SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Transkriptio

1 SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO TOIMINTASUUNNITELMA 2014

2 YLEISTÄ Vuosi 2014 on Suomen melonta- ja soutuliitto ry:n kolmas toimintavuosi. Tarkoitus Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry on Suomessa toimivien melontaa ja soutua niiden eri muodoissa harrastavien yhteisöjen keskusjärjestö, yhdysside ja etujen valvoja. Liitto edustaa Suomen melonta- ja soutu-urheilua kansainvälisillä areenoilla. Liitto ylläpitää ja edistää melontaa ja soutua kilpa- ja huippu-urheiluna sekä kuntoja harrasteliikuntana. Liiton toiminta jaetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntajärjestöjä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Liiton toimintaa edustaa huippu-urheilu, harrastetoiminta sekä seura- ja järjestötoiminta Huippu-urheilulla käsitetään kansainväliseen menestykseen tähtäävä toimintaa. Harrastetoiminta sisältää elämänkaariajattelunmukaisen kilpailullisen ja ei-kilpailullisen toiminnan nuorisotoiminnasta Masters- toimintoihin saakka. Muu toiminta on Seura- ja järjestötoimintaa. Tätä edustavat yhteiset asiat, kuten vuosikokoukset, hallitus-, valiokunta sekä jaostotyöskentely. Tähän kuuluvat myös toimisto- sekä viestintäpalvelut, talousja henkilöstöhallinto sekä seurapalvelut, -koulutukset ja -tapaamiset. Liiton seuroissa harrastettavat lajit Avokanoottimelonta, puuvenesoutu (yksinsoutu, parisoutu, vuorosoutu ja kirkkovenesoutu), dragonmelonta, freestylemelonta (sis. boatercross), kanoottipoolo, kanoottipurjehdus, koskisyöksy, ratamelonta, maratonmelonta, olympialuokkien soutu, sisäsoutu ja -melonta, surfski ja vammaisurheilu Visio Suomen Melonta- ja Soutuliitto on kilpaurheilullisesti menestyvä ja vakavarainen lajiliitto, joka tarjoaa osaavaa melonnan ja soudun tukitoimintaa kaikille jäsenilleen. Arvot Liittomme on olemassa tuottaakseen palveluja jäsenyhdistyksilleen ja niiden jäsenille. Liitto on hyvin johdettu ja täyttää yhteiskunnan sille asettamat vaatimukset. Olemme sitoutuneet puhtaaseen, terveeseen ja turvalliseen urheiluun sekä yhteistyöhön eri lajien kesken. Lisäksi liiton arvona on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien monimuotoisuutta ja luonnon kestävää kehitystä. Toimimme rakentavasti ja vastuullisesti jäsentemme, tukijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kunnioitamme jäseniämme, kollegoitamme ja tukijoitamme sekä jäsenistömme erilaisia tavoitteita ja lajeja. Strategiset päämäärät Liiton strategisena päämääränä on tarjota jäsenyhdistyksillemme tarpeellisia ja kehittyviä palveluja muodostua hallinnollisesti toimivaksi, vakavaraiseksi ja kilpaurheilussa menestyväksi liitoksi nostaa melonnan ja soudun asemaa ja vaikuttavuutta terveysliikunnassa ja kilpaurheilussa. 2

3 Vuodelle 2014 on määritelty strategiset painopistealueet, jotka ovat: valmentaja- ja ohjaajakoulutus viestintä valiokuntayhteistyö. Strategisesti keskeistä on myös organisaatiorakenteen sisäänajon jatkaminen. Hallinto ja yhteiset asiat Liitossa ylin päätäntävalta on liittokokouksella, joka kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiinsa keväällä ja syksyllä. Liittokokous valitsee liiton hallituksen. Liiton hallitus koostuu sääntömuutoksen jälkeen puheenjohtajasta ja kuudesta jäsenestä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat toiminnanjohtaja esittelijänä ja tiedottaja sihteerinä. Valiokunnat Melonta- ja soutuliitolla on viisi valiokuntaa. Työvaliokunta toimii hallituksen valmistelevana elimenä. Kurinpidollisista toimenpiteistä vastaa kurinpitovaliokunta. Lisäksi omista osa-alueistaan vastaavat yli lajirajojen rakennetut koulutus- ja olosuhdevaliokunta, kilpailu- ja valmennusvaliokunta sekä harraste-, nuoriso ja tapahtumavaliokunta. Valiokuntien tehtävänä on koordinoida lajien toimintaa sekä suorittaa yhteistyötä lajien edustajien kanssa. Lajitoiminta Lajeilla on mahdollisuus toimia joko jaostona tai lajipäällikön välityksellä, joka koordinoi lajin toimintaa. Lajien toimintasuunnitelmat ovat liitteinä. Henkilökunta Liiton henkilökunta koostuu seitsemästä työntekijästä: toiminnanjohtaja, tiedottaja (määräaikainen), harrastekoordinaattori, ratamelonnan valmennuspäällikkö, ratamelonnan aluevalmentaja (määräaikainen), olympiasoudun valmennuspäällikkö sekä olympiasoudun valmentaja (määräaikainen). 3

4 LIITTOKOKOUS KURINPITOVALIOKUNTA HALLITUS TYÖVALIOKUNTA HENKILÖKUNTA KILPAILU- JA VALMENNUSVALIO- KUNTA HARRASTE-, NUORISO, JA TAPAH- TUMAVALIOKUNTA KOULUTUS- JA OLOSUHDEVALIO- KUNTA Valmentajakoulutus Kuntoliikunta Ohjaajakoulutus Freestyle, Boatercross Nuorisotoiminta (sinettiseurat) Nuorten ohjaajakoulutus Kanoottipoolo (jaosto) Retkimelonta ja -soutu Kilpailutoimihenkilökoulutus Kanoottipujottelu, koskisyöksy Avokanoottimelonta Seuratoimihenkilökoulutus Maraton(jaosto) Kanoottipurjehdus Tuomarikoulutus Olympialuokkien soutu Surfski Olosuhdeasiat Puuvenesoutu (jaosto) Tapahtumat (Suomi Meloo) Turvallisuus Ratamelonta (jaosto) Tutkimus Sisäsoutu Kilpailusäännöt Karsintajärjestelmät Edustusvalinnat Taulukko 1. Liiton organisaatiokaavio Koulutus-, turvallisuus- ja olosuhdetoiminta Liiton koulutustoiminta kattaa valmentajakoulutuksen, ohjaajakoulutuksen, kilpailu- ja tuomarikoulutuksen, nuorten ohjaajakoulutuksen sekä seuratoimihenkilöiden koulutuksen. Liiton koulutustoiminnasta vastaa koulutus- ja olosuhdevaliokunta. Kehitystoimet 2014 Toimintavuoden aikana koulutus- ja olosuhdevaliokunta kartoittaa erotuomarikoulutuksen sisällölliset kehitystarpeet sekä kehittää soudun turvallisuuskoulutusta. Lisäksi valiokunta rakentaa harrastekoordinaattorin kanssa koulutus- ja kouluttajatietorekisteriä. Olosuhdetoiminnasta vastaava koulutus- ja olosuhdevaliokunta koordinoi Rakennustietosäätiön kanssa melonta- ja soutukeskusten RT-korttityötä. Erityisryhmien tarpeet otetaan aiempaa paremmin huomioon suunniteltaessa uutta RT-korttia ja rakennettaessa lajiemme huoltorakennuksia. Edellinen RT-kortti on vuodelta Edellisen kortin voimassaoloaikana ovat melonnan ja soudun harrastajamäärät kasvaneet huomattavasti ja käytettävien sekä säilytettävien välineiden määrät ovat myös lisääntyneet. Melonnan koulutusjärjestelmä Harrastemelonnan koulutustoiminnan intgroimista EPP (Euro Paddle Pass) taitokoejärjestelmään jatketaa. Vuosittain osallistutaan 1-2 kansainväliseen seminaariin ja kokoukseen. 4

