Puutuotteiden kierrätys

Transkriptio

1 Puutuotteiden kierrätys Henrik Heräjärvi, Ilkka Pirhonen, Tarmo Räty & Pekka Saukkola Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Esiselvitys Finnish Wood Research Oy tilasi v Metlalta esiselvityksen puun kierrätyksen nykytilasta, mahdollisuuksista ja esteistä. Esiselvityshanke toteutettin Raportti: Pirhonen, I., Heräjärvi, H., Saukkola, P., Räty, T. & Verkasalo, E Puutuotteiden kierrätys, Finnish Wood Research Oy:n osarahoittaman esiselvityshankkeen loppuraportti. Metlan työpapereita s

3 Uutiset , 9:11 Suomessa puolet jätteistä päätyy kaatopaikalle - Saksassa ei yhtään Saksa on kierrätyksen esimerkkimaa, missä jätteet eivät joudu kaatopaikoille. Lähes puolet kierrätetään, noin viidennes kompostoidaan ja loput, noin kolmannes, poltetaan. Jätteitä ei juurikaan kuormata kaatopaikoille myöskään Ruotsissa, Itävallassa ja Alankomaissa (kussakin vain 1 prosentti). Tanskassakin vain neljä prosenttia jätteistä päätyy kaatopaikalle

4 Terminologiaa Uudelleenkäyttö: tuotteen käyttö toiseen kertaan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan Uusiokäyttö: tuotteen tai raaka-aineen käyttö uudelleen eri käyttötarkoituksessa kuin alkuperäiskäyttö Kierrätys: uudelleen- tai uusiokäyttö Keräysmateriaali: materiaali, joka on kerätty hyötykäyttöön ensisijaisen elinkaarensa jälkeen Kaatopaikkajäte: kaatopaikalle päätyvä materiaali Energiatehokkuus: minimoitu energian kulutus pinta-alayksikköä kohden Materiaalitehokkuus: minimoitu (erityisesti uusiutumattomien) resurssien (raaka-aineet, energia, ) kulutus ja lisääntyvä kierrätys Kestävyys/kestävä kehitys: Development that meets the needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs (Brundtland commision 1987)

5 Keräyspuun virrat Lähteet: Rakentaminen, purkaminen, kiintokalusteet, huonekalut, pakkaus Noin 11 % rakennus- ja purkujätteestä on puuperäistä eli potentiaalista keräyspuuta EU27 tuotti 89 miljoonaa kuiva-ainetonnia* puuperäistä jätettä vuonna 2006 Jopa 80 % asuinrakennusten purkujätteestä (kaikki materiaalit) voitaisiin kierrättää, mutta vain metallit (suurina määrinä) tuottavat tuloja, kaikki muu purkujäte aiheuttaa kustannuksia Uudet puutuotteet (rakennepuutuotteet, modifioitu puu) tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia kierrätykseenkin * Sisältää metsäteollisuuden sivutuotteet

6 Miten määritellä rakennusmateriaalien kestävyys? Energian kulutus ja päästöt rakennuksen koko elinkaaren aikana: 1. Raaka-aineiden hankinta ja tuotantoprosessit 2. Rakentaminen, ml. siihen liittyvä logistiikka 3. Käyttö, ml. tarvittavat korjaukset ja uusimiset 4. Purku, ml. jätteiden käsittely (kierrätys, energia, kaatopaikka)

7 Materiaalien kierrätys? Tuote Kierrätysaste Teräs ja muut ruostumattomat metallit ~90 % Paperi ja kartonki ~50-75 % (EU) Lasi ~20-90 % Muovi ~25-80 % Puutuotteet (polttoa ei laskettu) <1 %? Keräyspuun poltto on OK jos sillä korvataan fossiilisia polttoaineita, mutta voitaisiinko polttoa lykätä tuonnemmaksi lisäämällä puulle elinkaari tai pari ennen polttoon päätymistä?

8 Keräyspuun ominaisuuksia Monenlaiset lähteet => heterogeeninen rakenne => vaatii joko kehittyneitä lajittelumenetelmiä tai homogenisointia (haketus, murskaus) Laatuparametreja: Mekaaniset ominaisuudet Lämpöarvo Kosteussuhde Kloori-, tuhka- ja raskasmetallipitoisuus Mitä suurempia kappaleet ovat, sitä monipuolisempia tulevaisuuden käyttökohteita ja/tai jalostustapoja niille voidaan keksiä (esim. puupylväät, liimapalkit)

9 Mistä puujäte tulee Suomessa? Puujäte maakunnittain Ahvenanmaa 4382 Keski-Pohjanmaa Kainuu Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kantahäme Pohjanmaa Kymenlaakso Lappi Tuhatta tonnia Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa

10 Puutuotteiden kierrätys nyt ja 2020 Keräyspuulle neljä pääkäyttötapaa Euroopassa: Polttaminen energiantuotantoon (Pohjois- ja Keski-Eurooppa) Lastu- ja kuitulevyn valmistus (Etelä- ja Keski-Eurooppa) Kierrätys (vain muutamissa maissa on kehittyneet järjestelmät ja markkinat) (Kaatopaikat) EU:lla on tavoitetila jätevapaa yhteiskunta => jätteiden lisääntyvä hyötykäyttö ja kaatopaikkajätteiden minimointi Kansalliset lait ja EU:n direktiivit ohjaavat maita, tavoite on asetettu vuoteen 2020: 70 % syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään Innovaatioiksi kehittyviä ideoita tarvitaan sekä teollisuudelta että T&K-organisaatioilta, että tavoitteet saavutettaisiin

11 Mitäpä sitten? Puutuotteiden uusiokäyttö mahdollistaisi: kustannussäästöjä puutuotteita valmistaville yrityksille tuotantotehokkuuden parantamisen tuotteiden arvonlisän nostamisen green credit ajattelun kautta Haasteena tuote- ja markkinaratkaisujen kehittäminen sekä kierrätysraaka-aineen hankintalogistiikan sekä prosessoinnin organisointi kustannustehokkaaksi ja luotettavaksi KIERRÄTYKSELLÄ MM. PIDEMPI HIILEN SIDONTA => EKOLOGINEN KESTÄVYYS =>TUOTTEIDEN PAREMPI YMPÄRISTÖKILPAILUKYKY!

12 By purchasing products made from recycled wood, you not only prevent valuable waste from entering landfills, but you also contribute to the demand for manufacturers to continue producing these products (Earth911.com) Metla-talo, Joensuu: kierrätyshirsiä toisella vuosisadallaan Lisätiedot: Henrik Heräjärvi

13 Emissions caused by production of construction materials Sawn timber Gluelam beams Steel (recycled) Source: Swedish Forest Industries Federation, 2003 Concrete Steel (ore) CO2 emission (kg/m2) caused by production of construction materials From the emission s point of view, wood is very sustainable construction material