suomen Antidopingtoimikunnalta. 5. Ratamelonnan kansallinen kilpailutoiminta 5.1 Ratamelonta Cup osakilpailut Kansallinen Ratamelonta Cup osakilpailusarja kattoi seuraavat osakilpailut: Häme Regatta / Pihla Cup I, Kaukajärvi Pihla Cup II, Lahti Pihla Cup III, Kangasala Nuorisomestaruuskilpailut Nuorisomestaruuskilpailut melottiin Lahden Joutjärvellä A-18v ja A-23 -vuotiaiden SM-kilpailut Alle 18-vuotiaiden ja Alle 23-vuotiaiden SM kilpailut melottiin Lahdessa

31 5.4 Yleisen sarjan SM-kilpailut Yleisen sarjan ja ikämiesten SM-kilpailut melottiin Lahden Joutjärvellä Seuramestaruuspisteet ja osallistuvat seurat Ei tietoja saatavilla 6. Ratamelonnan nuorisoliikunta 6.1 Leiritoiminta Kaudella 2012 järjestettiin melonta- ja soutuliiton toimesta ns. melonnan ja soudun suurleiri Kisakallion urheiluopistolla Ko. tapahtumassa oli yhdistettynä valmennusryhmien leiri ja melonnan nuorisoleiri. Osallistujat olivat ratamelontaa tai maratonmelontaa harrastavia nuoria sekä eri valmennusryhmiin kuuluvia. Muut melonnan tai soudun lajit eivät olleet vuonna 2012 edustettuina. Leiri keräsi 38 osallistujaa. 6.2 Ratamelonnan lasten ja nuorten kilpailumääräykset Kanoottiliiton tekniset säännöt on jatkotyöstetty vuonna 2012 melonta- ja soutuliiton valmennus- ja kilpailuvaliokunnassa. Päivitetyt säännöt ovat vielä työn alla. 7. Ratamelonnan valmennustoiminta 7.1 Yleistä Ratamelontavuosi 2012 piti sisällään leiritys- ja kilpailutoimintaa ikäryhmissä A16v, A18v, A23v, sekä senioritasolla. Ratamelonnan tärkein yksittäinen tapahtuma kaudella 2012 oli Lontoon olympiakilpailut. Olympiakilpailuissa ratamelontaa edustivat Jenni Mikkonen K1 200 metrillä ja Anne Rikala K1 500 metrillä. Joukkueenjohtajana toimi Panu Kanniainen, valmentajana Petteri Pitkänen ja hierojana / osteopaattina Mikko Kavonius. Ratamelojat olivat kilpailuissa kilpailukykyisiä, Anne Rikala eteni A-finaaliin K1 500 m matkalla sijoittuen kahdeksanneksi, Jenni Mikkonen voitti B- finaalin K1 200 metrillä sijoittuen kokonaiskilpailussa yhdeksänneksi. Ratamelonta oli vahvasti mukana myös vuonna 2012 suomalaisen urheilun muutostyöprosessissa Niin valmennuspäällikkö Petteri Pitkästä, asiantuntija Risto Lehtistä sekä kv. kärkitasolla melovia

32 Jenni Mikkosta ja Anne Rikalaa on haastateltu tai kuultu ratamelontaa koskevan huippu-urheilun muutostyöhön liittyen. Ratamelonnan fyysisten testauksen järjestelmää kehitettiin vuonna 2012 siten että Vo2-testauksessa toteutettiin testejä pääsääntöisesti Tanhuvaaran urheiluopistolla ja Varalan urheiluopiston testiasemalla. Vo2-testien protokollaa kehitettiin jo vuonna 2011 ja kirjattiin niin, että Vo2-testejä olisi mahdollista suorittaa eri urheiluopistoilla ja testausasemilla mahdollisimman yhteneväisellä protokollalla. Vuoden 2012 lopussa työtehotestit aloitettiin Kisakallion urheiluopistolla, perustuen Vo2-testien protokollaan, tavoitteena saada jatkuvampaa seurantaa edustusmelojien laktaattiprofiilista ja työtehosta vakioidussa ergometrisuorituksessa. Voimatestipatteristoa kehitettiin tavoitteena saavuttaa yhteneväinen voimatestauspatteristo, joka on käytössä lajiliiton valmennusryhmien vetäjillä. Testipatteristo suoritusohjeineen löytyy Melontaja soutuliiton www- sivuilta. Voimatestit suoritettiin vuoden 2012 kotimaan testijaksojen ajankohdilla valmennusryhmäurheilijoiden ja henkilökohtaisten valmentajien toimesta. 7.1 Alle 16-vuotiaiden valmennustoiminta Alle 16-vuotiaiden lajiliiton kautta tapahtuva valmennustoiminta perustui leiritoimintaan läpi koko toimintavuoden. Alle 16-vuotiaiden leirivalmennuksesta ja valmennuksen organisoinnista vastasivat kaksi vastuuvalmentajaa, Jenni Walinen ja Kalle Mikkonen. Apuvalmentajia oli kesän leireillä 2-5 tapahtumasta riippuen. Leiritoiminta sisälsi seuraavat leirit: Hiihtoleiri Vierumäki Avovesi Vahderpää Avovesileiri Kisakallio Avovesileiri Kisakallio PM- leiri Vahderpää Syysleiri Hämeenlinna Valmennustoiminnan päätavoite oli mahdollisimman kilpailukykyisen joukkueen osallistuminen Ratamelonnan PM- kilpailuihin Tampereen Kaukajärvellä Alle 16-vuotiaiden valmennusryhmä Alle 16-vuotiailla ei ollut nimettyä valmennusryhmää kaudella Toiminnan ollessa pääosin avoimeen leiriosallistumiseen perustuvaa, saatettiin urheilijoita melottaa miehistöissä monipuolisemmin leireillä vuotiaiden valmennustoiminta