5 Kuva1. Harrastemelonnan koulutusjärjestelmä Koulutukset 2014 Liitto järjestää seuraavat koulutukset: 2 kpl melontaohjaajakurssia 3 kpl melontaopaskurssia, meri- koski- ja avokanoottikurssit 2 kpl melonnan kouluttajatapaamista 2 kpl EPP taitokokeen vastaanottokoulutusta Perämieskoulutusta Tarpeen mukaan muuta koulutusta, kuten EA- koulutusta Tutkimustoiminta Liitto jatkaa yhteistyötä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, KIHU:n ja Olympiakomitean kanssa linkittääkseen melonnan ja soudun olemassa olevaa tutkimusaineistoa seuraihmisten tietoisuuteen. Liitto jatkaa vesillä liikkumisen turvallisuuteen tähtäävää viranomaisyhteistyötä. Liitto kerää Läheltä piti - ja onnettomuusraportteja tiedotettavaksi jäsenkunnalle sekä kerätäkseen aineistoa turvallisuuskoulutuksia varten. koulutus- ja olosuhdevaliokunta jatkaa soutu- ja soututapahtumien turvallisuus- 5

6 ohjeistuksen päivittämistä. Kilpailu- ja valmennustoiminta Kilpailu- ja valmennusvaliokunta kartoittaa toimintavuoden aikana sähköisen SM-kilpailujen ilmoittautumisjärjestelmän käyttöönottamista sekä edelleen kehittää SM-kilpailujärjestäjien koulutusta ja ohjeistuksen jalkautustyötä. Toimintavuoden aikana lajien tulee laatia lajikohtaiset 3-vuotisstrategiat. Kilpailu- ja valmennusvaliokunta vahvistaa mahdolliset yleiset ja lajikohtaiset sääntömuutokset sekä urheilijavalinnat. Kilpailu- ja valmennusvaliokunta laatii lajeille yhteneväiset valintakriteerit tulevan vuoden aikana. Kurinpito ja antidopingtoiminta Kurinpidollisista toimista liitossa vastaa kurinpitovaliokunta ja se kokoontuu aina tarpeen vaatiessa. Kurinpitovaliokunta koordinoi myös antidopingtoimintaa. Antidopingtoimintaa hoidetaan antidopingsäännön mukaisesti (Liite 9). Liitto järjestää yhteistyössä ADT:n kanssa seuroille antidopingkoulutusta vuosittain kevät- tai syyskokousviikonlopun yhteydessä. Olympialuokan soutu ja ratamelonta suunnittelevat yhdessä ADT:n kanssa omien lajiensa antidopingtoimintaa. Talous Liiton taloutta hoidetaan liittokokouksen hyväksymän talousarvion mukaisesti. Lajit vastaavat tarkoituksenmukaisesta varojen käytöstä niille osoitetun toimintarahan puitteissa. Talousarvio on laadittu lähtökohdasta, että opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionavustus vuodelle 2014 pysyy entisellä tasolla. Liiton talous pidetään tasapainoisena ja sitä seurataan jatkuvasti. Yksityiskohtainen talousarvio on toimintasuunnitelman liitteenä. Vuoden 2014 lajikohtaisten toimintarahojen jaon lähtökohtana on ollut kriteeristötyöryhmän selvitystyö. Kriteeristötyöryhmä perustettiin liittokokouksen vuoden 2012 syyskokouksessa tekemän päätöksen mukaisesti. Vuoden 2014 budjettiesitys perustuu kuitenkin osapuolia tyydyttävään neuvottelutulokseen ja poikkeaa työryhmän ehdotuksesta. Varainhankinta ja markkinointi Toiminnanjohtaja toteuttaa varainhankintaa yhteistyössä Triple TV Productions (TTVP) Oy:n kanssa pyrkien löytämään lajiliitolle markkinointisuunnitelman mukaisen pääyhteistyö-kumppanin sekä 5-7- partner tason yhteistyöyritystä. Lajien edustajat voivat kerryttää lajin budjettia myymällä mainoksia Melonta- ja Soutu -lehteen. Laji saa myymistään mainoksista 50 % sen myyntihinnasta. Lajit voivat itsenäisesti tehdä alueellista ja paikallista varainhankintaa, mutta se ei saa olla ristiriidassa liiton suorittaman varainhankinnan kanssa. Varainhankintasuunnitelmista on sovittava aina etukäteen toiminnanjohtajan kanssa. Markkinoinnin edistämiseksi perustetaan työryhmä. Työryhmä hakee mukaan henkilöitä pilottihankkeeseen, jonka tehtävänä on nykyaikaisia ja uusia ideoita hyödyntäen saada liiton alaisia lajeja houkuttelevammaksi. Tavoitteena on liiton strategian mukaisesti uusien nuorten harrastajien rekrytoiminen lajien pariin sekä rakentaa lajikuvat nuorisoon paremmin vetoaviksi. 6

7 Viestintä Viestintää toteutetaan liiton viestintäsuunnitelman mukaisesti. Liiton viestintää koordinoi tiedottaja. Liitto käyttää tiedon välittämiseen pääasiallisina viestintäkanavinaan liiton internetsivuja, sähköpostia sekä jäsenlehti Melonta ja Soutua. Viestintäkanaviensa välityksellä liitto tiedottaa ajankohtaisista asioista sekä toteuttaa kilpailu-, koulutus- ja tapahtumauutisointia. Liitto viestii aktiivisesti edellä mainituista asioista myös sosiaalisen median kanavista Facebookissa. Viestinnän tehostamiseksi tietoa jaetaan levitettäväksi myös soveltuvin osin muiden tahojen viestintäkanaviin. Liitto julkaisee sähköistä seuratiedotetta sekä toimittaa seuroille liittokokous-, koulutus-, sekä kampanjamateriaaleja. Seurojen vastuulla on pitää yhteyttä omiin henkilöjäseniinsä ja välittää liiton jakama tieto seurassa eteenpäin. Toimintavuonna edistetään jäsenrekisterijärjestelmän Sporttirekisterin käyttöönottamista seuroissa, jotta viestintää voidaan liittotasolta suoraan kohdistaa seurojen eri toimihenkilöille. Liiton julkaisema Melonta ja Soutu -lehti palvelee jäsenistöä sekä ulkopuolisia lukijoita lajikohtaisilla artikkeleilla. Se ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Lehden toimittamisesta ja taittamisesta vastaa tiedottaja. Lehden sisältö toteutetaan vapaaehtoisten avustajien kanssa yhteistyössä. Jäsenseurojen aikuisen kilpailu- tai harrastelisenssin (lukuun ottamatta kertalisenssiä) lunastaneet saavat jäsenetuna liiton jäsenlehden. Lehden liittämistä osaksi jäsenmaksua pohditaan. Liitto tarjoaa jäsenseuroille mahdollisuuden julkaista kilpailu- tapahtuma- ja koulutuskutsuja liiton kalentereissa sekä tukee seurojen tiedotusta julkaisemalla näiden tiedotteita omalla uutispalstallaan. Liitto myös ohjeistaa seuroja tiedottamisessa. Sidosryhmät Liitto jatkaa yhteistyötä sekä edunvalvontaa useiden eri organisaatioiden kanssa. Päämääränä yhteistoiminnalle on luoda osallistumisen edellytykset kansainväliselle toiminnalle sekä saavuttaa jäsenyhdistyksillemme ja niiden toimijoille suoraa tai välillistä hyötyä. Tärkeimmät sidosryhmämme ovat: Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio (Valo), Olympiakomitea, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Metsähallitus, Suomen Latu, Ulkoilufoorumi, Liikenneja viestintäministeriön veneilyjaosto, Melontaturvallisuuden neuvottelukunta, Vantaanjokineuvottelukunta, Vammaisurheiluliitto, Kansainvälinen kanoottiliitto (ICF), Euroopan Kanoottiliitto (ECA), Kansainvälinen Soutuliitto (FISA), Pohjoismainen soutuliitto (NOR). Euro Paddle Pass (EPP), Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) sekä Palvelutyönantajat. 7

8 HARRASTE- JA NUORISOTOIMINTA Melonta- ja soutuliitossa nuorisotoiminnaksi katsotaan kaikki alle 23-vuotiaiden toiminta kansainväliseen kilpailumenestykseen tähtäävää edustusurheilua lukuun ottamatta. Nuorisotoiminnasta liitossa vastaavat harrastekoordinaattori yhteistyössä harraste- nuoriso- ja tapahtuma-valiokunnan ja lajipäälliköiden tai -jaostojen kanssa. Yleistä Liiton strategian mukaiset tavoitteet ovat: seuroissa tapahtuvan nuorten harrastustoiminnan tukeminen uusien nuorten harrastajien rekrytoiminen melonnan ja soudun lajien parin. Nuorten harrastustoiminnan tukeminen Liitto järjestää nuorten ratamelonnan, kanoottipoolon sekä olympiasoudun nuoriso-ohjaaja - koulutukset. Tavoitteena on kouluttaa yhteensä n. 20 nuorten ohjaajaa. Koulutukseen voivat osallistua 15 vuotta täyttäneet. Liitto subventoi osallistumiskustannuksia. Liitto järjestää seurojen nuorisotoiminnassa mukana oleville valmentajille, ohjaajille ja toimihenkilöille työpajan. Liitto järjestää ainakin yhden valtakunnallisen harjoitteluleirin ratamelojille, kanoottipoolon pelaajille, olympialuokkien soutajille sekä freestylemelojille. Leirit järjestetään yhteistyössä lajien kanssa. Seuroissa tapahtuvan nuorten harrastustoiminnan tukeminen Liitto palkitsee vuonna 2014 nuorisotoimintaa parhaiten edistäneen seuran tai tapahtumanjärjestäjän. Liitto palkitsee vuonna 2014 nuorisotoimintaa parhaiten edistäneen henkilön. Nuorisotyössä mukana olevien arvostusta nostetaan esittelemällä heidän työtään Melonta & Soutu lehdessä. Liitto kerää ja jakaa seuroille tietoa nuorisotoiminnan hyviksi havaituista käytännöistä mm. Kevät- ja syyskokousten yhteydessä järjestettävissä työoajoissa Uusien nuorten harrastajien rekrytoiminen melonnan- ja soudun lajien pariin Käytännön jäsenhankintatyö tehdään seuroissa. Liitto tukee seuroja jakamalla tietoa ennestään hyviksi havaituista käytännöistä sekä tuottamalla jäsenhankintaan tukimateriaalipaketin seurojen ja tapahtumajärjestäjien käyttöön. Tukimateriaalipaketti sisältää yleisesitteen melonnan ja soudun lajeista ja harrastusmahdollisuuksista sekä nuorisotoimintaa tarjoavien seurojen yhteystiedot. Seurakohtaisia jäsenhankintatoimia ovat mm: seurojen avoimet lajikokeilut, seurojen kurssitoiminta sekä koulu- ja kuntayhteistyöhön. Jäsenhankinnassa liitto tekee yhteistyötä myös lajivastaavien/-jaostojen kanssa. Liitto ylläpitää Kotiratasoutu -konseptia yhdessä seurojen ja liikunnanopettajien kanssa. 8

9 (Harrastekoordinaattori järjestää liikunnan- ja terveystiedon opettajien Oulun opintopäiville melonnan ja mahdollisesti myös sisäsoudun tutustumistilaisuuden.) Liitto jatkaa vuonna 2013 aloitettua lasten ja nuorten melonnan ja soudun eri lajien alkeiskurssin / peruskurssin / lajiin tutustumisen koulutussisällön sekä materiaalin tuottamista. Teetetään selvitys nuorten suhtautumisesta melonnan ja soudun lajeihin. Selvityksellä pyritään saamaan vastauksia nuorten harrastajien rekrytoimisen haasteisiin. Sinettiseuratoiminta Liitto vastaa Valo:n ohjeistuksen mukaisista Sinettiseurapalveluista. Kehitystoimet 2014 Retki- ja kuntomelonnan sekä kuntosoudun terveysprofiilit tehdään valmiiksi. Profiileissa kuvaillaan lajien terveydellisiä vaikutuksia. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kuntoliikuntaliiton, VALO:n sekä AMK Arcada opiskelijiden kanssa. Liitto organisoi melonnan- ja soudun pelastautumiskilpailun seuroille. Pelastautumiskilpailu otetaan mukaan koulutustoimintaan. Tarkoituksena on aktivoida seuratoimintaa sekä lisätä vesillä liikkuvien melojien ja soutajien pelastautumistaitoja. Tapahtumat 2014 Liitto osallistuu Suomi Meloo -kanoottiviestin järjestelyihin. Harrastekoordinaattori on mukana tapahtumassa. Liitto organisoi GoExpo messuille melonta- ja soutukorttelin. 9

10 SEURA- JA JÄRJESTÖTOIMINTA Seura- ja jäsenpalvelujen kehittäminen on laaja kokonaisuus joka jakaantuu Harraste-, nuoriso- ja tapahtumavaliokunnan, Koulutus ja olosuhdevaliokunnan, Kilpailu- ja valmennusvaliokunnan sekä liiton yleisen hallinnon kesken. Kehitystoimet 2014 Liitto perustaa verkossa toimivan, karttapohjaisen vesiretkeilyreittipalvelun mikäli Opetus- ja kulttuuriministeriölle v jätetystä erityistukihakemuksesta saadaan myönteinen rahoituspäätös. Edistetään jäsenrekisterijärjestelmän Sporttirekisterin ja siihen liitetyn tapahtumahallinnan käyttöönottamista seuroissa. Koulutukset ja tapahtumat tapahtumajärjestäjien koulutus- ja virkistysviikonloppu Espoossa Suomenlahti 2014 teemavuoden tapahtumiin osallistuminen seuratoiminnan työpaja jäsenrekisteripalvelun sekä tapahtumanhallinta-ohjelmiston käyttöönottokoulutuksia risuja ja ruusuja -kiertue seura- ja tapahtumavierailuja 10

11 LIITTEET LIITE 1. Freestylemelonta LIITE 2. Kanoottipoolo LIITE 3. Kanoottipujottelu LIITE 4. Maratonmelonta LIITE 5. Olympialuokkien soutu LIITE 6. Puuvenesoutu LIITE 7. Ratamelonta 11

12 Yleistä FREESTYLEMELONTA Uutena teemana kaudelle 2014 on maajoukkueen kärjen hiominen terävämmäksi. Suomesta löytyy kilpailukykyisiä ja lupaavia freestylemelojia, mutta arvokisoissa emme yllä ihan kärkikastiin. Kesällä 2014 järjestämme leirin, johon kutsutaan vetäjäksi henkilö suurten freestylemaiden valmentajista. Leiri suunnataan muutamalle lupaavimmalle melojalle. Täten varmistetaan mahdollisimman laadukas ja tehokas valmennus. Muilta osin jatkamme samaa rataa, kuin aikaisempina vuosina. EM-kisoihin pyrimme lähettämään täyden joukkueen ja tuemme joukkuetta rahallisesti niin paljon kuin mahdollista. Junioreille järjestämme ainakin yhden leirin. Freestylemelonta.com toimii ensisijaisena viestintäkanava lajitietoisuuden levittämisessä. Sivuja päivittävät melojat, jotka ovat olleet edustamassa arvokisoissa viimeisen kahden kauden aikana. Kansalliset kilpailut 2014 Freestylen SM-kisat IceBREAK, Vanhankaupunginkoski Boatercrossin SM-kisat, aika ja paikka avoin EM-karsintakisat Kansainväliset arvokilpailut, joihin on tarkoitus osallistua 2014 EM-kisat, Bratislava, Slovakia Leirit 2014 junnuleiri(t) avoin freestyleleiri maajoukkueleirit, määräytyvät valmentajan mukaan ulkomaisen valmentajan vetämä leiri maajoukkueen terävimmälle kärjelle (vetäjää ei vielä päätetty) Rekrytointi & kehitystoimet Pyritään herättämään kiinnostusta lajiin: näkyvää toiminnan esittelyä sosiaalisessa mediassa, blogeissa ja nettivideoissa. Pyritään saamaan lajille cool imago (vrt. lumilautailu). Lähetetään lehdistötiedotteet tärkeimmistä kansallisista ja kansainvälisistä kisoista. Extreme-racing -toiminnan aloittaminen esim. tukemalla ADIDAS Sick Line/Voss Extreme -kisoihin lähtijöitä (jos budjetissa on varaa) 12

13 Kansalliset kilpailut 2014 KANOOTTIPOOLO 2. divarin turnaukset kausi , 3 8 kpl, ainakin Helsinki, Lohja, Nummela Mansepoolo (KV), Tampere, Lohjapoolo (KV), Lohja, Hiidenvesipoolo (2. divari), Nummela, SM-kilpailut, Helsinki, heinä-elokuu 2014 Meripoolo (KV), Helsinki, Seurojen PM-kilpailut, aika ja paikka vielä auki Nummelapoolo, Nummela, marras-joulukuu 2014 Maajoukkuetoiminta Vuoden 2014 keskeisenä tavoitteena on maajoukkuetoiminnan kehittäminen niin miesten, naisten kuin nuortenkin osalta. Maajoukkuetoiminnan tärkein tehtävä on edistää kanoottipoolon pelaamista Suomessa. Maajoukkueiden toiminta on avointa: kaikki halukkaat voivat osallistua harjoituksiin ja leireille. Osallistumalla maajoukkueen harjoituksiin pelaajat saavat lajitietoa ja -osaamista, jota he vievät eteenpäin seuroihin. Kansalliset turnaukset pyritään pelaamaan yhä seurajoukkueilla niiden keskinäinen kilpailu kehittää lajia kotimaan tasolla parhaiten. Maajoukkueella osallistutaan etupäässä kansainvälisiin turnauksiin. Maajoukkuetoiminnan pitää olla laadukasta ja jatkuvaa sekä harjoittelun nousujohteista. Menestyminen kansainvälisissä turnauksissa on realistista 2 3 vuoden kuluttua. Naisten maajoukkuetoimintaa ollaan vasta käynnistämässä, joten siinä keskitytään vuoden 2014 aikana vielä pitkälti henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen. Maajoukkueiden pelaajarunko on pelaajaa, joista valitaan turnauksiin 7 8 pelaajan edustusjoukkue. Miehet Leirit ja harjoitukset: leiri / avovesi / kesäkuu: 3 vrk (taktiikka) leiri / avovesi / elokuu: 4 vrk (joukkuepeli) leiri / urheiluopisto / marraskuu: 2 vrk (testaus, harjoittelu). hallikauden harjoitukset Tampereella: 4 kpl harjoituspelit kesällä: 3 kpl Testit: toukokuu 2014 (samat kuin loppuvuodesta 2013): PP-ergometritesti, InBody-kehonkoostumus, liikkuvuustestit, voimatestit kesäkuu 2014: maksiminopeus, aerobinen teho, anaerobinen kapasiteetti elokuu 2014: maksiminopeus, aerobinen teho, anaerobinen kapasiteetti Turnaukset: ECA-cup, esim. Belgia jokin muu kv-turnaus, mahdollisesti MM-kilpailut, Ranska, , mikäli Suomi saa 13

14 niihin kutsun villillä kortilla Naiset Leirit ja harjoitukset: leiri avovesi (osittain yhdessä miesten- ja U21-joukkueen kanssa) leiri avovesi (osittain yhdessä miesten- ja U21-joukkueen kanssa) leiri uimahallivuorolla (osittain yhdessä U21-joukkueen kanssa) kesällä harjoituksia Helsingissä Testit: mahdollisesti osa testeistä miesten maajoukkueen mukana Turnaukset: kotimaiset turnaukset pelataan 1-2:lla naisten joukkueella 1-2 kv-turnausta maajoukkueella Alle 21-vuotiaat Leirit ja harjoitukset: leiri avovesi (osittain yhdessä miesten ja naisten joukkueen kanssa) leiri avovesi (osittain yhdessä miesten ja naisten joukkueen kanssa) leiri uimahallivuorolla (osittain yhdessä naisten joukkueen kanssa) Hallikauden harjoituksia Tampereella, mikäli joukkueen taso on riittävä ja osallistujajoukkueita vähän. Testit: valmentaja päättää myöhemmin Turnaukset: osallistutaan turnaukseen Pohjoismaissa tai Baltiassa Harrastustoiminnan tukeminen Seurojen harrastustoimintaa jaosto tukee: organisoimalla hallikauden 2. divarin tarjoamalla lajiohjaajakoulutusta; valmentaja käy antamassa apua kanoottipoolotoiminnan aloittamiseen ja treenien ohjaamiseen etsimällä ohjaajia aloittelijoiden ja 2. divaritason harjoituksia ja leirejä varten sekä tarjoamalla heille liiton koulutusmahdollisuuksia tarjoamalla liiton poolokalustoa seurojen käyttöön. Tuomaroinnin tasoa pyritään nostamaan sääntökoulutuksilla ja tarjoamalla mahdollisuus suorittaa tuomarikokeen näyttökoe turnauksen yhteydessä. Lisäksi tuetaan 1-2 henkilön osallistumista kansainväliseen tuomarikorttikokeeseen. 14

15 Rekrytointi ja kehitystoimet Näkyvyyttä lisätään järjestämällä kanoottipoolonäytös Go Expo -messuilla. Lisäksi selvitetään muiden melontanäytösten mahdollisuutta (mm. Helsingin uimastadion tai Hämeenlinnan maauimala, joka avataan kesällä 2014). Kanoottipoolo.fi -nettisivut siirretään liiton sivujen yhteyteen. Otetaan 60 sekunnin heittokello eli shot clock käyttöön Suomen kanoottipooloturnauksissa. 15

16 KANOOTTIPUJOTTELU Toimintavuoden tärkeimmät tavoitteet ovat lajin kehittäminen valtakunnallisella mittakaavalla, nuorisotoiminnan kehittäminen sekä jatkaa maajoukkuetoimintaa kohti Rion Olympialaisia Lajin kehittäminen Kanoottipujottelutoimintaa kehitetään Suomessa pitämällä seurakohtaisia koulutuksia (tavoitteena 3 viikonloppua, eli 3 seuraa). Tavoitteena on saada lisää harrastajia etenkin nuorten sarjoihin. Koulutukset ovat 2,5 päivän mittaisia ja tavoitteena on auttaa seuroja käynnistämään kanoottipujottelutoiminta. Koulutukset on tarkoitettu seurojen ohjaajille ja valmentajille ja ne pidetään seuroissa. Koulutuksiin kuuluu opetusmateriaalia (1 Brittiläinen opetus DVD, suomenkielisen oppaan), kouluttajan käynti seuroissa sekä muutama pujotteluportti, jonka avulla seurat pystyvät aloittamaan toimintansa heti. Koulutusten sisältöön kuuluu kanoottipujottelun perustekniikka, sen opettaminen ja harjoitusradan rakentaminen. Koulutukset ovat seuroille ilmaisia. Nuorisotoiminta Nuorisotoiminnassa on kaksi tavoitetta: kasvattaa kanoottipujottelun harrastajamäärää ja valmentaa säännöllisesti ja laadukkaasti jo lajin parissa olevia nuoria. Kaudella järjestetään 2 valtakunnallista yleistä koskimelonta- ja kanoottipujotteluleiriä, jotka ovat kaikille nuorille avoimia ja tavoitteena on saada sekä uusia harrastajia että valmentaa jo lajin parissa olevia. Leirit järjestetään kesäkuussa Kiimingissä ja elokuussa Taivalkoskella. Lisäksi liiton nuorten suurleirille yritetään saada kanoottipujottelu mukaan ohjelmaan. Kilpailuissa järjestetään aina helpompia ja lyhyempiä ratoja. Aikuisten kilpailutoiminta (harraste) Yksi kanoottipujottelun kilpailutoiminnan päätavoitteesta on saada lisää aikuisia harrastajia tarjoamalla monipuolista ja vaihtelevaa kilpailutoimintaa. Järjestetään helppoja kilpailuja tasaisella vedellä tai uimahallissa sekä vaikeampia kilpailuja koskissa. Useana kilpailuviikonloppuna järjestetään helpompi rata lauantaina ja vaativampi rata sunnuntaina. Kannustetaan naismelojia osallistumaan C1- naisten sarjaan. Koskisyöksyn SM-kilpailujen yhteydessä järjestetään kuntosarja. Porttituomarikoulutusta järjestetään tarvittaessa kotimaisten kilpailujen yhteydessä. Kesällä 2014 järjestetään kaksi aikuisille tarkoitettua valtakunnallista harjoitusleiriä Taivalkoskella maajoukkue- ja nuorisoleirien yhteydessä. Maajoukkue Toimintavuoden tavoitteena on järjestää maajoukkueelle tasokasta leiri- ja valmennustoimintaa kehittämällä kansainvälistä yhteistyötä sekä yhdistämällä maajoukkue- ja nuorisotoiminta. Pitkällä tähtäimellä päätavoite on saavuttaa edustuspaikka Rion Olympialaisiin Kaudella 2014 lähetetään edustajia senioreiden ja nuorten (alle 23-vuotiaiden) EM-kilpailuihin ja mahdollisuuksien mukaan myös maailmancupin osakilpailuihin. EM-kilpailuissa tavoite on päästää 16

17 semifinaalin tasolle (40. sija K1M sarjassa ja 30. sija K1N sarjassa). Valinta edustusjoukkueeseen tehdään kevään kotimaisten kilpailujen tulosten perusteella sekä jaoston harkinnan mukaan. Karsintakriteerit julkaistaan hyvissä ajoin, viimeistään tammikuussa Tavoitteen saavuttamiseksi hankitaan kontakteja ulkomailta ja tehdään kansainvälistä yhteistyötä lajiliiton, toisen valmennusryhmän sekä ICF:n kehitysohjelman kanssa. Alle 23-vuotiaiden maajoukkuemelojat lähetetään mahdollisesti ICF:n Talent Indentification -leireille. Maajoukkueen naismelojia kannustetaan harjoittelemaan C1- kanootilla ja mahdollisuuksien mukaan osallistumaan kansainvälisiin arvokilpailuihin. Vuoden aikana järjestetään seitsemän sekaleiriä, jolloin yhdistetään aikuisten (harrastetoiminta), maajoukkue- ja nuorisotoiminta. Leirit ovat pituudeltaan kolmesta viiteen päivään. Yhdistämällä voidaan kehittää eri osa-alueita (nuoriso, harrasta ja huippu) aiheuttamatta lisäkustannuksia. Yhteistyö Kanoottipujottelu- ja koskisyöksyjaosto tekee yhteistyötä freestylejaoston kanssa. Lisäksi tehdään kansainvälistä yhteistyötä muun muassa Ruotsin kanoottiliiton ja ICF:n (kansainvälinen kanoottiliitto) kanssa. Lisäksi jaosto tekee tiivistä yhteistyötä melontaseura K&C:n kanssa, joka tarjoaa valmennus- ja koulutuspalveluja. Kilpailukalenteri Kotimaiset kilpailut (alustava kalenteri) Talvikisat uimahallissa Oulu Vongan kisat Koiteli/Tulikurkku Taivalkoski Tulikurkku (Nuoriso Cup) SM Taivalkoski Syyscup Taivalkoski Tulikurkku Kansainväliset kilpailut EM Wien (Itävalta) WC1 Iso-Britannia WC2 Tacen, Slovenia WC3 Praha, Tsekki junioreiden ja alle 23v EM Skopje (Makedonia) WC4 La Seu d'urgell, Espanja WC Final Augsburg, Saksa 17

18 Leirit Maajoukkue + Aikuiset (harraste) Vongankoskella Maajoukkue Wien Maajoukkue Wien EM-kilpailujen yhteydessä Maajoukkue + Nuoriso + Aikuiset (harraste) Taivalkoski Nuoriso Tulikurkku Nuoriso (+ Maajoukkue) Taivalkoski Maajoukkue Taivalkoski 18

19 MARATONMELONTA Maratonmelonnassa liiton tavoitteena on nostaa urheilijoita kansainväliselle huipulle sekä kehittää kotimaassa lajin harrastusmahdollisuuksia ja samalla kasvattaa harrastajakuntaa. Ydinasioita lajin kehittämiseksi ovat aineettomien resurssien hyödyntäminen, taloudellisten resurssien käyttäminen tehokkaalla ja kannustavalla tavalla, mahdollisuuksien luominen niiden rajaamisen sijaan sekä toiminnan innovatiivinen kehittäminen. Organisaatio Maratonmelonnan lajiorganisaationa toimii maratonjaosto, joka vastaa maratonmelonnasta liiton sisällä. Maratonjaosto tekee yhteistyötä muiden lajien kanssa kilpailu- ja valmennusvaliokunnan kautta. Jaoston puheenjohtajana toimii lajipäällikkö. Maratonjaostoon nimetään erilliset vastuuhenkilöt seuraaviin ydintoimintoihin: kansallinen kilpailutoiminta valmennus- ja kansainvälinen kilpailutoiminta masters-urheilu. Vastuuhenkilöt ovat edellytys sille, että nämä toiminnan osa-alueet tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi. Muita tehtäviä avataan ja jaostoa täydennetään tarvittaessa ja sopivien henkilöiden löytyessä. Kansallinen kilpailutoiminta SM-kilpailut järjestetään heinä-elokuussa. Lisäksi järjestetään erikseen nuorisomestaruuskilpailut sekä sekaparikaksikoiden SM-kilpailu. Muita maratonkilpailuita ovat puhtaat maratonkilpailut sekä suuret soututapahtumat, joissa on melontasarja. Kansallinen kilpailukalenteri laaditaan yhteistyössä ratamelonnan kanssa, jotta urheilijoilla on edellytykset molempien lajin harrastamiseen. Kansalliset maratonsäännöt uusitaan vastaamaan kansainvälisiä vaatimuksia, jotta huipulle tähtäävät nuoret oppivat oikeat käytännöt jo kansallisella tasolla. Kansallisten maratonmelontatapahtumien määrää ja tasoa nostetaan uusien järjestämisohjeistojen avulla. Kansainvälinen kilpailutoiminta PM-kilpailut, (paikka ja aika avoinna) Jaos esittää, että mahdollisimman moni suomalainen osallistuisi PM-kilpailuihin. Lahti Midnight Ultra Marathon ( ) Vellamo melontastadionilla järjestetään ICF:n kalenteriin kuuluva kansainvälinen ultramaraton (24 h, 50 km, 100 km). Kilpailu on avoin kaikille kilpailuoikeuden omaaville suomalaismelojille. EM-kilpailut, Piestany, Slovakia (ajankohta avoin) Koska MM-kilpailut järjestetään USA:ssa, ovat Slovakiassa järjestettävät EM-kilpailut varsinkin nuorille mielekkäin. Vuonna 2014 EM-kilpailuihin lähetetään Suomesta mahdollisimman suuri joukkue. Tämä lisää kansainvälisen vaatimustason ymmärtävien urheilijoiden ja valmentajien määrää. 19

20 MM-kilpailut, Oklahoma, USA ( ) MM-kilpailuihin lähetään joukkue, joka kostuu urheilijoista, joilta voidaan jo odottaa menestystä MM-tasolla. Kansainväliset masters-kilpailut Suomalaisten masters-urheilijoiden on mahdollista osallistua kansainvälisiin masters-kilpailuihin. Näitä järjestetään muiden kansainvälisten kilpailujen yhteydessä. Valmennusjärjestelmä Maratonmelonnan valmennus rakentuu urheilija-valmentaja pareihin ja seuroissa tehtävään työhön. Liiton valmennusjärjestelmän tavoitteena on tukea urheilija-valmentaja parien työtä ja tuottaa synergiaetuja suomalaisille maratonmelojille. Maratonmelonnan maajoukkueryhmä nimetään aiempien näyttöjen perusteella viimeistään alkuvuodesta Maajoukkueryhmää täydennetään tarvittaessa. Maajoukkueelle järjestetään säännöllistä viikonloppuleiritystä ympäri vuoden. Leirit ovat mahdollisuuksien mukaan avoimia myös maajoukkueen ulkopuolisille melojille. Koulutus ja osaamisen kehittäminen Liiton keskeinen tavoite on osaamisen jakaminen ja levittäminen sekä olemassa olevan osaamisen jatkuva kehittäminen. Tässä käytettyjä keinoja ovat tietovaihto valmentajien kesken ja asiantuntijoiden hyödyntäminen esim. koulutuksissa ja leirivalmennuksessa. (Maajoukkue-) leirien keskeinen tarkoitus on toimia samalla myös koulutustilaisuuksina. Referenssejä ja näkemyksiä hyvistä toimintatavoista haetaan Suomen menestyneimmiltä maratonseuroilta, -urheilijoilta ja -valmentajilta, sekä ulkomailta vahvimmilta maratonmelontamailta. Kansainvälinen kosketus on erittäin tärkeää maratonmelonnan kehittämiseksi ja lajin kansainvälisen kehityksen seuraamiseksi. Muut kehitystoimet Maratonmelonnan parissa suoritetaan seuraavia yksittäisiä kehittämistoimenpiteitä: lasten ja nuorten maratonkilpailujärjestelmän kehittäminen yhteistyössä ratamelonnan avulla maratonjaoston perustaminen kehittämistyön organisoimiseksi ja jalkauttamiseksi kansainvälisten maratonmelontatapahtumien järjestäminen Suomessa lajin näkyvyyden ja kiinnostavuuden parantamiseksi kansallisen kilpailujärjestelmän laajentaminen uusilla osakilpailuilla ja etenkin nuorten sarjoilla kilpailutapahtumien tason kehittäminen uuden järjestämisohjeiston avulla kilpailutapahtumien arviointi-, palaute- ja seurantamenetelmän kehittäminen. Vertailupohjana käytetään maratonmelonnan järjestämisohjeiston vaatimuksia. tuomareiden työskentely ICF:n MM- ja maailman cupin kisoissa parhaiden käytäntöjen oppimiseksi kansallisten kisojen kehittämiseksi uusien kilpailutapahtumapaikkojen olosuhteiden kehittäminen kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. 20

21 OLYMPIALUOKKIEN SOUTU Olympialuokkien soudun painopiste on valmennusryhmätoiminnan ja kansallisen kilpailutoiminnan kehittämisessä. Kansainvälistä toimintaa jatketaan kevään leirien ja kesän kilpailujen muodossa. Lajin koulutusta lisätään. Toimintaa ohjaa Olympiasoudun huippu-urheilustrategia vuosiksi sekä Huipulle tähtäävän olympiasoutajan urapolku, jotka löytyvät liiton internetsivuilta: Valmennustoiminta Järjestetään sekä kotimaan että ulkomaan leirejä, joissa valmennuksen lisäksi on tarjolla valmennuskoulutusta. Erityisesti panostetaan valmennusryhmäurheilijoiden päivittäisvalmennuksen laatuun. Leirit tammikuu, talvileiri yhdessä puuvenesoutajien kanssa, Tanhuvaaran urheiluopisto? avovesileiri, Gavirate, Italia. A- ja B-maajoukkue, talenttiryhmä (alle 23-vuotiaat) avovesileiri, Gavirate, Italia. A- ja B-maajoukkue, talenttiryhmä (alle 23-vuotiaat) avovesileiri, Gavirate, Italia. A- ja B-maajoukkue, talenttiryhmä (alle 23-vuotiaat) kevätleiri, Lappeenranta. A- ja B-maajoukkue, talenttiryhmä (alle 23-vuotiaat). kesän kilpailuihin valmistavia leirejä tarpeen mukaan nuorisoleiri kesä-heinäkuussa valmennusryhmiin pyrkivien testi- ja infoleiri, Kisakallion urheiluopisto Kansalliset kilpailut Kilpailutoiminnan laatua parannetaan päivittämällä kilpailusäännöt. Kansallinen regatta, Lappeenranta ( ) Kansallinen regatta ja juniorien PM-karsinta, paikka avoin ( ) Tampereen kansainvälinen regatta ( ) Kansallinen regatta (järjestely avoin) ( ) Juniorien ja alle 23-vuotiaiden pienveneiden SM-kilpailut, paikka avoin ( ) seniorien pienveneiden SM-kilpailut, Tampere ( ) Sprintti-SM, Porvoo ( (ajankohta voi muuttua)) Isoveneiden SM-kilpailut, paikka avoin ( ?) Maakuntasoudut, Turku? ( ) yliopistoregatta, Turku (syyskuu) Kansainväliset kilpailut Päätavoite on saada urheilijoita sekä seniorien EM- ja MM-kilpailuihin että alle 23-vuotaiden MMkilpailuihin. Junioreilla tärkein kilpailu on PM-kilpailut Sorøssa. Huhtikuussa pidetään kansainvälisten kilpailujen näyttökilpailu maajoukkueen avovesileirillä 21

22 EM-kilpailut, Belgrad, ( ) Tavoite: 5-6 urheilijan joukkue. Suoritustavoite: 1 A-finaali-, 1 B-finaali- ja 1 C-finaalisijoitus. Maailmancup 2, Aiguebelette ( ) Tavoite: 6-8 urheilijan joukkue. Suoritustavoite: 1 A-finaalisijoitus, 1 B-finaalisijoitus, 1 C-finaalisijoitus. Maailmancup 3, Luzern ( ) Tavoite: 4-6 urheilijan joukkue. Suoritustavoite: 1 A-finaalisijoitus ja 1 B-finaalisijoitus. Alle 23-vuotiaiden MM-kilpailut, Varese ( ) Tavoite: 3-5 urheilijan joukkue Suoritustavoite: 2 B-finaalisijoitusta. MM-kilpailut, Amsterdam ( ) Tavoite: 5-6 urheilijan joukkue. Suoritustavoite: 1 A-finaali-, 1 B-finaali- ja 1 C-finaalisijoitus. OMM-kilpailut, Gravelines ( ) Junioreiden arvokisat Juniorien EM-kilpailut, Hazewinkel ( ) Juniorien PM-kilpailut & Nordic Open seniorit, Sorø ( ) Juniorien MM-kilpailut, Hamburg ( ) Baltic cup (15-17-vuotiaat), Kööpenhamina ( ) Koulutus Ohjaajien ja valmentajien koulutusta lisätään. Seurat tarvitsevat uusia ohjaajia ja valmentajia jäsenhankinnan avuksi. Järjestetään valmentajakoulutuksia seuraavasti: Tasokoulutukset järjestetään yhteistyössä melonnan ja puuvenesoudun kanssa. Tason 1 valmentajakoulutuksen lähijaksot pidetään ja Kisakallion urheiluopistolla. Tason 2 valmentajakoulutuksen lähijaksot pidetään , ja Kisakallion urheiluopistolla. Taso 3 käynnistetään vuoden 2014 syksyllä tai 2015 keväällä. Lisäksi jokaisella valmennusleirillä järjestetään valmennuskoulutusta sekä urheilijoille että valmentajille. Järjestetään vuosittain kaksi alueellista valmentajatapaamista, jossa valmentajat kohtaavat ja vaihdetaan ajatuksia ajankohtaisista valmennuksellisista asioista. Kevät- ja syyskokouksen yhteydessä pidettävissä työpajoissa käsitellään ajankohtaisia olympia- 22

23 soudun asioita. Lajimateriaaliksi valmennuskoulutuksiin ja liiton nettisivuille päivitetään lajianalyysi, lajin tekniikka sekä veneen säätäminen. 23

24 PUUVENESOUTU Yleistä Lajiliittojen yhdistyminen on asettanut haasteita myös puuvenesoudulle, jopa odotettua enemmän. Lajien toimintakulttuurien ja harrastajakunnan eroavaisuudet aiheuttavat ristiriitoja. Lajikohtaiset säännöt kaipaavat edelleen viimeistelyä, myös yleisten kilpailusääntöjen vaikutusta lajeihin tulee vielä miettiä uudelleen. Vuoropuhelu toisten lajiryhmien kanssa tulee olemaan tärkeässä roolissa. Valmentajakoulutus ja talven leiritoiminta yhdessä olympialuokkien soudun kanssa ovat tavoitteena talven aikana. Koulutus ja valmennus Perämies- ja tuomarikoulutuksia järjestetään tarpeen mukaan, niin että kursseja on tarjolla koko maata kattavasti. Kilpailusääntöihin, sekä tuomari- ja kilpailujärjestäjäkoulutukseen valmistellaan tarvittavat muutokset syksyn 2013 ja kevään 2014 välisenä aikana. Soutajien talvileiri pyritään järjestämään yhdessä olympialuokkien kanssa. Kilpailutoiminta Puuveneiden 2014 SM kilpailukalenteri säilytetään ajankohdiltaan viimekauden kaltaisena. Kilpailujärjestys niveltyy luontevasti harjoitteluun ja mahdollistaa saman soutajan kilpailla hyvin sekä pienettä kirkkoveneissä. Veneluokat ja uudistettu sarjajako tuntuu toimivalta ja säilytetään entisellään. Kilpailukalenteri 2014 Kirkkoveneiden SM-keskimatka (M+N), Sulkava (7.6.) Kirkkoveneiden SM-keskimatka (S), Sulkava (8.6.) Pienveneiden ja kirkkoveneiden SM-pitkämatka (M+N+S), Sulkava (12.7.) Pienveneiden SM-keskimatka (M+N+S), Tampere (26.7.) Kirkkoveneiden SM-sprintti (M+N+S), Tampere (9.8.) Kirkkoveneiden SM 10 km (M+N+S), Tampere (10.8.) Pienveneiden SM-sprintti (M+N+S), Leppävirta (30.8.) Pienveneiden SM 10 km (M+N+S), Leppävirta (31.8.) Kirkkoveneiden oppilaitosten SM-kisat (S), Sulkava (5.9.) S= sekasarja M = miehet N = naiset 24

25 SM - sarjat ja veneluokat 2014 Veneluokka SM-sarjat M yksinsoutu alle 23 v yleinen yli 40-v yli 50-v yli 60-v yli 70-v M vuorosoutu alle 23 v yleinen yli 40-v yli 50-v yli 60v yli 70-v vammaiset M parisoutu alle 23 v yleinen yli 40-v yli 50-v yli 60-v yli 70-v N yksinsoutu alle 23 v yleinen yli 40-v yli 50-v yli 60-v yli 70-v N vuorosoutu alle 23 v yleinen yli 40-v yli 50-v yli 60-v yli 70-v vammaiset N parisoutu alle 23 v yleinen yli 40-v yli 50-v yli 60-v yli 70-v S vuorosoutu alle 23 v yleinen yli 40-v yli 50-v yli 60-v yli 70-v S parisoutu alle 23 v yleinen yli 40-v yli 50-v yli 60-v yli 70-v M kirkkovene yleinen N kirkkovene yleinen S kirkkovene alle 23 v yleinen vammaissarjassa melojana toimii kilpailijan vapaasti valitsema avustaja Puuveneliigat Seuraliiga on koettu erittäin kannustavaksi lajille. Jatkossa nuorten sarjoja pyritään nostamaan esille paremmin. Liiga on kerryttänyt huipussaan jopa euron palkintorahat, jotka jakaantuvat kuudelle parhaalle seuralle. Liigakilpailuina toimivat kaikki pien- ja kirkkoveneiden SM-kilpailut, pois lukien oppilaitosten kirkkovene-sm. Hallinto Puuvenesoudun hallinnosta vastaa puuvenevaliokunta, johon puuvenesoutuseurojen yhteinen suunnittelukokous valitsee jäsenet erovuoroisten tilalle. Valiokunta koostuu puheenjohtajasta ja viidestä jäsenestä. Valiokunta kokoontuu kauden aikana tarpeen mukaan. 25

26 RATAMELONTA Toimintaa ohjaavana taustatyönä on käytetty huipulle tähtäävän Ratamelojan urheilijan polkua sekä Ratamelonnan valmennus- ja kilpailustrategiaa Rio 2016 Olympialaiset Kansalliset kilpailut Kansallisten kilpailujen määrää pyritään nostamaan alueellisten ja kansallisen tason kilpailujen kautta. Kilpailutiheys, kalusto, ikäkausisarjat sekä matkavalikoima muokataan paremmin tukemaan polkuajattelua ja siten harrastajan sekä urheilijan kehittymistä jokaisessa polkuvaiheessa. Kansallisen kilpailutoiminnan kehittämisestä vastaa valmennuspäällikkö yhdessä kilpailu- ja valmennusvaliokunnan kanssa. Ratamelonta Cup 5-7 osakilpailua Alueelliset kilpailut Tavoitteena kannustaa paikallis- ja aluetason kilpailutoimintaa. SM- kilpailut Nuorisomestaruuskilpailut Alle 18 vuotiaiden ja alle 23 vuotiaiden SM- kilpailut Yleisen sarjan SM- kilpailut, sisältäen Masters lähdöt. Kansainväliset arvokilpailut Ratamelonnan edustusryhmät osallistuvat niin senioreiden kuin ikäkausisarjojen MM-, EM-, MC- ja PM-kilpailuihin vuonna Senioreiden MM- kilpailut, Moskova, Venäjä ( ) Lähetetään 5-8 urheilijan joukkue. Valintakriteeri: Urheilija / alus omaa realistisen mahdollisuuden yltää B- finaaliin. Tavoite: 1-2 A- finaalisijoitusta, 2-4 B-finaalisijoitusta Senioreiden EM- kilpailut, Brandenburg, Saksa ( ) Lähetetään 6-9 urheilijan joukkue Valintakriteeri: Urheilija / alus omaa realistisen mahdollisuuden yltää B- finaaliin. Tavoite: 1-3 A- finaalisijoitusta, 3-5 B-finaalisijoitusta 26

27 Senioreiden MC- kilpailut: I Milano (2-4.5.), II Racice ( ), III Szeged ( ) Lähetetään 6-10 urheilijan joukkue. Valintakriteeri: Urheilija / alus omaa realistisen mahdollisuuden yltää B-finaaliin. Tavoite: Kilpailuttaa urheilijoita ja aluksia kovan tason kv. kilpailukokemuksen kartuttamiseksi. Kilpailut toimivat sekä valmistavina kilpailuina että katsastuskilpailuina senioritason arvokilpailuille. Alle 18-vuotiaiden ja alle 23-vuotiaiden MM-kilpailut, Szeged, Unkari ( ) Lähetetään 8-12 urheilijan joukkue. Valintakriteeri: Urheilija / alus omaa realistisen mahdollisuuden yltää B-finaaliin. Alle 18-vuotiaiden ja alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut, Mantes-en-Yvelines, Ranska ( ) Lähetetään 8-12 urheilijan joukkue Valintakriteeri: Urheilija / alus omaa realistisen mahdollisuuden yltää A- finaaliin / B-finaalin kärkisijoille. PM- Kilpailut, Norja (ajankohta avoin) Lähetetään urheilijan joukkue. Valintakriteeri: Urheilija / alus omaa realistiset mahdollisuudet kilpailla mitalisijoituksista. Tavoite: 15 mitalisijoitusta. Valmennustoiminta Melonta- ja Soutuliitto palkkaa yhden päätoimisen lajivalmentajan vuodelle Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on vuonna 2013 myöntänyt palkkatuen ratamelonnalle ko. valmentajalle vuosille OTO-pohjalla toimiva lajivalmentaja kiinnitetään A23 ja Senioreiden valmennustoimintaan kesäkuukausiksi Tämän lisäksi testauksen, koulutuksen ja valmennuksen laadun kehittämiseksi yksi henkilöresurssi toteutetaan yhteistyösopimuksen puitteissa Kisakallion Urheiluopiston kanssa. Alle 16-vuotiaiden valmennustoimintaan sidotaan OTO-vastuuvalmentajapari, joka toimii tiiviisti yhteistyössä harrastekoordinaattorin ja seuravalmentajien kanssa. Lajiliiton leiritystoiminta Leiritystoiminta tulee noudattaa urheilijan polkuajattelua niin, että leiritys ruokkii kehitystä ja yhteisharjoittelu nostaa tekemisen absoluuttista tehoa ja laatua. Seura- ja aluevalmennus toimivat urheilijoiden päivittäisvalmennuksen tukipilareina varmistaen laadukkaan harjoittelun koti- tai opiskelupaikkakunnalla. Nuorisoleirit Järjestetään avoimia leirejä ratamelonnan lapsi- ja nuorisoharrastajille. Alle 16-vuotiaiden leiritystoiminta 2 x hiihtoleiri / fyysisten ominaisuuksien testiviikonloppu kevään avovesileiri 3 x kesän avovesileirit PM- valmistava leiri 27

28 syysleiri vuotiaiden valmennusryhmän leiritystoiminta tammikuun avovesileiri 2-3 viikkoa helmi-maaliskuun avovesileiri 3 viikkoa huhti-toukokuussa MC-valmistava avovesileiri 3-4 viikkoa kesäkuun kotimaan avovesileiri (EM-valmistava) heinäkuun kotimaan avovesileiri (MM-valmistava leiri) PM-valmistava leiri syystapaaminen Seniorimaajoukkueen leiritystoiminta tammikuun avovesileiri 3 viikkoa helmikuun avovesileiri 3 viikkoa maalis-huhtikuussa avovesileiri 3 viikkoa MC-viimeistelyleiri 2 viikkoa kesäkuun kotimaan avovesileiri (EM-valmistava) heinäkuun kotimaan avovesileiri (MM-valmistava) syystapaaminen marraskuun ulkomaan avovesileiri Mainittujen leirien lisäksi vuotiaat ja seniorimelojat toteuttavat omatoimisia avovesileirityksiä kansainvälisissä harjoitusryhmissä henkilökohtaisen tarpeen ja kunkin urheilijan taloudellisten edellytysten mukaisesti. Koulutus Valmentajakoulutus Valmentajakoulutusmateriaali päivitetään tasoille I, II, ja III. Valmentajakoulutuksia toteutetaan vuonna 2014 tasot I ja II. Valmennusryhmien henkilökohtaisia valmentajia tuetaan jatkokouluttamaan itseään oman tason mukaisesti (I, II, III, UrVa, VAT). Kasva urheilijaksi -testit Kasva urheilijaksi -testit ja -koulutukset toteutetaan SMSL:n harrastekoordinaattorin, vastuuvalmentajien ja seurojen yhteistoimintana. Rekrytointi & kehitystoimet Ratamelonnan jäsenhankinta tapahtuu seuroissa. Harrastekoordinaattori vastaa seuroille kohdistetuista tukitoimista Ratamelonnan kehitystoimet on esitetty vuonna 2012 valmistuneessa huipulle tähtäävän ratamelojan urheilijan polussa: 28